Maalla on mukavaa. Euroopan komissio Maatalous ja maaseudun kehittäminen

Transkriptio

1 Maalla on mukavaa Euroopan komissio Maatalous ja maaseudun kehittäminen

2 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*) : (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2010 ISBN doi: /15020 Euroopan unioni, 2010 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Illustrations : Véronique Hariga - Printed in Belgium PAINETTU UUSIOPAPERILLE

3 Maalla on mukavaa

4 Niko istuu junassa ja katselee ohikiitäviä puita ja peltoja. On varhainen kevät, eikä puissa ole vielä lehtiä. Puiden lomasta Niko näkee välillä kauempana virtaavan joen. Niko ja hänen vanhempansa ovat matkalla maalle kylään Nikon serkun Emman perheen luo. Edellisestä vierailusta on jo aikaa. Niko oli silloin pieni poika, eikä hän muista kyläilystä paljoakaan. Niko tunnistaa kuitenkin Emman sekä tätinsä ja setänsä, jotka ovat tulleet heitä vastaan kylän rautatieasemalle. Perheet tervehtivät toisiaan. Onpa kiva nähdä taas. Mukavaa, että pääsitte kaikki tulemaan, aikuiset sanovat. Niko ja Emma katselevat toisiaan ujosti.

5 Lapset eivät ujostele kauaa. Saapuessaan maatilalle he juttelevat jo leluista, koulusta, kavereista ja lemmikkieläimistä. Minulla ei ole lemmikkiä, Emma sanoo noustessaan autosta. Meillä on koira, Touho, mutta se ei ole lemmikki vaan työkoira. Touho auttaa lampaiden hoitamisessa. Jos joku puuttuu laumasta, Touho etsii lampaan ja tuo sen takaisin. Maatilalla on muutenkin paljon eläimiä. Pihamaalla istunut Touho tulee tutustumaan vieraisiin. Koira nuuskii tulijoita ja heiluttaa sitten häntäänsä. Niko saa jopa silittää Touhoa.

6 Sinulla on varmasti nälkä matka jälkeen, Malla-täti sanoo Nikolle. Syö nyt omena, ja hetken päästä katamme pöytään maitoa, leipää, juustoa ja kananmunia. Kaikki ruoka on peräisin omalta tilaltamme. Syödessään Niko kuulee, kuinka ulkona puhaltava tuuli voimistuu. Ulkona on jo pimeää. Yöllä on luvassa myrsky, Rami-setä sanoo. Lampaista muutama karitsoi pian. Jos karitsat syntyvät tänä yönä, ne saattavat tarvita apua.

7 Tuntia myöhemmin tuuli on jo yltynyt myrskyisäksi. Rami-setä ja Nikon isä laittavat jalkaansa saappaat ja pukevat ylleen sadetakit. He lähtevät traktorin ja peräkärryn kanssa katsomaan lampaita. Niko ja Emma saavat luvan valvoa siihen asti, kun heidän isänsä palaavat. Lapset näkevät traktorin valot, kun se pysähtyy lampolan eteen. He heittävät ylleen takit ja kaulahuivit ja juoksevat pihan poikki. Lasten ehtiessä paikalle miehet ovat laittaneet kaksi pientä karitsaa emänsä kanssa karsinaan, jossa on paljon kuivia olkia. Touho löysi lampaan ja karitsat laitumen laidalta, Rami-setä kertoo lapsille. Karitsat olivat niin pieniä ja heiveröisiä, etteivät ne olisi selviytyneet ellei Touho olisi löytänyt niitä. Nyt ne voivat levätä täällä lämpimässä ja kuivassa, kunnes ovat tarpeeksi vahvoja palaamaan laitumelle.

8 Seuraava aamu on kirkas ja aurinkoinen. Myrsky on ohi. Niko menee ulos ja näkee pihalla kanoja. Emma ja hänen äitinsä kantavat jyväsankoa ja ovat menossa ruokkimaan niitä. Meidän kanamme asuvat ulkona, Emma kertoo. Niitä ei pidetä kanalassa. Ne viihtyvät ulkona ja menevät sisälle vain yöksi tai munimaan.

9 Rami-setä on vihannesmaalla. Hän istuttaa monta riviä vihanneksia: porkkanoita, papuja, lehtisalaattia, kurkkuja, kukkakaaleja, selleriä, paprikoita, pinaattia, retiisejä, purjoa ja sipuleita. Voimmeko auttaa? lapset kysyvät. Pian he ovat työn touhussa. Rami-setä kaivaa kuoppia pehmeään, tummaan multaan. Emma laittaa jokaiseen kuoppaan siemenen, ja Niko täyttää kuopat mullalla ja taputtelee pinnan tiiviiksi. Jos tulet käymään seuraavalla lomallasi, pääset syömään monia tänään istuttamiasi vihanneksia, Rami-setä kertoo Nikolle. Se olisi mukavaa, Niko vastaa. Kysyn isältä ja äidiltä, milloin voimme tulla käymään uudestaan.

10 Seuraavana päivänä Niko ja Emma ovat kiireisiä. Niko ja hänen vanhempansa lähtevät takaisin kaupunkiin. Mutta ensin on paljon tehtävää. Niko ja Emma nousevat aikaisin ja auttavat tuomaan lehmiä laitumelta navettaan, jossa ne lypsetään. Säiliöauto tulee hakemaan maidon ja vie sen meijeriin. Meijerissä maito laitetaan tölkkeihin ja lähetetään ruokakauppoihin myytäväksi, Rami-setä selostaa. Maitoa toimitetaan myös lapsille kouluihin, hän jatkaa. Ja osan pidämme itsellämme. Malla-täti tekee siitä jäätelöä, juustoa ja jogurttia.

11 Sitten lapset menevät lampolaan. Karitsat ovat saaneet emänsä maitoa ja näyttävät vahvemmilta. Emma ja Niko silittävät niitä. On aika viedä karitsat ja niiden emä laitumelle muiden lampaiden luo, Rami-setä toteaa. Saanko tulla mukaan? Niko kysyy. Et ehdi, sillä meidän täytyy lähteä junalle, Nikon isä toteaa. Kuulehan, minä otan kuvan Emmasta päästämässä karitsoja laitumelle ja lähetän sen sinulle sähköpostilla, Rami-setä keksii. Kuva odottaa sinua, kun pääset kotiin. Vaikka asummekin maalla, meilläkin on internet, ihan niin kuin kaupungissa asuvilla perheillä. Ja meillä on koulussa tietokoneita, internetyhteys ja paljon oppimispelejä, Emma kertoo.

12 Loppukesästä Niko on innoissaan, sillä hän pääsee taas kylään Emman perheen luo. Rautatieaseman läheisyydessä on tori. Vaikka toimitamme tuotteitamme kaupunkien kauppoihin ja ravintoloihin, myymme niitä myös omalla torillamme. Torilla käy paljon asiakkaita, Rami-setä selittää Nikolle.

13 Tori on täynnä erilaisia värejä, tuoksuja ja ääniä. Myynnissä on kaikenlaisia vihanneksia: punaisia, keltaisia, ruskeita, mustia, vihreitä, vaaleanpunaisia ja valkoisia. Kuinka monta vihannesta tunnistat, Niko? Rami-setä kysyy. Kananmunapinot näyttävät pieniltä pyramideilta. Juustot ovat samalla tiskillä kuin jogurtti, voi ja kerma. Rypsiöljyä ja pellavaöljyä myydään pulloissa ja kanistereissa. Kojujen katoksista roikkuu hyväntuoksuista yrttejä. Maanviljelijät, joilla on mehiläistarhoja, myyvät hunajapurkkeja.

14 Kotona maatilalla Emma näyttää Nikolle vihannekset, joiden istuttamisessa Niko auttoi edellisellä vierailullaan. Vihannesmaa on täynnä kypsiä vihanneksia. Kukkakaalit ulottuvat Nikoa melkein vyötäisille. Me syömme paljon kasviksia, Emma sanoo. Muidenkin pitäisi, sillä kasvikset ovat terveellisiä. Emma poimii Nikolle kaksi tomaattia, jotka ovat suurempia kuin tennispallot. Mmm, ovatpa ne makeita! Niko huudahtaa.

15 Lapset käyvät katsomassa lampaita. Emma kertoo Nikolle, että kaikki karitsat myytiin toiselle maatilalle. Lapset näkevät Touhon ahkeroimassa. Koira paimentaa lampaan toisensa jälkeen portille. Siellä niiden villat keritään. Lampaiden villasta tehdään vaatteita ja mattoja, Rami-setä kertoo. Lampaat näyttävät kaljuilta ilman villaansa. Niillä on viileämpi, eivätkä hyönteiset häiritse niitä yhtä paljon kuin ennen kerintää. Villa kasvaa kyllä takaisin ennen talvea ja pitää lampaat lämpiminä.

16 Maatilalla sinimustat pääskyt syöksähtelevät sisään ja ulos navetasta. Pääskyt rakentavat sisälle pesiä joen penkkojen mudasta. Ne pyydystävät hyönteisiä, joilla ne ruokkivat poikasiaan, isä selittää Nikolle. Navetan katolla on toinen linnunpesä, joka on paljon pääskysenpesää suurempi. Pesä on rakennettu oksista ja risuista, ja siinä asuu kattohaikaroita. Sanotaan, että haikaranpesä katolla tuo hyvää onnea, Emma kertoo. Kuten näet, maaseutu on kaikkien yhteinen, Nikon isä sanoo. Maanviljelijät perheineen hoitavat eläimiä ja kasvattavat meille ruokaa. Mutta myös pääskyt, haikarat ja muut linnut elävät maalla. Me ja muut kaupunkilaiset voimme tulla maalle lomalle tai retkille.

17 Seuraavana aamuna Rami-setä hyppää aikaisin leikkuupuimuriinsa ja lähtee töihin. Häntä seuraa joukko maatilan työntekijöitä traktoreiden ja peräkärryjen kanssa. Pääviljelykasvien korjuuaika on vuoden tärkeintä aikaa. Pelloilla työskennellään joka päivä iltamyöhään asti, jotta kaikki vilja saadaan korjattua.

18 Päivällä sataa hieman, mutta sade on vain pieni kesäinen sadekuuro. Sateen lakattua taivaan halki kaartuu värikäs sateenkaari. Koulukaverini kertoivat, että sateenkaaren päässä on kultaa, Niko sanoo. Mutta aarteen luokse on vaikea päästä. Lähdetään etsimään sitä, Emma vastaa. Voimme lähteä pyörillä. Emma hakee varastosta kaksi polkupyörää, ja lapset lähtevät matkaan kohti sateenkaarta. Touho juoksee lasten rinnalla ja haukkuu iloisesti. Mitä me teemme kullalla, jos löydämme aarteen? Niko kysyy. Lapset pyöräilevät jonkin matkaa. He eivät kuitenkaan saavuta sateenkaarta, vaan se tuntuu karkaavan yhä kauemmaksi. Lapset saapuvat pellolle, jolla Rami-setä ja muut työntekijät paiskivat töitä. Mihin olette matkalla? setä kysyy. Yritämme löytää sateenkaaren pään ja siellä olevan aarteen, Niko kertoo sedälleen.

19 Rami-setä hymyilee leveästi. Sateenkaaret syntyvät, kun auringonsäteet osuvat sadepisaroihin. Sateenkaaret katoavat, kun niitä lähestyy, Rami-setä selittää. Jos paikalla ei ole sateenkaarta, ei siellä ole aarrettakaan. Mutta katsokaapa tuota sateenkaarta. Se näyttää päättyvän keskelle kullankeltaista vehnäpeltoa. Siinä on teille kulta-aarre sateenkaaren päässä, Rami-setä naurahtaa.

20 Hän kumartuu alas puimuristaan ja selittää lapsille: Vaikka vehnä ei olekaan yhtä kallista kuin kulta, on se silti arvokasta. Vehnästä leivotaan leipää, Niko sanoo. Ja valmistetaan myös spagettia, Emma huudahtaa.

21 Loma on lopuillaan, ja on aika lähteä. Niko kantaa laatikossa hedelmiä ja vihanneksia, jotka hän aikoo viedä mukanaan kotiin. Hän ei näe eteensä. Älä astu siihen!, Emma huutaa. Varoitus tulee kuitenkin liian myöhään. Niko on astunut kananmunaan, jonka yksi kanoista on muninut auton lähelle. Hän liukastuu ja pyllähtää särkyneeseen kananmunaan. Kanojen pitäisi munia kanalassa, mutta joskus ne unohtavat sen, Emma sanoo. Kaikki nauravat. Niko vaihtaa ylleen puhtaat housut, ja perheet lähtevät asemalle. Niko pyytää Emmaa kertomaan hänelle maatilan kuulumisia hänen palattuaan kaupunkiin.

22 Muutaman viikon kuluttua Niko saa Emmalta ja hänen vanhemmiltaan sähköpostia. Sähköpostissa on mukana myös valokuvia. Emmalla on paljon kerrottavaa. Isä on saanut koko sadon korjattua. Isä on myös kyntänyt osan pelloista, jotta niihin voidaan kylvää siemenet ensi keväänä. Nyt isä tekee kaikkia niitä töitä, joita hän ei ehdi tehdä muulloin. Tänään hän korjasi kiviaidan, joka oli sortunut. Huomenna hän aikoo perata tien vieressä kulkevan ojan. Talvella isä ruokkii eläimiä ja suunnittelee seuraavaa vuotta. Isä sanoi tekevänsä yhdestä tilan vanhoista rakennuksista loma-asunnon. Sinä saat olla talon ensimmäinen vieras, kun se valmistuu ensi kesänä.

23 Euroopan komissio Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto s. 21 cm x 21 cm ISBN doi: /15020 Tämä julkaisu on ainoastaan tiedotusluonteinen eikä oikeudellisesti sitova.

24 Niko istuu junassa ja katselee ohikiitäviä puita ja peltoja. On varhainen kevät, eikä puissa ole vielä lehtiä. Puiden lomasta Niko näkee välillä kauempana virtaavan joen. Niko ja hänen vanhempansa ovat matkalla maalle kylään Nikon serkun Emman perheen luo... KF FI-C Euroopan komissio Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto ISBN: doi: /15020