Poikelin tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY EDSVIK VINDKRAFTPARK AB Poikelin tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2

3 I (I) Salomaa Kristina Sisällysluettelo 1 YHTEYSTIEDOT OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS HANKEALUE SUUNNITTELUTEHTÄVÄN TAUSTA SUUNNITTELUN TAVOITTEET SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Pohjanmaan maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat Rakennusjärjestys HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Suunnittelilla olevat tuulivoimapuistot SELVITYKSET VAIKUTUSTENARVIOINTI OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS AIKATAULU... 13

4 1 (15) Poikelin tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 YHTEYSTIEDOT Korsnäsin kunta Rantatie Korsnäs, Suomi info@korsnas.fi Ulf Granås ulf.granas@korsnas.fi Tekninen päällikkö Yrittäjäkatu 14 / PB Vaasa Kristina Salomaa kristina.salomaa@fcg.fi Suunnittelija VindIn Ab Oy Närpesvägen Närpiö Suomi Christina Hillforth christina.hillforth@vindin.se

5 2 (15) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS 3 HANKEALUE Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 mukaan tulee laatia osallistumis- ja kaavan tavoitteista ja suunnittelun kulusta, vuorovaikutuksesta ja aikataulusta. ssa kuvataan myös suunnittelun lähtökohdat sekä tehtävät selvitykset ja kaavan vaikutukset. a täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa. Noin 800 ha suuruinen kaava-alue sijaitsee Pohjanmaalla, Korsnäsin kunnassa kuntataajaman itäpuolella. Rantatie (673) kulkee kaava-alueen länsi- ja pohjoispuolella. Etäisyys tuulivoimaloista kuntataajamaan on noin 2 kilometriä ja etäisyys Rantatielle on pienimmillään noin 1,7 kilometriä. Maalahden kuntaraja on noin 4 kilometrin etäisyydellä itään. Kuva 3.1. Kaava-alue sijaitsee Korsnäsin kuntataajaman itäpuolella. 4 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN TAUSTA VindIn Ab Oy ja Edsvik Vindkraftpark Ab suunnittelevat yhdeksän (9) tuulivoimalaitoksen tuulivoimapuiston rakentamista Korsnäsin kunnan keskustataajamasta itään. Korsnäsin kunnanhallitus on myöntänyt kaavoitusluvan Södra Poikelin Edsvikin alueelle (KH 277) sekä Norra Poikelin Korsnäskin kirkon alueelle (KH 278).

6 3 (15) Korsnäsin kirkon osallistumis- ja pidettiin julkisesti nähtävillä , jonka jälkeen tuulivoimapuiston nimi muutettiin muotoon "Norra Poikel". Södra Poikelin (Edsvikin) osallistumis- ja pidettiin julkisesti nähtävillä Korsnäsin kunnanhallitus on (KH 233) päättänyt yhdistää Norra Poikelin ja Södra Poikelin tuulivoimahankkeiden kaavoituksen. Työ jatkuu nimellä "Poikelin tuulivoimapuisto". Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on päättänyt, että erillisten hankkeiden osalta (Norra Poikel ja Södra Poikel ) ei ole tarvetta soveltaa YVA-menettelyä. Päätös perustuu YVA-asetukseen, jonka mukaan arviointimenettelyä sovelletaan tuulivoimahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 MW. Päätös tarkoittaa, että hankkeen vaikutukset voidaan arvioida osayleiskaavoituksen yhteydessä. Kaava-alueen maanomistajia ovat Korsnäsin seurakunta sekä yksityishenkilöitä. VindIn Ab Oy ja Edsvik Vindkraftpark Ab ovat solmineet tai aikovat solmia maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa. Tuulivoimapuiston rakentamisessa ja ylläpidossa käytetään pääasiassa olemassa olevia teitä ja niitä vahvistetaan perusteellisesti. Tuulivoimaloille rakennetaan uusia pistoteitä. Tuulivoimapuiston ulkopuolinen sähkönsiirto suunnitellaan erillisen EMV-prosessin kautta, joka kulkee rinnakkain kaavoituksen kanssa. EMV-menettelyssä selvitetään 110 kv voimajohtojen tarve ja vaikutukset. EMV-hakemus osoitetaan Energiamarkkinavirastolle. Petolahden tai Taklaxin sähköasemat ovat alustavia vaihtoehtoja. Hankealueella ei sijaitse yleis- tai asemakaavoja oikeusvaikutuksilla. Osayleiskaava laaditaan siten, että se voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena MRL:n 77 a :n mukaisesti 5 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Poikelin tuulivoimapuiston toteuttaminen Korsnäsin kunnassa. Kaavoituksen tavoitteena on huomioida alueen luonnonolot sekä ympäristövaikutukset. Tuulivoimapuiston tavoitteena on puolestaan edistää ilmastotavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Suomen tavoitteena on lisätä tuulivoimalla tuotetun energian määrää MW:iin vuoteen 2020 mennessä. (VTT 2014) Lisäksi kaavan tavoitteena on huomioida mahdolliset muut alueidenkäytön tavoitteet sekä ne tavoitteet, jotka muodostuvat kaavoitusprosessin aikana. Osayleiskaava laaditaan siten, että se voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena MRL:n 77 a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Korsnäsin kunnanvaltuusto. 6 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Seuraavat MRL:n 39 :n mukaiset vaatimukset yleiskaavan sisällöstä tulee erityisesti huomioida: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

7 4 (15) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka astuivat voimaan , tulee huomioida ja edistää kaikessa kaavoituksessa. Tuulivoimaa koskeva muutos maankäyttö- ja rakennuslakiin astui voimaan Lakimuutos mahdollistaa tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen suoraan yleiskaavan perusteella. MRL:n :n 77 a mukaan Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. MRL:n 77 b :ssä asetetaan erityisiä sisältövaatimuksia tuulivoimarakentamiselle tarkoitetulle yleiskaavalle. Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Jos 77 a :n mukainen tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän taikka maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunta voi periä tältä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi. Kunta hyväksyy kaava-aluekohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan sekä -ajan. (MRL 77c) Suunnittelualueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Gloppetin ja Norrifjärdenin rannikolla. Kaava-alue on maastoltaan matalaa. Suurin osa kaava-alueesta on metsätalousvaltaista maata. Kaava-alueella on lisäksi Stormossenin kierrätysasema Edsvikin vanhan kaatopaikan yhteydessä. Lähialueen asutus on keskittynyt kuntataajamaan lännessä ja Korsbäckin kylään idässä. 1,5 kilometrin säteellä suunnitelluista voimaloista on Maanmittauslaitoksen tietokannan mukaan 23 vakituista asuntoa ja 1 vapaa-ajan asunto. Kaava-alueen pohjoispuolella on turkistarha. YKR 2010:n mukaan kaava-alue on osittain maaseutua, mutta alueen keskimmäisiä osia ei ole luokiteltu. Korsnäsin kuntataajama luokitellaan taajamaksi, Korsbäck ja Bjurbäck kyliksi ja kaava-alueen pohjoispuolella sijaitseva Västanlid pieneksi kyläksi.

8 5 (15) Kuva 6.1. Asutus ja yhdyskuntarakenne kaava-alueen ympärillä. 7 ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT 7.1 Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , ajantasaistetut tavoitteet saivat lainvoiman ) sekä edistää niiden toteutumista. Viranomaisten tulee myös arvioida toimenpiteidensä vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Tuulivoimalaitosten osayleiskaavoitusta Poikelissa koskevat erityisesti seuraavat kohdat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Toimiva aluerakenne: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset (...) maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.

9 6 (15) Eheyttävä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yleistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoite: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 2 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. 2 ) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Erityistavoite: Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Yleistavoite: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoite: Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Erityistavoite: Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Erityistavoite: Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

10 7 (15) 7.2 Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on voimassa hankealueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavassa on voimansiirtojohdon yhteystarpeen merkintä (z) sekä maakaasujohdon yhteystarpeen merkintä (k) kaava-alueen läpi. Kaava-alue sijaitsee matkailun vetovoimaalueella/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv-13). Merkintä kattaa Hinjärven, suoalueet ja rannikon luonnon osalta sekä kyläasutuksen ja latomaisemat kulttuurin osalta. Korsnäsin kuntataajaman läpi kulkeva Rantatie (673) jatkuu kaava-alueen ohi lounaiskoillissuunnassa ja on kaavassa osoitettu merkinnällä seututie tai pääkatu (st). Korsbäckvägen hankealueen itäpuolella on luokiteltu yhdystieksi (yt). Rantatie on lisäksi merkitty kulttuurihistorialliseksi arvokkaaksi tieksi ja sen varrella kulkee pyörätie. Lisäksi hankealueella on tietoliikenneyhteys tl-merkinnällä sekä siirtoviemärin yhteystarve jv-merkinnällä Rantatien eteläpuolella. Kuva 7.1. Kaava-alue suhteessa Pohjanmaan maakuntakaavaan. Kaava-alueen ohjeellinen sijainti on merkitty sinisellä värillä karttaan. Hankealueen länsipuolella Korsnäsin kuntataajamassa on muun muassa seuraavia merkintöjä: taajamatoimintojen alue (A), keskustatoimintojen alue (c), teollisuus- ja varastoalue (t), jätevedenpuhdistamo (et-j) sekä virkistys-/matkailukohteen pistemerkintä. Koko Korsnäsin kuntataajaman alueella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakullallisesti arvokkaan alueen rasterimerkintä. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä.

11 8 (15) Korsungsfjärden kaava-alueen pohjoispuolella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevat tärkeät lintualueet (Halsön matalikot). Halsön matalikot ovat Suomen tärkeimpiä lintualueita. Suoraan kaava-alueen kaakkoispuolella on maakuntakaavaan merkitty SL2-alue ja Natura 2000-alue. Degermossen on soidensuojeluohjelmaan kuuluva luonnonsuojelualue. Maakuntakaavassa on lisäksi kolme tuulivoima-aluetta; kaksi Korsnäsin edustalla ja Siipyyn rannikolla ja yksi Bergön saaressa. 7.3 Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavan yhteyteen laaditaan myös uusia vaihemaakuntakaavoja. Nämä ovat vaihemaakuntakaava I (kaupalliset palvelut) ja vaihemaakuntakaava II (uusiutuvat energialähteet). Ympäristöministeriö on vahvistanut vaihemaakuntakaava I:sen. Kaavassa ei ole osoitettu merkintöjä kaava-alueelle. Vaihemaakuntakaava II:ssa painopiste on tuulivoimassa. Kaavan tavoitteena on osoittaa tuulivoimalle soveltuvimmat alueet vuoteen 2030 asti. Työ käynnistettiin joulukuussa Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin osallistumis- ja, joka oli nähtävillä Selvitys uusiutuvista energialähteistä ja niiden sijoittumisesta Pohjanmaalle valmistui joulukuussa Vaihemaakuntakaavan ensimmäinen luonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka käsiteltiin maakuntahallituksessa ja asetettiin nähtäville Vaihemaakuntakaavan Natura-arviointi oli nähtävillä Naturaarvioinnin pohjalta jatkosuunnittelusta poistettiin kolme tuulivoima-aluetta; Gillermossen, Blaxnäs ja Sidlandet. Vaihemaakuntakaava II:sen ehdotus hyväksyttiin Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston kokouksessa ja toimitettiin kesäkuussa 2014 ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Merkinnällä tv-1 osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat useiden tuulivoimaloiden tai tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä käytössä on kiinnitettävä huomiota asumiseen ja virkistykseen, kulttuurimaisemaan, lintuihin, liikenneväyliin ja -järjestelyihin, lentoasemien lentoesterajoituksiin, sähkönsiirtoon, luontodirektiivin liitteessä IV a mainittuihin lajeihin sekä alkutuotannon ja maa-ainestenoton edellytysten turvaamiseen. Korsnäs Poikelin kaava-alue sijaitsee tuulivoiman rakentamiseen soveltuvalla alueella.

12 9 (15) Kuva 7.2. Kaava-alue suhteessa Pohjanmaan vaihemaakuntakaava II:seen (tuulivoima). Kaava-alue on merkitty sinisellä värillä karttaan. 7.4 Yleis- ja asemakaavat Kaava-alueella ei ole oikeusvaikutuksellista yleiskaavaa. Lähin yleiskaava, Korsnäs strandgeneralplan, on koko Korsnäsin rannikkoviivan ja saariston kattava rantayleiskaava. Rantayleiskaava vahvistettiin Rantayleiskaava ohjaa maankäyttöä rannikolla kaava-alueen pohjois- ja länsipuolella. Muun muassa seuraavat merkinnät on osoitettu rantayleiskaavassa Poikelin osayleiskaavan lähialueille: maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M), virkistysalueet V, asuinalueet (A), loma-asuntojen alueet (RA) ja venevalkama-alueet (LV-1). Etäisyys kaava-alueelta on vajaa 1,4 kilometriä.

13 10 (15) Kuva 7.3. Kaava-alue suhteessa Korsnäsin rantayleiskaavaan. Kaava-alue on merkitty sinisellä värillä karttaan. 7.5 Rakennusjärjestys Korsnäsin kunnan rakennusjärjestys astui voimaan HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN 8.1 Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Bräckskäretin pohjoisosissa VS Tuulivoima Oyllä on kaksi voimalaa käynnissä, Korsnäs 1 ja 2. Voimaloiden teho on yhteensä 400 kw (VTT 2014) 8.2 Suunnittelilla olevat tuulivoimapuistot 20 km etäisyydellä Poikelin tuulvoimapuistosta sijaitsee 11 suunniteltua tuulivoimapuistoa. Hankkeiden tiedot ilmaistaan alla olevassa taulukossa. Taulukko 8.1. Lähellä sijaitsevat suunnitellut tuulivoimapuistot. Voimalamäär Etäisyys Hanke Status ä Poikeliin Molpe-Petalax Kaavoitus 15 kpl (50 MW) 5,5 km VindIn Ab Oy Granskog Kaavoitus 5 kpl 5 km Otsotuuli Harrström Kaavoitus 4 kpl (12 MW) 6 km

14 11 (15) Smålands Miljöenergi Ab Petalax Ribäcken Österbottens Miljöenergi Ab Björkliden Prokon Wind Energy Finland Oy Hedet Prokon Wind Energy Finland Oy Korsnäs WPD Finland Oy Kaavoitus 5 kpl (12-18 MW) 14 km Kaavoitus 20 kpl 14 km Kaavoitus 10 kpl 15 km YVA-menettely, hanke ( km jäässä 800 MW) Långmossa Wind Kaavoitus 9 kpl 16 km Sidlandet, EPV Kaavoitus, hanke jäässä kpl (30-17 km Tuulivoima Oy 60 MW) Norrskogen EPV Tuulivoima Oy Rakennuslupa 24 kpl 18 km Kuva 8.1. Poikelin tuulivoimapuiston läheisyyteen suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot. Kaava-alue on merkitty sinisellä värillä karttaan.

15 12 (15) 9 SELVITYKSET Osayleiskaavoituksen pohjaksi on tehty seuraavat selvitykset: Korsnäs Kyrka arkeologisk inventering, K-P:n ArkeologiaPalvelu, Korsnäs Kyrka, tuulivoimaselvitys,, Korsnäs Kyrkan lepakkoselvitys, Norra Poikelin ympäristöselvitys,, 2/2014 (ainoastaan viranomaiskäyttöön) Södra Poikel arkeologisk inventering, K-P:n ArkeologiaPalvelu, Melumallinnus, 10/ Varjostusmallinnus, 6/ Poikelin tuulivoimapuiston näkemäalueanalyysi ja valokuvasovite 10/2014, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Korsnäs Södra Poikel lepakkoselvitys. Thomas Lilley & Jenni Prokkola Södra Poikelin ympäristöselvitys,, 12/2014 (ainoastaan viranomaiskäyttöön) Muuttolinnustoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty Moikipää- Petolahden YVA:n (FCG 2014, FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YV Ahankkeet/MoikipaaPetolahti_tuulivoimapuisto_Korsnas_Maalahti) sekä Kalaxin YVA:n(FCG 2014, FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YV Ahankkeet/Kalaxin_tuulivoimapuisto_Narpio) yhteydessä laadittuja selvityksiä ja aineistoja. Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä/inventointeja ja muuta materiaalia. Pohjanmaan maakuntakaava II:n valmisteluaineisto Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla kattaa mm. seuraavat materiaalit: Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Kohdekuvaukset 1-26 Kohdekuvaukset Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset Aluekohtainen vaikutustenarviointi Natura-arviointi Aluetta koskevat muut selvitykset ja materiaalit: Pohjanmaan liitto 2010; Pohjanmaan maakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan liitto 2005; Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Valtion ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto). 10 VAIKUTUSTENARVIOINTI Osayleiskaavoituksen yhteydessä arvioidaan keskeiset vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Lisäksi arvioidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavan ohjausvaikutuksiin. Vaikutukset arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

16 13 (15) Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tukea kaavan laatimista ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan kaavan tavoitteiden ja sisältövaatimusten toteutumista. Kaavan vaikutusten arviointi perustuu hankkeen yhteydessä laadittuihin selvityksiin. Vaikutustenarvioinnin yhteydessä arvioidaan erityisesti hankkeen vaikutukset luontoon, maisemaan sekä hankkeen melu- ja varjostusvaikutukset. Puolustusvoimien lausunnon mukaan puolustusvoimat eivät vastusta hanketta. Puolustusvoimien lausunto pyydetään uudestaan voimaloiden takan sijainnin selvittyä. 11 OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS Poikelin tuulivoimapuiston osalta kekseisiä osallisia ovat: Osallisia, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat sekä virkistysalueiden käyttäjät Kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja -haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat Tiettyä etua tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten esim. luonnonsuojelu- ja metsästysyhdistykset Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt kuten esim. energia- ja vesilaitos sekä radiotaajuuksien käyttäjät ja operaattorit (Korsnäsin vesilaitos, Suomen Erillisverkot Oy, Ilmatieteen laitos, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Digita Oy, Ukkoverkot Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, paikalliset radioyrittäjät, Alusliikennepalvelu Bothnia VTS). Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kunnan lautakunnat ja hallintoelimet sekä asiantuntijatahot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan pelastuslaitos, liikennevirasto ja liikenneturvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat, naapurikunnat (Närpiön kaupunki ja Maalahden kunta), Metsähallitus, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Luonnonvarakeskus. 12 AIKATAULU Osallisten näkökulmasta kaavoituksen tärkeät vaiheet ovat: Kaavoituksen vireille tulo Korsnäsin kunnanhallitus on hyväksynyt Korsnäsin Norra Poikel - tuulivoimapuiston osallistumis- ja n (OAS). OAS on ollut julkisesti nähtävänä Södra Poikel -tuulivoimapuiston osallistumis- ja on ollut julkisesti nähtävänä Norra Poikelin osalta aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Työpalaveri hankkeeseen liittyvien viranomaisten kanssa pidettiin Södra Poikelin osalta aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Korsnäsin

17 14 (15) kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt viedä hankkeiden osayleiskaavoitusta eteenpäin yhteisenä tarkistetun asetelman mukaisena yhdeksän tuulivoimalaitoksen Poikelin tuulivoimapuistona. Osayleiskaavan luonnosvaihe (joulukuu 2014 maaliskuu 2015) Hankkeeseen liittyvien viranomaisten kanssa järjestettiin työpalaveri Osayleiskaavan luonnos pidettiin julkisesti nähtävillä Luonnoksesta jätettiin 7 muistutusta ja 10 lausuntoa. Palautteesta on tehty yhteenveto ja siihen on laadittu vastineet (liite 8 kaava-aineistoon). Osayleiskaavan ehdotusvaihe (huhtikuu heinäkuu 2015) Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin (liite 9). Kokouksessa käsiteltiin luonnoksesta jätetty palaute sekä ehdotukseen tehtävät tarkistukset. Kaavaehdotus valmistuu kesäkuussa Korsnäsin kunta asettaa kaavan nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan julkisesti ja kunnan asukkailla sekä osallisilla on oikeus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kunnanhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Osayleiskaavan hyväksyminen (elokuu 2015) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Korsnäsin kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto hyväksyvät osayleiskaavan ja hyväksymispäätöksestä kuulutetaan.

18