Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010"

Transkriptio

1 D5 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 LUONNOS Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 :n nojalla rakentamisessa sovellettaviksi seuraavat ohjeet rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennassa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen voidaan soveltaa aikaisempia ohjeita. Rakennuksen energiatodistuksen laskentaan sovelletaan aikaisempia ohjeita. Helsingissä päivänä kuuta 20 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Yli-insinööri Pekka Kalliomäki Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EY (32010L0031); EUVL N:o L 153, , s. 13

2 D5 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ympäristön osasto Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta OHJEET 2012 Sisällys 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.2 Vastavuoroinen tunnustaminen 1.3 Määritelmiä 2 LASKENTAMENETELMÄN KUVAUS 2.1 Laskentaperiaate ja menetelmän rajaukset 2.2 Laskennan kulku 6 LÄMMISTYSJÄRJESTELMÄN ENERGIAKULUTUS 6.1 Yleistä 6.2 Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys 6.3 Lämpimän käyttöveden lämmitys 6.4 Lämmitysjärjestelmän energiankulutus 6.5 Käyttöveden lämmitys aurinkokeräimellä 6.6 Lämpöpumput 3 RAKENNUKSEN LÄMMITYSENERGIAN NETTOTARVE 3.1 Tilojen lämmitysenergian nettotarve 3.2 Rakennusvaipan johtumislämpöhäviöt 3.3 Vuotoilman lämpöhäviöt 3.4 Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve 3.5 Tuloilman ja korvausilman lämmitysenergia tarve 3.6 Talteenotettu energia ja ilmanvaihtojärjestelmän vuosihyötysuhde 3.7 Käyttöveden lämmityksen nettotarve 4 LAITTEIDEN JA VALAISTUKSEN SÄHKÖNKULUTUS 4.1 Laitteiden sähköenergiankulutus 4.2 Valaistuksen sähköenergiankulutus 7 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN ENERGIAKULUTUS 8 JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄN ENERGIAKULUTUS 9 LÄMMITYSTEHO 9.1 Rakennuksen lämmitystehontarve 9.2 Rakennusvaipan johtumislämpöhäviö 9.3 Vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho 9.4 Tilassa tapahtuvan tuloilman lämmityksen tarvitsema teho 9.5 Korvausilman lämmityksen tarvitsema teho 9.6 Ilmanvaihtokoneen lämmityspatterin teho 9.7 Käyttöveden lämmityksen tarvitsema teho 5 LÄMPÖKUORMAT 5.1 Lämpökuorma henkilöistä 5.2 Valaistuksen ja sähkölaitteiden lämpökuorma 5.3 Ikkunoiden kautta rakennukseen tuleva auringon säteilyenergia 10. AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN SÄHKÖNTUOTTO Laskentaperiaate Laskennan vaatimat taulukkoarvot LIITTEET 1 Energiankulutuksen laskennassa käytettäviä säätietoja Opastavia tietoja Selostukset, jotka ovat kapealla palstalla kursivoituna, antavat lisätietoja sekä sisältävät viittauksia muihin säädöksiin. 2

3 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala Näissä ohjeissa esitettyä kuukausitason laskentamenetelmää voidaan käyttää lämmityksen energiatarpeen, netto-ostoenergiankulutuksen, energialuvun ja lämmitystehon laskentaan jäähdyttämättömissä rakennuksissa tai rakennuksissa, joissa on vain yksittäisiä jäähdytettyjä tiloja. Menetelmää voidaan käyttää myös kaikkien rakennusten netto-ostoenergiankulutuksen ja energialuvun laskentaan, kun lämmitys- ja jäähdytysenergian nettotarpeet on laskettu tuntitason menetelmällä. 1.2 Vastavuoroinen tunnustaminen Milloin näissä ohjeissa on annettu tietoa käytettävissä olevista SFS-standardeista, niiden ohella ja sijasta voidaan käyttää myös muualla Euroopan talousalueella tai Turkissa voimassa olevaa tasoltaan vastaavaa standardia. 1.3 Määritelmiä Näissä ohjeissa tarkoitetaan: energiatarpeella ja -kulutuksella (kwh/(m 2 a)) vuotuisia ominaistarpeita ja -kulutuksia lämmitettyä nettoalaa kohti. rakennuksen lämmitysenergian tarpeella sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseksi tarvittavaa energiamäärä ilman järjestelmähäviöitä ja -muunnoksia. Lämmitysenergian tarve muodostuu rakennuksen lämpöhäviöistä. ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarpeella lämmitysenergian tarvetta, joka muodostuu ilman lämmittämisestä lämmöntalteenoton jälkeen tuloilman lämpötilaan ja mahdollisesta lämmittämisestä ennen lämmöntalteenottoa jäätymisen estämiseksi; lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeella lämmitysenergian tarvetta, joka sisältää kulutetun lämpimän käyttöveden lämmittämiseen kylmän veden lämpötilasta lämpimän veden lämpötilaan; jäähdytysenergian nettotarpeella tilojen ja tuloilman jäähdytysenergian nettotarvetta, joka on tilojen ja tuloilman jäähdyttämiseksi tarvittava energia; jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksella jäähdytysenergian tuoton energiankulutusta ja apulaitteiden sähkönkulututusta. Jäähdytysjärjestelmän energiankulutus lasketaan jäähdytysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen häviöt sekä muunnokset; lämmitysjärjestelmän energiankulutuksella tilojen lämmityksen, ilmanvaihdon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden lämmityksen energiankulutusta. Lämmitysjärjestelmän energiankulutus lasketaan lämmitysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon järjestelmähäviöt ja -muunnokset. Järjestelmähäviöt muodostuvat lämmitysenergian tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen 3

4 häviöistä. Energian muunnokset tapahtuvat esim. lämpöpumpuissa ja polttokennoissa. Lämmitysjärjestelmän energiankulutus eritellään sähkö- ja lämpöenergian osalta. ilmanvaihtojärjestelmän energiankulutuksella puhallinsähköä ja mahdollisten apulaitteiden sähkönkulutusta (pumput, taajuusmuuttajat, säätölaitteet). Tuloilman lämmitys lasketaan lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen osana. energialuvulla, E-luvulla (kwh/(m 2 a)) energiamuotojen kertoimilla painotettua rakennuksen vuotuista netto-ostoenergian laskennallista kulutusta näissä määräyksissä annetuilla säännöillä ja lähtöarvoilla laskettuna lämmitettyä nettoalaa kohden; energiamuotojen kertoimilla (-) energialähteen tai energiatuotantomuodon kertoimia, joilla eri energiamuodot kerrotaan energialuvun laskemiseksi; rakennuksen ostoenergian kulutuksella energiaa, joka hankitaan rakennukseen esimerkiksi sähköverkosta, kaukolämpöverkosta, kaukojäähdytysverkosta ja uusiutuvan tai fossiilisen polttoaineen sisältämänä energiana. Ostoenergia koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä sähkölaitteiden että valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä, missä on otettu huomioon vähennykset uusiutuvasta omavaraisenergiasta; uusiutuvalla omavaraisenergialla kiinteistöön kuuluvalla laitteistolla paikallisista uusiutuvista energialähteistä tuotettua uusiutuvaa energiaa, lukuun ottamatta uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvaa omavaraisenergiaa on esimerkiksi aurinkopaneeleista ja keräimistä tuotettu energia, paikallinen tuulienergia ja lämpöpumpun lämmönlähteestä ottama energia. Uusiutuvat polttoaineet käsitellään osana uusiutuvaa ostoenergiaa; muualle viedyllä energialla rakennuksesta muualle vietyä energiaa, esimerkiksi sähköverkkoon toimitettu sähkö; netto-ostoenergialla ostoenergiaa, josta on vähennetty muualle viety energia sekä mitoittavilla lämpötiloilla niitä sisä- ja ulkoilman lämpötiloja, joiden perusteella rakennuksen lämmitystehontarve on määritetty Rakennuksen lämmitystehon ja lämmitysenergian tarpeen laskennassa tarvittavat vaipan eri rakennusosien pinta-alat määritetään rakennuksen kokonaissisämittojen mukaan. Alapohjat: Alapohjan pinta-ala lasketaan sisämittojen mukaan aukkojen ja rakenteiden aloja vähentämättä. Alapohjan läpivientejä kuten kanavat, pilarit, viemärit ja vesijohdot ei vähennetä alapohjan pintaalasta. Yläpohjat: Yläpohjan pinta-ala lasketaan ulkoseinien sisämittojen mukaisesti kattoikkunoiden aukkojen pinta-alat vähentäen. Yläpohjan läpivientejä kuten kanavat, hormit ja tuuletusputket ei vähennetä yläpohjan pinta-alasta. Välipohjat: Välipohjien pinta-ala lasketaan ulkoseinien sisämittojen mukaisesti porras- ym. aukkoja vähentämättä. Ulkoseinät: Ulkoseinien pinta-ala lasketaan sisämittojen mukaisesti lattiapinnasta yläpohjan alapintaan ikkunoiden ja ovien aukkojen pinta-alat vähentäen. 4

5 Ikkunat ja ovet: Ikkunoiden ja ovien pinta-alat lasketaan kehän ulkomittojen (karmirakenteen ulkomittojen) mukaan. Julkisivun tai katon muodosta merkittävästi poikkeavan ikkunaratkaisun, kupumaisen kattoikkunan ja valoaukollisen savunpoistoluukun pinta-ala lasketaan tapauskohtaisesti yleisohjetta soveltaen Rakennusten pinta-alojen laskenta: Huoneala, A huone [hum²] Huoneala on huoneen pinta-ala, jonka rajoina ovat huonetta ympäröivät seinien pinnat tai niiden ajateltu jatke. Milloin huoneen katto on vino tai porrastettu, lasketaan huonealaksi 1600 mm korkeamman tilan ala. Tällöin 1600 mm korkeamman tilan keskikorkeuden tulee olla vähintään 2200 mm. Huonealaan ei lasketa muun muassa huoneessa olevien hormiryhmien, pilareitten ja seinien alaa, seiniin upotettujen takkojen alaa eikä esimerkiksi muuraamalla tehdyn komeron alaa. Rakennuksen huonealan laskenta esitetään standardissa SFS Lämmitetyllä nettoalalla (m 2 ) lämmitettyjen kerrostasoalojen summaa kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna (voidaan laskea myös lämmitettynä bruttoalana, josta on vähennetty ulkoseinien rakennusosa-ala). 5

6 1.3.4 Laskentakaavoissa käytetään alla olevia suureita ja yksiköitä. Celsiusaste on yksikön kelvin (K) erityisnimi, jota käytetään ilmaistaessa celsiuslämpötila-arvoja. A lämmitetty netto-ala, (m²). A rakennusvaipan pinta-ala (alapohja mukaan luettuna), m 2 A aurinkokeräin aurinkokeräinten kokonaispinta-ala, m 2 A huone valaistavan tilan huonepinta-ala, hum 2 A i rakennusosan pinta-ala, m² A ikk ikkuna-aukon pinta-ala (kehys- ja karmirakenteineen), m 2. A ikk, valoaukko ikkunan valoaukon pinta-ala, m 2 A netto rakennuksen lämmitetty nettoala, m² c p ilman ominaislämpökapasiteetti, kj/kgk c pv veden ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kj/kgk C rak rakennuksen sisäpuolinen tehollinen lämpökapasiteetti, Wh/K E tilan valaistusvoimakkuus, lx. E rakennuksen energialuku, kwh/(m 2 a) E apu lämpöpumpun apulaitteiden vuotuinen sähkönkulutus (tilat ja LKV),, kwh. E apu, LKV lämpöpumpun apulaitteiden vuotuinen sähkönkulutus (käyttöveden lämmitys), kwh. E apu,tilat lämpöpumpun apulaitteiden vuotuinen sähkönkulutus (tilojen lämmitys), kwh. E LP lämpöpumpun vuotuinen sähkönkulutus tilojen ja käyttöveden lämmityksessä, kwh E LP, LKV lämpöpumpun vuotuinen sähkönkulutus käyttöveden lämmityksessä, kwh E LP, tilat lämpöpumpun vuotuinen sähkönkulutus tilojen lämmityksessä, kwh E netto-osto rakennuksen netto-ostoenergiankulutus, kwh/(m 2 a) E osto rakennuksen ostoenergiankulutus, kwh/(m 2 a) e tilat apulaitteiden ominaiskulutus, kwh/(m²a). f valaistuksen ohjaustavasta riippuvia ohjauskertoimia f kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen energiamuodon kerroin, - f kaukolämpö kaukolämmön energiamuodon kerroin, - F kehä kehäkerroin, - F läpäisy säteilyn läpäisyn kokonaiskorjauskerroin, - f polttoaine,i polttoaineen i energiamuodon kerroin, - F sivuvarjostus ikkunan sivuilla olevien pystysuorien rakenteiden varjostusten korjauskerroin, - F suunta muuntokerroin, jolla vaakatasolle tuleva auringon kokonaissäteilyenergia muunnetaan ilmansuunnittain pystypinnalle tulevaksi kokonaissäteilyenergiaksi, - f sähkö sähkön energiamuodon kerroin, -. F varjostus varjostusten korjauskerroin, - F verho verhokerroin, -. F ylävarjostus ikkunan yläpuolisten vaakasuorien rakenteiden varjostusten korjauskerroin, - F ympäristö ympäristön horisontaalisten varjostusten korjauskerroin, - g valoaukon auringon kokonaissäteilyn läpäisykerroin, -. G säteily, pystypinta pystypinnalle tuleva auringon kokonaissäteilyenergia pinta-alan yksikköä kohti, kwh/(m 2 kk) G säteily, vaakapinta vaakatasolle tuleva auringon kokonaissäteilyenergia pinta-alan yksikköä kohti, kwh/(m 2 kk) H rakennuksen ominaislämpöhäviö (johtumisen, vuotoilman, korvausilman ja tuloilman tilassa tapahtuvan lämpenemisen yhteenlaskettu ominaishäviö), W/K J kerroin, - k keräinten suuntauksen huomioon ottava kerroin k rakennuksen käytönaikainen käyttöaste- L meno- ja paluuputkien yhteenlaskettu pituus lämmittämättömässä tilassa, m l k rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman lineaarisen kylmäsillan pituus, m L lkv lämpimän käyttöveden kiertojohdon pituus, m n henkilöiden lukumäärä n 50 on rakennuksen ilmanvuotoluku 50 Pa:n paine-erolla, 1/h n lämmityslaite lämpimän käyttöveden kiertojohtoon kytkettyjen lämmityslaitteiden lukumäärä, kpl. P laatan piiri, m P apu lämpöpumpun muiden apulaitteiden sähköteho, kw P e puhaltimen tai ilmanvaihtokoneen sähköteho, kw P es puhaltimen tai ilmanvaihtokoneen ominaissähköteho, kw/(m³ / s) P lkv lämpimän käyttöveden kiertojohdon pumpun ottoteho, W pumpun teho, W P pumppu,i 6

7 p s ilmaan siirtyvän lämpötehon ja puhaltimen sähkötehon suhde, - P valaistus valaistavan tilan valaistuksen kokonaissähköteho huonepinta-alaa kohti, W/hum² q 50 rakennusvaipan ilmanvuotoluku, m 3 /(h m 2 ) aur ikkunoiden kautta rakennukseen tuleva auringon säteilyenergia, kwh. aur ikkunoiden kautta rakennukseen tuleva auringon säteilyenergia, kwh/kk aurinko aurinkokeräimellä tuotettu lämmin käyttövesi, joka lasketaan kohdassa 6.5 q aurinkokeräin aurinkokeräimen energiantuotto käyttöveteen keräinpinta-alaa kohti (taulukko 6.8), ca ilmastointikoneen jäähdytyspatterin käyttämä vuotuinen jäähdytysenergia, kwh/a cw huonelaitteiden käyttämä vuotuinen jäähdytysenergia, kwh/a henk henkilöiden luovuttama lämpöenergia, kwh i johtumislämpöhäviö rakennusosan läpi, kwh iv ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve, kwh iv, korvausilma korvausilman lämpenemisen tarvitsema energia, kwh jakelu,ulos lämmönjaon lämpöhäviö lämmittämättömään tilaan, kwh/a q jakeluhäviöt,ulos lämmönjaon ominaislämpöhäviö lämmittämättömään tilaan, kwh/m,a joht johtumislämpöhäviöt rakennusvaipan läpi, kwh jäähdytys jäähdytysjärjestelmän lämpöenergian (kaukojäähdytyksen) kulutus, kwh/(m 2 a) kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen kulutus, kwh/(m 2 a) kaukolämpö kaukolämmön kulutus, kwh/(m 2 a) korvausilma korvausilman lämpeneminen tilassa, kwh lisälämmity, LKV käyttöveden lämmityksessä tarvittava lisälämmityksen energiankulutus, kwh. lisälämmitys, tilat tilojen lämmityksessä tarvittava lisälämmityksen energiankulutus, kwh lkv, netto käyttöveden lämmityksen nettotarve, kwh lkv,kierto lämpimän käyttöveden kiertojohdon häviö, kwh/a lkv,varastointi lämpimän käyttöveden varastoinnin häviö, kwh/a LP, lämmitys rakennuksen tilojen ja käyttöveden vuotuinen lämmitysenergiankulutus, joka voidaan tuottaa lämpöpumpulla, kwh LP, lämmitys, LKV lämpöpumpun tuottama käyttöveden lämmitysenergia, kwh LP, lämmitys, tilat lämpöpumpun tuottama tilojen lämmitysenergia, kwh lämmitys lämmitysjärjestelmän lämpöenergian kulutus, kwh/(m 2 a) lämmitys, LKV käyttöveden lämmityksen energiankulutus, kwh tilojen lämmitysenergiankulutus, kwh lämmitys, tilat lämmitys,tilat,netto lämpökuorma tilojen lämmitysenergian nettotarve, kwh/a rakennuksen lämpökuorma eli muun kuin säätölaitteilla ohjatun lämmityksen kautta rakennuksen sisälle vapautuva lämpöenergia, kwh netto-kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen kulutus, josta on vähennetty kaukojäädytysverkkoon viety energia, netto-kaukojäähdytys = kaukojäähdytys - viety,kaukojäähdytys netto-kaukolämpö kaukolämmön kulutus, josta on vähennetty kaukolämpöverkkoon viety energia, netto-kaukolämpö = kaukolämpö - viety,kaukolämpöverkko polttoaine,i polttoaineen i sisältämän energian kulutus, kwh/(m 2 a) sis.lämpö säh tila tuloilma q v q v, korvausilma q v, lkv q v, lkv, kierto q v, tulo q v, vuotoilma vuotoilma lämpökuormat, joka hyödynnetään lämmityksessä, kwh valaistuksesta ja sähkölaitteista rakennuksen sisälle tuleva lämpökuorma, kwh rakennuksen tilojen lämmitysenergian tarve, kwh tuloilman lämpeneminen tilassa, kwh puhaltimen tai ilmanvaihtokoneen ilmavirta, m³/s korvausilmavirta, m³/s lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama, m³/s lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitusvesivirta, m³/s tuloilmavirta, m³/s vuotoilmavirta, m³/s vuotoilman lämpenemisen tarvitsema energia, kwh SPF LKV lämpöpumpun SPF-luku käyttöveden lämmityksessä -. SPF tilat lämpöpumpun SPF-luku tilojen lämmityksessä, - t d ilmanvaihtolaitoksen keskimääräinen vuorokautinen käyntiaikasuhde, h/24h t d rakennuksen keskimääräinen vuorokautinen käyttöaikasuhde, - T kv kylmän käyttöveden lämpötila, C T lkv lämpimän käyttöveden lämpötila, C t lkv lämpimän käyttöveden kiertojohdon pumpun käyttöaika, h/vrk. T lkv, kierto, paluu lämpimän käyttöveden kiertojohdon paluuveden lämpötila, C T lto lämmön talteenotto laitteen jälkeinen lämpötila, ºC 7

8 T lto, mit lämmön talteenotto laitteen jälkeinen lämpötila mitoitustilanteessa, ºC t pumppu,i pumpun i käyttöaika, h T s sisäilman lämpötila, ºC T sp sisäänpuhalluslämpötila, ºC Tˆu vuoden maksimi- ja minimiulkolämpötilojen erotus jaettuna kahdella. K T u ulkoilman lämpötila, ºC T u, mit mitoittava ulkoilman lämpötila, ºC t v rakennuksen keskimääräinen viikoittainen käyttöaikasuhde, - U i rakennusosan lämmönläpäisykerroin, W/(m²K) V rakennuksen ilmatilavuus, m³ W ilmanvaihto ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W jäähdytys jäähdytysjärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W laitteet kotitalous- tai käyttäjäsähkölaitteiden sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W laitteet laitteiden sähköenergiankulutus, kwh V lkv lämpimän käyttöveden kulutus, m³ W lkv, kierto lämpimän käyttöveden kiertojohdon lämpöhäviön ominaisteho, W/m W lkv, lämmitys lämpimän käyttöveden kiertojohtoon kytkettyjen lämmityslaitteiden ominaisteho, W/kpl lämpimän käyttöveden ominaiskulutus, m³/m² vuodessa V lkv, omin V lkv, omin, henk lämpimän käyttöveden ominaiskulutus, dm³ henkilöä kohti vuorokaudessa W lämmitys lämmitysjärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W netto-verkkosähkö verkkosähkön kulutus, josta on vähennetty verkkoon viety sähkö, W netto-verkkosähkö = W verkkosähkö - W viety W svalaistus valaistuksen sähköenergiankulutus, kwh W verkkosähkö verkkosähkön kulutus, kwh/(m 2 a) x kerroin, - 1 tuottoprosessilla 1 tuotetun vuosittaisen jäähdytysenergian suhteellinen osuus, 2 tuottoprosessilla 2 tuotetun vuosittaisen jäähdytysenergian suhteellinen osuus, ac järjestelmän vuotuinen apulaitteiden sähkönkulutuksen kulutuskerroin E jäähdytysenergian tuottoprosessin vuotuinen kylmäkerroin E1 tuottoprosessin 1 vuotuinen kylmäkerroin, E2 tuottoprosessin 2 vuotuinen kylmäkerroin. henk yhden henkilön luovuttama keskimääräinen lämpöteho, W/henkilö huonelämmitys huonelämmityksen tehon tarve, W huonelämmitys huonelämmitysjärjestelmän hyötysuhde mitoitusolosuhteissa, -. i ilman tiheys, 1,2 kg/m³ iv ilmanvaihdon lämmityspatterin teho, W joht johtumislämpöhäviöt rakennusvaipan läpi, W korvausilma korvausilman lämpenemisen tehontarve, W lkv käyttöveden lämmitysjärjestelmän hyötysuhde mitoitusolosuhteissa, -. lkv käyttöveden lämmitystehon tarve, W lämmitys rakennuksen lämmitystehon tarve, W jäähdytysenergian tuottoprosessin vuotuinen kylmäkerroin. sca järjestelmän ilmapuolen (termiset, kondenssi ym.) häviöt huomioon ottava kerroin scw järjestelmän vesipuolen (termiset) häviöt huomioon ottava kerroin. t pumpun käyttöaika laskentajaksolla, h. tila tilojen lämmitystehon tarve, W tuloilma tuloilman tilassa tapahtuvan lämmityksen tehontarve, W tuloilma ilmanvaihdon tuloilman lämmitysjärjestelmän hyötysuhde mitoitusolosuhteissa, -. tuloilmapatteri ilmanvaihdon tuloilman jälkilämmityspatterin tehon tarve, W vuotoilma vuotoilman lämpöhäviö, W t ajanjakson pituus, h t ajanjakson pituus, vuorokautta β valaistuksen alenemakerroin,- γ lämpökuorman suhde lämpöhäviöön, - Δt oleskelu oleskeluaika, h η valaistushyötysuhde,- η lkv lämpimän käyttöveden siirron hyötysuhde, - 8

9 η lämmitys,tilat lämmitysjärjestelmän hyötysuhde tilojen lämmityksessä, η t, mit lämmöntalteenoton tuloilman lämpötilasuhde mitoitustilanteessa η tuotto lämmitysenergian tuoton hyötysuhde tilojen, ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden lämmityksessä, - η Φ lamppujen valotehokkuus, lm/w ρ ilman tiheys, kg/m³ τ rakennuksen aikavakio, h χ j rakennusosien välisten liitosten aiheuttama lisäkonduktanssi, W/K Ψ k rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman lineaarisen kylmäsillan lisäkonduktanssi, W/K vuotoilma vuotoilman lämpenemisen tarvitsema teho, W rakennusosan johtumislämpöhäviö, W lkv käyttöveden lämmityksen tarvitsema teho, kw lkv, kiertohäviö lämpimän käyttöveden kiertojohdon tarvitsema teho, kw lkv, kiertohäviö, omin lämpimän käyttöveden kiertojohdon tarvitsema ominaisteho, kw/m² lämpö lämpökuormien kuukausittainen hyödyntämisaste, - 9

10 2 LASKENTAMENETELMÄN KUVAUS 2.1 Laskentaperiaate ja menetelmän rajaukset Energiankäytön laskentamenetelmät jakaantuvat pääpiirteissään kuukausitason, lämmöntarvelukumenetelmiin, yksinkertaistettuihin tuntitason ja täysin dynaamisiin laskentamenetelmiin. Näissä ohjeissa esitetään kuukausitason laskentamenetelmä, joka soveltuu jäähdyttämättömien rakennusten tai rakennusten, joissa on vain yksittäisiä jäähdytettyjä tiloja, energiatehokkuuden laskentaan. Näissä ohjeissa esitetty menetelmä on energiatasemenetelmä, energiankulutus lasketaan kuukausittain. Energiatasemenetelmässä saman kuukauden aikana rakennukseen sisään tuleva energiamäärä on sama kuin rakennuksesta poistuva energiamäärä. Vuosikulutus on kuukausikulutusten summa. Laskennassa käytettäviä lähtötietoja on kolmentyyppisiä: rakennuskohtaiset lähtötiedot, jotka saadaan yleensä rakennuksen suunnitelmista; rakennuksen käyttötiedot sekä näissä ohjeissa annetut laskentamenetelmän ohjearvot, joita voidaan käyttää ellei tarkempia tietoja rakennusosista ja taloteknisistä järjestelmistä ole käytettävissä. Selostus Tässä ohjeessa esitetty menetelmä on yksinkertaistettu laskentamenetelmä, joka ottaa huomioon oleellisimmat energiankulutukseen vaikuttavat tekijät ja rakennuksen ominaisuudet Suomen olosuhteissa. Menetelmä perustuu pääpiirteissään standardissa SFS-EN esitettyyn laskentamenetelmään. Laskentamenetelmien tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä on käsitelty standardin SFS-EN liitteessä H Laskennassa otetaan huomioon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen lämpöhäviöt, joita ovat esimerkiksi lämmitysputkiston ja pattereiden häviöt sekä kattilan hyötysuhde. Näissä ohjeissa kaikki järjestelmähäviöt käsitellään ilman hyödynnettävää osuutta, mikä tarkoitta, että kaikki järjestelmähäviöt menevät hukkaan eikä näistä tule lämpökuormia rakennukseen. Jäähdytysenergian nettotarpeen ja kesäajan huonelämpötilan laskenta ei sisälly näissä ohjeissa kuvattuun laskentamenetelmään. Ne lasketaan tarkoitukseen soveltuvalla tuntitason laskentatyökalulla Tässä laskentamenetelmässä rakennus käsitellään yleensä yhtenä laskentavyöhykkeenä. Tarvittaessa rakennus voidaan jakaa käyttötarkoitusta ja käyttöaikoja vastaaviin laskentavyöhykkeisiin. 2.2 Laskennan kulku Näissä ohjeissa kuvatussa kuukausitason laskentamenetelmässä rakennuksen nettoostoenergiankulutus lasketaan kuvassa 2.1 esitetyissä vaiheissa. Energiankulutus lasketaan vaiheittain seuraavasti: 1. tilojen lämmityksen ja ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve (luku 3) 10

11 2. käyttöveden lämmityksen nettotarve (luku 3) 3. tilojen ja ilmanvaihdon jäähdytysenergian nettotarve (luku 3) 4. laitteiden ja valaistuksen energiankulutus (luku 4) 5. lämmitysjärjestelmän energiankulutus (luku 6) 6. ilmanvaihtojärjestelmän energiankulutus (luku 7) 7. jäähdytysjärjestelmän energiankulutus (luku 8) 8. uusiutuvan omavaraisenergian tuotto 9. rakennuksen ostoenergian kulutus (luku 2) 10. muualle viety energia (luku 2) 11. rakennuksen netto-ostoenergiankulutus (luku 2) 12. energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen netto-ostoenergiankulutus eli E-luku (luku 2) Laskennan lähtötiedot: säätiedot, sisäilmasto, rakennuksen vaippa, valaistus ja muut sisäiset lämpökuormat, LKV, järjestelmät Lämmitysenergian nettotarve, kuukausitason laskenta Kesäajan sisälämpötila Jäähdytystarve? Kyllä Jäähdytysenergian nettotarve, tuntitason laskenta Ei Järjestelmät, vuositaso Ilmanvaihto Käyttövesi Lämmitys Valaistus ja muu sähkö Jäähdytys Uusiutuva omavaraisenergia Rakennuksen netto-ostoenergiankulutus: kwh sähkö, kwh kaukolämpö, kwh kaukojäähdytys, kg polttoaine Kuva 2.1. Rakennuksen energiankulutuksen laskennan vaiheet Energiankulutus lasketaan yleensä liitteen 1 mukaisilla rakennuksen maantieteellisen sijainnin mukaisilla säätiedoilla. Selostus Energiankulutuksen laskennassa voidaan käyttää säätietoja, jotka kuvaavat paikkakunnan keskimääräisiä sääoloja paremmin kuin liitteen 1 säätiedot Laskentamenetelmässä käytettävät energiankulutuksen taserajat esitetään kuvassa 2.2. Rakennuksen energiantarve koostuu tilojen ja ilmanvaihdon lämmitystarpeesta, käyttöveden lämmitystarpeesta, tilojen ja ilmanvaihdon jäähdytystarpeesta sekä valaistuksen ja sähkölaitteiden sähköenergiantarpeesta. Lämmitysenergian nettotarve saadaan lämmitysenergian tarpeen sekä rakennukseen tulevan auringon säteilyn, poistoilmasta talteen otetun energian ja sisäisten lämpökuormien erotuksena. Lämmitysenergian nettotarvetta vastaava energia tuodaan 11

12 lämmitysjärjestelmällä tiloihin, tuloilmaan ja käyttöveteen. Jäähdytysenergian nettotarvetta vastaava energia tuodaan jäähdytysjärjestelmällä tiloihin ja tuloilmaan. Lämmitysjärjestelmän energiankulutus lasketaan lämmitysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon järjestelmähäviöt ja -muunnokset. Järjestelmähäviöt muodostuvat lämmitysenergian tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen häviöistä. Energian muunnokset tapahtuvat esimerkiksi lämpöpumpuissa ja polttokennoissa. Lämmitysjärjestelmän energiankulutus eritellään sähkö- ja lämpöenergian osalta. Ilmanvaihtojärjestelmän energiankulutus koostuu puhallinsähköstä ja mahdollisten apulaitteiden sähkönkulutuksesta (pumput, taajuusmuuttajat, säätölaitteet). Tuloilman lämmitys lasketaan lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen osana. Jäähdytysjärjestelmän energiankulutus lasketaan jäähdytysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen häviöt ja muunnokset. Kuva 2.2. Rakennuksen netto-ostoenergiakulutuksen taseraja ja sen muodostuminen nettoenergiantarpeista, taloteknisten järjestelmien energiankulutuksesta, uusiutuvan omavaraisenergian sekä muusta paikallisesta energian tuotosta ja muualle viedystä energiasta. Uusiutuva omavaraisenergia voi olla esimerkiksi aurinkolämpöä, tuuli- tai aurinkosähköä tai lämpöpumpun lämmönlähteestä ottama energia. Rakennuksen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä sähkölaitteiden että valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä, mistä on otettu huomioon vähennykset paikallisesti tuotetusta energiasta. Selostus Paikallisesti tuotetulla energialla tarkoitetaan kaikkea kiinteistöön kuuluvilla laitteistoilla tuotettua energiaa, esimerkiksi polttoaineista tai lämpöpumpuilla tuotettua 12

13 Rakennuksen ostoenergiankulutus lasketaan kaavalla (2.1). E osto lämmitys lämmitys ilmanvaiht o jäähdytys jäähdytys energiaa sekä uusiutuvaa omavaraisenergiaa. Uusiutuvalla omavaraisenergialla tarkoitetaan paikallisista uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa, kuten esimerkiksi aurinkolämpöä, tuuli- tai aurinkosähköä. Sitä varten käytetyt uusiutuvat energialähteet, kuten auringon säteily tai tuulen kineettinen energia eivät kuulu ostoenergian taserajaan. W W W W W (2.1) laitteet valaistus joissa E osto rakennuksen ostoenergiankulutus, kwh/(m 2 a) lämmitys lämmitysjärjestelmän lämpöenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W lämmitys lämmitysjärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W ilmanvaihto ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) jäähdytys jäähdytysjärjestelmän lämpöenergian (kaukojäähdytyksen) kulutus, kwh/(m 2 a) W jäähdytys jäähdytysjärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W laitteet kotitalous- tai käyttäjäsähkölaitteiden sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W valaistus. valaistusjärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a). Rakennuksen ostoenergian kulutusta laskettaessa otetaan huomioon uusiutuvan omavaraisenergian, joka on hyödynnetty rakennuksen teknisissä järjestelmissä. Muualle viety energia otetaan huomioon rakennuksen netto-ostoenergian kulutusta laskettaessa. Käytettävistä energiamuodoista riippuen rakennuksen ostoenergiankulutuksen lauseke voidaan esittää kaavalla (2.2). E osto, W (2.2) kaukolämpö kaukojäähdytys i polttoainei verkkosähkö joissa E osto rakennuksen ostoenergiankulutus, kwh/(m 2 a) kaukolämpö kaukolämmön kulutus, kwh/(m 2 a) kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen kulutus, kwh/(m 2 a) polttoaine,i polttoaineen i sisältämän energian kulutus, kwh/(m 2 a) W verkkosähkö verkkosähkön kulutus, kwh/(m 2 a). Rakennuksen netto-ostoenergiankulutus saadaan ostoenergiankulutuksen ja muualle viedyn energian erotuksena. Rakennuksen netto-ostoenergiankulutus lasketaan kaavalla (2.3). Jos rakennuksesta ei viedä muualle energiaa, netto-ostoenergia kulutus on sama kuin ostoenergian kulutus. E nettoosto, W (2.3) nettokaukolämpö nettokaukojäähdytys i polttoainei nettoverkkosähk ö joissa E netto-osto rakennuksen netto-ostoenergiankulutus, kwh/(m 2 a) netto-kaukolämpö kaukolämmön kulutus, josta on vähennetty kaukolämpöverkkoon viety energia, netto-kaukolämpö = kaukolämpö - viety,kaukolämpöverkko netto-kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen kulutus, josta on vähennetty kaukojäädytysverkkoon viety energia, netto-kaukojäähdytys = kaukojäähdytys - viety,kaukojäähdytys W netto-verkkosähkö verkkosähkön kulutus, josta on vähennetty verkkoon viety sähkö, W netto-verkkosähkö = W verkkosähkö - W viety 13

14 Selostus Energian syöttämisen mahdollisuus kaukolämpö-, kaukojäähdytys- ja sähköverkkoihin tarkistetaan ko. verkkoa hallinnoivalta energiayhtiöltä. Energialuku, E-luku lasketaan rakennuksen netto-ostoenergiankulutuksesta energiamuotojen kertoimilla kaavalla (2.4). E fkaukolämpö nettokaukolämpö fkaukojäähd ytysnettokaukojäähdytys f polttoaineipolttoainei fsähköw (2.4),, nettoverkkosähk ö i joissa E rakennuksen energialuku, kwh/(m 2 a) f kaukolämpö kaukolämmön energiamuodon kerroin, - f kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen energiamuodon kerroin, - f polttoaine,i polttoaineen i energiamuodon kerroin, - f sähkö sähkön energiamuodon kerroin, -. 14

15 3 RAKENNUKSEN LÄMMITYSENERGIAN NETTOTARVE Tässä luvussa lasketaan Tilojen lämmitysenergian nettotarve Ilmanvaihdon lämmitysenergianettotarve Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarve Rakennusvaipan johtumislämpöhäviöt Vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia Laskelmien lähtötietoina tarvitaan vähintään Rakennusosien pinta-alat Rakennusosien lämmönläpäisykertoimet Ilmanvaihdon ilmavirrat Ilmanvaihtojärjestelmän käyntiajat Ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton lämpötilasuhteet 3.1 Tilojen lämmitysenergian nettotarve Rakennuksen tilojen lämmitysenergian nettotarve lämmitys, tilat, netto lasketaan kaavalla (3.1). lämmitys, tilat, netto (3.1) tila sis.lämpö lämmitys, tilat, netto tila sis.lämpö rakennuksen tilojen lämmitysenergian nettotarve, kwh rakennuksen tilojen lämmitysenergian tarve, kwh lämpökuormat, joka hyödynnetään lämmityksessä, kwh Tilojen lämmitysenergian tarve tila lasketaan kaavalla (3.2). tila (3.2) joht vuotoilma tuloilma korvausilma joht vuotoilma tuloilma korvausilma johtumislämpöhäviöt rakennusvaipan läpi, kwh vuotoilman lämpöhäviö, kwh tuloilman lämpeneminen tilassa, kwh korvausilman lämpeneminen tilassa, kwh 3.2 Rakennusvaipan johtumislämpöhäviöt Johtumislämpöhäviöt rakennusvaipan läpi joht lasketaan kaavalla (3.3). joht (3.3) ulkoseinä yläpohja alapohja ikkuna ovi kylmäsillat Rakennusosien lämpöhäviöt lasketaan jokaiselle rakennusosalle kaavalla (3.4). T T t 1000 U A (3.4) i i s u 15

16 joissa U i johtumislämpöhäviö rakennusosan läpi, kwh rakennusosan lämmönläpäisykerroin, W/(m²K) A i rakennusosan pinta-ala, m² T s sisäilman lämpötila, ºC T u ulkoilman lämpötila, ºC t ajanjakson pituus, h 1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi. Rakennusosien välisten liitosten aiheuttamien kylmäsiltojen lämpöhäviöt lasketaan kaavalla (3.5). l k Ψ k χ j kylmäsillat lkk ) T s Tu 1000 (3.5) ( t k j j rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman lineaarisen kylmäsillan pituus, m rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman lineaarisen kylmäsillan lisäkonduktanssi, W/(m K) rakennusosien välisten liitosten aiheuttama lisäkonduktanssi, W/K Selostus Kylmäsillat kaavassa 3.5 voidaan laskea esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman osan C4 ja ympäristöministeriön oppaan mukaan. Lämpöhäviöenergian laskennassa käytettävät ulkolämpötilat esitetään kuukausittain ja alueittain liitteessä 1. Selostus Rakennusosien pinta-alojen laskenta esitetään kappaleessa 1.3. Rakennusosien lämmönläpäisykertoimien laskenta esitetään rakentamismääräyskokoelman osassa C Jos alapohja on suoraan ulkoilmaa vasten, lasketaan sen johtumislämpöhäviö lämpötilaeron T s T u mukaan kaavassa (3.4) esitetyllä tavalla. Jos alapohja rajoittuu tuuletettuun ryömintätilaan, lasketaan sen kautta johtuva energia ulkoilmaan maan lämmönvastus ja tuuletustilan lämmönvastus huomioon ottaen RakMk osan C4 mukaisesti Maanvastaisen alapohjan kautta johtuva kuukausittainen lämpöenergia ( maa, kuukausi ) lasketaan kaavalla (3.6). U A T T J P Tˆ / 1000 (3.6) maa, kuukausi ap ap s u u t Tˆu P J on vuoden maksimi- ja minimiulkolämpötilojen erotus jaettuna kahdella säävyöhykkeellä I 12,9 ºC säävyöhykkeellä II 13,0 ºC säävyöhykkeellä III 13,6 ºC säävyöhykkeellä IV 14,8 ºC on laatan piiri eli ulkoilmaa vasten olevien laatan sivujen summa eli sokkelieristyksen pituus, m kerroin jakaa lämpöenergian eri kuukausille ja se riippuu maalajista, (W/K) Kuukausittainen kerroin J saadaan taulukosta

17 Taulukko 3.1 Kuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kerroin J (W/K). Savi, salaojitettu hiekka ja sora, roudan tunkeutumissyvyys 2,2 m 0,078 0,13 0,16 0,13 0, ,078 0,13 0,16 0,13 0,078 0 Hiesu, moreeni, hieta, salaojittamaton hiekka ja sora, roudan tunkeutumissyvyys 3,2 m 0,11 0,20 0,23 0,20 0,11 0 0,11 0,20 0,23 0,20 0,11 0 Kallio, roudan tunkeutumissyvyys 4,2 m 0,16 0,27 0,31 0,27 0,16 0 0,16 0,27 0,31 0,27 0, Vuotoilman lämpöhäviöt Rakenteiden epätiiviyksien kautta sisään ja ulosvirtaaman vuotoilman lämpenemisen tarvitsema energia vuotoilma lasketaan kaavalla (3.7). vuotoilma T T t 1000 c piq (3.7) i v, vuotoilma s u vuotoilma vuotoilman lämpenemisen tarvitsema energia, kwh i ilman tiheys, 1,2 kg/m³ c pi ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK) q v, vuotoilma vuotoilmavirta, m³/s T s sisäilman lämpötila, ºC T u ulkoilman lämpötila, ºC t ajanjakson pituus, h 1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi Vuotoilmavirta q v,vuotoilma lasketaan kaavalla (3.8). q50, A (3.8) 3600 x q v vuotoilma q 50 rakennusvaipan ilmanvuotoluku, m 3 /(h m 2 ) A rakennusvaipan pinta-ala (alapohja mukaan luettuna), m 2 x kerroin, joka on yksikerroksisille rakennuksille 35, kaksikerroksisille 24, kolmi- ja nelikerroksisille 20 ja viisikerroksisille ja sitä korkeimmille rakennuksille kerroin, joka muuttaa ilmavirran m 3 /h yksiköstä m 3 /s yksikköön. Rakennusvaipan ilmanvuotolukuna q 50 voidaan käyttää lämmitysenergian tarpeen laskennassa arvoa 4 m 3 /(h m 2 ), ellei ilmanpitävyyttä tunneta. Taulukossa 3.2 esitetään tyypillisiä ilmanvuotolukuja rakennuksen ilmatilavuutta kohden eri rakennuksille. 17

18 3.3.3 Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q 50 lasketaan ilmanvuotoluvusta n 50 kaavalla (3.9). n 50 V (3.9) A q 50 n 50 on rakennuksen ilmanvuotoluku 50 Pa:n paine-erolla, 1/h V rakennuksen ilmatilavuus, m³ Tyypillisiä rakennuksen ilmanvuotolukuja (n Taulukko ) erilaisille rakennuksille riippuen rakentamis- ja toteutustavasta. Tavoiteilmanpitävyys Yksityiskohdat Tyypilliset n 50 -luvut, 1/h Hyvä ilmanpitävyys Saumojen ja liitosten ilmanpitävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota sekä suunnittelussa että rakennustyön toteutuksessa ja valvonnassa (erillistarkastus) Pientalo 1 3 Asuinkerrostalo ja toimistorakennus 0,5 1,5 Keskimääräinen ilmanpitävyys Heikko ilmanpitävyys Ilmanpitävyys on huomioitu tavanomaisesti sekä suunnittelussa että rakennustyön toteutuksessa ja valvonnassa Ilmanpitävyyteen ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota suunnittelussa eikä rakennustyön toteutuksessa ja valvonnassa Pientalo 3 5 Asuinkerrostalo ja toimistorakennus 1,5 3,0 Pientalo 5 10 Asuinkerrostalo ja toimistorakennus 3 7 Selostus Vuotoilmavirta syntyy tuulen ja lämpötilaerojen synnyttämistä paine-eroista. Vuodon suuruuteen vaikuttaa rakennuksen vaipan ilmanpitävyys, rakennuksen sijainti ja korkeus, ilmanvaihtojärjestelmä ja sen käyttötapa. Vuotoilmavirta ei sisällä ilmanvaihtojärjestelmän aikaansaaman alipaineen vaikutuksesta sisään virtaavaa ilmaa (korvausilma), joka poistetaan ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Korvausilman vaikutus otetaan huomioon ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemassa energiassa (kohta 3.4) Maanalaisissa kellaritiloissa ja rakennuksen keskellä olevissa tiloissa ei ilmavuotoja yleensä tarvitse ottaa huomioon. Olemassa olevien rakennusten vuotoilmavirran suuruutta voidaan arvioida myös mittaustietojen avulla. 18

19 3.4 Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve Tässä luvussa esitetyllä menetelmällä voidaan ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve laskea vain silloin, kun on kyse vakioilmamääräsääteisestä järjestelmästä ja ilmankäsittelyprosessi koostuu vain ilman lämmityksestä. Jos ilmankäsittelyprosessiin sisältyy jäähdytystä ja kostutusta tai ilmavaihtojärjestelmä on ilmamääräsääteinen, on energiantarve laskettava muulla menetelmällä. Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve eli ilmanvaihtokoneessa tapahtuva tuloilman lämmittäminen lasketaan erikseen jokaiselle ilmanvaihtokoneelle kaavalla (3.10). iv T T t / 1000 c t t q (3.10) i pi d V v, tulo sp lto joissa iv ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve, kwh i ilman tiheys, 1,2 kg/m³ c pi ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK) t d ilmanvaihtolaitoksen keskimääräinen vuorokautinen käyntiaikasuhde, h/24h t v ilmanvaihtolaitoksen viikoittainen käyntiaikasuhde, vrk/7 vrk q v, tulo tuloilmavirta, m³/s T sp sisäänpuhalluslämpötila, ºC T lto lämmön talteenotto laitteen jälkeinen lämpötila, ºC t ajanjakson pituus, h 1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi. Lämmöntalteenoton jälkeinen tuloilmalämpötila lasketaan kaavalla (3.11) T lto Tu t, a s u T T (3.11) T u ulkolämpötila, ºC T s sisälämpötila, ºC Tuloilmapuolelle ilmoitettua vuosihyötysuhdetta η t,a voidaan käyttää kaikkina kuukausina. Jos ilmanvaihto on toteutettu sellaisella lämmöntalteenotolla, joka ei siirrä poistoilmasta talteenotettua lämpöä tuloilmaan, tai lämmöntalteenottoa ei ole, niin lämpötilasuhteena käytetään kaavassa (3.10) arvoa 0. Tuloilman sisäänpuhalluslämpötilana voidaan käyttää 18 C, ellei tarkempaa tietoa ole saatavilla. Lämmön talteenottoa säädetään yleensä siten, ettei sisäänpuhalluslämpötila ylitä haluttua asetusarvoa. Lämmön talteenottolaitteen jäätymisen esto otetaan huomioon rajoittamalla jäteilman lämpötilaa (tehonsäätö). Jäätymisen eston jäteilman minimilämpötilana voidaan käyttää seuraavia ohjearvoja, jos laitteen suoritusarvoja ei tunneta: asuinrakennuksissa +5 C levylämmönsiirtimen tapauksessa ja 0 C pyörivän lämmönsiirtimen tai kosteutta siirtävän levylämmönsiirtimen tapauksessa; muissa rakennuksissa 0 C levylämmönsiirtimen ja -5 C pyörivän lämmönsiirtimen tapauksessa. Selostus Ohjeita vuosihyötysuhteen määrittämiseksi eri tilanteissa esitetään ympäristöministeriön monisteessa 122. Ellei tuotteen lämpötilasuhteita ole käytettävissä, voidaan käyttää taulukossa 3.3 esitettyjä tyypillisiä 19

20 arvoja erilaisten lämmönsiirtimien lämpötilasuhteille. Taulukko 3.3 Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton lämmönsiirtimen tuloilman lämpötilasuhteen η t arvoja, joita voi käyttää lämmöntalteenoton tuloilmapuolen vuosihyötysuhteen laskennassa. Lämmönsiirrintyyppi Lämpötilasuhde η t Nestekiertoinen lämmönsiirrin 0,45 Ristivirtalevylämmönsiirrin 0,55 Vastavirtalevylämmönsiirrin 0,70 Regeneratiivinen lämmönsiirrin 0,75 Suurissa ilmanvaihtokoneissa, joiden lämmönsiirtimien lämpötilasuhteet mitataan standardin EN 308:1997 mukaan, otetaan puhaltimen tuloilmaan siirtämä lämpö huomioon kaavalla (7.3) lämpötilaeroa (T sp -T lto ) pienentävänä tekijänä. Mikäli huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen tuloilman lämpötilasuhde on mitattu standardin EN mukaan, puhaltimien tuloilmaa lämmittävää vaikutus sisältyy lämpötilasuhteeseen eikä sitä lasketa em. kaavalla Ilmanvaihdon ilmavirtana ja käyttöaikoina voidaan käyttää rakentamismääräyskokoelman osassa D3 esitettyjä arvoja, ellei tarkempaa tietoa ole käytettävissä. Koneellisen ilmanvaihdon järjestelmissä käyntiaikasuhde t d valitaan rakennuksen todellisen käytön mukaan. Viikonloput ja muut seisokit otetaan huomioon kertoimella t v. Selostus Rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta on säännökset rakentamismääräyskokoelman osassa D Tuloilman ja korvausilman lämmitysenergia tarve Tuloilman lämpeneminen tilassa lasketaan erikseen jokaiselle ilmanvaihtokoneelle kaavalla (3.12). T T / 1000 iv, tuloilma icpi td tv qv, tulo s sp t (3.12) Korvausilman lämpeneminen tilassa lasketaan kaavalla (3.13). T T / 1000 iv, korvausilma icpiqv,korvausilm a s u t (3.13) iv, korvausilma korvausilman lämpenemisen tarvitsema energia, kwh i ilman tiheys, 1,2 kg/m³ c pi ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK) q v, korvausilma korvausilmavirta, m³/s T u ulkolämpötila, ºC T s sisälämpötila, ºC t ajanjakson pituus, h 1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi. 20

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie Ristiina. Pientalo (Erilliset pientalot) Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie Ristiina. Pientalo (Erilliset pientalot) Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie 7 500 Ristiina Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 995 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Pientalo (Erilliset pientalot)

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012

Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 D3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudiskerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudiskerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudiskerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen tiedot...

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Mäenkyläntie 432

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Mäenkyläntie 432 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Asuinrakennus Osoite 1: Mäenkyläntie 432 Osoite 2: 5146 Luusniemi Todistustunnus: 215212 Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: 215 Valmistumisvuosi:

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Varasto, Vanha kirkkotie Osoite : Vanha kirkkotie b Osoite : 4 Jorvas Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen

Lisätiedot

Vuoden 2012 rakentamismääräykset (luonnos ), kokonaisenergiatarkastelu, suunnitteluprosessin haasteet

Vuoden 2012 rakentamismääräykset (luonnos ), kokonaisenergiatarkastelu, suunnitteluprosessin haasteet ECO2 Rakentamisen foorumi 1 Vuoden 2012 rakentamismääräykset (luonnos 28.9.2010), kokonaisenergiatarkastelu, suunnitteluprosessin haasteet Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki rakennettu toimistotalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki rakennettu toimistotalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 2006 rakennettu toimistotalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 30.4.2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007 D5 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen

Lisätiedot

Tomi Perkiö. Päiväkotirakennuksen energialuvun laskenta. Opinnäytetyö Syksy 2013 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma

Tomi Perkiö. Päiväkotirakennuksen energialuvun laskenta. Opinnäytetyö Syksy 2013 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Tomi Perkiö Päiväkotirakennuksen energialuvun laskenta Opinnäytetyö Syksy 2013 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma 2 Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Tekniikka SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus 1 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3)

Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Lausuntoluonnosten 7.10.2016 mukaan Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 2016 Pekka

Lisätiedot

OMAKOTITALON ENERGIANKULUTUKSEN LASKENTA VUODEN 2012 RA- KENTAMISMÄÄRÄYSTEN MUKAISESTI JA SEN TESTAUS PIENOISMALLIN AVULLA

OMAKOTITALON ENERGIANKULUTUKSEN LASKENTA VUODEN 2012 RA- KENTAMISMÄÄRÄYSTEN MUKAISESTI JA SEN TESTAUS PIENOISMALLIN AVULLA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Antti Kuosmanen ja Mikko Määttänen OMAKOTITALON ENERGIANKULUTUKSEN LASKENTA VUODEN 2012 RA- KENTAMISMÄÄRÄYSTEN MUKAISESTI JA SEN TESTAUS

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudispientalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudispientalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki Uudispientalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 25.9.2013 YM PÄRISTÖM INISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen tiedot... 6

Lisätiedot

Pientalojen E-lukutarkastelu

Pientalojen E-lukutarkastelu Sivu 1 / 27 SAINT-GOBAIN RAKENNUSTUOTTEET OY Pientalojen E-lukutarkastelu Muutosten vaikutus laskettuun E-lukuun Jussi Jokinen 27.6.2012 Sivu 2 / 27 Yhteenveto Tässä raportissa on laskettu kolmen erilaisen

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3)

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Lausuntoluonnosten 7.10.2016 mukaan Hirsitaloteollisuus ry:n syysseminaari 8.11.2016 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Jukka Rytilä E-LUVUN LASKENTA PIENTALOISSA

Jukka Rytilä E-LUVUN LASKENTA PIENTALOISSA Jukka Rytilä E-LUVUN LASKENTA PIENTALOISSA E-LUVUN LASKENTA PIENTALOISSA Jukka Rytilä Opinnäytetyö Kevät 2014 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki. Erillinen moottoriajoneuvosuoja

Energiatodistuksen laadintaesimerkki. Erillinen moottoriajoneuvosuoja Energiatodistuksen laadintaesimerkki Erillinen moottoriajoneuvosuoja YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkiautotalli... 6 2.1 Rakennuksen tiedot... 6 2.2 Laskentasuureet... 7

Lisätiedot

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakennuksen energiatehokkuus

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakennuksen energiatehokkuus Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakennuksen energiatehokkuus Hannu Hirsi. Määritelmiä : Ilmanvuotoluvulla q 50 (m 3 /(h m 2 )) rakennusvaipankeskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Mikä muuttuu energia- ja sisäilmasäädöksissä. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Rakennusten energiaseminaari 20.9.

Mikä muuttuu energia- ja sisäilmasäädöksissä. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Rakennusten energiaseminaari 20.9. Mikä muuttuu energia- ja sisäilmasäädöksissä Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Rakennusten energiaseminaari 20.9.2016 YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta Soveltamisala

Lisätiedot

PIENTALON E-LUKUVERTAILUA ERI ENERGIANLÄHTEILLÄ

PIENTALON E-LUKUVERTAILUA ERI ENERGIANLÄHTEILLÄ Opinnäytetyö (AMK) Rakennustekniikka Tuotannonjohtaminen 2014 Juhana Paloheinä PIENTALON E-LUKUVERTAILUA ERI ENERGIANLÄHTEILLÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

353/2016 ENERGIATODISTUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUKSEN (E-LUVUN) MÄÄRITTÄMINEN

353/2016 ENERGIATODISTUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUKSEN (E-LUVUN) MÄÄRITTÄMINEN Liite 1 ENERIATODISTUKSEN KOKONAISENERIANKULUTUKSEN (E-LUVUN) MÄÄRITTÄMINEN 1 Kokonaisenergiankulutuksen eli E-luvun laskenta Rakennuksen tai sen osan kokonaisenergiankulutus eli E-luku lasketaan energiatodistukseen

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiaselvityksen ja todistuksen luominen DOF-Energialla Case: uudispientalo

Energiaselvityksen ja todistuksen luominen DOF-Energialla Case: uudispientalo Energiaselvityksen ja todistuksen luominen DOF-Energialla Case: uudispientalo 24.04.2008 Päivän agenda... Mitä energiaselvitys sisältää? Kuinka luodaan energiaselvitys DOF-Energialla? Kuinka luodaan energiatodistus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Energiankulutuksen laskenta ja sen uudet lähtöarvot

Energiankulutuksen laskenta ja sen uudet lähtöarvot Energiankulutuksen laskenta ja sen uudet lähtöarvot TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Esitys perustuu Energiankäyttö Miten vähentää energiakäyttöä? 1. by reducing our population 2. by changing

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien

Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien Dnro: YM3/601/2014 Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien Ohje YM asetukseen 4/2013 rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Karjapolku 10, Mänttä Karjapolku Mänttä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Karjapolku 10, Mänttä Karjapolku Mänttä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Karjapolku, 58 Mänttä Karjapolku 58 Mänttä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka

Lisätiedot

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Painovoimainen ilmanvaihto ( luonnollinen ilmavaihto)

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.2016 Energiatodistuslakiin muutoksia Lain muutos vahvistettu

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla

1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla 1/7 29.9.2008 1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla 1.1 Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskentamenetelmä NIBE FIGHTER 410P

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

EKOLOGISISTA MATERIAALEISTA RAKENNETUN RAKENNUKSEN ENERGIATASETARKASTELU JA -LASKENTA

EKOLOGISISTA MATERIAALEISTA RAKENNETUN RAKENNUKSEN ENERGIATASETARKASTELU JA -LASKENTA EKOLOGISISTA MATERIAALEISTA RAKENNETUN RAKENNUKSEN ENERGIATASETARKASTELU JA -LASKENTA Teemu Äärelä Opinnäytetyö Tekniikan ja liikenteen ala Rakennustekniikan koulutusohjelma Insinööri (AMK) 2016 Opinnäytetyön

Lisätiedot

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Muut rakennukset Osoite: Poronkatu 50190 Mikkeli Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 26421 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja perustuu

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

14,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 13,0 kw Lähes täysteho

14,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 13,0 kw Lähes täysteho MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

15,9 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kw Lähes täysteho

15,9 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kw Lähes täysteho MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Uudet energiamääräykset - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö LVI treffit

Uudet energiamääräykset - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö LVI treffit Uudet energiamääräykset - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö LVI treffit 14.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

9,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen

9,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

UGR -arvo voidaan laskea yhtälöllä (4.1). UGR=8 lg 0,25 L (4.1)

UGR -arvo voidaan laskea yhtälöllä (4.1). UGR=8 lg 0,25 L (4.1) S-118.3218 VALAISTUSTEKNIIKKA II LASKUHARJOITUS 2 HÄIKÄISY Tehtävä 4 Laske oheisen yhtälön avulla UGR (Unified Glare Rating) -arvo kuvan 4a tilanteessa, kun havaitsija istuu kohdassa A katsoen suoraan

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC Vallox 90 SE D Vallox 90 SE D Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE D Sertifikaatti Nro 327/05 1 (2) Vallox 90 SE D on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Pientalon suunnittelu ja E-luvun laskenta

Pientalon suunnittelu ja E-luvun laskenta Pientalon suunnittelu ja E-luvun laskenta Arto Tolonen Opinnäytetyö 20.5.2012 Kuopiossa Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot