Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010"

Transkriptio

1 D5 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 LUONNOS Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 :n nojalla rakentamisessa sovellettaviksi seuraavat ohjeet rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennassa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen voidaan soveltaa aikaisempia ohjeita. Rakennuksen energiatodistuksen laskentaan sovelletaan aikaisempia ohjeita. Helsingissä päivänä kuuta 20 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Yli-insinööri Pekka Kalliomäki Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EY (32010L0031); EUVL N:o L 153, , s. 13

2 D5 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ympäristön osasto Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta OHJEET 2012 Sisällys 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.2 Vastavuoroinen tunnustaminen 1.3 Määritelmiä 2 LASKENTAMENETELMÄN KUVAUS 2.1 Laskentaperiaate ja menetelmän rajaukset 2.2 Laskennan kulku 6 LÄMMISTYSJÄRJESTELMÄN ENERGIAKULUTUS 6.1 Yleistä 6.2 Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys 6.3 Lämpimän käyttöveden lämmitys 6.4 Lämmitysjärjestelmän energiankulutus 6.5 Käyttöveden lämmitys aurinkokeräimellä 6.6 Lämpöpumput 3 RAKENNUKSEN LÄMMITYSENERGIAN NETTOTARVE 3.1 Tilojen lämmitysenergian nettotarve 3.2 Rakennusvaipan johtumislämpöhäviöt 3.3 Vuotoilman lämpöhäviöt 3.4 Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve 3.5 Tuloilman ja korvausilman lämmitysenergia tarve 3.6 Talteenotettu energia ja ilmanvaihtojärjestelmän vuosihyötysuhde 3.7 Käyttöveden lämmityksen nettotarve 4 LAITTEIDEN JA VALAISTUKSEN SÄHKÖNKULUTUS 4.1 Laitteiden sähköenergiankulutus 4.2 Valaistuksen sähköenergiankulutus 7 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN ENERGIAKULUTUS 8 JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄN ENERGIAKULUTUS 9 LÄMMITYSTEHO 9.1 Rakennuksen lämmitystehontarve 9.2 Rakennusvaipan johtumislämpöhäviö 9.3 Vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho 9.4 Tilassa tapahtuvan tuloilman lämmityksen tarvitsema teho 9.5 Korvausilman lämmityksen tarvitsema teho 9.6 Ilmanvaihtokoneen lämmityspatterin teho 9.7 Käyttöveden lämmityksen tarvitsema teho 5 LÄMPÖKUORMAT 5.1 Lämpökuorma henkilöistä 5.2 Valaistuksen ja sähkölaitteiden lämpökuorma 5.3 Ikkunoiden kautta rakennukseen tuleva auringon säteilyenergia 10. AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN SÄHKÖNTUOTTO Laskentaperiaate Laskennan vaatimat taulukkoarvot LIITTEET 1 Energiankulutuksen laskennassa käytettäviä säätietoja Opastavia tietoja Selostukset, jotka ovat kapealla palstalla kursivoituna, antavat lisätietoja sekä sisältävät viittauksia muihin säädöksiin. 2

3 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala Näissä ohjeissa esitettyä kuukausitason laskentamenetelmää voidaan käyttää lämmityksen energiatarpeen, netto-ostoenergiankulutuksen, energialuvun ja lämmitystehon laskentaan jäähdyttämättömissä rakennuksissa tai rakennuksissa, joissa on vain yksittäisiä jäähdytettyjä tiloja. Menetelmää voidaan käyttää myös kaikkien rakennusten netto-ostoenergiankulutuksen ja energialuvun laskentaan, kun lämmitys- ja jäähdytysenergian nettotarpeet on laskettu tuntitason menetelmällä. 1.2 Vastavuoroinen tunnustaminen Milloin näissä ohjeissa on annettu tietoa käytettävissä olevista SFS-standardeista, niiden ohella ja sijasta voidaan käyttää myös muualla Euroopan talousalueella tai Turkissa voimassa olevaa tasoltaan vastaavaa standardia. 1.3 Määritelmiä Näissä ohjeissa tarkoitetaan: energiatarpeella ja -kulutuksella (kwh/(m 2 a)) vuotuisia ominaistarpeita ja -kulutuksia lämmitettyä nettoalaa kohti. rakennuksen lämmitysenergian tarpeella sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseksi tarvittavaa energiamäärä ilman järjestelmähäviöitä ja -muunnoksia. Lämmitysenergian tarve muodostuu rakennuksen lämpöhäviöistä. ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarpeella lämmitysenergian tarvetta, joka muodostuu ilman lämmittämisestä lämmöntalteenoton jälkeen tuloilman lämpötilaan ja mahdollisesta lämmittämisestä ennen lämmöntalteenottoa jäätymisen estämiseksi; lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeella lämmitysenergian tarvetta, joka sisältää kulutetun lämpimän käyttöveden lämmittämiseen kylmän veden lämpötilasta lämpimän veden lämpötilaan; jäähdytysenergian nettotarpeella tilojen ja tuloilman jäähdytysenergian nettotarvetta, joka on tilojen ja tuloilman jäähdyttämiseksi tarvittava energia; jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksella jäähdytysenergian tuoton energiankulutusta ja apulaitteiden sähkönkulututusta. Jäähdytysjärjestelmän energiankulutus lasketaan jäähdytysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen häviöt sekä muunnokset; lämmitysjärjestelmän energiankulutuksella tilojen lämmityksen, ilmanvaihdon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden lämmityksen energiankulutusta. Lämmitysjärjestelmän energiankulutus lasketaan lämmitysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon järjestelmähäviöt ja -muunnokset. Järjestelmähäviöt muodostuvat lämmitysenergian tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen 3

4 häviöistä. Energian muunnokset tapahtuvat esim. lämpöpumpuissa ja polttokennoissa. Lämmitysjärjestelmän energiankulutus eritellään sähkö- ja lämpöenergian osalta. ilmanvaihtojärjestelmän energiankulutuksella puhallinsähköä ja mahdollisten apulaitteiden sähkönkulutusta (pumput, taajuusmuuttajat, säätölaitteet). Tuloilman lämmitys lasketaan lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen osana. energialuvulla, E-luvulla (kwh/(m 2 a)) energiamuotojen kertoimilla painotettua rakennuksen vuotuista netto-ostoenergian laskennallista kulutusta näissä määräyksissä annetuilla säännöillä ja lähtöarvoilla laskettuna lämmitettyä nettoalaa kohden; energiamuotojen kertoimilla (-) energialähteen tai energiatuotantomuodon kertoimia, joilla eri energiamuodot kerrotaan energialuvun laskemiseksi; rakennuksen ostoenergian kulutuksella energiaa, joka hankitaan rakennukseen esimerkiksi sähköverkosta, kaukolämpöverkosta, kaukojäähdytysverkosta ja uusiutuvan tai fossiilisen polttoaineen sisältämänä energiana. Ostoenergia koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä sähkölaitteiden että valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä, missä on otettu huomioon vähennykset uusiutuvasta omavaraisenergiasta; uusiutuvalla omavaraisenergialla kiinteistöön kuuluvalla laitteistolla paikallisista uusiutuvista energialähteistä tuotettua uusiutuvaa energiaa, lukuun ottamatta uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvaa omavaraisenergiaa on esimerkiksi aurinkopaneeleista ja keräimistä tuotettu energia, paikallinen tuulienergia ja lämpöpumpun lämmönlähteestä ottama energia. Uusiutuvat polttoaineet käsitellään osana uusiutuvaa ostoenergiaa; muualle viedyllä energialla rakennuksesta muualle vietyä energiaa, esimerkiksi sähköverkkoon toimitettu sähkö; netto-ostoenergialla ostoenergiaa, josta on vähennetty muualle viety energia sekä mitoittavilla lämpötiloilla niitä sisä- ja ulkoilman lämpötiloja, joiden perusteella rakennuksen lämmitystehontarve on määritetty Rakennuksen lämmitystehon ja lämmitysenergian tarpeen laskennassa tarvittavat vaipan eri rakennusosien pinta-alat määritetään rakennuksen kokonaissisämittojen mukaan. Alapohjat: Alapohjan pinta-ala lasketaan sisämittojen mukaan aukkojen ja rakenteiden aloja vähentämättä. Alapohjan läpivientejä kuten kanavat, pilarit, viemärit ja vesijohdot ei vähennetä alapohjan pintaalasta. Yläpohjat: Yläpohjan pinta-ala lasketaan ulkoseinien sisämittojen mukaisesti kattoikkunoiden aukkojen pinta-alat vähentäen. Yläpohjan läpivientejä kuten kanavat, hormit ja tuuletusputket ei vähennetä yläpohjan pinta-alasta. Välipohjat: Välipohjien pinta-ala lasketaan ulkoseinien sisämittojen mukaisesti porras- ym. aukkoja vähentämättä. Ulkoseinät: Ulkoseinien pinta-ala lasketaan sisämittojen mukaisesti lattiapinnasta yläpohjan alapintaan ikkunoiden ja ovien aukkojen pinta-alat vähentäen. 4

5 Ikkunat ja ovet: Ikkunoiden ja ovien pinta-alat lasketaan kehän ulkomittojen (karmirakenteen ulkomittojen) mukaan. Julkisivun tai katon muodosta merkittävästi poikkeavan ikkunaratkaisun, kupumaisen kattoikkunan ja valoaukollisen savunpoistoluukun pinta-ala lasketaan tapauskohtaisesti yleisohjetta soveltaen Rakennusten pinta-alojen laskenta: Huoneala, A huone [hum²] Huoneala on huoneen pinta-ala, jonka rajoina ovat huonetta ympäröivät seinien pinnat tai niiden ajateltu jatke. Milloin huoneen katto on vino tai porrastettu, lasketaan huonealaksi 1600 mm korkeamman tilan ala. Tällöin 1600 mm korkeamman tilan keskikorkeuden tulee olla vähintään 2200 mm. Huonealaan ei lasketa muun muassa huoneessa olevien hormiryhmien, pilareitten ja seinien alaa, seiniin upotettujen takkojen alaa eikä esimerkiksi muuraamalla tehdyn komeron alaa. Rakennuksen huonealan laskenta esitetään standardissa SFS Lämmitetyllä nettoalalla (m 2 ) lämmitettyjen kerrostasoalojen summaa kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna (voidaan laskea myös lämmitettynä bruttoalana, josta on vähennetty ulkoseinien rakennusosa-ala). 5

6 1.3.4 Laskentakaavoissa käytetään alla olevia suureita ja yksiköitä. Celsiusaste on yksikön kelvin (K) erityisnimi, jota käytetään ilmaistaessa celsiuslämpötila-arvoja. A lämmitetty netto-ala, (m²). A rakennusvaipan pinta-ala (alapohja mukaan luettuna), m 2 A aurinkokeräin aurinkokeräinten kokonaispinta-ala, m 2 A huone valaistavan tilan huonepinta-ala, hum 2 A i rakennusosan pinta-ala, m² A ikk ikkuna-aukon pinta-ala (kehys- ja karmirakenteineen), m 2. A ikk, valoaukko ikkunan valoaukon pinta-ala, m 2 A netto rakennuksen lämmitetty nettoala, m² c p ilman ominaislämpökapasiteetti, kj/kgk c pv veden ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kj/kgk C rak rakennuksen sisäpuolinen tehollinen lämpökapasiteetti, Wh/K E tilan valaistusvoimakkuus, lx. E rakennuksen energialuku, kwh/(m 2 a) E apu lämpöpumpun apulaitteiden vuotuinen sähkönkulutus (tilat ja LKV),, kwh. E apu, LKV lämpöpumpun apulaitteiden vuotuinen sähkönkulutus (käyttöveden lämmitys), kwh. E apu,tilat lämpöpumpun apulaitteiden vuotuinen sähkönkulutus (tilojen lämmitys), kwh. E LP lämpöpumpun vuotuinen sähkönkulutus tilojen ja käyttöveden lämmityksessä, kwh E LP, LKV lämpöpumpun vuotuinen sähkönkulutus käyttöveden lämmityksessä, kwh E LP, tilat lämpöpumpun vuotuinen sähkönkulutus tilojen lämmityksessä, kwh E netto-osto rakennuksen netto-ostoenergiankulutus, kwh/(m 2 a) E osto rakennuksen ostoenergiankulutus, kwh/(m 2 a) e tilat apulaitteiden ominaiskulutus, kwh/(m²a). f valaistuksen ohjaustavasta riippuvia ohjauskertoimia f kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen energiamuodon kerroin, - f kaukolämpö kaukolämmön energiamuodon kerroin, - F kehä kehäkerroin, - F läpäisy säteilyn läpäisyn kokonaiskorjauskerroin, - f polttoaine,i polttoaineen i energiamuodon kerroin, - F sivuvarjostus ikkunan sivuilla olevien pystysuorien rakenteiden varjostusten korjauskerroin, - F suunta muuntokerroin, jolla vaakatasolle tuleva auringon kokonaissäteilyenergia muunnetaan ilmansuunnittain pystypinnalle tulevaksi kokonaissäteilyenergiaksi, - f sähkö sähkön energiamuodon kerroin, -. F varjostus varjostusten korjauskerroin, - F verho verhokerroin, -. F ylävarjostus ikkunan yläpuolisten vaakasuorien rakenteiden varjostusten korjauskerroin, - F ympäristö ympäristön horisontaalisten varjostusten korjauskerroin, - g valoaukon auringon kokonaissäteilyn läpäisykerroin, -. G säteily, pystypinta pystypinnalle tuleva auringon kokonaissäteilyenergia pinta-alan yksikköä kohti, kwh/(m 2 kk) G säteily, vaakapinta vaakatasolle tuleva auringon kokonaissäteilyenergia pinta-alan yksikköä kohti, kwh/(m 2 kk) H rakennuksen ominaislämpöhäviö (johtumisen, vuotoilman, korvausilman ja tuloilman tilassa tapahtuvan lämpenemisen yhteenlaskettu ominaishäviö), W/K J kerroin, - k keräinten suuntauksen huomioon ottava kerroin k rakennuksen käytönaikainen käyttöaste- L meno- ja paluuputkien yhteenlaskettu pituus lämmittämättömässä tilassa, m l k rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman lineaarisen kylmäsillan pituus, m L lkv lämpimän käyttöveden kiertojohdon pituus, m n henkilöiden lukumäärä n 50 on rakennuksen ilmanvuotoluku 50 Pa:n paine-erolla, 1/h n lämmityslaite lämpimän käyttöveden kiertojohtoon kytkettyjen lämmityslaitteiden lukumäärä, kpl. P laatan piiri, m P apu lämpöpumpun muiden apulaitteiden sähköteho, kw P e puhaltimen tai ilmanvaihtokoneen sähköteho, kw P es puhaltimen tai ilmanvaihtokoneen ominaissähköteho, kw/(m³ / s) P lkv lämpimän käyttöveden kiertojohdon pumpun ottoteho, W pumpun teho, W P pumppu,i 6

7 p s ilmaan siirtyvän lämpötehon ja puhaltimen sähkötehon suhde, - P valaistus valaistavan tilan valaistuksen kokonaissähköteho huonepinta-alaa kohti, W/hum² q 50 rakennusvaipan ilmanvuotoluku, m 3 /(h m 2 ) aur ikkunoiden kautta rakennukseen tuleva auringon säteilyenergia, kwh. aur ikkunoiden kautta rakennukseen tuleva auringon säteilyenergia, kwh/kk aurinko aurinkokeräimellä tuotettu lämmin käyttövesi, joka lasketaan kohdassa 6.5 q aurinkokeräin aurinkokeräimen energiantuotto käyttöveteen keräinpinta-alaa kohti (taulukko 6.8), ca ilmastointikoneen jäähdytyspatterin käyttämä vuotuinen jäähdytysenergia, kwh/a cw huonelaitteiden käyttämä vuotuinen jäähdytysenergia, kwh/a henk henkilöiden luovuttama lämpöenergia, kwh i johtumislämpöhäviö rakennusosan läpi, kwh iv ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve, kwh iv, korvausilma korvausilman lämpenemisen tarvitsema energia, kwh jakelu,ulos lämmönjaon lämpöhäviö lämmittämättömään tilaan, kwh/a q jakeluhäviöt,ulos lämmönjaon ominaislämpöhäviö lämmittämättömään tilaan, kwh/m,a joht johtumislämpöhäviöt rakennusvaipan läpi, kwh jäähdytys jäähdytysjärjestelmän lämpöenergian (kaukojäähdytyksen) kulutus, kwh/(m 2 a) kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen kulutus, kwh/(m 2 a) kaukolämpö kaukolämmön kulutus, kwh/(m 2 a) korvausilma korvausilman lämpeneminen tilassa, kwh lisälämmity, LKV käyttöveden lämmityksessä tarvittava lisälämmityksen energiankulutus, kwh. lisälämmitys, tilat tilojen lämmityksessä tarvittava lisälämmityksen energiankulutus, kwh lkv, netto käyttöveden lämmityksen nettotarve, kwh lkv,kierto lämpimän käyttöveden kiertojohdon häviö, kwh/a lkv,varastointi lämpimän käyttöveden varastoinnin häviö, kwh/a LP, lämmitys rakennuksen tilojen ja käyttöveden vuotuinen lämmitysenergiankulutus, joka voidaan tuottaa lämpöpumpulla, kwh LP, lämmitys, LKV lämpöpumpun tuottama käyttöveden lämmitysenergia, kwh LP, lämmitys, tilat lämpöpumpun tuottama tilojen lämmitysenergia, kwh lämmitys lämmitysjärjestelmän lämpöenergian kulutus, kwh/(m 2 a) lämmitys, LKV käyttöveden lämmityksen energiankulutus, kwh tilojen lämmitysenergiankulutus, kwh lämmitys, tilat lämmitys,tilat,netto lämpökuorma tilojen lämmitysenergian nettotarve, kwh/a rakennuksen lämpökuorma eli muun kuin säätölaitteilla ohjatun lämmityksen kautta rakennuksen sisälle vapautuva lämpöenergia, kwh netto-kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen kulutus, josta on vähennetty kaukojäädytysverkkoon viety energia, netto-kaukojäähdytys = kaukojäähdytys - viety,kaukojäähdytys netto-kaukolämpö kaukolämmön kulutus, josta on vähennetty kaukolämpöverkkoon viety energia, netto-kaukolämpö = kaukolämpö - viety,kaukolämpöverkko polttoaine,i polttoaineen i sisältämän energian kulutus, kwh/(m 2 a) sis.lämpö säh tila tuloilma q v q v, korvausilma q v, lkv q v, lkv, kierto q v, tulo q v, vuotoilma vuotoilma lämpökuormat, joka hyödynnetään lämmityksessä, kwh valaistuksesta ja sähkölaitteista rakennuksen sisälle tuleva lämpökuorma, kwh rakennuksen tilojen lämmitysenergian tarve, kwh tuloilman lämpeneminen tilassa, kwh puhaltimen tai ilmanvaihtokoneen ilmavirta, m³/s korvausilmavirta, m³/s lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama, m³/s lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitusvesivirta, m³/s tuloilmavirta, m³/s vuotoilmavirta, m³/s vuotoilman lämpenemisen tarvitsema energia, kwh SPF LKV lämpöpumpun SPF-luku käyttöveden lämmityksessä -. SPF tilat lämpöpumpun SPF-luku tilojen lämmityksessä, - t d ilmanvaihtolaitoksen keskimääräinen vuorokautinen käyntiaikasuhde, h/24h t d rakennuksen keskimääräinen vuorokautinen käyttöaikasuhde, - T kv kylmän käyttöveden lämpötila, C T lkv lämpimän käyttöveden lämpötila, C t lkv lämpimän käyttöveden kiertojohdon pumpun käyttöaika, h/vrk. T lkv, kierto, paluu lämpimän käyttöveden kiertojohdon paluuveden lämpötila, C T lto lämmön talteenotto laitteen jälkeinen lämpötila, ºC 7

8 T lto, mit lämmön talteenotto laitteen jälkeinen lämpötila mitoitustilanteessa, ºC t pumppu,i pumpun i käyttöaika, h T s sisäilman lämpötila, ºC T sp sisäänpuhalluslämpötila, ºC Tˆu vuoden maksimi- ja minimiulkolämpötilojen erotus jaettuna kahdella. K T u ulkoilman lämpötila, ºC T u, mit mitoittava ulkoilman lämpötila, ºC t v rakennuksen keskimääräinen viikoittainen käyttöaikasuhde, - U i rakennusosan lämmönläpäisykerroin, W/(m²K) V rakennuksen ilmatilavuus, m³ W ilmanvaihto ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W jäähdytys jäähdytysjärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W laitteet kotitalous- tai käyttäjäsähkölaitteiden sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W laitteet laitteiden sähköenergiankulutus, kwh V lkv lämpimän käyttöveden kulutus, m³ W lkv, kierto lämpimän käyttöveden kiertojohdon lämpöhäviön ominaisteho, W/m W lkv, lämmitys lämpimän käyttöveden kiertojohtoon kytkettyjen lämmityslaitteiden ominaisteho, W/kpl lämpimän käyttöveden ominaiskulutus, m³/m² vuodessa V lkv, omin V lkv, omin, henk lämpimän käyttöveden ominaiskulutus, dm³ henkilöä kohti vuorokaudessa W lämmitys lämmitysjärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W netto-verkkosähkö verkkosähkön kulutus, josta on vähennetty verkkoon viety sähkö, W netto-verkkosähkö = W verkkosähkö - W viety W svalaistus valaistuksen sähköenergiankulutus, kwh W verkkosähkö verkkosähkön kulutus, kwh/(m 2 a) x kerroin, - 1 tuottoprosessilla 1 tuotetun vuosittaisen jäähdytysenergian suhteellinen osuus, 2 tuottoprosessilla 2 tuotetun vuosittaisen jäähdytysenergian suhteellinen osuus, ac järjestelmän vuotuinen apulaitteiden sähkönkulutuksen kulutuskerroin E jäähdytysenergian tuottoprosessin vuotuinen kylmäkerroin E1 tuottoprosessin 1 vuotuinen kylmäkerroin, E2 tuottoprosessin 2 vuotuinen kylmäkerroin. henk yhden henkilön luovuttama keskimääräinen lämpöteho, W/henkilö huonelämmitys huonelämmityksen tehon tarve, W huonelämmitys huonelämmitysjärjestelmän hyötysuhde mitoitusolosuhteissa, -. i ilman tiheys, 1,2 kg/m³ iv ilmanvaihdon lämmityspatterin teho, W joht johtumislämpöhäviöt rakennusvaipan läpi, W korvausilma korvausilman lämpenemisen tehontarve, W lkv käyttöveden lämmitysjärjestelmän hyötysuhde mitoitusolosuhteissa, -. lkv käyttöveden lämmitystehon tarve, W lämmitys rakennuksen lämmitystehon tarve, W jäähdytysenergian tuottoprosessin vuotuinen kylmäkerroin. sca järjestelmän ilmapuolen (termiset, kondenssi ym.) häviöt huomioon ottava kerroin scw järjestelmän vesipuolen (termiset) häviöt huomioon ottava kerroin. t pumpun käyttöaika laskentajaksolla, h. tila tilojen lämmitystehon tarve, W tuloilma tuloilman tilassa tapahtuvan lämmityksen tehontarve, W tuloilma ilmanvaihdon tuloilman lämmitysjärjestelmän hyötysuhde mitoitusolosuhteissa, -. tuloilmapatteri ilmanvaihdon tuloilman jälkilämmityspatterin tehon tarve, W vuotoilma vuotoilman lämpöhäviö, W t ajanjakson pituus, h t ajanjakson pituus, vuorokautta β valaistuksen alenemakerroin,- γ lämpökuorman suhde lämpöhäviöön, - Δt oleskelu oleskeluaika, h η valaistushyötysuhde,- η lkv lämpimän käyttöveden siirron hyötysuhde, - 8

9 η lämmitys,tilat lämmitysjärjestelmän hyötysuhde tilojen lämmityksessä, η t, mit lämmöntalteenoton tuloilman lämpötilasuhde mitoitustilanteessa η tuotto lämmitysenergian tuoton hyötysuhde tilojen, ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden lämmityksessä, - η Φ lamppujen valotehokkuus, lm/w ρ ilman tiheys, kg/m³ τ rakennuksen aikavakio, h χ j rakennusosien välisten liitosten aiheuttama lisäkonduktanssi, W/K Ψ k rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman lineaarisen kylmäsillan lisäkonduktanssi, W/K vuotoilma vuotoilman lämpenemisen tarvitsema teho, W rakennusosan johtumislämpöhäviö, W lkv käyttöveden lämmityksen tarvitsema teho, kw lkv, kiertohäviö lämpimän käyttöveden kiertojohdon tarvitsema teho, kw lkv, kiertohäviö, omin lämpimän käyttöveden kiertojohdon tarvitsema ominaisteho, kw/m² lämpö lämpökuormien kuukausittainen hyödyntämisaste, - 9

10 2 LASKENTAMENETELMÄN KUVAUS 2.1 Laskentaperiaate ja menetelmän rajaukset Energiankäytön laskentamenetelmät jakaantuvat pääpiirteissään kuukausitason, lämmöntarvelukumenetelmiin, yksinkertaistettuihin tuntitason ja täysin dynaamisiin laskentamenetelmiin. Näissä ohjeissa esitetään kuukausitason laskentamenetelmä, joka soveltuu jäähdyttämättömien rakennusten tai rakennusten, joissa on vain yksittäisiä jäähdytettyjä tiloja, energiatehokkuuden laskentaan. Näissä ohjeissa esitetty menetelmä on energiatasemenetelmä, energiankulutus lasketaan kuukausittain. Energiatasemenetelmässä saman kuukauden aikana rakennukseen sisään tuleva energiamäärä on sama kuin rakennuksesta poistuva energiamäärä. Vuosikulutus on kuukausikulutusten summa. Laskennassa käytettäviä lähtötietoja on kolmentyyppisiä: rakennuskohtaiset lähtötiedot, jotka saadaan yleensä rakennuksen suunnitelmista; rakennuksen käyttötiedot sekä näissä ohjeissa annetut laskentamenetelmän ohjearvot, joita voidaan käyttää ellei tarkempia tietoja rakennusosista ja taloteknisistä järjestelmistä ole käytettävissä. Selostus Tässä ohjeessa esitetty menetelmä on yksinkertaistettu laskentamenetelmä, joka ottaa huomioon oleellisimmat energiankulutukseen vaikuttavat tekijät ja rakennuksen ominaisuudet Suomen olosuhteissa. Menetelmä perustuu pääpiirteissään standardissa SFS-EN esitettyyn laskentamenetelmään. Laskentamenetelmien tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä on käsitelty standardin SFS-EN liitteessä H Laskennassa otetaan huomioon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen lämpöhäviöt, joita ovat esimerkiksi lämmitysputkiston ja pattereiden häviöt sekä kattilan hyötysuhde. Näissä ohjeissa kaikki järjestelmähäviöt käsitellään ilman hyödynnettävää osuutta, mikä tarkoitta, että kaikki järjestelmähäviöt menevät hukkaan eikä näistä tule lämpökuormia rakennukseen. Jäähdytysenergian nettotarpeen ja kesäajan huonelämpötilan laskenta ei sisälly näissä ohjeissa kuvattuun laskentamenetelmään. Ne lasketaan tarkoitukseen soveltuvalla tuntitason laskentatyökalulla Tässä laskentamenetelmässä rakennus käsitellään yleensä yhtenä laskentavyöhykkeenä. Tarvittaessa rakennus voidaan jakaa käyttötarkoitusta ja käyttöaikoja vastaaviin laskentavyöhykkeisiin. 2.2 Laskennan kulku Näissä ohjeissa kuvatussa kuukausitason laskentamenetelmässä rakennuksen nettoostoenergiankulutus lasketaan kuvassa 2.1 esitetyissä vaiheissa. Energiankulutus lasketaan vaiheittain seuraavasti: 1. tilojen lämmityksen ja ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve (luku 3) 10

11 2. käyttöveden lämmityksen nettotarve (luku 3) 3. tilojen ja ilmanvaihdon jäähdytysenergian nettotarve (luku 3) 4. laitteiden ja valaistuksen energiankulutus (luku 4) 5. lämmitysjärjestelmän energiankulutus (luku 6) 6. ilmanvaihtojärjestelmän energiankulutus (luku 7) 7. jäähdytysjärjestelmän energiankulutus (luku 8) 8. uusiutuvan omavaraisenergian tuotto 9. rakennuksen ostoenergian kulutus (luku 2) 10. muualle viety energia (luku 2) 11. rakennuksen netto-ostoenergiankulutus (luku 2) 12. energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen netto-ostoenergiankulutus eli E-luku (luku 2) Laskennan lähtötiedot: säätiedot, sisäilmasto, rakennuksen vaippa, valaistus ja muut sisäiset lämpökuormat, LKV, järjestelmät Lämmitysenergian nettotarve, kuukausitason laskenta Kesäajan sisälämpötila Jäähdytystarve? Kyllä Jäähdytysenergian nettotarve, tuntitason laskenta Ei Järjestelmät, vuositaso Ilmanvaihto Käyttövesi Lämmitys Valaistus ja muu sähkö Jäähdytys Uusiutuva omavaraisenergia Rakennuksen netto-ostoenergiankulutus: kwh sähkö, kwh kaukolämpö, kwh kaukojäähdytys, kg polttoaine Kuva 2.1. Rakennuksen energiankulutuksen laskennan vaiheet Energiankulutus lasketaan yleensä liitteen 1 mukaisilla rakennuksen maantieteellisen sijainnin mukaisilla säätiedoilla. Selostus Energiankulutuksen laskennassa voidaan käyttää säätietoja, jotka kuvaavat paikkakunnan keskimääräisiä sääoloja paremmin kuin liitteen 1 säätiedot Laskentamenetelmässä käytettävät energiankulutuksen taserajat esitetään kuvassa 2.2. Rakennuksen energiantarve koostuu tilojen ja ilmanvaihdon lämmitystarpeesta, käyttöveden lämmitystarpeesta, tilojen ja ilmanvaihdon jäähdytystarpeesta sekä valaistuksen ja sähkölaitteiden sähköenergiantarpeesta. Lämmitysenergian nettotarve saadaan lämmitysenergian tarpeen sekä rakennukseen tulevan auringon säteilyn, poistoilmasta talteen otetun energian ja sisäisten lämpökuormien erotuksena. Lämmitysenergian nettotarvetta vastaava energia tuodaan 11

12 lämmitysjärjestelmällä tiloihin, tuloilmaan ja käyttöveteen. Jäähdytysenergian nettotarvetta vastaava energia tuodaan jäähdytysjärjestelmällä tiloihin ja tuloilmaan. Lämmitysjärjestelmän energiankulutus lasketaan lämmitysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon järjestelmähäviöt ja -muunnokset. Järjestelmähäviöt muodostuvat lämmitysenergian tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen häviöistä. Energian muunnokset tapahtuvat esimerkiksi lämpöpumpuissa ja polttokennoissa. Lämmitysjärjestelmän energiankulutus eritellään sähkö- ja lämpöenergian osalta. Ilmanvaihtojärjestelmän energiankulutus koostuu puhallinsähköstä ja mahdollisten apulaitteiden sähkönkulutuksesta (pumput, taajuusmuuttajat, säätölaitteet). Tuloilman lämmitys lasketaan lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen osana. Jäähdytysjärjestelmän energiankulutus lasketaan jäähdytysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen häviöt ja muunnokset. Kuva 2.2. Rakennuksen netto-ostoenergiakulutuksen taseraja ja sen muodostuminen nettoenergiantarpeista, taloteknisten järjestelmien energiankulutuksesta, uusiutuvan omavaraisenergian sekä muusta paikallisesta energian tuotosta ja muualle viedystä energiasta. Uusiutuva omavaraisenergia voi olla esimerkiksi aurinkolämpöä, tuuli- tai aurinkosähköä tai lämpöpumpun lämmönlähteestä ottama energia. Rakennuksen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä sähkölaitteiden että valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä, mistä on otettu huomioon vähennykset paikallisesti tuotetusta energiasta. Selostus Paikallisesti tuotetulla energialla tarkoitetaan kaikkea kiinteistöön kuuluvilla laitteistoilla tuotettua energiaa, esimerkiksi polttoaineista tai lämpöpumpuilla tuotettua 12

13 Rakennuksen ostoenergiankulutus lasketaan kaavalla (2.1). E osto lämmitys lämmitys ilmanvaiht o jäähdytys jäähdytys energiaa sekä uusiutuvaa omavaraisenergiaa. Uusiutuvalla omavaraisenergialla tarkoitetaan paikallisista uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa, kuten esimerkiksi aurinkolämpöä, tuuli- tai aurinkosähköä. Sitä varten käytetyt uusiutuvat energialähteet, kuten auringon säteily tai tuulen kineettinen energia eivät kuulu ostoenergian taserajaan. W W W W W (2.1) laitteet valaistus joissa E osto rakennuksen ostoenergiankulutus, kwh/(m 2 a) lämmitys lämmitysjärjestelmän lämpöenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W lämmitys lämmitysjärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W ilmanvaihto ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) jäähdytys jäähdytysjärjestelmän lämpöenergian (kaukojäähdytyksen) kulutus, kwh/(m 2 a) W jäähdytys jäähdytysjärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W laitteet kotitalous- tai käyttäjäsähkölaitteiden sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a) W valaistus. valaistusjärjestelmän sähköenergian kulutus, kwh/(m 2 a). Rakennuksen ostoenergian kulutusta laskettaessa otetaan huomioon uusiutuvan omavaraisenergian, joka on hyödynnetty rakennuksen teknisissä järjestelmissä. Muualle viety energia otetaan huomioon rakennuksen netto-ostoenergian kulutusta laskettaessa. Käytettävistä energiamuodoista riippuen rakennuksen ostoenergiankulutuksen lauseke voidaan esittää kaavalla (2.2). E osto, W (2.2) kaukolämpö kaukojäähdytys i polttoainei verkkosähkö joissa E osto rakennuksen ostoenergiankulutus, kwh/(m 2 a) kaukolämpö kaukolämmön kulutus, kwh/(m 2 a) kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen kulutus, kwh/(m 2 a) polttoaine,i polttoaineen i sisältämän energian kulutus, kwh/(m 2 a) W verkkosähkö verkkosähkön kulutus, kwh/(m 2 a). Rakennuksen netto-ostoenergiankulutus saadaan ostoenergiankulutuksen ja muualle viedyn energian erotuksena. Rakennuksen netto-ostoenergiankulutus lasketaan kaavalla (2.3). Jos rakennuksesta ei viedä muualle energiaa, netto-ostoenergia kulutus on sama kuin ostoenergian kulutus. E nettoosto, W (2.3) nettokaukolämpö nettokaukojäähdytys i polttoainei nettoverkkosähk ö joissa E netto-osto rakennuksen netto-ostoenergiankulutus, kwh/(m 2 a) netto-kaukolämpö kaukolämmön kulutus, josta on vähennetty kaukolämpöverkkoon viety energia, netto-kaukolämpö = kaukolämpö - viety,kaukolämpöverkko netto-kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen kulutus, josta on vähennetty kaukojäädytysverkkoon viety energia, netto-kaukojäähdytys = kaukojäähdytys - viety,kaukojäähdytys W netto-verkkosähkö verkkosähkön kulutus, josta on vähennetty verkkoon viety sähkö, W netto-verkkosähkö = W verkkosähkö - W viety 13

14 Selostus Energian syöttämisen mahdollisuus kaukolämpö-, kaukojäähdytys- ja sähköverkkoihin tarkistetaan ko. verkkoa hallinnoivalta energiayhtiöltä. Energialuku, E-luku lasketaan rakennuksen netto-ostoenergiankulutuksesta energiamuotojen kertoimilla kaavalla (2.4). E fkaukolämpö nettokaukolämpö fkaukojäähd ytysnettokaukojäähdytys f polttoaineipolttoainei fsähköw (2.4),, nettoverkkosähk ö i joissa E rakennuksen energialuku, kwh/(m 2 a) f kaukolämpö kaukolämmön energiamuodon kerroin, - f kaukojäähdytys kaukojäähdytyksen energiamuodon kerroin, - f polttoaine,i polttoaineen i energiamuodon kerroin, - f sähkö sähkön energiamuodon kerroin, -. 14

15 3 RAKENNUKSEN LÄMMITYSENERGIAN NETTOTARVE Tässä luvussa lasketaan Tilojen lämmitysenergian nettotarve Ilmanvaihdon lämmitysenergianettotarve Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarve Rakennusvaipan johtumislämpöhäviöt Vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia Laskelmien lähtötietoina tarvitaan vähintään Rakennusosien pinta-alat Rakennusosien lämmönläpäisykertoimet Ilmanvaihdon ilmavirrat Ilmanvaihtojärjestelmän käyntiajat Ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton lämpötilasuhteet 3.1 Tilojen lämmitysenergian nettotarve Rakennuksen tilojen lämmitysenergian nettotarve lämmitys, tilat, netto lasketaan kaavalla (3.1). lämmitys, tilat, netto (3.1) tila sis.lämpö lämmitys, tilat, netto tila sis.lämpö rakennuksen tilojen lämmitysenergian nettotarve, kwh rakennuksen tilojen lämmitysenergian tarve, kwh lämpökuormat, joka hyödynnetään lämmityksessä, kwh Tilojen lämmitysenergian tarve tila lasketaan kaavalla (3.2). tila (3.2) joht vuotoilma tuloilma korvausilma joht vuotoilma tuloilma korvausilma johtumislämpöhäviöt rakennusvaipan läpi, kwh vuotoilman lämpöhäviö, kwh tuloilman lämpeneminen tilassa, kwh korvausilman lämpeneminen tilassa, kwh 3.2 Rakennusvaipan johtumislämpöhäviöt Johtumislämpöhäviöt rakennusvaipan läpi joht lasketaan kaavalla (3.3). joht (3.3) ulkoseinä yläpohja alapohja ikkuna ovi kylmäsillat Rakennusosien lämpöhäviöt lasketaan jokaiselle rakennusosalle kaavalla (3.4). T T t 1000 U A (3.4) i i s u 15

16 joissa U i johtumislämpöhäviö rakennusosan läpi, kwh rakennusosan lämmönläpäisykerroin, W/(m²K) A i rakennusosan pinta-ala, m² T s sisäilman lämpötila, ºC T u ulkoilman lämpötila, ºC t ajanjakson pituus, h 1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi. Rakennusosien välisten liitosten aiheuttamien kylmäsiltojen lämpöhäviöt lasketaan kaavalla (3.5). l k Ψ k χ j kylmäsillat lkk ) T s Tu 1000 (3.5) ( t k j j rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman lineaarisen kylmäsillan pituus, m rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman lineaarisen kylmäsillan lisäkonduktanssi, W/(m K) rakennusosien välisten liitosten aiheuttama lisäkonduktanssi, W/K Selostus Kylmäsillat kaavassa 3.5 voidaan laskea esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman osan C4 ja ympäristöministeriön oppaan mukaan. Lämpöhäviöenergian laskennassa käytettävät ulkolämpötilat esitetään kuukausittain ja alueittain liitteessä 1. Selostus Rakennusosien pinta-alojen laskenta esitetään kappaleessa 1.3. Rakennusosien lämmönläpäisykertoimien laskenta esitetään rakentamismääräyskokoelman osassa C Jos alapohja on suoraan ulkoilmaa vasten, lasketaan sen johtumislämpöhäviö lämpötilaeron T s T u mukaan kaavassa (3.4) esitetyllä tavalla. Jos alapohja rajoittuu tuuletettuun ryömintätilaan, lasketaan sen kautta johtuva energia ulkoilmaan maan lämmönvastus ja tuuletustilan lämmönvastus huomioon ottaen RakMk osan C4 mukaisesti Maanvastaisen alapohjan kautta johtuva kuukausittainen lämpöenergia ( maa, kuukausi ) lasketaan kaavalla (3.6). U A T T J P Tˆ / 1000 (3.6) maa, kuukausi ap ap s u u t Tˆu P J on vuoden maksimi- ja minimiulkolämpötilojen erotus jaettuna kahdella säävyöhykkeellä I 12,9 ºC säävyöhykkeellä II 13,0 ºC säävyöhykkeellä III 13,6 ºC säävyöhykkeellä IV 14,8 ºC on laatan piiri eli ulkoilmaa vasten olevien laatan sivujen summa eli sokkelieristyksen pituus, m kerroin jakaa lämpöenergian eri kuukausille ja se riippuu maalajista, (W/K) Kuukausittainen kerroin J saadaan taulukosta

17 Taulukko 3.1 Kuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kerroin J (W/K). Savi, salaojitettu hiekka ja sora, roudan tunkeutumissyvyys 2,2 m 0,078 0,13 0,16 0,13 0, ,078 0,13 0,16 0,13 0,078 0 Hiesu, moreeni, hieta, salaojittamaton hiekka ja sora, roudan tunkeutumissyvyys 3,2 m 0,11 0,20 0,23 0,20 0,11 0 0,11 0,20 0,23 0,20 0,11 0 Kallio, roudan tunkeutumissyvyys 4,2 m 0,16 0,27 0,31 0,27 0,16 0 0,16 0,27 0,31 0,27 0, Vuotoilman lämpöhäviöt Rakenteiden epätiiviyksien kautta sisään ja ulosvirtaaman vuotoilman lämpenemisen tarvitsema energia vuotoilma lasketaan kaavalla (3.7). vuotoilma T T t 1000 c piq (3.7) i v, vuotoilma s u vuotoilma vuotoilman lämpenemisen tarvitsema energia, kwh i ilman tiheys, 1,2 kg/m³ c pi ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK) q v, vuotoilma vuotoilmavirta, m³/s T s sisäilman lämpötila, ºC T u ulkoilman lämpötila, ºC t ajanjakson pituus, h 1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi Vuotoilmavirta q v,vuotoilma lasketaan kaavalla (3.8). q50, A (3.8) 3600 x q v vuotoilma q 50 rakennusvaipan ilmanvuotoluku, m 3 /(h m 2 ) A rakennusvaipan pinta-ala (alapohja mukaan luettuna), m 2 x kerroin, joka on yksikerroksisille rakennuksille 35, kaksikerroksisille 24, kolmi- ja nelikerroksisille 20 ja viisikerroksisille ja sitä korkeimmille rakennuksille kerroin, joka muuttaa ilmavirran m 3 /h yksiköstä m 3 /s yksikköön. Rakennusvaipan ilmanvuotolukuna q 50 voidaan käyttää lämmitysenergian tarpeen laskennassa arvoa 4 m 3 /(h m 2 ), ellei ilmanpitävyyttä tunneta. Taulukossa 3.2 esitetään tyypillisiä ilmanvuotolukuja rakennuksen ilmatilavuutta kohden eri rakennuksille. 17

18 3.3.3 Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q 50 lasketaan ilmanvuotoluvusta n 50 kaavalla (3.9). n 50 V (3.9) A q 50 n 50 on rakennuksen ilmanvuotoluku 50 Pa:n paine-erolla, 1/h V rakennuksen ilmatilavuus, m³ Tyypillisiä rakennuksen ilmanvuotolukuja (n Taulukko ) erilaisille rakennuksille riippuen rakentamis- ja toteutustavasta. Tavoiteilmanpitävyys Yksityiskohdat Tyypilliset n 50 -luvut, 1/h Hyvä ilmanpitävyys Saumojen ja liitosten ilmanpitävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota sekä suunnittelussa että rakennustyön toteutuksessa ja valvonnassa (erillistarkastus) Pientalo 1 3 Asuinkerrostalo ja toimistorakennus 0,5 1,5 Keskimääräinen ilmanpitävyys Heikko ilmanpitävyys Ilmanpitävyys on huomioitu tavanomaisesti sekä suunnittelussa että rakennustyön toteutuksessa ja valvonnassa Ilmanpitävyyteen ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota suunnittelussa eikä rakennustyön toteutuksessa ja valvonnassa Pientalo 3 5 Asuinkerrostalo ja toimistorakennus 1,5 3,0 Pientalo 5 10 Asuinkerrostalo ja toimistorakennus 3 7 Selostus Vuotoilmavirta syntyy tuulen ja lämpötilaerojen synnyttämistä paine-eroista. Vuodon suuruuteen vaikuttaa rakennuksen vaipan ilmanpitävyys, rakennuksen sijainti ja korkeus, ilmanvaihtojärjestelmä ja sen käyttötapa. Vuotoilmavirta ei sisällä ilmanvaihtojärjestelmän aikaansaaman alipaineen vaikutuksesta sisään virtaavaa ilmaa (korvausilma), joka poistetaan ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Korvausilman vaikutus otetaan huomioon ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemassa energiassa (kohta 3.4) Maanalaisissa kellaritiloissa ja rakennuksen keskellä olevissa tiloissa ei ilmavuotoja yleensä tarvitse ottaa huomioon. Olemassa olevien rakennusten vuotoilmavirran suuruutta voidaan arvioida myös mittaustietojen avulla. 18

19 3.4 Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve Tässä luvussa esitetyllä menetelmällä voidaan ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve laskea vain silloin, kun on kyse vakioilmamääräsääteisestä järjestelmästä ja ilmankäsittelyprosessi koostuu vain ilman lämmityksestä. Jos ilmankäsittelyprosessiin sisältyy jäähdytystä ja kostutusta tai ilmavaihtojärjestelmä on ilmamääräsääteinen, on energiantarve laskettava muulla menetelmällä. Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve eli ilmanvaihtokoneessa tapahtuva tuloilman lämmittäminen lasketaan erikseen jokaiselle ilmanvaihtokoneelle kaavalla (3.10). iv T T t / 1000 c t t q (3.10) i pi d V v, tulo sp lto joissa iv ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarve, kwh i ilman tiheys, 1,2 kg/m³ c pi ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK) t d ilmanvaihtolaitoksen keskimääräinen vuorokautinen käyntiaikasuhde, h/24h t v ilmanvaihtolaitoksen viikoittainen käyntiaikasuhde, vrk/7 vrk q v, tulo tuloilmavirta, m³/s T sp sisäänpuhalluslämpötila, ºC T lto lämmön talteenotto laitteen jälkeinen lämpötila, ºC t ajanjakson pituus, h 1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi. Lämmöntalteenoton jälkeinen tuloilmalämpötila lasketaan kaavalla (3.11) T lto Tu t, a s u T T (3.11) T u ulkolämpötila, ºC T s sisälämpötila, ºC Tuloilmapuolelle ilmoitettua vuosihyötysuhdetta η t,a voidaan käyttää kaikkina kuukausina. Jos ilmanvaihto on toteutettu sellaisella lämmöntalteenotolla, joka ei siirrä poistoilmasta talteenotettua lämpöä tuloilmaan, tai lämmöntalteenottoa ei ole, niin lämpötilasuhteena käytetään kaavassa (3.10) arvoa 0. Tuloilman sisäänpuhalluslämpötilana voidaan käyttää 18 C, ellei tarkempaa tietoa ole saatavilla. Lämmön talteenottoa säädetään yleensä siten, ettei sisäänpuhalluslämpötila ylitä haluttua asetusarvoa. Lämmön talteenottolaitteen jäätymisen esto otetaan huomioon rajoittamalla jäteilman lämpötilaa (tehonsäätö). Jäätymisen eston jäteilman minimilämpötilana voidaan käyttää seuraavia ohjearvoja, jos laitteen suoritusarvoja ei tunneta: asuinrakennuksissa +5 C levylämmönsiirtimen tapauksessa ja 0 C pyörivän lämmönsiirtimen tai kosteutta siirtävän levylämmönsiirtimen tapauksessa; muissa rakennuksissa 0 C levylämmönsiirtimen ja -5 C pyörivän lämmönsiirtimen tapauksessa. Selostus Ohjeita vuosihyötysuhteen määrittämiseksi eri tilanteissa esitetään ympäristöministeriön monisteessa 122. Ellei tuotteen lämpötilasuhteita ole käytettävissä, voidaan käyttää taulukossa 3.3 esitettyjä tyypillisiä 19

20 arvoja erilaisten lämmönsiirtimien lämpötilasuhteille. Taulukko 3.3 Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton lämmönsiirtimen tuloilman lämpötilasuhteen η t arvoja, joita voi käyttää lämmöntalteenoton tuloilmapuolen vuosihyötysuhteen laskennassa. Lämmönsiirrintyyppi Lämpötilasuhde η t Nestekiertoinen lämmönsiirrin 0,45 Ristivirtalevylämmönsiirrin 0,55 Vastavirtalevylämmönsiirrin 0,70 Regeneratiivinen lämmönsiirrin 0,75 Suurissa ilmanvaihtokoneissa, joiden lämmönsiirtimien lämpötilasuhteet mitataan standardin EN 308:1997 mukaan, otetaan puhaltimen tuloilmaan siirtämä lämpö huomioon kaavalla (7.3) lämpötilaeroa (T sp -T lto ) pienentävänä tekijänä. Mikäli huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen tuloilman lämpötilasuhde on mitattu standardin EN mukaan, puhaltimien tuloilmaa lämmittävää vaikutus sisältyy lämpötilasuhteeseen eikä sitä lasketa em. kaavalla Ilmanvaihdon ilmavirtana ja käyttöaikoina voidaan käyttää rakentamismääräyskokoelman osassa D3 esitettyjä arvoja, ellei tarkempaa tietoa ole käytettävissä. Koneellisen ilmanvaihdon järjestelmissä käyntiaikasuhde t d valitaan rakennuksen todellisen käytön mukaan. Viikonloput ja muut seisokit otetaan huomioon kertoimella t v. Selostus Rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta on säännökset rakentamismääräyskokoelman osassa D Tuloilman ja korvausilman lämmitysenergia tarve Tuloilman lämpeneminen tilassa lasketaan erikseen jokaiselle ilmanvaihtokoneelle kaavalla (3.12). T T / 1000 iv, tuloilma icpi td tv qv, tulo s sp t (3.12) Korvausilman lämpeneminen tilassa lasketaan kaavalla (3.13). T T / 1000 iv, korvausilma icpiqv,korvausilm a s u t (3.13) iv, korvausilma korvausilman lämpenemisen tarvitsema energia, kwh i ilman tiheys, 1,2 kg/m³ c pi ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK) q v, korvausilma korvausilmavirta, m³/s T u ulkolämpötila, ºC T s sisälämpötila, ºC t ajanjakson pituus, h 1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi. 20

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Paritalon energiatodistuksen laskelma

Paritalon energiatodistuksen laskelma Paritalon energiatodistuksen laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku Rakennusinsinööri (AMK) TKENERGIATODISTUS JA RAKENNUSPALVELU KY ( www.tkrakennuspalvelu.com

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen D5 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 6/13 Ympäristöministeriön ohjeet rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Pientalon D5/2007 energialaskentaopas

Pientalon D5/2007 energialaskentaopas Pientalon D5/2007 energialaskentaopas rakennuksen energiankulutus ja ostoenergiankulutus sekä ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho, rakennuksen lämmitysteho ja arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 62200 Kauhava. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 62200 Kauhava. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkitalo Valmistumisvuosi: 2013 Notkokuja 1 Rakennustunnus: 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala: Lämmitetty

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ENERGIATEHOKKUUDEN TARKASTELU

ASUINKERROSTALON ENERGIATEHOKKUUDEN TARKASTELU Matias Mäkeläinen ASUINKERROSTALON ENERGIATEHOKKUUDEN TARKASTELU ASUINKERROSTALON ENERGIATEHOKKUUDEN TARKASTELU Matias Mäkeläinen Opinnäytetyö Kevät 2012 Talotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007 D5 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 21.12.2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatodistusopas 2013

Energiatodistusopas 2013 Energiatodistusopas 2013 Rakennuksen energiatodistus ja kokonaisenergiankulutus Uudispientalo 6.6.2013 YM PÄRISTÖM INISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 4 2.1 Rakennuksen tiedot...

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Kurkihirsi 12

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Kurkihirsi 12 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Pientalo Roos Jouni Osoite : Kurkihirsi Osoite : 57 Mikkeli Todistustunnus: 6 Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitus:

Lisätiedot

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT 1 (3) LLo / EAR Selvitys 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tässä aineistossa on seuraavat osuudet: 1. Tekniikkakuvaukset koulujen ja

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Autotalli Antero Vahvaselkä Osoite : Vanhamäentie 96 Osoite : 577 Korpikoski Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi:

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012

Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 D3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta

Lisätiedot

Ilkka Tyynelä TULEVAISUUDEN ENERGIATALOUSMÄÄRÄYKSET TÄYTTÄVÄ PIENTALO SÄHKÖENERGIALLA LÄMMITETTYNÄ

Ilkka Tyynelä TULEVAISUUDEN ENERGIATALOUSMÄÄRÄYKSET TÄYTTÄVÄ PIENTALO SÄHKÖENERGIALLA LÄMMITETTYNÄ Ilkka Tyynelä TULEVAISUUDEN ENERGIATALOUSMÄÄRÄYKSET TÄYTTÄVÄ PIENTALO SÄHKÖENERGIALLA LÄMMITETTYNÄ TULEVAISUUDEN ENERGIATALOUSMÄÄRÄYKSET TÄYTTÄVÄ PIENTALO SÄHKÖENERGIALLA LÄMMITETTYNÄ Ilkka Tyynelä Opinnäytetyö

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Varasto, Vanha kirkkotie Osoite : Vanha kirkkotie b Osoite : 4 Jorvas Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2013. 176/2013 Ympäristöministeriön asetus. rakennuksen energiatodistuksesta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2013. 176/2013 Ympäristöministeriön asetus. rakennuksen energiatodistuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2013 176/2013 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012

Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 D3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 2/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Laskentaliite ympa ristö ministeriö n asetuksen rakennuksen energiatehökkuuden parantamisesta körjaus- ja muutöstö issa

Laskentaliite ympa ristö ministeriö n asetuksen rakennuksen energiatehökkuuden parantamisesta körjaus- ja muutöstö issa Laskentaliite ympa ristö ministeriö n asetuksen rakennuksen energiatehökkuuden parantamisesta körjaus- ja muutöstö issa Ympäristöministeriön asetuksessa Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus-

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUKSEN (E-LUVUN) MÄÄRITTÄMINEN

ENERGIATODISTUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUKSEN (E-LUVUN) MÄÄRITTÄMINEN 176/2013 3 Liite 1 ENERGIATODISTUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUKSEN (E-LUVUN) MÄÄRITTÄMINEN 1 Kokonaisenergiankulutuksen eli E-luvun laskenta Rakennuksen tai sen osan kokonaisenergiankulutus eli E-luku lasketaan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Optiplan Oy RIIHENMÄEN ALAKOULU ENERGIATARKASTELU. Tampere Åkerlundinkatu 11 C PL 431, 33101 Tampere

Optiplan Oy RIIHENMÄEN ALAKOULU ENERGIATARKASTELU. Tampere Åkerlundinkatu 11 C PL 431, 33101 Tampere RIIHENMÄEN ALAKOULU ENERGIATARKASTELU Optiplan Oy Y-tunnus 07757- www.optiplan.fi Puh. 00 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 05 PL 48, 008 Helsinki Turku Helsinginkatu 5 PL 4, 00 Turku Tampere Åkerlundinkatu

Lisätiedot

OMAKOTITALON ILMANVAIHDON PERUSPARANNUS

OMAKOTITALON ILMANVAIHDON PERUSPARANNUS OMAKOTITALON ILMANVAIHDON PERUSPARANNUS Mika Haahtikari 2011 Oulun seudun ammattikorkeakoulu OMAKOTITALON ILMANVAIHDON PERUSPARANNUS Mika Haahtikari Opinnäytetyö 15.4.2011 Talotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake. 1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 / 8.9.2014 (alkuperäistä esitystä päivitetty punaisella merkityin osin) Granlund Oy / E Reinikainen,

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on:

Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on: Energiaseminaari 19.9.2008 Oulu Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys,

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi FInZEB-TARKASTELUT: SUURI KERROSTALO Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi Tekniikkakuvaus Energialaskennan tulokset Tilaluettelo Tiedot iv-koneista Lämpöhäviötuloste Vaipan

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot