Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava. Turvetuotanto. Kaavaselostus. Teemme muutosta yhdessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava. Turvetuotanto. Kaavaselostus. Teemme muutosta yhdessä"

Transkriptio

1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto Kaavaselostus Teemme muutosta yhdessä

2 Pirkanmaan liitto 2013 ISBN Kansikuvat Vapo Oy Kuvat Vapo Oy, Pirkanmaan liitto Pohjakartat Maanmittauslaitos Taitto Eila Uimonen Painos 120 kpl Paino Kopijyvä Oy, Tampere

3 Sisällys 1 Johdanto 5 2 Suunnittelun lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Pirkanmaa 2025 Pirkanmaan maakuntasuunnitelma Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaan energiaohjelma Pirkanmaan turvevarat Turvetuotanto Pirkanmaalla Turpeen kysyntä Pirkanmaan suoluonto Pirkanmaan vesistöt 14 3 Tavoitteet 17 4 Suunnitteluvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutus Suunnitteluprosessi Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmistelu-/ luonnosvaihe Luonnoksen valmistelu Luonnoksen sisältö Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen Selvitysten huomioon ottaminen Kaavaehdotuksen sisältö Hyväksymisvaihe Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen Kaavan viimeistely Vahvistamisvaihe Osallistuminen ja vuorovaikutus Suunnitteluorganisaatio Viranomaisyhteistyö Osallistuminen 26 5 Selvitykset Yleistä Pirkanmaan suoluonnon tila -selvitys Luontoselvitykset Vesistövaikutukset Fosforipitoisuuksien arviointi Kiintoaine- ja humuspitoisuuksien arviointi Vyöhykkeiden luonnontilaisuustarkastelut 29

4 6 Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut Suunnitteluperiaatteet Merkinnät ja määräykset Sisällön kuvaus Turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke, EO/tu Uusi turpeenottoalue, EO-xx/xx Turpeenottoalue, EO Valuma-alue, jolla on kiinnitettävä erityistä huomiota vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin, tu Erityismääräys em1: luonnontilaisuus Erityismääräys em2: pohjavesialueet Erityismääräys em3, em4: Natura -alueet Kaavan mitoitus Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavatyön tavoitteet Suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin Liittyminen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan kokonaisuuteen 41 7 Kaavan vaikutukset Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 48 8 Kaavan oikeusvaikutukset 48 9 Kaavan toteuttaminen ja sen seuranta Yhteenveto Lähteet 52 Liitteet Liite 1a Kaavaluonnos, MKH Liite 1b Kaavaehdotus, MKH Liite 1c Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto, YM vahv Liite 2 Tahot, joilta on pyydetty lausunto kaavan eri vaiheissa Liite 3 Kaavayhdistelmä Liite 4a Tarkastelu ekologisista yhteyksistä Liite 4b Tarkastelu Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavanturvetuotannon kannalta tärkeiden vyöhykkeiden ja suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden vyöhykkeiden päällekkäisyyksistä 4

5 1 Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava vahvistettiin valtioneuvostossa Se on kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty samanaikaisesti kaikki keskeiset maakunnan maankäyttökysymykset. Maakuntahallitus teki päätöksen maakuntakaavan täydentämisestä vaihemaakuntakaavoituksella. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) laadinta käynnistettiin maakuntavaltuuston päätöksellä Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli toteuttaa vuonna 2007 hyväksyttyä Pirkanmaan energiaohjelmaa ja parantaa maakunnan energiaomavaraisuutta. Turvetuotantoon soveltuvien soiden huomioon ottamista maakuntakaavoituksessa edellytetään valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Myös Huoltovarmuuskeskus on kehottanut maakuntien liittoja ottamaan alueiden käytön suunnittelussa turvetuotannon huomioon pitkäjänteisesti ja riittävässä laajuudessa. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan turvetuotantoa toiminnan ja ympäristön kannalta soveliaille alueille sekä sovittaa tuotanto yhteen suoluontoon liittyvien arvojen ja vesistöjen hyvän tilan saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa. Vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla keväällä 2009 ja kaavaehdotus kesällä Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä ja saattamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kaavasta jätettiin vahvistamatta 10 uutta turpeenottoaluetta (EO-xx/xx). Ympäristöministeriö määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perustella kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavatyön pohjaksi on Geologian tutkimuskeskukselta hankittu Pirkanmaan soiden turvevaroja koskevat tutkimusaineistot. Pirkanmaan suoluonnon yleispiirteitä, suoluonnon tilaa ja suojelukysymyksiä on selvittänyt Metsähallituksen luontopalvelut. Kesällä 2009 toteutettiin 42 suolla luontoinventoinnit. Kaavan vaikutuksia on arvioitu useampaan otteeseen prosessin aikana. Vaihemaakuntakaavan vesistövaikutuksia selvitettiin ravinteiden osalta vuonna 2009 ja kiintoaine- ja humuspitoisuuksien osalta vuonna Kaavan viimeistelyä varten laadittiin asiantuntijatyönä mm. ilmakuviin perustuva tarkastelu kaavassa osoitetuilla vyöhykkeillä sijaitsevien soiden ojitustilanteesta ja luonnontilaisuudesta. Vaihemaakuntakaava-aineistoon kuuluu tämän kaavaselostuksen ohella sen liiteosa, jossa on kuvattu kaavassa osoitetut turvetuotannon kannalta arvokkaat vyöhykkeet sekä niillä sijaitsevat tutkitut suot. Kaavakartta, kaavaselostus ja kaavaselostuksen liiteosa on päivitetty huhtikuussa 2013 ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen mukaisesti. Vahvistamatta jääneet alueet on eritelty kappaleessa 4.6 Vahvistamisvaihe. Kaavan vaikutusten arviointia (kappale 7) ei ole päivitetty vahvistamispäätöksen myötä. 5

6 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki ja siinä määritelty alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä ovat lähtökohtana vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm.: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota (MRL 28 ): 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). 6

7 Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet sekä toimia kaavoituksen ennakkoohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan kannalta keskeiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet liittyvät luonnonvaroihin. Yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luontoalueiden välillä edistetään. Lisäksi alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä 2.3 Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta, jossa käsitellään ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja yleispiirteisemmin vuoteen 2050 asti. Strategian mukaan valtioneuvosto pyrkii omalta osaltaan huolehtimaan siitä, että monipuolinen ja riittävä energian saatavuus varmistetaan. Keskeisen huomion kohteena ovat kotimainen energia eli uusiutuvat energialähteet, turve sekä tuontipolttoaineiden varastot. Turve on kotimainen energialähde, jonka käyttö on energiahuollon normaali- ja poikkeusaikojen varmuuden ja energiarakenteen monipuolistamisen kannalta tärkeää. Turve korvaa tuontipolttoaineista erityisesti kivihiiltä ja kaasua. Turpeen tuotanto- ja käyttöketjua on kehitetty valtiovallan toimenpitein määrätietoisesti useiden vuosikymmenten ajan. Turpeen käytöllä on huomattavaa työllisyys- ja aluepoliittista merkitystä. Tavoitteeksi asetetaan, että turpeen tuotantoon ja käyttöön panostetut voimavarat voitaisiin jatkossakin hyödyntää työllisyyttä ja alueellista kehitystä edistäen. (Valtioneuvosto 2008) Turpeen energiakäyttö kohdistuu ensisijassa jo käyttöön otetuille turv le ja soille, kuten metsäojitetuille alueille, maatalouskäytössä olleille turv le ja suopelloille. Tutkimustiedon perusteella on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta arvioitu parhaimmiksi kyseiset vaihtoehdot. Turve-energian kasvihuonevaikutusta saadaan pienemmäksi jäännösturpeen tarkalla keruulla, polttotekniikoiden parantamisella sekä uusilla turpeen korjuumenetelmillä. Uusiutuvan bioenergian tuotanto, kuten metsitys ja ruokohelven viljely turpeentuotannosta vapautuvilla alueilla pienentää kasvihuonevaikutusta kokonaisuutena tuotettua energiamäärää kohti. Turpeen koko elinkaaren huomioon ottavalla tarkastelutavalla voidaan tuotantoa ja käyttöä ohjata ympäristövaikutusten kannalta edullisiin ratkaisuihin. (Valtioneuvosto 2008) Erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. 7

8 2.4 Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän valmistelemaan soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa. Strategian tavoitteeksi asetettiin yhteisen, ajantasaisen näkemyksen aikaansaaminen soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta ja kestävästä käytöstä sekä sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttötarpeita. Työryhmän ehdotus luovutettiin maa- ja metsätalousministerille (Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi 2011) Ehdotus soiden ja turvemaiden kansalliseksi strategiaksi määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet soiden ja turvemaiden kestävälle ja vastuulliselle käytölle. Sillä sovitetaan yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttömuotoja ja ympäristön suojelua siten, että niistä saadaan merkittävä yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ekologinen hyöty. Ehdotuksen tavoitteena on turvata maa- ja metsätalouden hyödyt ja energiahuolto, vähentää haitallisia vesistö- ja ilmastovaikutuksia, saavuttaa suoluonnon suotuisa suojelutaso sekä turvata monikäyttö- ja kulttuuripalvelut. (Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi 2011) Ehdotuksen mukaan kestävää ja vastuullista käyttöä sovitetaan yhteen kohdentamalla soita merkittävästi muuttava toiminta jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja turv le sekä toteuttamalla toimialakohtaisia kestävän ja vastuullisen käytön linjauksia ja toimenpiteitä. Lisäksi strategiassa esitetään soiden ja turvemaiden kestävän käytön edistämiseksi keskeisiä tutkimustarpeita. Strategiassa tarkastellaan yleisellä tasolla myös strategian vaikutuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä strategian toimeenpanoon vaikuttavia seikkoja. (Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi 2011) Osittain tai kokonaan poissulkevien maankäyttömuotojen yhteensovittamisessa keskeisenä linjauksena on kohdentaa jatkossa soita merkittävästi muuttava uusi maankäyttö ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turv le strategiassa esitellyn luonnontilaisuusasteikon mukaisesti. Muina maankäytöllisen kohdentamisen keinoina mainitaan maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen parantaminen sekä tilusjärjestelyt ja vaihtomaiden hankinta. (Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi 2011) 2.5 Pirkanmaa 2025 Pirkanmaan maakuntasuunnitelma Pirkanmaa maakuntasuunnitelma on yhteinen strateginen kehittämissuunnitelma Pirkanmaan toimijoille. Maakuntasuunnitelma sisältää Pirkanmaan omat tavoitteet alueelliselle kehitykselle ja kehittämistyön linjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Se on pohja maakuntamme kehittämistä koskeville toimeenpano-ohjelmille sekä aluekehitykseen vaikuttavan julkisen rahoituksen kohdentamispäätöksille. Maakuntasuunnitelman linjaukset täsmentyvät siihen perustuvassa maakuntaohjelmassa sekä maakuntakaavassa. (Pirkanmaan liitto 2009) Maakuntasuunnitelmalla linjataan alueen kilpailukykyyn ja hyvinvoinnin edellytyksiin yleisellä tasolla liittyvät tavoitteet. (Pirkanmaan liitto 2009) Maakunnan suunnittelussa on otettu alueen omien tarpeiden lisäksi huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämis- ja käyttötavoitteet. (Pirkanmaan liitto 2009) Maakuntasuunnitelma uudistetaan kunnallisvaalikausittain, ja Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt sen kokouksessaan Maakuntasuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu mm., että energiahuolto järjestetään tarkoituksenmukaisesti sekä ympäristön ja huoltovarmuuden kannalta kestävästi koko maakunnassa. Energian saanti pyritään turvaamaan ympäristöystävällisesti ja toimitusvarmasti. (Pirkanmaan liitto 2009) Maakuntasuunnitelmaa konkretisoivassa maakuntaohjelmassa (Pirkanmaan maakuntaohjelma ) tavoitteeksi on asetettu mm. maakunnan energiaomavaraisuuden lisääminen. 2.6 Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin valtioneuvostossa , on laadittu koko maakunnan alueen ja useimmat alueidenkäyttötarpeet käsittävänä kokonaiskaavana. Siinä on osoitettu maankäytön pääperiaatteet ja kehityksen edellyttämät aluevaraukset seuraavaksi vuodeksi. Maakuntakaavassa on turvetuotantoalueiksi osoitettu vain jo tuotannossa olevia alueita ja sellaisia alueita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon. Turpeenottoalueita (EO) on kaavassa osoitettu yhteensä noin 5800 ha. 8

9 2.7 Pirkanmaan energiaohjelma Vuonna 2007 valmistuneen Pirkanmaan energiaohjelman visiossa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin maakunnan energiaomavaraisuuden nostaminen. Turvetuotannon osalta tavoitteeksi asetettiin vuoteen 2020 mennessä noin 800 GWh:n lisäys, minkä tarkoittaisi turpeen osuuden kasvamista seitsemästä yhdeksään prosenttiin (kts. kuva 1). Hyvien poltto-ominaisuuksien lisäksi turpeella on myös muita sen käyttöä Pirkanmaalla puoltavia etuja. Turve on paikallinen ja kotimainen polttoaine, jonka tuotanto työllistää paikallisesti. Lisäksi turpeen poltto Pirkanmaalla osataan hyvin. Turvetuotannon jatkuminen on tärkeää myös huoltoja toimitusvarmuuden kannalta. (Pirkanmaan liitto 2007) Tulevaisuudessa turpeelle on käyttöä vaikka sen käyttö suorana energianlähteenä vähenisi. Pirkanmaan energiaohjelmassa visioidaan turpeesta jalostettavan liikennepolttoainetta (turvedieseliä). Laitoksessa turpeen kaasutus ja kaasun puhdistus hoidettaisiin maakunnassa kehitetyllä teknologialla. Jalostamon vuosituotanto olisi noin 500 GWh (Pirkanmaan liitto 2007). Energiantuotannon lisäksi turvetta käytetään myös muihin tarkoituksiin, kuten kasvualustana, kuivikkeena, öljyn torjunnassa, kaatopaikkojen hoidossa ja ympäristörakentamisessa. Suomen ja Pirkanmaan tavoitteet puun käytön lisäämiselle energiantuotannossa lisäävät samalla myös turpeen käyttöä. Turve on merkittävä tukipolttoaine biolaitosten polttoainevalikoimassa ja se tasaa hyvin puupolttoaineen laatuvaihteluita ja saatavuutta yhteispoltossa. (Simola 2007) Vuosi 2004 Visio 2020 Kuva 1. Energialähteiden käytön jakauma Pirkanmaalla 2004 ja visio 2020 (Lähde: Pirkanmaan energiaohjelma). 9

10 2.8 Pirkanmaan turvevarat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) peruskartoilta tekemän soiden pinta-alamittauksen perusteella Pirkanmaalla on 919 kappaletta 20 ha ja sitä suurempia yhtenäisiä geologisia suoalueita. Niiden yhteispinta-ala (nk. geologinen suoala) on noin ha. GTK on tehnyt Pirkanmaan maakunnan alueella turvevarojen kartoitusta 1970-luvun alusta lähtien. Soita on tutkittu sekä maaperäkartoituksen tarpeita silmällä pitäen että valtakunnan turvevarojen kartoitukseen liittyen. Kuten kuvasta 2 käy ilmi ovat Suomen ja Pirkanmaan turvevarat epätasaisesti jakautuneet. Pirkanmaalla pääosa turvevaroista sijaitsee maakunnan pohjoisosissa. Vuoden 2007 loppuun mennessä oli GTK:n turvetietokantaan tallennettu Pirkanmaalta tiedot 475 suosta, joiden yhteispinta-ala on noin ha (kts. taulukko 1). GTK:n tutkimustilanne kunnittain käy ilmi kuvasta 3. Kuva 2. Kokonaisturvevarat ja turvetuotantoalueet Suomessa. (Lähde: Geologian tutkimuskeskus ) 10

11 Kunta Yli 20 ha:n soiden kokonaissuoala ha Yli 20 ha:n soita kpl Tutkittu tietokannassa oleva suoala ha Tutkittu kpl Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Kuhmalahti Kuru Kylmäkoski Lempäälä Mouhijärvi Mänttä 0 0 Nokia Orivesi Parkano Pirkkala 0 0 Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Tampere Urjala Valkeakoski Vammala Vesilahti Vilppula Virrat Ylöjärvi Äetsä Yhteensä Taulukko 1. Pirkanmaan maakunnan suot ja GTK:n tutkimustilanne vuoden 2007 lopussa. (Lähde: Toivonen 2008) Pirkanmaan suot kuuluvat suoyhdistymätyyppinä keidassoihin, joille on tyypillistä paksuhko heikosti maatunut rahkavaltainen pintaturvekerros. Monilla Pirkanmaan soilla on kuitenkin melko ohut heikosti maatunut rahkavaltainen pintaturvekerros (keskipaksuus 0,5 m, yli 2 m syvällä alueella 1,0 m). Turvekerrostumasta on rahkavaltaista turvetta 53 % ja saravaltaista 47 %. (Toivonen 2008) GTK:n tutkimuksissa turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi lasketaan nykyisin yli 1,5 m syvä alue, jonka pinta-ala on vähintään 5 ha. Kaikkiaan Pirkanmaan soissa on arviolta yli 1,5 m syvää aluetta ha, jonka keskisyvyys on 2,6 m ja kokonaisturvemäärä 0,98 mrd. suo-m3. (Toivonen 2008) Heikosti maatunut rahkavaltainen pintaturvekerros soveltuu parhaiten kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon. Kerroksen alla on lisäksi energiaturvetta. Monilla soilla heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros on niin ohut, että koko turvekerros soveltuu energiaturvetuotantoon. (Toivonen 2008) 11

12 Kuva 3. Pirkanmaan maakunnan kunnat, kuntien kokonaissuoala (ha) ja tietokannassa oleva tutkittu suoala. (Lähde: Toivonen 2008) GTK:n arvio teknisesti käyttökelpoisesta kokonaissuoalasta on noin ha (18 % kokonaissuoalasta), jonka tuotantokelpoinen turvemäärä on noin 310 milj. suo-m3. Kun otetaan huomioon tuotannossa olevat tai olleet suot (arvio 5000 ha) jää vielä noin ha ja 200 milj. suo-m3, josta on vähennettävä vielä suojelussa olevat suot. (Toivonen 2008) GTK on julkaissut Pirkanmaalta seuraavien kuntien turvetutkimusraportit: Hämeenkyrö, Parkano, Kihniö, Virat, Kuru, Punkalaidun, Valkeakoski ja Ikaalinen. Julkaistuissa raporteissa on tuotantokelpoisen alueen yhteismäärä 5155 ha ja tuotantokelpoinen turvemäärä 109 milj. suo-m3 (55 TWh) (kts. taulukko 2). 12

13 Kunta Tutkittuja soita kpl Tutkittu suoala ha Turvemäärä milj.suo-3 Tuotantokelpoinen alue ha Tuotantokelpoinen turvemäärä milj. suo-3 Tuotantokelpoisia soita kpl Hämeenkyrö , ,1 19 Ikaalinen , ,6 32 Kihniö , ,3 14 Kuru , ,9 15 Parkano , ,1 19 Punkalaidun , ,8 14 Valkeakoski , ,9 9 Virrat , ,7 27 Yhteensä , ,4 149 Taulukko 2. GTK:n tutkimusraporteissa julkaistut tiedot tuotantokelpoisista suoalueista. (Lähde: Toivonen 2008) 2.9 Turvetuotanto Pirkanmaalla Turvetuottajien arvioiden mukaan Pirkanmaan turvetuotantoala on nykyisin noin 2500 ha, josta ympäristöturpeen osuus on noin 400 ha. Tämä on arviointitavasta riippuen noin 1,3 3 % Pirkanmaan suoalasta ja 0,2 % Pirkanmaan maapinta-alasta. VTT on arvioinut Pirkanmaan turvetuotantoalaksi vuonna hehtaaria (Flyktman 2005). Nykyisistä tuotantoalueista arvioidaan poistuvan vuoteen 2020 mennessä noin kaksi kolmasosaa. Vuotuinen poistuma on keskimäärin noin 120 ha. Turvetta tuotettiin vuonna 2004 Pirkanmaalla 620 GWh (Pirkanmaan liitto 2007). Vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on turvetuotantoalueiksi osoitettu jo tuotannossa olevia alueita ja sellaisia alueita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon. Alueita on 46 kpl ja niiden yhteinen pinta-ala on noin 5800 ha. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen aluevaraukset ovat todellisia tuotantoaloja suuremmat, maastotietokantaan merkityille turvetuotantoalueille niistä sijoittuu noin 3700 ha. Vaihemaakuntakaavaa varten tarkistettiin turvetuotannon ympäristöluvat. Maaliskuussa 2010 Pirkanmaalla oli yhteensä 51 ympäristölupaa turvetuotannolle (mukana vain yli 10 hehtaarin tuotantoalueet). Näistä soista neljälläkymmenellä oli tuotantoalaa yhteensä reilut 5000 hehtaaria. Loppujen 11 ympäristöluvan tuotantoalasta ei ollut käytettävissä tietoa. Kuusi mainituista 51 ympäristölupasuosta sijaitsee maakunnan rajalla siten, että osa tuotantoalasta on maakunnan rajan ulkopuolella Turpeen kysyntä Turpeen kysyntä on Pirkanmaalla merkittävästi suurempaa kuin tuotanto (kts. kuva 4). Pirkanmaalle tuodaan turvetta mm. Etelä-Pohjanmaalta, Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta Pirkanmaan suoluonto Pirkanmaasta on ollut suota laajimmillaan n. 20 % eli ha (Sallantaus 1998). Pirkanmaan suoluonnon tila selvityksen mukaan Pirkanmaan soiden ja turvemaiden nykyinen kokonaisala on VMI 10 -tulosten (Ihalainen 2008) perusteella n ha ja Suomen ympäristökeskuksen (2008) arvion mukaan n ha. Vaihtelu pinta-alan arvioissa johtuu erilaisista laskenta- ja määrittelytavoista: VMI-tulokset perustuvat koeala-otantaan ja Suomen ympäristökeskuksen laskelma maastotietokantaan. Jälkimmäisessä ovat mukana myös turpeenottoalueet, joita Pirkanmaalla on yhteensä ha (Suomen ympäristökeskus 2008). Ilmastollisten ja topografisten tekijöiden vaikutuksesta soiden sijoittuminen painottuu Pirkanmaan luoteisosiin. Samoille alueille sijoittuu myös suurin osa laajoista yhtenäisistä suokokonaisuuksista. Maakunnan suoluonto on rikas, siinä yhdistyvät pohjoisen aapasuoluonnon ja eteläisten keidassoiden piirteet. Glasifluviaalisiin muodostumiin liittyviä suomaisemia on runsaasti, samoin pienipiirteistä soiden ja metsien mosaiikkia sekä kivennäismaiden painanteisiin sijoittuvia pienialaisia soita. Korpia on valtakunnallisestikin huomattavan paljon. Oman lisänsä Pirkanmaan suoluonnon monimuotoisuuteen tuovat Tampereen liuskevyöhyke ja Etelä-Hämeen lehtokeskus, joiden alueella on runsaasti rehevien suotyyppien ja niiden arvokkaan lajiston esiintymiä. (Metsähallitus 2009) 13

14 GWh Turpeen käyttö Turpeen tuotanto Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Kuva 4. Turpeen laskennallinen käyttö ja tuotanto maakunnittain vuonna (Lähde: Flyktman 2005) Pirkanmaan suoluonto on muuttunut merkittävästi ihmistoiminnan vaikutuksesta. Noin 60 % Pirkanmaan soiden alkuperäisestä pinta-alasta (lähes 80 % nykyisestä turvemaiden kokonaispinta-alasta) on ojitettu metsänkasvatusta varten. Tätä ennen arviolta 20 % suoalasta on hävinnyt lähinnä pellonraivauksen takia. Ojittamattomien soiden osuus alkuperäisestä suopinta-alasta arvioidaan olevan alle 20 %. Käytettyjen aineistojen perusteella 4 % ( ha) Pirkanmaan alkuperäisestä suopinta-alasta on nykyisin luonnontilassa. Maankäyttö on pirstonut suoalueita, ja suolaikkujen pinta-ala on pienentynyt merkittävästi. Ihmistoiminta on kohdistunut sekä aapa- että keidassoihin, eikä suuria yhtenäisiä ojittamattomia suoalueita juuri esiinny suojelualueiden ulkopuolella. Maakunnan pohjoisosan ojituksista suurin osa on rämeitä, eteläosassa korpia on ojitettu rämeitä enemmän. Voimakas ihmistoiminta on johtanut suoluontotyyppien ja suolajiston uhanalaistumiseen. (Metsähallitus 2009) Pirkanmaan soiden suojelu painottuu nykyisellään karuihin suotyyppeihin. Etenkin korpia on suojeltu vähän niiden kokonaispinta-alaan suhteutettuna. (Metsähallitus 2009) 2.12 Pirkanmaan vesistöt Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia koko maakunnan pinta-alasta. Suurimmaksi osaksi Pirkanmaa kuuluu Suomen järvialueen läntisimpään osaan. (Pirkanmaan ympäristökeskus ) Maakunnan luoteisosissa on soiden käyttöönotto turvetuotantoon lisännyt alapuolisten järvien ruskeavetisyyttä. Matalissa turvekenttiä lähellä olevissa järvissä on järven pohjan liettyminen koettu ongelmaksi. Suoperäisten metsäalueiden ojitukset ovat aiheuttaneet vastaavan tyyppisiä haittoja. (Pirkanmaan ympäristökeskus ) Kemiallinen metsäteollisuus aiheutti vielä ja 80-luvuilla voimakasta vesien likaantumista. Viime vuosikymmenen aikana on likaantuminen olennaisesti vähentynyt. Samoin on vähentynyt merkittävästi suurten jätevesipuhdistamoiden aiheuttama kuormitus. Vesien säännöstely voimatalouden ja tulvasuojelun tarpeisiin rehevöittää jonkin verran vesistöjä. Nämä vaikutukset peittyvät usein pistemäisen kuormituksen tai hajakuormituksen alle. (Pirkanmaan ympäristökeskus ) Pirkanmaan alueen vesistöistä luokiteltiin vuonna 2008 kaikki yli 1 km 2 järvet ja kaikki joet, joiden valuma-alue oli yli 100 km 2. Pirkanmaan järvistä ja joista noin 70 % on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Kemiallinen tila arvioitiin vähintään hyväksi kaikissa Pirkanmaan alueen pintavesissä. (Pirkanmaan ympäristökeskus 2008) 14

15 Luokitellut järvet ovat enimmäkseen hyvässä tilassa. Muutamat järvet ovat erinomaisessa tilassa, isoista yli 5 km 2 järvistä tällaisia ovat mm. Toisvesi, Iso-Löytäne ja Aurejärvi. Vesien tilassa on selviä alueellisia eroja: erityisesti Pyhäjärven ja Vanajaveden alueen sekä Ikaalisten reitin alueen järvet olivat muita huonommassa tilassa. Järvien tilaa huonontaa erityisesti rehevöityminen. Jos tarkastellaan eri luokkien osuutta luokitellusta järvipinta-alasta, niin erinomaiseen ja hyvään luokkaan luokittui 79 % ja korkeintaan tyydyttävään luokkaan 21 %. (Pirkanmaan ympäristökeskus 2008) Luokitellut joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tyydyttävään ja välttävään tilaan luokiteltuja jokia on varsinkin Pyhäjärven ja Vanajaveden alueella sekä Ikaalisten reitin alueella. Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja joillakin alueilla vesistöjen rakenteelliset muutokset. Luokitelluista, joista 54 % luokittui hyvään tai erinomaiseen luokkaan ja 46 % korkeintaan tyydyttävään luokkaan. (Pirkanmaan ympäristökeskus 2008) Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Vesipuitedirektiiviin sekä kansalliseen lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) pohjautuen on Suomessa laadittu kaikille päävesistöalueille vesienhoitosuunnitelma. Vesienhoitosuunnitelmat on hyväksytty valtioneuvostossa Vesienhoitosuunnitelmat laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi sisältää vesienhoidon yleiset linjaukset ja määrittelee vesienhoitoalueella tehtävän vesienhoitotyön ympäristötavoitteet ja toimenpiteet seuraaville kuudelle vuodelle. Pirkanmaan alue kuuluu pääosin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä toimenpideohjelmassa mainitaan turvetuotannon keskeisiksi ohjauskeinoiksi (Bilaletdin Ä. ym. 2010): Uusien turvetuotantoalueiden sijoittumista ohjataan jo ojitetuille alueille, tuotannossa olevien alueiden yhteyteen tai käytöstä poistuneille turvepelloille. Uudet turvetuotantoalueet pyritään ohjaamaan alueille, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Uusia turvetuotantoalueita ei sijoiteta pohjavesialueille eikä vesistön tai suojelualueen välittömään läheisyyteen. Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian laatiminen. Turvetuotannon vesistövaikutusten vähentäminen valuma-aluekohtaisella suunnittelulla. Uusien vesiensuojelumenetelmien kehittäminen. Ympärivuotisesti toimivien vesiensuojelumenetelmie kehittäminen. Kasvillisuuskenttien tehon selvittämien ja parantaminen. Toimenpideohjelmassa todetaan, että turvetuotannon kuormituksen vaikutukset keskittyvät muutamille osavaluma-alueille. Mikäli vesistöjä kuormittavat turvetuotantoalueet toimivat niille asetettujen lupaehtojen mukaisesti, eivät ne estä hyvän tilan saavuttamista Pirkanmaan vesimuodostumissa. Vesienhoitosuunnitelmassa on otettu huomioon kohteet, joissa oli tuotantotoimintaa ja/ tai voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoon vuoden 2007 lopulla. Oheisessa kuvassa (kuva 5) on esitetty Pirkanmaan keskeisten vesistöjen veden laatu ekologisen laatuluokituksen mukaisesti. Lisäksi kartalla on osoitettu ne vesistöalueet, joille on Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ajateltu sijoittuvan uutta turvetuotantoa ja joilla vastaanottavan vesistön tila on hyvää heikompi. Kyseinen tarkastelu on tuotettu vaihemaakuntakaavan pohjaksi laaditun vesistövaikutusselvityksen ensimmäisessä vaiheessa (kts. kappale 5.4.1). Koko Euroopan unionin alueella pyritään siihen, ettei vesien tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna Keinoina ovat pinta- ja pohjavesien suojeleminen, parantaminen ja ennallistaminen. Erinomaisessa tilassa olevien vesien tilatavoite on erinomainen ja hyvässä tilassa olevien osalta tavoite on hyvä tila. Hyvää huonommassa tilassa olevien muodostumien osalta tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen. 15

16 Kuva 5. Vesien tila Pirkanmaan vesimuodostumissa. (Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus) 16

17 3 Tavoitteet Kaavan laadinnan alkuvaiheessa asetettiin työlle tavoitteita, jotka maakuntahallitus hyväksyi Tavoitteista laadittu asiakirja on ollut kaavaprosessin ajan luettavissa Pirkanmaan liiton ao. kaavaa koskevilla internetsivuilla. Tavoiteraportissa on käsitelty kaavan tavoitteita seuraavista näkökulmista: maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet maakunnalliset tavoitteet turvetuotantoa koskevat määrälliset tavoitteet elinympäristöä koskevat tavoitteet suoluonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet vesien tilaa koskevat tavoitteet vaihemaakuntakaavan ja kaavatyön sisällölliset tavoitteet Valtakunnallisia lähtökohtia ja tavoitteita kaavatyölle on kuvattu edellä kappaleessa 2. Muita tavoitteita ovat mm.: Määrällisenä tavoitteena on turvata turpeen nykyinen tuotantotaso. Elinympäristön laatutekijät otetaan huomioon vaihemaakuntakaavan laadinnassa. Vaihemaakuntakaavan laadinnassa otetaan huomioon Pirkanmaan suoluonnon monimuotoisuus ja sovitetaan yhteen turvetuotanto ja suoluonnon suojelutarpeet. Turvetuotantoa pyritään ohjaamaan vaihemaakuntakaavalla vesistövaikutuksien kannalta soveliaille alueille. Turvetuotanto ei heikennä vesien tilaa eikä estä hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitämistä. Vaihemaakuntakaava täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia. Vaihemaakuntakaavalla ei ratkaista turvetuotantoa kokonaisuutena, vaan pyritään ainoastaan ohjaamaan turvetuotantoa soveliaille alueille. Turvetuotantoon soveltuvat suot osoitetaan vaihemaakuntakaavassa joko turpeenottoalueina Pirkanmaan 1. maakuntakaavan tapaan tai turvetuotantovyöhykkeinä. Turpeenottoalueille tehdään selvitys ja luonnosvaiheen jälkeen suokohtaiset luontoselvitykset. Vaihemaakuntakaava laaditaan ohjausvaikutukseltaan vastaamaan taustaselvityksien tarkkuustasoa. Taustaselvityksien perusteella arvioidaan myöhemmin mahdollisuudet esittää kaavassa vesistöalueita koskevia kaavamerkintöjä ja/tai suoluonnon monimuotoisuutta kuvaavia merkintöjä. Kaavatyö on avointa ja osallistuvaa. Vaikutukset arvioidaan monipuolisesti. Kaavatyön aikana tavoitteet ovat täsmentyneet. Elinkeinotoiminnan ja aluekehityksen näkökulmasta kaavalla pyritään osaltaan turvaamaan maakunnan energiahuollon omavaraisuutta sekä tukemaan maakunnan tasapainoista kehittämistä. Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta keskeistä on mahdollistaa suoluonnon kannalta arvokkaiden aluekokonaisuuksien säilyminen. 17

18 4 Suunnitteluvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutus 4.1 Suunnitteluprosessi Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistettiin keväällä 2008 maakuntavaltuuston päätöksellä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä elokuussa 2008 ja kaavan valmisteluvaiheen (luonnosvaiheen) aineisto toukokuussa Kaavaehdotus oli nähtävillä kesällä Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä ja saattamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi ( 9). Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Päätöksessään ministeriö jätti kaavasta vahvistamatta 10 uutta turpeenottoaluetta. Ympäristöministeriö määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perustella kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kaavoitusprosessin keskeiset vaiheet, päätöksenteko sekä osallistuminen ja muu yhteistyö on esitetty kuvassa Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnosta käsiteltiin järjestetyssä maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukaisessa viranomaisneuvottelussa. Neuvottelussa käsiteltiin erityisesti kaavan laadinnan taustaksi tarvittavia selvityksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma viimeisteltiin neuvottelun perusteella ja se hyväksyttiin maakuntahallituksessa ( 202). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Pirkanmaan liitossa ja sen jäsenkunnissa välisen ajan, ja siitä pyydettiin 62 taholta lausunnot. Suunnitelmasta saatiin 15 lausuntoa ja mielipidettä, joihin laadittiin vastineet ja toimenpide-ehdotukset. 11 viranomaista ilmoitti, että niillä ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 8 tahoa ilmoitti, että he eivät anna lausuntoa. Lausunnot ja mielipiteet koskivat kaavan tavoitteita, lähtökohtia ja vuorovaikutusta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjä asioita. Maakuntahallitus hyväksyi ( 315) vastineet ja toimenpiteet, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettuja mielipiteitä ja lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitettiin maakuntahallituksen tekemien päätösten mukaisesti ja se on esitetty Pirkanmaan liiton internetsivuilla. 18

19 Kuva 6. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan laadintatyön keskeiset vaiheet, päätöksenteko ja osallistuminen. 19

20 4.3 Valmistelu-/ luonnosvaihe Luonnoksen valmistelu Kaavaluonnoksessa keskeistä oli kaavan rakenteen määrittely sekä turvetuotannon kannalta tärkeiden vyöhykekokonaisuuksien osoittaminen suhteessa suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin vyöhykkeisiin, jotka määriteltiin Pirkanmaan suoluonnon tila selvityksessä. Vaihemaakuntakaavan suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin merkittäviä turvevaroja sisältävät suot. Lähtökohtana olivat Geologian tutkimuskeskuksen tutkimat suot, yhteensä n. 470 kpl, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin ha. Luonnonympäristön arvoihin liittyvien tekijöiden osalta otettiin tarkasteluun Pirkanmaan suojelualue, suojeluohjelmien alue, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Pirkanmaan 1. maakuntakaavan luonnonympäristöä koskevat merkinnät (suojelu- ja virkistysalueet, luo - alueet, luontomatkailun kehittämisen kohdealueet) sekä Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksen yhteydessä osoitetut suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat suot ja tärkeät luontokokonaisuudet. Seuraavassa vaiheessa karsittiin GTK:n tutkimien soiden joukosta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntahallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti turvetuotantoon huonosti soveltuvat suot, joita ovat mm. ojittamattomat suot, suojelu- ja virkistyskäytössä olevat ja niiden läheisyydessä sijaitsevat suot, pohjavesialueilla, niiden lähellä ja asutuksen läheisyydessä olevat suot. Lisäksi karsittiin pois energiasisällöltään vähäiset suot. Pirkanmaan metsäkeskuksen, Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja muiden kaavaprosessin aikana saatujen luontoarvoja koskevien aineistojen perusteella jätettiin tarkastelun ulkopuolelle lisäksi ne suot, jotka eivät luontoarvojensa perusteella todennäköisesti soveltuisi turvetuotantoon. Seuraavat kuvat 7-9 kuvaavat näitä kaavaluonnoksen valmistelun keskeisiä vaiheita. Kuvat 10-12: karsinnan jälkeen jäljelle jääneistä GTK:n tutkimista soista (noin 100), olevista turvetuotantoalueista ja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista (EO) muodostettiin kaavassa osoitettavat turvetuotannon kannalta arvokkaat vyöhykkeet. Kuva 7. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimat suot Pirkanmaalla (noin 470 kpl). Kuva 8. Suojelualueet, valtakunnalliset maisema-alueet ja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan arvokkaat luontoaluekokonaisuudet sekä Pirkanmaan arvokkaat suot ja luontokohteet (Pirkanmaan suoluonnon tila selvitys). 20

21 Kuva 9. Jatkotarkastelusta karsitut GTK:n tutkimat suot, suojelualueet, arvokkaat maisema-alueet ja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan arvokkaat luontoalueet. Kuva 10. Turvetuotannon kannalta tärkeät vyöhykkeet ja niillä sijaitsevat GTK:n tutkimat suot. Kuva 11. Turvetuotannon kannalta tärkeät vyöhykkeet, suojelualueet, maisema-alueet ja maakuntakaavan arvokkaat luontokohteet. Kuva 12. Tuotanto- ja suojelutarpeiden yhteensovittaminen. Turvetuotannon kannalta tärkeät vyöhykkeet ja Pirkanmaan arvokkaat suot ja luontokohteet sekä suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat vyöhykkeet. 21

22 4.3.2 Luonnoksen sisältö Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa esitettiin 21 kpl turvetuotantoon soveltuvia vyöhykkeitä (EO/ tu) sekä 32 uutta turpeenottoaluetta (EO-xx/xx). Kaavaluonnoksessa osoitettiin lisäksi 15 vyöhykkeelle vesistön valuma-aluetta kuvaava suunnittelumääräys, jonka mukaan kyseisillä valuma-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota turvetuotannon vesistövaikutuksiin niin, ettei vesistöjen tila heikkene. Kaavaluonnosta valmisteltaessa tarkasteltiin kaavan rakennevaihtoehtoja ts. vaihtoehtoisia merkitsemistapoja. Tämän perusteella päädyttiin käyttämään tuotantoalueiden osoittamisessa kahdentasoisia merkintöjä; yleispiirteisiä vyöhykemerkintöjä ja yksityiskohtaisia kohdemerkintöjä. Maakuntahallitus hyväksyi kaavaluonnoksen asetettavaksi nähtäville ja lausuntojen pyytämistä varten ( 109). Toukokuussa 2009 nähtävillä ollut kaavaluonnos on esitetty liitteessä 1a. 4.4 Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen Kaavaluonnos oli nähtävillä Lausuntopyyntö lähetettiin kaikkiin Pirkanmaan kuntiin ja naapuriliittoihin sekä lisäksi noin 40 eri taholle (viranomaiset, järjestöt, yhdistykset ym.) (kts. liite 2). Lausuntoja ja mielipiteitä saatiin yhteensä 54 kpl. Näistä yksityisiltä henkilöiltä oli 7 kpl. 54 palautteesta yhdeksässä ilmoitettiin, ettei aineistosta ole huomautettavaa ja kuudessa ilmoitettiin, ettei taho anna lausuntoa. Varsinaisia palautteita oli 39 kpl. Saadusta palautteesta laadittiin erillinen raportti, johon kirjattiin liiton vastine sekä palautteen perusteella tehtävät toimenpiteet. Raportti on nimellä: Yhteenveto valmisteluvaiheen aineistosta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä niitä koskevat vastineet ja toimenpiteet. Maakuntahallitus käsitteli palauteraportin ( 367) ja hyväksyi siihen kirjatut toimenpiteet. Luonnosvaiheessa saatu palaute koski mm. seuraavia seikkoja: Turvetuotannon asema; huoltovarmuus/ kotimaisuus vs. ilmastovaikutukset Kaavan merkitys ja ohjausvaikutus Turvetuotantomäärät; maakunnan omavaraisuus ja energiaohjelman tavoitteet Kaavamerkinnät; luo-vyöhykkeiden ja suojelukohteiden osoittaminen kaavassa Pirkanmaan energiaohjelman asema kaavan lähtökohtana; energiaohjelma vanhentunut Pirkanmaan suoluonnon tila selvitys; lähdeaineiston luotettavuus Luontoselvitysten toteutustapa Vaikutukset pohjavesialueisiin, vesistöihin, Naturaalueisiin Vaikutukset asutukselle Vaikutukset luontoarvoihin (mm. linnusto) ja luonnon monimuotoisuuteen Lisäksi palautteissa otettiin kantaa muutamiin, yksittäisiin suokohteisiin, jotka oli esitetty kaavaluonnoksessa uusina turpeenottoalueina. Palaute koski niiden poistamista kaavasta. Palautteen perusteella päädyttiin jättämään viisi uutta turpeenottoaluetta kaavan jatkovalmistelun ulkopuolelle: Rantalanneva (Virrat), EO-6/13 Niskalammenneva (Parkano), EO-2/1 Töyräskorpi (Vesilahti), EO-20/30 Aurasuo (Sastamala), EO-19/26 Siloneva (Parkano), EO-3/6 Näiden osalta tehtiin tarkistuksia myös turvetuotannon kannalta tärkeiden vyöhykkeiden rajauksiin. Palautteessa esitettyjä näkökulmia tarkasteltiin taustaselvityksissä sekä kaavan vaikutusarvioinnissa. Saadun palautteen perusteella tarkennettiin karttakuvauksia sekä kaavan mitoitusta. 22

23 4.4.2 Selvitysten huomioon ottaminen Kesällä 2009 toteutetun luontoinventoinnin perusteella jätettiin kaksi kohdesuota kaavan jatkovalmistelun ulkopuolelle: Yhisuo, Punkalaidun ja Hanhisuo, Virrat. Ratkaisu tehtiin linnuston monipuolisuuden johdosta. Suojelua vaativia lintulajeja kohteista ei kuitenkaan löytynyt. Luontoinventoinnin perusteella kaavaan merkittiin erityismääräys (em1) neljälle suolle koskien suolla olevaa luonnontilaista osaa ja uhanalaista luontotyyppiä. Kyseinen osa tulee ottaa huomioon turvetuotantoa suunniteltaessa ja jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Kaavaehdotuksen laadinnan pohjaksi valmistui fosforipitoisuuksia koskevan vesistövaikutusselvityksen toinen, yksityiskohtaisempi vaihe. Tämän perusteella nousi esiin viisi vesistöaluetta, joilla turvetuotannon vesistövaikutuksen katsottiin olevan vesistön tila ja muu kuormitus sekä virkistyskäyttömerkitys huomioon ottaen siinä määrin merkittävä, että erillinen kaavamääräys katsottiin perustelluksi. Näiden lisäksi kaavassa osoitettiin kaksi muuta vesistöaluetta samalla kaavamääräyksellä. Kyseiset vesistöalueet ovat kalataloudellisesti merkittäviä ja sillä perusteella erityishuomion kiinnittäminen vesiensuojeluun katsottiin olevan tarpeellista. Kaavamääräyksellä osoitetuilla vesistöalueilla on tarvetta kiinnittää huomiota turvetuotannon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun kielteisten vesistövaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Luonnosvaiheessa vesistövaikutuksia koskeva määräys oli rajattu koskemaan vain turvetuotannon kannalta tärkeiden vyöhykkeiden sisäpuoleisia osia. Informatiivisuuden vuoksi kuitenkin katsottiin ehdotusvaiheessa olevan perusteltua osoittaa kaavassa kokonaisuudessaan erityishuomiota vaativien vesistöjen valuma-alueet. Alustavasta kaavaehdotuksesta (versio ) tehdyn vaikutusarviointiselvityksen perusteella tehtiin vielä tarkistuksia turvetuotannon kannalta tärkeisiin vyöhykkeisiin muutamien pohjavesialueiden ja Natura alueiden läheisyydessä. Lisäksi kaavaan kirjattiin erityismääräys neljälle turvetuotannon kannalta tärkeälle vyöhykkeille koskien kolmea Natura aluetta: Arviointi tuotti myös muutoin arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää mm. ympäristölupaprosessessa. Arvioinnissa tehdyt suokohtaiset huomiot on kirjattu kaavaselostuksen liiteosaan. Vaikutusten arvioinnissa todettiin EO/tu 3 -vyöhykkeen pohjoisosissa tapahtuvan heikennys ekologisissa yhteyksissä, mikäli Kotanevan pohjoisimmat osat (eivät sisältyneet vyöhykkeeseen) otettaisiin tulevaisuudessa tuotantokäyttöön. Tällä perusteella Kotaneva päädyttiin rajaamaan kokonaisuudessaan kyseisen vyöhykkeen ulkopuolelle Kaavaehdotuksen sisältö Maakuntahallitus teki päätöksen ( 163) kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja lausuntojen pyytämisestä. Nähtävillä ollut kaavaehdotus on osoitettu liitteessä 1b. Ehdotus oli nähtävillä Suurin muutos luonnosvaiheeseen nähden olivat uudet ja tarkentuneet kaavamääräykset. Kohdemerkinnällä (EOxx/xx) osoitetuissa uusissa turpeenottoalueissa tehtiin myös muutoksia ja sen seurauksena kohdesoiden lukumäärä väheni yhdellä. Kaavaehdotuksessa (kts. liite 1 b) osoitettiin 23 turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä, 31 uutta turpeenottoaluetta ja 7 valuma-aluetta. Lisäksi kaavassa osoitettiin 51 kohdetta, joilla oli maaliskuun 2010 tilanteen mukaan ympäristölupa turvetuotantoon. Kaavaehdotuksessa esitettiin viisi erityismääräystä (em), joista kaksi koski tiettyjä kohdesoita ja kolme vyöhykkeitä. Erityismääräykset liittyivät luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen turvetuotantoa suunniteltaessa. Ne valuma-alueet, jotka edellyttävät vesistön tilan osalta erityistä huomiota turvetuotantoa suunniteltaessa, muuttuivat tarkentuneiden selvitysten myötä. Aiemmin vyöhykkeiden suunnittelumääräyksenä ollut merkintä kirjattiin omaksi määräykseksi. Kaavaluonnoksesta poiketen valuma-alueet esitettiin ehdotuksessa kokonaisuutena. EO/ tu 4 ja 5; Joutsenjärven Natura alue (em3) EO/ tu 7; Närhineva-Koroluoma Natura-alue (em4) EO/ tu 13; Isokivenneva-Marjakangas Natura alue (em5) Vaikutusten arvioinnin perusteella katsottiin myös tarpeelliseksi asettaa erityismääräys (em2) koskemaan kahden kohdesuon vaikutuksia läheisiin pohjavesialueisiin: Parkano/ Niittyneva EO-3/3 Ikaalinen/ Levonsuo EO-15/21 (Huom! Niittyneva EO-3/3 on poistettu Ympäristöministeriön vahvistamasta vaihemaakuntakaavasta.) 23

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu 19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros 5.6.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Kuntakierros 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Valtio-neuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa

Lisätiedot

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2019 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa itä-suomun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Liisa Bergius 11.11.2015 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009,

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 1 LÄHTÖKOHTIA Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen ilmastostrategia Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS TIIVISTELMÄ Maakuntavaltuusto 1.12.2017 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS Sisällys LAINVOIMAISET MAAKUNTAKAAVAT... 1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI... 2 MAAKUNTAKAAVAN

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Maakuntavaltuustoseminaari 5.10.2012 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Suunnittelualue. Nykytilanne. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Muronkulman ranta-asemakaavan muutos

Suunnittelualue. Nykytilanne. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Muronkulman ranta-asemakaavan muutos SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Muronkulman ranta-asemakaavan muutos Säkylän keskustan luoteispuolelle laaditaan ranta-asemakaavan luonnos kiinteistöille 738-401-17-4 ja

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Kokemäki, 14.2.2017 Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Pöyry Finland Oy Esiselvitys aurinkoenergian

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA SEUTUKUNTAKIERROS OLLI RISTANIEMI WWW.KESKISUOMI.FI/2.VMK MAAKUNTAKAAVA OSANA SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E20600910.00 HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA, ARONIEMI 108-438-3-75 KUVA MAANMITTAUSLAITOS 2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista VALMIS FIKIRV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis-

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2014 Kaavaluonnos: 16.12.2014 Kaavaehdotus: 3.3.2015 Kaupunginhallitus: 31.8.2015, 116 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PELKOSENNIEMEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS PYHÄTUNTURI / OSA-ALUE C SOUTAJAN RANNAN ALUE Pyhätunturin matkailualueella korttelissa 582 kiinteistöjen 583-403-77-1, 583-403-77-45 ja 583-403-77-46 alueilla OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Millainen on laillinen (kunta)kaava

Millainen on laillinen (kunta)kaava Millainen on laillinen (kunta)kaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, MRL:n mukainen kaavahierarkia, kaavaprosessi ja kuntakaavan sisältövaatimukset 24.11.2017 Laillinen mutta myös tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi Satakunnan maa-ainesseminaari Ulvilassa 9.2.2010 Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö Ympäristösuunnittelija Anne Savola Satakuntaliitto 1 Satakunnan maakuntakaava 2010 Seutukaavasta

Lisätiedot

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 4 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 659 ja 660 ja siihen rajoittuvia katu- ja liikennealueita.

Lisätiedot

Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos

Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos Tohmajärven kunta Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos 7.12.2018 1/5 7.12.2018 Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos Sisältö 1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Liite _ TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.2.2018. tark 22.10.2018 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2018 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen S i v u 1 KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen Muistutus on kaavan käsittelyvaiheissa virallinen ja määräaikana tapahtuva kuulemisen muoto. Se tulee tehdä kaavaehdotuksen nähtävilläpitoajan

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Satakunnan vaihemaakuntakaava Satakunnan maakuntakaavoituksen tilannekatsaus Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä Kokemäellä 25.8.2011 Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaavan vahvistettavat

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi

A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi A-2701 1 (6) A-2701 Asemakaavan muutos 25.4.2018 Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö Lahti.fi A-2701 2 (6) Asemakaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Lahden Hirsimetsäntie 5 sekä JMK Investment

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA Kaavan nimi: ARVENMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee 201 kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 21.1.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN

Lisätiedot