Vaasan kaupunkiseudun esitys innovaatiokeskittymän kehittämiseksi. Älykkäät ja kestävät. Energiaratkaisut. Smart and Sustainable Energy Solutions

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaasan kaupunkiseudun esitys innovaatiokeskittymän kehittämiseksi. Älykkäät ja kestävät. Energiaratkaisut. Smart and Sustainable Energy Solutions"

Transkriptio

1 Vaasan kaupunkiseudun esitys innovaatiokeskittymän kehittämiseksi Älykkäät ja kestävät Energiaratkaisut Smart and Sustainable Energy Solutions

2 Sisältö TIIVISTELMÄ 1 Nykytila: Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiakeskittymä Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä Energiateknologian ekosysteemi Korkeakouluverkosto ja muut oppilaitokset Vaasan energiateknologian keskittymä kansallisena veturina Vaasan seutu kansainvälisen kiinnostuksen kohteena 10 2 Energiateknologian kasvava globaali kysyntä Energian tarpeen kasvu Sähköverkkoinfrastruktuurin kehittämistarpeet Energiatehokkuuden parantaminen Kysyntälähtöiset kehittämiskohteet Energiateknologian kasvava globaali kysyntä Vaasan innovaatiokeskittymän näkökulmasta 13 3 Tavoite: Euroopan johtava energiateknologian keskittymä 14 4 Toimenpiteet Kehittämisteemat Innovaatiotoiminnan kehittäminen Korkeakouluverkoston kehittäminen Demonstraatio- ja pilottikohteet 17 5 Vaasan innovaatiokeskittymän organisaattori 18 LIITTEET Välittäjäorganisaatiot PUUKKO-ohjelma Alustava kuvaus yhteistyöstä Lappeenrannan kanssa Innovaatiokeskittymäryhmä Puheenjohtaja Erkki Antila, Vaasan yliopisto Susanna Slotte-Kock, Vaasan kaupunki Jarmo Saaranen, VNT Management Oy Stefan Råback, VASEK Oy Timo Kankaanpää, Oy Merinova Ab Anna-Kaisa Valkama, Jarmo Myllylä, Lauri Kumpulainen, Antti-Pekka Jylhä, Esa Pekkola, Robert Olander Oy Merinova Ab

3 Tiivistelmä Vaasassa sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, johon kuuluu johtavia kansainvälisiä kärkiyrityksiä, kuten ABB Oyj, Wärtsilä Oyj, Vacon Oyj, The Switch Oy, VEO Oy ja Citec Oy. Toimijoiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin viisi miljardia euroa ja niiden palveluksessa on yli työntekijää. Yritykset ovat kaksinkertaistaneet työntekijämääränsä ja liikevaihtonsa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Valmistavalle teollisuudelle on suuri merkitys sillä, että alueen energiainfrastruktuurin keskeiset yritykset, kuten Vaasan Sähkö Oy ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon suuntaava EPV Energia Oy, tarjoavat mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja järjestelmien pilotointiin. Vaasan seudun energiaklusteri on voimakkaasti vientipainotteinen. Seutu on Suomen kärkeä työllisyydessä, teollisuuden liikevaihdossa asukasta kohti, sekä teollisuuden ja viennin liikevaihdon kasvussa (Tilastokeskus ). Teollisuustuotannon liikevaihdon, jalostusarvon ja tutkimuspanostuksen osalta Vaasan seutu on Suomen kuuden parhaiten menestyneen alueen joukossa. Energiantuotannon alueella on tapahtumassa suuri murros. Energiantuotanto uusiutuvien energianlähteiden avulla on merkittävä osa voimakkaasti kasvavista cleantech-markkinoista. Uusiutuvan energiantuotannon lisäksi lähivuosikymmeninä on odotettavissa erittäin suuria investointeja myös sähköverkkoihin, kun länsimaissa uudistetaan ikääntyviä verkkoja ja nopeasti kehittyvissä maissa laajennetaan niitä. Samalla verkkoihin lisätään älykkäitä komponentteja ja järjestelmiä. Energiatehokkuuden parantamisella on tärkeä rooli pyrittäessä pienentämään energian käytön ympäristövaikutuksia. Energiatehokkuutta voidaan parantaa tehokkaasti teollisuuden prosesseissa, liikenteessä ja asumisessa. Vaasan seudun innovaatiokeskittymä Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut vastaa energiateknologian kysyntään ja pyrkii kasvamaan Euroopan johtavaksi energiateknologian keskittymäksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Vaasa on Euroopan tärkein energiateknologian innovaatiokeskittymä, globaalisti tunnettu ratkaisujen tuottaja ja edelläkävijä puhtaan energiatekniikan soveltamisessa. Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut jakautuvat kolmeen teemaan: älykkääseen energiatuotantoon, tulevaisuuden sähköverkkoihin ja energiatehokkuuteen. Sähköenergian globaalin kulutuksen arvioidaan kasvavan puolitoistakertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kulutus kasvaa erityisesti nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Uusiutuvien energiamuotojen osuus kasvaa ja luo merkittävän kasvupotentiaalin myös uusiutuvan energian säätömarkkinoille. Energiaratkaisujen kysyntä kasvaa myös sähköverkkojen uudistamisen ja energiatehokkuuden lisäämisen vuoksi. Sähköverkot ikääntyvät ja kuluttajat asettavat verkkojen luotettavuudelle kiristyviä vaatimuksia. Hajautettu sähkön tuotanto erityisesti uusituvilla energianlähteillä yleistyy, ja energiamarkkinoille tulee uusia toimijoita. Sähköverkkojen uudistaminen älykkäiksi luo Eurooppaan 56 miljardin euron, USA:han n. 300 miljardin euron ja Kiinaan 70 miljardin euron markkinat vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuuden vaatimukset luovat Eurooppaan 640 miljardin euron markkinat vuoteen 2020 mennessä. Seuraavan aukeaman kuvassa on esitetty energiateknologian innovaatiokeskittymän kehittämisen painopisteet. Painopisteet kuvaavat samalla niitä keinoja, joilla edellä kuvattuihin tavoitteisiin pyritään.

4 VAASAN INNOVAATIOKESKITTYMÄN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Painopistealueet kuvaavat niitä keinoja, joilla Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut -innovaatiokeskittymä pyrkii tavoitteisiinsa. INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN DEMONSTRAATIO- JA PILOTTIKOHTEET ÄLYKÄS ENERGIANTUOTANTO TULEVAISUUDEN SÄHKÖVERKOT ENERGIATEHOKKUUS KUVA: VASEK 4 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

5 Innovaatiotoimintaa kehitetään seuraavien toimenpiteiden ja hankkeiden avuilla Järjestelmäintegraattoreiden synnyttäminen; tavoitteena on verkottaa pk-yritykset kokonaistoimituksiin vientimarkkinoilla Pk-yritysten kasvun edistäminen; keinoina alueelliset yhteistyöverkostot, ulkomaisten asiantuntijoiden markkinatuntemuksen hyödyntäminen ja pk-yritysten uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä PUUKKOohjelma. Innovaatiotalli konsepti; kattava palvelukonsepti ideasta liiketoimintaan Innovaatiokeskittymän tunnettuutta ja vetovoimaisuutta kasvatettaessa hyödynnetään Energy- Vaasa -brändiä markkioinnissa ja tapahtumien järjestämisessä. Alueen korkeakouluverkostoa vahvistetaan kehittämällä erityisesti Tekniikan kampuksella tutkimusalustoja, jotka palvelevat myös teollisuuden tutkimus-, testaus- ja koulutustoimintaa. Opetustoimintaa kehitetään lisäämällä teollisuuden ja korkeakoulujen keskinäistä vuorovaikutusta. Edelläkävijämarkkinoita luodaan rakentamalla demonstraatio- ja pilotointiympäristöjä Tuulipuistot, joissa toteutetaan energiantuotantotekniikan, sähkönjakelun, sähkönsiirtotekniikan ja energiavarastojen pilotointeja Merenkurkun laivaliikenteeseen ympäristötehokas alus demostraatioalustaksi teollisuuden ratkaisuille Vedenpuhdistamojätteen hyödyntäminen energiantuotannossa Älykkään sähköverkon tutkimusalusta Palosaaren kaupunginosaan ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 5

6 Vaasan seudun energiateknologian ekosysteemi EDISTÄJÄT JA KEHITTÄJÄT Merinova Vasek Kauppakamari Muova Mediacity T&K VY, VAMK, Novia Åbo Akademi Technobothnia Muut tutkimusinstituutiot RAHOITUS Tekes VNT Management Wedeco Finnvera Sitra Teollisuussijoitus Invest in Finland joukko alueen yrityksiä jaoteltuna yrityksen roolin mukaan ekosysteemissä. Kansainvälistyneitä kärkiyrityksiä, joilla on tuotannollista toimintaa useassa eri maassa ja maanosassa ENERGIAKLUSTERIN MARKKINOINTI Kauppakamari Vasek Merinova Pohjanmaan liitto Kaupunki Viexpo ja Finpro DYNAAMINEN YRITYSKENTTÄ Globaaleja vetureita Kasvuyrityksiä Startup -yrityksiä Palveluyrityksiä TOIMITILAT Vaasa Parks PYK Institutionaaliset sijoittajat Paikalliset kiinteistösijoittajat Wärtsilä, ABB, The Switch, Vacon, KWH Järjestelmätoimitus-, suunnittelu- ja projektinhallintapalveluja tuottavia vientiyrityksiä EDUNVALVONTA Yrittäjäyhdistykset Teknologiateollisuus Muut intressijärjestöt KAAVOITUS, INFRA JA LUVAT Kaupungit ja kunnat Pohjanmaan liitto ELY-keskus AVI KOULUTUS JA HR Vaasan yliopisto Åbo Akademi Ammattikorkeakoulut VAMK ja Novia Hanken Yrkesakademi/Optima Ammatti-instituutti VAKK VEO, Citec, Leimec, Adiabatix, Uwira, Crimppi, Vamp, Wapice, Maprotec, JTK Power, UH-Koneistus Erikoistuneita tuotannollisia palveluja tuottavia yrityksiä Escarmat, HTT Group, Veslatec, Welas, Vamec, Mapromec, Co-Automation, Laine-Tuotanto, SOP Metal, Pinta, Plastweld, Polttoväri, Onkilahden Metalli, Jurvan Jousi, JV Nortech Metal, Manor, Österberg, Petsmo Products, Fastems Startup yrityksiä Mervento, There Corporation, Arcteq, egen, Geopipe Tärkeimpiä muita koneita ja laitteita valmistavia vientiyrityksiä, jotka hyötyvät ko. klusterin verkostoista KUVA: WÄRTSILÄ T-Drill, Logset, Vaasan Kuljetuskanavat, Veljekset Ala-Talkkari, Nordautomation 6 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

7 1. Nykytila: Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiakeskittymä 1.1 Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Vaasasta viedään maailmalle energiateknologian laitteita ja palveluja. Vaasan energiaklusteri muodostuu alalla toimivista yrityksistä, näitä palvelevista organisaatioista ja alalle osaajia kouluttavista korkeakouluista, yliopistoista sekä ammattioppilaitoksista. Yhteistyöllä, vahvoilla verkostoilla, tutkimuksen ja koulutuksen sekä toimivan infrastruktuurin ja hyvien palveluiden avulla varmistetaan energiateknologiakeskittymän yritysten kasvu ja kehitys pitkälle tulevaisuuteen. 1.2 Energiateknologian ekosysteemi Vaasassa on maailman huippuosaamista älykkäässä ja kestävässä sähköntuotannossa, -siirrossa ja -käytössä. Alueen selviä kärkiyrityksiä ovat Wärtsilä ja ABB. Wärtsilä on maailman johtavia toimittajia laivamoottori- ja voimalaitostoimituksissa. ABB:n Vaasan yksiköillä on konsernin antamia globaaleja vastuita useissa teknologioissa, esimerkiksi sähköjärjestelmien suojaustekniikassa. Sähköverkkojen ja -laitteiden suojaustekniikkaa kehittää Vaasassa kaksi muutakin maailmanmarkkinoilla toimivaa ja erityisesti vientiin panostavaa yritystä Schneider Electric ja Arcteq. Energia- ja ympäristöteknologioista on muodostumassa Suomen viennin uusi veturi. Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä on voimakkaasti vientipainotteinen. Vaasan seudulla teollisuus, korkeakoulut ja julkinen sektori ovat tottuneet toimimaan tiiviissä yhteistyössä. Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän kärkiyritykset tunnistavat globaalin energiamarkkinan muuttuvat tarpeet ja ohjaavat keskittymän kehittymistä markkinalähtöisesti. Korkeakoulujen ja julkisen sektorin tehtäviin kuuluu oikeantyyppisten osaajien kouluttaminen, täydentävien tutkimus- ja tuotekehityspalvelujen tarjoaminen ja erityisesti pk-yritystoiminnan edistäminen. Yritykset ovat energiateknologiakeskittymän ydin paikallinen säätieto ja sähköpörssin tuntihinta 24 tunniksi eteenpäin yhdistetään älykkääksi lämmityksen ohjaukseksi. Energiatehokkuus on vaasalaisen taajuusmuuttajavalmistaja Vacon Oyj:n ydinosaamista. Vacon on ollut pioneeri integroidessaan ohjelmoitavan logiikkatoiminnallisuuden osaksi taajuusmuuttajaa, jolloin toimialakohtaisten Vaasan energiaklusterin avainluvut Yritysten määrä: yli 120 Työntekijöitä: , neljäsosa Suomen energia-alan työntekijöistä Yhteenlaskettu liikevaihto: 5 miljardia Viennin osuus: 70 % Viennin arvo kansallisessa vertailussa: 12 % Suomen koko teknologiateollisuuden viennistä Tutkimus- ja kehitystyötä yrityksissä ja korkeakouluissa tekee yli henkilöä 7 korkeakouluyksikköä, joissa opiskelijaa 3 ammattioppilaitosta, joissa yhteensä opiskelijaa KUVA: ABB ABB:n lisäksi VEO suunnittelee ja toteuttaa vaativia voimalaitosten, sähköverkkojen ja teollisuuslaitosten sähköistys- ja automaatioprojekteja. Toimituksia on yli 100 maahan. There Corporation puolestaan kehittää mm. koteihin soveltuvaa energianhallintajärjestelmää, jossa esimerkiksi ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 7

8 teollisuuden liikevaiht0 /asukas vuonna 2010 (Lähde:Tilastokeskus) Alueen teollisuuden menestys näkyy luonnollisesti myös liikevaihdossa. Teollisuuden liikevaihto asukasta kohti on Pohjanmaalla maan suurin, kuten viereisestä kuvasta ilmenee. sovellusten teko on tehostunut. Uutena kasvualueena Vaconilla on aurinkoja tuulisähköjärjestelmissä tarvittavat tehonmuokkaimet, joilla uusiutuva energia syötetään verkkoon. Valmistava teollisuus tarvitsee kumppanikseen suunnittelu- ja informaatioteknologiapalveluja tarjoavia yrityksiä. Esimerkkejä tällaisesta kumppanista ovat maailmanlaajuisesti henkeä työllistävä Citec ja 240 henkeä työllistävä Wapice, joiden pääkonttorit sijaitsevat Vaasassa. Kansainvälisille markkinoilla menestyvät vaasalaiset yritykset ovat luoneet merkittävän kansainvälisen ja kansallisen yhteistyöverkoston tutkimuksen, tuotekehityksen, suunnittelun, valmistuksen, kokoonpanon, testauksen ja palveluiden tuottamiseksi. Vaasan energiateknologiakeskittymä kasvaa koko ajan ja uusia innovaatioita syntyy, sillä täällä on riittävästi osaajia; kriittinen massa on jo saavutettu. Seudulla on monia onnistuneita esimerkkejä spin-offien kasvusta maailmanluokan yrityksiksi kuten esimerkiksi Vacon Oyj, Vaasa Engineering Oy ja Vamp Oy. Mainio esimerkki viime vuosien menestystarinoista on myös kestomagneettigeneraattoreita ja tehonmuokkaimia tuulivoima- ja aurinkoenergiasovelluksiin suunnitteleva The Switch, joka on palkittu cleantech-yritys. Suoravetoisia multimegawattiluokan tuulivoimalaratkaisuja toimittava Mervento Oy, Stirlingmoottoreita kehittävä egen Oy sekä suojareleitä ja valokaarisuojalaitteita kehittävä Arcteq Oy ovat seudulla syntyneitä uusia yrityksiä, joiden odotetaan kasvavan kansainvälisiksi huipuiksi. Valmistavalle teollisuudelle on suuri merkitys sillä, että alueen energiainfrastruktuurin keskeiset yritykset, kuten Vaasan Sähkö Oy ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon suuntaava EPV Energia Oy, tarjoavat mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja järjestelmien pilotointiin. Vaasan Vaskiluotoon rakennettu maailman suurin biomassan kaasutuslaitos sekä uuden sukupolven jätteenpolttolaitoksen rakentanut Westenergy Oy ovat esimerkkejä alueen ennakkoluulottomasta suhtautumisesta uuden energiatekniikan käyttöön. Investoinnit biomassan kaasutuslaitokseen ja jätteenpolttolaitokseen vähentävät jatkossa prosentilla Suomen kasvihuonepäästöjä. Pitkän aikavälin kehitys on johtanut siihen, että Vaasan seudulla on toimiva energiatekniikan ekosysteemi. Seudun suuret globaalisti toimivat yritykset, VIENNIN ARVO /AS MAAKUNNITTAIN 2011 (Lähde: Tulli) TEOLLISUUSTUOTANNON JALOSTUSARVO ( / ASUKAS) 2010 (25 suurinta kaupunkia) 8 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

9 niiden alihankintakumppanit, voimakkaasti kasvavat yritykset sekä startup-yritykset ovat verkottuneet tehokkaasti keskenään. Yritysten kasvun tueksi on saatavana julkisen rahoituksen ja pankkilainojen lisäksi rahoitusta yksityisiltä sijoitusyhtiöiltä, joista osa on erikoistunut energiateknologiaan. Paikallinen korkeakouluverkosto tuottaa osaavan työvoiman ohella tutkimus-, kehitys- ja testauspalveluja yritysten tarpeisiin, ja ammatilliset oppilaitokset tuottavat ammattilaisia muun muassa tuotannolliseen toimintaan ja palveluliiketoimintaan. Kasvavan ekosysteemin peruspalvelujen kuten toimitilojen ja logististen ratkaisujen kehittämiseen löytyy omat toimijansa, esimerkiksi toimitilayhtiö Oy Vaasa Parks Ab. Kehittäjäorganisaatiot tukevat yrityksiä Seutu on sitoutunut alueen teollisuuden kehittämiseen ja tukee sitä esimerkiksi välittäjäorganisaatioina toimivien kehitysyhtiöiden avulla. Ekosysteemi hyödyntää myös muita yhteyksiä ja käyttää niin Suomesta kuin ulkomailta löytyvää tutkimustoiminnan ja alihankinnan erityisosaamista. Vaasan seudun kasvuhakuisuus näkyy myös tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa, josta yli 80 prosenttia (Tilastokeskus 2011) tapahtuu yrityksissä. Vaasan seutukunnassa yritysten t&k investoinnit ovat kasvaneet 136 % vuodesta 2005 vuoteen 2011, eli 63 miljoonasta 149 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi Vaasan seudulla toimii liitteessä lyhyesti esiteltyjä kehittäjäorganisaatioita, jotka valmistelevat ja toteuttavat laajoja ja monialaisia t&khankkeita, esimerkiksi EU-projekteja. 1.3 Korkeakouluverkosto ja muut oppilaitokset Vaasan korkeakoulukonsortio koostuu viidestä yliopistoyksiköstä ja kahdesta ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat koulutusta tekniikan, kaupan, kielten, median ja viestinnän sekä hyvinvointipalveluiden aloilla. Koulutusta on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vaasassa on noin korkeakouluopiskelijaa, joista noin 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Ammatillisia oppilaitoksia Vaasassa on kolme ja yhteensä niissä opiskelee yli opiskelijaa. Vaasan yliopisto on strategiassaan määritellyt energian yhdeksi neljästä painoalasta. Yliopiston teknillinen tiedekunta on jo profiloitunut energiaalan tutkijaksi ja kouluttajaksi. Samoin Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia painottavat koulutuksessaan energia-alaa ja kansainvälisyyttä kiinteässä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Myös Åbo Akademin toiminta Vaasassa on laajentunut energiatekniikkaan. Tekniikan kampus muodostuu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksiköistä. Kampuksella opiskelee 2700 tekniikan opiskelijaa, joten joka neljäs kampuksella vastaan tuleva opiskelija on teekkari tai insinööriopiskelija. Insinööriopiskelijamäärältään kampus on Suomen viidenneksi suurin. Vuosittain valmistuu lähes 350 insinööriä tai diplomi-insinööriä, mutta teollisuuden rekrytointitarve on vielä suurempi. Vaasan seudun oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät yhteistyötä yli organisaatio-, kieli- ja tutkimusalarajojen. Yksi esimerkki Vaasan seudun korkeakouluverkoston yhteistyön toimivuudesta on korkeakoulujen yhteinen tutkimuskeskus Technobothnia, joka on yksi maan parhaista tekniikan opetuslaboratorioista. Oppilaitosten opetustoiminnan rinnalla se tarjoaa KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI teollisuudelle opetus-, tutkimus-, kehitys- ja testauspalveluja. Technobothnian tiiviit suhteet alueen yrityksiin turvaavat ajantasaisen laitekannan ja henkilökunnan osaamisen kehittymisen. Ajankohtainen esimerkki Technobothnian merkityksestä on vuosien toteutettava DEMVEprojekti, jossa laboratorioon rakennetaan kansainvälistä kiinnostusta herättänyt sähkövoimatekniikkaan liittyvän tietoliikenteen testaus- ja opetusympäristö. ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 9

10 1.4 Vaasan energiateknologian keskittymä kansallisena veturina Vaasan energiateknologian keskittymällä on keskeinen rooli suomalaisen energiateknologian kehittämisessä. Vaasalaisille toimijoille on annettu vastuu merkittävien kansallisten hankkeiden koordinoinnissa. Tällaisia vastuita ovat esimerkiksi Energiateknologian osaamiskeskusohjelman koordinointi vuosina , energiateknologiaklusterin vetovastuu , toteutetut laajat valtakunnalliset projektit Sähkönjakeluverkkojen teknologiavisio 2030 ja Technology Roadmap Pitkälti näiden hankkeiden tuottamien tulosten pohjalta CLEEN Oy kehitti tutkimusohjelmansa Smart Grids and Energy Markets. Vaasan seudun toimijoita on avainasemissa vahvasti mukana myös energiaalan kansallisissa verkostoissa. Näistä esimerkkinä mainittakoon valtakunnallinen Sähkötutkimuspooli, Cleantech Finland, CLEEN Oy sekä Tekesin ohjelmat. Alueen yritysten edustajat ovat haluttuja ohjausryhmien jäseniä myös alan tutkimushankkeissa. Teknologiakeskus Merinovalla on valtakunnallisesti tunnettu asema energia-alan tutkimuksen ja kehityksen koordinaattorina, ja se verkostoituu myös kansainvälisesti muun muassa EU-hankkeiden avulla. Vaasan energiateknologian keskittymällä on keskeinen rooli suomalaisen energiateknolgian kehittämisessä. Vaasalaisille toimijoille on annettu vastuu merkittävien kansallisten hankkeiden koordinoinnissa. 1.5 Vaasan seutu kansainvälisen kiinnostuksen kohteena Vaasan seutu on hyvä tukikohta vientimarkkinoilla toimivalle yritykselle. Vanhan merenkulkukaupungin kauppiasperinteet ovat juurtuneet syvälle ja kaupunki on jo pitkään toiminut Pohjanmaan kansainvälistymisen suunnannäyttäjänä. Kansainvälisyyden kehittäminen on edellyttänyt sitoutumista kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen, monipuolisia liikenneyhteyksiä, informaatiotekniikan hallintaa sekä laajakirjoista kulttuuria, koulutusta ja KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI monikielisyyttä. Koko Vaasan seudun tavoitteena on lisätä työperäistä muuttoa alueelle. Kansainvälisen ilmapiirin syntymistä on edistänyt vientipainotteinen elinkeinoelämä. Energiakeskittymän tuotteista ja palveluista 70 prosenttia menee vientiin. Energiakeskittymän viennin määrä on kansallisesti todella merkittävä, sillä se on noin 12 prosenttia Suomen koko teknologiateollisuuden viennistä, mikä väestömäärään suhteutettuna on moninkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Kansainvälisyyttä edistävät myös oppilaitokset, joissa on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita. Englanninkieliset päiväkotiryhmät, kielikylpyopetus päiväkodeissa ja perusopetuksessa, kansainväliseen ylioppilastutkintoon valmistava englanninkielinen IB-lukio sekä korkeakoulujen ja yliopistojen vieraskieliset opetusohjelmat ovat käytännön kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan. Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä houkuttelee puoleensa suoria ulkomaisia investointeja, pääomavirtoja, innovaatioita ja osaamista. Proaktiivisessa investointimarkkinoinnissa ja etablointipalveluissa seutu keskittyy vahvuuksiinsa eli energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiateknologiaan. Investointimarkkinoinnissa tehdään tiiviisti yhteistyötä kansallisessa ja kansainvälisessä verkostossa, jossa kotimaisena pääyhteistyökumppaneina ovat Invest In Finland ja Finpro. Työssä noudatetaan prosessia, jossa kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä lähestytään suoraan ja niille tarjotaan räätälöityä ja yksityiskohtaista tietoa markkina-alueen liiketoimintamahdollisuuksista. 10 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

11 2. Energiateknologian kasvava globaali kysyntä 2.1 Energian tarpeen kasvu Kasvava energian, erityisesti sähkön, tarve maailmassa tarjoaa erinomaiset vientimahdollisuudet energiateknologiaa tuottavalle teollisuudelle. Sähköenergian kulutuksen arvioidaan kasvavan puolitoistakertaiseksi seuraavan 20 vuoden aikana. Viereisessä kuvassa on esitetty sähköntarpeen kasvusta IEA:n arvio, jonka mukaan erityisesti uusiutuvien energianlähteiden käyttö kasvaa voimakkaasti. Energiantuotannon alueella on tapahtumassa suuri murros. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja energian hintojen nousu ovat vauhdittamassa uusiutuvaan energiaan perustuvia investointeja. Uusiutuvan energian ominaispiirteinä ovat pienemmät voimalaitoskoot, hajautettu energiatuotanto ja vaihteleva tuotantotaso. Toisaalta pienempiä voimalaitosyksiköitä voidaan asentaa satojen megawattien puistoiksi. Sähköverkkoon liittyy siis hyvin erilaisia Kiina intia Yhdysvallat euroopan unioni japani uusia voimantuottajia, mikä asettaa haasteita verkon tilan hallinnalle, sillä tehon virtaus on hyvin vaihtelevaa ja välillä jopa erisuuntaista. Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa reaaliajassa ja verkon tilan on oltava koko ajan sallituissa rajoissa. Myös verkon suojauskysymyksiä eli toimintaa vika- ja häiriötilanteissa on tarkasteltava uudella tavalla. Sähköntuotannon muutos Hiili Kaasu Ydinvoima Uusiutuvat twh IEA:n arvio sähköntuotannon kehityksestä. Kehittyvien talouksien sähkön tarve nostaa maailmanlaajuista sähkön kysyntää 70 %:lla. Uusiutuva energia tulee kattamaan puolet maailman sähköntuotantokapasiteetista. (Lähde: IEA World Energy Outlook 2012) KUVA: ESA SILTALOPPI ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 11

12 2.2 Sähköverkkoinfrastruktuurin kehittämistarpeet Hajautetun energiantuotannon lisääntymisen rinnalla sähköverkoille tulee voimakkaita uudistustarpeita ikääntyvien verkkojen ja kiristyneiden luotettavuusvaatimusten kautta. Myös kehittyvien maiden sähköverkkoinfrastruktuurin rakentaminen sekä Euroopan ja USA:n ikääntyvien sähköverkkojen uudistaminen takaavat suuret markkinat sähköverkkoihin liittyvälle tekniikalle. Lähivuosikymmeninä on odotettavissa erittäin suuria investointeja sähköverkkoihin. Hajautettu ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto aiheuttaa suuria muutoksia myös energiamarkkinoilla. EU:n tavoitteena on saada jopa kuluttajat sähkömarkkinoiden aktiivisiksi toimijoiksi, mikä edellyttää muun muassa älykkäiden mittareiden käyttöönottoa. Suomessa älykkäät mittarit ovat jo käytössä, mikä antaa teollisuudellemme merkittävän edun olla ajoissa markkinoilla (vrt. mobiiliteknologian kotimaiset edelläkävijämarkkinat). Oheisessa kuvassa arvio sähköverkkotuotteiden markkinoiden globaalista kasvusta lähivuosina. Luvut on esitetty miljardeina euroina. VUOSITTAINEN KASVU 5,3% Lähivuosikymmeninä on odotettavissa erittäin suuria investointeja sähköverkkoihin. 97,6 5,5% 127,7 48,4 9,3% 75, Arvio sähköverkko-tuotteiden markkinoiden kasvuvauhdista (Goldman Sachs and Visiongain 2012). 2.3 Energiatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, kun pyritään pienentämään energiajärjestelmien hiilijalanjälkeä. Merkittäviä tuloksia on saavutettavissa erityisesti teollisuuden prosesseissa uuden teknologian, kuten esimerkiksi ohjaustekniikan, energiatehokkaiden moottoreiden ja teknisen eristämisen avulla. Myös rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa sekä uudis- että korjausrakentamiskohteissa. Energiatehokkuuden parantaminen pienentää tehokkaasti hiilijalanjälkeä. 2.4 Kysyntälähtöiset kehittämiskohteet Edellä esitetty kysynnän kasvu energiatekniikassa, erityisesti sähkötekniikassa, aiheutuu kolmesta päätekijästä: kestävän kehityksen ympäristövaatimuksista, energian toimituksen käyttövarmuusvaatimuksista ja energiamarkkinoiden vapautumisesta. Edellä olevien kasvu- ja kehitysennusteiden perusteella on tunnistettavissa kolme teknologia-aluetta, joilla on erittäin suuri kysyntä ja globaali kasvupotentiaali: älykäs energiantuotanto, tulevaisuuden sähköverkot ja energiatehokkuus. Tunnistetut kysyntäalueet innovaatiokeskittymän osaamisaloilla 12 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

13 2.5 Energiateknologian kasvava globaali kysyntä Vaasan innovaatiokeskittymän näkökulmasta Älykäs energiantuotanto Uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon lisääntyminen tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia vaasalaiselle teollisuudelle. Energiantuotantoyksiköiden valmistuksen lisäksi tarvitaan älykkäitä ratkaisuja, säätövoimaa ja kysyntäjoustoa, jotta sähköjärjestelmissä tuotanto ja kulutus pysyvät tasapainossa. Monimutkaisemmaksi ja useasta pisteestä syötetyksi muuttuva sähköverkko edellyttää myös suojaustekniikan kehittämistä. Tämä on erinomainen mahdollisuus globaaleilla markkinoilla toimiville suojaustekniikkaan erikoistuneille yrityksille, ja se sopii myös alueen korkeakoulujen osaamisprofiiliin. Energiatehokkuus Euroopan energiatehokkuusmarkkinat kasvavat arviolta 640 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Vaasassa on merkittäviä kasvuyrityksiä, jotka voivat tarjota omia ratkaisujaan energiatehokkuuden markkinoille. Vacon Oyj tähtää ensi vuonna 500 M liikevaihtoon, ja pitkällä tähtäyksellä yrityksen visiona on säästää 1 prosentti maailman sähköstä. Toinen merkittävä teollisuuden energiatehokkuuden esimerkki on ABB:n energiatehokkaat moottorit. Vaasalaiset Vacon, The Switch ja Ampner kehittävät lisäksi energiatehokkuuden ratkaisuja uusiutuvan energiantuotannon inverttereihin. Wärtsilä ja We Tech Solutions taas parantavat meriliikenteen energiatehokkuutta. Tulevaisuuden sähköverkot Sähköverkkoihin lisätään älykkyyttä ja automaatiota siirtoverkoista aina kiinteistöjen verkkoihin asti, jotta verkkojen luotettavuus parantuisi ja uusiutuvan energiantuotannon liittäminen verkkoon tulisi mahdolliseksi. Älykkäät verkkoratkaisut mahdollistavat paitsi paremman luotettavuuden ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon myös esimerkiksi sähköautoilua tukevan infrastruktuurin, sähkön varastoinnin sekä kiinteistöjen energiatehokkuutta edistävän automaation. Suomi on jo nyt edelläkävijä älykkäiden sähkömittareiden käyttöönotossa ja sähköverkkoja tukevan lainsäädännön selkeyttämisessä. Tulevaisuuden sähköverkoissa korostuu ICT:n rooli, ja näin tarjoutuu uusia mahdollisuuksia hyödyntää suomalainen maailmanluokan ICTosaaminen. Vaasan seudulla on erinomainen mahdollisuus nousta maailman johtavaksi innovaatiokeskittymäksi älykkäissä sähköverkoissa. ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 13 KUVA: VAASAN SÄHKÖ

14 3. Tavoite: Euroopan johtava energiateknologian keskittymä Vaasan seudun määrittelemä tavoite Tavoitteena on, että Vaasa on johtava uusiutuvan energian kansallinen osaamiskeskus ja vuoteen 2030 mennessä Euroopan tärkein energiateknologian osaamiskeskittymä. Vaasan seutu on tunnettu globaalisti merkittävästä energiateknologian tuotannosta ja viennistä sekä edelläkävijyydestä puhtaan energiateknologian soveltamisessa. Jo vuoteen 2017 mennessä Vaasan seudun yritykset ovat saavuttaneet kansainvälisesti tunnustetun aseman energiatekniikan tuotannon lisäksi verkostoituneessa innovaatiotoiminnassa, erityisesti keksintöjen ja osaamisen viemisessä kansainvälisille markkinoille. Näitä tavoitteita tukevat teollisuuden itselleen asettamat kasvutavoitteet. Pohjanmaan liiton energiastrategiassa vuosille on yhteistyössä alueen yritysten kanssa määritelty alla olevan taulukon mukaiset tavoitteet energiateknologiakeskittymän liikevaihdon kasvulle. Energiastrategian laadintaan osallistui alueen energiaalan teknologiayritysten ja energiantuottajien ylin johto. ENERGIATEKNOLOGIAKLUSTERIN 2008 YRITYSTEN LIIKEVAIHTO 4 miljardia miljardia miljardia 4. Toimenpiteet 4.1 Kehittämisteemat Innovaatiokeskittymän Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut perusajatus on ratkaisujen älykkyys, jolla tarkoitetaan poikkitieteellistä automaation, anturoinnin, tietotekniikan ja käyttäjälähtöisyyden tuomista komponentteihin ja järjestelmiin huomioimalla myös ratkaisujen kestävyys ympäristön kannalta. Innovaatioympäristön kehittämisteemat ja kysynnästä johdettavat teknologiateemat on esitetty alla olevassa kuvassa. Edellä tarkasteltuja teknologisia vertikaalisia teemoja tuetaan julkisten toimijoiden panostuksilla horisontaalisiin teemoihin: innovaatiotoiminnan kehittäminen, korkeakouluverkoston kehittäminen ja demostraatio- ja pilotointikohteet. Vaasan innovaatiokeskittymän kehittämisen painopisteet INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN DEMONSTRAATIO- JA PILOTTIKOHTEET ÄLYKÄS ENERGIANTUOTANTO TULEVAISUUDEN SÄHKÖVERKOT ENERGIATEHOKKUUS Vaasan energiateknologian keskittymän osaamiseen liittyvät kysyntälähtöiset teemat ja innovaatiokeskittymän valitsemat kehittämisteemat täydentävät toisiaan. 14 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

15 4.2 Innovaatiotoiminnan kehittäminen Järjestelmäintegraattoreiden synnyttäminen Kasvutavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uusia toimijoita, jotka hyödyntävät energiateknologian keskittymän maailmanluokan osaamista. Keskittymän kehittäjät tunnistavat uusia markkinoita ja kokoavat yritykset yhteenliittymäksi, jotka yhdessä käynnistävät hankkeita vastatakseen markkinoiden muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi pyritään hyödyntämään suurten vientiyritysten globaaleja markkinointikanavia pk-yritysten uusien tuoteinnovaatioiden myynninedistämisessä. Olennaista on yritysten yhteenliittymän kyky kokonaistoimituksiin. Suuryrityksistä poiketen ketterät pk-yritykset verkottuvat erilaisin kokoonpanoin eri markkinoiden tarpeiden mukaan luoden yhdessä vahvaa kasvua uusilta markkinoilta. Kehitettävällä integroinnilla tavoitellaan seuraavia konkreettisia asioita: Yritysten viennin olennainen kasvu nostamalla sekä viennin määrää että sen osuutta liikevaihdosta Merkittävä kannattavuuden nousu yritysten tuotannossa mitattuna jalostusarvolla henkilöä kohti Merkittävä osaamisen paraneminen yrityksissä mitattuna koulutetun henkilöstön osudella Uusien ideoiden nopea ja tehokas kaupallistuminen, mikä nostaa uusien potentiaalisten kasvuyritysten määrää Pk yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Pk yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi luodaan uusia yhteistyöverkostoja kehittyvien maiden markkinoille. Verkostoihin kuuluvat muun muassa teollista kehittymistä edistävät kansalliset ja alueelliset organisaatiot sekä energiayhtiöt. Näiden verkostojen kautta hankitaan tietoa uusista markkinamahdollisuuksista ja valmistellaan yhdessä pk-yritysten kanssa yhteisiä kehitystoimenpiteitä, esimerkiksi vientirengas- ja tai etabloitumishankkeita. Keskeisiä kohdealueita ovat Pohjois-Afrikka, Itä-Eurooppa ja BRIC- maat. Toisena edistämistoimena kehitetään uusi kehityskonsepti yhdessä alueen korkeakouluissa opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden ja pk-yritysten kanssa valittujen kohdemaiden markkinatuntemuksen ja uusien markkinamahdollisuuksien hyödyntämisvalmiuksien edistämiseksi. Kehitettävän konseptin tuloksena opiskelijat oppivat tuntemaan alueen yritykset ja niiden tuotteet, ja toisaalta yritykset saavat tietoa opiskelijoiden kotimaiden markkinoista ja mahdollisuuksista. Kolmantena painopistealueena pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämisessä on yhteistyön jatkaminen ja tiivistäminen Tekel-verkoston ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Tämä yhteistyö toteutetaan hyvin onnistuneen TRIO Plus -ohjelman ja pk-yritysten kansallisen kasvuohjelman pohjalta käynnistettävässä pk-yritysten uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävässä PUUKKO-ohjelmassa, joka on kuvattu tarkemmin liitteessä PUUKKO-ohjelma. Innovaatiotalli Innovaatiotoiminnan perusrakenteeksi kehitetään uusia, vetovoimaisia ja tehokkaita konsepteja. Näitä ovat uusien ideoiden arviointi- ja testauskonsepti sekä liiketoiminnan valmistelukonsepti potentiaalisten kasvuyritysten perustamiseksi. Näistä toiminnoista muodostuu Innovaatiotalli -toiminta, jonka tehtävät ovat: Innovaatiotallin lähtökohtana on tuottaa idean omistajalle koko innovaatioprosessin kattava palvelu niin, että idean omistajan ei tarvitse tehdä projektisuunnitelmia, rahoitushakemuksia eikä hallinnoida esiselvitys- tai testausvaiheen kehityshankkeita Verkottaa tehokkaasti paikalliset asiantuntijat, pääomasijoittajat ja heidän asiantuntijansa, testauspalvelujen tuottajat sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet osaavat henkilöt Täydentää ja toimii rinnan Protomotai Demola-konseptien sekä Keksintösäätiön tuoteväyläkonseptin kanssa; ohjaa niiden käyttöön tai ostaa niiden palveluja Konseptin eri versiot kattavat myös liikeideoiden siirrot ja spin-offit Finpro -verkon tuottaman markkinatiedon kerääminen ja yritysten ja Tekesin välisenä linkkinä toimiminen peruspalvelu innovaatiotallin lisäarvopalvelut arviointi testaus osaaminen action plan Teknologia-arviointi Paikallinen verkko Markkina-arvionti Kansallinen ja/tai kansainvälinen verkko Asiakastesti -hanke Ulkopuolinen testaus ja raportointi Tiimin kokoaminen Hallitus Advisory board Liiketoimintakonsepti Kehitystavoitteet Toimenpiteet (hankkeet) Rahoitus ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 15

16 Innovaatiokeskittymän tunnettuuden ja vetovoimaisuuden kasvattaminen Vaasassa on useiden vuosien ajan kehitetty yhteismarkkinointia alueen vetovoimaisuuden kasvattamiseksi, mistä näkyvimpänä osoituksena on Energy- Vaasa -brändi. Laajimmin EnergyVaasa -brändi näkyy jokavuotisen Vaasa EnergyWeek -tapahtuman sekä vuonna 2012 ensimmäisen kerran toteutettu Energialähettiläs-kampanjan kautta. Uutena hankkeena on syntymässä energiateknologiakeskittymän yhteinen esittelytila, jossa alueen osaamista ja innovointia esitellään sekä kansainvälisille että kotimaisille vieraille. 4.3 Korkeakouluverkoston kehittäminen KUVA: EnergyVaasa/Pekka Mäkynen Yhteiskäyttöiset laboratoriot tutkimusalustoina Korkeakouluilla on tärkeä rooli innovaatioita tuottavassa energia-alan tutkimustoiminnassa ja alueen yrityksissä lähivuosina tarvittavien tuhansien osaajien kouluttamisessa. Tekniikan kampuksella toimiva Tutkimuskeskus Technobothnia on kolmen korkeakoulun yhteinen tutkimus- ja koulutuslaboratorio, joka palvelee myös yrityksiä t&k- ja testauspalveluilla. Jotta keskus pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, sitä tulee jatkuvasti kehittää ja laajentaa. Uusia tutkimukseen, testaukseen, pilotointiin ja koulutuskäyttöön tarvittavia laboratorioita ovat mm. seuraavat: KUVA: POHJANMAAN LIITTO Geoenergialaboratorio Urban Energy -konseptin tutkimiseen; laboratoriossa tutkitaan muun muassa maasta ja vesistöistä tuotettavaa energiaa ja asvalttilämpöä. Uusiutuvan energiantuotannon laboratorio, jossa on sekä aurinkoenergialaboratorio ja tuulivoimalaboratorio, ja joissa tutkitaan muun muassa aurinkosähköjärjestelmien ja tuulivoimaloiden verkkoonliitäntäsuuntaajia, aurinkolämpöjärjestelmiä ja pientuulivoimaa. Älyverkkolaboratorio esimerkiksi suojaustekniikan ja verkostoautomaation sekä energia-alan tiedonsiirtojärjestelmien tutkimiseen; tälle laboratoriolle luo perustaa käynnissä oleva DEMVE-hanke. Polttoaine- ja moottorilaboratorio yhteistyössä maailman johtavien moottorivalmistajien kanssa Simulointikeskus palvelee sekä yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa että alan osaajien koulutusta paikallisissa korkeakouluissa. Tällaisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää investointeja esimerkiksi takaisinkytkennän mahdollistavaan laitteistoon ja uusiin simulointiohjelmistoihin. Simulointiosaamista tulee syventämisen lisäksi laajentaa sähkötekniikasta virtaussimulointiin (mm. tuuli, laitteiden ja moottoreiden jäähdytys) ja mekaaniseen simulointiin. Simuloinnin kehitystarve on noussut voimakkaasti esiin yritysten tarpeista, mutta investoinnit osaamisen kehittämiseen palvelevat myös korkeakoulujen tutkimus-, opetus- ja palvelutoimintaa. Energia-alan tutkimus Vaasan korkeakouluissa perustuu pitkälti edellä lueteltujen kaltaisiin tutkimusalustoihin ja laboratorioihin, joille kerätään aihekohtaista tietoa sekä tutkimuslaitteistoja. Tutkimusalusta antaa tieteenalakohtaisesti edellytykset uusien ratkaisujen ja ilmiöiden tutkimukselle ja opetukselle. Korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittäminen Taloudellisia voimavaroja suunnataan opetus- ja tutkimustoiminnan lisäresurssien hankintaan, esimerkiksi professorien ja tutkijoiden rekrytointiin ulkomailta. Opetustoimintaa uudistetaan vastaamaan paremmin alueellista, kansallista ja kansainvälistä kysyntää kehittämällä järjestelmällistä vuorovaikutusta teollisuuden ja korkeakoulujen välille. 16 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

17 4.4 Demonstraatio- ja pilottikohteet Potentiaalisia pilotoitavia ratkaisuja Vaasan seudun energiaklusteri tulee jatkossakin tuottamaan uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita kansainvälisille markkinoille. Monet innovaatioista edellyttävät demonstraatio- ja pilottikohteita kotimarkkinoilta ennen kansainvälisten markkinoiden saavuttamista. Vaasan kaupunki ja muut alueelliset toimijat sitoutuvat tarjoamaan mahdollisuuksia innovaatioiden pilotoimiseen ja demonstroimiseen innovatiivisten ympäristöjen toteuttamisessa. Seuraavissa kappaleissa on lyhyesti kuvattu neljä alustavasti kärkihankkeiksi priorisoitua pilottikohdetta. Innovaatiot tarvitsevat demonstraatioja pilottikohteita kotimarkkinoilta. Tuulipuistot Suomen ensimmäisen offshore-tuulipuiston rakentamista tavoitellaan yhteistyössä Porin ja Turun kanssa. Tässä kullakin kaupungilla on oma rakentamisessa tarvittava erityisosaamisensa, Vaasassa tuulivoimalateknologia ja sähköverkko-osaaminen. Onnistunut pilotointi lähialueella avaisi todennäköisesti markkinoita laajalti Itämeren alueella, jolla on suuri merituulivoimapotentiaali. Mantereelle rakennettavien tuulipuistojen yhteydessä voidaan pilotoida älykästä ja joustavaa sähköntuotantoa, jota tarvitaan rajallisesti ennakoitavan sähköntuotannon tasapainottamiseen. Tutkimuksellista näkökulmaa tuulipuistopilottiin saadaan integroimalla kokeiluun energiavarastoja. Luonnollisesti tuulipuistot tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet demonstroida älykkään sähköverkon tekniikkaa, johon kuuluu muun muassa vaasalaista suojaus- ja tietoliikennetekniikkaa. Tuulipuistojen rakentaminen edellyttää useimmissa tapauksissa suuria investointeja infrastruktuuriin. Näistä investoinneista vastaavat alueen kunnat, joten kunnilla on suuri rooli edelläkävijämarkkinoiden mahdollistajana. Vähäpäästöinen alus Merenkurkun liikenteeseen Vaasan kaupunki valmistelee merkittävää EU-hanketta, jonka tavoitteena on parantaa Suomen ja Ruotsin välistä kuljetusreittiä Helsingistä Vaasan ja Uumajan kautta aina Norjaan Mo i Ranaan asti. Tähän hankkeeseen kuuluu myös satamatoimintojen kehittäminen sekä uuden aluksen hankkiminen Merenkurkun laivaliikenteeseen. Aluksessa käytettäisiin uusia materiaaleja laivan keventämiseksi, nesteytettyyn kaasuun tai metanoliin perustuvaa vähäpäästöistä moottoriteknologiaa, energiatehokasta apulaitteiden sähköntuotantoa ja tasavirtajakelutekniikkaa. Hankkeeseen ovat sitoutuneet kaupunkiseudut ja elinkeinoelämä molemmin puolin Merenkurkkua. Tavoite on, että uusi alus toimii alueen teollisuuden tutkimus- ja demonstraatioalustana. Tulevaisuuden alus voisi näyttää esimerkiksi tällaiselta KUVA: Wärtsilä ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 17

18 Vedenpuhdistamojätteen hyödyntäminen energiantuotannossa Hankkeessa hyödynnetään biojätettä energiantuotannossa yhdistämällä Vaasan Påttin vedenpuhdistuslaitos ja Stormossenin jätteenkäsittelylaitos jätteenkuljetus- ja kaasuputkien avulla. Tällä ratkaisulla on useita hyötyjä ja hyödyntäjiä: Biojätteen kuljetus autoilla vähenee Biojätettä hyödynnetään biokaasun tuotannossa Palvelee tehokasta vedenpuhdistusta Luo edellytyksiä biokaasun liikennekäytölle esim. Wärtsilä saa tarvitessaan biokaasua voimalaitostensa testiajoihin Älykkään sähköverkon tutkimusalusta Palosaaren kaupunginosaan Älykkään sähköverkon ominaisuuksiin kuuluu kehittynyt vikatilanteiden hallinta älykkäiden komponenttien ja järjestelmien avulla. Sähköverkon suojaustekniikan keskittymäksi nousseessa Vaasassa on erinomaiset edellytykset pilotoida useita erilaisia tekniikoita sähköverkon luotettavuuden parantamiseksi. Hajautetun tuotannon integrointi verkkoon tuo uusia haasteita, joihin kehitetyt ratkaisut on testattava kenttäkokeiden avulla ennen vientimarkkinoille toimittamista. Vaasan kaupunki suunnittelee tutkimusalustaksi sopivaa älykästä sähköverkkoa rakennettuun ympäristöön Palosaaren kaupunginosassa. Edellä kuvattujen kärkihankkeiden lisäksi potentiaalisia demonstraatiokohteita voivat olla esimerkiksi bioenergia, energiavarastot, vesi- ja maalämmön hyödyntäminen, liikenteen älykkäät käyttövoimaratkaisut mukaan lukien sähköauton latausinfrastruktuuri sekä alueelliset lämpö- ja jäähdytysverkot. Kuvassa näkyvä Palosaaren kaupunginosa, jossa myös tekniikan kampus sijaitsee, sopii mainiosti älykkään sähköverkon tutkimiseen. 5. Vaasan innovaatiokeskittymän organisaattori Teknologiakeskus Oy Merinova Ab on valmis vastaamaan Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut -innovaatiokeskittymän INKA-ohjelman organisoinnista. Merinovalla on tehtävän edellyttämä ja hyvin toimiva alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyöverkosto sekä näyttöjä aktiivisesta kansainvälisestä verkostoitumisesta. Tuleva ohjelma edellyttää yhä aktiivisempaa verkostojen hyödyntämistä ja parhaiden kumppanien tunnistamista. Merinova on halukas vetovastuuseen myös kansallisissa hankkeissa, joissa voidaan verkottaa laajasti energiaalan suomalaista osaamista ja parantaa sen kansainvälistä näkyvyyttä. 18 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

19 KUVA: Johan Hagström tiekartta kohti visiota Innovaatiokeskittymän kehittäminen tapahtuu pitkälti hankkeiden kautta. Alla olevassa kuvassa on tiekartan muodossa luonnosteltu INKA-ohjelmaan alustavasti suunniteltuja kehityshankkeita. INKA-ohjelma toteuttaminen edellyttää aktiivista verkostojen hyödyntämistä ja parhaiden mahdollisten kumppaneiden tunnistamista. Innovaatiokeskittymän tiekartta kohti yhdessä määriteltyä visiota innovaatiotoiminnan KEHITTÄMINEN demonstraatio ja pilottikohteet eu mal PK-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Järjestelmäintegraattoreiden synnyttäminen Innovaatiokeskittymän tunnettuuden ja vetovoimaisuuden kasvattaminen Innovaatiotalli vaasan seudun teollisuus Tuulipuistot Älykkään sähköverkon tutkimusalusta Palosaaren kaupunginosaan Korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittäminen Yhteiskäyttöiset laboratoriot tutkimusalustoina Vedenpuhdistamojätteen hyödyntäminen energiantuotannossa Vähäpäästöinen alus Merenkurkun liikenteeseen visio 2020 vaasan seudun innovaatiokeskittymä Liikevaihto 10 mrd Työpaikkoja KORKEAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 19

20 VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT TEKNOLOGIAKESKUS Oy MERINOVA Ab Merinova edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä sekä yritysten kasvua ja menestystä tarjoamalla kehittämispalveluja osaamiskeskusohjelman puitteissa ja yhteistyökumppaneiden kanssa erityisesti energiateknologia-alan yrityksille. Merinova vastaa Vaasan alueen teknologiakeskuspalveluista yhdessä osakkuusyhtiönsä kanssa. Energiateknologian osaamisklusterin koordinaattorina toimimisen ohella Merinova on mukana myös Meriosaamisklusterissa ja Digitaaliset sisällöt osaamisklusterissa. VAASANSEUDUN KEHITYS OY VASEK on seudun kahdeksan kunnan omistama kehitysyhtiö. VASEKin päätehtävät ovat seudullisen elinkeinoneuvonnan koordinointi ja toimialakohtaisten yrityspalvelujen tuottaminen, seudulliset elinkeinoihin ja yrittämiseen liittyvät kehityshankkeet ja seudun markkinointi. VAASAN ENERGIAINSTITUUTTI Vaasan energiainstituutti (VEI) on Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan, teknillisen tiedekunnan ja Levón-instituutin yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa perustama energiaalan osaamisen yhdistävä yhteistyöorganisaatio. Vaasan energiainstituutin tehtävänä on tarjota energia-alan tutkimus-, konsultointi- ja täydennyskoulutuspalveluita alan toimijoille alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Energiainstituutin osaamisessa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla kaupallinen ja teknillinen osaaminen. MEDIACITY DIGIOSAAMINEN Digitaalisten palvelujen ja liiketoiminta - digitaalisuus - toimii yhä useampien liike-elämän ja yhteiskunnan toimialojen ja alueiden mahdollistajana. Uuden teknologian ja vuorovaikutteisuuden myötä yhä useampaan tuotteeseen liittyy jonkinlainen digitaalinen käyttäjärajapinta, joka monessa tapauksessa on käyttäjille tärkeä valintakriteeri. Digitaalisuus on osa sitä ajattelutapaa, jossa siirrytään tuote- tai tuottajakeskeisyydestä kysynnän ja käyttäjien roolin painottamiseen MUOVA - MUOTOILU JA DESIGN Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova on tutkimus- ja kehityskeskus, joka tarjoaa muotoilu-, tutkimus- ja koulutuspalveluita. Muova käynnistää ja toteuttaa tutkimus- ja kehittämisprojekteja liittyen markkinalähtöiseen muotoiluun ja luovaan osaamiseen. Muovan monialaisessa tiimissä on muotoilun, markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoita. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteisenä yksikkönä Muovalla on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto. POHJANMAAN LIITTO Pohjanmaan liitto on yksi maamme yhdeksästätoista maakunnan liitosta. Liitto on kuntayhtymä, jonka jäsenenä on Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat 17 kuntaa. Liitolla on kaksi päätehtävää: alueellinen kehittäminen ja maakuntakaavoitus, jotka osaltaan luovat perustan maakunnan edunvalvonnalle. Toiminnalla on vahva kansainvälinen ulottuvuus. ELY-KESKUS JA TEKES Vuonna 2010 toimintansa aloittaneessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) on kolme vastuualuetta. Elinkeinojen, työvoiman, osaamisen ja kulttuurin vastuualue hoitaa entisten työ- ja elinkeinokeskusten (TE-keskus) ja lääninhallitusten sivistysosastojen tehtäviä. Pohjanmaan ELY-keskuksessa on myös Tekesin yksikkö. VAASA PARKS OY Oy Vaasa Parks Ab on pääasiassa Vaasan kaupungin alueella toimiva toimitilapalveluyritys, joka tuottaa ratkaisuja ensisijaisesti yritysten toimitilatarpeisiin sekä kehittää ja markkinoi yrityspuistoja ja toimitiloja tavoitteenaan uusien yritysten ja työpaikkojen saaminen Vaasaan. PYK OY Vaasan kaupungin kokonaan omistama Palosaaren Yrityskeskus Oy vuokraa toimitiloja yritysten tarpeisiin. WEDECO OY Wedeco Group on vuonna 1987 perustettu alueellinen pääomasijoittaja, joka toimii Länsi-Suomessa, pääasiassa entisen Vaasan läänin ja Turun ja sen ympäristön alueilla. VNT-MANAGEMENT OY VNT Management Oy on vuonna 2002 perustettu energia-alan käynnistys- ja kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin investoiva pääomasijoittaja. Sillä on tällä hetkellä kolme rahastoa, joiden yhteisarvo on noin 120 M. FINNVERA OYJ Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä. LIITE

21 PUUKKO Pk-yritysten uusiutumisen, kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma Tarve Teknologiateollisuus edustaa Suomen viennistä yli 60%:n osuutta ja se on merkittävä työllistäjä kaikilla kaupunkiseuduilla. Suomen vientitoiminta on kanavoitunut pääosin muutaman viennin veturina toimivan globaalin yrityksen kautta. Globaali rakennemuutos on vienyt osan tuotantoa ja siihen liittyvää alihankintaa edullisen kustannustason maihin, lähelle suuria markkinoita. Jatkossa kasvu ja työllistäminen kotimaassa ovat entistä enemmän pk-yritysten varassa. Kasvua ei voida rakentaa rajallisen kokoisten kotimaan markkinoiden varaan, vaan kasvu edellyttää pk-yrityksiltä kykyä löytää paikkansa kansainvälisissä arvoketjuissa ja kykyä tarjota vientikelpoisia tuotteita ja palveluja. Kaupunkiseudut näkevät pk-yritysten uusiutumisen, kasvun ja kansainvälistymisen erittäin tärkeänä asiana ja haluavat olla mukana kehittämässä pk-yritysten toimintaympäristöjä sekä toiminnan muita edellytyksiä omilla kaupunkiseuduillaan. PUUKKO-ohjelma ( ) ja sen tavoitteet Pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma (PUUKKO-ohjelma) ja sen toimijaverkosto luovat pk-yrityksille ja yritysverkostoille valmiuksia kasvaa ja kehittyä uusiksi viennin vetureiksi kehittämällä niiden liiketoimintaa. PUUKKO-ohjelmassa pk-yritysten liiketoimintaa kehitetään yhdessä yritysten kanssa vastaamaan globaalin rakennemuutoksen tuomiin uusiin vaatimuksiin. Aukko nykytilan ja tavoitetilan välillä kurotaan umpeen yrityskohtaisessa kehitysohjelmassa sovittavin toimenpitein. Kehittämistoimenpiteet yritys tekee yhdessä valitsemiensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelmassa luodaan myös yritysten verkostoja ja yritysjärjestelyjen avulla suurempia liittoutumia, jotka yhdessä voivat ottaa merkittävämmän roolin ja vastuun osana veturiyritysten arvoketjua. Kaupunkiseutujen innovatiiviset hankinnat nähdään uutena avauksena, joka tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden pääs- PUUKKO - Pk-yritysten uudistumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma Kuva esittää PUUKKO-ohjelman toimintaperiaatetta pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. LIITE

22 tä mukaan innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen myös julkisella sektorilla. Näin innovatiiviset pk-yritykset pääsevät kehittymään osaksi edelläkävijämarkkinoita samalla kun kaupunkiseudut saavat tarvitsemansa ratkaisut innovatiivisten hankintaprosessien tuloksena. Ohjelma yhdistää yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten parhaat osaamiset uuden liiketoiminnan rakentamisessa. Ratkaisujen kv-markkinapotentiaali selvitetään jo konseptointivaiheessa. Team Finlandin toimijoilla ja kansainvälisillä verkostoilla on tärkeä rooli sekä kv-markkinapotentiaalin arvioinnissa että ovien avaajana kohdemarkkinoilla. Ohjelman perusrahoituksen suuruudeksi on arvioitu noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi ohjelman avulla käynnistettyihin yrityskohtaisiin kehittämistoimenpiteisiin pyritään hankkimaan julkisen kehittämisrahoituksen osuus (esim. Tekes ja EU-rakennerahastot) yrityksen omaa rahoitusta täydentämään. Puukko-ohjelma on keskeinen työkalu, jota kaupunkiseudut hyödyntävät sekä alueellaan toimivien pk-yritysten uusiutumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa, että kasvusopimuksissa ja INKAssa määriteltyjen alueellisten painopisteiden toteutuksissa. PUUKKO-ohjelman liiketoiminnan kehitysalusta ja toimintamalli Kuva esittää PUUKKO-ohjelmassa tehtäviä pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistoimia, joilla tuetaan pk-yritysten uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä. PUUKKO-ohjelma hyödyntää valtakunnallisessa TRIOplusohjelmassa ( ) luotuja hyviä käytäntöjä ja siinä jo tehtyjä liiketoiminnan perusanalyyseja ja kehittämisohjelmia (noin 800 kpl). PUUKKO-ohjelmassa näitä perusanalyyseja ja kehittämisohjelmia tehdään edelleen uusille mukaan tuleville yrityksille. PUUKKO-ohjelman organisointi valtakunnallisesti Ohjelmaa kohdeyritysten kanssa toteuttava verkosto toimii jo. PUUKKO-ohjelman ydintiimi koostuu tässä vaiheessa neljästä aktiivisimmasta TRIOplusohjelman yrityskehitystoiminnan alueesta (metropolialue, Tampereen kaupunkiseutu, Vaasan kaupunkiseutu, Porin kaupunkiseutu). Ydintiimille on syntynyt TRIOplus-toiminnan kautta erinomainen näkemys koko Suomen pk-yritysten liiketoiminnan ja osaamisen nykytilasta, tavoitteista ja liiketoiminnan kehittämistarpeista. PUUKKO-ohjelmaa koordinoi Teknologiakeskus TechVilla Oy. LIITE

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov VAASA-KAMPUS AMK-viestintäpäälliköt Oulu 18.10.2016 Tarja Gromov Suomen energiapääkaupunki Vaasa JOKA POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ VAASA 68 000 ASUKKAAN TALOUDEN JA KULTTUURIN KESKUS

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia

Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia Tiivistelmä Lähtökohdat Eurooppa 2020 strategian keskeisenä tavoitteena on luoda innovaatioiden kautta taloudellista kasvua Eurooppaan. Osana tätä kokonaisuutta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot