Vaasan kaupunkiseudun esitys innovaatiokeskittymän kehittämiseksi. Älykkäät ja kestävät. Energiaratkaisut. Smart and Sustainable Energy Solutions

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaasan kaupunkiseudun esitys innovaatiokeskittymän kehittämiseksi. Älykkäät ja kestävät. Energiaratkaisut. Smart and Sustainable Energy Solutions"

Transkriptio

1 Vaasan kaupunkiseudun esitys innovaatiokeskittymän kehittämiseksi Älykkäät ja kestävät Energiaratkaisut Smart and Sustainable Energy Solutions

2 Sisältö TIIVISTELMÄ 1 Nykytila: Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiakeskittymä Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä Energiateknologian ekosysteemi Korkeakouluverkosto ja muut oppilaitokset Vaasan energiateknologian keskittymä kansallisena veturina Vaasan seutu kansainvälisen kiinnostuksen kohteena 10 2 Energiateknologian kasvava globaali kysyntä Energian tarpeen kasvu Sähköverkkoinfrastruktuurin kehittämistarpeet Energiatehokkuuden parantaminen Kysyntälähtöiset kehittämiskohteet Energiateknologian kasvava globaali kysyntä Vaasan innovaatiokeskittymän näkökulmasta 13 3 Tavoite: Euroopan johtava energiateknologian keskittymä 14 4 Toimenpiteet Kehittämisteemat Innovaatiotoiminnan kehittäminen Korkeakouluverkoston kehittäminen Demonstraatio- ja pilottikohteet 17 5 Vaasan innovaatiokeskittymän organisaattori 18 LIITTEET Välittäjäorganisaatiot PUUKKO-ohjelma Alustava kuvaus yhteistyöstä Lappeenrannan kanssa Innovaatiokeskittymäryhmä Puheenjohtaja Erkki Antila, Vaasan yliopisto Susanna Slotte-Kock, Vaasan kaupunki Jarmo Saaranen, VNT Management Oy Stefan Råback, VASEK Oy Timo Kankaanpää, Oy Merinova Ab Anna-Kaisa Valkama, Jarmo Myllylä, Lauri Kumpulainen, Antti-Pekka Jylhä, Esa Pekkola, Robert Olander Oy Merinova Ab

3 Tiivistelmä Vaasassa sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, johon kuuluu johtavia kansainvälisiä kärkiyrityksiä, kuten ABB Oyj, Wärtsilä Oyj, Vacon Oyj, The Switch Oy, VEO Oy ja Citec Oy. Toimijoiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin viisi miljardia euroa ja niiden palveluksessa on yli työntekijää. Yritykset ovat kaksinkertaistaneet työntekijämääränsä ja liikevaihtonsa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Valmistavalle teollisuudelle on suuri merkitys sillä, että alueen energiainfrastruktuurin keskeiset yritykset, kuten Vaasan Sähkö Oy ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon suuntaava EPV Energia Oy, tarjoavat mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja järjestelmien pilotointiin. Vaasan seudun energiaklusteri on voimakkaasti vientipainotteinen. Seutu on Suomen kärkeä työllisyydessä, teollisuuden liikevaihdossa asukasta kohti, sekä teollisuuden ja viennin liikevaihdon kasvussa (Tilastokeskus ). Teollisuustuotannon liikevaihdon, jalostusarvon ja tutkimuspanostuksen osalta Vaasan seutu on Suomen kuuden parhaiten menestyneen alueen joukossa. Energiantuotannon alueella on tapahtumassa suuri murros. Energiantuotanto uusiutuvien energianlähteiden avulla on merkittävä osa voimakkaasti kasvavista cleantech-markkinoista. Uusiutuvan energiantuotannon lisäksi lähivuosikymmeninä on odotettavissa erittäin suuria investointeja myös sähköverkkoihin, kun länsimaissa uudistetaan ikääntyviä verkkoja ja nopeasti kehittyvissä maissa laajennetaan niitä. Samalla verkkoihin lisätään älykkäitä komponentteja ja järjestelmiä. Energiatehokkuuden parantamisella on tärkeä rooli pyrittäessä pienentämään energian käytön ympäristövaikutuksia. Energiatehokkuutta voidaan parantaa tehokkaasti teollisuuden prosesseissa, liikenteessä ja asumisessa. Vaasan seudun innovaatiokeskittymä Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut vastaa energiateknologian kysyntään ja pyrkii kasvamaan Euroopan johtavaksi energiateknologian keskittymäksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Vaasa on Euroopan tärkein energiateknologian innovaatiokeskittymä, globaalisti tunnettu ratkaisujen tuottaja ja edelläkävijä puhtaan energiatekniikan soveltamisessa. Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut jakautuvat kolmeen teemaan: älykkääseen energiatuotantoon, tulevaisuuden sähköverkkoihin ja energiatehokkuuteen. Sähköenergian globaalin kulutuksen arvioidaan kasvavan puolitoistakertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kulutus kasvaa erityisesti nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Uusiutuvien energiamuotojen osuus kasvaa ja luo merkittävän kasvupotentiaalin myös uusiutuvan energian säätömarkkinoille. Energiaratkaisujen kysyntä kasvaa myös sähköverkkojen uudistamisen ja energiatehokkuuden lisäämisen vuoksi. Sähköverkot ikääntyvät ja kuluttajat asettavat verkkojen luotettavuudelle kiristyviä vaatimuksia. Hajautettu sähkön tuotanto erityisesti uusituvilla energianlähteillä yleistyy, ja energiamarkkinoille tulee uusia toimijoita. Sähköverkkojen uudistaminen älykkäiksi luo Eurooppaan 56 miljardin euron, USA:han n. 300 miljardin euron ja Kiinaan 70 miljardin euron markkinat vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuuden vaatimukset luovat Eurooppaan 640 miljardin euron markkinat vuoteen 2020 mennessä. Seuraavan aukeaman kuvassa on esitetty energiateknologian innovaatiokeskittymän kehittämisen painopisteet. Painopisteet kuvaavat samalla niitä keinoja, joilla edellä kuvattuihin tavoitteisiin pyritään.

4 VAASAN INNOVAATIOKESKITTYMÄN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Painopistealueet kuvaavat niitä keinoja, joilla Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut -innovaatiokeskittymä pyrkii tavoitteisiinsa. INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN DEMONSTRAATIO- JA PILOTTIKOHTEET ÄLYKÄS ENERGIANTUOTANTO TULEVAISUUDEN SÄHKÖVERKOT ENERGIATEHOKKUUS KUVA: VASEK 4 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

5 Innovaatiotoimintaa kehitetään seuraavien toimenpiteiden ja hankkeiden avuilla Järjestelmäintegraattoreiden synnyttäminen; tavoitteena on verkottaa pk-yritykset kokonaistoimituksiin vientimarkkinoilla Pk-yritysten kasvun edistäminen; keinoina alueelliset yhteistyöverkostot, ulkomaisten asiantuntijoiden markkinatuntemuksen hyödyntäminen ja pk-yritysten uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä PUUKKOohjelma. Innovaatiotalli konsepti; kattava palvelukonsepti ideasta liiketoimintaan Innovaatiokeskittymän tunnettuutta ja vetovoimaisuutta kasvatettaessa hyödynnetään Energy- Vaasa -brändiä markkioinnissa ja tapahtumien järjestämisessä. Alueen korkeakouluverkostoa vahvistetaan kehittämällä erityisesti Tekniikan kampuksella tutkimusalustoja, jotka palvelevat myös teollisuuden tutkimus-, testaus- ja koulutustoimintaa. Opetustoimintaa kehitetään lisäämällä teollisuuden ja korkeakoulujen keskinäistä vuorovaikutusta. Edelläkävijämarkkinoita luodaan rakentamalla demonstraatio- ja pilotointiympäristöjä Tuulipuistot, joissa toteutetaan energiantuotantotekniikan, sähkönjakelun, sähkönsiirtotekniikan ja energiavarastojen pilotointeja Merenkurkun laivaliikenteeseen ympäristötehokas alus demostraatioalustaksi teollisuuden ratkaisuille Vedenpuhdistamojätteen hyödyntäminen energiantuotannossa Älykkään sähköverkon tutkimusalusta Palosaaren kaupunginosaan ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 5

6 Vaasan seudun energiateknologian ekosysteemi EDISTÄJÄT JA KEHITTÄJÄT Merinova Vasek Kauppakamari Muova Mediacity T&K VY, VAMK, Novia Åbo Akademi Technobothnia Muut tutkimusinstituutiot RAHOITUS Tekes VNT Management Wedeco Finnvera Sitra Teollisuussijoitus Invest in Finland joukko alueen yrityksiä jaoteltuna yrityksen roolin mukaan ekosysteemissä. Kansainvälistyneitä kärkiyrityksiä, joilla on tuotannollista toimintaa useassa eri maassa ja maanosassa ENERGIAKLUSTERIN MARKKINOINTI Kauppakamari Vasek Merinova Pohjanmaan liitto Kaupunki Viexpo ja Finpro DYNAAMINEN YRITYSKENTTÄ Globaaleja vetureita Kasvuyrityksiä Startup -yrityksiä Palveluyrityksiä TOIMITILAT Vaasa Parks PYK Institutionaaliset sijoittajat Paikalliset kiinteistösijoittajat Wärtsilä, ABB, The Switch, Vacon, KWH Järjestelmätoimitus-, suunnittelu- ja projektinhallintapalveluja tuottavia vientiyrityksiä EDUNVALVONTA Yrittäjäyhdistykset Teknologiateollisuus Muut intressijärjestöt KAAVOITUS, INFRA JA LUVAT Kaupungit ja kunnat Pohjanmaan liitto ELY-keskus AVI KOULUTUS JA HR Vaasan yliopisto Åbo Akademi Ammattikorkeakoulut VAMK ja Novia Hanken Yrkesakademi/Optima Ammatti-instituutti VAKK VEO, Citec, Leimec, Adiabatix, Uwira, Crimppi, Vamp, Wapice, Maprotec, JTK Power, UH-Koneistus Erikoistuneita tuotannollisia palveluja tuottavia yrityksiä Escarmat, HTT Group, Veslatec, Welas, Vamec, Mapromec, Co-Automation, Laine-Tuotanto, SOP Metal, Pinta, Plastweld, Polttoväri, Onkilahden Metalli, Jurvan Jousi, JV Nortech Metal, Manor, Österberg, Petsmo Products, Fastems Startup yrityksiä Mervento, There Corporation, Arcteq, egen, Geopipe Tärkeimpiä muita koneita ja laitteita valmistavia vientiyrityksiä, jotka hyötyvät ko. klusterin verkostoista KUVA: WÄRTSILÄ T-Drill, Logset, Vaasan Kuljetuskanavat, Veljekset Ala-Talkkari, Nordautomation 6 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

7 1. Nykytila: Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiakeskittymä 1.1 Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Vaasasta viedään maailmalle energiateknologian laitteita ja palveluja. Vaasan energiaklusteri muodostuu alalla toimivista yrityksistä, näitä palvelevista organisaatioista ja alalle osaajia kouluttavista korkeakouluista, yliopistoista sekä ammattioppilaitoksista. Yhteistyöllä, vahvoilla verkostoilla, tutkimuksen ja koulutuksen sekä toimivan infrastruktuurin ja hyvien palveluiden avulla varmistetaan energiateknologiakeskittymän yritysten kasvu ja kehitys pitkälle tulevaisuuteen. 1.2 Energiateknologian ekosysteemi Vaasassa on maailman huippuosaamista älykkäässä ja kestävässä sähköntuotannossa, -siirrossa ja -käytössä. Alueen selviä kärkiyrityksiä ovat Wärtsilä ja ABB. Wärtsilä on maailman johtavia toimittajia laivamoottori- ja voimalaitostoimituksissa. ABB:n Vaasan yksiköillä on konsernin antamia globaaleja vastuita useissa teknologioissa, esimerkiksi sähköjärjestelmien suojaustekniikassa. Sähköverkkojen ja -laitteiden suojaustekniikkaa kehittää Vaasassa kaksi muutakin maailmanmarkkinoilla toimivaa ja erityisesti vientiin panostavaa yritystä Schneider Electric ja Arcteq. Energia- ja ympäristöteknologioista on muodostumassa Suomen viennin uusi veturi. Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä on voimakkaasti vientipainotteinen. Vaasan seudulla teollisuus, korkeakoulut ja julkinen sektori ovat tottuneet toimimaan tiiviissä yhteistyössä. Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän kärkiyritykset tunnistavat globaalin energiamarkkinan muuttuvat tarpeet ja ohjaavat keskittymän kehittymistä markkinalähtöisesti. Korkeakoulujen ja julkisen sektorin tehtäviin kuuluu oikeantyyppisten osaajien kouluttaminen, täydentävien tutkimus- ja tuotekehityspalvelujen tarjoaminen ja erityisesti pk-yritystoiminnan edistäminen. Yritykset ovat energiateknologiakeskittymän ydin paikallinen säätieto ja sähköpörssin tuntihinta 24 tunniksi eteenpäin yhdistetään älykkääksi lämmityksen ohjaukseksi. Energiatehokkuus on vaasalaisen taajuusmuuttajavalmistaja Vacon Oyj:n ydinosaamista. Vacon on ollut pioneeri integroidessaan ohjelmoitavan logiikkatoiminnallisuuden osaksi taajuusmuuttajaa, jolloin toimialakohtaisten Vaasan energiaklusterin avainluvut Yritysten määrä: yli 120 Työntekijöitä: , neljäsosa Suomen energia-alan työntekijöistä Yhteenlaskettu liikevaihto: 5 miljardia Viennin osuus: 70 % Viennin arvo kansallisessa vertailussa: 12 % Suomen koko teknologiateollisuuden viennistä Tutkimus- ja kehitystyötä yrityksissä ja korkeakouluissa tekee yli henkilöä 7 korkeakouluyksikköä, joissa opiskelijaa 3 ammattioppilaitosta, joissa yhteensä opiskelijaa KUVA: ABB ABB:n lisäksi VEO suunnittelee ja toteuttaa vaativia voimalaitosten, sähköverkkojen ja teollisuuslaitosten sähköistys- ja automaatioprojekteja. Toimituksia on yli 100 maahan. There Corporation puolestaan kehittää mm. koteihin soveltuvaa energianhallintajärjestelmää, jossa esimerkiksi ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 7

8 teollisuuden liikevaiht0 /asukas vuonna 2010 (Lähde:Tilastokeskus) Alueen teollisuuden menestys näkyy luonnollisesti myös liikevaihdossa. Teollisuuden liikevaihto asukasta kohti on Pohjanmaalla maan suurin, kuten viereisestä kuvasta ilmenee. sovellusten teko on tehostunut. Uutena kasvualueena Vaconilla on aurinkoja tuulisähköjärjestelmissä tarvittavat tehonmuokkaimet, joilla uusiutuva energia syötetään verkkoon. Valmistava teollisuus tarvitsee kumppanikseen suunnittelu- ja informaatioteknologiapalveluja tarjoavia yrityksiä. Esimerkkejä tällaisesta kumppanista ovat maailmanlaajuisesti henkeä työllistävä Citec ja 240 henkeä työllistävä Wapice, joiden pääkonttorit sijaitsevat Vaasassa. Kansainvälisille markkinoilla menestyvät vaasalaiset yritykset ovat luoneet merkittävän kansainvälisen ja kansallisen yhteistyöverkoston tutkimuksen, tuotekehityksen, suunnittelun, valmistuksen, kokoonpanon, testauksen ja palveluiden tuottamiseksi. Vaasan energiateknologiakeskittymä kasvaa koko ajan ja uusia innovaatioita syntyy, sillä täällä on riittävästi osaajia; kriittinen massa on jo saavutettu. Seudulla on monia onnistuneita esimerkkejä spin-offien kasvusta maailmanluokan yrityksiksi kuten esimerkiksi Vacon Oyj, Vaasa Engineering Oy ja Vamp Oy. Mainio esimerkki viime vuosien menestystarinoista on myös kestomagneettigeneraattoreita ja tehonmuokkaimia tuulivoima- ja aurinkoenergiasovelluksiin suunnitteleva The Switch, joka on palkittu cleantech-yritys. Suoravetoisia multimegawattiluokan tuulivoimalaratkaisuja toimittava Mervento Oy, Stirlingmoottoreita kehittävä egen Oy sekä suojareleitä ja valokaarisuojalaitteita kehittävä Arcteq Oy ovat seudulla syntyneitä uusia yrityksiä, joiden odotetaan kasvavan kansainvälisiksi huipuiksi. Valmistavalle teollisuudelle on suuri merkitys sillä, että alueen energiainfrastruktuurin keskeiset yritykset, kuten Vaasan Sähkö Oy ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon suuntaava EPV Energia Oy, tarjoavat mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja järjestelmien pilotointiin. Vaasan Vaskiluotoon rakennettu maailman suurin biomassan kaasutuslaitos sekä uuden sukupolven jätteenpolttolaitoksen rakentanut Westenergy Oy ovat esimerkkejä alueen ennakkoluulottomasta suhtautumisesta uuden energiatekniikan käyttöön. Investoinnit biomassan kaasutuslaitokseen ja jätteenpolttolaitokseen vähentävät jatkossa prosentilla Suomen kasvihuonepäästöjä. Pitkän aikavälin kehitys on johtanut siihen, että Vaasan seudulla on toimiva energiatekniikan ekosysteemi. Seudun suuret globaalisti toimivat yritykset, VIENNIN ARVO /AS MAAKUNNITTAIN 2011 (Lähde: Tulli) TEOLLISUUSTUOTANNON JALOSTUSARVO ( / ASUKAS) 2010 (25 suurinta kaupunkia) 8 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

9 niiden alihankintakumppanit, voimakkaasti kasvavat yritykset sekä startup-yritykset ovat verkottuneet tehokkaasti keskenään. Yritysten kasvun tueksi on saatavana julkisen rahoituksen ja pankkilainojen lisäksi rahoitusta yksityisiltä sijoitusyhtiöiltä, joista osa on erikoistunut energiateknologiaan. Paikallinen korkeakouluverkosto tuottaa osaavan työvoiman ohella tutkimus-, kehitys- ja testauspalveluja yritysten tarpeisiin, ja ammatilliset oppilaitokset tuottavat ammattilaisia muun muassa tuotannolliseen toimintaan ja palveluliiketoimintaan. Kasvavan ekosysteemin peruspalvelujen kuten toimitilojen ja logististen ratkaisujen kehittämiseen löytyy omat toimijansa, esimerkiksi toimitilayhtiö Oy Vaasa Parks Ab. Kehittäjäorganisaatiot tukevat yrityksiä Seutu on sitoutunut alueen teollisuuden kehittämiseen ja tukee sitä esimerkiksi välittäjäorganisaatioina toimivien kehitysyhtiöiden avulla. Ekosysteemi hyödyntää myös muita yhteyksiä ja käyttää niin Suomesta kuin ulkomailta löytyvää tutkimustoiminnan ja alihankinnan erityisosaamista. Vaasan seudun kasvuhakuisuus näkyy myös tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa, josta yli 80 prosenttia (Tilastokeskus 2011) tapahtuu yrityksissä. Vaasan seutukunnassa yritysten t&k investoinnit ovat kasvaneet 136 % vuodesta 2005 vuoteen 2011, eli 63 miljoonasta 149 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi Vaasan seudulla toimii liitteessä lyhyesti esiteltyjä kehittäjäorganisaatioita, jotka valmistelevat ja toteuttavat laajoja ja monialaisia t&khankkeita, esimerkiksi EU-projekteja. 1.3 Korkeakouluverkosto ja muut oppilaitokset Vaasan korkeakoulukonsortio koostuu viidestä yliopistoyksiköstä ja kahdesta ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat koulutusta tekniikan, kaupan, kielten, median ja viestinnän sekä hyvinvointipalveluiden aloilla. Koulutusta on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vaasassa on noin korkeakouluopiskelijaa, joista noin 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Ammatillisia oppilaitoksia Vaasassa on kolme ja yhteensä niissä opiskelee yli opiskelijaa. Vaasan yliopisto on strategiassaan määritellyt energian yhdeksi neljästä painoalasta. Yliopiston teknillinen tiedekunta on jo profiloitunut energiaalan tutkijaksi ja kouluttajaksi. Samoin Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia painottavat koulutuksessaan energia-alaa ja kansainvälisyyttä kiinteässä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Myös Åbo Akademin toiminta Vaasassa on laajentunut energiatekniikkaan. Tekniikan kampus muodostuu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksiköistä. Kampuksella opiskelee 2700 tekniikan opiskelijaa, joten joka neljäs kampuksella vastaan tuleva opiskelija on teekkari tai insinööriopiskelija. Insinööriopiskelijamäärältään kampus on Suomen viidenneksi suurin. Vuosittain valmistuu lähes 350 insinööriä tai diplomi-insinööriä, mutta teollisuuden rekrytointitarve on vielä suurempi. Vaasan seudun oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät yhteistyötä yli organisaatio-, kieli- ja tutkimusalarajojen. Yksi esimerkki Vaasan seudun korkeakouluverkoston yhteistyön toimivuudesta on korkeakoulujen yhteinen tutkimuskeskus Technobothnia, joka on yksi maan parhaista tekniikan opetuslaboratorioista. Oppilaitosten opetustoiminnan rinnalla se tarjoaa KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI teollisuudelle opetus-, tutkimus-, kehitys- ja testauspalveluja. Technobothnian tiiviit suhteet alueen yrityksiin turvaavat ajantasaisen laitekannan ja henkilökunnan osaamisen kehittymisen. Ajankohtainen esimerkki Technobothnian merkityksestä on vuosien toteutettava DEMVEprojekti, jossa laboratorioon rakennetaan kansainvälistä kiinnostusta herättänyt sähkövoimatekniikkaan liittyvän tietoliikenteen testaus- ja opetusympäristö. ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 9

10 1.4 Vaasan energiateknologian keskittymä kansallisena veturina Vaasan energiateknologian keskittymällä on keskeinen rooli suomalaisen energiateknologian kehittämisessä. Vaasalaisille toimijoille on annettu vastuu merkittävien kansallisten hankkeiden koordinoinnissa. Tällaisia vastuita ovat esimerkiksi Energiateknologian osaamiskeskusohjelman koordinointi vuosina , energiateknologiaklusterin vetovastuu , toteutetut laajat valtakunnalliset projektit Sähkönjakeluverkkojen teknologiavisio 2030 ja Technology Roadmap Pitkälti näiden hankkeiden tuottamien tulosten pohjalta CLEEN Oy kehitti tutkimusohjelmansa Smart Grids and Energy Markets. Vaasan seudun toimijoita on avainasemissa vahvasti mukana myös energiaalan kansallisissa verkostoissa. Näistä esimerkkinä mainittakoon valtakunnallinen Sähkötutkimuspooli, Cleantech Finland, CLEEN Oy sekä Tekesin ohjelmat. Alueen yritysten edustajat ovat haluttuja ohjausryhmien jäseniä myös alan tutkimushankkeissa. Teknologiakeskus Merinovalla on valtakunnallisesti tunnettu asema energia-alan tutkimuksen ja kehityksen koordinaattorina, ja se verkostoituu myös kansainvälisesti muun muassa EU-hankkeiden avulla. Vaasan energiateknologian keskittymällä on keskeinen rooli suomalaisen energiateknolgian kehittämisessä. Vaasalaisille toimijoille on annettu vastuu merkittävien kansallisten hankkeiden koordinoinnissa. 1.5 Vaasan seutu kansainvälisen kiinnostuksen kohteena Vaasan seutu on hyvä tukikohta vientimarkkinoilla toimivalle yritykselle. Vanhan merenkulkukaupungin kauppiasperinteet ovat juurtuneet syvälle ja kaupunki on jo pitkään toiminut Pohjanmaan kansainvälistymisen suunnannäyttäjänä. Kansainvälisyyden kehittäminen on edellyttänyt sitoutumista kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen, monipuolisia liikenneyhteyksiä, informaatiotekniikan hallintaa sekä laajakirjoista kulttuuria, koulutusta ja KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI monikielisyyttä. Koko Vaasan seudun tavoitteena on lisätä työperäistä muuttoa alueelle. Kansainvälisen ilmapiirin syntymistä on edistänyt vientipainotteinen elinkeinoelämä. Energiakeskittymän tuotteista ja palveluista 70 prosenttia menee vientiin. Energiakeskittymän viennin määrä on kansallisesti todella merkittävä, sillä se on noin 12 prosenttia Suomen koko teknologiateollisuuden viennistä, mikä väestömäärään suhteutettuna on moninkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Kansainvälisyyttä edistävät myös oppilaitokset, joissa on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita. Englanninkieliset päiväkotiryhmät, kielikylpyopetus päiväkodeissa ja perusopetuksessa, kansainväliseen ylioppilastutkintoon valmistava englanninkielinen IB-lukio sekä korkeakoulujen ja yliopistojen vieraskieliset opetusohjelmat ovat käytännön kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan. Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä houkuttelee puoleensa suoria ulkomaisia investointeja, pääomavirtoja, innovaatioita ja osaamista. Proaktiivisessa investointimarkkinoinnissa ja etablointipalveluissa seutu keskittyy vahvuuksiinsa eli energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiateknologiaan. Investointimarkkinoinnissa tehdään tiiviisti yhteistyötä kansallisessa ja kansainvälisessä verkostossa, jossa kotimaisena pääyhteistyökumppaneina ovat Invest In Finland ja Finpro. Työssä noudatetaan prosessia, jossa kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä lähestytään suoraan ja niille tarjotaan räätälöityä ja yksityiskohtaista tietoa markkina-alueen liiketoimintamahdollisuuksista. 10 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

11 2. Energiateknologian kasvava globaali kysyntä 2.1 Energian tarpeen kasvu Kasvava energian, erityisesti sähkön, tarve maailmassa tarjoaa erinomaiset vientimahdollisuudet energiateknologiaa tuottavalle teollisuudelle. Sähköenergian kulutuksen arvioidaan kasvavan puolitoistakertaiseksi seuraavan 20 vuoden aikana. Viereisessä kuvassa on esitetty sähköntarpeen kasvusta IEA:n arvio, jonka mukaan erityisesti uusiutuvien energianlähteiden käyttö kasvaa voimakkaasti. Energiantuotannon alueella on tapahtumassa suuri murros. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja energian hintojen nousu ovat vauhdittamassa uusiutuvaan energiaan perustuvia investointeja. Uusiutuvan energian ominaispiirteinä ovat pienemmät voimalaitoskoot, hajautettu energiatuotanto ja vaihteleva tuotantotaso. Toisaalta pienempiä voimalaitosyksiköitä voidaan asentaa satojen megawattien puistoiksi. Sähköverkkoon liittyy siis hyvin erilaisia Kiina intia Yhdysvallat euroopan unioni japani uusia voimantuottajia, mikä asettaa haasteita verkon tilan hallinnalle, sillä tehon virtaus on hyvin vaihtelevaa ja välillä jopa erisuuntaista. Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa reaaliajassa ja verkon tilan on oltava koko ajan sallituissa rajoissa. Myös verkon suojauskysymyksiä eli toimintaa vika- ja häiriötilanteissa on tarkasteltava uudella tavalla. Sähköntuotannon muutos Hiili Kaasu Ydinvoima Uusiutuvat twh IEA:n arvio sähköntuotannon kehityksestä. Kehittyvien talouksien sähkön tarve nostaa maailmanlaajuista sähkön kysyntää 70 %:lla. Uusiutuva energia tulee kattamaan puolet maailman sähköntuotantokapasiteetista. (Lähde: IEA World Energy Outlook 2012) KUVA: ESA SILTALOPPI ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 11

12 2.2 Sähköverkkoinfrastruktuurin kehittämistarpeet Hajautetun energiantuotannon lisääntymisen rinnalla sähköverkoille tulee voimakkaita uudistustarpeita ikääntyvien verkkojen ja kiristyneiden luotettavuusvaatimusten kautta. Myös kehittyvien maiden sähköverkkoinfrastruktuurin rakentaminen sekä Euroopan ja USA:n ikääntyvien sähköverkkojen uudistaminen takaavat suuret markkinat sähköverkkoihin liittyvälle tekniikalle. Lähivuosikymmeninä on odotettavissa erittäin suuria investointeja sähköverkkoihin. Hajautettu ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto aiheuttaa suuria muutoksia myös energiamarkkinoilla. EU:n tavoitteena on saada jopa kuluttajat sähkömarkkinoiden aktiivisiksi toimijoiksi, mikä edellyttää muun muassa älykkäiden mittareiden käyttöönottoa. Suomessa älykkäät mittarit ovat jo käytössä, mikä antaa teollisuudellemme merkittävän edun olla ajoissa markkinoilla (vrt. mobiiliteknologian kotimaiset edelläkävijämarkkinat). Oheisessa kuvassa arvio sähköverkkotuotteiden markkinoiden globaalista kasvusta lähivuosina. Luvut on esitetty miljardeina euroina. VUOSITTAINEN KASVU 5,3% Lähivuosikymmeninä on odotettavissa erittäin suuria investointeja sähköverkkoihin. 97,6 5,5% 127,7 48,4 9,3% 75, Arvio sähköverkko-tuotteiden markkinoiden kasvuvauhdista (Goldman Sachs and Visiongain 2012). 2.3 Energiatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, kun pyritään pienentämään energiajärjestelmien hiilijalanjälkeä. Merkittäviä tuloksia on saavutettavissa erityisesti teollisuuden prosesseissa uuden teknologian, kuten esimerkiksi ohjaustekniikan, energiatehokkaiden moottoreiden ja teknisen eristämisen avulla. Myös rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa sekä uudis- että korjausrakentamiskohteissa. Energiatehokkuuden parantaminen pienentää tehokkaasti hiilijalanjälkeä. 2.4 Kysyntälähtöiset kehittämiskohteet Edellä esitetty kysynnän kasvu energiatekniikassa, erityisesti sähkötekniikassa, aiheutuu kolmesta päätekijästä: kestävän kehityksen ympäristövaatimuksista, energian toimituksen käyttövarmuusvaatimuksista ja energiamarkkinoiden vapautumisesta. Edellä olevien kasvu- ja kehitysennusteiden perusteella on tunnistettavissa kolme teknologia-aluetta, joilla on erittäin suuri kysyntä ja globaali kasvupotentiaali: älykäs energiantuotanto, tulevaisuuden sähköverkot ja energiatehokkuus. Tunnistetut kysyntäalueet innovaatiokeskittymän osaamisaloilla 12 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

13 2.5 Energiateknologian kasvava globaali kysyntä Vaasan innovaatiokeskittymän näkökulmasta Älykäs energiantuotanto Uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon lisääntyminen tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia vaasalaiselle teollisuudelle. Energiantuotantoyksiköiden valmistuksen lisäksi tarvitaan älykkäitä ratkaisuja, säätövoimaa ja kysyntäjoustoa, jotta sähköjärjestelmissä tuotanto ja kulutus pysyvät tasapainossa. Monimutkaisemmaksi ja useasta pisteestä syötetyksi muuttuva sähköverkko edellyttää myös suojaustekniikan kehittämistä. Tämä on erinomainen mahdollisuus globaaleilla markkinoilla toimiville suojaustekniikkaan erikoistuneille yrityksille, ja se sopii myös alueen korkeakoulujen osaamisprofiiliin. Energiatehokkuus Euroopan energiatehokkuusmarkkinat kasvavat arviolta 640 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Vaasassa on merkittäviä kasvuyrityksiä, jotka voivat tarjota omia ratkaisujaan energiatehokkuuden markkinoille. Vacon Oyj tähtää ensi vuonna 500 M liikevaihtoon, ja pitkällä tähtäyksellä yrityksen visiona on säästää 1 prosentti maailman sähköstä. Toinen merkittävä teollisuuden energiatehokkuuden esimerkki on ABB:n energiatehokkaat moottorit. Vaasalaiset Vacon, The Switch ja Ampner kehittävät lisäksi energiatehokkuuden ratkaisuja uusiutuvan energiantuotannon inverttereihin. Wärtsilä ja We Tech Solutions taas parantavat meriliikenteen energiatehokkuutta. Tulevaisuuden sähköverkot Sähköverkkoihin lisätään älykkyyttä ja automaatiota siirtoverkoista aina kiinteistöjen verkkoihin asti, jotta verkkojen luotettavuus parantuisi ja uusiutuvan energiantuotannon liittäminen verkkoon tulisi mahdolliseksi. Älykkäät verkkoratkaisut mahdollistavat paitsi paremman luotettavuuden ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon myös esimerkiksi sähköautoilua tukevan infrastruktuurin, sähkön varastoinnin sekä kiinteistöjen energiatehokkuutta edistävän automaation. Suomi on jo nyt edelläkävijä älykkäiden sähkömittareiden käyttöönotossa ja sähköverkkoja tukevan lainsäädännön selkeyttämisessä. Tulevaisuuden sähköverkoissa korostuu ICT:n rooli, ja näin tarjoutuu uusia mahdollisuuksia hyödyntää suomalainen maailmanluokan ICTosaaminen. Vaasan seudulla on erinomainen mahdollisuus nousta maailman johtavaksi innovaatiokeskittymäksi älykkäissä sähköverkoissa. ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 13 KUVA: VAASAN SÄHKÖ

14 3. Tavoite: Euroopan johtava energiateknologian keskittymä Vaasan seudun määrittelemä tavoite Tavoitteena on, että Vaasa on johtava uusiutuvan energian kansallinen osaamiskeskus ja vuoteen 2030 mennessä Euroopan tärkein energiateknologian osaamiskeskittymä. Vaasan seutu on tunnettu globaalisti merkittävästä energiateknologian tuotannosta ja viennistä sekä edelläkävijyydestä puhtaan energiateknologian soveltamisessa. Jo vuoteen 2017 mennessä Vaasan seudun yritykset ovat saavuttaneet kansainvälisesti tunnustetun aseman energiatekniikan tuotannon lisäksi verkostoituneessa innovaatiotoiminnassa, erityisesti keksintöjen ja osaamisen viemisessä kansainvälisille markkinoille. Näitä tavoitteita tukevat teollisuuden itselleen asettamat kasvutavoitteet. Pohjanmaan liiton energiastrategiassa vuosille on yhteistyössä alueen yritysten kanssa määritelty alla olevan taulukon mukaiset tavoitteet energiateknologiakeskittymän liikevaihdon kasvulle. Energiastrategian laadintaan osallistui alueen energiaalan teknologiayritysten ja energiantuottajien ylin johto. ENERGIATEKNOLOGIAKLUSTERIN 2008 YRITYSTEN LIIKEVAIHTO 4 miljardia miljardia miljardia 4. Toimenpiteet 4.1 Kehittämisteemat Innovaatiokeskittymän Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut perusajatus on ratkaisujen älykkyys, jolla tarkoitetaan poikkitieteellistä automaation, anturoinnin, tietotekniikan ja käyttäjälähtöisyyden tuomista komponentteihin ja järjestelmiin huomioimalla myös ratkaisujen kestävyys ympäristön kannalta. Innovaatioympäristön kehittämisteemat ja kysynnästä johdettavat teknologiateemat on esitetty alla olevassa kuvassa. Edellä tarkasteltuja teknologisia vertikaalisia teemoja tuetaan julkisten toimijoiden panostuksilla horisontaalisiin teemoihin: innovaatiotoiminnan kehittäminen, korkeakouluverkoston kehittäminen ja demostraatio- ja pilotointikohteet. Vaasan innovaatiokeskittymän kehittämisen painopisteet INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN DEMONSTRAATIO- JA PILOTTIKOHTEET ÄLYKÄS ENERGIANTUOTANTO TULEVAISUUDEN SÄHKÖVERKOT ENERGIATEHOKKUUS Vaasan energiateknologian keskittymän osaamiseen liittyvät kysyntälähtöiset teemat ja innovaatiokeskittymän valitsemat kehittämisteemat täydentävät toisiaan. 14 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

15 4.2 Innovaatiotoiminnan kehittäminen Järjestelmäintegraattoreiden synnyttäminen Kasvutavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uusia toimijoita, jotka hyödyntävät energiateknologian keskittymän maailmanluokan osaamista. Keskittymän kehittäjät tunnistavat uusia markkinoita ja kokoavat yritykset yhteenliittymäksi, jotka yhdessä käynnistävät hankkeita vastatakseen markkinoiden muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi pyritään hyödyntämään suurten vientiyritysten globaaleja markkinointikanavia pk-yritysten uusien tuoteinnovaatioiden myynninedistämisessä. Olennaista on yritysten yhteenliittymän kyky kokonaistoimituksiin. Suuryrityksistä poiketen ketterät pk-yritykset verkottuvat erilaisin kokoonpanoin eri markkinoiden tarpeiden mukaan luoden yhdessä vahvaa kasvua uusilta markkinoilta. Kehitettävällä integroinnilla tavoitellaan seuraavia konkreettisia asioita: Yritysten viennin olennainen kasvu nostamalla sekä viennin määrää että sen osuutta liikevaihdosta Merkittävä kannattavuuden nousu yritysten tuotannossa mitattuna jalostusarvolla henkilöä kohti Merkittävä osaamisen paraneminen yrityksissä mitattuna koulutetun henkilöstön osudella Uusien ideoiden nopea ja tehokas kaupallistuminen, mikä nostaa uusien potentiaalisten kasvuyritysten määrää Pk yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Pk yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi luodaan uusia yhteistyöverkostoja kehittyvien maiden markkinoille. Verkostoihin kuuluvat muun muassa teollista kehittymistä edistävät kansalliset ja alueelliset organisaatiot sekä energiayhtiöt. Näiden verkostojen kautta hankitaan tietoa uusista markkinamahdollisuuksista ja valmistellaan yhdessä pk-yritysten kanssa yhteisiä kehitystoimenpiteitä, esimerkiksi vientirengas- ja tai etabloitumishankkeita. Keskeisiä kohdealueita ovat Pohjois-Afrikka, Itä-Eurooppa ja BRIC- maat. Toisena edistämistoimena kehitetään uusi kehityskonsepti yhdessä alueen korkeakouluissa opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden ja pk-yritysten kanssa valittujen kohdemaiden markkinatuntemuksen ja uusien markkinamahdollisuuksien hyödyntämisvalmiuksien edistämiseksi. Kehitettävän konseptin tuloksena opiskelijat oppivat tuntemaan alueen yritykset ja niiden tuotteet, ja toisaalta yritykset saavat tietoa opiskelijoiden kotimaiden markkinoista ja mahdollisuuksista. Kolmantena painopistealueena pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämisessä on yhteistyön jatkaminen ja tiivistäminen Tekel-verkoston ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Tämä yhteistyö toteutetaan hyvin onnistuneen TRIO Plus -ohjelman ja pk-yritysten kansallisen kasvuohjelman pohjalta käynnistettävässä pk-yritysten uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävässä PUUKKO-ohjelmassa, joka on kuvattu tarkemmin liitteessä PUUKKO-ohjelma. Innovaatiotalli Innovaatiotoiminnan perusrakenteeksi kehitetään uusia, vetovoimaisia ja tehokkaita konsepteja. Näitä ovat uusien ideoiden arviointi- ja testauskonsepti sekä liiketoiminnan valmistelukonsepti potentiaalisten kasvuyritysten perustamiseksi. Näistä toiminnoista muodostuu Innovaatiotalli -toiminta, jonka tehtävät ovat: Innovaatiotallin lähtökohtana on tuottaa idean omistajalle koko innovaatioprosessin kattava palvelu niin, että idean omistajan ei tarvitse tehdä projektisuunnitelmia, rahoitushakemuksia eikä hallinnoida esiselvitys- tai testausvaiheen kehityshankkeita Verkottaa tehokkaasti paikalliset asiantuntijat, pääomasijoittajat ja heidän asiantuntijansa, testauspalvelujen tuottajat sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet osaavat henkilöt Täydentää ja toimii rinnan Protomotai Demola-konseptien sekä Keksintösäätiön tuoteväyläkonseptin kanssa; ohjaa niiden käyttöön tai ostaa niiden palveluja Konseptin eri versiot kattavat myös liikeideoiden siirrot ja spin-offit Finpro -verkon tuottaman markkinatiedon kerääminen ja yritysten ja Tekesin välisenä linkkinä toimiminen peruspalvelu innovaatiotallin lisäarvopalvelut arviointi testaus osaaminen action plan Teknologia-arviointi Paikallinen verkko Markkina-arvionti Kansallinen ja/tai kansainvälinen verkko Asiakastesti -hanke Ulkopuolinen testaus ja raportointi Tiimin kokoaminen Hallitus Advisory board Liiketoimintakonsepti Kehitystavoitteet Toimenpiteet (hankkeet) Rahoitus ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 15

16 Innovaatiokeskittymän tunnettuuden ja vetovoimaisuuden kasvattaminen Vaasassa on useiden vuosien ajan kehitetty yhteismarkkinointia alueen vetovoimaisuuden kasvattamiseksi, mistä näkyvimpänä osoituksena on Energy- Vaasa -brändi. Laajimmin EnergyVaasa -brändi näkyy jokavuotisen Vaasa EnergyWeek -tapahtuman sekä vuonna 2012 ensimmäisen kerran toteutettu Energialähettiläs-kampanjan kautta. Uutena hankkeena on syntymässä energiateknologiakeskittymän yhteinen esittelytila, jossa alueen osaamista ja innovointia esitellään sekä kansainvälisille että kotimaisille vieraille. 4.3 Korkeakouluverkoston kehittäminen KUVA: EnergyVaasa/Pekka Mäkynen Yhteiskäyttöiset laboratoriot tutkimusalustoina Korkeakouluilla on tärkeä rooli innovaatioita tuottavassa energia-alan tutkimustoiminnassa ja alueen yrityksissä lähivuosina tarvittavien tuhansien osaajien kouluttamisessa. Tekniikan kampuksella toimiva Tutkimuskeskus Technobothnia on kolmen korkeakoulun yhteinen tutkimus- ja koulutuslaboratorio, joka palvelee myös yrityksiä t&k- ja testauspalveluilla. Jotta keskus pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, sitä tulee jatkuvasti kehittää ja laajentaa. Uusia tutkimukseen, testaukseen, pilotointiin ja koulutuskäyttöön tarvittavia laboratorioita ovat mm. seuraavat: KUVA: POHJANMAAN LIITTO Geoenergialaboratorio Urban Energy -konseptin tutkimiseen; laboratoriossa tutkitaan muun muassa maasta ja vesistöistä tuotettavaa energiaa ja asvalttilämpöä. Uusiutuvan energiantuotannon laboratorio, jossa on sekä aurinkoenergialaboratorio ja tuulivoimalaboratorio, ja joissa tutkitaan muun muassa aurinkosähköjärjestelmien ja tuulivoimaloiden verkkoonliitäntäsuuntaajia, aurinkolämpöjärjestelmiä ja pientuulivoimaa. Älyverkkolaboratorio esimerkiksi suojaustekniikan ja verkostoautomaation sekä energia-alan tiedonsiirtojärjestelmien tutkimiseen; tälle laboratoriolle luo perustaa käynnissä oleva DEMVE-hanke. Polttoaine- ja moottorilaboratorio yhteistyössä maailman johtavien moottorivalmistajien kanssa Simulointikeskus palvelee sekä yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa että alan osaajien koulutusta paikallisissa korkeakouluissa. Tällaisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää investointeja esimerkiksi takaisinkytkennän mahdollistavaan laitteistoon ja uusiin simulointiohjelmistoihin. Simulointiosaamista tulee syventämisen lisäksi laajentaa sähkötekniikasta virtaussimulointiin (mm. tuuli, laitteiden ja moottoreiden jäähdytys) ja mekaaniseen simulointiin. Simuloinnin kehitystarve on noussut voimakkaasti esiin yritysten tarpeista, mutta investoinnit osaamisen kehittämiseen palvelevat myös korkeakoulujen tutkimus-, opetus- ja palvelutoimintaa. Energia-alan tutkimus Vaasan korkeakouluissa perustuu pitkälti edellä lueteltujen kaltaisiin tutkimusalustoihin ja laboratorioihin, joille kerätään aihekohtaista tietoa sekä tutkimuslaitteistoja. Tutkimusalusta antaa tieteenalakohtaisesti edellytykset uusien ratkaisujen ja ilmiöiden tutkimukselle ja opetukselle. Korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittäminen Taloudellisia voimavaroja suunnataan opetus- ja tutkimustoiminnan lisäresurssien hankintaan, esimerkiksi professorien ja tutkijoiden rekrytointiin ulkomailta. Opetustoimintaa uudistetaan vastaamaan paremmin alueellista, kansallista ja kansainvälistä kysyntää kehittämällä järjestelmällistä vuorovaikutusta teollisuuden ja korkeakoulujen välille. 16 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

17 4.4 Demonstraatio- ja pilottikohteet Potentiaalisia pilotoitavia ratkaisuja Vaasan seudun energiaklusteri tulee jatkossakin tuottamaan uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita kansainvälisille markkinoille. Monet innovaatioista edellyttävät demonstraatio- ja pilottikohteita kotimarkkinoilta ennen kansainvälisten markkinoiden saavuttamista. Vaasan kaupunki ja muut alueelliset toimijat sitoutuvat tarjoamaan mahdollisuuksia innovaatioiden pilotoimiseen ja demonstroimiseen innovatiivisten ympäristöjen toteuttamisessa. Seuraavissa kappaleissa on lyhyesti kuvattu neljä alustavasti kärkihankkeiksi priorisoitua pilottikohdetta. Innovaatiot tarvitsevat demonstraatioja pilottikohteita kotimarkkinoilta. Tuulipuistot Suomen ensimmäisen offshore-tuulipuiston rakentamista tavoitellaan yhteistyössä Porin ja Turun kanssa. Tässä kullakin kaupungilla on oma rakentamisessa tarvittava erityisosaamisensa, Vaasassa tuulivoimalateknologia ja sähköverkko-osaaminen. Onnistunut pilotointi lähialueella avaisi todennäköisesti markkinoita laajalti Itämeren alueella, jolla on suuri merituulivoimapotentiaali. Mantereelle rakennettavien tuulipuistojen yhteydessä voidaan pilotoida älykästä ja joustavaa sähköntuotantoa, jota tarvitaan rajallisesti ennakoitavan sähköntuotannon tasapainottamiseen. Tutkimuksellista näkökulmaa tuulipuistopilottiin saadaan integroimalla kokeiluun energiavarastoja. Luonnollisesti tuulipuistot tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet demonstroida älykkään sähköverkon tekniikkaa, johon kuuluu muun muassa vaasalaista suojaus- ja tietoliikennetekniikkaa. Tuulipuistojen rakentaminen edellyttää useimmissa tapauksissa suuria investointeja infrastruktuuriin. Näistä investoinneista vastaavat alueen kunnat, joten kunnilla on suuri rooli edelläkävijämarkkinoiden mahdollistajana. Vähäpäästöinen alus Merenkurkun liikenteeseen Vaasan kaupunki valmistelee merkittävää EU-hanketta, jonka tavoitteena on parantaa Suomen ja Ruotsin välistä kuljetusreittiä Helsingistä Vaasan ja Uumajan kautta aina Norjaan Mo i Ranaan asti. Tähän hankkeeseen kuuluu myös satamatoimintojen kehittäminen sekä uuden aluksen hankkiminen Merenkurkun laivaliikenteeseen. Aluksessa käytettäisiin uusia materiaaleja laivan keventämiseksi, nesteytettyyn kaasuun tai metanoliin perustuvaa vähäpäästöistä moottoriteknologiaa, energiatehokasta apulaitteiden sähköntuotantoa ja tasavirtajakelutekniikkaa. Hankkeeseen ovat sitoutuneet kaupunkiseudut ja elinkeinoelämä molemmin puolin Merenkurkkua. Tavoite on, että uusi alus toimii alueen teollisuuden tutkimus- ja demonstraatioalustana. Tulevaisuuden alus voisi näyttää esimerkiksi tällaiselta KUVA: Wärtsilä ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 17

18 Vedenpuhdistamojätteen hyödyntäminen energiantuotannossa Hankkeessa hyödynnetään biojätettä energiantuotannossa yhdistämällä Vaasan Påttin vedenpuhdistuslaitos ja Stormossenin jätteenkäsittelylaitos jätteenkuljetus- ja kaasuputkien avulla. Tällä ratkaisulla on useita hyötyjä ja hyödyntäjiä: Biojätteen kuljetus autoilla vähenee Biojätettä hyödynnetään biokaasun tuotannossa Palvelee tehokasta vedenpuhdistusta Luo edellytyksiä biokaasun liikennekäytölle esim. Wärtsilä saa tarvitessaan biokaasua voimalaitostensa testiajoihin Älykkään sähköverkon tutkimusalusta Palosaaren kaupunginosaan Älykkään sähköverkon ominaisuuksiin kuuluu kehittynyt vikatilanteiden hallinta älykkäiden komponenttien ja järjestelmien avulla. Sähköverkon suojaustekniikan keskittymäksi nousseessa Vaasassa on erinomaiset edellytykset pilotoida useita erilaisia tekniikoita sähköverkon luotettavuuden parantamiseksi. Hajautetun tuotannon integrointi verkkoon tuo uusia haasteita, joihin kehitetyt ratkaisut on testattava kenttäkokeiden avulla ennen vientimarkkinoille toimittamista. Vaasan kaupunki suunnittelee tutkimusalustaksi sopivaa älykästä sähköverkkoa rakennettuun ympäristöön Palosaaren kaupunginosassa. Edellä kuvattujen kärkihankkeiden lisäksi potentiaalisia demonstraatiokohteita voivat olla esimerkiksi bioenergia, energiavarastot, vesi- ja maalämmön hyödyntäminen, liikenteen älykkäät käyttövoimaratkaisut mukaan lukien sähköauton latausinfrastruktuuri sekä alueelliset lämpö- ja jäähdytysverkot. Kuvassa näkyvä Palosaaren kaupunginosa, jossa myös tekniikan kampus sijaitsee, sopii mainiosti älykkään sähköverkon tutkimiseen. 5. Vaasan innovaatiokeskittymän organisaattori Teknologiakeskus Oy Merinova Ab on valmis vastaamaan Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut -innovaatiokeskittymän INKA-ohjelman organisoinnista. Merinovalla on tehtävän edellyttämä ja hyvin toimiva alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyöverkosto sekä näyttöjä aktiivisesta kansainvälisestä verkostoitumisesta. Tuleva ohjelma edellyttää yhä aktiivisempaa verkostojen hyödyntämistä ja parhaiden kumppanien tunnistamista. Merinova on halukas vetovastuuseen myös kansallisissa hankkeissa, joissa voidaan verkottaa laajasti energiaalan suomalaista osaamista ja parantaa sen kansainvälistä näkyvyyttä. 18 ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT

19 KUVA: Johan Hagström tiekartta kohti visiota Innovaatiokeskittymän kehittäminen tapahtuu pitkälti hankkeiden kautta. Alla olevassa kuvassa on tiekartan muodossa luonnosteltu INKA-ohjelmaan alustavasti suunniteltuja kehityshankkeita. INKA-ohjelma toteuttaminen edellyttää aktiivista verkostojen hyödyntämistä ja parhaiden mahdollisten kumppaneiden tunnistamista. Innovaatiokeskittymän tiekartta kohti yhdessä määriteltyä visiota innovaatiotoiminnan KEHITTÄMINEN demonstraatio ja pilottikohteet eu mal PK-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Järjestelmäintegraattoreiden synnyttäminen Innovaatiokeskittymän tunnettuuden ja vetovoimaisuuden kasvattaminen Innovaatiotalli vaasan seudun teollisuus Tuulipuistot Älykkään sähköverkon tutkimusalusta Palosaaren kaupunginosaan Korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittäminen Yhteiskäyttöiset laboratoriot tutkimusalustoina Vedenpuhdistamojätteen hyödyntäminen energiantuotannossa Vähäpäästöinen alus Merenkurkun liikenteeseen visio 2020 vaasan seudun innovaatiokeskittymä Liikevaihto 10 mrd Työpaikkoja KORKEAKOULUVERKOSTON KEHITTÄMINEN ÄLYKKÄÄT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT 19

20 VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT TEKNOLOGIAKESKUS Oy MERINOVA Ab Merinova edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä sekä yritysten kasvua ja menestystä tarjoamalla kehittämispalveluja osaamiskeskusohjelman puitteissa ja yhteistyökumppaneiden kanssa erityisesti energiateknologia-alan yrityksille. Merinova vastaa Vaasan alueen teknologiakeskuspalveluista yhdessä osakkuusyhtiönsä kanssa. Energiateknologian osaamisklusterin koordinaattorina toimimisen ohella Merinova on mukana myös Meriosaamisklusterissa ja Digitaaliset sisällöt osaamisklusterissa. VAASANSEUDUN KEHITYS OY VASEK on seudun kahdeksan kunnan omistama kehitysyhtiö. VASEKin päätehtävät ovat seudullisen elinkeinoneuvonnan koordinointi ja toimialakohtaisten yrityspalvelujen tuottaminen, seudulliset elinkeinoihin ja yrittämiseen liittyvät kehityshankkeet ja seudun markkinointi. VAASAN ENERGIAINSTITUUTTI Vaasan energiainstituutti (VEI) on Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan, teknillisen tiedekunnan ja Levón-instituutin yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa perustama energiaalan osaamisen yhdistävä yhteistyöorganisaatio. Vaasan energiainstituutin tehtävänä on tarjota energia-alan tutkimus-, konsultointi- ja täydennyskoulutuspalveluita alan toimijoille alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Energiainstituutin osaamisessa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla kaupallinen ja teknillinen osaaminen. MEDIACITY DIGIOSAAMINEN Digitaalisten palvelujen ja liiketoiminta - digitaalisuus - toimii yhä useampien liike-elämän ja yhteiskunnan toimialojen ja alueiden mahdollistajana. Uuden teknologian ja vuorovaikutteisuuden myötä yhä useampaan tuotteeseen liittyy jonkinlainen digitaalinen käyttäjärajapinta, joka monessa tapauksessa on käyttäjille tärkeä valintakriteeri. Digitaalisuus on osa sitä ajattelutapaa, jossa siirrytään tuote- tai tuottajakeskeisyydestä kysynnän ja käyttäjien roolin painottamiseen MUOVA - MUOTOILU JA DESIGN Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova on tutkimus- ja kehityskeskus, joka tarjoaa muotoilu-, tutkimus- ja koulutuspalveluita. Muova käynnistää ja toteuttaa tutkimus- ja kehittämisprojekteja liittyen markkinalähtöiseen muotoiluun ja luovaan osaamiseen. Muovan monialaisessa tiimissä on muotoilun, markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoita. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteisenä yksikkönä Muovalla on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto. POHJANMAAN LIITTO Pohjanmaan liitto on yksi maamme yhdeksästätoista maakunnan liitosta. Liitto on kuntayhtymä, jonka jäsenenä on Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat 17 kuntaa. Liitolla on kaksi päätehtävää: alueellinen kehittäminen ja maakuntakaavoitus, jotka osaltaan luovat perustan maakunnan edunvalvonnalle. Toiminnalla on vahva kansainvälinen ulottuvuus. ELY-KESKUS JA TEKES Vuonna 2010 toimintansa aloittaneessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) on kolme vastuualuetta. Elinkeinojen, työvoiman, osaamisen ja kulttuurin vastuualue hoitaa entisten työ- ja elinkeinokeskusten (TE-keskus) ja lääninhallitusten sivistysosastojen tehtäviä. Pohjanmaan ELY-keskuksessa on myös Tekesin yksikkö. VAASA PARKS OY Oy Vaasa Parks Ab on pääasiassa Vaasan kaupungin alueella toimiva toimitilapalveluyritys, joka tuottaa ratkaisuja ensisijaisesti yritysten toimitilatarpeisiin sekä kehittää ja markkinoi yrityspuistoja ja toimitiloja tavoitteenaan uusien yritysten ja työpaikkojen saaminen Vaasaan. PYK OY Vaasan kaupungin kokonaan omistama Palosaaren Yrityskeskus Oy vuokraa toimitiloja yritysten tarpeisiin. WEDECO OY Wedeco Group on vuonna 1987 perustettu alueellinen pääomasijoittaja, joka toimii Länsi-Suomessa, pääasiassa entisen Vaasan läänin ja Turun ja sen ympäristön alueilla. VNT-MANAGEMENT OY VNT Management Oy on vuonna 2002 perustettu energia-alan käynnistys- ja kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin investoiva pääomasijoittaja. Sillä on tällä hetkellä kolme rahastoa, joiden yhteisarvo on noin 120 M. FINNVERA OYJ Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä. LIITE

21 PUUKKO Pk-yritysten uusiutumisen, kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma Tarve Teknologiateollisuus edustaa Suomen viennistä yli 60%:n osuutta ja se on merkittävä työllistäjä kaikilla kaupunkiseuduilla. Suomen vientitoiminta on kanavoitunut pääosin muutaman viennin veturina toimivan globaalin yrityksen kautta. Globaali rakennemuutos on vienyt osan tuotantoa ja siihen liittyvää alihankintaa edullisen kustannustason maihin, lähelle suuria markkinoita. Jatkossa kasvu ja työllistäminen kotimaassa ovat entistä enemmän pk-yritysten varassa. Kasvua ei voida rakentaa rajallisen kokoisten kotimaan markkinoiden varaan, vaan kasvu edellyttää pk-yrityksiltä kykyä löytää paikkansa kansainvälisissä arvoketjuissa ja kykyä tarjota vientikelpoisia tuotteita ja palveluja. Kaupunkiseudut näkevät pk-yritysten uusiutumisen, kasvun ja kansainvälistymisen erittäin tärkeänä asiana ja haluavat olla mukana kehittämässä pk-yritysten toimintaympäristöjä sekä toiminnan muita edellytyksiä omilla kaupunkiseuduillaan. PUUKKO-ohjelma ( ) ja sen tavoitteet Pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma (PUUKKO-ohjelma) ja sen toimijaverkosto luovat pk-yrityksille ja yritysverkostoille valmiuksia kasvaa ja kehittyä uusiksi viennin vetureiksi kehittämällä niiden liiketoimintaa. PUUKKO-ohjelmassa pk-yritysten liiketoimintaa kehitetään yhdessä yritysten kanssa vastaamaan globaalin rakennemuutoksen tuomiin uusiin vaatimuksiin. Aukko nykytilan ja tavoitetilan välillä kurotaan umpeen yrityskohtaisessa kehitysohjelmassa sovittavin toimenpitein. Kehittämistoimenpiteet yritys tekee yhdessä valitsemiensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelmassa luodaan myös yritysten verkostoja ja yritysjärjestelyjen avulla suurempia liittoutumia, jotka yhdessä voivat ottaa merkittävämmän roolin ja vastuun osana veturiyritysten arvoketjua. Kaupunkiseutujen innovatiiviset hankinnat nähdään uutena avauksena, joka tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden pääs- PUUKKO - Pk-yritysten uudistumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma Kuva esittää PUUKKO-ohjelman toimintaperiaatetta pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. LIITE

22 tä mukaan innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen myös julkisella sektorilla. Näin innovatiiviset pk-yritykset pääsevät kehittymään osaksi edelläkävijämarkkinoita samalla kun kaupunkiseudut saavat tarvitsemansa ratkaisut innovatiivisten hankintaprosessien tuloksena. Ohjelma yhdistää yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten parhaat osaamiset uuden liiketoiminnan rakentamisessa. Ratkaisujen kv-markkinapotentiaali selvitetään jo konseptointivaiheessa. Team Finlandin toimijoilla ja kansainvälisillä verkostoilla on tärkeä rooli sekä kv-markkinapotentiaalin arvioinnissa että ovien avaajana kohdemarkkinoilla. Ohjelman perusrahoituksen suuruudeksi on arvioitu noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi ohjelman avulla käynnistettyihin yrityskohtaisiin kehittämistoimenpiteisiin pyritään hankkimaan julkisen kehittämisrahoituksen osuus (esim. Tekes ja EU-rakennerahastot) yrityksen omaa rahoitusta täydentämään. Puukko-ohjelma on keskeinen työkalu, jota kaupunkiseudut hyödyntävät sekä alueellaan toimivien pk-yritysten uusiutumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa, että kasvusopimuksissa ja INKAssa määriteltyjen alueellisten painopisteiden toteutuksissa. PUUKKO-ohjelman liiketoiminnan kehitysalusta ja toimintamalli Kuva esittää PUUKKO-ohjelmassa tehtäviä pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistoimia, joilla tuetaan pk-yritysten uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä. PUUKKO-ohjelma hyödyntää valtakunnallisessa TRIOplusohjelmassa ( ) luotuja hyviä käytäntöjä ja siinä jo tehtyjä liiketoiminnan perusanalyyseja ja kehittämisohjelmia (noin 800 kpl). PUUKKO-ohjelmassa näitä perusanalyyseja ja kehittämisohjelmia tehdään edelleen uusille mukaan tuleville yrityksille. PUUKKO-ohjelman organisointi valtakunnallisesti Ohjelmaa kohdeyritysten kanssa toteuttava verkosto toimii jo. PUUKKO-ohjelman ydintiimi koostuu tässä vaiheessa neljästä aktiivisimmasta TRIOplusohjelman yrityskehitystoiminnan alueesta (metropolialue, Tampereen kaupunkiseutu, Vaasan kaupunkiseutu, Porin kaupunkiseutu). Ydintiimille on syntynyt TRIOplus-toiminnan kautta erinomainen näkemys koko Suomen pk-yritysten liiketoiminnan ja osaamisen nykytilasta, tavoitteista ja liiketoiminnan kehittämistarpeista. PUUKKO-ohjelmaa koordinoi Teknologiakeskus TechVilla Oy. LIITE

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE

VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ TARJOAA YRITYKSELLESI YKKÖSLUOKAN SIJOITTUMISPAIKAN EnergyVaasa ENERGIA-ALAN MOOTTORI Vaasan seudulla on Pohjoismaiden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Rakentaminen 2012 rakentamisen määräykset muuttuvat, oletko valmistautunut? 28.11.2011 Anna-Kaisa Karppinen Oy Merinova Ab Taustaa Aurinkoenergian

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Cleantech-strategia 8.5.2014

Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Cleantech ei ole

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö, perustettu 1995 Sijoittaa

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot