Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaselostus

Transkriptio

1 Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaselostus Hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa

2 Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaselostus Kaavaselostus koskee 2. päivänä tammikuuta 2013 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa. Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu Lahti, puh Vireilletulo Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu Pvm Viite Kirjoittanut Markus Hytönen Ramboll Niemenkatu 73 FI Finland Puhelin: Ramboll 1

3 Selostuksen sisällysluettelo 1. Johdanto Perustiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Rakennusjärjestys Pohjakartta Suojelupäätökset Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Selvitys suunnittelualueen oloista Ranta-alueiden rakennettavuus Sijainti yhdyskuntarakenteessa Väestö, asuminen ja loma-asuminen Työpaikat ja palvelut Liikenne Virkistysalueet ja muut vapaat alueet Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Erityistoiminnat Ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Maanomistus Tavoitteet Mitoitusperiaatteet Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen Kaavaluonnoksen valmistelu kaavaehdotukseksi Kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset Kaavaehdotukseen II tehdyt muutokset Rantaosayleiskaavan kuvaus ja perustelut Rantaosayleiskaavan tarkoitus Rakennusoikeuslaskelma Aluevaraukset Lomarakentaminen Asuinrakentaminen Virkistys Maa- ja metsätalous Luonto ja maisema Luonnonsuojelu Liikenne Palvelut Kulttuuriympäristön suojelu Saimaannorppa ja muut erityisarvot Saaret ja luodot Rantaosayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Vaikutusten arviointi Vaikutukset rakentamisen määrään Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

4 8.2 Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset merkittäviin lajistollisiin arvoihin Saimaannorppa Muut Vaikutukset luonnonsuojeluun ja muihin luontoarvoihin Maisemalliset vaikutukset Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Vaikutukset kunnallistalouteen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Oikeudellisia vaikutuksia Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun Viranomaisvaikutus Yleiskaavamääräykset Rakentamisrajoitukset Suojelumääräykset Toimenpiderajoitus Lunastus Toteuttaminen LÄHTEET LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Tavoitteet 3 Mitoitusperiaatteet 4 Vapaat ranta-alueet 5 Luontokohdekartta 6 Rakennuskulttuurikohteet ja muinaisjäännökset 7 Rakennusoikeuslaskelma 8 Kuntakohtaiset tilastot Oriveden rantaosayleiskaavoituksesta 9 Muunnetturantaviiva 10 Oriveden Pyhäselän saaristot, Natura-arvioinnin tarveharkinta 11 Luonnoksesta esitettyjen mielipiteiden sijainti ja muutokset 12 Kaavaehdotuksesta I esitettyjen mielipiteiden sijainti ja muutokset 13 Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet 14 Kaavaehdotuksesta I annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet 15 Kaavaehdotuksesta II annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 2013 Ramboll 3

5 1. JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavat, kuntien rakennusjärjestykset sekä ranta-asemakaavat säätelevät Suomessa rantarakentamista. Tarkoituksena on turvata ranta-alueiden ympäristöarvoja (maisemallisia, eläin- ja kasvilajeja, muinaismuistoja, kulttuurihistoriaa) sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tähän pyritään mm. jättämällä riittävästi vapaata yhtenäistä rantaviivaa sekä osoittamalla rakentaminen sijainniltaan, määrältään ja laadultaan siten, että ko. arvoja ei merkittävästi heikennetä. Toinen puoli vaakakupissa on maanomistajien kohtuullisten lisärakennusmahdollisuuksien turvaaminen. Lisärakennusmahdollisuudet tulee myös osoittaa siten, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Rantarakentamista säätelevät asiat ovat melko hajallaan ja niiden soveltaminen saattaa olla kirjavaa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaaminen on myös ongelmallista, koska kokonaisuutta ei ole tarkasteltu. Tämän kokonaisuuden hallitsemiseksi laaditaan rantaosayleiskaavoja, joissa osoitetaan uusien rakennuspaikkojen lukumäärät ja sijainnit tilakohtaisesti maanomistajia tasapuolisesti kohdellen sekä osoitetaan selvityksiin perustuvat ympäristöarvot. Rantaosayleiskaavan tavoitteissa ja mitoitusperiaatteissa kiteytetään lakien, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, eri kaavatasojen ja rakennusjärjestyksen ohjausvaikutukset juuri kyseiseen alueeseen soveltuviksi. Lisäksi asioita tarkennetaan tarvittavalla tavalla. Koko suunnittelualueelle laaditaan perusselvitykset, jolloin hahmottuvat alueen erityispiirteet, jotka suunnittelussa tulee huomioida. Tällaisia selvityksiä ovat mm. luonto-, maisema-, kulttuurihistoria sekä muinaismuistoselvitykset. Lisäksi laaditaan ns. emätilaselvitykseen perustuva rakennusoikeuslaskelma, jolla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Rantaosayleiskaavatyöhön liittyy lisäksi merkittävänä osana osallisten kuuleminen. Osallisia ovat lähinnä maanomistajat. Tärkeimmät palautteen anto mahdollisuus ajankohdat ovat kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloajat. Tällöin nähtävilläolevista suunnitelmista on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta, joka huomioidaan jatkosuunnittelussa ja johon kaavoittaja antaa kirjallisen perustellun vastineensa. Rantaosayleiskaavan hyväksyy lopulta Kiteen kaupungin valtuusto. Rantaosayleiskaavatyö on siis valtuuston päätöksen valmistelua. Oriveden rantaosayleiskaavatyötä ohjaamaan on valittu ohjausryhmä, johon on valittu Kiteen kaupungin, Rääkkylän ja Kesälahden kuntien luottamusmiehiä sekä rakentamisesta vastaavia virkamiehiä sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen edustaja. Oriveden rantayleiskaavaa on laadittu samanaikaisesti myös Rääkkylän alueelle. Kaavaprosessin alkuvaiheessa on sovittu, että tavoitteet ja mitoitusperiaatteet laaditaan kaikkiin kuntiin samoilla asiakirjoilla. Kaavaluonnos vaiheessa Rääkkylä erotettiin omaksi kokonaisuudekseen. Tämä selostus kuvaa Kiteen ja Kesälahden aluetta. Kesälahden kunta on liittynyt kuntaliitoksella Kiteen kaupunkiin Jäljempänä joissakin kunta/aluekohtaisissa tilastoissa on esitetty Kiteen ja Kesälahden alue erikseen vanhan kuntajaon mukaisesti. 4 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

6 2. PERUSTIEDOT 2.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kiteen kaupungin keskustasta noin 8 km länteen ja siihen kuuluu kaikki Oriveden ranta-alueet Kiteen kaupungin alueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin ha, josta vesialuetta on noin ha. Alueella on rantaviivaa noin 340 km ja mitoitusperiaatteiden mukaista muunnettua rantaviivaa noin 160 km. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 2.2 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on määrittää kaavoitettavan alueen rakennuspaikkojen lukumäärä maanomistajia tasapuolisesti kohdellen ja ympäristöarvot huomioiden. Rantaosayleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena, jolloin se oikeuttaa suoriin rakennuslupiin (MRL 72 ). Osayleiskaava perustuu tarvittaviin selvityksiin, jotta voidaan osoittaa rantarakennusoikeus mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Mitoitusperiaatteilla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja ympäristöarvojen säilyminen. Mitoitusperiaatteista on laadittu erillinen raportti, joka on liitteenä 3. Osayleiskaavan toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä rakentamaan tai myymään uusia rakennuspaikkoja Ramboll 5

7 3. LÄHTÖKOHDAT Tiedot lähtökohdista perustuvat Oriveden rantaosayleiskaavaa varten laadittuihin erillisselvityksiin, olemassa oleviin selvityksiin tai muihin kaavoittajan selvittämiin asioihin. Erillisselvityksistä laajimpia ovat luonto- ja maisemaselvitys sekä emätilatarkasteluun perustuva rakennusoikeuslaskelma. Kaavaprosessin aikana on lisäksi tehty erillisselvitykset valkoselkätikan sekä viitasammakon osalta. 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 ). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Oriveden rantaosayleiskaavassa oleellisia näistä ovat: Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Ilmastonmuutos Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Oriveden rantaosayleiskaavassa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuksen sijoittamisessa ja määrässä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on huomioitu rantaosayleiskaavan tavoitteita laadittaessa. Kaavaratkaisun suhdetta VAT:hin on kuvattu kappaleessa Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I vaiheen Vahvistaminen siirtyi ympäristöministeriöstä valtioneuvostolle, koska ympäristöministeriö vastusti kaavan vahvistamista maaseutualueisiin kohdistuvien keskeisten merkintöjen ja määräysten osalta. Maakuntakaava korvaa seutukaavan. Seutukaavasta jäävät kuitenkin voimaan soran- ja turpeenottoalueet sekä yhdys- ja sivurata Joensuu Ilomantsi. Rantaosayleiskaavatyön kannalta oleellisia merkintöjä ovat seuraavat: Rantojen käytön kehittämisen kohdealue (rk) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue. 6 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

8 Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. Rantarakentamisen solmukohta (ra) Kohdemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan suurvesistöalueiden rantojen käytön toiminnalliset solmukohdat, joilla tarkoitetaan tiiviimmän vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen, eri elinkeinotoimintojen ja muun vapaa-ajan toimintojen kehitettäviä kohteita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamisen mitoitus voi solmukohdissa olla muita ranta-alueita suurempi kuitenkin siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin 50 % vapaata rantaviivaa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alueelle jätetään riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi siten, että se mahdollistaa yleisen virkistäytymisen ja vesistölle pääsyn. Eri elinkeinotoimintoihin suuntautuneissa solmukohdissa elinkeinotoiminnan kehittämisen mahdollisuudet on erityisesti otettava huomioon. ra -kohdemerkinnän ohjeellinen enimmäisulottuvuus kohdemerkinnän keskipisteestä on noin 3 kilometriä suurvesistöillä (rk) ja noin 5 kilometriä Koillisen luontovyöhykkeen alueella (rk-1). Rääkkylän taajama ympäristöineen sekä Puhoksen lähialueet on merkitty taajamaseudun kehittämisen kohdealueena (tkk): Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Joitakin kyliä on merkitty merkinnällä kyläalue (at, at-1) Kohdemerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön tai elinkeinotoimintojen kannalta ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja loma-asutuksen alueina. Suunnittelumääräys: Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä ranta-alueita suositellaan pysyvän asutuksen ja tavanomaista haja-asutusta tiiviimmän loma-asutuksen alueina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita. Oriveden kaakkoisrannalle on merkitty kaksi kulttuuriympäristön tai maisemavaalimisen kannalta tärkeää aluetta (ma). Alueen läheisyyteen on merkitty myös Puhoksen teollisuusalue, taajamatoimintojenalue (a), satama-alueita (LS, LS-2, LS1-v) ja energiahuollon alue (EN), jolla on MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus sekä moottorikelkkareitti, joka johtaa aina Rääkkylään saakka. Puhoksesta lähtien luoteeseen johtavana on merkitty syväväylä sekä pohjoisempana tähän liittyvä laivaväylä. Muljulan alueelle on merkitty virkistysalueita Ramboll 7

9 Maakuntakaavaan on lisäksi merkitty valtakunnalliset suojelualueet, kuten Natura, luonnonsuojelu ja pohjavesialueet. Kuva 2. Maakuntakaavaote Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe). Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 2. vaiheen Siinä on keskitytty maa-aineisten ottoon, geologisesti arvokkaisiin muodostumiin sekä muinaismuistoihin. Kaava-alueelle jää ainakin useita muinaismuistoja sekä joitakin geologisesti arvokkaita muodostumia. Parhaillaan on käynnissä maakuntakaavan 3. vaihe, jossa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa: kalliokiviainesten otto arvokkaat kalliot rakennusperintö tuulivoima polkupyöräreitit puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin Maakuntakaavan 3. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja se on hyväksytty maakuntahallituksessa Yleiskaava Alueella ja sen ympäristössä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 8 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

10 3.1.4 Asemakaavat Kiteen kaupungin alueella Oriveden rantaosayleiskaava rajoittuu Puhoksen asemakaavoihin. Ranta-asemakaavoitetut alueet kuuluvat suunnittelualueeseen. Niiden sisältö säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisena, ellei maanomistaja ilmoita muutostarpeesta, joka voidaan esittää rantaosayleiskaavassa. Alueella on 6 voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Taulukko 3. Voimassaolevat ranta-asemakaavat Nimi Vahvistamispäivä Hirvolanniemen ranta-asemakaava Koitamanniemen ranta-asemakaava Vanhapaikan ranta-asemakaava Asikon ranta-asemakaava Terva-Pusan ranta-asemakaava Pieni Pehesaaren ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksessä sanotaan rantarakentamisen osalta seuraavaa: Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksessa on kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason oltava seuraavien N60-tasojen yläpuolella: Suuri Heinäjärvi + 103,60 m Kiteenjärvi + 81,10 m Orivesi + 78,05 m Piimäjärvi + 79,80 m Pyhäjärvi + 80,50 m Säynejärvi + 84,70 m Em. lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan siten kuin Ympäristöoppaan nro 52 sivulla 29 on osoitettu (Olllila Markku 1999/Syke, YM ja MMM). Ellei alin rakentamiskorkeus ole tiedossa, on alimman rakentamiskorkeuden oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Alimman rakentamiskorkeuden määrittäminen on esitetty alla olevassa kuvassa Ramboll 9

11 Kuva 4. Alimman rakentamiskorkeuden määritys Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 m²:n suuruisen muun rakennuksen 40 metriä rantaviivasta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen katetun kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Rakennelma (kota, katos, tms.) ja liikuteltava laite (asuntovaunu) maksimissaan 15 m², lukuun ottamatta venevajaa, tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja tulee rakentaa rannan puu- tai puumaisesta kasvillisuusrajasta maalle päin. Rakennusjärjestyksessä sanotaan jätevesien käsittelystä seuraavaa: Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, ellei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen erityisestä syystä myönnä vapautusta liittymisvelvollisuudesta. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla talousjätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain 3 a luvun säännösten sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeineen tulee liittää rakentamishanketta koskevaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Tarkemmin asiasta määrätään Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. 10 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

12 Kesälahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksessä sanotaan rantarakentamisesta seuraavaa: Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 m²:n suuruisen muun rakennuksen 40 metriä rantaviivasta ja mikäli rakennuksen kerrosala on yli 250 m², tulee etäisyyden rantaviivasta olla vähintään 60 m. Alimman lattiatason on oltava vähintään 1,0 m ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Rakennelma (kota, katos, tms.) ja liikuteltava laite (asuntovaunu), lukuun ottamatta venevajaa, tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja tulee rakentaa rannan puurajasta maalle päin. Rakennuspaikalla sallittu rakentamismäärä voi olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan lupapäätöksessä sallia rakennuksen pää-asiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen rasterimuotoista 1: peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa. Kartat on laadittu vuonna Kiinteistörajaelementti on irrotettu maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä Osayleiskaava esitetään mittakaavassa 1: Suojelupäätökset Alueelle sijoittuvat luonnonsuojeluohjelmiin ja strategioihin kuuluvat alueet ovat: Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alue (FI , SCI), pinta-ala ha, osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO070097) Natura-alueiden ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden suojelua on toteutettu rauhoittamalla alueita luonnonsuojelualueiksi (YSA-alueet YSA) 2013 Ramboll 11

13 3.1.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Oriveden/Paasveden rannoille entisen Savonrannan kunnan alueelle on laadittu rantaosayleiskaava 2000 luvun alussa. Nykyisin alue on Savonlinnan kaupunkia. Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet vuonna 2010 Pyhäjärven rantaosayleiskaavan. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Kuopion hallinto-oikeus on kumonnut kaavan Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan osalta. Molemmat kunnat ovat tehneet kumoamispäätöksestä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista Ranta-alueiden rakennettavuus Suunnittelualueen ranta-alueet ovat pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvia. Rannat ovat loivapiirteisiä harju-, kallio- ja osin suorantoja. Eniten rakentamista rajoittaa paikoin matalat umpeen kasvaneet ruovikoituneet rannat sekä soistumat. Paras esimerkki tällaisesta on Ylälampi, joka on lähes kokonaan umpeen kasvanut. Muunnetun rantaviivan määrityksessä on huomioitu myös rannan rakennuskelpoisuus. Mukaan lukien Rääkkylän, Kesälahden ja Kiteen Oriveden rantaosayleiskaavoitettavat alueet mitoitusperiaatteiden mukaiseksi rakennuskelvottomaksi rannaksi on määritetty noin 36 rantaviivakilometriä, joka on noin 6 % alueen rantaviivasta ja erittäin heikosti rakentamiseen soveltuvaksi noin 21 km, joka on noin 3 % suunnittelualueen rantaviivasta. Muunnetturantaviiva on esitetty liitteessä 9. Taulukko 5. Rakennuskelpoisuus alueittain I II III IV Muuntokerroin Tavanomaiset rannat Heikosti soveltuvat rannat: Erittäin huonosti soveltuvat rannat: Rakennuskelvottomat rannat: Luokka Rannantyyppi Kokoalue Rääkkylä Kitee Kesälahti m (%) m (%) m (%) m (%) % % % , % % % % 0, % % % % % % % 0 0 % 98 % Yhteensä % % % % 12 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

14 Kuva 6. Ylälampi, esimerkki rakennuskelvottomasta rannasta Kuva 7. Koivulahti, esimerkki erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta Kuva 8. Lapinlahti, esimerkki heikosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta 2013 Ramboll 13

15 3.2.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Suunnittelualuetta lähimpänä oleva taajama on Kiteen keskusta, jonne on suunnittelualueen rajalta mitattuna noin 10 km. Joensuun kaupungin keskustaan on noin 60 km ja Kesälahden keskustaan noin 24 km. Kesälahden alueelle sijoittuvalta suunnittelualueen osalta on Kesälahden taajamaan teitse matkaa yli 50 km. Suunnittelualueen ollessa laaja on etäisimmiltä alueilta huomattavasti pidempi matka keskuksiin. Kuva 9. Suunnittelualueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen YKR/SYKE Väestö, asuminen ja loma-asuminen Suunnittelualueella on 107 asuinrakennuspaikkaa. Asuinrakennuspaikat eivät ole selkeissä tihentymissä, vaan eripuolilla suunnittelualuetta. Eniten asuinrakennuksia on Muljulan alueen ympäristössä. Puhoksen alueella aivan suunnittelualueen vieressä on asutustaajama. Vähiten asuinrakennuksia on Kesälahden ja Kiteen vanhan kuntarajan tuntumassa sekä Puhossalon ympäristössä. Suunnittelualueen rakennuspaikat ovat kuitenkin pääosin lomarakennuspaikkoja, joita on 620 kpl. Alueella on lisäksi 27 ranta-asemakaavan mukaista rakentamatonta rakennuspaikkaa. Näin ollen koko suunnittelualueen käytetty rakennusoikeus on 754 rakennuspaikkaa. Alueen rakentamistiheys on 2,19 rakennuspaikkaa / rantaviivakilometri ja 4,57 rp / muunnetturantaviivakilometri (rp/mrvkm). Liitteessä 8 on esitetty tarkemmat aluekohtaiset tilastot. 14 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

16 Kuva 10. Asuinrakennukset Kuva 11. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin- ja saunarakennuksiin sekä rakentamattomiin ranta-asemakaavojen mukaisiin rakennuspaikkoihin, Kitee Kuva 12. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin- ja saunarakennuksiin, Kesälahti Työpaikat ja palvelut Suunnittelualueella ei ole laajoja työpaikka- tai palvelualueita. Merkittävimpinä ovat Suoparsaaressa oleva lomakylä Karjalan Helmi sekä muutama pienempi yksityinen mökinvuokraustoimintaa harjoittava maanomistaja. Näiden lisäksi on useita pieniä maa- ja metsätaloustyyppisiä palveluja tuottavaa yksityistä toimijaa. Suunnittelualue rajautuu Puhoksen teollisuusalueeseen, jossa toimii Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen saha, joka on lähialueen merkittävin työnantaja (noin 100 työpaikkaa). Puhoksessa toimii myös muita merkittäviä työllistäjiä Liikenne Suunnittelualueen laajuuden johdosta liikenneyhteydet eri alueiden välillä olevat erittäin vaihtelevat. Valtatie 6 kulkee lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueen lävitse kulkee Kiteeltä Rääkkylään johtava tie Ramboll 15

17 Kuva 13. Tienumerokartta Valtatiellä 6 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee suunnittelualueen tuntumassa noin ajoneuvoa/vuorokausi välillä. Rääkkylän ja Kiteen välillä vastaava luku vaihtelee välillä. Heinoniemeen johtavalla tiellä vastaava luku on 240. Kuva 14. Liikennemääräkartta 16 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

18 3.2.6 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet Suunnittelualueella ei ole virallisia virkistysalueiksi perustettuja alueita. Alueella on kuitenkin merkittävä määrä jakokuntien omistuksessa olevia rakentamattomia tai lähes rakentamattomia saaria, jotka ovat osin virkistyskäytössä. Kuva 15. Hoikkaluodolle rakennettu kota Suunnittelualueella on suunnittelemattoman rantarakentamisen määrään nähden melko paljon yhtenäisiä vapaita ranta-alueita. Yli 500 metrin pituisia yhtenäisiä vapaita rantaviivaosuuksia on Kiteen alueella 114 kpl ja kilometreissä noin 127 km. Kesälahden alueella vastaavia rantoja on 2 kpl ja kilometreissä noin 2 km. Tällaiseen tulokseen päästään kun jokaisen rakennuspaikan päärakennuksen tai erillisen saunarakennuksen ympärille muodostetaan 100 metrin puskuri ja katsotaan kuinka paljon jää tämän alueen ulkopuolelle. Virkistyksen kannalta merkittävimmät näistä sijoittuvat hyvin myös maitse tavoitettavalle Muljulan alueelle, Ikolansaareen sekä Kyyrönniemeen. Vesitse tavoitettavia vapaita ranta-alueita on ympäri suunnittelualuetta. Rääkkylän kunnan Oriveden ranta-alueet mukaan lukien yli 500 metrin pituisia vapaita yhtenäisiä rantaviivan osuuksia on yhteensä noin 320 km Ramboll 17

19 Kuva 16. Vapaa yhtenäinen ranta lähtötilanteessa Kaavio 17. Vapaa yhtenäinen ranta alueittain 18 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

20 3.2.7 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen ja siinä Järvi-Suomen alueeseen ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntaan. Selvitysalue sijoittuu osittain Keski-Karjalan lehtokeskuksen alueelle ja selvitysalueella vaihtelevat rehevät, keskiravinteiset ja karuhkot metsämaat. Selvitysaluetta luonnehtivat karut vesistöt sekä paikoin tiheät ruovikkoiset, matalat lahdet ja rannat. Rehevimmät lahden pohjukat ja lammet ovat linnustollisesti arvokkaimpia. Vesi- ja rantalinnuston näkyvimmät linnut ovat koskelot ja kalalokit. Pesimälinnustoon kuuluvat tyypilliset selkävesien lajit kuikka, selkälokki ja kalatiira. Reheviä elinympäristöjä suosivista lajeista selvitysalueella tavataan mm. heinätavi, pikkulokki, haapana, tukkasotka ja silkkiuikku. Lokkilintujen muodostamia kolonioita on useita. Alueella elää myös uhanalaisia lintulajeja, joista merkittävimpiä ovat valkoselkätikka ja selkälokki. Alueen nisäkäslajisto on Pohjois-Karjalalle tyypillinen. Alueen eläimistöön kuuluvat mm. hirvi, metsäjänis, rusakko, orava ja kettu. Harvinaisempiin lajeihin kuuluu lisäksi liito-orava. Suurpedoista alueella tavataan ilvestä, karhua ja sutta. Lajiston kannalta alueen merkittävin asia on Saimaannorpan pesimäalueiden sijoittuminen kaavaalueelle. Uusi asutus itsessään ei häiritse norppaa. Norppa ei juurikaan häiriinny myöskään kesäisen vesiliikenteen lisääntymisestä. Sen sijaan häiriötä aiheuttaa pesimäkautena tapahtuva jäällä liikkuminen. Erityisesti moottorikelkkailu norpanpesien lähellä aiheuttaa häiriötä. Tämän johdosta norpan pesimäalueet lähiympäristöineen pyritään säilyttämään mahdollisimman rakentamattomina. Kuva 18. Saimaannorpan kannalta herkät alueet suhteessa olemassa olevaan loma- ja vakituiseen asutukseen. Herkäksi alueeksi on määritetty 2 kilometrin laajuinen vyöhyke norpan käyttämistä pesistä, joka on esitetty kartassa punaisella vinoviivoituksella Ramboll 19

21 Maiseman kannalta alue jakautuu kahtia laajaan selkävesialueeseen sekä kaakkoisosan saaristoiseen alueeseen. Erityisiä luonnonmaisemakohteita ovat useat pienehköt saaret ja kapeat niemet. Lisäksi on useita kulttuuri- ja perinnemaisemakohteita. Liitteessä 5 on esitetty arvokkaat luontoja maisemakohteet kartalla. Rantaosayleiskaavoitusta varten on laadittu erillinen luonto- ja maisemaselvitys, jossa on kuvattu tarkemmin alueen erityisarvot Rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö on pääasiassa loma-asutusta sekä vakituista asutusta Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Suunnittelualueelle sijoittuu Pohjois-Karjalan hovit niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Puhoksen alueella Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sivuaa suunnittelualuetta. Suunnittelualueelle sijoittuu 18 rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta sekä 37 muinaisjäännöskohdetta tai aluetta. Tiedot perustuvat olemassa olevien inventointien mukaisiin tietoihin. Rakennuskulttuurikohteiden osalta inventointi on Kiteen alueen osalta tehty 2003 ja Kokoalueen muinaisjäännöstiedot perustuvat muinaisjäännösrekisterintietoihin vuodelta Alueen muinaisjäännösinventointi on tehty vuonna Liitteessä 6 on esitetty kartta ja lista kohteista. Kohteet on numeroitu listan mukaisesti kaavakartalle Tekninen huolto Suunnittelualueelle ja sen tuntumaan on rakennettu merkittävä määrä vesijohtoa. Lisäksi asemakaavoitetuilla alueilla on rakennettu viemäröinti. Tällaisia on esimerkiksi Puhoksessa. Muljulan alueelle on suunniteltu rakennettavaksi viemäröinti. Kuva 19. Tekninen huolto Erityistoiminnat Alueella ei ole merkittäviä erityistoimintoja. 20 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

22 Ympäristöhäiriöt Puhoksen tehtaat aiheuttavat lähiympäristöön ajoittain melua. Tehtaat erottuvat kokoonsa nähden maisemasta melko vähän Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen elin- ja työskentelyoloja, tulotasoa, koulutusta ja yhteisöjä joihin hän kuuluu. Suunnittelualueelle ei ole tämän osalta tehty selvityksiä. Voidaan kuitenkin tehdä seuraavia olettamuksia: rantarakennuspaikat ovat arvokkaita, joten kesä ja vakituisten asukkaiden varallisuus on kohtuullinen, etäällä taajamista asuvat tahtovat olla rauhassa kaupungin hälinältä ja mahdollisesti myös naapureilta. Tällöin yhteisöllisyys on erilaista kuin kaupungissa. Kyläalueilla yhteisöllisyys on yleensä tiiviimpää kuin kaupungissa. Suunnittelualueella sijaitsee kolme kylätaloa ja alueella vaikuttavat seuraavat kyläyhdistykset: Heinoniemen kyläyhdistys ry Leino Vihtavaaran kyläyhdistys Muljulan kyläyhdistys ry Puhoksen kylätoimikunta Puhossalo Jouhenvaaran ympäristön kylätoimikunta Suorlahti Suoparsaaren kylätoimikunta Suunnittelualueella sijaitsee Pursiseura Ilmarisen veneilytukikohta ja suojasatama Heinoniemen Ahoniemessä Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Merkittävimpiä erityisiä maanomistajia ovat Tornator Oy ja Kiteen kaupunki. Kuva 20. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön erityiset maanomistajat 2013 Ramboll 21

23 4. TAVOITTEET Rantaosayleiskaavaa varten on laadittu erillinen raportti kaavan tavoitteista (LIITE 2). Tavoitteiden tarkoituksena on löytää yhtenäinen tahtotila siitä millaiseksi kaavan lopputulos kutakuinkin tahdotaan. Tavoitteet on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa ja Kesälahden kunnanvaltuustossa Tiivistetysti Oriveden rantaosayleiskaavan tavoitteet ovat: Oriveden rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena rantaosayleiskaavana, joka oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. Tästä johtuen kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi sekä ympäristö- ja virkistysarvot turvatuiksi. Laadittavina selvityksinä suurimpia ovat luonto- ja maisemaselvitys sekä rakennusoikeuslaskelma. Muut selvitykset perustuvat jo olemassa oleviin laadittuihin selvityksiin sekä aineistoihin. Uusi muodostuva rakennusoikeus on määrältään ja sijainniltaan sellainen, että ympäristöarvot ja virkistyskäyttö tulee turvatuiksi. Toisaalta määrän tulee olla riittävä, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi. Rakennusoikeuslaskelma laaditaan sovittujen mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Rakennusoikeuslaskelma perustuu emätilaselvitykseen ja muunnettuun rantaviivaan. Merkityksellisimpänä Oriveden rantaosayleiskaavassa ratkaistavana asiana on lopulta osoittaa alueet, jotka rakennetaan ja alueet, jotka jätetään vapaaksi rakentamiselta. Oriveden rantaosayleiskaava perustuu riittäviin selvityksiin luonnon-, maiseman ja rakennetun ympäristön suhteen. Kuntien esittämissä tavoitteissa on tarkemmin esitetty mitä kaikkea näiltä osin tulee selvittää. 22 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

24 5. MITOITUSPERIAATTEET Tavoitteiden lisäksi on laadittu mitoitusperiaatteet (LIITE 3), jotka ovat yhteisesti sovitut pelisäännöt siitä millä periaatteella uudet rantarakennuspaikat muodostuvat. Mitoitusperiaatteet on laadittu tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja kuntien kanssa. Ohjausryhmän neuvotteluissa vertailtiin useita vaihtoehtoisia mitoitusperiaatteita, joista nämä hyväksytyt mitoitusperiaatteet ovat eri tahojen hyväksyttävissä. Mitoitusperiaatteet on laadittu samanaikaisesti Rääkkylän osa-alueen kanssa, jolloin mitoitusperiaatteissa esitetyissä tilastollisissa luvuissa on mukana myös Rääkkylän alue. Näiden pelisääntöjen mukaisesti on laadittu tilakohtainen rantarakennusoikeuslaskelma (LIITE 7), josta selviää kunkin tilan rantarakennusoikeuden määrä, käytetty rantarakennusoikeus sekä jäljellä oleva rantarakennusoikeus. Jäljellä oleva rantarakennusoikeus merkitään kaavaan uusina rantarakennuspaikkoina. Mitoitusperiaatteet on hyväksytty Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnanvaltuustoissa samalla kertaa tavoitteiden kanssa. Rakennusoikeuslaskelmasta selviää myös perusteet mikäli jollekin tilalle ei ole osoitettu rantarakennusoikeutta jäljellä olevasta rantarakennusoikeudesta huolimatta. Tämä on esitetty rakennusoikeuslaskelman huom-sarakkeessa. Liitteessä 9 on esitetty muunnetturantaviiva. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen käydyissä viranomaisneuvotteluissa nousi esiin, että viranomaiset eivät tule hyväksymään mitoitusperiaatteisiin kirjattua ns. kohtuullistamisperiaatetta. Tämän johdosta ohjausryhmässä päätettiin, että kohtuullistamisperiaatetta ei käytetä. Mitoitusperiaatteiden kohtuullistamisperiaate oli seuraava: Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1959 jälkeen ja nämä osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen Perusteena kohtuullistamisperiaatteen hylkäämiselle oli se, että ei voida esittää selvää rajaa milloin tätä tulkintaa käytettäisiin eikä tällaista menettelyä ei aiemminkaan ole käytetty Pohjois-Karjalassa rantayleiskaavoissa tai poikkeamislupahakemusten käsittelyssä. Tämän seurauksena kaavasta poistetaan 4 uutta lomarakennuspaikkaa. Kaavaluonnoksen jälkeen tutkittiin kaikki ne kohteet, joissa ko. periaatetta olisi voitu kaavoittajan näkemyksen mukaan soveltaa. Tällaisia tapauksia oli yhteensä 7 kpl ja niiden perusteella kaavaan olisi merkitty yli kymmenen uutta lomarakennuspaikkaa enemmän. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kohtuullistamisasia nousi uudelleen esille maanomistajien taholta, jonka jälkeen kohtuullistamista päätettiin käyttää rajoitetusti. Tämä tarkoitti sitä, että mikäli emätila on jaettu suurempiin osiin, niin kutakin osaa ei katsota täysin omaksi emätilakseen, vaan jäljellä oleva rakennusoikeus jaetaan kahdella ja vielä tämän jälkeen pyöristetään alaspäin. Tämän rajoitetun kohtuullistamisen seurauksena muodostuu yhteensä 4 uutta lomarakennuspaikkaa Ramboll 23

25 6. OSAYLEISKAAVATYÖN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Kiteen kaupungin sekä Rääkkylän ja Kesälahden kuntien aloitteesta. Vaihe Vireilletulo: kuulutukset Koti-Karjala, Puruvesi ja Kotiseutu-Uutiset lehdissä, kunnan ilmoitustaululla sekä kirjeellä ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Aika Elokuu 2009 OAS nähtävillä Tavoitteet ja mitoitusperiaatteet sekä luonto- ja maisemaselvitys nähtävillä Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Kiteellä Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Rääkkylässä Kunnan/kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteet ja mitoitusperiaatteet Kesälahden kunta käsitteli kaavaluonnoksen teknisessä lautakunnassa Kesälahden kunnanhallitus päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville Kiteen kaupunginhallitus päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville Kiteellä Kesälahdella Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus Kiteellä Kaavaehdotus I oli nähtävillä Kaavaehdotuksen yleisötilaisuus Kiteellä Kaavaehdotus II oli nähtävillä Oriveden rantayleiskaavan tavoitteita ja mitoitusperiaatteita on työstetty pitkään ja niistä on esitetty ennen kaavaluonnosvaihetta useita eri vaihtoehtoja. Kaavaluonnoksessa esitetyt tavoitteet ja mitoitusperiaatteet ovat eri viranomaistahojen hyväksymiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osayleiskaavan vuorovaikutusmenettely. 6.1 Kaavaluonnoksen valmistelu kaavaehdotukseksi Kaavaluonnoksesta esitettiin yhteensä 108 mielipidettä sekä 9 lausuntoa. Kaavoittaja on antanut jokaiseen oman vastineensa. Vastineet löytyvät kaavan internet-sivuilta sekä kunnista. Lausuntojen perusteella oleellisimmat kaavaan tehdyt muutokset ovat esitetty alla: Pohjois-Karjala ELY-keskuksen lausunnon perusteella: Kaavaselostus Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja rantaosayleiskaavaratkaisun suhdetta tarkennetaan kaavaehdotukseen. Oriveden rantaosayleiskaavassa VAT- osalta huomioitavia asioita ovat: vuoksi, Norppa ja asuinrakentaminen sekä alimmat rakentamiskorkeudet. Selostukseen lisätään tästä selvästi oma kappale. Kappaleen tiedot korjataan vastaamaan liitettä 8. Mitoitusperiaatteissa esitettyä kohtuullistamisperiaatetta ei käytetä, koska viranomaiset eivät hyväksy ko. menettelyä eikä tällaista ole noudatettu Pohjois-Karjalassa aiemminkaan. Mitoitusperiaatteiden mukainen kohtuullistamisperiaate oli seuraava: 24 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

26 Mitoitus Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1959 jälkeen ja nämä osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen Tämän johdosta poistuu 4 uutta lomarakennuspaikkaa. Kohtuullistamisperiaatteen piirissä olisi ollut useampiakin tiloja, joita ei tosin kaavaluonnoksessa ollut huomioitu. Kpl 6 vaikutustenarviointi. Vaikutustenarviointiin täsmennetään sitä mitä asioita on verrattu keskenään. Lisäksi esitetään selkeämmin täydellisen toteutumistilanteen mukaiset vaikutukset. M-alueella olevat rakennukset on tarkastettu kuntien rakennusvalvonnassa ja huomioitu rakennusoikeuslaskelmassa. Olemassa olevia rakennuspaikkoja on lisätty 4 kpl Uusia rakennuspaikkoja on poistettu 2 kpl Varvinniemeen osoitetaan uimapaikkamerkintä (VV-1) Kettäjänniemen olemassa olevan rakennuspaikan kohdalla kaavaluonnoksessa on virhe. Rakennuspaikka kuluttaa laskelmassa rakennusoikeutta, mutta RA-rajaus puuttuu. RA-rajaus on lisätty kaavaehdotukseen. Kesälahti tila Koppannanniemi 23:40. Alueelle osoitettua SL-merkintä poistetaan tarkoituksettomana sen ollessa käytännössä lomarakennuspaikkojen rantaa. Pohjasaaresta poistuu rakennuspaikkoja ja Rääkkylästä muodostuva rakennusoikeus merkitään Rääkkylään. Luonto- maisema-asiat Aukeasaaren tikkametsä rajataan niin, että myös metsän edustavin osa saaren itäosassa on MY-1. Sumput-Laitasaari-Keikko-Tapparasaaret merkitään ge-merkinnällä. Valtiolle suojelutarkoituksiin hankitut alueet merkitään SL-alueiksi ELY-keskuksen toimittamien tietojen mukaisesti. Selostukseen lisätään minkä ajankohdanmukainen suojelutilanne kaavaan on merkitty. Natura-arvioinnin tarveharkinta on tehty. Kyyrönniemen vanha majakka lisätty sr-merkinnällä kaavaan. ELY-keskuksen kesällä/syksyllä 2011 tekemät maastoinventoinnit on huomioitu kaavaehdotuksessa. Pohjavesiasiat Vaikutusten arviointiin on täsmennetty vaikutukset pohjavesiin. Kaavamerkinnät ja määräykset RA-3 ja RA-1. Muutetaan rakennusoikeuden määrää kuvaava määräys seuraavaksi: Rakennuspaikan rakennusoikeus on maksimissaan olemassa olevan kerrosalan suuruinen. RM-merkintä. Kaavamääräystä muutetaan seuraavasti: Alue varataan lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Olemassa olevia rakennuksia laajennettaessa alueen maksimirakennusoikeus on 700 k-m2. Uudisrakentaminen tulee selvittää asemakaavoituksella. Kaavaan merkitään jatkossa ainoastaan yleiset venesatamat. Kaavamääräyksiin lisätään erityinen määräys saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta: Saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta, on lupavaiheessa osoitettava kulku saareen Ramboll 25

27 Yleiset määräykset Yleisiin määräyksiin tehdään seuraavat muutokset: Rakennuspaikan käyttöä ja rakennustapaa koskevat määräykset Lisäys: Rantasaunan kerrosala saa olla enintään 30 k-m² Vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset Kappaletta 2 täydennetään: ympäristönsuojelulain 3 a luvun, tämän nojalla annetun Valtioneuvoston asetuksen 209/2011 sekä kaupungin/kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Kappale 4 muutetaan: Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muita haittoja synny. Kaavamääräystä muutetaan siten, että vesikäymälät vaativat aina kunnallisen viemäröinnin tai umpisäiliön. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Hovatan uusia rakennuspaikkoja on siirretty hieman saaren sisällä. Vilniemi. Vilniemen harjualue on merkitty kaavaan ge-merkinnällä. Merkintä erottuu kaavakartasta huonosti rajauksen kulkiessa rantaviivassa. Jatkossa kehitetään gemerkinnän esitystapaa. Museovirasto Kaavassa esitetyt muinaisjäännökset tarkistetaan suhteessa muinaisjäännösrekisteriin. Kaavaselostukseen korjataan, että muinaisjäännösten osalta tiedot perustuvat vuoden 2004 muinaisjäännösinventointiin. Keski-Karjalan luonto ry Mitoitus Kaavaehdotukseen tehdään laskelma muunnetunrantaviivan vapaasta osuudesta. Kaavamääräykset Pienten saarten SL-merkintöihin on tehty pieniä muutoksia ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta. Vaikutusten arviointi Vaikutustenarviointi täsmentyy vielä prosessin edetessä. Jatkossa vaikutuksia Saimaannorppaan arvioidaan Kiteen, Kesälahden ja Rääkkylän alueiden kokonaisvaikutuksen osalta, mikäli Rääkkylän alueen kaavaprosessi lähtee etenemään. Vaikutuksia arvioidaan jatkossa ainakin Natura-tarveharkinnan yhteydessä sekä mahdollisen Natura-arvioinnin yhteydessä. Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto Muut kuin Muljulan uimaranta muutetaan uimapaikka merkinnäksi. Kesälahden tekninenlautakunta Ansonniemen alueella muutetaan kaava-alueen rajaus siten, että Haukilampi jää kaava-alueen ulkopuolelle. Mielipiteiden perusteella tehdyt muutokset ovat pienipiirteisempiä ja niitä tehtiin yhteensä noin 55 kpl. Muutokset liittyivät pääasiassa RA-rakennuspaikkojen siirtämiseen, rajausmuutoksiin sekä olemassa olevan rakentamistilanteen tarkistuksiin. Osin mielipiteissä käsiteltiin samoja asioita kuin lausunnoissa. Esimerkiksi Muljulan alueelle kohdistui useita mielipiteitä sekä lausuntoja. Liitteessä 11 on esitetty mielipiteiden sijainti sekä ne mielipiteet, joista on aiheutunut muutos kaavaan. 26 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava

28 6.2 Kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset Kaavaehdotus I oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta I saatiin 11 lausuntoa ja 84 muistutusta. Alla on listattu kaikki kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset: RA-1 alueet RA-1 alueen määräys muutetaan muotoon: Loma-asuntoalue, joka sijaitsee maisemallisesti aralla paikalla. Rakennuspaikat sijaitsevat pienehköissä yli hehtaarin kokoisissa saarissa tai kapeissa niemissä. Rakennusluvan saanti edellyttää MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan hakemista. Rakennuspaikan puuston käsittely on sallittu ainoastaan rakennusten välittömässä läheisyydessä. Rakennuspaikan rakennusoikeus on saariin sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta enintään 80 k-m² ja mantereelle sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta enintään 120 k-m². Rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme. Kaikki rakennukset on sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata vastaavalla uudella rakennuksella. Rakennettu kulttuuriympäristö Luonnosvaiheen rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on palautettu sekä lisätty Hiiskoskelle kohde Koskenkorva. Kohteet luokiteltiin kahteen ryhmään niiden arvon mukaan. Laivaväylien turvalaitteet Turvalaitteiden tilatarpeet ja ristiriidat lomarakennusten kanssa on selvitetty Liikenneviraston kanssa. Heinäluodolle osoitettua uutta rakennuspaikkaa on tämän johdosta siirretty ja Majaniemessä olevaa rakennuspaikka kavennettu. Pohjavesialueet Pohjavesialueen määräys muutetaan muotoon: Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua ympäristösuojelulain 1. luvun 7 ja 8 tarkoitettuja seurauksia. Alueella toimittaessa on lisäksi erityisesti otettava huomioon vesilain 2. luvun 15 ja 3. luvun 2. Kohtuullistaminen Kohtuullistamista käytetään rajoitetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että osoitetaan 1/2 muodostuvasta rakennusoikeudesta kaavaan. Tämän jälkeen rakennusoikeus pyöristetään alaspäin. Tämä tarkoittaa, että yhdelle tilalle osoitetaan 2 uutta lomarakennuspaikkaa ja kahdelle tilalle yksi. Yhteensä siis uusia rakennuspaikkoja tulee tämän johdosta 4 enemmän. Jakokuntien rakennusoikeus Jakokunnille osoitetaan mitoituksen mukainen rakennusoikeus. Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan tämän johdosta 13 kpl. Hovatta Hovatta saareen lisätään SL-merkintä ELY-keskuksen inventoinnin perusteella. Kyyrönniemi Kyyrönniemen SL-aluetta laajennetaan, 2013 Ramboll 27