HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Keski-Uudenmaan maakuntamuseo

Transkriptio

1 Kaupunginmuseon johtokunta Esityslista 2/2015, MJ, liite HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Toimintakertomus 2014 Kaupunginmuseon johtokunta

2 SISÄLTÖ 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Toiminta-ajatus, visio ja arvot Museon organisaatio Helsingin kaupunginmuseon toimipisteet, johtajat, johtokunnan puheenjohtajat. 6 2 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Museonjohtajan vuosikatsaus Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus Näyttelykävijät ja muut asiakkaat Viestintä ja markkinointi Asiakastyytyväisyys KOKOELMAT Yksityisiä lahjoituksia ja ostoja Virastojen ja yhdistysten lahjoituksia Tallennustyönjako Kokoelmien hoito ja konservointi Kuvalaitos ja digitointi Kirjasto NÄYTTELYTOIMINTA Museot ja näyttelyt Näyttelyt muualla Näyttelykävijät YLEISÖPALVELUT Museoiden aukioloajat Museo oppimisympäristönä Toimintaa museon seinien ulkopuolella Elokuvat Museokauppa ja tilavuokraus Kuvapalvelut JULKAISUTOIMINTA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN JA RAKENNUSSUOJELU Kulttuuriympäristön vaaliminen ja rakennussuojelu Helsinki: Maankäytön suunnittelu Helsinki: Korjausrakentaminen ja kunnostus Maakunta Työryhmät ja yhteistyö Vapaaehtoistyö kulttuuriympäristön hoidossa Arkeologia Rakennuskulttuurin tutkimus

3 8 ALUEELLINEN MUSEOTYÖ TUTKIMUS, INVENTOINNIT JA SELVITYKSET SEKÄ NYKYDOKUMENTOINTI Nykydokumentointi KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ HENKILÖSTÖ Vakinaisen henkilöstön määrä yksiköittäin ja nimikkeittäin Työhyvinvointi Osaamisen kehittäminen KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖTAVOITTEET TOIMITILAT MÄÄRÄ- JA TALOUSTAVOITTEET KAUPUNGINMUSEON JOHTOKUNTA LAHJOITTAJAT

4 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO 1.1 Toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminta-ajatus Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja vaalii Helsingin kaupungin alueen henkistä ja aineellista perintöä sekä kulttuuriympäristöä. Kaupunginmuseossa kävijä kohtaa kaupungin historian valot ja varjot ja voi ammentaa juuriinsa sekä kulttuuritaustaansa liittyvää tietoa ja elämyksiä hyvinvointinsa lisäämiseksi. Keski-Uudenmaan maakuntamuseona Helsingin kaupunginmuseo tukee paikallismuseoiden työtä ja toimii kulttuuriympäristön asiantuntijana alueellaan. Visio 2018 ja strategiset painopisteet Museon visio 2018, strategiset painopisteet ja tavoitteet uudistettiin toimintavuoden aikana: Museo vaikuttaa ja on laajasti läsnä seiniensä ulkopuolella Kaupunginmuseon visio 2018, painopisteet ja tavoitteet Nopeammin reagoiva museo Valmius tasavertaisiin ja merkityksellisiin kohtaamisiin ihmisten kanssa Aineistot avoimiksi Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Talouden vahvistaminen Palveluosaamisen ja -ajattelun vahvistaminen Palvelukokonaisuuden kirkastaminen - Uusi kaupunginmuseo lippulaivana Palvelujen tuottaminen yhdessä strategisten kumppanien kanssa 20 4

5 Kaupunginmuseon arvot merkitsevät, että kaupunginmuseo vaalii kulttuuriperintöä on Helsingin historian tietopankki on asiakaslähtöinen tekee asiakkailleen Helsingin historiaa tunnetuksi ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet on oikeudenmukainen kohtelee asiakkaitaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, arvostaa heitä ja on yhteistyökykyinen on taloudellinen käyttää museon aineellisia ja henkisiä resursseja järkevästi ja suunnitelmallisesti parhaan tuloksen saavuttamiseksi on asiantuntija kouluttaa ja kehittää henkilöstöään monipuolisesti ja tasapuolisesti ja että kaupunginmuseon henkilöstö sitoutuu noudattamaan museoalan kansainvälisiä eettisiä sääntöjä sitoutuu ja motivoituu työhönsä on valmis uudistumaan ja uudistamaan toimii vastuuntuntoisesti arvostaa työtovereitaan ja omaa työpaikkaansa hyväksyy erilaisuuden henkilöstössä 1.2 Museon organisaatio HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO: TOIMINTAYKSIKÖT ESINEKOKOELMAT Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss - tutkimus ja dokumentointi - esinekokoelmat - konservointi - kokoelmakeskukset KULTTUURIYMPÄRISTÖ HALLINTO Hallintopäällikkö Päivi Elonen JULKAISUT yksikön päällikkö Anne Mäkinen - tutkimus ja dokumentointi - arkeologia - rakennuskulttuurin/kulttuuriympäristön suojelu ja vaaliminen, viranomaistyö - rakennusosa- ja arkeologinen kokoelma ASIAKAS - talous - henkilöstö - yleishallinto - atk - kiinteistöt - turvallisuus TUTKIMUS- YM. PROJEKTIT NÄYTTELYT Museonjohtaja Tiina Merisalo Museoiden asiakaspalvelut KUVAKOKOELMAT yksikön päällikkö Riitta Pakarinen - tutkimus ja dokumentointi - kuvakokoelma - taidekokoelma - arkistokokoelma - kirjasto - konservointi - arkistopalvelut - kuvalaitos -verkkosivut ja digitaalinen media -maakuntamuseotyö YLEISÖPALVELUT yksikön päällikkö Jari Karhu Museopedagogia ja tapahtumatuotanto - tutkimus - tapahtuma- ja ohjelmatuotanto - opastukset - työpajat, kerhot ja kurssit - elokuvat Viestintä- ja markkinointi Museokauppa Näyttelymuseomestarit - museotekniikka - näyttelyrakentaminen - AV-tekniikka

6 1.3 Helsingin kaupunginmuseon toimipisteet, johtajat, johtokunnan puheenjohtajat Helsingin kaupunki perusti 1906 muinaismuistolautakunnan, jonka tehtävänä oli valokuvaamalla ja aitoja dokumentteja keräämällä tallettaa voimakkaan kasvun johdosta muuttuvaa ja lopullisesti katoavaa Helsinkiä. Helsingin kaupunginmuseo perustettiin jatkamaan kunnallisen muinaismuistolautakunnan tehtävää. Kaupunginmuseon kokoelmien perustaksi tulivat raatihuoneen kunnallishistorialliset esineet, kenraali Otto Furuhjelmin 1880-luvulla kaupungin "tulevalle museolle" testamenttaama taidekokoelma sekä muinaismuistolautakunnan runsaan tuhannen kuvan kokoelma. Helsingin kaupunginmuseo on toiminut Keski-Uudenmaan maakuntamuseona vuodesta Ensimmäinen näyttely avattiin Hakasalmen huvilassa. Tuomarinkylän museo avattiin Tuomarinkylän kartanon päärakennuksessa ja suljettiin osana tuottavuus- ja tilansäästöohjelmaa Kuva-arkisto siirtyi Hakasalmen huvilasta vuonna 1974 Fabianinkatu 9 11:een. Kaupunginmuseon hallinto, esineiden vastaanotto, konservointi ja tutkimus siirtyivät 1978 Dagmarinkatu 6:een. Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12:ssa avattiin Työväenasuntomuseo Kirstinkuja 4:ssä avattiin Kuva-arkisto siirtyi Fabianinkatu 9 11:stä Dagmarinkatu 6:een Lastenmuseo avattiin Tuomarinkylän kartanon sivurakennuksessa ja suljettiin osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Raitioliikennemuseo Töölönkatu 51 A:ssa avattiin Kaupunginmuseon hallinto, kuva-arkisto, esineiden vastaanotto, konservointi ja tutkimus siirtyivät 1994 Sofiankatu 4:ään. Sederholmin talo Aleksanterinkatu 16 18:ssa avattiin Aika-näyttely ja Museokauppa avattiin Sofiankatu 4:ssä. Katumuseo avattiin Sofiankadulla ja lopetettiin v alussa. Koulumuseo avattiin Kalevankatu 39 43:ssa ja suljettiin osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Voimalamuseo avattiin Vanhassakaupungissa ja suljettiin osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Lasten kaupunki avattiin Sederholmin talossa Helsingin kaupunginmuseon johtajat muinaismuistolautakunnan sihteeri, tohtori / sekreteraren för fornminnesnämnden, doktor K. K. Meinander 1911 arkkitehti/arkitekt Nils Wasastjerna arkkitehti/arkitekt A. W. Rancken fil. maist./fil.mag. Helmi Helminen-Nordberg fil. maist./fil.mag. Jarno Peltonen fil. lis./fil.lic. Marja-Liisa Rönkkö (ent. Lampinen) fil. maist./fil.mag. Leena Arkio-Laine fil. maist./fil.mag. Tiina Merisalo

7 Museolautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan puheenjohtajat Valtionarkiston johtaja/direktör för Riksarkivet Reinhold Hausen yliarkkitehti/överarkitekt Magnus Schjerfbeck fil. tri/fil.dr Julius Ailio fil. tri/fil.dr Albert Hämäläinen professori/prof. Yrjö Nurmio professori/prof. Eino E. Suolahti fil. maist./fil.mag. Anni Voipio hum. kand./kand.hum. Mats Kockberg lehtori/lektor Laura Collan ylitarkastaja/överinspektör Maunu Harmo lehtori/lektor Laura Collan erikoissuunnittelija/specialprojektör Tuula Kanerva toimitusjohtaja/verkställande direktör Irina Krohn fil.kand.,historian tutkija Simo Laaksovirta fil.maist., pääsihteeri Ville Ylikahri HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Museonjohtajan vuosikatsaus Kaupunginmuseon vuosi 2014 oli monella tapaa menestyksekäs ja tuloksellinen. Koko museon kävijämäärät olivat toista vuotta peräkkäin yli Marraskuun lopussa päättynyt Rasvaletti-näyttely ylsi museon näyttelyennätykseen yli :lla vieraallaan. Näyttelysalit täyttyivät päivä päivän jälkeen hilpeästä puheensorinasta, muisteluksista ja naurusta, näyttely innosti kävijöitä jakamaan ajatuksiaan jopa ventovieraiden kanssa.. Tämä jaettu yhteisöllisyyden kokemus kantoi osaltaan kävijäennätykseen ja korkeaan asiakastyytyväisyyteen. Museo sai paljon julkisuutta, kun alkuvuodesta lanseerattiin näkyvästi vuonna 2016 avattava Uusi kaupunginmuseo. Mediassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa näkyivat vahvasti myös avoimen datan periaatteilla Finna-hakupalvelussa avatut museon kokoelmien aineistot, mm. Signe Branderin valokuvat ja erilaisiin ajakohtaisiin aiheisiin liittyvät kuva- ja esinekokonaisuudet. Ensimmäiset ensimmäiset vapaaehtoisvoimin tehdyt sovelluksetkin syntyivät nopeasti avatun aineiston pohjalta. Valtakunnallisilla museopäivillä kaupunginmuseolle myönnettiin Vuoden museojulkaisu palkinto Rasvaletti-julkaisusta, jonka todettiin saavan lukijan nostalgiahuuman valtaan. Toiminnassa kannusti myös lokakuussa Historiska Föreningenin satavuotisjuhlassa saatu Gösta Mickwitz palkinto, jonka perusteluissa kiitettiin sitä, miten olemme onnistuneet viime vuosina jakamaan tietoa Helsingin historiasta monipuolisella ja kekseliäällä tavalla. Museon palvelut, näyttelyt ja kokoelmat koetaan olevan helposti tutkijoiden ja muiden historiasta kiinnostuneiden saatavilla. Kiitosta tuli myös kokoelmien näkyvyyden ja saavutettavuuden lisäämisestä sekä painetuin että sähköisin julkaisuin. Erityiskiitosta sai kaupunginmuseon panostus museopedagogiaan, jota palkintoraati piti Suomessa esikuvallisena. Innostavaa oli kuulla myös, että museosta ja sen henkilökunnasta välittyy kutsuva avoimuus niin kaupunkilaisia kuin kaupungissa vieraileviakin kohtaan. 7

8 Vuoden toiminnassa tärkeä tähtäin oli tulevissa uudistuksissa, Uudessa kaupunginmuseossa ja uuden suunnan keväällä ottaneessa kokoelmakeskushankkeessa. Uuden kaupunginmuseon kokonaiskonseptityössä keskityttiin asiakasymmärryksen parantamiseen moninaisten palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen keinoin, profiloitiin museon tähtiasiakkaita ja hahmotettiin palvelukokonaisuuksia samalla, kun suunniteltiin tulevia sisältöjä myös yhdessä tekemällä ja kokeilemalla. 2.2 Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus Kaupunginmuseon tulot vuonna 2014 toteutuivat huomattavasti suurempina kuin talousarviossa oli ennakoitu. Tuloraami ylittyi euroa ollen euroa. Ylitys selittyy lähinnä Presidentinlinnan kaivauksista edelleen saaduista tuloista sekä ennakoimattoman suurista avustuksista. 5 TA 2014 tulot, toteuma yht (26,3 %) (16,2 %) ( 54,3 %) Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot (0,5 %) (2,6 %) Vuoden 2014 toteutuneet menot olivat euroa. Menoraami ylittyi eurolla. Museon ensimmäisenä vuonna nettobudjetoituna yksikkönä sitovana eränä oli euron suuruinen toimintakate. Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on eli se oli parempi kuin sitova taso. Irtaimen omaisuuden perushankintaan varatusta määrärahasta, eurosta, käytettiin euroa. Määrärahaan haettiin ja saatiin euron ylitysoikeus myöhentyvien hankkeiden vuoksi käytettäväksi kokoelmakeskusmuuttoihin ja Uuden kaupunginmuseon hankin- 8

9 toihin, jotka painottuvat vuoteen Siirtyvää määrärahaa jäi siis euroa. Menot asukasta kohden laskivat edelleen edellisvuodesta ollen 12,21 (2013: 12,41). Tuottavuus (2011=100) oli 79, ja jäi kauas tavoitteesta (125), mutta nousi kuitenkin 4 % edellisvuodesta. Nousuun vaikuttivat muun muassa kasvanut asiakasmäärä ja tulojen kehittyminen ennakoitua huomattavasti suuremmiksi. TA 2014 menot, toteuma yht (4,5 %) (29 %) (12,4%) (54 %) Palkat ja muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Avustukset (0,07%) Muut menot (0,22 %) Näyttelykävijät ja muut asiakkaat Asiakkaita oli kuluneena toimikautena (2013: ). Näyttelykävijöitä oli (2013: ), museon asiantuntijapalvelua sai (2013: ) ulkopuolista asiakasta ja museon verkkosivuilla oli yli käyntiä kun edellisenä vuonna käyntejä oli Kasvua asiakasmäärässä oli 1%. Asiakkaista (2013: ) vieraili museokaupassa ja (2013: 5 914) museon Kino Engelissä järjestämissä päivittäisissä elokuvaesityksissä. 9

10 Toiminnan laajuus: Asiakkaiden lukumäärä * Näyttelypisteiden määrä väheni v kymmenestä seitsemään **Verkkokävijät lasketaan virallisesti asiakaslukuun v alkaen Viestintä ja markkinointi Kaupunginmuseon markkinoinnin ja viestinnän painopisteitä vuonna 2014 olivat Rasvalettinäyttelyyn liittyvä rummutus, museon sosiaalisen median toiminnan kehittäminen sekä Uuden kaupunginmuseon lanseeraus julkisuuteen. Rasvaletti-näyttely nousi erinomaisen sisältönsä ja onnistuneen markkinoinnin ja viestinnän ansioista yleisön suosikiksi ja keräsi museon kaikkien aikojen ennätyksen, kävijää. Markkinoinnissa päätettiin panostaa vahvasti puskaradioon. Etenkin näyttelyn kampaamohuone, todellinen 50-luvun kokonaiselämys Brylcreemeineen ja nostalgisine aikakauslehtineen, sai asiakkaat jakamaan iloista sanomaa Rasvaletti-näyttelystä. Vettä lisättiin myllyyn palkkaamalla kampaamoon kampaajat huhti- ja syyskuuksi. Työpaikkailmoitus HS:ssä toimi yhtenä näyttelyn mainospaikkana. Myös onnistuneet tapahtumat hipoista ja muotitapahtumista slangiopastuksiin panivat sanan kiirimään. Kampaamosta innostuivat niin media, bloggaajat kuin tavalliset kaupunkilaisetkin. Myös Rasvaletti-näyttelyn oma Facebook-sivu osoittautui menestykseksi. Näyttelyn sulkeutuessa marraskuun lopussa sivusta oli tykännyt lähes 3700 ihmistä, ja yksittäisen päivityksen kattavuus oli parhaimmillaan yli Vilkas kommentointi osoitti, että ihmiset arvostavat museon tarjoamaa nostalgista läsnäoloa omassa somearjessaan. Sosiaalisen median kontaktien määrää ja julkaisujen kattavuutta kasvatettiin museossa mää- 10

11 rätietoisesti. Kommentointiin, keskusteluun ja muistelemiseen rohkaistiin. Facebookissa museon pysyvän sivun tykkääjämäärä kasvoi vuoden aikana 30 % ja oli vuoden lopussa Sivun kokonaiskattavuus oli kuukaudessa. Museon Twitter-tilin seuraajamäärä kasvoi vuodessa lähes nollasta 1 243:een. Parhaimmat päivitykset saavuttivat yli näyttökertaa. Syyskuussa perustettu Instagram-tili keräsi vuoden loppuun mennessä lähes 400 seuraajaa, ja esimerkiksi Rasvaletti-näyttelyn kampaamokävijät innostuivat jakamaan omia kampauskuviaan Instagramissa. Vuonna 2016 avattava Uusi kaupunginmuseo lanseerattiin näkyvästi helmikuussa, minkä seurauksena uudistuva museo sai paljon julkisuutta. Samalla julkistettiin projektille oma verkkosivusto jonka blogissa museon tekijät kirjoittavat siitä, mitä suunnittelussa juuri nyt on meneillään. Uusi kaupunginmuseo näkyi myös omana Facebook-sivunaan. Twitteriin perustettiin syksyllä oma seuraamaan korttelin remonttia paikan päältä. Kaupunginmuseo näkyi vuoden aikana hyvin julkisuudessa. Mediaosumia printtilehdissä, TV:ssä ja radiokanavilla oli noin 470 ja sähköisessä mediassa yli 400. Sosiaalisen median osumia kertyi vuoden aikana 2 353, yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen nähden. Kaupunginmuseon keskeisiä omia viestintäkanavia ovat kahdesti vuodessa ilmestyvä maksuton Sofia-lehti, museon verkkosivut ja sähköinen uutiskirje sekä sosiaalisen median kanavat. Vuoden 2014 lopussa Sofia-lehdellä oli ja uutiskirjeellä tilaajaa. Museon verkkosivuilla oli ja - projektisivustolla 7491 käyntiä. Painettu kevään ja kesän vuosiohjelma ilmestyi tammikuussa ja syksyn ohjelma elokuussa. Päiväkodeille ja kouluille suunnattu vuoden 2014 opetusohjelma Huviksi ja hyödyksi ilmestyi ja jaettiin tammikuussa. 2.5 Asiakastyytyväisyys Kaupunginmuseo jatkoi asiakaspalautteen keräämistä kaikissa museon toimipisteissä. Palautetta kerättiin toiminnan kehittämiseksi sekä perinteisellä paperilomakkeella että museon verkkosivujen kautta. Lisäksi toimipisteistä raportoidaan saatu suullinen palaute ja vieraskirjoihin kertynyt palaute. Sähköisiä asiakaskyselyitä tehtiin Sofiankadun, Sederholmin talon ja Hakasalmen huvilan näyttelyissä sekä Työväenasuntomuseossa ja Ratikkamuseossa. Asiakastyytyväisyys oli kautta linjan erinomaisella tasolla. Näyttelyiden osalta parhaimmat tulokset saivat Hakasalmen huvilan Rasvaletti -näyttely, joka asteikolla 1 5 sai tuloksen 4,42 (n=1455) ja Sederholmin talon Lasten kaupunki, jonka tulos oli 4,32 (n=706). Museoista kävijöitä viehättivät eniten työväenasuntomuseo (4,45) ja Ratikkamuseo (4,36). Asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 4,4. 3 KOKOELMAT Kokoelmatyön kannalta merkittävin yksittäinen tapahtuma oli päätös kaupunginmuseon ja Helsingin taidemuseon yhteisestä kokoelmakeskuksesta, jonka vuokrasopimuksen Suomen 11

12 pankki ja Tilakeskus allekirjoittivat joulukuussa. Yhteinen, lähes m2 käsittävä kokoelmakeskus tekee vihdoinkin mahdolliseksi keskittää kokoelmasäilytys, konservointi ja työtilat. Tarkoitukseen soveltuvaa tilaa on haettu Tilakeskuksen johdolla jo kymmenen vuotta. Honkanummen ja Malmin kokoelmakeskus, Sofiankadun konservointi ja sekä näyttelymuseomestareiden verstas muuttavat Suomen pankin omistamiin tiloihin Vantaan Turvalaaksossa vuosina Kokoelmien saavutettavuuden ja näkyvyyden näkökulmasta vuonna 2013 avattu Finnahakupalvelu on osoittautunut erinomaiseksi työvälineeksi, ja sen kehittämistä on jatkettu aktiivisesti. Finnaa kehittävän Kansallisen digitaalisen kirjaston hankkeiden lisäksi osallistuttiin kokoelmien hallintaa ja luetteloinnin yhtenäistämistä kehittävään Museo hankkeeseen. Museotyössä ajankohtaiseen keskusteluun kokoelmapoistoista kaupunginmuseolla oli mahdollisuus osallistua Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hankkeessa yhdessä Tampereen museoiden ja Tekniikan museon kanssa. Suomalaisten museoiden kartuntaa ja tallennustyötä ohjaavan TAKO-verkoston puitteissa osallistuttiin julkista elämää dokumentoivan 2. poolin toimintaan. Museon kokoelmahallintaa kehitettiin edelleen saattamalla loppuun edellisvuonna aloitettu kokoelmapolitiikan perusteellinen päivitys. Kokoelmapolitiikka /19 sisältää uusina kokonaisuuksina mm. museon kokoelmatehtävän kuvauksen sekä useita toimenpide-päätöksiä, joiden toteuttaminen on jo alkanut. Kokoelmakeskusten toimintaa leimasi varautuminen tuleviin muuttoihin. Silti kokoelmanhallintaa laajennettiin ja kokoelmalogistiikkaa kehitettiin. Kokoelmia inventoitiin ja niitä luetteloitiin systemaattisesti tietokantoihin. Myös ennaltaehkäisevän konservoinnin toimenpiteet, kuntokartoitukset sekä tarvittaessa konservointi olivat tärkeä osa kokoelmienhallinnan tason nostamista. Kokoelmatyön ja kokoelmien kehittämisen ohella kokoelmayksiköt osallistuivat valokuvanäyttely Menneen talven lumia-, Musiikkia! näyttelyn ja Uuden kaupunginmuseon näyttelyhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä Rasvaletti-näyttelyn purkamiseen. Monipuolinen perustyö yhdistettynä vilkkaaseen näyttelytoimintaan sekä kasvavaan ohjelmatuotantoon edellyttävät jatkuvasti sekä määräaikaisen työvoiman palkkaamista että ostopalveluiden käyttöä. 3.1 Kokoelmien kartuttaminen ja poistot Esinekokoelmat karttuivat kertomusvuonna 11 hankintaerällä, joissa esineitä on yhteensä 25. Kokoelmasiirtoina kirjattiin yhdeksän hankintaerää. Hankintaerien yhteismäärä, taide ja arkisto mukaan lukien, oli 39. Ostoja esinekokoelmiin tehtiin yksi. Esinekokoelman diaarista tehtiin 226 poistoa. Arkistokokoelma karttui 12 hankintaerällä. Yksittäisiksi objekteiksi luokiteltavia niistä oli 240. Diaarista poistettiin yhteensä 57 arkistokokoelman objektia. Valokuvakokoelmiin liitettiin 30 hankintaerää, jotka muodostuivat erityyppisestä kuvasta. Kuvaterät saatiin kokoelmiin lahjoituksina, digitaalisian jäljennöskuvauksia, ostoina ja omien valokuvaajien kuvaustuotannosta. Taidekokoelma karttui kuudella hankintaerällä. 12

13 Taideteoksia liitettiin kokoelmiin ostojen ja lahjoitusten kautta yhteensä yhdeksän. Taidekokoelmasta poistettiin yksi teos. Kokoelmapoistot valmistelevat kokoelmamuuttoa, sillä uudessa kokoelmakeskuksessa tulee olemaan noin viidenneksen vähemmän säilytystilaa kuin nykyisissä kokoelmakeskuksissa. Asetettu sadan diaarioidun objektin poistotavoite kulttuurihistoriallisesta kokoelmasta ylittyi liki kolminkertaisesti. 3.2 Kokoelmanhallintajärjestelmä, kokoelmien digitointi sekä open data Mediaksi-kokoelmanhallintajärjestelmän käyttöä ja kehitystä jatkettiin kertomusvuonna tilaamalla järjestelmätoimittajalta harkitusti muutostöitä. Painopisteinä kehitystöissä olivat digitaalisen kuvanhallinnan sujuvoittaminen, aineistojen avaaminen julkisessa tietoverkossa ja Museo hankkeen tuottamien luettelointiohjeiden huomioiminen. Rajapinta Kansallisen digitaalinen kirjaston (KDK) Finna-hakupalveluun otettiin käyttöön Finnan kautta avattiin kuvia ja kuvailutietoja museon kokoelmista. Finnaan vietiin vuoden aikana valokuvaa, 2902 esinettä, 1159 kulttuuriympäristökohdetta ja 125 taideteosta. Erityisen suosittuja Finnassa olivat muun muassa Signe Branderin valokuvat ja erilaiset ajankohtaisiin aiheisiin liittyvät kuva- ja esinekokonaisuudet. Museo avasi oman Finna-näkymän, jonka kautta niin toimitetut kokonaisuudet kuin kaikki muu museon julkaisema aineisto on tutustuttavissa, osoitteessa hkm.finna.fi. Kokoelmia avattiin open data -periaatteen mukaisesti FINNA-portaalin kautta eri tietokannoissa yhteensä kpl: KAMU FOTO KAMA TEOS 125 RAKU Lisäksi Helsinki Region Infoshare -järjestelmän kautta avattiin tietuetta. Finnassa tullaan julkaisemaan vaiheittain kaikki Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään luetteloitu ja kuvin varustettu kokoelma-aineisto, joka on lainsäädännön ja sopimusten puitteissa mahdollista julkaista avoimessa tietoverkossa. Tiedoista poistetaan tarvittaessa sellaiset, joiden julkaisuun ei ole lupaa. Kuvailutieto (metadata) tarjotaan Finnan kautta avoimena datana CC0-lisenssin mukaisesti. Kuvat puolestaan julkaistaan CC4.0-BY-ND-lisenssillä pieniresoluutioisina. Ne ovat siis vapaasti käytössä, mutta lähde ja tekijä on mainittava ja kuvien muunteluun on kysyttävä lupa. Selvitystyö vanhempien aineistojen vapaammasta lisensoinnista on aloitettu ja se tehdään yhdessä KDK:n kanssa. Museon edustaja osallistui KDK-asiakasliittymäkonsortion toimintaan yhdessä muiden museoalan edustajien kanssa. Konsortioryhmä on asiakasliittymäkonsortion jäsenten yhteistyöelin, joka linjaa Finna-palvelun kehittämistä sekä suunnittelee ja seuraa sen toimintaa. 13

14 Lisäksi kaupunginmuseolla oli edustaja Finnan käytettävyystyöryhmässä. Esinekokoelmista tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään vuoden aikana pääasiassa inventoituja, näyttelyihin tulevia sekä uutta kartuntaa olevia esineitä tallennetta. Esinetietokannan tallenteiden yhteismäärä oli vuoden lopussa tallennetta. Valokuvakokoelmista tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä valokuvaa tietoineen. (2013: 3 993). Vuoden päättyessä Valokuvat-tietokannassa oli yhteensä (2013: ) objektia. Arkisto-objekteja tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä Vuoden loppuun mennessä arkisto-tietokannassa oli aineistoa yhteensä tietuetta. Taidekokoelman teoksia tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä 16. Vuoden päättyessä taideteos-tietokannassa oli luetteloituna yhteensä teosta. Nykydokumentointiprojektien yhteydessä syntyneitä tekstejä ja äänitteitä tallennettiin kertomusvuonna Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmän teksti-tietokantaan 55 tallennetta ja äänitietokantaan 60 tallennetta. Teksti-tietokannan tallenteiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa 854 ja ääni-tietokannan vastaavasti 62. Kulttuuriympäristöyksikössä luetteloitiin kulttuuriperintöä digitaaliseen muotoon yhteensä 136 Puotila- ja City-inventoinnin kohdetta rakennuskulttuurin RAKU tietokantaan. Rakennuskulttuuriin liittyviä valokuvia luetteloitiin 251. Vuoden aikana siirrettiin yli tuhannen helsinkiläisen rakennuksen inventointitiedot kuvineen Finnaan kaikille avoimeen hakupalveluun. Museon netissä olevat kaupunginosainventoinnit ja porrashuoneinventoinnit siirrettiin Helsinki Region Info Share (HRI) avoin data -palveluun, josta tietoaineistot ovat vapaasti käytettävissä uusia sovelluksia varten Kokoelmien laajuus (tallennemäärä) - kulttuurihistoriallinen kokoelma (esineet ja arkis- to - valokuvat taide arkeologiset kokoelmat Sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään luetteloidut objektit - kulttuurihistoriallinen kokoelma valokuvat taide arkeologiset kokoelmat

15 3.1 Yksityisiä lahjoituksia ja ostoja Museon leikkikalukokoelmaa täydennettiin lahjoittajan joululahjaksi saamilla Molla-Maijalla ja nukella vaatteineen vuosilta 1936 ja Lisäksi saatiin saksalaisen Naetherin valmistamat nukenvaunut luvulta. Kokoelmissa olevien helsinkiläisten 1900-luvun alun yritysten aineistoa täydennettiin pilsneripullolla (Sörnäs Aktiebryggeri ), kahdella punssipullolla (Wickel, J. H., Ab. Punssitehdas ), seinätelineellä K. RAUTASEN POLKUPYÖRÄTEHDAS JA URHEILUKAUPPA HELSINKI sekä W. Andsténin kaakelitehtaan kaakeliuunin pienoismallilla. Lahjoitukseen kuuluu myös paperipaino, jonka lasin alla olevassa valokuvassa näkyy Helsingin ensimmäinen sähköraitiovaunu Kummer Pohjoisesplanadilla. Samassa lahjoituksessa saatiin kokoelmiin myös runsaasti arkistoaineistoa. Lahjoitetut objektit ovat peräisin helsinkiläisen lehtori Kalevi Tuorilan ( ) laajasta Helsinki-aiheisten valokuvien, taideteosten ja esineiden kokoelmasta. Kokoelmiin liitettiin ns. olympiaheteka, joka oli ostettu Rasvaletti -näyttelyä varten. Esine on hyväkuntoinen ja siinä on tieto sen käyttäjästä Olympialaisten aikana. Olympialaisten jälkeen heteka oli ollut myyjän perheen käytössä Helsingissä. Seppo Launiksen signeeraama alkuperäispiirros Töölön sokeritehtaan mainosjulisteeksi täydentää julistekokoelmaa helsinkiläisten yritysten ja niiden valmistamien tuotteiden osalta. Valokuvakokoelmiin ostettiin valokuvaaja Harri Aholan tuotantoa luvulta. Aholan kuvien keskiössä on kaupungin muuttuminen ja kaupunkilaisten elämä monista kuvakulmista. Ahola on tallentanut niin Itä-Pasilan rakentamista, erilaisia kaupunkitapahtumia, biljardisalin pelaajia kuin erotiikkaliikkeen interöörinkin. Taidekokoelmien yksityisiin lahjoituksiin lukeutuu kadonnutta Helsinkiä kuvaava akvarelli vuonna 1870 avatusta Alppila-ravintolasta. Alppila-ravintola eli Alphyddan paloi aikoinaan muutaman kerran, ja akvarelli ajoittuu sen varhaisimpaan vaiheeseen luvuilla. Helsingin toreista kertovat puolestaan kaksi hyvin erilaista teosta, jotka ostettiin kokoelmiin. Vuonna 1910 valmistunut Antti Favénin Kauppatoria esittävä lyijykynällä ja guassilla toteuttama teos tuo esiin torin vilkkaan toiminnan ja vuodelta 1972 oleva Lasse Marttisen Senaatintori-öljyvärimaalaus on taiteilijan näkemys Helsingin tärkeimmän maamerkistä, Tuomiokirkosta ja torista. 3.2 Virastojen ja yhdistysten lahjoituksia Kokoelmien kouluesineistöä täydennettiin uudemmalla kotimaisella oppimateriaalilla. Helsinkiläinen Koulun Erityispalvelu Oy lahjoitti valmistamansa, oppimateriaaleiksi tarkoitetut pelit, Lukipyörä -lautapelin sekä Vitsimemory 1 2 -pelikortit. Voimistelu- ja urheiluseura Helsingin Kotkat lahjoitti painikilpailujen mainoskilven luvulta. Samassa yhteydessä seura järjesti ja luovutti arkistonsa Suomen Urheiluarkistoon. 15

16 Yli 70-vuotiaan työväen urheiluseuran lajeina ovat olleet muun muassa paini, nyrkkeily, pesäpallo ja yleisurheilu sekä nykyinen menestyslaji joukkuevoimistelu. Sosiaali- ja terveysvirasto/kallion perheneuvola lahjoitti museolle anatomisia Seri -nukkeja (nainen, mies, tyttö ja poika), jotka ovat olleet käytössä Kallion perheneuvolan insestitutkimuksissa 1980-luvulla. 3.3 Tallennustyönjako Kaupunginmuseolle valtakunnallisessa TAKO-tallennustyönjaossa määritellyt alueet ovat: Julkinen liikenne Kunta palveluntarjoajana Pääkaupunki elinympäristönä Pääkaupunki matkailukohteena Useat lahjoitukset ja hankinnat liittyivät näihin kokonaisuuksiin. Esinekokoelmaan liitettiin Kanneltalo -collegepaita, jota lahjoittaja oli käyttänyt lipunmyynnissä talon auetessa vuonna Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto lahjoitti puolestaan Helsinki Helpien työvaatteina käyttämät reisitaskuhousut, fleecetakin, T-paidan ja lippalakin 2010-luvulta. Helsingin markkinointi Oy lahjoitti museolle suunnittelemansa lippunauhan ja roll up -julisteen kantokasseineen. Esineet liittyvät kansainväliseen The Tall Ships Race -tapahtumaan, jota Helsinki isännöi Turun ja Kotkan kanssa vuonna Samaan lahjoitukseen lukeutuvat myös arkistokokoelmaan tapahtumaan liittyvä tapahtuman graafinen materiaali. Arkistokokoelma karttui TAKO tallennusvastuualueen Pääkaupunki elinympäristönä osalta muun muassa kaupunkikuvan muuttumisesta ja helsinkiläisten asumisesta kertovilla satavuotiaan töölöläistalon aineistolla, joka valottaa talon vaiheita tonttikaupasta talonkirjoihin. Kiinnostava lisä kokoelmaan on myös helsinkiläisen virkamieskodin irtaimistoluettelo vuodelta Henkilökortit, kulkuluvat ja kirjeet Helsingin satamassa luvuilla työskennelleen satamakapteenin työuralta liittyvät puolestaan tallennusvastuualueeseen Kunta palvelun tarjoajana. Pääkaupunki elinympäristönä -vastuualueeseen kuuluvia valokuvia liitettiin kokoelmiin muun muassa valokuvaaja Juho Jernvallin tuotannosta. Jernvallin free lance -kuvaajana ottamat kuvat misseistä ja poliitikoista täydentyvät laajaksi ajankuvaksi kuvilla, joita hän otti perheestään ja ystävistään luvuilla. Saman vastuualueen piiriin lukeutuvat valokuvaaja Constantin Grünbergin tuotannon kotikuvat, joissa valokuvaajan perhepiirin elämä Helsingissä ja lomapaikkakunnilla muualla Suomessa valottavat esimerkiksi vaatetuksen ja tapojen muuttumista luvuilla luvun kuva-aineistoa koululaisten ja opiskelijoiden maailmasta saatiin kokoelmiin Lauri Pietariselta, jonka kuvia Töölön yhteiskoulusta liitettiin jäljennöskuvauksen kautta kokoelmiin. Kuvat kertovat koulutunneista, bänditoiminnasta ja penkkareista nuoren itseopiskelleen valokuvaajan otteella. Valokuvakokoelmien liikkuvan kuvan kokoelma laajeni kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintä-osaston lahjoituksella, joka koostui VHS- ja U-matic -nauhoista. Nauhat sisältävät Helsingin matkailumarkkinoinnissa käytettyä aineistoa sekä esimerkiksi videoita kaupungin henkilöstölleen tarjoamasta työkyvyn ylläpitoon liittyvistä tempauksista. Entinen työsuojelu 16

17 eli Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen työsuojelutiimi lahjoitti valokuvia ja diapostiiveja, jotka dokumentoivat opetusta ja toimintaa. Lisäksi kaupunginkanslian henkilöstöosasto luovutti kokoelmiin kuvia eri virastojen toiminnasta, esimerkiksi Helsingin kaupungin toimistokoulun oppilaista. 3.4 Kokoelmien hoito ja konservointi Edellisenä vuonna aloitettu suunnittelu Sofiankadun konservointitilojen muutosta Malmin kokoelmakeskukseen jatkui alkuvuonna. Kun suunnittelu ja neuvottelut Turvalaaksosta alkoivat, Malmin kokoelmakeskuksen muutostyöt keskeytettiin. Yllättävä ja nopea päätös kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteisestä kokoelmakeskuksesta mietitytti konservaattoreita ja museomestareita sekä kokoelmatyön että oman arjen näkökulmasta. Tästä huolimatta nykyisissä kokoelmakeskuksissa käynnistyivät välittömästi muuttoa ennakoivat työt kuten huonekaluja valaisinkokoelmien inventoinnit. Kaakeliuunin inventointi ja kokoelmissa säilytettävien uunien uudelleenpakkaaminen oli vuoden mittavin inventointi. Työstä vastasi rakennuskonservaattori, joka palkattiin poistohankkeen rahoituksella. Huonekalu- ja valaisinkokoelman inventointeihin sisältyi myös molempiin kuntokartoitus ja säilytyspakkaus. Kokoelmamuseomestari suunnitteli kattovalaisimille ja tuoleille kuormalavat, jotka toimivat sekä muutossa että kokoelmasäilytyksessä. Huonekalu- ja kokoelmakeskuskonservaattorin pakkaamat muuttovalmiit lavat tulevat säästämään muutossa huomattavasti työtä. Arkistokokoelman siirtäminen Malmin kokoelmakeskukseen, muuttoa edistävä inventointityö ja siirrot kokoelmakeskuksen jatkuivat edellisen vuoden tavoin. Arkisto-osaston hyllyille Malmin kokoelmakeskuksessa sijoitettujen säilytysyksikön inventointi valmistui. Julistekokoelma järjestettiin valtaosin ja sen inventointi ja luetteloinnin tarkistaminen ja täydentäminen pääsivät hyvään vauhtiin. Järjestämisen yhteydessä kokoelmasta tehtiin myös poistoja. Kokoelmakeskuksissa työskenteli vuoden aikana yhdeksän konservaattoria ja kaksi konservaattoriharjoittelijaa, seitsemän kokoelmamuseomestaria sekä museoavustaja. Tuomarinkylän suljetusta museosta kokoelmakeskukset saivat lisätyövoimaksi kaksi museoemäntää. Kulttuurihistoriallisesta kokoelmasta myönnettiin muille museoille 11 lainaa. Suuritöisin lainakonservointi oli Heinolan kaupunginmuseon Barokki Barock -näyttelyssä ollut jyhkeä barokkikaappi. Huonekalukonservaattori ja museomestari vastasivat työstä yhdessä. Taidekokoelmasta lainattiin muille museoille 14 lainaa. Näistä määrällisesti suurin laina, yhdeksän teosta ja valokuvaa annettiin Kansallisarkiston Suomi 100 -vuosijuhlahankkeeseen liittyvään Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Ranska ja Italia -näyttelyyn. Näyttelyssä ovat mukana taidekokoelmasta muun muassa kolme Leo Mechelinin Suomi 19:llä vuosisadalla -teoksen toimituskunnalta vuonna 1893 saaman juhla-adressin sivua. Näistä mainittakoon Akseli Gallen-Kallelan akvarelli, jonka aiheena on Sammon taonta. Presidentin kanslia käytti ylipormestarin virka-asuntoa väistötilana presidentinlinnan korjauksen aikana kertomuskaudella. Kaupunginmuseo valitsi yhdessä presidentin kanslian ja Kaupungin taidemuseon kanssa taideteokset tilaan. 17

18 Näyttelykonservointi keskittyi maaliskuussa 2015 avattavaan Musiikkia! -näyttelyyn. Yksi sekä näyttelyn että tekstiilikonservaattorin upeimmista ja vaativimmista töistä oli vuonna 1926 Pariisista ostettu vaaleanpunainen charlestonpuku, jonka osin tai kokonaan irronneet paljetit oli kiinnitettävä yksitellen. Lisäksi konservaattorit ja museomestarit vastasivat Sederholmin talon Lasten kaupungin sulkemisesta Uuden kaupunginmuseon työmaan ajaksi. Näyttelyihin liittyvät työt olivat paperikonservaattorinkin työvuoden keskiössä. Niin päättyneet Rasvaletti-näyttelyn purkaminen kuin uuden Musiikkia! -näyttelyn konservointityö työllistivät. Konservaattorin tehtäviin kuuluivat myös kokoelmaan liitettyjen uusien arkisto -ja taidekokoelmien tarkastukset ja konservoinnit samoin kuin Finna-palvelussa julkaistavien objektien huoltaminen ennen valokuvausta. Arkeologisia tallenteita huollettiin 252 kappaletta ja konservoitiin 68 kappaletta. 3.5 Kuvalaitos ja digitointi Kuvalaitos tuotti neljän kuvankäsittelijän ja kahden valokuvaajan voimin kertomusvuonna digitaaliset kuvatiedostot ja kuvatulosteet kokoelmatietokantoihin, arkistoihin, julkaisuihin, näyttelyihin, tiedotukseen, markkinointiin ja kuva-arkiston asiakkaille. Kuvalaitoksen keskeistä tehtäväkenttää ovat digitoinnin kehittäminen sekä digitointimenetelmien sekä kuvatulosteiden tekemisen hyvät käytännöt. Kuvalaitoksella myös parannetaan kokoelmien kuvatiedostojen tasoa tuottamalla ja vaihtamalla Mediaksikokoelmahallintajärjestelmässä olevien pieni resouluutioisten kuvien tilalle korkearesoluutiokuvia ja liittämällä niihin digitaalisia negatiiveja. Pitkäjänteinen työmenetelmien kehittäminen on tuonut kuvalaitokselle edellisten vuosien tapaan lukuisia museo-, arkisto, ja valokuvausalan ammattilaisia kuulemaan ja opiskelemaan digitointia. Kuvalaitoksella keskityttiin sekä kuvakokoelmiin uusina liitettyjen valokuvien ja arkistoaineistojen digitointiin että aiemmin liitettyjen kokonaisuuksien työstämiseen. Valokuvaajat kuvasivat esineitä, taideteoksia ja suurikokoisia valokuvia. Lisäksi museon valokuvaajat tekivät dokumentointikuvauksia sisältöyksiköiden laatiman kuvausohjelman mukaan eri puolilla kaupunkia. Kuvaukset liittyivät meneillään oleviin näyttelyja tutkimusprojekteihin sekä kulttuuriympäristön inventointeihin. Kuvaajat tallensivat myös ajankohtaisia kaupungin ilmiöitä ja dokumentoivat museon omaa toimintaa. Valokuvaajien ja kulttuuriympäristöyksikön yhteistyönä kuvattiin laaja Pääkaupungin liikekeskustan eli cityn inventointiin liittyvä kuva-aineisto. Myös 1950-luvulla valmistunut Lauttasaaren vesitorni tallentui kokoelmiin valokuvien muodossa. Omien kuvaajien dokumenttituotantoa liitettiin kokoelmiin noin tallennetta. Kuvakokoelmien digitointityötä ohjaa vuosittain laadittu digitointiohjelma, jonka mukaisesti kuvalaitos digitoi kertomuskaudella arkistokokoelmaan kuuluvien Solistikonserttien ohjelmia 1800-luvun lopulta 1940-luvulle ja 1800-luvun puolivälin teatteriohjelmia. Edellä mainitun lisäksi suurimpiin digitointieriin kuuluivat lahjoittajilta digitaalista jäljennöskuvausta varten saadut kuvaerät. Näistä suurimpia olivat Lauri Pietarisen luvulla koululaisena Töölön yhteiskoulussa kuvaamat mustavalkokinonegatiivit ja free lance -uutiskuvaaja Juha Jernvallin 18

19 väridiapositiivikuvat. Näyttelyihin ja museon muuhun toimintaan liittyvien tulosteiden tuottaminen oli jälleen kuvalaitoksella vilkasta. Siellä tulostettiin muun muassa Menneen talven lumia -näyttelyn että Kanneltalon Hulluna Kannelmäkeen -näyttelyn tulosteet. Kuvankäsittelijät digitoivat vuoden mittaan kuvaa (2013: 8 668). Valokuvaajat kuvasit tietokantoja varten digitaalisesti 831 arkisto-, valokuva-, taide- ja esinekokoelmaan kuuluvaa objektia. Kuva- ja tekstitulosteita tehtiin museon näyttelyihin ja markkinointiin sekä asiakkaille 425 kpl (2013: 1 107). Korkearesoluutiokuvia ja digitaalisia negatiiveja liitettiin uusina tai vaihdettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään kpl. 3.6 Kirjasto Helsingin kaupunginmuseon kirjaston kokoelmat käsittävät lähinnä museoammatillista tutkimuskirjallisuutta sekä museoesineiksi luokiteltuja kirjoja. Kirjasto palvelee kirja- ja lehtikokoelmiensa sekä tietokantojensa avulla museon työntekijöitä. Museon ulkopuolelle aineistoa ei lainata, mutta kirjasto antaa kaupungin historiaa koskevaa tietopalvelua. 4 NÄYTTELYTOIMINTA 4.1 Museot ja näyttelyt Sofiankatu 4 Hulluna Helsinkiin Art Nouveaun luonto Menneen talven lumia Kuvapareja Hakasalmen huvila Rasvaletti Sederholmin talo Lasten kaupunki suljettiin Uuden kaupunginmuseon työmaan ajaksi Ruiskumestarin talo Pikkuporvariskoti 1860-luvun Helsingissä; suljettuna kosteusvaurioiden vuoksi keväästä Raitioliikennemuseo Vuosisadan ratikkamatka Työväenasuntomuseo Työläiskoteja 1910-luvulta 1980-luvulle Menneen talven lumia Lyhtysalin kesänäyttelyssä tutustuttiin Helsingin talven iloihin ja haasteisiin. Museon kokoel- 19

20 mista kootussa valokuvanäyttelyssä saattoi myös valokuvata itsensä ja ystävänsä talvisessa Helsingissä sekä kokeilla pilkkimistä. Kuvapareja Amatörfotografklubben 125 v Pohjoismaiden vanhin toimiva valokuvauskerho, Amatörfotografklubben i Helsingfors rf, täytti toimintavuonna 125 vuotta. Kerhon juhlanäyttelyssä vanhat ja uudet valokuvat ja amatöörikuvaajien sukupolvet kohtasivat kiehtovasti Kuvapareja-näyttelyssä, joka esitteli kerhon kuvaustoimintaa 1890-luvulta nykyaikaan. Rasvaletti. Valokuvia 1950-luvun Helsingistä Rasvaletti-näyttely Hakasalmen huvilassa ylsi Helsingin kaupunginmuseon kävijäennätykseen. Lopullinen kävijäluku oli Näyttely vei 1950-luvun Helsinkiin, jossa sodan varjot väistyvät uuden ajan optimismin tieltä. Esillä olleiden noin 300 valokuvan joukossa oli ensi kertaa esillä museon kokoelmien 50-luvun värikuvia ja amatöörikaitafilmejä. Yksi näyttelyhuoneista omistettiin kaupunkilaisten omille kotialbumikuville. Kokonaisuus tarjosi kiehtovan yhdistelmän tuttua ja vierasta, mikä herätti yleisössä niin muistoja kuin kysymyksiäkin. Näyttelyn yhteydessä toiminut 50-luvun kampaamo houkutteli museoon kaikenikäisiä naisia ja myös lukuisia miehiä. Monipuolinen oheisohjelma koostui mm. 50-luvun hipoista, slangiopastuksista sekä design- ja muotitapahtumasta. 4.2 Näyttelyt muualla Hulluna Kannelmäkeen Helsingin kaupunginmuseo aloitti keväällä 2014 kaupunkilaisten tarinoiden keräämisen tulevaan Helsinki-näyttelyyn. Ensimmäisenä ääneen pääsivät kannelmäkeläiset, joilla oli mahdollisuus kertoa tarinansa videolle Juttujurtassa toukokuussa järjestetyn Lasten Unelma tapahtuman yhteydessä. Tapahtuman järjestäjän toimi Kannelmäki-liike ja museo toteutti Juttujurtan yhteistyössä Kanneltalon ja nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Kahdeksan videoitua tarinaa ja vanhoja valokuvia museon kokoelmista oli esillä Hulluna Kannelmäkeen näyttelyssä Kanneltalossa. Arooska Monikulttuurista toimintaa kokeiltiin yhteistyöhankkeessa, jossa Helinä Rautavaaran museo toi kulttuurikeskus STOA:aan Espoon somaliyhteisön kanssa tuotetun Arooska somalihäät -näyttelyn Kaupunginmuseo osallistui näyttelyn implementointiin Itä- Helsingissä ja työpajaohjelmaan sekä järjesti kulttuurityön ammattilaisille suunnatun Kulttuurilla osallisuutta -työpajan. 4.3 Näyttelykävijät Helsingin kaupunginmuseossa kävi vuoden 2014 aikana kävijää. Museoissa kävi vuoden 2014 aikana keskimäärin 24,66 kävijää/aukiolotunti (2013: 21,63). Eniten kävijöitä oli Hakasalmen huvilassa, jossa Rasvaletti -näyttely veti runsaasti väkeä viimeiseen näyttelypäi- 20

21 vään saakka. Kävijämäärät museoittain: Sofiankatu Hakasalmen huvila Sederholmin talo Koulumuseo Voimalamuseo Työväenasuntomuseo Ruiskumestarin talo Tuomarinkylän museot Ratikkamuseo YHTEENSÄ Museon verkkosivut - käyntejä YLEISÖPALVELUT 5.1 Museoiden aukioloajat Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, oli avoinna ( ) arkisin ma pe klo 9 17, to klo 9 19 ja viikonloppuisin klo Hakasalmen huvila oli avoinna tiistaista sunnuntaihin klo Torstaisin museo oli avoinna klo 19 saakka. Sederholmin talo oli avoinna tiistaista perjantaihin klo 9 17 ja viikonloppuisin klo huhtikuun loppuun saakka. Ryhmiä museo palveli poikkeusjärjestelyin toukokuun loppuun saakka. Ratikkamuseo oli avoinna maanantaista sunnuntaihin klo Kausimuseoista Työväenasuntomuseo oli avoinna koko kesän ( ) keskiviikosta sunnuntaihin klo Ruiskumestarin talo oli rakennuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien johdosta suljettuna koko vuoden. Museon sitova toiminnallinen tavoite oli aukiolotuntia. Aukiolotunteja oli eikä tavoitteeseen ei päästy kun Ruiskumestarin taloa ei toiveista huolimatta voitu avata yleisölle marras- ja joulukuuksi. Myös Ratikkamuseo oli aiempaa enemmän suljettuna Kulttuuritehdas Korjaamon yksityistilaisuuksien johdosta. 5.2 Museo oppimisympäristönä Helsingin kaupunginmuseon opetuspalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille kohderyhmille: päiväkodeille, kouluille ja muille oppilaitoksille, sekä erilaisille järjestöille ja yhdistyksille. Lisäksi museopedagogia tukee osaltaan Helsinkiin eri tahoilta muuttaneiden kotoutumista. Myös 21

22 ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen on kuulunut toimintaan. Kaupunginmuseon opetustiimi koostuu viidestä museolehtorista ja kahdesta työpajaohjaajasta. Opetuspalvelut koostuvat näyttelyopastuksista, luennoista, esitelmistä, tietopalveluista, kursseista, kerhoista, työpajoista sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjauksesta. Ammattitaitoa on täydennetty koulutustilaisuuksilla sekä opintomatkoilla. Museolehtorit ovat ottaneet osaa julkaisutoimintaan erilaisten artikkeleiden kirjoitus-, toimitus- ja käännöstöiden muodossa. Lisäksi opetustiimiä ovat työllistäneet Uuden Kaupunginmuseon sisältösuunnittelu ja eri näyttelyiden suunnittelu- ja oheisohjelmatyöryhmät sekä muut työryhmät. Kertomusvuonna opastettuja ryhmäkävijöitä oli (2013: ). Vähennystä edellisvuoteen oli Lasten kaupungin huhtikuussa tapahtuneen sulkeutumisen johdosta 13,5 %. Asiakastyytyväisyys opetuspalveluihin asteikolla 1 5 mitattuna oli erinomainen 4,73 (n=97) Teemaopastukset lapsille ja nuorille 2014 Lasten kaupungin opastukset Matka 1700-luvulle, Lapsuus Helsingissä ja Vanhan ajan oppitunnit jatkuivat toukokuun loppuun asti, jolloin museo suljettiin Elefantin korttelin remontin vuoksi. Muotoja luonnosta teemaopastus Art Nouveaun luonto näyttelyssä peruskoulun alaluokille tammihelmikuussa Menneisyyden jäljillä arkeologian työpajat peruskoulujen 4 6 luokille maaliskuussa Tukka tötteröllä selviydytkö 1950-luvusta? Peruskoulun yläluokkalaiset saivat Hakasalmen huvilan Rasvaletti-näyttelyssä kokeilla miten he selviytyisivät 1950-luvusta. Leikkimielisessä joukkuekisassa nuoret saivat osallistua Eläintarhan ajoihin, tutustuta aikakauden muotiin ja teknisiin uutuuksiin sekä kilpailla hulavanteen pyörittämisessä. Päiväkotilapset pääsivät puolestaan kokeilemaan 1950-luvun suosittuja tansseja ja pihaleikkejä. Vallan ytimessä kävelykierrokset Senaatintorin ympäristössä peruskoulun yläkuokille, lukioille ja toisen asteen oppilaitoksille touko- ja syyskuussa tutustuttivat alueen historiaan ja kulttuuriperintöön Joulu raiteilla tapahtuma Ratikkamuseossa päiväkoti- ja koululaisryhmille. Osallistuja pääsivät ajelemaan rahastajan kanssa vanhalla raitiovaunulla Ratikkamuseoon, jossa joulusta ahdistuva Aune ja joulua rakastava Hilma kertoivat jouluvalmisteluistaan. Kierroksen päätteeksi museon työpajassa askarreltiin joulukortit muistoksi vierailusta. Muuta ohjelmaa, teemaopastuksia ja työpajoja 2014 Kun isovanhemmat olivat pieniä teemaopastus Hakasalmessa Rasvaletti-näyttelyssä tammihelmikuussa Pitkänsillan takana, Työväenasuntomuseo Koti Kirstinkujalla, Työvöenasuntomuseo Pihojen lapset Hakasalmessa Hulluna Helsinkiin Sofiankatu Rasvaletti 1950-luvun valokuvia Hakasalmessa Yleisöopastukset eri näyttelyissä Kaupunginmuseon ruotsinkieliset teemaopastukset 2014 Arkeologiska verkstäder, Sederholmska huset Barnaliv i gamla Helsingfors, Sederholmska huset Brylcreem, Villa Hagasund Galen i Helsingfors, Helsingfors stadsmuseum 22

23 Gammaldags lektion, Sederholmska huset Guidad rundtur i stadskärnan Julen på räls, Spåramuseet Knuttar och spättor en lekfull orientering, Villa Hagasund Livet på Kristinegränden, Arbetarbostadsmuseet Norr om Långa bron, Arbetarbostadsmuseet Resa till 1700-talet, Sederholmska huset Våran gård, Villa Hagasund Ohjelmaa aikuisille ja koko perheelle 2014 Askarrellaan! Heijastimia, Lasten kaupunki Tammen tarinoita miten maailma syntyi, nukketeatteri Sytkyt, Lasten kaupunki Tipattoman tammikuun illanvietto, Sofiankatu luvun muuttuva kaupunkimaisema opastus Rasvaletti-näyttelyssä 2.2. Askarellaan! Ystävänpäivän puu ja kortteja, Lasten kaupunki Bingoilta 1970-luvun tyyliin, Sederholmin talo Koululauluilta, Sederholmin talo luvun arkea opastus Rasvaletti-näyttelyssä Vauvateatteri, värejä, ääniä, nukketeatteri Sytkyt, Lasten kaupunki 2.3. Muotitapahtuma Hakasalmen huvilassa 6.3. Askarrellaan! Paperinukkeja, Lasten kaupunki luvun muotikatsaus opastukset huhtikuussa ja syyskuussa 1950-luvun muotitapahtuma Rasvaletti-näyttelyssä 6.4. Hakasalmen huvilassa 50-luvun kampaamo palveli asiakkaita koko huhtikuun ja syyskuun. Puutarhajuhlat Työväenasuntomuseossa 6.6. Fiftaripiknik Hakasalmen huvilassa Helsinki-päivänä Leikkimieliset pilkkikilpailut Sofiankadun Menneen talven lumia-näyttelyssä Käsityökeskiviikko Työväenasuntomuseossa 20.8., ja Taiteiden yö Hakasalmen huvilassa, Sofiankadulla ja Työväenasuntomuseossa 1950-luuvn design-tapahtuma Rasvaletti-näyttelyssä Paperinukketyöpaja Rasvaletti-näyttelyssä luvun hipat Rasvaletti-näyttelyssä Albumit auki tapahtuma Rasvaletti-näyttelyssä Lennokkityöpaja Rasvaletti-näyttelyssä Adventin avaus Sofiankadulla Muistojen paikat kuvamuistelut kuva-arkistossa keväällä ja syksyllä, aiheina yleiset saunat, Hakaniemi, Linnanmäki, snagarit ja Keskuspuisto Slangiopastukset Rasvaletti-näyttelyssä keväällä ja syksyllä 5.3.Toimintaa museon seinien ulkopuolella Muistojen matkalaukut (7 kpl) ovat kaupunginmuseon työpajaohjaajien kehittämiä työkaluja ikäihmisten viriketoimintaan. Laukusta neljä on ns. elämänkaarilaukkua ja kolme teemalaukkua. Laukut kiersivät vuoden aikana yhteensä noin 40 paikassa, etupäässä palvelutaloissa ja vanhustenkeskuksissa. Matkalaukut saivat uusia yleisöjä Arooska-projektin yhteyteen rakennetun, somalialaisista ja osittain suomalaisista esineistä koostuneen laukun myötä. Laukkuun tutustui eri-ikäisiä, eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä kulttuurikeskus STOAssa ja Tapulikaupungin kirjastossa. Matkalaukkujen lainaan kuului lainaajan niin halutessa työpajaohjaajan käynti laukun luona. Työpajaohjaajan vetämiä muistiaisia oli kuluneena vuonna 24. Osa laukuista oli myös sovel- 23