Tampere-talon. sanomia s. 4 s. 6 s. 8. Tampere-talo taas kongressikeskusten kärjessä. Tero Saarisen huikea Borrowed Light

Transkriptio

1 Tampere-talon sanomia s. 4 s. 6 s. 8 Tampere-talo taas kongressikeskusten kärjessä Lasten Tampere-talo kutsuu toimintaan Tero Saarisen huikea Borrowed Light

2 Pääkirjoitus Uusia askeleita Tampere-talo on ainutlaatuinen. Tämän tunteen koin ensimmäisen kerran astuessani Tampere-taloon sisään 2000-luvun alussa. Olin uusi tamperelainen, opintojen aloittaminen, iso ja vieras kaupunki sekä uudet kuviot toivat muutosta elämääni. Asuin kivenheiton päässä Sorsapuistosta, josta pian muodostuikin hengähdyspaikkani ja takapihani. Tampere-talo taas edusti juhlasalonkia, hienostuneisuutta ja kulttuuria. Valmistumisen jälkeen tein töitä, muutin toiseen kaupunginosaan ja sain ihanan perheen. Tampere-talo pysyi paikkana, jossa kävin säännöllisin väliajoin. Tarjolla oli aina jotain mielenkiintoista, oli kyse kongressitilaisuudesta, jota työni edellytti, käärmenäyttelystä, johon lapset halusivat tai itseäni kiinnostavasta musiikkituotannosta. Reilu vuosikymmen myöhemmin löydän itseni työskentelemässä paikasta, joka on antanut minulle elämyksiä ja kaupungin siluetissa turvaa ja pysyvyyttä. Nyt olen sukeltanut sisään talon toimintaan, olen tutustunut henkilöstöön, nähnyt heidät työn touhussa, kiivennyt Ison salin kattorakenteisiin, kuullut historiaa ja mikä parasta päässyt suunnittelemaan tulevaa. Tulevaisuuden suunnittelemisen kantavana ajatuksena on, että uusia askeleita otetaan ja mennyttä aikaa kunnioitetaan. Tamperetalon yhtenä vahvuutena on se, että iso osa henkilöstöä on edelleen täällä töissä, yli kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin. Tamperetalo on enemmänkin kuin työpaikka, se on iso osa elämää. Elämä muuttuu ja niin tarvitsee Tampere-talonkin muuttua. Avaamalla Tampere-taloa yhä enemmän kaikkien paikaksi tulla, olla ja viihtyä, saamme juhlasalongin muuntautumaan olohuoneeksi. Sillä olohuone on kaikkien, siellä viihtyy niin juhla- ja messuvieras kuin opiskelijakin, ulkopaikkakuntalainen ja turisti, perheen pienimmät ja suvun vanhimmat. Keltään se ei ole pois, sillä Tampere-talo on ainutlaatuinen, kaikille. Piia Mutanen kehityspäällikkö Ajankohtaista Tampere-talon ravintoloissa on panostettu Reilun kaupan tuotteisiin, sekä luomu- ja lähituotteisiin. Niitä löytyy jo kaikista talon tuoteryhmistä. Syksyllä lähetettiin kolme etäeventiä, yksi Pitkäniemen sairaalan nuorten osastolle, yksi Pispan palvelukeskuksen senioreille ja yksi Pappilanpuiston palvelukeskukseen. Palaute oli erittäin positiivista ja vuonna 2014 etäeventejä jatketaan samankaltaisella suunnitelmalla. Etäeventejä voivat hyödyntää jatkossa myös Tampere-talon kokousasiakkaat. Myyntisihteeri Kati Punta on palannut töihin Lipputoimistoon äitiysloman jälkeen. Hänen työnkuvaansa kuuluu ryhmämyynti, tilaisuuksien hallinta ja Lipputoimiston vastaavan tehtävät yhdessä Mervi Pentikäisen kanssa. Tampere-talo uusii digitaaliset näytöt tammikuussa, jolloin talossa suunnistamisessa tulee vieläkin helpompaa. Näytöt kertovat näppärästi myös tulevasta ohjelmistosta. Tampere-talo toivottaa Hyvää uutta vuotta! Tampere-talo Osakeyhtiö Yliopistonkatu 55, PL 16, Tampere Puhelinvaihde Sähköposti: Tampere-talon sanomia 1/2014 Tampere-talon asiakaslehti, ISSN Päätoimittaja Katariina Saarinen. Valokuvat Joonas Loueranta, Olli-Pekka Latvala, Eino Ansio, Emmi Marttinen, Katariina Saarinen, Tanja Ahola, Laurent Philipp, Sakari Viita, Jonas Lundqvist, Harri Hinkka, Kaapo Kamu. Taitto Jaakko Kahala. painopaikka Tampereen Offsetpalvelu Oy

3 Ajankohtaista Työ tekijäänsä kiittää Tampere-talossa jo kaksi vuosikymmentä viihtyneet Kaisu Liuhala ja Anja Siltanen jäävät tänä vuonna eläkkeelle. Anja heti vuoden alusta ja Kaisu huhtikuun lopulla. Kaisu ja Anja ovat kirjanneet muistonsa työvuosista rakkaassa Tampere-talossa ylös ja kiittävät niiden myötä kaikkia matkaa yhdessä taittaneita. Anjan eläkepäivät alkoivat vuoden alusta. Kaisun kissanpäivät alkavat vasta kevään jälkeen. Olin 1980-luvun lopussa töissä Haiharan nukkemuseossa, jonka toimitilat olivat silloin Hatanpään teollisuustalossa. Toimiston ikkunasta oli suora näkymä tälle mäelle, johon alkoi kohota suuri, valkoinen talo. Muistan ajatelleeni useasti, että tuossa talossa olisi varmasti mielenkiintoista olla töissä, vaikka en sen kummemmin tuntenut töiden luonnetta. Vuoden 1990 lopussa oli lehdessä ilmoitus, jossa haettiin varaussihteeriä Tampere-taloon. Tunsin tilaisuuteni koittaneen. Vaikka epäilin suuresti mahdollisuuksiani, lähetin hakemuksen. Asiat etenivät ja tuli kutsu ensimmäiseen haastatteluun ja sitten toiseen. Loppujen lopuksi istuin ainakin kolme kertaa toimitusjohtaja Öhmanin huoneen sohvalla jutustelemassa. Kun sitten hallintojohtaja aivan vuoden lopussa soitti ja kertoi minun tulleen valituksi varaussihteeriksi, oli se ensimmäinen Tampere-taloon liittyvä onnenpäiväni. Nyt 23 vuoden työuran jälkeen voin sanoa, että onnenpäiviä on ollut todella monta. Tampere-talon henki syntyi 90-luvun alussa, jolloin henkilökunta opetteli toimintatapoja. Kaikki yrittivät parhaansa ja puhalsivat yhteen hiileen. Innostus oli käsin kosketeltavaa. Tänä päivänä tulokset näkyvät monenlaisina onnistumisina ja tunnustuksina. Myöhemmin siirryin varaussihteerin nimikkeeltä projektipäälliköksi kongressiosastolle. Meno on ollut osastollamme mahtavaa ja yhteishenki pettämätön niin hyvinä kuin huonoina päivinä, kiitos oman tiimini. Asiakkaat ovat olleet työn suola. Kiitän kaikkia asiakkaitani hyvästä yhteistyöstä ja mukavista hetkistä työn lomassa. Eläkkeellä ollessani odotan ennen kaikkea pääseväni seuraamaan lapsenlasteni Sagan ja Ellenin elämää enemmän ja lähempää. Motto ni on teatterineuvos Eila Roinetta lainatakseni mummina olo on tärkeää. Varmasti seuraan kiinteästi myös Tampere-talon toimintaa ja osallistun ilolla kulttuuritapahtumiin. Tulin Tampere-taloon töihin marraskuussa 1989, jolloin talo oli vielä työmaana ja toimisto sijaitsi Kalevantiellä. Meitä ennen avajaisvuotta 1990 taloon tulleita on vielä töissä yhteensä neljä. Avajaisvuoden aikana 1990 taloon tulleita on vielä 23 vuoden jälkeen töissä noin 20, eli eläkkeelle on mukava jäädä tietäen, että jatkumo on taattu. Olen ollut lähes koko aikuisikäni lentoemäntävuosien jälkeen erilaisissa tehtävissä musiikin alalla, edellinen työni oli 10 vuotta musiikin tekijänoikeushallinnossa. Olimme jo Helsingin aikana hankkineet kesäpaikan Sastamalasta, ja kun Tampere-talon valmistuminen lähestyi, alkoi kiinnostaa vielä kerran näkökulman vaihto, kuitenkin alalla pysyen. Yhteydenotto talon ensimmäiseen toimitusjohtajaan Carl Öhmaniin tuotti tulosta ja pääsin taas aloittamaan jotakin ihan uutta. Kaikkein parasta työssäni on ollut hyvä, samaan maaliin pelaava työyhteisö, jonka tavoitteena on aina ollut hyvä palvelu. Itselleni ehkä kaikkein tärkeintä on ollut se, että talossamme esiintyviä artisteja ja muusikoita on aina pyritty palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla, ammattitaidolla ja aidosti arvostavalla asenteella. Siitä olemme saaneet todella paljon kiitosta esiintyjiltä ja heidän edustajiltaan. Ensimmäinen eläkekesä taitaa mennä kevyesti kesälomatunnelmissa, mutta syksyn synkkinä aamuina pitää keksiä järkevää tekemistä jokaiselle päivälle. Ajattelisin, että vapaa-aika saattaisi taas innostaa vanhaan kirjoitusharrastukseen, ehkä laulutekstejä ja runoja katsotaan. Matkustamatta on vielä kovin moneen kiinnostavaan paikkaan, ja mahdollisuus tarttua erilaisiin edullisiin matkatarjouksiin on tietysti vapaalla liikkujalla hyvä. Täytynee käyttää tätä mahdollisuutta, ja pitää matkalaukut käden ulottuvilla ja pino lukemattomia kirjoja valmiina mukaan otettavaksi. Anja Siltanen Kaisu Liuhala 3

4 Kokousuutisia Asiakkaiden antama palaute nosti hymyn huulille Tampere-taloon tulvi marraskuussa 2013 iloisia uutisia. Kokousten ja tapahtumien järjestäminen talossa sujuu asiakkaiden mielestä niin mallikkaasti, että se toi jälleen kerran ykkössijan joka toinen vuosi tehtävässä kongressitalo tutkimuksessa. Voitto on erityisen merkittävä Tampere-talolle, koska palaute tuli suoraan laajalta asiakaskunnalta. Asiakastyytyväisyyttä ja -pysyvyyttä mittaavassa tutkimuksessa oli mukana yhdeksän suurta kongressi- ja kokoustaloa. TNS Gallup haastatteli sellaisia asiakkaita, jotka olivat viimeisen kahden vuoden aikana käyttäneet talojen palveluja. Tutkimuksesta kävi ilmi, että asiakkaat arvostavat Tampere-talossa erityisesti myyntipalvelun toimivuutta, henkilökunnan ammattitaitoa ja palveluhalukkuutta, tarjouspyyntöihin vastaamista sekä palvelun joustavuutta. Asiakkaat arvioivat Tampere-talon tutkimuksen kärkeen jo kuudennen kerran peräkkäin. On hienoa, että olemme onnistuneet pitämään asiakkaamme näin tyytyväisinä vuodesta toiseen. Mieltä lämmittää myös se, että moni asiakas tulee taloon yhä uudelleen ja on valmis suosittelemaan meitä myös muille, sanoo kongressipäällikkö Erika Eischer. Meillä on aivan mahtavia asiakkaita, joiden kanssa yhteistyö on mutkatonta, Eischer kiittelee. Kongressitalotutkimus antaa Tampere-talolle arvokasta tietoa, sillä toimintaa arvioivat vain sellaiset asiakkaat, jotka ovat järjestäneet tilaisuuksia ja tapahtumia kyseisessä talossa. Tutkimuksessa ei siis arvioida mielikuvia, vaan asiakkaiden käytännön palvelukokemuksia. Tutkimuksesta saamamme tieto auttaa meitä myös vastaamaan asiakkaiden odotuksiin yhä paremmin. On tärkeää pitää huolta asiakassuhteista, kehittää jatkuvasti palveluja palautteen perusteella ja myös arvioida omaa toimintaansa säännöllisesti, Eischer sanoo. Tampere-talo pystyy nyt entistä paremmin vaikuttamaan esimerkiksi kokoustarjoiluihinsa, sillä talo ryhtyi tuottamaan ravintolapalvelunsa itse heinäkuussa Myös asiakkaiden toivomiin alueen hotellipalveluihin ja majoitusmahdollisuuksiin on tulossa parannuksia aivan lähitulevaisuudessa. 4

5 l Palvelu oli erinomaista, l Siellä oli henkilökunta tosi l Yhteistyö on oikein hyvää, Mitä asiakkaat sanovat Tamperetalosta koen työssäni hyötyväni siitä ettei tarvitse itse asioista huolehtia ja asiakkaat viihtyvät. Ruoka on erittäin hyvää. l Asiantuntijuus. Erinomaiset tilat. Paketti on loppuun hiottu, kun sinne menee niin tietää mitä saa. l Erinomainen palvelu, luotettava, sijaintikin on hyvä. Kokonaisuus; kaikki toimii. auttavaista, ammattitaitoista ja ystävällistä. Oli tosi hyvä tunne, kun saatoin olla täysin luottavainen myös tekniikan toimimisen suhteen, ei ollut yhtään pelkoa siitä, että tekniikka pettäisi. l Sijainti meille loistava, parkki- ja liikenneyhteydet hyvät, palvelu todella loistava. l Tuttu paikka ja asiantuntijaorganisaatio, saa paljon apua ja tukea ideointiin. Talon sisällä on mahdollisuus laajaalaisiin palveluihin. järjestelyt ihan viimeisen päälle aina. Saa kaiken avun mitä tarvitsee esim. tekniikan kanssa. Kaikki on aina etukäteen hyvin valmiita, mitään ei tarvitse alkaa säätämään. Sijainti on erittäin hyvä. l Ystävällisempi ja joustavampi palvelu sekä asiantuntevuus parempaa kuin muilla. Kongressitalotutkimus 2013 Tehdään joka toinen vuosi, toteutettu nykymuodossaan vuodesta TNS Gallup tekee tutkimuksen Suomen johtavien kokous- ja kongressitalojen toimeksiannosta. Mittaa kokousasiakkaiden tyytyväisyyttä ja pysyvyyttä sekä kokemuksia kokoustalojen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tutkituista taloista osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla, osa muualla Suomessa. Jokaista taloa arvioi puhelinhaastattelussa kunkin talon omasta asiakaskunnasta noin sata asiakasta, jotka ovat käyttäneet talon palveluita viimeisen kahden vuoden aikana. Haastattelut tehtiin elo-syyskuussa Mittaa asiakkaiden todellisia palvelukokemuksia, ei mielikuvia. Haastateltavana kokouspaikan valinnasta vastaavat ja tapahtumia järjestäneet yrityksistä, järjestöistä ja julkiselta sektorilta. Tutkimuksessa tarkasteltiin asiakaspysyvyyttä neljällä osa-alueella: asiakkaan antama kokonaisarvio toiminnasta ja palvelusta, halukkuus suositella palveluja ja käyttää niitä uudelleen sekä asiakkaan kokema hyöty. Tampere-talon asiakaspysyvyyden luku oli 98 (maksimi 100). Tutkimuksen keskiarvo oli 84. 5

6 Lastenkulttuuri Tampere-talo suunnittelee kokonaisuutta lapsille ja perheille Tampere-talolla on poikkeuksellisen kokonsa vuoksi mahdollisuudet ja vastuu palvella eri kohderyhmiä mahdollisimman laajasti. Vuonna 2014 keskitytään erityisesti lasten ja perheiden palvelun kirkastamiseen. Lapsille ja perheille suunnattujen toimintojen ja tapahtumien osalta halutaan kehittyä koko ajan ja tarjota selkeä kanava koko perheiden toiminnasta viestimiseen. Idea Lasten Tampere-talo -kokonaisuudesta syntyi halusta tarjota laadukasta kulttuuria lapsille ja toimia myös lasten hyväksi kulttuurikasvatuksen saralla. Tavoitteena on tarjota lapsille sopivaa ohjelmaa ympäri vuoden sekä selkeät viestintäkanavat lapsiperheille, josta tapahtumatarjonta on helppoa tarkistaa. Lasten Tampere-talo -kokonaisuuden kehittäminen alkaa heti alkuvuodesta ja jatkuu koko vuoden 2014 ajan. Tapahtumia ympäri vuoden Ilmaistapahtumat ovat tärkeä osa koko perheiden palvelua ja niitä järjestetäänkin Tampere talossa ympäri vuoden. Syyskauden avajaisina on toiminut avoimien ovien tapahtuma. Viime syksynä Sorsapuisto eilen ja tänään -tapahtuma kutsui yleisöjä tutustumaan Tampere-taloon ja puuhastelemaan talon ympäristössä Tampereen päivänä Talvisin Sorsapuiston on vallannut Rusettiluistelu-tapahtuma. Tuleva kevätkausi tarjoaa ilmaistapahtumien lisäksi lapsille ja perheille myös musiikkitapahtumia, joista ensimmäinen on Pirkanmaan musiikkiopiston kanssa yhteistyössä toteutettava Mörköooppera. Teemme paljon yhteistyötä paikallisten lastenkulttuuritoimijoiden kanssa ja tavoitteenamme on tarjota lapsille ja lapsiperheille vieläkin enemmän tapahtumia. Mörköooppera on viidellä esityksellään ehdottomasti kevätkauden lastentapahtumien kohokohta. Perinteitä ja uutta yhdistelevä Mörköooppera on upea tuotanto, kertoo Tampere-talon ohjelmapäällikkö Marko Stenström. Myöhemmin syksyllä 2014 seuraa mittavan yhteistyön avulla toteutettava Lasten suurkonsertti. Voimansa yhdistävät Tampereen musiikkiakatemia, Kevään lastentapahtumien kohokohta on Pirkanmaan musiikkiopiston ja Tampere-talon yhteistuotanto Mörköooppera. Pirkanmaan musiikkiopisto, Tampereen ev.lut.seurakuntien musiikinopetus, Musiikkiosuuskunta Oktaavi, Tampereen Suzukikoulu, Hennerin leikkitoimintakeskus ja Musiikkikoulu Maija Salo. Tapahtumassa kuullaan ja nähdään laulua ja tanssia. Koko perheelle suunnattu baletti lukeutuu myös Tampere-talon jokavuotisiin suurtuotantoihin samoin kuin ja Sorsapuistosalin lasten itsenäisyyspäivän tanssiaiset. Lasten tapahtumia lähestytään tulevaisuudessa tieteellisestäkin näkökulmasta. Lapsen oikeuksien päivän -kokonaisuuden, seminaarien ja tapahtumapäivän, järjestämistä jatketaan yhteistyössä Tampereen yliopiston, kaupungin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Tampere-talon kummikoulu kevätjuhlatunnelmissa. Lapsen oikeuksien päivän tapahtumassa yhdistyvät tiede ja hauska koko perheen puuhapäivä. 6

7 Voittajafiilis! Roolityöskentelyssä sai eläytyä Tampere-talossa aikuisetkin heittäytyivät lapsenmielisiksi ja kokeilivat rajojaan balettitunnilla. Maanantai-iltana joukko raavaita miehiä kokoontui Tampere-taloon tutustumaan baletin ihmeelliseen maailmaan. Illan aikana miehet kuulivat baletin historiasta, oppivat tanssi tekniikkaa sekä harjoittelivat vähän roolityötäkin. Urheat miehet saivat palkinnoksi liput Prinsessa Ruususen ensi-iltaan ja kasvonsa Aamulehden ja Moron kansiin. Tanssinopettaja Mirja-Liisa Herhi näyttää joukolle mallia. Kokemus oli hieno. Koko ryhmälle jäi hymy huulille tunnin päätyttyä. Tiivistä yhteistyötä Tampere-talon lastentoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Tärkeimpiin kumppaneihin lukeutuvat kuitenkin Tampere Filharmonia ja Pirkanmaan musiikkiopisto. Lasten Tampere-talo pohjautuu osittain Filharmonian Nuori kuuntelija -klubiin. Tampere Filharmonia tunnetaan lapsille ja nuorille suunnatun musiikkikasvatustoiminnan edelläkävijänä. Tärkeimmässä roolissa musiikkikasvatustoiminnassa ovat vierailut Tampere Filharmonian arkeen, joissa koululaiset pääsevät kuuntelemaan orkesterin kenraaliharjoituksia sekä tutustumaan esimerkiksi orkesterin kokoonpanoon, soittimiin ja ohjelmistoon. Tampere-talossa käy vuosittain tuhansia koululaisia kuuntelemassa Filharmonian konsertteja. Nuori kuuntelija -klubi antaa vuotiaille ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua suuren orkesterin toimintaan ja nauttia monipuolisesta musiikista. Haluamme tarjota nuorille mahdollisuuden tutustua klassi seen musiikkiin, jotta kynnys osallistua konsertteihin tukevaisuudessakin olisi matalalla, kertoo Tampere Filharmonian intendentti Helena Hiilivirta. Viime syksynä Tampere-talo aloitti myös kummikoulutoiminnan Linnainmaan koulu kanssa. Yhteistyö tarjoaa Linnainmaan koulun oppilaille mahdollisuuden tutustua monipuoliseen kulttuuritarjontaan ja erilaisten produktioiden tekemiseen. Tavoitteena on innostaa oppilaita aktiivisiksi kulttuurin harrastajiksi ja tuoda heidät osaksi Tampere-talon aktiivista toimintajoukkoa. Tampere-talo haluaa lisätä dialogia lasten kanssa, sillä on tärkeää ymmärtää mitä iso kulttuurin monitoimitalo voisi lapsille ja perheille tarjota. Siksi lastentoimintaa pyritään kehittämään yhteistyössä sekä lapsia kuunnellen. Tapahtumatarjontaa lisätään ja kehitetään edelleen, jotta myös lapset löytäisivät Tampere-talosta paikkansa. 7

8 Ohjelman huiput Ravisteleva tanssiteos tuo valoon kuvia ihmisyydestä Koreografi Tero Saarinen tuo maailmalla mainetta niittäneen teoksensa Borrowed Light Tamperetaloon 9. maaliskuuta Borrowed Light kuuluu Saarisen tunnetuimpiin ja menestyksekkäimpiin koreografioihin. Teoksessa tanssi ja Shakers-musiikki sulautuvat yhteen, kun Tero Saarinen Companyn kahdeksan tanssijan rinnalla esiintyy maailman johtaviin vanhan musiikin kokoonpanoihin kuuluva amerikkalainen The Boston Camerata. Kun Tero Saarinen ensi kertaa tutustui Shakerseihin 1980-luvun lopulla, hän tuskin aavisti myöhemmin syntyvän teoksensa Borrowed Lightin menestystä. Nyt ensi-esityksensä vuonna 2004 saanutta teosta on esitetty 11 maassa, maailman tärkeimmillä esittävän taiteen näyttämöillä. Se on osoitus siitä, että ja 1800-luvuilla kukoistaneen radikaalin uskonnollisen Shakers-liikkeen vahvat yhteisölliset arvot ja sen luoma kaunis, funktionalistinen estetiikka koskettavat yhä. Menestys kertoo myös nykytanssin voimasta ja sen mahdollisuuksista sekä teoksen merkittävästä luonteesta ja korkeatasoisesta toteutuksesta. Kaikki lähti amerikkalaisen Doris Humphreyn Shakers-vaikutteista koreografiaa esittelevästä dokumentista, joka inspiroi Saarista ja sai hänet tutustumaan tarkemmin lahkon arkkitehtuuriin, muotoiluun ja ajatuksiin. Ajatus koreografiasta vahvistui 2000-luvun alussa, kun yhteistyö Shakers-musiikkia taitavan The Boston Cameratan kanssa käynnistyi. Saarinen ja Cameratan silloinen johtaja Joel Cohen valitsivat 22 kappaletta tuhansien joukosta, joista osaa ei ollut milloinkaan ennen esitetty tai levytetty Shakers-lahkon ulkopuolella. Vahvoista vaikutteista huolimatta Borrowed Light on ennen kaikkea tutkielma yhteisöllisyydestä, ei Shakers-lahkosta. Biisivalintojen jälkeen koreografiaa ryhdyttiin työstämään ko- ko ryhmän voimin work shopeissa kansainvälisissä residensseissä. Materiaalia syntyi valtavasti, joten paljosta jouduttiin myös luopumaan, avaa Saarinen. Koreografia ja visuaalinen ilme valmistuivat puolentoista vuoden työn tuloksena. Ensi-iltansa se sai vuonna 2004 Le Havressa, Ranskassa. 10 vuoden mittainen esitysperiodi on tuonut teokseen paljon lisää, mutta myös muovannut sitä eri tavoin. Ensi-iltaa lähestyttäessä haastavin osuus oli sovittaa laulajien ja tanssijoiden työ orgaanisesti yhteen. Koko tiimi tapasi ensi kerran vain viikkoa ennen ensi-iltaa, mikä ehkä hankaloitti työtä, mutta teki porukasta todella tiiviin. Nyt, kun liitymme yhteen teoksen äärellä, tuntuu aina siltä kuin palaisi kotiin. Ajan myötä myös koko teos on muovautunut. Turhilta tuntuneet liikkeet ovat karsiutuneet ja musiikin tempoon tehty muutoksia. Mitä tiiviimmin kaksi taiteenlajia, tanssi ja laulu, ovat palmikoituneet yhteen, sitä selkeämmin 8

9 muutosten tarpeen on huomannut, kertoo Saarinen. Rajoja rikkoen Yksilön oikeuksia sekä tilaa erilaisissa yhteisöissä käsittelevä Borrowed Light on kestänyt aikaa ja rikkonut matkan varrella rajoja. Niin kriitikot kuin yleisökin ovat vaikuttuneet teoksen kompromissittomasta luonteesta ja syvällisestä koskettavuudesta. Teosta ja taiteilijoita ympäröinyt palaute on ollut koskettavaa. Teos on haastanut ajatuksen tanssitaiteesta hetken taiteena. Sen harvinaisen pitkä elinkaari kertoo myös selkeästi siitä, miten tärkeitä ja perustavanlaatuisia teemoja ja kysymyksiä Borrowed Light nostaa esiin. Yhteys yleisöön on ollut palkitsevaa ja usein teoksen jälkeen järjestetyt keskustelutilaisuudet ovat auttaneet ymmärtämään, miten tanssin kieli ja arvomaailma välittyy riippumatta maasta tai kansasta, selittää Saarinen. Pitkän uran varrelle on kertynyt monta mieleenpainuvaa hetkeä, joista esiintymiset ja keskustelutilaisuudet Uudessa-Seelannissa sekä Amerikassa ovat olleet vaikuttavimmat. Koimme hienon yhteyden yleisöön Uudessa-Seelannissa esityksen ja yleisökeskustelujen aikana. Taustalla vaikutti varmasti maidemme samankaltaisuus, johon liittyy maantieteellinen isolaatio. Kaksi eristettyä yhteisöä löysivät väliltään selkeän toveruuden. Amerikassa Jacob s Pillow -tanssifestivaalilla taas tanssimme uniikissa puurakenteisessa teatterissa, paikkakunnalla, joka on Shakers-lahkon seutua. Kohti uutta vanhaa varjellen Borrowed Light vierailee Tampereen ja Oulun jälkeen Pariisissa Chaillot -teatterissa. Nykytanssiin erikoistunut Chaillot on yksi Ranskan ja maailman tärkeimmistä esittävän taiteen näyttämöistä. Saarinen iloitsee vierai lusta myös siksi, että suurilla lavoilla teos pääsee todella oikeuk siinsa, sillä tila korostaa Mikki Kuntun hienoa valo- ja lavastussuunnittelua sekä Erika Turusen upeita pukuja, jolloin kokonaisuus alleviivaa teoksen sanomaa. Onhan se kunnia päästä Chaillot n päänäyttämölle, mutta tuli myös sellainen olo, että oli jo aikakin! Borrowed Light on kuitenkin merkittävä teos nykytanssin tai minkä tahansa taiteenalan mittakaavassa. Pariisi on yksi tanssitaiteen tärkeimmistä kaupungeista, joten on aina hieno fiilis viedä teos sinne. Sesonki näin arvostetussa teatterissa houkuttanee paikalle myös ostajia, jolloin Borrowed Lightille voi toivoa vielä lisää esityskertoja, kertoo Saarinen. Borrowed Lightilla on siis vielä matkaa taitettavana. Teos on koskettanut jo kymmeniätuhansia ihmisiä yleismaailmallisella teemallaan sekä vertaansa vailla olevalla toteutuksellaan. Nykytanssia ehkä pidetään vaikeasti ymmärrettävänä taiteenlajina, mutta Saarinen kehottaa kaikkia tutustumaan siihen. Jos ei koskaan aio katsoa nykytanssia, jää paljon kokematta. Esimerkiksi Borrowed Light käsit telee kaikille tuttuja teemoja ja antaa välineitä miettiä niitä katso jan omasta näkökulmasta. Myös elävä musiikki ja teoksen vahva visuaalisuus antavat tarttumapin taa vaikkei tanssia enempää tuntisikaan. Rajoittamalla itseään ennakkoluuloilla estää myös elämysten saamisen. Ei nykytanssi ole sen vaikeampaa kuin kirjan avaaminen. Kyse on siitä haluaako ruokkia omaa kokemuspohjaansa vai ei. Viime vuosien aikana nykytanssi taiteenalana on kokenut murroksen. Tanssi on alkanut kiinnostaa yhä laajempia yleisöjä. Se on samalla integroitunut yhteiskunnan rakenteisiin tavalla, joka on tuonut sen lähemmäs tavallisia ihmisiä. Tanssintekijöillä on ollut mahdollisuus ja vastuu herättää kysymyksiä sekä tarjota työvälineitä erilaisten ongelmien käsittelyyn. Tanssiin liittyy tietty hierarkiattomuus ja siksi se on toiminut apuvälineenä esimerkiksi ihmisten integroitumisessa uuteen yhteisöön. Ehkä siksi tanssi on vallannut alaa, ettei se maistu vain yhdeltä ja samalta, vaan sen sisään sulkeutuu paljon eri elementtejä ja muitakin luovia aloja, kuten valoja pukusuunnittelua. Tanssi ei selittele, vaan haastaa katsojaa ja toimii abstraktilla tasolla. Se tarjoaa parhaassa tapauksessa henkistä hyvinvointia. Tulevaisuudessakin Saarinen pysyy kiireisenä, sillä uusia teoksia syntyy vanhojen rinnalle. Tulevalle kaudelle on suunnitteilla kolme ensi-iltaa. Kysyttäessä mitä Saarinen tekisi, jos hän ei olisi tanssija ja koreografi, mitään ei tule mieleen. Kuvataiteet ja urheilu kiinnostivat nuorena poikana, mutta tietyllä tavalla hän yhdistää ne nyt työssään. Ehkäpä Saarisesta voi sanoa, että hän tekee juuri sitä, johon hänet on tarkoitettu. 9

10 Yhteistyössä Kevään kokouspaketit ovat musiikillinen matka halki Euroopan Tampere-talon kokouspaketit ovat perinteisesti noudattaneet tiettyä teemaa ja keväällä 2014 kokouspaketti on saanut inspiraationsa Tampere Filharmonian kansainvälisestä ilmapiiristä. Kutakin viikonpäivää kohti on valittu soittaja orkesterin riveistä edustamaan kulttuuritaustallaan päivän menukokonaisuutta. Tampere Filharmonian riveissä on muusikoita kaiken kaikkiaan 97, yhteensä 14 maasta. Kokouspaketin kasvoiksi valittiin soittajat Sveitsistä, Venäjältä, Suomesta, Unkarista ja Ranskasta. Lue soittajien mieltymyksistä ja uudenvuodenlupauksista! Mark Reding, Sveitsi Aleksandr Veryukhanov, Venäjä Antti Laulaja, Suomi 1) Lempiruokiani on italialainen tuorepasta fileellä ja huhtasienikastikkeella. Sveitsissä kannattaa kokeilla fondueta ja klassikoita, kuten zurches geschnetzelleä röstillä ja capunseja. Suomessa syön kaikkea paitsi salmiakkia. 2) Kävin Tampere-talossa ensimmäisen kerran noin viisi vuotta sitten London Bach Clarinet Ensemblen kanssa. Pidin kaupungista ja sitä ympäröivästä luonnosta, erityisesti lumisesta talvesta. Vuonna 2011 avautui pääklarinetistin paikka ja koesoittojen kautta sain sen. 3) Valitsin soittimekseni klarinetin, monien musiikillisten kokeilujen jälkeen. Isosetäni oli myös klarinetisti sveitsiläisessä kansanmusiikkiyhtyeessä. 4) Älä koskaan vain harjoittele, esiinny aina! 1) Lempiruokiani ovat venäläiset dumplingit, borssikeitto, täytetty kala sekä pozharsky-kotletti. Suomessa pidän erityisesti kermaisesta lohikeitosta. 2) Tulin Suomeen elokuussa Netissä oli ilmoitus Tampere Filharmonian fagotin koesoitosta, jonka voitin. 3) Aloitin fagotin soittamisen 10-vuotiaana, koska kaksi veljeäni soittivat huilua ja äitini pianoa. Kaksi huilua ja fagotti ovat klassinen trio. 4) Minulla ei ole mitään erityistä uudenvuodenlupausta. Teen mielelläni samoja juttuja kuin viime vuonnakin. 1) Olen kaikkiruokainen, mutta suosin kalaruokia. Janssonin kiusauksen ja maksalaatikon jätän väliin. Suomessa suosittelen maistamaan karjalanpiirakoita ja muikkuja. jotka ovat parhaita heti pyynnin jälkeen savustettuna tai halstrattuna. 2) Kävin Tampere-talossa ensimmäisen kerran ystäväni kanssa, kun se oli rakennusvaiheessa. Orkesteriin pääsin mukaan vuonna 1997 koesoiton kautta. 3) 20-vuotiaana mietin, että olisi kiva soittaa jotain. Isän kontaktien kautta pääsin tutustumaan musiikkimaailmaan ja siitä innostus kontra basson soittamiseen lähti. 4) En yleensä tee uuden vuoden lupauksia, vaan niitä tulee annettua pitkin vuotta. Täydellinen ooppera Minulta ani harvoin pyydetään ohjauksia. Tarkoitan siis kadulla tai kaupassa. tulkittu tuhansia kertoja. Jokainen oopperaohjaaja haluaa tehdä oman Figaronsa ja tehdäkin siitä kuumottavana avioliittokomediana, jossa nuori rakastaja piiloutuu rouvan vaatekaappiin Nämä kaikki teemat tuon katsojan ihasteltavaksi, ja ajatelkaa: kaiken yllä soi Mozartin Mutta toisinaan niin käy. Häkel- sellaisen shown, ettei kenelläkään ja mustasukkainen aviomies huikean kekseliäs musiikki. lyttävintä on, että pyytäjät ovat ole nokan koputtamista. Niin haluaa niin kiivaasti pettää, Kun tutustuin Figaron toisistaan tietämättä ehdottaneet haluan minäkin. ettei pimeässä huomaa hak- häihin ensi kertaa, koin minulle samaa teosta: Hyvää Figaron häät kestää tulkintoja, kailevansa omaa vaimoaan. ahaa-elämyksiä jatkoa ja milloinkas sinä ohjaat koska se on täydellinen ooppera. Rohkean huumorin ystävänä tuttujen teemojen Tampere-taloon Figaron häät? Se on iätön ja ajaton, monikerrok- ihailen teoksen sukupuoliroo- parissa. Hyräilin Tämä kielii kahdesta asiasta: tam- sinen klassikko, jota voi lähestyä leja rikkovaa kuvastoa, enkä mukana Figaron perelaiset haluavat nähdä Mozar- melkein mistä kulmasta hyvänsä lakkaa hämmästelemästä marssilaulua. tin koomisen mestariteoksen ja se ja se palkitsee etsijänsä. vanhapiika Marcellinaa, Parinkymmenen sopii minunlaiselleni ohjaajalle. Lapsellinen puoli minussa pitää joka hinkuaa niin hurjasti kuuntelukerran Nyt ne kumpikin toteutuvat. Figaron häitä poikamaisena seik- naimisiin, että hoksaa vasta jälkeen huoma- Figaron häät on yksi maailman kailunäytelmänä vakoiluineen ja hetkeä ennen alttaria, että sin huokailevani esitetyimmistä oopperoista. Sitä valepukuineen. Jos tutkin teosta sulhanen onkin hänen oma Kreivittären riipai- on yli kahdensadan vuoden aikana hämärässä, se näyttäytyy korvia poikansa. sevien aarioiden 10

11 Mikä on lempiruokasi Koska ja miten olet Mikä on instrumenttisi Mikä on uudenvuoden- kotimaassasi ja Suomeen ja Tampere- ja miten valitsit sen? lupauksesi? Suomessa? taloon päätynyt? István Szalay, Unkari Julien Weber, Ranska 1) Unkarissa lempiruokiani ovat gulyás-keitto (gulassi) ja pörkölt (paprikalla maustettu käristys). Suomalaisessa ruokakulttuurissa pidän erityisesti pataruuista, kuten poronkäristyksestä, hirvipadasta ja karjalanpaistista. Inhokkeja minulla ei ole, vaikka viilin koostumuksen suhteen olen edelleen aika skeptinen. 2) Muutin vanhempien kanssa Suomeen Aloitin työni Tampere Filharmoniassa vuonna ) Instrumenttini on viulu. Valinta oli helppo ja luonnollinen, sillä isäni on viulutaiteilija ja arvostettu viulupedagogi. Minulla on tällä hetkellä unkarilaisen Imre Kabayn viulu 1900-luvulta ja Jaakko Mäkelän viulu vuodelta ) Ensi vuonna voisin yrittää keskittyä vielä paremmin minulle tärkeisiin ihmisiin ja asioihin. 1) Lempiruokani on ankanmaksa mausteisen leivän, hunajan ja valkoviinin kera. Suomalaisessa ruokakulttuurissa pidän kardemummapullasta. Ruskeasta kastikkeesta tai mämmistä en välitä. 2) Tulin Suomeen, Jyväskylän sinfoniaorkesteriin, viisi vuotta sitten ja 2010 sain paikan Tampereelta. Valitsin Suomen kaikista maista, koska olin aina halunnut matkustaa ja Suomi vaikutti kiinnostavalta maalta ja on sitä yhä. 3) Soittimeni on oboe. Valitsin sen ikään kuin pakon sanelemana. Lapsena opiskelin Ranskassa musiikin teoriaa ja opettaja pyysi listaamaan kolme soitinta, joita haluaisin soittaa. Valitsin pianon kurssi oli täynnä. Valitsin viulun kurssi oli täynnä. Valitsin harpun näin soittimen, kielten lukumäärän ja ymmärsin mahdollisuudet epäonnistua. Lopulta opettajani vihjasi avoimesta paikasta oboen kurssilla ja sille tielle jäin. 4) En yleensä tee uuden vuoden lupauksia, mutta joka päivä herään ja yritän olla parempi ihminen ja muusikko. Opettajani sanoi: Jos aiot tehdä jotain uudelleen, sinulla tulee olla hyvä syy siihen ja seuraavan kerran tulee aina olla parempi kuin edellisen, muuten harjoittelu on turhaa. Se on päivittäinen lupaukseni! "Mitään niin kaunista kuin meidän Figaromme ei ole Tampereella nähty koskaan." aalloilla. Ja nyt, vaikka osaan ja silkkisamettia. Ylpeänä totean, joka hallitsee suvereenisti eng- palkkansa ja kaikki, niin yleisö teoksen ulkoa, jähmetyn yhä että miehistössäni työskentelee lantilaisen komedianäyttelemi- kuin esiintyjätkin, ovat iloisia, jännittämään toisen näytöksen kaksi maamme huippuvisualistia, sen. Hän saa vaimokseen tämän koska ovat saaneet viettää illan finaalia, yli 20 minuuttia raken- lavastaja Hannu Lindholm ja pu- hetken Etelä-Afrikan suurimman maailman parhaan oopperan tuvaa nerouden huimaa taidon- kusuunnittelija Tuomas Lampinen. vientituotteen Kelebogile Pearl parissa. näytettä, joka kasvaa kahden Mitään niin kaunista kuin meidän Besongin, joka laulaa kuin enkeli. Ainoa huono puoli teoksessa henkilön riidasta, ensin kolmen, Figaromme ei ole Tampereella Oopperamme pääparina, rakasta- on sen kesto. Figaron häät, näet, sitten neljän ja lopuksi seitsemän nähty koskaan. Puhumattakaan vaisina jotka haluaisivat viettää loppuu aivan liian pian. Sen solistin ilotteluksi. Mietin, malt- niistä yllätyksistä... häitään, kun muut laittavat kapu- soisi jatkuvan ikuisesti, soivan taako yleisö pysyä penkissään. Tahtipuikko on luovutettu ko- loita rattaisiin, nähdään Suomen ja elävän onnellisena maailman Lupaan, että ei pysy. Minun oh- keneen brittiläisen Mozart-spe- valovoimaisimmat nuoret laulajat loppuun asti. jausteesini rakentuu kolmesta sa- sialistin Roy Goodmanin käsiin, Marjukka Tepponen ja Mika Kares Tämä on kutsu Figaron häihin. nasta: Yllätä. Huvita. Kosketa. Jo joten illasta tulee musiikillises- täydennettyinä ansioituneemmal- Tervetuloa viettämään täydellistä meidän Figaromme höyhenenval- ti paitsi tinkimättömän tarkka la tähtiparilla Monica Groop ja Esa iltaa. kea ylöspano saa yleisön haukko- myös eloisa ja keveä. Kreiviksi Ruuttunen. maan henkeään. Pukuihin vyöry- produk tioomme saapuu niin ikään Tietenkin Figaron häissä Tuomas Parkkinen tetään kilometreittäin tylliä, taftia brittiläinen baritoni Mark Stone, on onnellinen loppu. Paha saa ohjaaja 11

12 MINUN TAMPEREENI Päätin tulla Tampere Filharmonian ylikapellimestariksi, vaikka muitakin pyyntöjä oli. Tuntuu aina rohkaisevalta, että joku uskoo yhteistyön sujuvan niin hyvin, että päätyy pyytämään ylikapelli mestariksi. Päätökseni tulla Tampereelle oli helppo, sillä halusin pysyä Suomessa ja halusin ensimmäisen oman orkesterini olevan suomalainen. Tampere-talon Isossa salissa on hyvä akustiikka ja lavatekniikka. Ja talossa on myös erinomaisesti asiansa osaava tekninen henkilökunta. Talossa on tosi kotoisaa, varsinkin taiteilijoiden puolella, ja viihdyn täällä hyvin. Kanttiini on aina avoinna ja sieltä saa hyvää ruokaa, jengi jää sinne syömään. Henkilökunta on tullut tutuksi jo lyhyessä ajassa. Tampere-talo on myös tosi juhlava, varsinkin iltavalaistuksessa. Ja Tampereen mittakaavassa tämä tuntuu olevan kulttuurin keskus, kaikki tuntevat talon ja osaavat tulla tänne. Talon ilmapiiri on kansainvälinen. Orkesterissakin on sopiva sekoitus eri kulttuureja. Tampereella on Suomen paras yleisö, joka uskaltaa innostua sen kuulee vaikka aplodeista. Seisovia aplodeja on ollut usein, mikä on Suomessa harvinaista. Syksyn aikana orkesterin konsertit ovat vetäneet salin täydeltä yleisöä, ja joukossa on näyttänyt olevan paljon nuoria, mikä on hyvä juttu. Lupasin heti ylikapellimestariksi nimitykseni yhteydessä, että Tampere Filharmoniasta tulee Suomen paras bändi. Lupasin heti ylikapellimestariksi nimitykseni yhteydessä, että Tampere Filharmoniasta tulee Suomen paras bändi. Tämä on mielestäni edelleen täysin mahdollista, mutta se vaatii sekä orkesterilta että minulta paljon töitä. Tärkeintä on, että hyvä meininki jatkuu sillä se saavutetaan. Tulokset kuulee sitten konserttien tason nousussa, pieninä nyansseina. Ja näkyyhän orkesterin suosio nyt jo koesoitoissa, joissa käy paljon nuoria ja hyviä hakijoita. Santtu-Matias Rouvali Vietä upea vappu Tampere-talossa! 1.5. Vappubrunssi klo 13 l Brunssin hinta 30 sisältäen keväisen maljan l 4 12 vuotiaat lapset Tampere Filharmonian vappukonsertti klo 15 l l Kapellimestarina ja juontajana Santtu-Matias Rouvali viihdyttävässä vappukonsertissa kuullaan J. Strauss vanhemman Radetzky-marssi, J. Strauss nuoremman Ukkosta ja salamointia, H. C. Lumbyen Samppanjagaloppi, Marianito Moresin Uno-tango sekä Šostakovitšin Jazz-sarja. l Liput alk. 22, eläkeläiset 16, opiskelijat 10 TUOTANTO TAMPERE-TALO Pääyhteistyö kumppanimme 12