Valtakunnallinen Moderni puukaupunki -hanke ( )
|
|
- Hannes Lehtilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 * Päivitetty * Valtakunnallinen Moderni puukaupunki -hanke ( ) Tämä teksti on tarkoitettu Moderni puukaupunki osahankkeiden ja muiden puurakentamisen pilottikohteiden tueksi sekä tiedoksi ja ohjeistukseksi puualan toimijoille, erityisesti maamme puualan kehittäjille sekä nk. Puu-Suomi -suuralue- ja maakuntavastaaville. Tässä esitetyt toimintamallit ovat syntyneet ja hioutuneet käytännön ja kokemusten myötä Moderni puukaupunki -hankkeen kuluessa vuoden 1997 alusta lähtien. 1. Yleistä Moderni puukaupunki -hanke on valtakunnallinen sateenvarjoprojekti, jonka päämääränä on synnyttää puurakentamisen avulla viihtyisiä ja esimerkiksi kelpaavia konkreettisia asuinmiljöitä sekä muita puurakentamisen pilottikohteita eri puolille Suomea. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena on ollut ottaa oppia vanhasta puurakentamisen perinteestämme, uudistaa sitä nykypäivän vaatimusten mukaisesti sekä hyödyntää puurakentamisen uusinta tutkimustietoa. Maamme puurakentamisessa on näin tietoisesti haluttu siirtyä teknisistä ratkaisuista ja yksittäisistä rakennuksista laajempiin miljöökysymyksiin, asumisviihtyisyyteen ja asukaslähtöisyyteen sekä lisätä rakennettujen esimerkkien avulla suomalaisen puurakentamisen kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä, uskottavuutta ja kilpailukykyä. Käytännönläheisillä projekteilla on haluttu samalla turvata puurakentamisen viimeaikaisen kehitystyön ja harjaantumisen jatkuvuus sekä pitää yllä puurakentamisen tiedon ja taidon tarjontaa. Moderni puukaupunki -hankkeessa yli 13 vuoden aikana ajankohtaisia pääteemoja konkreettisissa pilottikohteissa ovat olleet muun muassa: puukerrostalojen tekniset ja arkkitehtoniset ratkaisut; kaupunkimainen ja julkinen puurakentaminen; tiivis ja matala asuntoaluerakentaminen ja sen uudet kaavoituskäytännöt; puurakentamisen paloturvallisuus ja pitkäaikaiskestävyys; puukerrostalojen ja puumiljöiden asukaspalaute sekä tuottajamuotoinen pientalojen aluerakentaminen Tuoreimpina ajankohtaisina teemoina Moderni puukaupunki -hankkeissa ovat olleet: energiatehokkaan rakentamisen ratkaisut; uusiutuviin energiamuotoihin perustuvat lämmitysjärjestelmä sekä asuntoalueiden paikalliset energiahuoltoverkot. Uusissa Moderni puukaupunki -osahankkeissa on otettu puumiljöön pääteemoiksi myös piha- ja ympäristörakentaminen, puun käyttö sisustamisessa, puurakentamisen mahdollisuudet lähiösaneerauksissa sekä kaikkein painokkaimmin puurakentamisen ympäristökilpailukyky ja energiatehokkuus. Kaikkiin näihin osa-alueisiin liittyen on maahamme käynnistetty lukuisia konkreettisia pilottikohteita (=2 3 kpl / vuosi) Moderni puukaupunki -hanketoiminnan avulla. Moderni puukaupunki -hankkeella on pyritty vastaamaan myös ympäristöministeriön Tiivis ja matala -projektin tavoitteisiin, joista eräs on tiiviin kaupunkimaisen pientalotuotannon kehittäminen. Myös valtion asuntopolitiikassa on viime vuosina haluttu suosia tiivistä ja matalaa rakentamista. Asuntorakentamisen suuntaaminen kerrostalovaltaisuudesta pienkerrostalo- ja pientalotuotantoon merkitsee puun käytön lisääntymistä. Moderni puukaupunki -hankkeen keskeisenä tehtävänä on kuntien kaavoitukseen sekä maa- ja asuntopolitiikkaan vaikuttaminen, koska tällä tasolla tehdään keskeisimmät valinnat ja päätökset siitä, millaista asuinympäristöä rakennetaan. Uusi asuinalueita
2 kaavoitettaessa puu on nyt mahdollinen vaihtoehto aina 4-kerroksisiin kerrostaloihin saakka. Huomion kiinnittämisellä yksittäisistä rakennuksista miljöökysymyksiin ja kaavoitukseen sekä aluerakentamisella ja uusilla urakointikäytännöillä voidaan tarjota puurakentamiselle uusia mahdollisuuksia. 2. Yhteistyökumppanit Moderni puukaupunki -hankkeen valtakunnallisena koordinaattorina on toiminut TEKES:in, ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, sisäasiainministeriön, (Wood Focus Oy:n), Metsäteollisuus ry.:n ja Puuinfo Oy:n tuella vuodesta 1997 lähtien Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudio, joka jatkaa työtään edelleen (Puuinfo Oy:n hallinnoimana alkaen). Toimenpiteinä ovat muun muassa puurakentamiseen liittyvä tutkimus- ja julkaisutoiminta, puurakentamistiedon (erityisesti ympäristösuorituskykyyn ja energiatehokkuuteen liittyvän tiedon) levittäminen, uusien puumiljöökohteiden ja muiden puurakentamisen pilottikohteiden synnyttäminen ja hankkeistaminen sekä kokemusten vaihto eri osaprojektien välillä. Teemasta pidetään jatkuvasti pyydettäessä infotilaisuuksia, seminaareja, esitelmiä ja kokouksia eri paikkakunnilla. Moderni puukaupunki -kehittämishankkeessa ovat keskeisesti mukana Oulun yliopiston ja Puuinfo Oy:n ohella myös TKK:n ja TTY:n Puustudiot ja yhdyskuntasuunnittelun laboratoriot. Uusien osahankkeiden käynnistämisessä myös nk. Puu-Suomi -aktivaattorit voivat toimia keskeisessä roolissa, koska he tuntevat parhaiten paikalliset vaikuttajat, päättäjät ja puualan toimijat. 3. Toteutettuja ja käynnissä olevia osahankkeita Koko hankkeen lähtökohtana on ollut, että samanaikaiset projektit eri kunnissa tukevat toisiaan kehittämällä puurakentamista luontevasti ja alueellisesti kukin omista lähtökohdistaan. Hyvälle puumiljöölle ja -rakentamiselle ei ole olemassa vain yhtä yleispätevää periaateratkaisua. Tällä hetkellä mukana olevien Moderni puukaupunki -aluehankkeiden kokonaisanti ulottuu maalaiskuntien puisista omakotitaloalueista, maaseutumaisista puukylistä ja moderneista puukaupunkikylistä aina tehokkaisiin kaupunkimaisiin puukerrostalomiljöihin saakka. Rakennettuihin puumiljöihin voi käydä jo tutustumassa esimerkiksi Oulun Puu-Linnanmaan puukerrostaloalueella, Tuusulan asuntomessualueen Huminakujalla, Porvoonjoen Länsirannalla, Sodankylän vanhan raviradan alueella, Lahden Karistossa, Oulun Jylkynkankaalla ja Mikkelin Orijärven ranta-alueella. Rakentamisen käynnistysvaiheessa ovat myös mm. Helsingin Myllypuron puinen kaupunkikylä, Iisalmen Veturitallinranta, Turun Linnanfältti ja Kontiolahden Lehmon alue. Edellisten lisäksi Moderni puukaupunki - tavoitteisiin tukeutuvia puumiljööhankkeita on kaavoitustyön alla, tontinluovutusvaiheessa tai ideakilpailuvaiheessa noin 20 muulla paikkakunnalla. Nyt hanke tunnetaan jo lähes kaikissa kunnissa. Toteutetut esimerkkikohteet, julkaisutoiminta ja esilläolo mediassa ovat olleet hankkeelle parasta mainosta. (Ks.: > valmistuneita esimerkillisiä puumiljöökohteita ja > tulevia puumiljöökohteita). Asuntoalueiden viihtyisyystekijät, yleiset paineet asuntotuotannon ja kaavoituskäytäntöjen kehittämiseen sekä ympäristötietoisuuden lisääntyminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä uusien puumiljööalueiden syntymisessä. 4. Uusien Moderni puukaupunki -osahankkeiden synnyttämisen toimintamalli 4.1. Liikkeellelähtö Tähän saakka parhaimpiin tuloksiin on päästy projekteissa, jotka on jo lähtöjään saatu neuvoteltua puualuehankkeiksi. Mitä myöhäisemmässä vaiheessa puumiljöö- ja puurakentamisteema saadaan ideointiin, kaavoitukseen ja rakennussuunnitteluun mukaan, sitä huonommat mahdollisuudet ja vaikutuskeinot ovat alueen toteuttamiseen Moderni puukaupunki -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Uudet asuinalueet, joissa ei ole vielä yleiskaavaa tarkempaa kaavaa ovat kaikkein potentiaalisimpia. 2
3 Uusien osahankkeiden syntymisen edellytyksenä ovat pääsääntöisesti olleet useat yhteydenotot ja neuvottelut kaupunkien ja kuntien päättäjien sekä kaavoitusviranomaisten kanssa. Lopullinen tahtotila uuden alueen toteuttamisesta pitäisi saada ensisijaisesti lähtemään kuntien päättäjien ja virkamiesten omasta keskuudesta. Siksi on tärkeää Puu-Suomi -aktivaattoreiden tiedostaa ja lobata ne paikalliset tahot ja henkilöt, joilla on todellista vaikutusvaltaa, tahtoa ja kykyä saada oma alueellinen Moderni puukaupunki -hanke käyntiin ja toteutetuksi. Kaupungeille ja kunnille tulee tarjota Moderni puukaupunki -hankkeessa vilpittömästi tietoa, osaamista ja apua ideointiin, kaavoitukseen ja tontinluovutuskäytäntöihin. Hankkeen alkuunsaattamiseen tulisi pääsääntöisesti tarjota projektimuotoista työskentelyä, jolle on jo valmiiksi neuvoteltu myös ulkopuolista rahoitusta luotettavien yhteistyökumppaneiden (esimerkiksi eri ministeriöt, maakuntien liitot, TEKES, TE-keskukset, puumyönteiset rakennuttajat ja urakoitsijat) kanssa. Kaupungit ja kunnat kiireisine virkamiehineen kokevat tällöin saavansa projektien kautta itselleen ilmaista työpanosta, apua ja osaamista. * Lobbaa paikalliset päättäjät Moderni puukaupunki -hankkeen mahdollisuuksista, jaa kohdennetusti aiheesta julkaistua taustamateriaalia (ks. kohta 5.). * Järjestä Moderni puukaupunki -infotilaisuus kunnassa. Kutsu paikalle keskeiset päättäjät, kaavoitus-, rakennusvalvonta- ja paloviranomaiset sekä mahdollisuuksien mukaan myös rakennuttajia ja mediatoimittajia. Kutsu Moderni puukaupunki/ puu on ekoin! -infotilaisuuteen esitelmöijiksi Puuinfo Oy:nja Oulun Puustudion edustajia (Petri Heino, Markku Karjalainen tai Jouni Koiso- Kanttila), jotka kertovat työnsä puolesta veloituksetta Moderni puukaupunki -hankkeen tavoitteista, kokemuksista ja avustusmahdollisuuksista. HUOM! Tähän infotilaisuuteen ei ole syytä kutsua vielä urakoitsijoita eikä tavarantoimittajia, koska päättäjät ja virkamiehet pelkäävät yleensä tässä vaiheessa virkavirhettä eli lupaavansa liian aikaisin maa-alueita ja toteutuksia urakoitsijoille. Tällaiset päätökset kuuluu tehdä vasta myöhemmin. * Tämän käynnistysvaiheen lopputulemana tulisi olla poliittinen päätös kunnassa Moderni puukaupunki -hankkeeseen osallistumisesta ja maa-alueen tarjoamisesta puumiljöön toteuttamista varten. Tähänastisten kokemusten mukaan ihannekoko Moderni puukaupunki -alueelle olisi noin ha, k-m 2, noin asukasta. Tällainen alue pystytään hallitsemaan kokonaisuutena kaavasta aina kortteli- ja talosuunnitteluun saakka. * Varmista, että Moderni puukaupunki -päätöksestä informoidaan myös mediassa. Paikalliset lehdet ja aluetoimituskanavat ovat erityisen tärkeitä alueen positiivisen imagon ja julkisuuden rakentamisessa hankkeen alusta lähtien Kaavoituksen ideointivaihe Kunnallisen Moderni puukaupunki -päätöksen jälkeen alkaa projektin kokoonjuoksuvaihe. Kunnille on yleensä tarjottu toteuttamismallia, jossa rakentamisen tavanomainen toimintakäytäntö (arkkitehtikilpailu kaavoitus rakennuttajien etsiminen tontinluovutus suunnittelu urakkakilpailu rakentaminen asuntojen myynti / vuokraus) muutetaan normaalikäytäntöä projektimuotoisemmaksi. Tällöin myös rakennuttajat, urakoitsijat, suunnittelijat ja tavarantoimittajat voivat sitoutua jo alusta alkaen hankkeeseen ja olla omalla panoksellaan mukana kehittämisessä, eikä heidän tarvitse pelätä joutuvansa myöhemmin syrjäytytetyksi tyypillisten kilpailuttamiskäytäntöjen myötä. Projektimuotoisessa toteuttamismallissa ongelmiksi voivat kuitenkin muodostua kilpailuttamissäädökset, luottamuksen puute, väärät henkilöt, ristiriitaiset tavoitteet, resurssipula tai sitoutumattomuus projektin kokonaisvaltaiseen läpiviemiseen. Tämän vuoksi on tärkeää valita projektiin yhteistyökumppaneita, joilla on aito tahto olla mukana hankkeen toteuttamisessa loppuun saakka. 3
4 Useimmat Moderni puukaupunki -osahankkeet ovat lähteneet käyntiin projektimuotoisen ideakilpailun avulla. Ideakilpailuja on tähän saakka toteutettu muun muassa yleisinä arkkitehtikilpailuina, arkkitehtikutsukilpailuina, opiskelijakilpailuina tai diplomitöinä yhteistyössä maamme arkkitehtikorkeakoulujen kanssa. Korkeakoulut on koettu yhteistyökumppaneina puolueettomiksi. Lisäksi niiden mukanaoloa on perusteltu uusien oppien siirtymisellä suoraan korkeakouluopetukseen. Näin saadaan kasvatettua puualaa kohtaan myötämielisiä uusia osaajia ja päättäjiä. Projektimuotoisten kilpailujen väliohjausmahdollisuus ja järjestäjätahojen vastuu lopputuloksen korkeasta laadusta ovat myös olleet kunnille tärkeitä asioita. Paikallisten kaavoittajien, virkamiesten ja päättäjien lisäksi projekteissa on usein ollut mukana jo tässä vaiheessa asiantuntijoina paikallisia rakennuttajia, ja mahdollisesti myös rakennusliikkeitä. Moderni puukaupunki -ideointikilpailut korkeakoulujen opinnäytetöinä ovat maksaneet hankkeen koosta, vaikuttavuudesta, kilpailumuodosta ja tavoitteista riippuen yhteensä noin euroa. Alueen ideointi voidaan tehdä myös arkkitehtidiplomityönä. Ohjatun diplomityön kesto on noin 8 kk. Diplomityön hinta on euroa. * Kokoa paikalliset potentiaaliset Moderni puukaupunki -yhteistyökumppanit (päättäjät, kaavoittajat, rakennusvalvonta- ja paloviranomaiset sekä rakennuttajat) alueen projektinmuotoiseen ideointi- ja suunnitteluvaiheeseen. * Käytä hyväksi Puuinfo Oy:n (Markku Karjalainen) työpanosta hankkeen kokoonjuoksussa, projektisuunnitelman ja kilpailuohjelman laatimisessa sekä hankkeista tiedottamisessa ja puurakentamisaineiston jakamisessa. * Tiedota jo tässä vaiheessa laajalti paikallisia rakennussuunnittelijoita, rakennusliikkeitä sekä mekaanisen puualan alueellisia yrittäjiä alueen rakentamisesta, jotta he aktivoituisivat hyvissä ajoin olemaan mukana kehittämisessä, eivätkä tyytyisi passiiviseen odotteluun ja olemaan vain mukana tontinluovutuksen, suunnittelun, rakentamisurakoinnin tai tavarantoimituksen hintakilpailuvaiheessa. * Pidä huoli siitä, että medialle kerrotaan riittävästi hankkeen tavoitteista ja etenemisvaiheista. * Muistakaa: Koko prosessi poliittisesta päätöksestä rakentamiseen vie aikaa noin 5 vuotta. Se on pitkä aika, johon pitää sitoutua. Vuoden tai kahden vuoden projekteilla hanketta ei saa viedyksi läpi Kaavoitusvaihe ja tontinluovutusvaihe Kaavoitusvaiheen tueksi ja ohjeistukseksi on syntynyt aikaisempien Moderni puukaupunki - osahankkeiden myötä paljon käyttökelpoista taustamateriaalia. Aikaisempia kaavoituskokemuksia ja -käytäntöjä kannattaa hyödyntää uusissa hankkeissa. Kokemusten (sekä hyvien että huonojen kokemusten) vaihto eri osahankkeiden välillä on Moderni puukaupunki -hankkeessa keskeinen tehtävä. Puurakentamistavoitteet ja -velvoitteet tulee saattaa asemakaavaan, rakentamistapaohjeisiin ja tontinluovutusehtoihin riittävän yksiselitteisesti ja jämäkästi. Näistä tavoitteista ei tule perääntyä missään vaiheessa. Tontinluovutusvaihe on tähän saakka ollut Moderni puukaupunki -toteutusten krittisin piste! * Kaavoitettavilla pientalovaltaisilla alueilla tulisi ensisijaisesti suosia yhtiömuotoisia toteutuksia ja uudentyyppisiä aluerakentamismalleja, koska omatoimiseen rakentamiseen perustuvat pientalokaavat ovat toteuttajapuolen suuren määrän ja kirjavuuden vuoksi kaikkein vaikeimmin ja työläimmin ohjattavissa ja hallittavissa. 4
5 * Vaikuta mahdollisuuksien mukaan siihen, että tontit luovutetaan sellaisille tahoille, jotka aidosti sitoutuvat alueen toteuttamiseen puurakentamishankkeena. HUOM!!! Tämä on ollut Moderni puukaupunki -hankkeessa kaikkein ratkaisevin asia, koska tässä vaiheessa toteuttajatahot vaihtuvat ihan toisiksi >Tontinluovutusvaiheessa puurakentamistavoitteita on lähes poikkeuksetta alettu vesittää ja kyseenalaistaa!!! * Huolehdi viimeistään tässä vaiheessa, että Puuinfo Oy:n avustuksella jaetaan julkaistua puurakentamisaineistoa (esimerkiksi puurakentamisen ekotehokkuudesta, avoimesta puurakentamisjärjestelmästä, puukerrostaloista ja puusisustustuotteista ja -mahdollisuuksista) riittävästi paikallisille potentiaalisille rakennussuunnittelijoille, urakoitsijoille ja tavarantoimittajille Rakennussuunnittelu- ja rakentamisvaihe Moderni puukaupunki -alueen toteuttamisessa erityiseen tärkeään asemaan nousee alueen aloituskortteli, koska tähänastisten kokemusten mukaan sitä seurataan ja arvioidaan tarkasti. Aloituskorttelin tulisi toimia alueen tavoitteiden toteuttamisen esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. Tämän vuoksi aloituskorttelin huolellinen hankkeistaminen, suunnittelu ja valmistelu esimerkki- tai tuottajamuotoiseksi pilottihankkeeksi on tavoiteltavaa. Muitakin itsenäisiä kehittämishankkeita voidaan luontevasti liittää mukaan aloituskorttelin ja koko alueen toteuttamiseen, jos ne tuottavat jollain tavalla hyödynnettävissä olevaa lisäarvoa Moderni puukaupunki -hankkeelle. Ne eivät saa kuitenkaan lisätä alueen toteuttamisen kustannuksia, koska asuntorakentamisessa kustannusraamit ovat vakiintuneet hyvin tiukoiksi. Toteuttamiskustannuksia lisäävät tekijät eivät saisi missään nimessä kirjautua puurakentamisen syyksi tai sitä vastaan! * Aloituskorttelin vähimmäiskoko tulisi olla noin k-m 2, jotta rakentamisessa päästäisiin riittävään volyymiin ja toistuvuuteen. Optiot rakentamisen jatkuvuudesta ja uusista toteutuksista edesauttavat yleensä urakoitsijoiden myötämielisyyttä puurakentamista ja uudenlaisia toteuttamismalleja kohtaan. * Pidä huoli siitä, että alueen rakentamisen edistymistä seurataan myös mediassa. * Käytä viestinnässä ja tiedottamisessa hyväksi Puuinfo Oy:n roolia ja aiempien Moderni puukaupunki -hankkeiden kautta hankittua asiantuntemusta. Oikeansuuntainen tiedottaminen rakentamisvaiheessa palvelee myös alueen imagon synnyttämistä ja asuntojen markkinointia sekä edesauttaa tällöin alueen nopeaa toteutumista Tiedottamis- ja seurantavaihe Muutamista Moderni puukaupunki -osahankkeista on jo tähän mennessä kerätty laajalti asukaspalautetta (esimerkiksi suomalaiset puukerrostalot, Oulun Puu-Linnanmaa, Tuusulan Huminakuja, Porvoon Länsiranta, Konalan Lehtovuori, Lahden Karisto ja Espoon Friisilä). Nämä kyselykaavakkeet ja -käytännöt ovat hyödynnettävissä myös uusien kohteiden asukaspalautteen keräämisessä. Asukkaat ja rakennuttajat tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa uusien Moderni puukaupunki -hankkeiden syntymisessä. * Pidä huoli siitä, että Moderni puukaupunki -alueen asukkailta kerätään myös palautetta, jota voidaan hyödyntää uusien osaprojektien synnyttämisessä ja tavoitteiden suuntaamisessa. * Positiivisesta asukaspalautteesta on tavoiteltavaa tehdä näyttäviä juttuja mediassa. * Markku Karjalainen kertoo myös työnsä puolesta sekä kansallisissa että kansainvälisissä tilaisuuksissa uusien osahankkeiden edistymisestä ja kokemuksista. Älä panttaa niin positiivista kuin negatiivistakaan tietoa, jos siitä on otettavissa oppia tulevaisuudessa! 5
6 6 5. Moderni puukaupunki -hanketta tukevaa ohjeistusta Valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen tueksi ja uusien osaprojektien ohjeistukseksi on saatavilla kolme keskeistä julkaisua. Ensimmäinen on RT-kortiston yhdyskuntasuunnittelua käsittelevän korttisarjan aloituskortti: TIIVIIN PUUTALOALEEN SUUNNITTELU, Moderni puukaupunki (RT ). Toinen on Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudion toimittama, Wood- Focus Oy:n julkaisema ja Rakennustieto Oy:n kustantama MODERNI PUUKAUPUNKI puu ja arkkitehtuuri -kirja. Uusin on Puuinfo Oy:n julkaisema ja Rakennustieto Oy:n kustantama KOTINA PUINEN KAUPUNKIKYLÄ esimerkkejä Moderneista puukaupungeista -teos. Se on suomienglanti-kielinen ja siitä on painettu ympäristöministeriön kustantamana myös englanti-venäjäkielisenä versio. Tiiviin puutaloalueen suunnittelua käsittelevässä RT-ohjekortissa esitellään esimerkkiratkaisujen avulla suosituksia kaupunkimaisen puutaloalueen suunnitteluun. Valitut esimerkkikohteet ovat osaprojekteja valtakunnallisessa Moderni puukaupunki -hankkeessa. Esimerkkiprojektit edustavat osaltaan myös valtakunnallisen Tiivis ja matala -projektin tavoitteita, joita ovat muun muassa pientaloalueiden ja kerrostaloalueiden etujen yhdistäminen. Edellä mainituilla molemmilla kehityshankkeilla pyritään myös edistämään uudentyyppistä kaupunkimaista pientaloasumista ja tähän soveltuvia aluerakentamismalleja. RT-ohjekortin yhteydessä annetaan joitain esimerkkejä, suosituksia ja ohjeita myös puurakentamisen pitkäaikaiskestävyyteen ja paloturvallisuuteen liittyvistä asioista. Tämä RT-kortti on määrä päivittää vuoden 2010 kuluessa, jolloin siihen lisätään faktatietoa myös puurakentamisen ympäristökilpailukyvystä ja energiatehokkuudesta. MODERNI PUUKAUPUNKI puu ja arkkitehtuuri -kirja kertoo suomalaisesta puuarkkitehtuurista ja modernista puukaupunkirakentamisesta. Julkaisun tavoitteena on uuden tutkimustiedon valossa osoittaa ne edut ja mahdollisuudet, joita puusta rakennettu asuinmiljöö voi tarjota. Kirja on tarkoitettu erityisesti rakennussuunnittelijoille, kaavoittajille, rakennuttajille, viranomaisille sekä maankäyttöä ja rakentamista ohjaaville päättäjille sekä tietolähteeksi että kannustukseksi uusien puukohteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Kirjan esimerkeillä on pyritty osoittamaan, että nykypäivän puurakennukset ovat teknisiltä ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan, ja myös taloudellisesti, täysin kilpailukykyisiä muiden rakennusten kanssa. KOTINA PUINEN KAUPUNKIKYLÄ esimerkkejä Moderneista puukaupungeista -teoksessa käsitellään modernia puukaupunkirakentamista eri näkökulmista: tutkimuksia, kokemuksia ja tuoreita toteutettuja kohteita. Asiantuntija-artikkelit yhdessä toteutettujen asuinalueiden esittelyjen kanssa tuovat esiin puurakentamisen osaamista ja mahdollisuuksia. Ohjeita Puu-Suomi-aktivaattoreille: * Edellä mainittuja julkaisuja myy Puuinfo Oy ja Rakennustieto Oy. Julkaisuja voi kysellä myös Markku Karjalaiselta veloituksetta saatavaksi kohdennetusti yksittäisiä kappaleita uusien Moderni puukaupunki -hankkeiden synnyttämisen keskeisille avainhenkilöille. Lisätietoja Moderni puukaupunki -hankkeesta antaa TkT, arkkitehti Markku Karjalainen, markku.a.karjalainen@oulu.fi, tai markku.karjalainen@puuinfo.fi, käsipuh , puh , fax Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto / Puustudio, PL 4100, OULUN YLIOPISTO.
Moderni puurakentaminen
13.4.2012 WoodAcademy -tapahtuma, Kouvola ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINEN Moderni puurakentaminen Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma On kirjattu hallitusohjelmaan:
Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen
Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen
Puurakentamisalueiden kaavoitus * Suvi Tyynilä, arkkitehti Helsingin kaupunkiympäristö * 2018
Puurakentamisalueiden kaavoitus * Suvi Tyynilä, arkkitehti Helsingin kaupunkiympäristö * 2018 MIKSI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA TULISI EDISTÄÄ PUURAKENTAMISTA? - ei mielipidekysymys eikä talouspolitiikkaa vaan
2000-luvun Moderni siirtolapuutarha-alue Lieksaan
Ideointiprojekti: 2000-luvun Moderni siirtolapuutarha-alue Lieksaan Aloitusseminaari Lieksassa ke 14.1.2009 klo 18.00-20.00 TkT, arkkitehti Markku Karjalainen, Puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti,
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO
Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen
832012 8.3.2012. Projektijohtaja Pertti Tamminen
Puurakentamisen Roadshow Tampereella 832012 8.3.2012 Vuores Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Hervanta hi h-tech t h highhigh Asuntomessut 2012 Pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa 5.9.2011 Isokuusi
Puurakentaminen Tampereella HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SYYSSEMINAARI 2017
Puurakentaminen Tampereella HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SYYSSEMINAARI 2017 28.11.2017 Puurakentamisen edistämisohjelma 2016-2020 Puurakentamisen yhteistyösopimus Tampere TTY TEM TAMK LUKE Puukerrostalot Koulut,
Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017
PUUPÄIVÄ To 30.11.2017 klo 9.40 10.00 YM-seminaari; Puurakentamisen toimenpideohjelma Sali C, Wanha Satama, Helsinki Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017 Markku Karjalainen Associate
JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä
JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA O T A N I E M I JUHANI KARANKA H E L S I N K I JUHANI KARANKA M E R I H A K A JUHANI
CV 1 2 / 2 0 1 2 JORDAN TAINA HENKILÖTIEDOT YLEMPI KOULUTUS JATKO- OPINNOT TEHTÄVÄT. Sähköpostiosoite. Tärkeimmät oppiaineet ja
HENKILÖTIEDOT Puhelin Sähköpostiosoite JORDAN TAINA 040 552 4846 YLEMPI KOULUTUS Tutkinnon nimi Tutkinnon nimi Arkkitehti 2000 Tampereen teknillinen korkeakoulu, TKK Rakennusarkkitehti 1991 Tampereen teknillinen
Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?
Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen
Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015
Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Palataan metsään Suomessa ennen: koskivoimaa, työvoimaa ja puuta Teknologia, osaaminen, osaajat ja pääomat tuotiin Nyt: kaikki ovat
Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille. Kuntien ilmastotyö vauhtiin Jemina Suikki
Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille Kuntien ilmastotyö vauhtiin 14.1.2019 Jemina Suikki Suomen kestävyystavoitteet Hiilineutraali Suomi 2045 Edelläkävijä kiertotaloudessa 2025 Puurakentamisen
Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Espoo rakentaa puusta Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Puurakentaminen on tulevaisuutta Espoon, TEM:n ja Aalto-yliopiston yhteistyösopimus. Tarkoituksena on edistää merkittävästi
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
121,6 III! PUUKAUPUNKI VII! IV VII! KESKUSTA. u VI VI. n. +123,7. Vuoreksen puistokatu I-II 40% n. +126,0 I-II 40% VII! 7 000 500 kl 1 III!-IV!
135 132,9 124,3 126 7 133,5 121 3 138 3 0 120 8 122,3 126 2 5 7 121,6 131,3 129 121,2 121,4 122 6 6 137 3 138 4 129,4 122,7 129 5 138 7 129 2! PUUKAUPUNK 122 8 122,3 120 9 - V 126 3 V! 126 4 V V! V 135
Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?
Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten? Petri Heino, ohjelmapäällikkö, Rakennetun ympäristön osasto, YM PALOROADSHOW - Espoo 24.4.2018 Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Painopistealue:
Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012
Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA
HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ
HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI
Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino
Puurakentamisen osaaminen Kehitysasiantuntija Petri Heino Osaamiskartoitushanke Hankkeessa kartoitetaan: puurakentamisen kansallinen osaaminen sekä osaajat rakentamisen koulutuksen nykytila puurakentamisen
Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta
Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Sixten Sunabacka, strateginen johtaja Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma
Tulevaisuuden opiskelijaasumisen
ARA-päivä 2019 Ti 15.11.2019 klo 15.00 15.15 Scandic Marina Congress Center Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki Tulevaisuuden opiskelijaasumisen metsästäjät Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi)
PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIL HIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011
PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIL HIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Anu Soikkeli Dosentti, arkkitehti Markku Karjalainen Dosentti, arkkitehti
LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA
LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa
Ekotaajama- Asukaslähtöiset energiatehokkaat asuinalueratkaisut. Jukka Vilppola
Ekotaajama- Asukaslähtöiset energiatehokkaat asuinalueratkaisut Jukka Vilppola Ekotaajama-tavoite Mallintaa asukaslähtöisen ja energiatehokkaan Mallintaa asukaslähtöisen ja energiatehokkaan asuinalueen
Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo
Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat
Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City
2 Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City 8.11.2018 Mikko Matveinen, projektipäällikkö Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City -kehittämishanke 3 Toteutusaika: 1.9.2018 31.8.2020 (24
Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet
Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista
Kajaanin älykäs elinkaarikortteli
Kajaanin älykäs elinkaarikortteli Hankkeen taustat Vanhan linja-autoaseman tontti vapautuu uuteen käyttöön Kajaanin keskustaan Elinkaariasumiselle kasvava tarve ja uusien asumismuotojen kehittäminen Rakennusten
Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa
Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti 17.3.2011 Aimo Ahti 0 Suomen tie! 17.3.2011 Aimo Ahti 1 Rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen
PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4
PORVOO Maapolitiikka Tarjouspyyntö 15.5.2015 Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 1 1. Yleistä... 2 2. Kilpailun kohde... 4 Tontit... 4 Asemakaava ja rakennustapaohje...
Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE
Puupäivä 2016 10.11.2016 Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Tavoite Selvittää hirsirakentamisen markkinaosuuden
Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta
Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Sixten Sunabacka, strateginen johtaja Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma
PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA
PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Anu Soikkeli Dosentti, arkkitehti Markku Karjalainen Dosentti, arkkitehti
Puu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,
Puu- ja viherrakentaminen tutkimus Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi, 28.-29.8.2018 Lähtökohtia 1 Urbaani puurakentaminen ja houkuttelevat asumis-
VAASA S WOODEN TOWER OF INNOVATION Architectural idea competition for TUT s School of Architecture students ( )
PUUPÄIVÄ 2018 Pe 2.11.2018 klo 10.30 11.00 Puuarkkitehtuuria -osaseminaari Helsinki, Messukeskus / Siipi / Sali 101ABC VAASA S WOODEN TOWER OF INNOVATION Architectural idea competition for TUT s School
Puurakentamisen edistämishankkeet
Puurakentamisen edistämishankkeet Timo Nyyssölä, puurakentamisen koordinaattori, Suomen metsäkeskus HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUS Ähtäri 5.-6.4.2018 Metsäkeskus ja puurakentaminen Metsäkeskuksen
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA SARI NIEMI IISALMEN KAUPUNKI 8.5.2012 Safa-palkinto 2011 Omaleimaisuutta ja perinteitä vaalivasta yhdyskuntasuunnittelusta IISALMI KUOPIO 85
RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina
CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:
RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.
CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:
PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI
PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen
Puurakentamisen osaamisen kipupisteet. Puupäivillä 2010 Kehitysasiantuntija Petri Heino
Puurakentamisen osaamisen kipupisteet Puupäivillä 2010 Kehitysasiantuntija Petri Heino Pohj.-Karjalasta energiatehokkaan puurakentamisen edelläkävijä Puurakentamisen koordinaatiohanke: 1) Puurakentamiseen
SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT
Puupäivä..6 Mikko Viljakainen Toimitusjohtaja, Puuinfo SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT..6..6 Mikko Viljakainen Mikko Viljakainen..6 Mikko Viljakainen Suuri puukerrostalokysely Suomessa on mahdollisuus
RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE
LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä
Puurakentamisen toimenpideohjelman katsaus! Puupäivä Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO
Puurakentamisen toimenpideohjelman katsaus! Puupäivä 2017 Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO Puurakentamisen toimenpideohjelma Puheenjohtajan avaus 8:30 Ohjelmapäällikkö, Petri Heino, Ympäristöministeriö
Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015
Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva
Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?
Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän
Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet
Metsähallitus / Pilke Cafe 360 o -tilaisuus Ke 7.4.2016 klo 18.00 19.30 Malmitalo Ala-Malmin tori 1, Malmi, Helsinki Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Markku Karjalainen Associate professor
Kotimaiset ja kansainväliset puurakentamiseen liittyvät yhteistyöverkostot
Kotimaiset ja kansainväliset puurakentamiseen liittyvät yhteistyöverkostot Verkostojen kartoittaminen Puu-Hubi-toimintamallin kehittämiseksi (2012-2015) Alueellinen yhteistyöverkosto, Puu-Hubi Puu-Hubi
Tutkimustieto viestinviejänä. Betonin kesäkokous 9.8.2013
Tutkimustieto viestinviejänä Betonin kesäkokous 9.8.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kolme tutkimusta rakentamisen materiaaleista 06/2012 04/2013 Kyselytutkimus kansalaisten parissa (n=1390)
KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta
KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa
Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
Kuvat 142-143. Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri
Kuvat 142-143. Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri Tuokko). Talotyyppi on eurooppalaista kaupunkirivitalomallia,
Suomen Arkkitehtiliiton hallitusohjelmatavoitteet. Suomen Arkkitehtiliiton
1 Ihminen viettää käytännössä koko elämänsä rakennetussa ympäristössä. 2 Rakennetun ympäristön ministeri Kansallisvarallisuudestamme 80 % on kiinni rakennetussa ympäristössä. Se luo kehykset hyvinvoinnillemme
nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet
nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan
Toimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry.
Toimintasuunnitelma 2019 Hämeen Yrittäjät ry. Hämeen Yrittäjät TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Vaikuttaa Verkostoi Vahvistaa 13.9.2018 Toimintasuunnitelma 2019 2 1 Yhteinen matka Parannamme yrittäjien asemaa
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi
Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin
Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys
Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön
Times New Roman KULLANMUTKAN HANKE, ALAJÄRVI. Helvetica. Oborem zzril iriuscipit iril deliqua metumsan vent
KULLANMUTKAN HANKE, ALAJÄRVI Seinäjoki 4.5.2011 Heikki Joensuu HANKKEEN TAVOITTEITA AIDOSTI VETOVOIMAISEN ALUEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS JÄRVEN HYÖDYNTÄMINEN JA KUNNOSTAMINEN; MAISEMA, VIRKISTYSKÄYTTÖ,
Tapahtuma voi olla myös kulttuuriympäristösitoumus! Tehoa työhön ja näkyvyyttä tapahtumallesi. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2017 avajaiset
Tapahtuma voi olla myös kulttuuriympäristösitoumus! Tehoa työhön ja näkyvyyttä tapahtumallesi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2017 avajaiset Kulttuuriympäristötyö näkyväksi kulttuuriympäristösitoumuksella
Monikumppanuuskaavoitus. Hanke-esittely Jokivarren alue, Vaajakoskentie 9. VRP Rakennuspalvelut Oy, Jussi Holmström
Monikumppanuuskaavoitus Hanke-esittely Jokivarren alue, Vaajakoskentie 9 VRP Rakennuspalvelut Oy, Jussi Holmström VRP Rakennuspalvelut Oy konserni pähkinänkuoressa - Yksityisomisteinen talonrakennusalan
Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia
Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen
Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen
Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe
Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu
Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri
Kerrostalorakentaminen Suomessa
PUUKERROSTALORAKENTAMINEN PUUIDEA 2016 Original Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, Tikkurila, Vantaa 17.3.2016 klo 9.30 10.00 Kerrostalorakentaminen Suomessa Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi)
Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016
Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja
ASUNTOMESSUJEN TONTTIHAKEMUS
ASUNTOMESSUJEN TONTTIHAKEMUS 1.HAKIJAN TIEDOT Saapunut Nimi (henkilön tai yrityksen) Nimi (henkilön tai yrityksen) Henkilö- tai Y-tunnus Henkilö- tai Y-tunnus Lähiosoite Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka
Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
K-EASY /ASTE hankkeesta työkaluja taloyhtiön hallitukselle. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Projektipäällikkö Johanna Veikkolainen
K-EASY /ASTE hankkeesta työkaluja taloyhtiön hallitukselle Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Projektipäällikkö Johanna Veikkolainen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantech-teknologiakeskus
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
PAINOPISTEET ERA17-toimintaa terävöitettiin ja toiminnan painopisteiden lukumäärää pienennettiin vaikuttavuuden parantamiseksi
PAINOPISTEET 2013-2015 2012 ERA17-toimintaa terävöitettiin ja toiminnan painopisteiden lukumäärää pienennettiin vaikuttavuuden parantamiseksi Maankäyttö painopisteet 2013-2015 Kaavoitukseen energiatehokkuutta
RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI
RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI PUUPÄIVÄ 29.11.2012 Essi Käppi, arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy SUUNNITTELUALUE MODERNI PUUKAUPUNKI HANKE KOLME ARKKITEHTIDIPLOMITYÖTÄ ALUEESTA
Mediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
PIENTALOTONTTIHAKEMUS
1. HAETTAVA TONTTI kortteli tontti Ensisijaisesti haettava tontti 1. Kiinteistötunnus: 529-124 - - Vaihtoehtoiset tontit etusijajärjestyksessä 2. Kiinteistötunnus: 529-124 - - 3. Kiinteistötunnus: 529-124
1. HAKIJAN TIEDOT JA ALLEKIRJOITUS Hakuvaiheessa nimetään vain yksi hakija. Sopimusvaiheessa voi olla useampi sopimusosapuoli. Messutoimisto täyttää:
Hakemukset palautetaan osoitteeseen: Hyvinkään kaupunki, Asuntomessutoimisto, PL 21, Suutarinkatu 2 D, 05900 Hyvinkää. Kuoreen merkintä Asuntomessujen tonttihakemus. Hakemukset käsitellään laaturyhmässä.
Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät
PUUNET Teemakoulutus: Massiivipuurakenteiden hyödyntäminen julkisessa ja kerrostalorakentamisessa Pe 23.9.2016 klo 12.00 16.00 Ympäristötalo, Solistinkatu 2, OULU Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava
ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu
ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden
Puurakentamisen edistämishankkeet
Puurakentamisen edistämishankkeet Timo Nyyssölä, puurakentamisen koordinaattori Suomen metsäkeskus Paikallisten biopohjaisten rakennusmateriaalien hyödyntäminen PaiBiRa hankeen aloitusseminaari 25.5.2018
Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista
Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet
Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet Täydennysrakentaminen onnistuu! Uudenmaan liiton seminaari 11.11.2015 Matti Vatilo, YM Hallituksen keskeiset
KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS
KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun
VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingille Auni Haapala, projektikoordinaattori, Helsingin kaupunki Viherkerroin? - Kuvaa alueen vihertehokkuutta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet
Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Puurakentamisen RoadShow - Vantaa projektinjohtaja Reijo Sandberg reijo.sandberg@vantaa.fi Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala Vantaan kaupunki
ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013
MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa
keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:
1 K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2007 PÄIVITYKSET\elinkeino-ohjelma2007.doc Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 16.10.2007 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan