VAASAN HALLINTO-OIKEUS PA.ATOS. Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA p f s-posti Antopdivd 30.8.

Transkriptio

1 VAASAN HALLINTO-OIKEUS Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA p f s-posti PA.ATOS Antopdivd Diaarinumero 00458/05/5129 Numero ASIA Valitus yrnpdristolupa-asiassa LUVAN HAKIJA JA MUUTOKSENHAKIJA Taimen Oy, Laukaa paat6s, JoHON on HAETTU MUUToSTA Viranomainen Itd-Suomen ympdristolupavirasto (piidtos liitteend) Hatvamaara Nro VAATI M U KS ET HALLI NTO-OI KE U DESSA Ympdristolupavirasto on myontdnyt Taimen Oy:lle ympdristoluvan jatkaa Joutsan Myllykosken varressa sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen toimintaa. Luvan saajan on noudatettava pddtoksen lupamddrdyksie 1-7. Taimen Oy on vaatinut, ettd ratkaisuosan lausuma: "Kasvatustoiminnan ulkopuolisena aikana eli kesd-heindkuussa laitoksella ei pidetd kalaa" muutetaan ohjeelliseksi, ei sitovaksi mddrdykseksi. Hakija katsoo, ettii vaikka nykyinen kiiytiinton ollut hakijan omista ldhtokohdista johtuen sellainen, ettd laitoksella ei ole pidetty pariin vuoteen kesd-heinaikuussa kalaa, kiiytiinto olisi mddrdyksend kohtuuton ja vakavasti liiketoiminnan joustavuutta haittaava. Hakija katsoo, ettd on oltava mahdollisuus reagoida kalasairauksista, kalojen lddkinndstd, siirlokielloista sekd mahdollisista markkinatilanteen muutoksista johtuviin menekkivaikeuksiin ja pitiiii kalaa myos kesdisin laitoksessa.

2 2 Lupa mdii rdyksessii 1 ed ellytetiiii n re h u n fosforip ito is u uden olevan enint6sn 1 %. Tilllaisia kalanpoikasten kasvattamiseen tarkoitettuja rehuja ei t6ll5 hetkelld ole markkinoilla tarjolla, vaan poikasrehujen fosforipitoisuus vaihtelee 1,15-1,32 o/o:iin Mddrdystd tulisi muuttaa vastaamaan markkinoilla olevien rehujen pitoisuuksia. Muun tyyppistd kuin poikasrehua, poikaskasvatuksessa ei voida keyftaa. Pddtoksen mukaan kdytettdvdn kuivarehun mddrd saa jatkossa olla enintddn kg ja fosforipddstot vesistoon enintddn 330 kg vuodessa. Laitoksen fosforikuormitus vesistoon on laskenut rajusti 1970-luvulta 2000-luvulle. Keskimdiirdinen vuosikuormitus oli 197O-luvulla 552 kg, 1980-lLrvulla 803,2 kg, 199O-luvulla 452,1 kg ja 2000-luvulla 346,5 kg. Laitoksen kuormitus on tdlld hetkelld vuositasolla keskimddrin noin 57 o/o (456,7 kg) pienempi kuin suurimman kuormituksen aikaan 1980-luvulla. Tdstd huolimatta keskimddrdinen fosforipitoisuus on lasken ut kalanviljelylaitosta ldh impdnd olevallalapuolisella havaintopaikalla Angesselkd 3 keskimddrin vain noin 3-4 trg P/l eli 17 prg:sta P/l noin pg:aan P/1. Jos vertaus tehdddn 1990-luvun tilanteeseen, kuormitus on laskenut keskimddrin 105,6 kg vuositasolla, mutta alapuolisen vesiston fosforipitoisuus ei ole lainkaan laskenut. Nyt esitetylld vuotuisen fosforikuormituksen pienentdmiselld, 400 kg:sta 330 kg:aan ei saavuteta merkittdvdd muutosta vesiston fosforitasossa. Sen sijaan laitoksen toiminta ja kannattavuus ovat selkedsti uhattuina. Ainoa mahdollisuus tdllaisten kriteerien tdyttdmiseksi nykyiselld viljelytekniikalla on kasvatettavan kalamddr6n pienentdminen. Tdmd taas ei olisi taloudellisesti enzis kannattavaa. Niiin ollen hakija esittiiii lupaehtojen sdilyttdmistd tdltd osin nykyiselld tasolla, B0 000 kg kuivarehua vuodessa ja fosforin pddstoraja vesistoon 400 kg P vuodessa. Taimen Oy on vield vaatinut, ettd sen maksettavaksi mdiirdtty euron korvaus vesikasvillisuuden lisdkasvusta aiheutuvasta vesialueen kiiyton vaikeutumisesta ja haitan poistamisesta aiheutuvista kustannuksista kumotaan. Hakija on teettdnyt laitoksen alapuolelta, Joutsansalmen alueelta sedimentin isotooppikartoituksen, jonka mukaan orgaanista sedimenttia, joka olisi osoitettavissa selkeiisti laitoksen kuormituksesta johtuvaksi, ei juurikaan kerry alapuoliseen vesistoon. Haitallisia ja ruoppausta vaativia sedimenttejd ei esiinny. Edelleen hakija on todennut hakemuksessaan ja siihen kohdistuneiden muistutusten vastineessa, ettd alapuolisen vesiston karvalehti -nimisen kasvin massaesiintymiit alkoivat vasta vuonna 1999, jolloin laitoksen fosforikuormitus oli laskenut rajusti ja 1980-lukujen tilanteesta. Katselmustilaisuudessa paikallisen kalastuskunnan edustaja totesi karvalehden runsastuneen vasta kalastuskunnan ja ympdristokeskuksen tekemien kas-

3 villisuudeniittojen jdlkeen, vuonna Karvalehden on todettu viime aikoina levinneen moniin suotuisiin elinympdristoihin Eteldja Keski-Suomessa. Joutsan tapauksessakin on todenndkoisesti kyse siitd, ettd muiden kasvien niitoilla kasville luotiin suotuisa lisddntymiselinympdristo kirkkaassa ja virtaavassa vesistoss6. Kasvillisuusongelma ei ole todistettavasti laitoksen toim innasta johtuva eikd se siten anna aihetta korvauksiin vesialueen kdyton vaikeutumisesta. Hakija on mielestddn vapaaehtoisella osallistumisellaan ja taloudellisella panostuksellaan vesialueen hoitotoimenpiteisiin hoitanut oman osansa vesialueen kunnostamisessa. ASIAN XASITTCLY HALLINTO.OTKEUDESSA Keskr-Suomen ympdristokeskus on vastineessaan lausunut, ettd ympdristoluvan ratkaisuosan maininta, ettd kasvatustoiminnan ulkopuolisenaikana laitoksella ei pidetd kalaa, voidaan lupapddtoksestd poistaa. Lupaprddtoksen kohdassa 5 esitetty pddstotarkkailu varmistaa toiminnan vesistokuormituksen tarkkailun rnyos kasvatuskauden ulkopuolisena aikana. l-aitoksella tullaan kasvattamaan O-vuotiaita istukaspoikasia. Tdlle ikdryhmdlle fosforipitoisuudeltaan alle 1 %:sta kalanrehua ei nykyisin ole saatavilla. Ympdristokeskuksen kdsityksen mukaan rehun fosforipitoisuutta koskeva lupamiidrdys voidaan O-vuotiaiden poikasten osalta muuttaa seuraavaksi: Kalojen ruokinnassa on kiiytettdvd mahdollisimman viihdfosforista rehua. Jos laitoksella kasvatetaan vanhempaan ikdluokkaan kuuluvia kalanpoikasia, niin tdmdn ikdryhmdn rehun fosforipitoisuuden tulisi olla kuitenkin korkeintaan 1 %. Kalanviljelylaitoksen fosforikuormitus vaikuttaa selviisti alapuolisten tarkkailupisteiden Angesselkd 3:n ja Joutsansalmi 2:n vedenlaatuun. Vesistotarkkailuraporttien (vuosilta ) mukaan tarkkailupisteessd Angesselkd 3 fosforipitoisuus on ollut keskimddrin 5 pg/l (vaihteluvdli 2 - B ltgll) suurempi kuin Myllykoskessa laitoksen ylspuolella. Viimeisen viiden tutkimusvuoden tuloksista arvioituna veden keskimddrdinen a-klorofyllipitoisuus kaksinkertaistuu Myllykosken ja pisteen Angesselkd 3 vdlills. Ympdristokeskus katsoo, ettd vuosittaista fosforikuormitusrajaa rehun kayttomddrdd ei tule nostaa lupapddtoksessd mddrdtystd. Keski-Suomen TE-keskus on vastineessa lausunut, ettd vastaanottavaan vesistoon kohdistuvan ravinnekuormituksen vdhentdminen kaikkien kuormittajien osalta on keskeistalueen kalataloudellisen arvon sdilyttdmiseksi. Vesistotarkkailujen perusteella on todettavissa, ettd vastaanottavan vesiston kokonaisfosfori pito isu us olisi kohoamassa vuosituhannen vaihteen arvoista. Vuonna

4 4 Angesseldllti jopa ylitettiin sallittavan fosforin pintakuormituksen raja. Koska laitoksen toiminta rehevoittdd ldhivesid, tulisi vesistoon johd ettavan ravi nnekuo rm ituksen o lla korkeintaa n ym pd risto I upaviraston psstoksen mukainen 330 kg P/vuosi. Joutsan seudun terueydenhuollon ku ntayhtymiin yhtymt)hallitus on vastineessaan lausunut, ettd pddtos tulisi muuttaa kesiiaikaa koskevan rajoituksen osalta muotoon: Kasvatustoiminnan ulkopuolisena aikana eli kesd- ja heindkuussa laitoksella ei pidetd pddsddntoisesti kalaa. Mikeli tuotannollisten tai muiden syiden vuoksi kalojen kasvatus olisi tarpeellista kesa- ja heindkuussa, tulee siita tehdd ilmoitus valvovalle viranornaiselle. Luvanhakija on luvan hakuprosessin yhteydessd erityisesti painottanut, etta kasvuka udella kesd-heiniikuussa laitoksella ei pidetd kalaa ja tdmd osaltaan vaikuttaisi Angesseldn vedenlaatuun myonteisesti. Yhtymdhallituksen mielestd kuivarehun mddrd kg vuodessa voisi olla ehdollinen, mutta vesiston vuosittaisten laskennallisten fosforipddstojen mddrdd ei tule muuttaa. Muutoksella luvanhakijalle annettaisiin mahdollisuus omatoimisesti kehittiid laitoksen toimintaa siten, ett6 fosforipddstojen suhteen pysytddn lupaehdon mukaisessa 330 kg:n vuosittaisessa fosforikuormituksessa. Tehostamistoimenpiteend tulisi kysymykseen esimerkiksi laitoksen liipi virtaavan veden osittainen uudelleen kafto eli kierriitys ja laitoksen ldpi virtaavan veden tehokkaampi puhdistaminen, esimerkiksi ruokinnan aikainen saostuskemikaalin lisddminen tai jokin muu vastaava laitoksen omatoiminen jdtevesien tehostettu puhdistustoimenpide. Yhtymdhallituksen mielestii laitokselle esitetty korvausvaatimus on erittdin kohtuulli nen laitoksen vuotuisiin jdtepit6stbihin ndhde n. Joutsan kunnanhal/rtus on vastineessaan yhtynyt Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymdn yhtymahaltituksen vastineeseen. Joutsan osakaskunta ja Suonteen kalastusalue ovat yhteisessd vastineessaan todenneet, ettd vuonna 1999 tehtiin Myllynlahdella kaisla niittoa Joutsan kalastuskunnan ja ympdristokeskuksen toimesta ja samaan aikaan havaittiin ilmeisesti ensimmaisen kerran karvalehden olemassa olo. Havaittu karvalehden esiintymisalue ja kaislikoniitto olivat eri paikassa. Toteutettu kaislan niitto tehtiin kalanviljelylaitoksen purkuputken yldpuolisella vesialueella ja kalanviljelylaitoksesta katsoen Myllyn lahden vastarana I la. Ka rvalehtiesiintymd puolestaan sijaitsi kalanviljelylaitokselta tulevan veden purkuputken alapuolella. Tehdyn niiton yhteydessii ei poistettu karvalehted lainkaan. Karvalehti runsastui 2000-luvulla, mutta kaislaniitto ei ole tiettdvdsti runsastumisen syy.

5 5 Pentti Honkasalo ja hdnen 15 asiakumppaniaan ovat vastineessaan huomauttaneet, ettd valtioneuvoston tavoite on kalankasvattamojen saastepddstojen osalta fosforin suhteen 30 %:n vdhennys vuoden 1993 tasosta vuoden 2005 alkuun mennessd, tdssd tapauksessa 322 kgla. Muutoksenhaun alaisen luvan taso on 330 kg/a. Myllynlahtija osin Joutsansalmi on jo muutaman kerran kasvanut umpeen. Mddrdys, ettd laitoksessa ei saa pitdd kaloja kess-heindkuussa on sdilytettdvd ehdottomasti, jottei jdrven pohjan tuntumassa ollut noin 0,5-1,5 m paksu eri kasveja kdsittdvd massa saisi kesdkautena ldmpimdn aikaan lisdravinteita ja rdjdhtiiisi ennenndkemdttomddn kasvuun. Lisdksi lupaehtoihin tulee liittea vaatimus, ettii elokuussa saa kaftaa korkeintaan kasvatuskauden keskiarvoisen kuukautisen rehukilomddrdn kolmasosan, jottei "ravita" piilossa olevaa, latenttia vesikasvillisuutta tdyteen kukoistukseensa vield usein ldmpimdn elokuun aikana. Rehumddrii tulee pudottaa tasoon kg/vuosi. Poikastuotannon kalamddrid tulee pienentdd tasolle noin kpl/vuosi. Ei ole mitenkddn perusteltua tuottaa kansallisen poikastuotannon toimiala neljdnnestd taajaman kaava-alueella matalassa vdhdisessd koskipaikassa ympdristonsuojelulain 6 $:n vastaisesti. Pensasheindkasvia on ollut jo ainakin 3 vuotta kalalaitoksen purkuaukon alapuolella. Niiton yhteydessd asia tuli tietoon ja julkiseksi, kun useat ranta-asukkaat kdvivdt loytoe ihmettelemiissd. Niitolla ei luotu mitdiin lisddntymisolosuhteita tai -mahdollisuuksia, kuten valituksessa on kerrottu. Kalankasvatuksen aikana ja seurauksena vuosien varrella on laitokselta kulkeutunut lukuisia kertoja lietettd, partikkeleita ja karvalehden tai vesiruton pikkuosasia ja hiukkasmaisia pdtkid alavirtaan. Ndrnd ovat virtaaman hiljentyessii optimaaliseksi alkaneet nauttia kasvualustan ravinteita. Itd-Suomen ympdristolupavirasfo on lausunnossaan esittdnyt ratkaisuosan toisen kappaleen uudeksi sanamuodoksi: Kalankasvatuslaitoksessa kasvatetaan 0-vuotiaita istukaspoikasia. Kasvatustoimintaa harjoitetaan vuosittain elokuusta kesdkuun alkuun, peaasiallisen kasvatuskauden ajoittuessa elokuun ja marraskuun vdliselle ajalle. Kasvatustoiminnan ulkopuolisena aikana laitoksella ei pidetd kalaa, lukuunottamatta kalasairauksista, kalojen lddkinndstd tai siirtokiellosta johtuvaa poikkeustila nnetta.

6 HALLINTO.OIKEUDE N RATKAISU Kdsittelyratkaisu Tarkkailua ja raportointia koskevaan lupamddrdykseen 5 on tdlloin lisdttdvd uusi kappale, joka kdsittdd mainittua poikkeustilannetta koskeva n i I mo itusvelvol I isu uden. Ympd risto I upavi rasto on esittd nyt kappaleen sanamuodoksi seuraavaa: Kalasairauksista, kalojen lddkinndstd tai siirtokiellosta johtuvasta poikkeustilanteesta, jonka johdosta laitoksella kasvatettuja poikasia ei voida toimittaasiakkaille normaalisti kesdkuun alkuun mennessa, on ilmoitettava hyvissd ajoin, kuitenkin viimeistddn toukokuun loppuun mennessd Keski-Suomen ympdristokeskukselle ja Joutsan kunnan ympdristonsuojeluviranomaiselle. Vaatimuksen 2) johdosta ympdristolupavirasto on esittdnyt lupamddrdyksen 1 ensimmdisen kappaleen muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: Laitoksella kdytettdvdn kuivarehun miidrd saa olla enintddn kg vuodessa. Kalojen ruokinnassa on kdytettdvd mahdollisimman vdhdfosforista rehua. Kalojen liikaruokintaa on vdltettdvd ja ruokinta jdrjestettdvd niin, ettii ravinteita pddsee vesistoon mahdollisimman vdhdn. Kuivarehusta on poistettava poly ennen ruokintaa. Muilta osin pddtostd ei ympdristolupaviraston mukaan ole syytii muuttaa. Jouko Lehtonen on toimittanut hallinto-oikeudelle sdhkoisesti tiedon karvalehden esiintymisestd. Hallinto-oikeus ei tutki Pentti Honkasalon ja hanen asiakumppaniensa vaatimusta siitd, ettd elokuussa saa kayttea korkeintaan kolmasosan kasvatuskauden keskimddrdisestd kuukausittaisesta rehumddrdstd ja ettd vuosittainen kalanpoikasten tuotanto olisi enintddn kappaletta. Perustelut Muutosta ympdristolupaviraston pddtokseen on tullut hakea 30 pdivdssd pddtoksen antamisesta eli viimeistddn pddttyneessd mdiirdajassa. Vaatimukset on esitetty vasta ympdristolupavirastolle saapuneessa vastineessa eli myohddn. 6

7 7 Pidasiaratkaisu Hallinto-oikeus vaatimukset enemmiilti hyldten muuttaa ympdristolupaviraston pddtoksen otsikon "Ympdristolupaviraston ratkaisu" afla olevaa2.kappaletta, muuttaa lupamddrdystd 1. sekd lisdd lupamddrdykseen 5. uuden kolmannen kappaleen. Muutettu ratkaisuosan toinen kappale, muutettu lupamddrdys 1. ja lupamddrdykseen 5. tehty lisdiys kuuluvat seuraavasti: Ym p ii ri sto I u p avi ra sto n ratka i su Kalankasvatuslaitoksessa kasvatetaan 0-vuotiaita istu kaspoikasia. Kasvatustoimintaa harjoitetaan vuosittain elokuusta kesdkuun alkuun, pddasiallisen kasvatuskauden ajoittuessa elokuun ja rnarraskuun v6lille. Kasvatustoiminnan ulkopuolisena aikana laitoksella ei pidetd kalaa, lukuunottamatta kalasairauksista, kalojen ldd- a po i kke u sti I a n etta :':T'jit:' :'5: 11"j: 11',:va Lupamddrdykset 1. Vesiston pilaantumisen ehkdiseminen Laitoksella kdytett;ivdn kuivarehun mdd16 saa olla enintiidn kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vdltettdvd ja ruokinta jdrjestettdvd niin, ettd ravinteita piidsee vesistoon mahdollisimman vdhdn. Kuivarehusta on poistettava poly ennen ruokintaa. Laitoksen aiheuttama fosforipddsto vesistoon saa olla enintddn 330 kg vuodessa. ============= 5. Tarkkailu ja raportointi ================ Kalasairauksista, kalojen lddkinndstd tai siirlokiellosta johtuvasta poikkeustilanteesta, jonka johdosta laitoksella kasvatettuja poikasia ei voida toimittaasiakkaille normaalisti kesdkuun alkuun mennessd, on ilmoitettava hyvissd ajoin Keski-Suomen ympiiristokes- :i'="1"1 i'j :t:'l j T: T I I Muilta osin pdiitostd ei muuteta. p d ri sto n s u o j e I u v i ra n o m a i s e e

8 8 Perustelut Yleistit Taimen Oy on hakemuksessaan hakenut lupaa kasvattaakseen laitoksella vuosittain B0 000 kiloa kirjolohenpoikasia maa-altaissa. Ympdristo lu pavi rast on ka la nvi ljelyla ito kse lla p itd rnd ssd tarkastuksessa Taimen Oy:n edustaja on ilmoittanut, ettd laitoksen viljelyn vuosikiertoa on muutettu niin, ettd yhtio on luopunut 2-vuotiaiden poikasten kasvattamisesta ja kasvattaa vain O-vuotiaita poikasia. Poikasten kasvatusaika on elokuun puolestavdlistii marraskuun puolivdiliin veden ldmpotilasta riippuen. Laitokselle tullessa poikaset ovat 5-10 gramman painoisia. Huhtikuun lopun ja kesdkuun alun vdlilld kalanpoikaset kuljetetaan asiakkaille gramman painoisina. Laitoksella ei pidetii kalaa kesakuun alun ja elokuun puollvdlin vdlilld. Laitoksen vesiensuojelurakenteet ovat perdisin 1980-luvulta. Laitoksella kdytetty vesi, joka sisdltdd muun muassa vesistod rehevoittdvdd fosforia, johdetaan Myllykosken alapuolelle Angesseldn Myllylahteen. Vesistotarkkailuraporteista on todettavissa, ettd Myllykosken kalanviljelyslaitos rehevoittiid osaltaan alapuolista vesistod. Myllylahdessa on vuodesta 1999 alkaen kasvanut runsaana karvalehted, jota on poistettu niittdmiilld vuosina 2001 ja Laitoksen tu ota ntoki e rto Toiminna nharjoittajan ilmoittama ja luva n muka inen tuotanto kiedo, jossa laitoksella ei kasvateta kesd-heinikuussa kaloja, vdhentdd laitoksen ravinnepddstojd vesistoon verrattuna siihen, ettd laitoksella on myos isompia kaloja kasvamassa ldpi kesdn. Myllylahti on rehevoitynyt ja kalankasvatuslaitoksen ravinnepddstot nostavat tarkkailututkirnusten tulosten mukaan lahden ravinnepitoisuuksia ja myos levdn mddrdd. Kalankasvatuslaitoksen fosfori on helppoliukoista ja siksi vdlittomdsti vesikasvillisuuden kdytettdvissd. Tdmdn takia on tarpeen vesiston tilan parantamiseksi rajoittaa kalankasvatusta niin, ettei laitoksella kasvateta kalaa kesd-heindkuussa. Hallinto-oikeuden tekemd lievennys, joka sallii kalojen pitdmisen poikkeustilanteissa myos tand aikana, ei aiheuta merkittdvdd lisdkuormitus,ta Myllylahteen. Lupamddrdys 1 Laitoksen vesiensuojelurakenteet ja Myllylahden tila huomioon ottaen on perusteltua pitdd laitoksella kdytettdvdn rehun mddrd ja fosforin mddrd ympdristolupaviraston mdarddmdlld tasolla. Koska

9 fosforille on luvassa mdiirdtty ptidstoraja, luvassa ei ole tarpeen erikseen rajoittaa rehun fosforipitoisu utta. Lupamddrdys 5 Hallinto-oikeus on muuttanut ympdristolupaviraston pddtostd siten, ettd laitoksella voidaan poikkeuksellisesti tietyissd olosuhteissa pitdd kalanpoikasia myos kesdlld. On perusteltua, ettii laitosta valvovat tahot ovat tietoisia myos laitoksen kesdaikaisesta toiminnasta. Talle perusteella hallinto-oikeus on tiiydentdnyt tarkkailua ja valvontaa koskevaa mddrdystd. Ko rua u s vesisfcjn ktiyton vai ke utu misesfa Kalankasvatuslaitokselta tuleva ravinnekuormitus on osaltaan lisdnnyt vesikasvillisuutta laitoksen ldhivesialueella. Hallinto-oikeus pitdai yhtiolle mddrdttyd korvaust aiheutuvasta kdyttohaitasta ja vesikasvillisuuden niittokustann usten korvaamisesta kohtuul lisena ottaen huomioon todettu vesikasvillisuuden miidrd ja siitd aiheutuva haitta vesialueen kdytolle sekd myos tuleva tarve poistaa vesikasvillisuutta. Muilta osin hallinto-oikeus on samalla kannalla kuin ympdristolupavirasto lupaviraston pddtoksessd lausutuin perustein. I JULKIPANO Pddtos on annettu julkipanon jdlkeen. PA,ATOKSESTA I LMOITTAM I N E N MUUTOKSENHAKU Joutsan kunnanhallituksen on viipymdttd ilmoitettava tdstd pddtoksestd kunnan ilmoitustaululla. Tdhdn pddtokseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelrnd on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 pdivdn kuluessa hallinto-oikeuden paiitoksen antopdivdstd eli viimeistddn Valitusosoitus on liitteend Y (12.96).

10 Diaarinumero 00458/05/ Pddtoksen tekemiseen ovat ottaneetosaa lainoppineet hallintooikeustuomarit Markku Latva-Teikari ja Raija Helenius, luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari JanEklund sekd tekniikan hallinto-oikeustuomari alan Ma uri Kerdtdr. Markku Latva-Teikari Raija Helenius Jan Ekfund Mauri Kerdtdr Esittelijd hallinto-oikeussihteeri