Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän arviointi. Jukka Viitanen & Martti Launonen Hubconcepts Oy

Transkriptio

1 Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän arviointi Jukka Viitanen & Martti Launonen Hubconcepts Oy Helsinki 2011

2 Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän arviointi Tavoite Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän arvioinnissa luodaan systemaattinen kuvaus (Hubconcepts ekosysteemiprofiili) alueen innovaatiotoimintojen tilasta ja kehitysvaiheesta suhteessa maailman johtaviin innovaatioympäristöihin. Tavoitteena on tunnistaa Jyväskylän seudun parhaat, ja toisaalta kehittymistä vaativat innovaatiotoiminnan erityispiirteet. I. Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän yleiskuvaus Lähtökohdat: Jyväskylän seutu on vahva Keski-Suomeen sijoittuva teollisuuskeskus, joka on pystynyt yhdistämään hyvin alueella toimivien kaupunkien, kuntien, kehitysyhtiöiden ja elinkeinotoimijoiden osaamisen innovaatiotoiminnan määrätietoiseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Koko seutu nauttii erittäin hyvästä maineesta asuinympäristönä ja väestönkasvu on ollut tervettä (muuttovoitto luvulla) vahvistaen seudun luontaisia edellytyksiä jatkaa kehittymistään yhtenä Suomen kasvuvoimaisimmista kaupunkiseuduista. Jyväskylän kaupungilla on merkittävä asema alueensa kasvukeskuksena ja taloudellisen toimeliaisuuden veturina. Se sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella (valtatiet 4 ja 9, ja ratayhteydet), jotka yhdistävät kaupungin tehokkaasti sen välittömässä läheisyydessä sijaitseviin teollisuuskaupunkeihin (Jämsä ja Äänekoski) ja vahvasti kehittyviin matkailu- ja asumispalvelukeskuksiin (Laukaa ja Muurame). Jyväskylä on kansainvälisesti tunnettu korkeakoulu- ja opiskelijakaupunki, joka on kasvanut kuntaliitosten kautta yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista sisämaakaupungeista yhdistäen perinteisen teollisuuden tuotekehityskyvykkyyden ja korkeakoulujen osaamisprofiilit jatkuvasti uudistuvaksi innovaatiotoimintojen kokonaisuudeksi. Jyväskylän seudun teollisuuden vahvimmat erikoistumisalat ovat olleet perinteisesti kone- ja laiteteollisuus, perusmetalli- ja metallituoteteollisuus sekä graafinen teollisuus. Viimeisen kymmenen vuoden aikana teollisuuden rakenne on monipuolistunut ja perinteisten alojen rinnalle ovat nousseet nopeasti kehittyvä viestintäja informaatioteknologiatoimiala ja osaamista kaupallistava koulutustoimiala. Koulutuksen ja tutkimuksen uudet konsortiot ja allianssit ovat tuottaneet positiivisia uusia avauksia innovaatiotoimintojen kentällä ja vahvistaneet alueen teollisuusrakennetta. Jyväskylän seudun globaali huippuosaamisen kärki löytyy selkeänä ja siitä viestitään aktiivisesti keskeisille sidosryhmille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Alueen yritysten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeiset vuodet. Jyväskylän seudulla on tällä hetkellä n työpaikkaa, joista n sijaitsee Jyväskylän kaupungin alueella. Seudun työpaikoista kolme neljäsosaa on palvelualoilla, loput teollisuudessa (n ) ja pieni osa alkutuotannossa. Hyvin monen suomalaisen kaupunkiseudun tapaan, alueen yritysten koko painottuu mikroyrityksiin. Jyväskylän seudun yrityksestä noin on alle neljän hengen yrityksiä, ja näistä suurin 2

3 osa työllistää vain yhden yrittäjän. Suurten ja keskisuurten yritysten työpaikkamäärä on kuitenkin kokonaisuutena merkittävä. Mikroyritykset työllistävät työvoimasta noin 25%, pk-yritykset noin 37% ja suuryritykset noin 38%. Yrityksiä on tuhatta asukasta kohden 45,9, kun vastaava valtakunnallinen luku on 47,2. Alueellisen yhteistoiminnan visio: Jyväskylän seudulla on edetty määrätietoisesti uuden aluekehittämisen yhteistoimintamallin suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteisen kehittämisen vyöhykkeeksi on määritelty kuntia ja seutuja toiminnallisesti yhdistävä innovaatioalusta, josta käytetään nimeä kehittämisvyöhyke. Sen ytimeen kuuluvat Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski akselilla sijaitsevat viisi seutukuntaa, (Jämsä, Laukaa, Jyväskylä, Muurame ja Äänekoski), joita yhdistää valtateiden 9 ja 4 ja rautateiden muodostama palvelu- ja logistiikkaverkko. Kehittämisvyöhykeajattelu on tarkoitettu uudeksi avaukseksi alueellisten innovaatiotoimintojen kehittämisen mallina, jolla pyritään yhdistämään muuten erillisiksi jäävät aluekehitysohjelmat ja rakentamaan verkostomainen tapa yhdistää alueen innovaatioprosessit vuorovaikutteiselle toiminta-alustalle. Kehittämisvyöhykkeen ja yhteistyön pohja on jo luotu, mutta varsinainen vyöhykkeen rakentuminen tapahtuu seudun toimijoiden välillä suunnitellun, yhteisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman toteuttamisen kautta. Vyöhykeajattelun ja ohjelmien tavoitteena on aktivoida kehittäjiä, kuntalaisia ja päättäjiä toimimaan yhdessä koko Jyväskylän seudun innovatiivisuuden (prosessit ja tulokset) kehittämiseksi ja konkretisoimaan syntyvät ideat toimijoiden välisinä yhteiskehityshankkeina ja investointeina. Kehittämisvyöhyke ajattelu nähdään samanaikaisesti keinona edistää joustavan ja muutoksiin reagoivan yhteistoimintamallin juurtumista alueelle ja profiloida koko Jyväskylän seutua kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä kaupunkiseutuna. Jyväskylän seudulla nähdään, että alueellisen yhteistoiminnan kautta koko seutu voi kehittyä tasapainoisesti ja haastaa Suomen muut innovaatiokeskittymät kilpailussa resursseista, osaamisesta ja näkyvyydestä. Alueen päättäjät ovat siten sitoutuneet vahvasti sekä innovaatiotoiminnan että alueellisen yhteistyön jatkuvaan kehittämiseen. Jyväskylän yliopistossa toimivalle Agora Centerille on annettu tehtäväksi valmistella kehittämisvyöhykkeen yhteistä toimintamallia ja rakentaa samalla visio keihäänkärkitoimialojen kokonaisuudesta alueen elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Tavoitteena on varmistaa seudun kuuluminen uuden kansallisen aluekehityksen periaatepäätöksen mukaisten kasvukeskusten joukkoon (ns. 6-pack). Elinkeinopoliittinen visio: Jyväskylä kaupunki on kirjannut elinkeinopoliittisen visionsa rakentuvan seuraaville tekijöille. Kaupunki haluaa profiloitua Suomen kehittyvimpänä ja yritysaktiivisimpana kaupunkina, jonka toiminta ja menetys perustuu eettisesti kestäville arvoille rakentuvasta, tuloksellisesta ja kilpailukykyistä yritystoiminnasta, ja kannustava ja kasvun mahdollistavasta yrittäjyysilmapiiristä. Jyväskylän elinkeinopolitiikan keskeisiksi arvoiksi on määritelty: - tuloksellinen yritystoiminta - kestävä ja eettinen yrittäjyys - kannustava yrittäjyysilmapiiri (Y4 malli) - monipuolinen elinkeino- ja yritysrakenne - elinkeinotoimijoiden hyvä yhteistyö hyvinvoinnin perustana. 3

4 Jyväskylän kaupungin koko organisaatio tiedostaa elinkeinoelämän ja yrittäjyyden merkityksen ihmisten hyvinvoinnille ja alueen kilpailukyvylle, ja toimii sen mukaisesti. Nämä arvot ja linjaukset ovat luoneet perustan koko Jyväskylän seudun kehitysvyöhykeajattelun kehittymiselle. Alueen toimijat tavoittelevat yhdessä parasta mahdollista profiilia monimuotoisena yrittäjyyttä tukevana innovaatiokeskittymänä ja asuinseutuna, joka rakentaa hallitusti vyöhykkeen kehittyvää yhdyskuntarakennetta, parantaa jatkuvasti palveluitaan ja edistää sekä kaupunkilaisten että koko alueen väestön hyvinvointia. [ Kun ydin menestyy, muutkin menestyvät. Jos ydin ei menesty, kukaan ei menesty (Idea Finland Net)] Jyväskylän rooli vetovoimaisena ydinalueena tunnustetaan ja sen menestymisen uskotaan luovan menetyksen avaimet koko seudun tasapainoiselle kehittymiselle. Tiiviin alueellisen vuorovaikutusverkoston uskotaan vahvistavan yhtenäisen toiminnallisen alueen muodostumista ja tasavertaisten innovaatiotoimintojen kehittymistä. Koko alueelle halutaan luoda samalla yrittäjämäisesti toimiva johto- ja päätöksentekokulttuuri, joka mahdollistaa joustavan reagoinnin muuttuviin elinkeino-, innovaatio- ja aluepoliittisiin haasteisiin. Onnistuessaan Jyväskylän seutu voi toimia esimerkillisenä innovaatiotoimijana niin Suomessa kuin kansainvälisissä verkostoissakin. Jyväskylän seudun innovaatiotoiminnan lähtökohdat: Alueellisen yhteistoimintamallin mukaisesti seudulla uskotaan siihen, että jatkossa pääosan innovaatioyhteistyöstä pitäisi rakentua luonnollisesti esiin nousevien, toiminnallisten tihentymien ja solmukohtien kautta, joihin muut linkkiytyvät. Tämän ajattelun mukaan Jyväskylän seudulla voi toimia eritasoisia kehitysvyöhykkeitä ja keskuksia, jotka tekevät yhteistyötä keskenään (vrt. Agora Centerin innovaatiokeskittymähankkeet). Toimivan ja tuloksellisen yhteistyön mahdollistavat tehokkaat logistiset yhteydet, osaajien ja yritysten muodostamat toimijaverkot, palveluverkot ja muu inhimillinen toiminta. Lopullisena tavoitteena on luoda hyvin verkottunut Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymä. Jyväskylän seudun innovaatiotoimijat ovat päättäneet kohdistaa yhteistoiminnan fokuksen ensisijaisesti kansainvälisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseen keksittämällä resursseja kärki- ja osaamisklustereiden kautta kasvuyrittäjyyden tukemiseen. Samalla panostetaan osaamis- ja oppimisympäristöjen kehitykseen, innovaatiotoiminnan tehostamiseen ja kaikenkokoisten yritysten toiminnan aitoon tukemiseen, minkä uskotaan lisäävän seudun houkuttelevuutta investointikohteena. Näillä periaatteilla toimittaessa toimijat pyrkivät karsimaan yhteiseen toimintaan liittyviä seremoniallisuuksia ja kohdistamaan käytössä olevat henkiset ja taloudelliset resurssit aitoon, käytännön yhteistoimintaan. Innovaatiotoiminnan työnjako: Yleisesti ottaen innovaatiotoiminnan perustana on toimiva yhteistyö julkisten toimijoiden kesken. Keski-Suomen maakunta on panostanut merkittävästi näiden toimintojen tukemiseen maakuntaohjelmassaan, jonka linjausten mukaisesti yhteisiä varoja on mahdollista kohdentaa valituille kasvualoille ja keskeisiin innovaatiotoimintoihin. Maakuntaohjelman toteuttamisen keskeisenä työkaluna toimivat ns. kärkiklusterit (Uudistuvat koneet ja laitteet, Kehittyvä asuminen ja Bioenergiasta elinvoimaa), jotka on valittu viemään käytäntöön ja toteuttamaan laaja-alaisia alueen elinkeino- ja innovaatiopoliittisia tavoitteita. Klusterit vahvistavat edelleen alueen teollisuusalojen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla, edistävät uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä tuotannollisissa yrityksissä ja tukevat osaltaan eri toimialojen 4

5 kannattavuuden positiivista kehittymistä. Muut alueen klusteriohjelmat (OSKE, EDUklusteri ja Human Technology klusteri) linkkiytyvät maakuntaohjelman alustalle. Jyväskylän kaupunki toimii yhteistyössä kaikkien keskeisten sidosryhmien (Keski- Suomen liitto, alueen muut kaupungit ja kunnat, yliopisto, ammattikorkeakoulu, kehitysyhtiöt jne.) kanssa verkottaen toimijoita innovaatiotoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Kaupungin toimii alueellisen innovaatiotoiminnan mahdollistajana, sidosryhmien välisen yhteistoiminnan pelinrakentajana ja hankkeistettujen innovaatioprosessien kärkilyöjänä, joka tukee koko kehittämisvyöhykkeen tasapainoista kehittymistä. Tässä roolissaan Jyväskylän kaupunki toimii useiden kehittämisyhtiöiden pääomistajana ja panostaa sekä taloudellisesti että henkisesti koko seudun innovaatiotoiminnan perusteiden jatkuvaan uudistumiseen. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja VTT:n Jyväskylän yksikkö luovat perustan alueellisen osaamispohjan tasapainoiselle kehitykselle ja tarjoavat asiantuntemuksensa, tutkimusresurssinsa ja tutkimusteknisen infrastruktuurin alueen innovaatiotoimijoiden käyttöön. Ne toimivat aktiivisesti yhdessä yksityisten yritysten (pienet ja suuret) kanssa ylläpitäen ja vahvistaen alueen osaamista, yhdistäen organisaatioiden välisiä T&K prosesseja, ja luoden yhteistyössä yritysten kanssa uusia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja kehittyville markkinoille. Alueen yritykset keskittyvät luonnollisesti omien T&K hankkeidensa täysimääräiseen toteutukseen, mutta osallistuvat myös aktiivisesti alueellisten kehityshankkeiden koordinaatioryhmiin. Alueella toimii seitsemän kehitysyhtiötä, joista keskeisimpiä ovat Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy (perustettu 1996) ja Jyväskylä Innovation Oy (perustettu 2006). Jykes Oy on seudun viiden kunnan yhdessä omistama elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on koordinoida koko alueen yhteisiä elinkeinopoliittisia aloitteita, luoda ja kehittää yritysten toimintaedellytyksiä ja tukea kannattavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä alueelle. Jyväskylä Innovation Oy puolestaan keskittyy kehittämään alueen vetovoimaista innovaatioympäristöä ja toteuttaa käytännössä Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmaa (ohjelmakausi ). Muut kehitysyhtiöt toimivat pääasiassa paikallisesti kaupunkiensa ja kuntiensa innovaatioja elinkeinopoliittisten visioiden toteuttajina. Useiden viime aikaisten arvioiden mukaan Jyväskylän seudulla on varsin paksu välittäjäorganisaatioiden kerros (kehitysyhtiöt, hautomot, sisäiset palveluyksiköt), jotka toteuttavat osin päällekkäisiä tehtäviä. Välittäjäorganisaatiot ovat generoineet laajan joukon alueellisia kehityshankkeita, jotka käytännössä kilpailevat seudulla käytettävissä olevista resursseista ja yksityisen sektorin panoksista (aika, osaaminen, rahoitusosuudet). Tämä on johtanut siihen, että toimijoiden välinen työnjako ja roolit ovat alkaneet hämärtyä, mikä puolestaan on heikentänyt yritysten mahdollisuuksia saada tietoa niiden toiminnasta. Alueella on käynnissä keskustelu em. päällekkäisyyksien karsimiseksi ja toimijoiden määrän harventamiseksi. Tavoitteena on eri toimijoiden roolien kirkastaminen (paluu perustehtävien hoitamiseen) ja alueellisen kehittämisvyöhykkeen yhteisten ohjausmekanismien luominen toimivan yhteistyön perustaksi. Tavoitteina ovat innovaatiotoimintaan liittyvien prosessien toiminnallinen yhdistäminen, hanketason seurannan tehostaminen ja uudenlaisen, koordinaatiosta vastaavan organisointimallin luominen seudullisen kehityksen vahvistamiseksi. Samalla harkitaan julkisten yrityspalvelujen kanavoimista keskitetymmin kasvuyritysten toimintaedellytysten tukemiseen. 5

6 II. Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili Arviointimenetelmän esittely: Hubconcepts Oy:n käyttämä arviointimenetelmä on kehitetty yli 200 innovaatioympäristöanalyysin ja yli 100 innovaatioympäristöhankkeen toteutuksen aikana. Viimeisen kolmen vuoden aikana arviointimenetelmän toimivuutta on testattu laajasti USA:ssa, Euroopassa ja Aasiassa. Arviointimenetelmän tarkempi kuvaus löytyy Hubconcepts Oy:n julkaisemasta kirjasta: The Global Best Practice for Managing Innovation Ecosystems and Hubs. Hubconcepts Innovaatiokeskittymämalli on käytännön työkalu alueellisten innovaatiokeskittymien kokonaisvaltaiseen analysointiin ja toteutukseen. Siihen sisältyvät kaikki keskeiset keskittymien suunnitteluun ja ohjaamiseen vaikuttavat elementit (ks. kuva 1) yhtenä systeeminä, jolla haetaan vastauksia yritysten innovaatiotoiminnan ja julkisen sektorin ohjauksen yhteensovittamiseen haasteeseen. Mallin avulla voidaan tunnistaa lupaavia, sektoreiden välisiä yhteistoimintaprosesseja, ja ohjata osapuolet aktiiviseen innovaatiotoimintojen kehittämistyöhön. Tavoitteina innovaatioagendojen yhteensovittaminen, alueiden elinvoimaisuuden kasvattaminen ja keskittymän vahvistuva rooli kansainvälisissä arvoverkostoissa. Mallissa kolmion yläosaa hallitsee yksityisen sektorin intressit ja yritykset ohjaavat vahvasti yhteisen innovaatiotoiminnan prosesseja. Kolmion alaosa on sitä vastoin julkisen sektorin ohjauksessa ja sen kehittymistä arvioidaan innovaatiopolitiikan, tiede- ja teknologiapolitiikan ja yleisten julkisten palvelujen kehittymisen lähtökohdista. Nämä kaksi maailmaa kohtaavat kolmion keskiosassa, jossa innovaatiotoiminnan tuloksellisuus perustuu toimiviin yhteistyömalleihin ja jaettuihin visioihin intressien tuloksellisesta yhteensovittamisesta. Hubconcepts Innovaatiokeskittymämalli esittelee näin saman aikaisesti toimivaan kokonaisuuteen tarvittavat rakennusaineet, niiden taustalla vaikuttavat ohjaavat voimat ja eri toimijoiden intressit yhdistävät lainalaisuudet. Mallin avulla on mahdollista luoda realistinen tilannekuva keskittymän tilasta (innovaatiokyvykkyydestä) ja käynnistää pohdinta tulevaisuuden halutusta suunnasta osana kansainvälistä arvoverkostoa. Kuva 1. Hubconcepts Innovaatiokeskittymämalli 6

7 Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili: Innovaatiokeskittymäprofiili on esitelty alla olevassa kuvassa 2. Siitä voidaan päätellä, että Jyväskylän seudun innovaatiotoimijat ovat onnistuneet hyödyntämään erinomaisesti maantieteellisen asemansa ja valjastamaan hyvin niin kansallisen kuin alueellisenkin säädösympäristöjen ja rahoitusmekanismien tarjoamat mahdollisuudet alueen innovaatiotoimien määrätietoiseen kehittämiseen. Seudun fyysinen infrastruktuuri ja peruspalvelurakenne ovat hyvässä kunnossa, mutta yrityspalvelujen kattavuus ja taso eivät vielä vastaa kaikkiin tarpeisiin etenkään kansainvälisen liiketoiminnan tukena. Jyväskylän seudun koulutus- ja tutkimusympäristöt ovat kansainvälisesti tunnettuja tasostaan ja puolueettomien asiantuntija-arvioiden mukaan erinomaisella tai ainakin erittäin hyvällä kansainvälisellä tasolla. Alueella annetaan kouluopetusta vierailla kielillä ja käytetään mm. CLIL-opetusmetodeja kaikilla perusopetustasoilla. Yliopistotasoista opetusta annetaan vierailla kielillä useissa oppilaitoksissa ja alueella on panostettu erityisesti yrittäjyys- ja aikuiskoulutukseen. Alueen yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelee suuri määrä ulkomaalaisia tutkinto- ja vaihtoopiskelijoita ja paikallisia opetusresursseja täydennetään aktiivisesti laajojen kansainvälisten yhteistyöverkostojen avulla. Suurin osa keskeisistä tutkimusryhmistä on kansainvälisesti vahvasti verkottuneita ja tutkimusinfrastruktuuri on avattu (tai ainakin pyritään avaamaan) sektorienvälisen innovaatiotoiminnan alustaksi. Alueella toimii useita vahvoja teollisia klustereita, joiden toimintaa pyritään koordinoimaan seudullisen yhteistyön alustoiksi ja erityisesti yritysten toimintavalmiuksien ja T&K-toiminnan tehostamiseksi. Tekniset tutkimusympäristöt ovat tehokkaassa yhteiskäytössä ja valmiudet käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan ovat vähitellen kehittymässä. Lisäksi alueen toimijat ovat tehneet merkittäviä panostuksia hautomoympäristöjen kehittämiseen ja luoneet kohtuullisesti toimivan perustan pk-yritysten kasvun tukemiseksi. Kuva 2. Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprofiili 7

8 Jyväskylän seudulla syntyy vuosittain nettomääräisesti noin 500 yritystä, joiden merkitys on ollut suuri alueen asteittaiselle osaamisprofiilin ja elinkeinorakenteen kehittymiselle. Viime vuosina syntyneet yritykset on perustettu pääosiltaan ICT-, palvelu- ja koulutussektoreille. Kehitys on johtanut uusien alueellisten klustereiden esiinmarssiin ja luonut lupaavan perustan alueellisen innovaatiokeskittymän tulevalle kehitykselle. Pk-yrityssektorin heikkoutena on kuitenkin yritysten kasvun hitaus ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen puutteet, mikä näkyy erityisesti ekosysteemiprofiilin kasvuyrityksiin liittyvässä arvioinnissa. Kerätyn aineiston perusteella on selvää, että suurin osa aloittaneista yrityksistä ei hae vahvaa kasvua vaan keskittyy lähinnä omistajiensa työllistämiseen ja perusliiketoiminnan vakaaseen kehittämiseen. Tästä on ollut seurauksena se, että Jyväskylän seudulla toimii hyvin vaatimaton määrä kasvu- tai kasvuhakuisia yrityksiä. Innovaatiokeskittymän alueella toimii kohtuullisen suppea määrä ankkuriyrityksiä, jotka osallistuvat aktiivisesti laaja-alaiseen innovaatiotoimintaan. Lukumääräisesti alueella toimii hyvinkin kunnioitettava määrä suuria ja keskisuuria yrityksiä, joiden merkitys koko seudun elinvoimaisuudelle on kiistaton. Ne työllistävät suuren osan (38%) alueen väestöstä, tarjoavat vakuuttavan osaamismassan klusteritoiminnan perustaksi ja tuovat alueelle arvokkaita verotuloja. On kuitenkin selvää, että hyvin harvat näistä ankkuriyrityksistä osallistuvat aktiivisesti alueen innovaatiotoimintojen kehittämiseen ja/tai hyödyntävät täysimääräisesti alueen innovaatiopotentiaalia. Innovaatiokeskittymäprofiilissa esiintyvät lukuarvot kuvaavat Jyväskylän seudun kyvykkyyttä hyödyntää ekosysteemin eri elementtien antamia mahdollisuuksia alueen innovaatiotoimintojen kehittämisessä. Neljä em. elementeistä on saanut kaksi rinnakkaista lukuarvoa, joita voidaan tulkita seuraavasti. Suuremmat lukuarvot kuvaavat keskittymän tilaa kansallisesti merkittävänä toimijana ja mittaavat näin sen valmiuksia toimia johtavana innovaatioympäristönä suhteessa muihin vastaavan mittakaavan kotimaisiin keskittymiin. Pienemmät lukuarvot puolestaan kuvaavat Jyväskylän seudun kykyä toimia kansainvälisesti vetovoimaisena innovaatiokeskittymänä. Lukuarvojen eroa selittävät tekijät liittyvät keskeisesti seudulla toimivien yritysten, palveluntarjoajien ja välittäjäorganisaatioiden kykyihin harjoittaa ja tukea aidosti kansainvälistä liiketoimintaa. 8

9 Innovaatiokeskittymäprofiilin elementteihin liittyvä nykytila-arvio: Elementti 1. Innovaatiokeskittymän kehitystä tukevan toiminta- ja säädösympäristön arvioiminen Jyväskylän seudun innovaatiotoimijat ovat onnistuneet hyödyntämään erinomaisesti maantieteellisen asemansa ja valjastamaan hyvin niin kansallisen kuin alueellisenkin säädösympäristöjen ja rahoitusmekanismien tarjoamat mahdollisuudet alueen innovaatiotoimien määrätietoiseen kehittämiseen. Keski-Suomen maakuntaohjelmien linjaukset, kaupunkien elinkeinostrategiat ja koko seutua koskeva elinkeinopoliittisen yhteistyön organisointimalli ovat yhdistetty hyvin toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi, mikä on ollut osaltaan luomassa uskottavan perustan alueellisen yhteistyön kehittämiselle. Kansallisen alue- ja innovaatiopolitiikan näkökulmasta Jyväskylän seutua pidetään Keski-Suomen merkittävimpänä innovaatiokeskittymänä ja sen alueelle on kanavoitu merkittäviä kansallisia panostuksia niin tutkimus- kuin alueinfrastruktuurin kehittämiseksi (merkittävimpinä yliopistossa toimiva Suomen Nano Research Center kiihdytinlaboratorioineen ja VTT:n metsäteollisuuden prosessiteknologian tutkimuslaitokset). Seutu tunnetaan yhtenä alueellisista kasvukeskuksista ja osaamisprofiililtaan merkittävänä innovaatioympäristönä, mikä on luonut sille positiivisen profiilin kansallisesti. Suomen liittyminen EU:hun on avannut Keski-Suomelle ja Jyväskylän seudulle mahdollisuuden hyödyntää maksimaalisesti monikansallisia ohjelmia ja rahoitusmekanismeja alueen oppimis- ja osaamisympäristöjen kehitykseen, ja luonut toimivan perustan alueen innovaatiotoimintaa edistävien hankkeiden toteuttamiseksi. Alueen toimijat ovat yhdistäneet voimiaan yhteisissä kehitysprojekteissa ja verkottuneet aktiivisesti johtavien eurooppalaisten keskittymien kanssa, mikä on osaltaan tukenut Jyväskylän seudun innovaatioprosessien jatkuvaa kehittymistä ja vahvistanut sen roolia mm. kansallisen osaamiskeskusohjelman klusteritoimijana. Yleisesti voidaan todeta, että Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän alueella on käytössään kohtuullisesti (riittävästi) varoja innovaatiotoimintojen kehittämiseen. Alueen T&K-panostusten kokonaismäärä on n. 180 miljoonaa euroa, josta n. 65 miljoonaa euroa käytetään yliopistosektorilla. Eri toimijat ovat hyödyntäneet onnistuneesti mm. Tekesin TULI-rahoitusta, ELY-keskuksen VARA-rahoitusta ja Osaamiskeskusohjelman hankerahoitusmekanismeja alueellisesti merkittävien T&K-projektien toteuttamisessa. Jyväskylän seudulla toimii laaja joukko erilaisia hankkeita ja ohjelmia koordinoivia tahoja, joiden kautta kanavoituu vuosittain n. 30 miljoonan euron suuruinen innovaatioprojektien salkku. Tällainen hallintorakenne on johtanut toisaalta hankkeiden osittaiseen pirstaloitumiseen ja toisaalta osittaisiin päällekkäisyyksiin, mikä vaikeuttaa projektisalkun tehokasta koordinointia ja lisää hankevirran hallinnointiin liittyviä kuluja tarpeettomasti. Lisäksi joissakin hankkeissa rahoituksen määrä suhteessa hallinnointiin ja raportointiin kuluvaan aikaan tuntuu varsin vaatimattomalta heikentäen koko salkun panos-tuotos suhdetta merkittävästi. Jatkossa hankerahojen käyttöä kannattanee kohdentaa isompiin kokonaisuuksiin ja hakea yhdessä alueen innovaatiotoimijoiden kesken tehokas tapa koordinoida projektisalkkua aluetasolla. Tällainen uusi toimintatapa luo pidempikestoisia rahoitus/hankepolkuja ja yhdistää paremmin eri toimijoiden intressit alueelle merkittävimpien hankkeiden toteutukseen. On huomattava, että osa alueen innovaatiohankkeista toteutetaan pelkästään julkisen sektorin toimijoiden yhteishankkeina ilman yritysten panostuksia ja/tai aktii- 9

10 vista roolia hankkeiden määrittelyssä. Yleisesti ottaen tällaisten hankkeiden vaikutus missä tahansa ekosysteemissä on havaittu jäävän odotettua vaatimattomammaksi. Jatkossa innovaatiotoimintaan ohjatut varat on perusteltua kohdentaa selkeämmin sellaisiin hankekokonaisuuksiin, jotka tukevat suoraan alueen yritysten elinvoimaisuutta ja kehittävät sektorien välistä innovaatiotoimintaa. Yhteistoimintaa voidaan kehittää edelleen alueen teollisten ja innovaatioklustereiden sisällä ja avaamalla keskustelu siitä, millaisilla yhteisillä prosesseilla hankkeisiin saadaan mukaan myös selkeä yksityisen sektorin panostus (rahat, osaaminen ja työpanos). Samalla on harkittava kannattaako hankekokoa ja niihin kohdistettavien julkisten varojen osuuksia kasvattaa yritysten houkuttelemiseksi vahvempaan yhteistoimintaan. Elementti 2. Infrastruktuuriratkaisujen ja palvelurakenteen arvioiminen Infrastruktuuri: Jyväskylän seudun yleinen infrastruktuurin tila on erinomainen innovaatiotoiminnan määrätietoiselle kehittämiselle. Alueen tie- ja rataliikenneyhteydet ovat hyvässä kunnossa, rakennettu toimisto- ja asuinympäristö sijoitettuna viihtyisästi luonnon ehdoilla kauniiseen järvimaisemaan ja lentokenttä nopean ajoyhteyden päässä kehitysvyöhykkeen keskellä. Jyväskylän kaupunki sijaitsee kätevästi liikenneyhteyksien solmukohdassa yhdistäen koko alueen kattavan palvelu- ja logistiikkaverkoston yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, joka laajenee asteittain lähitaajamiin. Alueella toimii neljä vahvaa innovaatioympäristöjen ja teollisuus/toimistoinfrastruktuurien kehittämiseen erikoistunutta kiinteistöyhtiötä: Technopolis Oyj, Jykes Kiinteistöt Oy, Suomen yliopistokiinteistöt Oy ja Education Facilities Oy. Nämä yhtiöt ovat suunnitelleet ja toteuttaneet määrätietoisesti erityyppisiä rakennushankkeita alueen toimintaympäristön vahvistamiseksi ja luoneet hyvin toimivan kiinteistökokonaisuuden innovaatiotoimijoiden käyttöön. Heidän vuokralaisinaan toimivat mm. yliopisto, ammattikorkeakoulu, osa kehitysyhtiöistä ja monet alueen kasvuvoimaisimmista yrityksistä. Tämä monialaisuus luo pohjaa sektoreiden väliselle yhteistyölle luontevista lähtökohdista. Technopoliksen kiinteistöt sijoittuvat Jyväskylän keskustan alueelle jakaantuen karkeasti kahteen pääkohteeseen: yliopiston kampusalueelle (Agora, Viveca ja Survontie) ja ydinkeskustaan (Innova, Ohjelmakaari ja Ylistönmäki). Innovan toinen osa on valmistumassa keskustan Lutakkoon 2012, jolloin sen alueelle syntyy vahva kaikkia innovaatiotoimintoja yhdistävä infrastruktuurikeskittymä (toimitilat, hotelli, messukeskus, matkakeskus, virkistysalueet). Kaikissa em. kohteissa on mahdollisuus vuokrata toimisto-, koulutus-, neuvottelu- ja saunatiloja, mikä helpottaa yhteisen toiminnan järjestelemistä. Omien kohteidensa lisäksi Technopolis toteuttaa Jyväskylä Innovationin kanssa yhteistyössä Jyväskylä Science Park kokonaisuuden. Jykes Kiinteistöt Oy on seudun kuntien (Jyväskylä, Laukaa, Muurame) omistama yhtiö, joka vuokraa, rakennuttaa, myy ja saneeraa toimitiloja yritysten tarpeisiin Jyväskylän seudulla. Sen omistuksessa on teollisuus-, toimisto- ja varastotiloja eri yrityspuistoissa (Kivääritehdas, Palokärki, Terässampo, Vitapolis) ja muilla keskeisillä paikoilla eri puolilla Jyväskylän seutua. Jykes Kiinteistöjen yrityspuistoissa toimii yli sata yritystä ja tuhansia työntekijöitä, joiden yhteistoiminnan tuloksena on syntynyt/syntymässä uusia elinvoimaisia miniklustereita eri toimialoille (hyvinvointi, asuminen, palvelut). 10

11 Suomen yliopistokiinteistöt Oy hallinnoi ja kehittää Jyväskylän yliopiston käytössä olevaa kiinteistömassaa ja kehittää innovatiivisia oppimisympäristöjä yhteistyössä yliopistojen ja niiden tutkimusyksiköiden kanssa. Education Facilities Oy puolestaan rakennuttaa ja kehittää tiloja Jyväskylän kaupungin opetus- ja koulutustoimen ja muun julkisen palvelutoiminnan käyttöön. Alueen tutkimus-, testiympäristö- ja hautomoympäristöinfrastruktuurit ovat hyvässä kunnossa. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja VTT ovat panostaneet kiinteistö- ja laiteinvestointeihin, vahvistaneet mahdollisia paikallisia puutteita verkottumalla muiden kansallisten keskittymien kanssa ja avanneet omat infrastruktuurinsa myös yksityisen sektorin käyttöön. Lutakkoon on suunniteltu ja toteutettu seudun ensimmäinen Living Lab ympäristö (jonka toiminta kylläkin vasta hyvin alkuvaiheessaan) ja VTT on avustanut paikallisia asiantuntijoita rakentamaan uuden testauslaboratorioympäristön Saarijärvelle prosessiteollisuuden (kattilat) yritysten käyttöön. Alueella toimii lukuisia yrityshautomoita, joiden tilat vastaavat hyvin aloittavien yritysten tarpeita (toimisto, peruspalvelut, neuvottelutilat). Paikalliseen infrastruktuuriin liittyvät merkittävimmät yksittäiset heikkoudet ovat sataman ja kansainvälisen lentokentän puute, mikä vaikeuttaa vääjäämättä jonkin verran joustavaa yhteydenpitoa kansainvälisiin arvoverkostoihin ja kumppaneihin. Palvelurakenne: Jyväskylän seudulla on kokoonsa nähden hyvin kehittynyt peruspalvelurakenne, joka luo hyvän perustan alueen kehitykselle. Kaupat, hotellit, ravintolat, sairaalat ja koulut tarjoavat palvelujaan eri kielillä kaikille väestöryhmille. Asukkaiden ylivoimainen enemmistö on tyytyväinen saamiensa hyvinvointi- ja peruspalvelujen riittävyyteen ja laatuun. Seudulla panostetaan erityisesti asumis- ja palveluviihtyvyyteen (matkailu, vapaa-aika, ravintolat) ja investoidaan johdonmukaisesti koko kehitysvyöhykkeen kilpailukykyä vahvistaviin hankekokonaisuuksiin. Yrityspalvelujen rakenne on kehittynyt vahvasti viime vuosina. Alueella toimivat mm. seuraavat julkisen sektorin kehitys- ja yrityspalveluorganisaatiot: Keski-Suomen liitto, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes, Jyväskylä Innovation Oy, Keski-Suomen ELY-keskus ja Finnveran alueyksikkö. Nämä toimijat vastaavat yhdessä alueen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteutuksesta ja koordinaatiosta. Keski-Suomen liitto on koko maakunnan elinkeinopoliittisen kehittämisen keskus, joka vastaa maakunnan yleisestä toimintaympäristön kehittämisestä ja maakuntasuunnittelusta. Jykes puolestaan huolehtii Jyväskylän seudun elinkeinopoliittisesta koordinaatiosta luoden ja kehittäen alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja tukien laajasti kannattavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä. Jyväskylä Innovation Oy:n tehtävänä on alueen innovaatioympäristön ja teknologiaklustereiden kehittäminen sekä Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman toteuttaminen. ELYkeskus puolestaan keskittyy konkreettisten hankkeiden ja yhteisesti sovittujen kehitysprosessien rahoitukseen. Finnvera vuorostaan rahoittaa yritysten T&K- ja vientihankkeita. Suurin osa em. julkisista yrityspalvelujen tarjoajista on sijoittuneena samoihin tiloihin keskelle Jyväskylän kaupunkia. Tämä fyysinen läheisyys on tehnyt mahdolliseksi aktiivisen tiedonvaihdon ja asiakaspalveluprosessien osittaisen yhteen sovittamisen (ns. Luotsi-palvelu) esimerkiksi uusyritystoiminnan tuen organisoinnissa. Samaan aikaan monet asiakasyritykset kokevat kuitenkin julkisen yrityspalvelukentän hajanaisuuden haasteekseen ja pitävät julkisen tuen hakuprosesseja vaikeina ja/tai liian byrokraattisina vastatakseen yrityskentän todellisiin tarpeisiin. 11

12 Jyväskylän seudulla toimii laaja joukko yksityisiä yrityspalveluja tarjoavia yrityksiä, jotka toimivat hyvässä yhteistyössä alueen oppilaitosten ja hautomoympäristöjen kanssa. Näitä asiantuntijapalveluja tarjoavia yrityksiä löytyy kaikilta keskeisiltä osaamisintensiivisten palvelujen alueilta: lakiasiat, markkinointi, kirjanpito ja laskenta, mainonta, rahoitus ja tietotekniset palvelut (laitteet ja ohjelmistot). Tässä joukossa ovat mukana myös alueella toimivat business enkelit (10-20) ja muutamat riskisijoittajat. Yritysten on helppoa saada tarvitsemansa tuki liiketoimintansa kehittämiseen paikallisesti. Tehtyjen tutkimusten mukaan em. osaamisintensiivisten palvelujen kokonaisuus sijoittuu kuitenkin alle maan keskiarvon sekä määrältään että laadultaan. Arvioinneissa on esitetty, että alueen palveluntarjoajilla ei ole todellista kykyä toimia kansainvälisellä tasolla ja areenalla. Monet palvelukokonaisuudet ovat alimitoitettuja kansainvälisen yritystoiminnan tarpeisiin ja alueen toimijoilta puuttuu kokemuksen mukanaan tuomaa liiketoimintaosaamista. Joidenkin arvioiden mukaan Jyväskylän seudun asiantuntijapalveluverkko on lisäksi hyvin suljettu ulkopuolisille toimijoille, mikä on osaltaan vaikeuttamassa yrityssektorin nopeaa kansainvälistymistä ja rajoittamassa kansainvälisen asiantuntemuksen juurtumista alueen osaamisprofiiliin. Elementti 3. Alueen koulutusjärjestelmän arvioiminen Jyväskylän seudun oppimisympäristöt ovat kansainvälisesti tunnettuja tasostaan ja puolueettomien asiantuntija-arvioiden mukaan erinomaisella kansainvälisellä tasolla. Alueen kouluissa järjestetään opetusta yli 30 eri kieliryhmän tarpeisiin (suurimmat venäjä, dari ja kurdi). Oppilaille järjestetään peruskoulutus pääsääntöisesti suomen kielellä, jota täydennetään tarvittaessa maahanmuuttajien tukiopetuksella ja lasten oman äidinkielen opetuksella. Suomalaiset ja ulkomaalaiset lapset voivat opiskella koko kouluaikansa (päiväkodista yliopistoon) myös englanniksi tai ruotsiksi valituissa kouluissa, joissa on erikoistuttu sisällön ja kielen yhdistäviin CLIL-oppimismetodeihin. CLIL-yhteistyöverkosto kokoaa yhteen koko Jyväskylän seudun kasvatusalan osaajat ja kehittää laadukasta opetusta kaikilla kouluasteilla (ml. lukioiden kansainvälisen IBDP opinto-ohjelman). Jyväskylä on kansainvälisesti tunnettu korkeakoulu- ja opiskelijakaupunki. Yliopistotasoista opetusta annetaan vierailla kielillä useissa oppilaitoksissa. Alueen toimijat ovat profiloituneet erityisesti yrittäjyys- ja aikuiskoulutuksen alueilla. Jyväskylän yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelee suuri määrä ulkomaalaisia tutkintoja vaihto-opiskelijoita. Paikallisia opetusresursseja täydennetään aktiivisesti laajojen kansainvälisten yhteistyöverkostojen avulla. Vuosittain valmistuneista opiskelijoista n. 70% jää asumaan ja töihin Jyväskylän seudulle vahvistaen sekä uudistaen alueen osaamispohjaa uusimman tiedon hyödyntämisessä. Jyväskylän yliopistossa opiskelee n ja työskentelee n henkeä, jotka jakaantuvat seitsemään tiedekuntaan. Painopistealoina ovat luonnon perusilmiöt ja aineen rakenne; koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö; kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit; liikunta ja hyvinvointi; ja ihmisläheinen teknologia. Useat koulutusohjelmista ovat vahvasti poikkitieteellisiä kouluttaen monialaisia ammattilaisia mm. uusiutuvan energian ja human-techin alueilla vahvistaen yliopiston profiilia arjen yhteiskunnan haasteiden ratkaisijana huipputeknologian keinoin. Yliopistolla on lisäksi panostanut lähes 20 vuoden ajan vahvasti yrittäjyyskoulutukseen (3 professuuria) maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmissaan ja osallistunut 12

13 aktiivisesti uusien toimialojen tutkijankoulutukseen (esim. ICT-ala 90-luvun puolivälissä). Suurimpana koulutusjärjestelmää koskevana puutteena voidaan alueella tapahtuvan teknisten alojen koulutuksen vähäisyyttä, mikä rajoittaa osaltaan yritysten tarpeisiin koulutettavan työvoiman käytettävyyttä. Ko. haasteeseen voidaan vastata lisäämällä yhteistyötä kotimaisten ja/tai kansainvälisten korkeakoulujen kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelee yli ja työskentelee noin 680 henkeä neljässä koulutusta tuottavassa yksikössä: opettajakorkeakoulu, hyvinvointi, liiketoiminta ja palvelut, ja teknologia. Ammattikorkeakoulun arki on vahvasti kansainvälistynyttä. Siellä opiskelee reilut 450 ulkomaalaista opiskelijaa ja vierailee yli 300 ulkomaista opettajaa vuosittain. Koulutusyksiköillä on vahvat linkit kansainvälisiin verkostoihin ja opettajat/tutkijat osallistuvat aktiivisesti kv. yhteishankkeisiin. Ammattikorkeakoulu onkin saanut laajaa tunnustusta yhteistyökyvykkyydestään ja opetuksen laadustaan (kuten akreditoinnit ja palkinnot). Ammattikorkeakoululla on lisäksi vahva rooli alueen työvoiman koulutuksessa ja yritystoiminnan tukemisessa. Se harjoittaa menestyksellisesti yrittäjyyskasvatusta tarjoten perustiedot yrittäjiksi aikoville, ohjaten lupaavimmat joko omiin (Dynamo, Generaattori) tai yhteistyökumppaniensa hautomoympäristöihin. Osa (jatko/aikuis-) koulutuksesta on organisoitu Tiimiakatemiaan, joka valmentaa uudet yrittäjät kohtaamaan kasvuyrittäjyyden haasteet. Elementti 4. Alueen tutkimus- ja kehitysympäristön arvioiminen Jyväskylän seudun T&K- ja innovaatiotoimintojen ympäristöt ja tutkimusyksiköt ovat hyvää kansainvälistä tasoa. Alueella toimii yhteensä noin tutkijaa ja T&Kpanostusten määrä vastaa noin 3,5% kansallisesta T&K-budjetista (n. 35 miljoonaa euroa ja 560 htv). Vetovoimaisimmat tutkimusyksiköt ja -ympäristöt ovat sijoittuneina luonnollisesti Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja VTT:n alueyksiköihin. Innovaatioympäristöä täydentävät osaltaan keskeisesti alueella toimivien kärkiyritysten tuotekehitysyksiköt ja julkinen sektori mm. esikaupallisten, innovatiivisten hankintojen tekijänä. Perus- ja soveltavantutkimuksen lisäksi mm. Agora Centerissä on panostettu erityisesti ns. innovaatioprosessitutkimukseen, mikä on osaltaan luonut hyvän perustan sektoreiden väliselle vuoropuhelulle ja kehittänyt edelleen alueellisen yhteistoiminnan malleja. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tasoa on arvioitu usein erilaisin kansainvälisin vertailuin, ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Valtaosa luonnontieteen alueen tiedekunnista toimii erinomaisella kansainvälisellä tasolla. Pääosa muista tiedekunnista on erittäin hyvällä tai ainakin hyvällä kansainvälisellä tasolla (viimeksi vuonna 2010; 22 laitoksesta 3 maksimipisteisiin, 8 erinomaisella tasolla). Suomen Akatemia on lisäksi omissa arvoissaan päätynyt valitsemaan kaksitoista (12/41) kansallista huippututkimusyksikköä Jyväskylästä, mikä kertoo osaltaan yliopiston vahvasta asemasta tutkimuksen kentällä. On arvioitu, että yliopiston erikoistuneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyksiköt (ympäristötutkimuskeskus, nanotiedekeskus, kiihdytinlaboratorio, Agora Center ja Viveca-keskus) jäsentävät monitieteistä erikoistumista ja muodostavat yhdessä Jyväskylän seudun osaamiskeskuksen kanssa innovaatiotoiminnan verkoston, joka luo osaltaan vahvan perustan tuloksekkaalle akateemisen tutkimuksen ja soveltavan T&K-toiminnan yhdistämiselle. 13

14 Jyväskylän ammattikorkeakoulu keskittyy tutkimustoiminnassa työelämälähtöisiin T&K&I-hankkeisiin palvellen yritys- ja yhteisöasiakkaitaan konkreettisissa tuote- ja palvelukehitysprojekteissa vahvistaen samanaikaisesti koko alueen ja asiakkaidensa osaamisen kehittymistä. Ammattikorkeakoulu on aktiivisesti mukana alueen tutkimusinfrastruktuurin kehittämisessä ja tarjoaa tutkimusosaamistaan yritysten käyttöön erilaisilla avoimilla kehitysalustoilla. Sen vahvoja T&K-alueita (ja alustoja) ovat: bioenergiaosaaminen, ikääntyvien hyvinvointipalvelut, asumisen ratkaisut, matkailu ja koulutuksen kehittäminen. Ammattikorkeakoululla on luontainen roolinsa alueen pk-yritysten T&K-toiminnan tukemisessa ja tutkimustiedon välittäjänä yrityksille. Se on kehittänyt ja kehittää edelleen työelämää palvelevia oppimisympäristöjä ja kohdistaa soveltavan tutkimuksensa nimenomaisesti yritysten liiketoimintaa tukeviin hankkeisiin. Niillä vahvistetaan yksittäisten yritysten kykyä osaamisen kaupallistamiseen ja alueellisten klustereiden kilpailukykyä. Jatkossa ammattikorkeakoulu harkitsee T&K-toimintansa laajentamista proaktiivisen teknologiansiirron alueella ja tullee kohdistamaan osan panostuksistaan tekijänoikeuksiensa myymiseen, kaupalliseen osaamisensiirtoon (lisensioinnit) ja omien yritysten kehittämiseen rahastojen ja hautomoiden avulla. Tavoitteena on luoda yrittäjämäinen toimintamalli, jossa tutkimustoiminta linkitetään joustavasti osaksi kaikkia yhteisprojekteja ja hankkeet suunnitellaan avoimissa asiakaslähtöisissä prosesseissa. Ammattikorkeakoululla on yliopiston tapaan vahva tahto kansainvälistyä ja rakentaa toimivat yhteistyöverkostot myös Jyväskylän seudun ulkopuolelle. Jyväskylän seudulla toimii korkeakoulujen lisäksi VTT:n prosessiteknologian tutkimusyksikkö (75 tutkijaa), joka luo alueelle merkittävän tutkimuskeskittymän erityisesti bio- ja metsäteollisuuden aloille. VTT:n pilottilaitokset käsittävät paperinvalmistuksen ja kuitutuotteiden tutkimus- ja kehitysympäristön ja teollisuusmittakaavan bioenergian tuotantolaitoksen, jotka mahdollistavat maailman johtavan tutkimustiedon tuottamisen niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin tutkimus- ja yritysasiakkaiden käyttöön. VTT operoi lisäksi biotekniikan analyysilaboratoriota, jossa voidaan mitata erilaisten leijukattilaratkaisujen toimintaa, tehokkuutta ja ympäristövaikutuksia (pienempi mittakaava Saarijärven testauslaboratoriossa). VTT:n paikallinen yksikkö on toiminut läheisessä yhteistyössä paikallisen veturiyrityksen (Metso) kanssa jo parinkymmenen vuoden ajan ja pystynyt proaktiivisella otteellaan luomaan toimivan alueellisen innovaatioverkoston seudun tutkimusyksiköiden, julkisten rahoittajien ja pk-yritysten välille. Kyseisten toimialojen tutkimusinfrastruktuurit ovat erinomaisessa kunnossa, alihankintaverkostot toimivat ja käytännön yhteistyö rakentuu vahvojen alustojen varaan. Seudullisia investointeja on voitu yhdistää ja rahoittaa julkisista lähteistä (EU, kansalliset ja maakunnalliset varat) ja rinnakkaiset tutkimusprojektit (yliopisto ja ammattikorkeakoulu) on yhdistetty tehokkaasti yli organisaatiorajojen. VTT on onnistunut lisäksi aktivoimaan alueen pkyrityksiä T&K-toimintaan avaamalla laitokset ja laboratoriot Testaa -konseptia (testausalustat ja verifiointituki) hyödyntämällä kaikkien avoimeen käyttöön. Yhteisesti luotu ja opittu tutkimuskulttuuri ruokkii käytännön yritysintressit huomioon ottavaa innovaatiotoimintaa ja luo markkinat aktiiviselle tiedon- ja osaamisenvaihdolle. Alueella syntyneiden tutkimusrakenteiden ja -kulttuurin lisäksi Metsäklusteri Oy on valinnut Jyväskylän seudun pilottikohteeksi metsäteollisuuden uusiutumishankkeissa ja avannut ideasalkkunsa (150 alustava liiketoimintasuunnitelmaa) alueen tutkimus- 14

15 yksiköiden ja yritysten käyttöön. Tämä vahva panos kansalliselta T&K-toimijalta on osaltaan lähentämässä alueen osaajia ja yhdistää vahvat tutkimusperinteet suoraan alueen liiketoimintaosaamisen lisäämiseen. Jyväskylän seudun tutkimusympäristöarvioinneissa nousee lähes poikkeuksetta esiin keskustelu teknillisen korkeakoulun tarpeellisuudesta. Osa toimijoista uskoo, että tekniseen osaamisen lisääminen auttaisi yritysten työvoiman tarjontaan liittyvissä kysymyksissä. Toiset taas näkevät, ettei uuden yksikön perustaminen vaikuttaisi merkittävästi alueen osaamisprofiiliin, sillä tarvittava osaaminen voidaan turvata jo nykyisilläkin opintokokonaisuuksilla ja resursseilla. Modernin innovaatioajattelun mukaan mahdolliset puutteet voi korvata hyvin verkottumalla jo olemassa olevien, johtavien tutkimusympäristöjen kanssa. Tämä malli on jo käytössä useimmissa tutkimusyksiköissä ja erityisesti yksityisellä sektorilla luoden luontevan pohjan verkostomaiselle yhteistyömallille. Yleisesti ottaen voi todeta, että Jyväskylä seudun T&K-ympäristö on hyvässä kunnossa ja tutkimusinfrastruktuurit useimmilla aloilla monialaisen innovaatiotoiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen vaadittavalla tasolla. Suurimpia haasteita ovat (Agora Centeriä lukuun ottamatta, erityisesti yliopiston) tutkijoiden kyky ja halu osallistua avoimesti alueellisen innovaatiojärjestelmän yhteiseen kehittämiseen. Korkeakoulujen johto on sitoutunut tähän tehtävään hyvin, mutta vain harvat professorit ja johtavat tutkijat kokevat tärkeäksi innovaatioprosesseihin osallistumisen (klusterit) ja/tai yritystoiminnan tukemisen omilla toimillaan. Jatkossa myös tutkijoiden tulee hakeutua mukaan innovaatiokeskittymän yhteisiin hankkeisiin ja tunnistaa verkostomaisen toimintatavan merkitys tutkimus- ja yritystoiminnalle. Elementti 5. Klusteripotentiaalin ja -ohjelmien arvioiminen Jyväskylän seudulla toimii kaksi vahvasti johdettua, osin rinnakkaista klusteriohjelmaa. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa on määritelty kärkiklusterien projektikokonaisuus ja kansallinen osaamiskeskusohjelma (OSKE). Maakunnallisten kärkiklustereiden määrittely on toteutettu perinteisen toimialaperusteisesti ja näiksi kärjiksi on valittu kolme (3) alaa: Uudistuvat koneet ja laitteet, Kehittyvä asuminen ja Bioenergiasta elinvoimaa. OSKE-klusterit on puolestaan tunnistettu enemmänkin teknologiat toimialoihin yhdistämällä ja hakemalla ratkaisuja kansallisesti tärkeiden alojen kehittymisen varmistamiseksi. Jyväskylän seudulla olevat toimijat ovat mukana viidessä kansallisessa ohjelmassa/verkostossa: Jokapaikan tietotekniikka, Nanoteknologia, Uusiutuva metsäteollisuus, Energiateknologia, ja Matkailu- ja elämystuotanto. Kärkiklusteriprojektien päätavoitteena on alueella jo vahvasti toimivien toimialakokonaisuuksien vahvistaminen, yritysten osaamisen kasvattaminen, teollisuusalojen kilpailukyvyn vahvistaminen niin kotimaisilla kuin globaaleillakin markkinoilla, sekä uusien tuotteiden ja palvelujen syntyminen tuotannollisiin yrityksiin. Klustereihin kohdennetuilla toimilla tuetaan alueen vahvoja toimialoja ja huolehditaan niiden kyvystä uusiutua markkinoiden ja ympäristön muutosten tahdissa. Jatkossa on harkittava yhtäläisen tuen mahdollisuutta myös uusille, nouseville aloille, joista voidaan toivoa seuraavia alueen elinvoimaisuuden vetureita (kuten uudet ICT alat, Edu-klusteri jne.). 15

16 Kansallisen osaamiskeskusohjelman klusterit toimivat alueen innovaatiovoimien yhdistäjinä. Niiden tavoitteina on merkittävä toimialakohtainen yritysten määrän, liikevaihdon, henkilökunnan ja vientitulojen kasvattaminen, mikä johtaa suoraan alueiden elinvoimaisuuden ja verkostomaisten innovaatioprosessien kehittymiseen. Painopistealueita valitsemalla ja rahoitusta sopivasti kanavoimalla voidaan tukea eri toimialojen veturiyrityksiä niiden investoinneissa uusiin toimintaympäristöihin ja yhteistoiminta-alustoihin (esimerkkeinä Eteläportti, Innoroad-logistiikkakeskus, bioenergiavoimalaitos jne.). Samalla syntyy mahdollisuus tutkimusyksiköiden osaamisen yhdistämiseen yksityisen sektorin prosesseihin ja uusien miniklustereiden tunnistamiseen ja kehittämiseen. Jyväskylän seudun molempien klusteriohjelmien tavoitteena on tukea paikallisia toimijoita niiden kansainvälistymispyrkimyksissä uusille markkinoille. Jykes on tässä tarkoituksessa avannut omat toimistot Venäjälle, Kiinaan ja Puolaan. Käytyjen keskustelujen perusteella vaikuttaa, että klusteriohjelmien toteuttajat eivät ole pystyneet luomaan riittäviä toimintamalleja kansainvälisen toiminnan tueksi. Ohjelmien suunnittelu- ja johtotehtävissä ei ole merkittävästi mukana ulkomaalaisia asiantuntijoita ja luodut kansainväliset verkostot palvelevat hyvin suppeaa toimijajoukkoa. Kansainväliseen toimintaan panostetaan ja klusteritoimijoille tarjotaan säännönmukaisesti mahdollisuuksia tutustumismatkoihin eri markkina-alueille, mutta ohjelmakoordinaattorien mahdollisuudet pysyvien kansainvälisten verkostojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen ovat hyvin rajallisia. Esitettyjen arvioiden mukaan paikallisten klusteriohjelmien väliset yhteistyön rajapinnat ovat edelleenkin kehittymättömiä. Ohjelmien kehittämät verkostot ovat osittain päällekkäisiä ja osa hankkeisiin varatuista resursseista kohdistuu saman oloisten tehtävien hoitamiseen. Jatkossa on tärkeää, että hanketyötä koordinoidaan paremmin aluetasolla ja käytettävissä olevat varat ohjataan tehokkaammin yritysten toiminnan (T&K-projektit ja kaupallistaminen) tukemiseen. Elementti 6. Yhteistoiminta-alustojen (testaus ja kehitysympäristöt) arvioiminen Osa Jyväskylän seudun yhteistoiminnan alustoista on erittäin hyvässä kunnossa, osa vasta kehityksensä alkumetreillä. Yliopistossa sijaitsevat tutkimusympäristöt (nanotiedekeskus, kiihdytinlaboratorio ja tutkimuskeskusten yhteiskäyttölaboratoriot) ja VTT:n pilottilaitokset tarjoavat erinomaiset lähtökohdat uusien tutkimustulosten ja ideoiden tekniselle testaamiselle. Nämä yhteistoiminta-alustat on avattu tehokkaasti yksityisen sektorin käyttöön tuotteistamalla palveluprosessit helposti lähestyttäviksi kokonaisuuksiksi, joiden ostaminen ja hyödyntäminen tuotekehitysprosessien osana tuntuu luontevalta (vrt. VTT:n Testaa -konsepti, yliopiston yrityspalvelupäälliköt). Alustojen kokeileminen on kaikille ilmaista ja pysyvämpään yhteistoimintaan pääsee mukaan hyvin kohtuullisilla kustannuksilla (osarahoitus lupaavimpiin hankkeisiin kanavoidaan julkisista varoista). Jyväskylän ammattikorkeakoulu on käynnistänyt muutama vuosi sitten käyttäjäkeskeisten kehitysympäristöjen Living Lab toiminnan. Tavoitteena on kehittää Jyväskylän Lutakkoon avoin innovaatio-, kehittämis- ja oppimisympäristö käyttäjäkeskeisten palvelukonseptien testaamiseksi ja käyttäjätiedon keräämiseksi. Tavoitteena on tuoda yhteen yritykset ja yhteisöt kehittämään uusia tuote- ja palveluinnovaatioita yhdessä tutkijoiden, konsulttien ja julkisen sektorin kehittäjien kanssa. Ensimmäiset asiakasprojektit ja yhteishankkeet ovat jo käynnissä (mm. Ravintola 16

17 Idea, Keskisuomalaisen sisällöntuotantoprojekti, Lutakon virtuaalinen ideafoorumi, Aikapankkikokeilu ja kirjastohankkeet). Matkailu ja elämystuotannon OSKE:ssa on käynnistetty vastaavanlainen yritysverkostojen Experience Lab-hanke, jonka toiminta tähtää asiakkaiden käyttäjäkokemustiedon keräämiseen ja sen muuntamiseksi hyödynnettäväksi markkinaymmärrykseksi. Jyväskylän seudulla ei ole toiminnassa suuria kansallisia tai kansainvälisiä yhteistoiminta-alustoja, jotka olisi perustettu yhteistyössä toimialojen johtavien yritysten kanssa (vrt. Oulu/Nokia Octopus-testiverkko ja Intel Ultra Mobility Group Ranskassa). Alueen toimijat eivät ole onnistuneet rakentamaan tarvittavia yhteyksiä yritysten ylimpään ja/tai T&K-johtoon teknologiakumppanuuksien rakentamiseksi. Näiden teknologiaperusteisten alustojen puute rajoittaa osaltaan uusien yritysklustereiden ja toimialojen nopeaa ja oikea-aikaista kehitystä. Lisäksi alueelta puuttuvat modernit avoimeen innovaatioajatteluun perustuvat osaamisen työpajaympäristöt (vrt. Aalto yliopiston Factoryt), joiden avulla viimeisin tutkimustieto voidaan linkittää tehokkaasti yritysten sisäisiin T&K-prosesseihin. Kaikki Jyväskylän seudun testaus-, pilotointi-, kehitys- ja yhteistoiminta-alustat ovat toimivia kotimaisia ratkaisuja, mutta niiden valmiudet palvella kansainvälistä asiakaskuntaa vaikuttavat rajallisilta. Living Lab-hankkeiden suunnittelussa on otettu huomioon turisteja lukuun ottamatta lähinnä kotimaisten yritysten ja kuluttajien tarpeet. Siksi niiden vaikutus yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen on ollut vaatimatonta. Jatkossa alustojen palvelutarjontaa on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä vetovoimaisten ulkomaisten kumppanien kanssa. Tämä nopeuttaa osaltaan uusien menestystuotteiden ja -palveluiden kehitystyötä, markkinoillepääsyä ja asiakaslähtöisen toimintakulttuurin juurtumista alueen yhteistoiminnan ytimeen. Elementti 7. Alueen hautomoympäristöjen ja palvelujen arvioiminen Jyväskylän seudulla on tehty merkittäviä panostuksia hautomotoiminnan kehittämiseksi ja avoimen yrittäjyysilmapiirin luomiseksi. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat määritelleet yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen yhdeksi toimintansa painopistealueista ja käynnistäneet lukuisia ohjelmia (mm. Global Venture Lab, Generaattori, Donitsi-ohjelma, Tiimiakatemia) opiskelijoiden ja tutkijoiden liiketoimintavalmiuksien vahvistamiseksi. Lisäksi Jykes, Jyväskylä Innovation Oy, Keski-Suomen Yrityskehitys Oy ja ammattikorkeakoulu ovat perustaneet alueelle lukuisia esi- ja yrityshautomoja (Protomo, JYKES-hautomo, JAMK-esihautomo, Yrityskehityksen palvelupaketit), joiden palvelut ovat laajasti kaikkien potentiaalisten yrittäjien käytössä kohtuullisin kustannuksin. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutus- ja valmennusohjelmat (ml. JAMKesihautomo) ovat pääasiassa opiskelijoille suunnattuja kasvualustoja yrittäjyyteen, joilla luodaan perusvalmiudet liikeideoiden kehittämiseen, yritysten toimintojen suunnitteluun ja yritystoiminnan kansainvälistymiseen. Ohjelmien avulla yrittäjyydestä kiinnostuneet saavat kätevästi käyttöönsä tehokkaat innovaatiotyökalut ja apua esimerkiksi ensivaiheen rahoituksen suunnitteluun madaltaen kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen. Joissakin ohjelmissa on käytössä myös suora rahoitustuki ideoiden testaamiseen ja prototyyppien kehittämiseen. Vuosittain yli 200 opiskelijaa ja tutkijaa käy läpi jonkin tarjolla olevista ohjelmista. 17

18 Alueen hautomopalvelut on jaettu esihautomo ja yrityshautomopalveluihin. Protomon esihautomopalvelu on monialainen ja yhteisöllinen innovaatio- ja yrittäjäkehitysympäristö, joka tarjoaa osaajille maksuttomat fasiliteetit, täydentävää osaamista, yhteisön tuen, asiantuntijasparrausta uusien tuotteiden sekä palvelujen markkinoille viemisen tueksi. Perusajatuksena on yhdistää vapaita, osaavia tuotekehityksen ammattilaisia ketterästi toimiviin innovaatiotiimeihin uusien yritysaihioiden synnyttämiseksi ilman välitöntä yrittäjäriskiä yhteistyössä toimialaosaajien ja potentiaalisimpien asiakkaiden kanssa. Jyväskylän Protomo on synnyttänyt kahdessa vuodessa 16 uutta yritystä, parikymmentä poikkitieteellistä innovaatiotiimiä ja työllistänyt suoraan tai välillisesti kymmeniä uusia yrittäjiä ja asiantuntijapalvelujen ammattilaista. Monet Protomossa syntyneet yritykset ovat siirtyneet myöhemmin asiakkaiksi JYKES-hautomoon, jossa toimii parhaillaan n. 20 yritystä. Useimmat hautomot ostavat osan tarjoamistaan palveluista Keski-Suomen Yrityskehitys Oy:ltä. Yleisesti voi todeta, että Jyväskylän seudun hautomotilat ovat erinomaisessa kunnossa ja hautomotoiminta sinällään riittävän laaja-alaista yrittämisestä kiinnostuneiden ohjaamiseksi mukaan uusien yritysideoiden kehittämiseen. Haasteina ovat kuitenkin tarjolla olevien palvelukonseptien jäsentymättömyys ja koko hautomotoiminnan yleinen hajanaisuus, mikä on täsmennettävä eri toimijoiden roolit yrittäjyyskasvatuksen, hautomotoiminnan ja kasvuyrityspalvelujen toteuttajina. Nyt olemassa olevien kehitysohjelmien ja hautomotilaratkaisujen parhaat käytännöt ja työkalukokonaisuudet voi siirtää laaja-alaisesti kaikkein toimijoiden käyttöön. Tilojen ja toiminnan jakaantumista useaan sijaintipaikkaan ei sinällään nähdä heikkoutena. Jokaisessa yksittäisessä kohteessa on kuitenkin varmistettava, että paikallisen toiminnan volyymi ja laatu täyttävät yhteistoiminnan ja positiivisen yrittäjyysilmapiirin luomiseen tarvittavat minimikriteerit. Hautomoympäristöjen palvelurakenne on kehittynyt hyvin ns. teknisten- ja peruspalvelujen osalta. Yrittäjät saavat käyttöönsä tarvitsemansa ICT- ja toimistoinfrastruktuurit, asiantuntijapalvelut ja valmennuksen toimintansa tehokkaaseen kehittämiseen. Osassa ympäristöistä toimii aktiivisia mentori-verkkoja ja alueen business enkelit tapaavat uusia, hautomoihin valikoituneita yrittäjiä. Jatkossa yhteistoimintaverkkoja on kuitenkin kehitettävä edelleen ja toimintaan on tuotava mukaan lisää kokeneita yritysjohtajia ( Old-Boys ), jotka voivat ohjata aloittavia yrityksiä kasvuuralle ja keskittämään huomionsa tärkeimpiin kasvua tukeviin kehityshaasteisiin. Samalla kannattaa harkita mahdollisuuksia Innovation Mill (Nokia) ja Minnovation (Metso) ohjelmien tiiviimpää yhteistyötä alueellisen hautomokokonaisuuden kanssa, mikä osaltaan yhdistää tehokkaammin uudet ideat osaavimpiin yrittäjiin. Seudulliset hautomopalvelut ovat sen sijaan varsin kehittymättömiä rahoituksen osalta. Pankit, riskisijoittajat ja business enkelit eivät ole tulleet osaksi hautomoyhteisöjä. Myös julkisten rahoittajien määrällinen panostus yhteisöjen tukemiseen on jäänyt varsin vähäiseksi. Tämä rahoitusosaajien rajallinen osallistuminen ei valmenna yrittäjiä kohtaamaan yrittäjyyden arkea kovien numeroiden kautta, mikä osaltaan hidastaa rahoituskelpoisten ideoiden kypsymistä kaupallistettaviksi ratkaisuiksi. Arvioiden mukaan Jyväskylän seudun yrittäjyyskasvatus ja hautomotoiminta ovat varsin heikosti kansainvälistyneitä. Kaikkien ohjelmien ja hautomojen johtotehtävissä toimii suomalaiset ohjaajat ja valtaosa yritysvalmentajista, mentoreista ja kasvuyritysten palveluntarjoajista on kotimaisia toimijoita. Joissakin ympäristöissä kyllä toimii ulkomaalaisten perustamia yrityksiä, mutta pääosa kokemuksen ja osaamisensiirrosta tapahtuu täysin kansallisista lähtökohdista. Samaan aikaan seudun hauto- 18

19 moympäristöjen kansainvälinen verkottuminen on vasta alkamassa. Hautomojen kehityksestä vastuussa olevat tahot käyvät säännöllisesti vertailu- ja opintomatkoilla sisarorganisaatioissa. Yksikään alueen hautomoista ei ole kuitenkaan luonut toimivaa yhteisten palvelujen kehittämismallia johtavien kansainvälisten hautomoympäristöjen kanssa. Hautomoiden todellinen kyky auttaa asiakkaitaan heidän kansainvälistymispyrkimyksissään jää vaatimattomaksi. Jyväskylän seudulla kannattaa jatkossa harkita, miten alueen yrittäjyyskasvatus ja hautomotoimintaa voidaan kehittää edelleen yhden yhteisen ohjelmakokonaisuuden avulla. Eri toimijoille on mahdollista tunnistaa heille luontevasti kuuluvat roolit, minkä jälkeen kaikki kehityspanokset on kohdistettava yhden yhteisen, kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneen palvelukonseptin kehittämiseen. Eri osapuolten kehittämät parhaat käytännöt voidaan tuoda yhteen ja testata yhdessä asiakasyritysten kanssa. Palvelukokonaisuus voidaan tuotteistaa sekä yrittäjyyskasvatusohjelmien, yrityshautomoiden että nopeaa kasvua tukevien yrityskiihdyttämöiden käyttöön. Parhaassa tapauksessa yhteinen toimintamalli tukee kansallisen hautomoverkoston kehitystä, mikä taas omalta osaltaan parantaa yritysten menestysedellytyksiä. On todennäköistä, että niin julkiset kuin yksityisetkin rahoittajat arvostaisivat selkeiden yhteistoimintamallien käyttöönottoa. Elementti 8. Alkuvaiheen yritysten toiminnan arvioiminen Jyväskylän seudulla syntyy vuosittain n uutta yritystä ja noin 500 yritystä lopettaa toimintansa, mikä johtaa n uuden yrityksen nettolisäykseen. Tästä joukosta yrityshautomotoiminnan tukemana alueelle on syntynyt vuosina yhteensä n. 190 uutta yritystä. Nämä luvut viestittävät alueen kohtuullisen terveestä yrityspohjan uudistumiskyvystä ja uutta yritystoimintaa hyvin tukevasta kulttuurista. Tilastojen tarkempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, että Jyväskylän seudun aktiivisesti toimivasta yrityksestä noin on alle neljän hengen yrityksiä, ja näistä suurin osa työllistää yhden yrittäjän. Nämä mikroyritykset työllistävät yhteensä vain noin 25% (pk-yritykset noin 37% ja suuryritykset noin 38%) alueen työvoimasta. Näin ollen voi yleisesti arvioida ja päätellä, että suurin osa alueen uusista yrityksistä syntyy lähinnä yrittäjän itsensä työllistämiseksi vailla merkittävää intohimoa nopeaan kasvuun. Alueellisen elinkeinorakenteen kehittymisen myötä, uudet kasvavat liiketoimintaalueet (ICT, koulutus ja hyvinvointipalvelut) ovat luoneet pohjaa myös uudelle yritystoiminnalle. Esimerkiksi vuonna 1995 alkaneet ICT-alan koulutus- ja kehitysohjelmat ovat johtaneet merkittävän alueellisen ICT-klusterin syntyyn, mikä on ollut osaltaan helpottamassa sopeutumista rakenneuudistuksiin. Uusien toimialojen nousun myötä aloittaville yrityksille on avautunut mahdollisuus toimia tehokkaasti alueen veturi- ja kasvuyritysten alihankkijoina, vahvistaa paikallisia yhteistoimintaverkostoja ja kehittää houkuttelevia lisäarvopalveluja (Internet/Web-palvelut, markkinointituki, rahoituspalvelut jne.) koko alueen käyttöön. Tehtyjen tutkimusten mukaan tarjolla oleva osaamisintensiivisten palvelujen kokonaisuuden on kuitenkin arvioitu sijoittuneen alle maan keskiarvon sekä määrältään että laadultaan. Arvioinneissa on esitetty, että alueen palveluntarjoajilla ei ole todellista kykyä toimia kansainvälisellä tasolla ja areenalla. Monet palvelukokonaisuudet ovat alimitoitettuja kansainvälisen yritystoiminnan tarpeisiin ja alueen toimijoilta puuttuu kokemuksen mukanaan tuomaa liiketoimintaosaamista. Tämä on 19

20 luonnollista seurausta seudun palveluyritysten pienestä koosta ja palvelusektorin yrittäjien kokemattomuudesta verkostoliiketoiminnasta. Valtaosa (40%) alueen uusista yrittäjistä omaa yliopisto- tai korkeakoulutaustan ja ovat opiskellut alueellisissa yrittäjyyskasvatusohjelmissa. Ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia ja esihautomot ovat tukeneet paikallisten yrittäjien osaamispohjan kehittymistä. Erilaiset hautomo-ohjelmat ovat rohkaisseet monet työllistämään itsensä yrittäjinä. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin arvioida, että alueella on riittämätön määrä kasvuhakuisia ja kansainvälisen liiketoiminnan lainalaisuudet osaavia yrittäjiä. Valtaosa yrittäjistä ei hae toiminnalleen tavoitteellista kasvua. Yritysten pienuus johtaa myös kyvyttömyyteen osallistua aktiivisesti ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin kuten klusteriohjelmiin, yhteisiin kehityshankkeisiin ja/tai T&K-yhteistyöhön). Nykytilanne estää osaltaan uusien ideoiden ja tutkimustulosten viemistä käytäntöön ja heikentää alueen innovaatiotoimijoiden kykyä luoda tehokkaat seudulliset mekanismit kaupallistamisen tueksi. Jatkossa Jyväskylän seudun päättäjien tulisi löytää jonkinlainen yhteinen tapa nopeuttaa ns. Born Global yritysten tunnistamista ja tukemista. Aloittavien yritysten keskuudesta on seulottava tehokkaasti se joukko, jonka liikeideoiden taso ja kaupallistamiseen tarvittavat kyvyt riittävät kansainvälisillä markkinoilla. Alueen julkiset toimijat voivat omilla toimillaan edistää nopeaa tiedonvaihtoa, osaamisten yhdistämistä ja kumppanuuksien rakentumista. Elementti 9. Kasvuyritysten toiminnan arvioiminen Jyväskylän seudulla toimivien kasvu- ja keskisuurten yritysten vähäisyys on listattu usein yhdeksi alueen merkittävimmistä elinkeinopoliittisista haasteista. Kansainvälisessä liiketoiminnassa mukana olevien kasvuyritykset tiedetään luovan parhaat edellytykset alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi, uudistumiskyvyn ylläpitämiseksi ja uusien työpaikkojen syntymiseksi. kasvuyritysteema on jatkuvasti esillä alueen kehitystä suunnittelevien toimijoiden keskusteluissa. Ikävä kyllä yhteiset ponnistelut tilanteen parantamiseksi ovat olleet tuloksettomia ja koko seutu kärsii jonkinasteisesta kasvuyritysvajeesta. Kuten edellä on jo todettu alueella syntyy vuosittain kohtuullinen määrä uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa, mutta liikeideoiden ja yritysten sisäisten prosessien kypsyminen kasvun generaattoreiksi kestää pitkään. Alueen kehitysyhtiöt ja julkisen sektorin kasvuohjelmat (klusteriohjelmat, hautomo-ohjelmat, kehityshankkeet) pyrkivät tukemaan aktiivisimpia toimijoita. Jostakin syystä kasvuyritysten kehityspolut venyvät vuosien mittaisiksi marsseiksi kohti johtavaa markkina-asemaa. Hyviä ideoita, prototyyppejä ja kaupallistettavaa IPR:ää syntyy paljon, mutta itse kaupallistaminen ja tarvittavien verkostojen rakentaminen vie pitkän aikaa. Jyväskylän seudun klusteriohjelmissa toimii runsas joukko (mm. UKL 130, KAS 100, BEV 50) verkostoituneita yrityksiä, joiden osaamiset yhdistämällä alueen johtavien toimialojen tila ja kasvuedellytykset ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Tässä joukossa on mukana muutamia keskisuuria menestyjiä (CP Kelco Oy, Ariterm Oy, Ecocat Oy ja Komas-konserni), joiden ympärille on voitu rakentaa hyvin toimivia innovaatioprosesseja. Yhteistoiminta-alustat (VTT ja Saarijärvi) on avattu ja otettu täyskäyttöön tukemaan T&K-työtä isojen kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Samaan aikaan kehittynyt tiivis alihankinta- ja ulkoistamisyhteistyö on johtanut muutamien todellisten kasvuyritysten esiinmarssiin (myynnin ulkoistukset: 20

21 GoExcellent 75%, ICT: Descom Oy 50% ja Protacon Group Oy 15%). On kuitenkin huomattava, että osa näistä ja myös muista alueen johtavista yrityksistä toimii osana ulkomaista konsernia. Näiden T&K&I-toimintaan liittyvä päätöksenteko tapahtuu pääosin Jyväskylän seudun ulkopuolella, mikä ovat osaltaan rajaamassa alueelliseen innovaatiotoimintaan liittyviä mahdollisuuksia. Tehtyjen selvitysten mukaan Jyväskylän seudun yritykset tekevät keskimäärin vähemmän innovaatioyhteistyötä paikallisten tutkimusyksiköiden kanssa kuin Suomessa yleensä. Vain reilu puolet toteuttaa aktiivisesti omia T&K-hankkeitaan ja klusteriohjelmiin osallistuvien määrä pysyy vakiona vuodesta toiseen. Tulokset kertovat osaltaan alueen yritysten varautuneesta suhtautumisesta T&K&I-toiminnan ja alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen. Jatkossa seudullista innovaatiotoimintaa koordinoivien tahojen tulee löytää uusia ratkaisuja alueellisen kasvuyritysvajeen täyttämiseksi. Klusteri- ja hautomo-ohjelmiin on rakennettava erityisohjelmat kasvuhakuisten yritysten tunnistamiseen ja tukemiseen. Samalla voidaan harkita alueellisen koordinaation lisäämistä kasvuyritysstrategian luomiseksi ja yhteisesti käytettävissä olevien resurssien kohdentamisesta kasvun tukemiseen. On aika panostaa toimialariippumattomasti kaikkiin niihin alueen yrityksiin, joilla on kyky ja halu kasvaa. Elementti 10. Ankkuriyritysten toiminnan arvioiminen Jyväskylän seudulla toimii muutamia toimialojensa johtavia veturiyrityksiä, joiden merkitys on kiistaton alueen elinkeinoelämän ja -rakenteen kehittymiselle. Metso Paper Oy, VAPO Oy, Valtra Oy, Moventas Oy, Panda Oy, Harvia Oy, UPM Oy Raflatac, Keskimaan Osk ja muutamat muut ovat avainroolissa alueen verotulopohjan, työpaikkojen ja osaamisen luomisessa ja ylläpitämisessä. Nämä suuret ja keskisuuret yritykset työllistävät valtaosan alueen työvoimasta (pk-yritykset noin 37%, suuryritykset noin 38%) ja toimivat omien toimialojensa ja yritysklustereiden kärkiyrityksinä. Yrityskoko ja liikevaihdon/työvoiman määrät eivät ole kuitenkaan riittäviä mittareita arvioitaessa yrityksien kykyä toimia alueellisen innovaatiojärjestelmän ankkuriyrityksinä. Tärkeimmiksi kriteereiksi nousevat sen sijaan T&K-toiminnan laajuus, kyky aktivoida oman ja rinnakkaisten toimialojen toimijat mukaan verkostomaiseen toimintaan sekä halu osallistua aktiivisesti koko alueellisen yhteistoiminnan suunnitteluun ja ohjaamiseen. Näillä kriteereillä mitattuna Jyväskylän seudulla toimii hyvin vähän aitoja innovaatiotoiminnan ankkureita. Alueen kiistaton ankkuriyritys on Metso Paper Oy, joka on ollut aktiivisesti mukana oman toimialansa yritysklusterin ja koko seudullisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Metso rakentaa T&K&I-toimintaansa alueellisille vahvuuksille: alihankkii tutkimuspalveluja (VTT/AMK), tilaa opinnäytetöitä (yliopisto/amk), hyödyntää pilottialustoja (VTT) ja tukee aloittavien yrittäjien toimintaa (Minnovation-ohjelma). Lisäksi Metson edustajat osallistuvat useimpien alueen innovaatiotyöryhmien ja kehitysyhtiöiden johtoryhmätyöskentelyyn. Toimijoiden fyysinen läheisyys ja avoimet innovaatioalustat luovat perustan yhteistyössä luotaville kyvykkyyksille. VAPO, Valtra ja Moventas ovat mukana samaan tapaan omien toimialaverkostojensa toiminnassa, mutta niiden osallistuminen aluetason innovaatiokeskittymän kehittämiseen on jäänyt varsin vaatimattomaksi. 21

22 Arvioinnin mukaan pääosa alueen muista veturiyrityksistä toimii varsin yksipuolisesti paikallisen innovaatioekosysteemin kehittäjinä ja/tai hyödyntäjinä. Ne harjoittavat kyllä aktiivisesti omaa T&K-toimintaansa, mutta osallistuvat harvoin yhteishankkeisiin tai laajemman yritysverkoston teknologiayhteistyön kehittämiseen. Aktiivisen dialogin puuttuminen johtaa luonnollisesti siihen, että T&K-työn alihankinnan ja ulkoistusten volyymit pysyvät varsin vaatimattomina. Veturiyritysten todelliset tarpeet ja ideat uusimman osaamisen hyödyntämisessä jäävät leviämättä tutkimusyhteisöiden tietoon ja innovatiivisen yhteistoiminnan mahdolliset kerrannaisvaikutukset jäävät vähäisiksi. Eri osapuolilta kerätyn haastatteluaineiston perusteella voidaan päätellä, että osa ankkuriyritysten passiivisuudesta johtuu yritysten toiminnan ja/tai sisäisen päätöksentekorakenteen luonteesta. Yksityisen sektorin T&K-toimintoja johdetaan yleensä keskitetysti yhtiön ja/tai konsernin pääkonttorista. Tuotantoyksiköistä ja sivukonttoreista puuttuvat usein T&K-toiminnan päättäjät, jotka olisivat luonnollinen rajapinta sektoreiden välisen yhteistyön kehittämiseksi. Jyväskylän seudun suurimmista yrityksistä enemmistöä johdetaan alueen ulkopuolella sijaitsevista pääkonttoreista, mikä vähentää alueellista riippuvuutta ja halua osallistua paikallisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen. Haaste on siis vakava ja todellinen. Sen ratkaiseminen edellyttää jatkuvan keskusteluyhteyden rakentamista alueen julkisen sektorin ja veturiyritysten johdon välille. Vetureiden kasvu ja kehitys innovaatiotoiminnan ankkureiksi toteutuu vain yhteiset intressit tunnistamalla. 22

23 III. Yhteenveto, toimenpidesuositukset ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi Keski-Suomella ja Jyväskylän seudulla on erittäin hyvät valmiudet olla yksi tulevan innovaatiokeskittymäkehityksen voittajista. Alueen keskeiset toimijat ovat ottaneet määrätietoisen proaktiivisen otteen seudullisen innovaatioalustan (kehittämisvyöhykeajattelu) rakentamiseksi. Tämä uusi yhteistoimintamalli vastaa hyvin uuden hallituksen ohjelmassaan kirjattuihin tavoitteisiin, joiden mukaan Suomeen toivotaan: Kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneiden innovaatioyhteisöjen lisäksi vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä. Maamme johdossa uskotaan, että tuleva menetys rakennetaan yhteistoimintaverkostojen tavoitteellisella kehittämisellä ja tekemällä oikeita valintoja alueellisten kilpailutekijöiden vahvistamiseksi. Edellä tehtyyn arviointiin perustuen voi yleisesti todeta, että Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymä on kehittynyt pääosiltaan kansallisten ja alueellisten intressien ohjaamana. Alueellista yhteistoimintaa on pyritty suunnittelemaan ja johtamaan määrätietoisesti ja julkisen sektorin toimijat ovat toimineet aktiivisesti uusien hankekokonaisuuksien ja yhteistoimintamallien käynnistäjinä. Osaamista ja resursseja luovasti yhdistämällä keskittymän alueelle on pystytty luomaan muutamia toimivia, teknisiä testausalustoja ja pilotointiympäristöjä, joita hyödyntämällä osa alueen teollisista klustereista on pystynyt ylläpitämään ja vahvistamaan kykyään menestyä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Keskittymän suurimpina haasteina ovat sen kyvykkyydet tuottaa ja palvella kasvuhakuisia yrityksiä ja aktivoida alueen johtavat yritykset mukaan yhteisten innovaatioprosessien kehittämiseen. Alueen käyttäjäkeskeiset kehitysympäristöt (Living Labit) ovat vasta kehityspolkujensa alkuvaiheessa ja avoimeen innovaatioajatteluun tukeutuvat työpajaympäristöt (Factoryt) puuttuvat kokonaan. Klusteri- ja hautomotoiminnat toimivat periaatteessa hyvin alueen innovaatiovoimien yhdistäjinä, mutta eivät ole pystyneet vastaamaan täysimääräisesti kasvaviin kansainvälistymisen haasteisiin (palveluntarjonta, verkostot ja osaaminen). Samaan aikaan alueen osaamisintensiiviset yritys- ja innovaatiopalvelut arvioidaan sekä määrältään että laadultaan alle maan keskiarvon. Nämä tekijät selittävät osaltaan pk-yrityssektorin kasvu- ja kilpailukyvyn kehityksen jäämistä odotettua vaatimattomimmiksi ja ankkuriyritysten varauksellista suhtautumista alueellisen innovaatiotoiminnan mahdollisuuksiin tuottaa niille todellista lisä-arvoa. Tähän innovaatiokeskittymän kokonaisarvioon perustuen esitämme seuraavassa joukon toimenpidesuosituksia, joilla uskomme olevan toivottu positiivinen vaikutus Jyväskylän seudun innovaatiokyvykkyyden vahvistumisessa. Innovaatiokyvykkyyden vahvistamiseksi suositeltavat toimenpiteet: Yhteistoiminta: - Vahva panostus alueellisen kehittämisvyöhykeajattelun toimeenpanoon - Avainyritysten aktivoiminen innovaatioekosysteemin täysimääräiseen kehittämiseen (edellytyksenä kyky luoda todellista lisäarvoa) - Yhteistoiminnan kehittämisen ytimeen kasvuyritysten kehitysohjelmat ja palvelut (jokainen potentiaalinen kasvuyritys on alueelle tärkeä toimialasta riippumatta) - Kansainvälisten innovaatioyhteistyöverkostojen rakentaminen ja johtaminen (yhteistoiminta-alustat ja palvelukehitys) 23

24 Alustojen kehitys: - Teknologiakeskus-, klusteriohjelma- ja yrityshautomotoimintojen kansainvälistäminen - Olemassa olevien yhteistoiminta-alustojen (yliopisto, ammattikorkeakoulu ja VTT) avaaminen yrityssektorin käyttöön - Panostus käyttäjäkeskeisten kehitysympäristöjen ja avointen työpajaympäristöjen edelleen kehittämiseen yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa - Klusteriohjelmastrategian uudistaminen niin, että resursseja voidaan jakaa sekä perinteisille vahvuusaloille että uusille nouseville aloille (kaikki valtit täyskäyttöön) - Klusteriohjelmien välisten rajapintojen täsmennykset ja verkostojen yhdistäminen - Hautomo-ohjelmien palvelukonseptien jäsentäminen yhdeksi kokonaisuudeksi Hanke/palvelukokonaisuus: - Innovaatiohankekokonaisuuksien kasvattaminen vaikuttavuuden lisäämiseksi (yksityinen sektori mukaan merkittävimpiin suurhankkeisiin) - Kansainvälisen tason hankkeiden ja palveluiden suunnittelu ja toteutus - Yrityspalvelurakenteen selkiyttäminen erityisesti kasvuyrityksille ja panostus palveluista tiedottamiseen - Alueelta saatavien osaamisintensiivisten palvelujen laatutason nostaminen Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi: Ehdotamme käynnistettäväksi avaintoimijoiden yhteisprojekti Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän tavoitetilaprofiilin ja sen toteuttamiseen tarvittavan toimintasuunnitelma / kehitysohjelmakokonaisuuden määrittelemiseksi. Hanketyössä voidaan hyödyntää: 1. nyt valmistunutta keskittymän nykytila-analyysiä, 2. Jyväskylän seudun toimijoiden yhdessä luomaa tulevan innovaatiotoiminnan strategista visiota ja 3. Hubconcepts Oy:n ja Agora Centerin keräämää laajaa vertailuaineistoa maailman johtavien innovaatiokeskittymien (USA:ssa, Euroopassa ja Aasiassa) parhaista käytännöistä alueellisten innovaatioympäristöjen kehittämisessä ja johtamisessa. Kuva 3. Ehdotus Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymän tavoitetilaprofiilin ja toimintasuunnitelma / kehitysohjelmakokonaisuuden määrittämiseksi 24