Nakkilan kunta Nakkilan osayleiskaavaluonnos - Valmisteluvaiheen lausunnot ja mielipiteet ja niiden vastineet

Transkriptio

1 Kaavanlaatijan vastine 1 (20) Johanna Närhi Nakkilan kunta Nakkilan osayleiskaavaluonnos - Valmisteluvaiheen lausunnot ja mielipiteet ja niiden vastineet Luonnos (pvm ) pidettiin nähtävillä välisen ajan kunnanviraston hallinto- ja talousosastolla ja kunnan www-sivuilla. Nähtävilläolosta kuulutettiin Luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin kunnan valtuustosalissa Luonnosvaiheen kaava-aineistoon saatiin viisi lausuntoa ja seitsemän mielipidettä, joista on lyhennelmät ja vastineet seuraavassa. Sisällysluettelo Lausunto 1. Varsinais-Suomen ELY-keskus... 2 Lausunto 2. Satakunnan Museo Lausunto 3. Satakuntaliitto Lausunto 4. Harjavallan kaupunki Lausunto 5. Ulvilan kaupunki Karri ja Tea Bogdanoff Kalle Koota Mikko ja Outi Kurittu Hemmo Soppi Antti Mäkilä Virpi Sipari Rudus Oy Liite 11 Lausunnot ja mielipiteet_vastine.doc

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 2 (20) Lausunto 1. Varsinais-Suomen ELY-keskus Tuomo Knaapi, ylitarkastaja Esa Hoffrén, ylitarkastaja -- ELY keskuksen kannanotto Yleiskaavan tavoitteena on kunnan sisäisten maankäyttötarpeiden lisäksi painottaa kunnan keskeistä asemaa Kokemäenjoen laakson monikeskuksisessa yhdyskuntarakenteessa, joka koostuu Porin, Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan muodostamasta yhtenäisestä taajama-alueesta. Kokemäenjokilaakson suuntainen taajama osoitetaan maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittävänä aluerakenteen kehittämisvyöhykkeenä, jolle kohdistuu työpaikka- ja teollisuustoimintojen, taajamatoimintojen, joukkoliikenteen ja palvelujen sekä virkistysverkoston pitkän aikavälin alueidenkäytöllisiä ja toiminnallisia yhteensovittamis- ja kehittämistarpeita. Vyöhykkeen maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota palvelujen saavutettavuuteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen asutusrakennetta eheyttämällä sekä palvelujen ja työpaikka-alueiden tasapainoiseen kehittämiseen. Myös Porin seudun rakennemalli asettaa tavoitteeksi tämän yhtenäisen kaupunkitaajaman tiivistämisen ja edelleen joukkoliikenteen edellytysten parantamisen. ELY keskus kiinnittää luonnosvaiheen aineiston perusteella huomiota yleiskaavasuunnittelun seuraaviin osaalueisiin: Yhdyskuntarakenne Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu) mukaan yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Mitoitus ja uusien asumisen alueiden varausperusteet Nakkilan taajamaosayleiskaavalla pyritään vastaamaan seudulliseen väestönkasvutavoitteeseen. Keskustaajamaan täydennysrakentaminen ja rakenteeseen kiinteästi tukeutuvat uudet asuinaluevaraukset valtatien 2 itäpuolella mahdollistaisivat yleiskaavan perusteeksi valitun maltillisen väestönkasvun suuntaamisen siten, että Nakkilan taajaman yhdyskuntarakenteen eheys säilytetään. Yleiskaavassa varataan kuitenkin runsaasti vaihtoehtoisia taajamarakenteesta irrallaan olevia asuinalueita VT 2 länsipuolelle. Yleiskaavan mitoitus perustuu kunnan itse laatimaan väestöennusteeseen, joka poikkeaa Tilastokeskuksen ennusteesta. Poikkeamaa perustellaan kaupungin keskeisellä sijainnilla ja seudullisella muuttoliikkeellä, jonka ajatel- Vastine Nakkilan seudullinen sijainti ja joukkoliikenteen kehittäminen Kaavaselostusta täydennetään seudullisten väestökehitystavoitteiden osalta olemassa olevien selvitysten pohjalta (Porin seudun rakennemalli ja kaupunkiseutusuunnitelma). Nakkilan taajamaosayleiskaavalla edistetään Porin seudun joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia siten, että liikenneverkko täydentyy valtatien molemmin puolin ehyeksi nauhaksi. Suunniteltua liikenneverkkoa voidaan hyödyntää joukkoliikenteen suunnittelussa. Nykyiset paikallisliikenteen vuorot ajavat Kokemäenjoen itäpuolta Viikkalasta Ulvilaan, mutta vuoroja voitaisiin liikennöidä Nakkilan keskustasta Ruskilan kautta Ulvilaan. Myös valtatien 2 länsipuolella olisi asukasluvun kasvaessa mahdollista aloittaa liikennöinti Vuohimäen kaaren ja Tervasmäen kautta Ulvilaan. Nopeat bussiyhteydet on jatkossakin mahdollista toteuttaa valtatietä 2 pitkin pysäkkijärjestelyin keskustan ja/tai Ruskilan eritasoliittymien kohdalla. Joukkoliikenteen suosioon vaikuttaa vahvasti kokonaismatka-aika, esim. kotoa työpaikalle, eikä se saisi julkista liikennettä käyttämällä olla kuin noin 5-15 min yksityisautoilua pidempi. Joukkoliikenteen pysäkille siirtymisen voidaan arvioida olevan houkuttelevaa, mikäli matka taittuu kävellen tai pyörällä noin 10 minuutissa (matkana noin 1 km). Papintieltä, selänteen reunalta, jonne eteläisin uusi pientalovaltainen asuntoalue ja ohjeellinen tieyhteys on osoitettu, on 10 min pyöräilymatka Nakkilan keskustaan ja 10 min pyöräilymatka Ruskilaan uutta tielinjausta pitkin. Kävellen matka-aika on työmatkoja ajatellen liian pitkä (noin 25 min). Vuohimäen kaaren pohjoisosasta uusilta asuntoalueilta on min kävelymatka Ruskilan eritasoliittymään, jonne voidaan sijoittaa joukkoliikennepysäkki. Jos siirtymiseen tarvitaan omaa autoa, sen tulisi olla mahdollista ilman kakkosautoa. Jos taas tilanne vaatii kakkosauton hankkimisen talouteen, helposti ajetaan yksityisautolla koko matka kotiovelta työpaikalle. Myös päivähoitopalveluiden läheisyys helpottaa pendelöivän perheen arkea. Siksi osayleiskaavassa on varattu mahdollisuus lähipalvelun toteuttamiseen Vuohimäen kaaren alueelle. Osayleiskaavaselostusta täydennetään vielä saavutettavuutta kuvaavilla tiedoilla, miten pitkältä matkalta ja laajalta alueelta voidaan arvioida käyttäjiä houkuteltavan joukkoliikenteen käyttä-

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 3 (20) laan suuntautuvan kohti kaupunkien keskustaa. Kunnan arvion mukaan väkiluku nousee vuoden asukkaasta asukkaaseen. Ennusteen perusteella kunta tavoittelee noin 17 asukkaan kasvua / vuosi, mikä tarkoittaisi 250 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. Täydennysrakennettavilla alueilla ydinkeskustassa arvioidaan olevan potentiaalisia täydennysrakentamisen alueita noin 20 ha, joista vain noin puolet (10 ha) voidaan arvioida toteutuvan epävarmuustekijöistä riippuen. Ydinkeskustaan olisi tällöin sijoitettavissa noin 300 asukasta (asukastiheydellä 30 as/ha). Pienin toimenpitein kehitettäviä alueita on kaavaluonnoksessa osoitettu yhteensä noin 57,5 ha Vuohimäkeen, Pämppiin ja Viikkalaan, joista noin puolet on arvioitu toteutuvaksi (29 ha). Näille alueille arvioidaan sijoittuvan noin 300 asukasta (asukastiheydellä noin 10 asukasta/ha). Näiden lisäksi yksittäisiä uusia rakennuspaikkoja on toteuttamatta myös muualla keskustan alueella. Keskustan läheisyyteen uusia asuinaluevarauksia (Keskusta-Arantila) on osoitettu yhteensä noin 32,5 ha. Lisäksi uusia aluevarauksia osoitetaan Viikkalaan n. 40 ha ja Pämppiin n. 15 ha. Mikäli alueista puolet toteutuu, alueille olisi sijoitettavista noin 650 asukasta (asukastiheydellä 15 asukasta/ha). Lisäksi Viikkalaan osoitetaan mitoitustaulukon mukaan asumisen reservialueita 11,60 ha. Uusien asuntoalueiden painopiste on Vuohimäessä ja Tervasmäessä. Kokonaan uusia VT 2 itäpuolelle sijoittuvia aluevarauksia osoitetaan noin 170 ha ja noin 48 ha asumisen reservialuevarauksia. Asuntoalueille on kaavaselostuksen mitoituksen mukaan mahdollista sijoittaa asukasta. Lisäksi Tervasmäen länsipuolelle Lusikkamäkeen varataan 47 ha reservialue (AP/ res1). Yleiskaavaluonnoksen mukainen mitoitus tarkoittaisi näin ollen varautumista vähintään 3750 asukkaan lisäykseen vuoteen 2025 mennessä. Kun otetaan huomioon Tilastokeskuksen väestöennuste ja kunnan yleiskaavoituksen pohjaksi hyväksymä väestöennuste, ei yleiskaavan uusien asuinalueiden ylimitoitusta ja varausperusteita voida pitää perusteltuna. ELY keskus katsoo uusien VT 2 länsipuolelle sijoittuvien laajojen aluevarausten johtavan yleiskaavan tavoitteen vastaisesti yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen, jossa liikkuminen tullee enenevässä määrin perustumaan yksityisautoiluun. Yleiskaavalla tulee ensisijaisesti edistää väestönlisäyksen suuntaamista keskustaajamaan siten, että kaavaratkaisulla tuetaan rakenteen eheänä säilymistä, edistetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja tuetaan uusien yleiskaavassa osoitettujen raideliikenneasemien väestöpohjan kehitystä. Yleiskaavaratkaisulla tulee edistää tehokkaampaa maankäyttöä, joka mahdollistaa palvelujen hyvän saavutettavuuden ja luo osaltaan edellytyksiä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä ilmastomuutoksen hillintään liittyvien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta uusien keskustaajiksi Tervasmäen ja Vuohimäen kaaren alueella. Osayleiskaavaehdotukseen voidaan Tervasmäen ja Vuohimäen kaaren keskeisimmälle alueelle osoittaa maankäytön eheyttämis-/tiivistämisen tarpeen merkintä, jotta kyseiselle alueelle muodostettaisiin joukkoliikenteen toteutettavuuden kannalta riittävä asukaspohja. Joukkoliikenteen kehittämistavoitteessa huomioidaan sekä Ruskilan rautatieliikennepaikka että valtatie 2 ja sen suuntaiset kokoojaväylät. Kaavaselostukseen lisätään koko Porin seutukuntaa koskeva väestökehitysarvio sekä väestön kehitystä tukevat seudulliset maankäytön ja asumisen tavoitteet Porin seudun rakennemallista. Tilastokeskuksen väestökehitysarviot perustuvat menneeseen, toteutuneeseen kehitykseen, eikä niissä huomioida kuntien aktiivisen maapolitiikan vaikutusta. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa. Yleiskaavan laadinta on pitkäaikainen prosessi ja kaava laaditaan palvelemaan kunnan kehitystä pitkällä aikavälillä, jolloin on perusteltua varautua tilastokeskuksen väestökehitysarvioita positiivisempaan väestökehitykseen. Kunnan aktiivisella maapolitiikalla voidaan vaikuttaa positiivisesti kunnan väestökehitykseen ja samalla myös huoltosuhteen parantamiseen. Nakkilan taajamaosayleiskaavan suunnittelu perustuu kunnan positiiviseen tavoitteelliseen suunnitteluun, eikä kunnan väestötavoite voi olla lähtökohtaisesti aleneva. Nakkilan keskustataajaman laajentaminen valtatien 2 länsipuolelle on ollut kunnan tavoitteena jo vuosia. Oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 2010 alueet jätettiin vahvistamatta seutukaavan vastaisina, mutta sittemmin yhdyskuntarakenteen laajentaminen valtatien länsipuolelle on osoitettu myös voimassa olevassa ja yleiskaavoitusta ohjaavassa maakuntakaavassa. Yleiskaavaluonnoksessa osoitetut aluevaraukset ovat Satakunnan maakuntakaavan mukaisia. Osayleiskaavaehdotusta laadittaessa on vähennetty asuntoaluevarauksia yhteensä noin 62 hehtaaria ja luovuttu asumisen reservialuevarausten osoittamisesta kokonaan. Tervasmäen-Vuohimäen alueelle osoitetaan taajamarakennetta jakavien maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden lisäksi viheryhteystarpeita, joilta on yhteys Selkätien suuntaan ja edelleen Massin ulkoilualueelle. Nämä viheryhteydet

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 4 (20) jamaan liittyvien alueiden ja täydentyvien alueiden väestöpohjatavoitteeksi tulisi asettaa vähintään 20 asukasta/ha. Jatkosuunnittelussa yhdyskuntarakenteen kehityksen ohjauksen kannalta keskeistä on myös asuinalueiden toteuttamisjärjestyksen ohjelmointi, ja kytkentä kunnan maapoliittiseen ohjelmaan. Aluevarausten ja mitoituksen uudelleen tarkastelussa tulee ottaa huomioon yhdyskuntarakenteen kehitykselle asetettavat tavoitteet ja realistinen väestökehitys. Asumisväljyyden vaikutusta arvioitaessa ja aluevarauksia mitoitettaessa on tarpeen ottaa huomioon Tilastokeskuksen näkemys, jonka mukaan asuntotuotannon tarpeen ennakoidaan laskevan vuotta 2020 lähestyttäessä sekä asuntojen määränä, että erityisesti kerrosalana. Pienten asuntojen tarpeen arvioidaan edelleen kasvavan. Uusia asuinalueita varattaessa tulee ottaa huomioon tarve vesihuollon kehittämissuunnitelman 2010 päivittämiseen. Vesihuollon toiminta-alueen tarkistaminen ja toiminta alueen määrittäminen on jatkossa tarpeen tarkastella yleiskaavan aluelaajennusten kannalta. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa on vastaavasti tarpeen selvittää vesi- ja viemäriverkoston laajentamisen edellytykset ja ajoitus. voivat palvella myös hulevesien hallinnan reitteinä. Kuten kaavaselostusluonnoksessa on todettu, keskustan läheiset alueet ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Kunnassa ei ole tällä hetkellä nähtävissä poliittista halukkuutta lähteä pakkolunastuskeinoin yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, vaan tiivistämisen tulisi lähteä maanomistajan kiinnostuksesta. Kunta on kuitenkin asettanut veron asemakaavan mukaisille mutta vielä rakentamattomille rakennuspaikoille alueilla, joille on toteutettu kunnallistekniikka. Asemakaavoitettujen, mutta vielä rakentamattomien, rakennuspaikkojen kiinteistöveron korotuksella kunta voisi lisätä maanomistajien kiinnostusta yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen voidaan myös houkutella siten, että maankäytön tiivistäminen toisi etuja myös alueella jo asuville esim. palveluiden säilymisenä / parantumisena, virkistysalueiden rakentamisena tai katutilojen, katurakenteiden tai -valaistuksen parantumisena. Keskusta-asuntojen kysynnän kasvu saattaa lisätä halukkuutta vapaaehtoisesti tapahtuvaan yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen. Runsaasta yksityisomistuksesta johtuen keskustan läheisten alueiden toteutuvuus on arvioitu yleiskaavan luonnosvaiheessa olevan 50 % kokonaispinta-alasta. Asuinaluevarausten mitoitettu asukastiheys vaihtelee osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa eri alueiden ominaisluonteen mukaisesti. Lähelle keskustaa oletetaan rakennettavan tiiviimmin kuin kauempana keskustasta. Keskustan ulkopuolisilla alueilla asukastiheyden arvioidaan maisemallisista syistä jäävän väljemmäksi mm. suuremman tonttikoon vuoksi. Näillä alueilla myös maa- ja metsätalous rajoittaa muun maankäytön tehokkuutta (peltolämpäreitä, maatilojen talouskeskuksia, säilytettäviä aluekokonaisuuksia). Asukaslukuarvioita tarkennetaan ehdotusvaiheessa, kun aluerajauksia tarkastellaan vielä kriittisesti ennen aluevertailulaskelmien (AVE) laatimista. AVEtarkastelussa lasketaan karkeat arviot kunnallistekniikan kustannuksista kullakin kokonaan uudella asuin- tai työpaikka-alueella. Aluevertailulaskelmien (AVE) ja kunnan maanomistuksen, aluevarausten seudullisen ja kunnan sisäisen sijainnin mukaisesti uusien aluevarausten tavoitteellinen toteutusjärjestys kuvataan osayleiskaavan selostukseen. Valtatien 2 länsipuolelle osoitetaan asuinaluevarauksia, joilla tavoitellaan seudullisesti yhtenäistä aluerakennetta. Ulvilan puolelle on jo yleiskaavoitettu työpaikka-alueita Nakkilan rajan tuntumaan. Liikenneverkko muodostaa ehyen kokonaisuuden Ulvilan yleiskaavan kanssa. Jos Tervasmäen ja Vuohimäen alueille ei osoiteta asumisen aluevara-

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 5 (20) uksia, jotka on tarkoitus toteuttaa asemakaavoituksen kautta, tulisi valtatien länsipuolelle osoitettavaksi maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueella hajarakentaminen olisi mahdollista kunnan myöntämällä rakennusluvalla tai tavanomaista rakennuslupamenettelyä tarkemmin rakentamisen vaikutuksia arvioivalla suunnittelutarveratkaisulla. Kaavoituksen kautta maankäyttöä kuitenkin suunnitellaan pitkäjänteisemmin ja kokonaisvaltaisemmin kunnan kehitystarpeiden etenemisen mukaisesti, vaiheittain tarkoituksenmukaisin aluevarauksin. Kunnallistekniikkaa laajennetaan yhdyskuntarakenteen laajenemisen tahdissa edeten tarkoituksenmukaisella, kuntataloudellisesti kestävällä tavalla. Nakkilan luonteisessa pienen kunnan taajamassa pienasuntojen kysyntä kasvaa todennäköisesti ydinkeskustan alueella. Muualla Nakkilassa asutaan edelleen väljästi omakotitaloissa ja vain keskeisimmillä paikoilla sijaitsevilla asuinalueilla osin myös rivitaloissa. Kerrostaloasuminen sijoittuu kunnan ydinkeskustaan kokonaisuudessaan. Osayleiskaavaa laadittaessa asumismuotoja on arvioitu suhteessa Porin kaupunkiseutuun. Nakkilan vahvuutena on kunnan sijainti taajamien nauhan keskellä, mutta vain noin 15 min ajomatkan päässä Porin keskustassa. Nakkilan kunnassa on mahdollisuus tarjota metsäisiä omakotitontteja nimenomaan Vuohimäen kaaren ja Tervasmäen alueilla. Jotta kunnan kehitys olisi työpaikkojen ja asumisen keskinäisten suhteiden osalta tasapainoista, osoitetaan Tervasmäkeen myös aluevarauksia elinkeinotoiminnalle. Uudet asuin- ja työpaikka-aluevaraukset arvioidaan kunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta erittäin tärkeiksi. Vuohimäenkaaren ja Tervasmäen aluevaraukset ovat perusteltuja, koska aluerakenteen eheyttäminen on tarkoituksenmukaista aloittaa Poria lähinnä olevista alueista. Siksi kunta on päättänyt painottaa yhdyskuntarakenteen laajentamista Tervasmäen ja Vuohimäen kaaren alueilla ja vasta myöhemmin yhdyskuntarakennetta on mahdollista laajentaa myös Lammaisten eritasoliittymän tuntumaan. Sekä Tervasmäen että Lammaisten alueet sijoittuvat maisemallisesti suotuisalle alueelle. Sen sijaan laajat säilytettävät kulttuurimaisemat jakavat yhdyskuntarakennetta mm. keskustan ja Ruskilan sekä keskustan ja Tervasmäen välillä. ELY-keskuksen lausunnon perusteella arvioitiin uudelleen kaavaehdotusta laadittaessa uusien asuntoaluevarausten tarve ja reservialueiden merkinnät. Kokonaan uusia asuntoaluevarauksia on vähennetty 62 ha kaavaluonnokseen verrattuna ja kaikki asumisen reservialueet on poistettu ja korvattu yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntaa kuvaavilla nuolilla maakuntakaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 6 (20) Viheralueverkosto. Yleiskaavan tavoitteen mukaan virkistysalueiden suunnittelussa pyritään reitistöjen jatkuvuuteen ja Kokemäenjoen virkistyskäytön edellytysten parantamiseen. Lisäksi tavoitekartoituksen tavoitteen mukaisesti varaudutaan seudullisen kehityksen myötä lisääntyneisiin aluevaraustarpeisiin. Virkistyskäytön lisäksi viheralueverkoston suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonnonarvot. Luonnonarvokohteiden tulee sisältyä viherverkostoon siten, että verkoston osat palvelevat samalla myös ekologisia yhteystarpeita. Tiiviisti rakennetulla alueella ekologinen verkosto ja virkistysalueverkosto ovat usein yhtenevät. Verkoston rakennetta tarkasteltaessa on tarpeen kiinnittää huomiota riittävään aluevarausten laajuuteen ottaen huomioon luontoselvityksen mukaiset lähtötiedot. Mm. yhteyksien riittävä leveys suhteessa niiden useisiin käyttötarkoituksiin tulee ottaa huomioon yleiskaavasuunnittelussa. Verkoston tarkastelussa on tarpeen ottaa huomioon niin ikään mahdolliset hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn tarvittavat alueet. Yleiskaavaan on tarpeen liittää jatkossa viher- ja virkistysalueverkoston tarkastelu. Kaava-alueen luonnonympäristön kannalta merkittävät arvoalueet sijoittuvat pääasiassa Kokemäenjoen ja muiden pienempien jokien ja isompien valtaojien varsille. Asemakaavoitetun alueen osalta jokivarret on pääasiassa osoitettu virkistysalueeksi. Haja-asutusalueella jokivarret on osoitettu pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamisen tarvetta. Laajimmat metsäalueet Tervasmäen ja Selkätien läheisyydessä on myös osoitettu maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilunohjaamisen tarvetta. Taajamarakennetta pirstovat laajat peltoaukeat, joiden osalta virkistyskäyttöä palvelevat lähinnä yhdystiet, kokoojakadut ja niiden varsilla olevat kevyen liikenteen yhteydet tai suunnitellut ohjeelliset tielinjaukset ja uudet kevyen liikenteen väylät. Ehdotusvaiheessa kaavaselostuksen liitteeksi laaditaan virkistyskäyttöä kuvaava liitekartta, jossa osoitetaan kaavassa virkistyskäyttöön osoitetut ja alueet ja kohteet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joita voidaan jokamiehen oikeuksin käyttää virkistäytymiseen ja kevyen liikenteen yhteydet. Ehdotusta laadittaessa harkitaan vielä viheryhteystarpeita kuvaavien nuolimerkintöjen lisäämistä kaavakartalle. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen on laadittu kaava-aluetta koskeva hulevesiselvitys. Kaavaehdotusta laadittaessa harkitaan hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien alueiden osoittamista virkistysalueiksi jo yleiskaavassa, mikäli niiden osoittaminen yleiskaavan mittakaava ja yleispiirteisyys huomioiden on tarkoituksenmukaista. Tämä saattaa vaikuttaa uusien olennaisesti muuttuvien asuntoalueiden rajauksiin ja siten niiden kokonaismäärä saattaa vähentyä. Mikäli jotakin hulevesiin liittyvää reittiä ei ole mittakaavasyistä tarkoituksenmukaista osoittaa yleiskaavassa aluevarausmerkinnällä, se korvataan viheryhteystarpeen merkinnällä. Melu, Tärinä, Turvallisuusriskin arviointi Meluvyöhykkeiden selvittäminen yleiskaavan yhteydessä Yleiskaavasuunnitteluun ei liity erillistä melu tai tärinävaikutusten arviointia. Valtatien ja rautatien varteen yleiskaavaluonnoksessa osoitetaan yhtenäinen meluntorjuntatarvetta ilmaiseva osa-alue (me), joka edellyttää uusia melulle herkkien toimintoja alueelle sijoitettaessa tarvittaessa laatimaan alueelle asemakaavoituksen yhteydessä melu- ja tärinäselvitykset. ELY keskuksen näkemyksen mukaan valtatien ja rautatien melumallinnukset tulisi tehdä nyt yleiskaavan laatimisen yhteydessä kaavatasolle soveltuvalla tarkkuudella. Vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvat riskit Valtatien ja radan vaikutusalueelle laaditaan melu- ja tärinäselvitykset ennen yleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Selvitysten perusteella arvioidaan osayleiskaavaluonnoksen muuttamistarpeet ja täydennetään vaikutusten arviointia. Osayleiskaavaehdotuksen laadinnassa huomioidaan uusien aluevarausten sijoittelussa niiden riittävä etäisyys valtatiestä meluselvityksen perusteella. Selvitysten perusteella voidaan arvioida, melunsuojaustarpeita koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset yksityiskohtaisemmin. Vaarallisten aineiden kuljetuksiin kaavalla ei ole vaikutusta. Valtatien 2 kuljetukset ovat yhtä ta-

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 7 (20) Tampere-Pori on yksi eteläisen Suomen merkittävistä tavaraliikenteen ratayhteysväleistä. Radalla kuljetetaan vaarallisia kemikaaleja, jotka saattavat aiheuttaa turvallisuusriskin onnettomuustilanteessa. Kaavan jatkosuunnittelussa vaikutusten arviointiin tulee sisällyttää raideliikenteen kuljetuksista aiheutuvien riskien arviointi. Myös VT2 vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvat turvallisuusriskit tulee käsitellä vaikutusten arvioinnissa. Vaarallisia kemikaaleja varastoivat tai käyttävät tuotantolaitokset Kaavaluonnoksessa on osoitettu kemikaaleja varastoivan tai käyttävän tuotantolaitoksen suojavyöhykemerkintä Ruskilaan ja Lammaisiin (SEVESO II- direktiivin mukaisia laitoksia) Kaavamääräyksen mukaan kemikaaliriskille alttiiden toimintojen sijoittamisesta vyöhykkeelle tulee pyytää pelastusviranomaisen ja Turvatekniikan keskuksen lausunto. Kaavan vaikutusten arviointia on tarpeen jatkossa täydentää vaarallisia kemikaaleja valmistavien tai varastoivien laitosten aiheuttaman turvallisuusriskin arvioinnilla. vanomaisia missä tahansa muuallakin valta- tai kantateillä. VR Yhtymältä saadun tiedon mukaan yleisesti ottaen Nakkilan ohitse rautateitse kulkee aika vähän VAK-luokiteltuja aineita. Yleisin aine on propaani, joka kuuluu VAK-luokituksen mukaan luokkaan 2.1. Propaanin lisäksi vuoden 2012 aikana on kuljetettu 3 vaunua ammoniakkia. Vaarallisten aineiden kuljetuksia ja turvallisuutta säädellään muiden lakien ja asetusten kautta (mm. kuljetuskalustolle, kuljettajille on määräyksiä). Mm. kaasujen leviämistä on mahdotonta estää kaavallisin keinoin, mikäli kaasuonnettomuus sattuisi. Kaiken kaikkiaan rakennetun ympäristön terveellisyys ja turvallisuus huomioidaan ehdotusvaiheessa kaavan vaikutusten arvioinnissa luonnosvaihetta tarkemmin. Vaarallisia kemikaaleja varastoivia tai tuottavia laitoksia on kaava-alueella, kunnan luoteisosassa sijaitseva Kromatek ja Harjavallan teollisuuspuistossa useammat toimijat. Harjavallan teollisuuspuistoon on laadittu turvallisuusohjeet, joiden avulla kaavaselostusta täydennetään vaarallisten kemikaalien aiheuttamien riskien osalta kaavaehdotusta laadittaessa. Kromatek on laatinut riskien arvioinnin omalta osaltaan ja se toimitetaan TU- KESille toukokuussa Kromatekin Riskien arvioinnin perusteella arvioidaan laitoksen toiminnan muulle maankäytölle aiheuttamia riskejä kaavan vaikutusten arviointiin. Osayleiskaavaehdotuksesta tulee pyytää lausunto Tukesilta. Liikenne Yleiskaava-alue sijaitsee molemmin puolin Helsinki-Pori valtatietä 2 Nakkilan keskustan sijaitessa valtatien koillispuolella. Nakkilan keskustan kohdalla on toteutettu valtatielle eritasoliittymä ja asemakaavoitettu alue on levinnyt myös valtatien lounaispuolelle. Pitkällä aikavälillä Nakkilan kunnan alueella valtatie 2 on suunniteltu nelikaistaistettavaksi koko matkaltaan, jolloin moottoriajoneuvojen pääsy valtatielle tapahtuisi vain eritasoliittymien välityksellä. Kevytliikenne pyritään saamaan valtatien rinnakkaisväylästölle. Nakkilan nykyisestä eritasoliittymästä noin 1,5 kilometriä kaakkoon on yleiskaavaluonnoksessa esitetty valtatielle uutta suuntaiseritasoliittymää. Liittymävarausta ei ole osoitettu Satakunnan maakuntakaavassa. Maaseutuympäristössä eritasoliittymien yleinen liittymäväli on 3-5 kilometriä. Yleiskaavan jatkosuunnittelussa eritasoliittymän tarpeelle tulee esittää perusteet ja vaikutukset mm. Tattarantien (Puosin alue) liikenteeseen on tarpeen selvittää. Sijainnillisten edellytysten lisäksi suunnittelussa tulee huomioida mm. maisemalliset arvot sekä valtatien 2 toimiminen erikoiskuljetusten reittinä. Lisäksi tulee ottaa huomioon maaperän rakennettavuus sekä pohjaveden pinnan korkeusasema. Lähtökohtaisesti Nakkilan keskustan maankäyttöä tulisi kehittää tukeutumaan olemassa olevaan eritasoliittymään. Nakkilan keskustan eteläpuolella on asemakaavoitettuja teollisuusalueita. Niiden liikennöinti keskustan kautta heikentäisi keskustan liikenneturvallisuutta. Suuntaisliittymän toteuttaminen parantaisi myös näiden jo olemassa olevien yritysalueiden liikennöitävyyttä ja samalla se palvelisi uutta maakuntakaavassakin osoitettua Villilän pellon työpaikka-aluetta. Maakuntakaavassa ei ole ratkaistu Villilän pellon työpaikka-alueen liittymistä valtatielle ollenkaan. Maakuntakaavassa osoitetut eritasoliittymien paikat perustuvat pitkänmatkaisen liikenteen sujuvuuteen eikä kunnan maankäytön aiheuttamiin tarpeisiin tai kunnan sisäisen liikenteen liikenneturvallisuuteen. Suutarinmäentien liittymä on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa suuntaisliittymänä siksi, että se sijoittuu lähelle keskustan eritasoliittymää. Eritasoliittymien sijoittaminen 3-4 km etäisyydelle toisistaan vaikuttaa osaltaan myös yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Suutarinmäentien suuntaisliittymä nähdään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä turvaavana. Liikenteellisten vaikutusten arviointia tarkennetaan kaavaselostukseen. Rakentamispaineet sijoittuvat lähemmäksi keskustaa ja Poriin päin, eikä Lammaisiin. Esim. jo asemakaavoitetulla

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 8 (20) Ruhadesta noin kilometri luoteeseen esitettyä teollisuusaluetta ei tulisi laajentaa nykyisestään valtatiehen 2 tukeutuvana, koska valtatien ohituskaistaosuudella sijaitseva yksityistieliittymä on erityisen vaarallinen. Vaikka valtatien 2 ja Tampere-Pori radan läheisyydessä maasto on suhteellisen tasaista, tulisi kaavoituksen liikennemeluselvityksen perustua nykyisin kolmiulotteisen maastomallin hyödyntämiseen, missä huomioidaan mm. jo olemassa olevat meluvallit ja rakennukset. Osayleiskaavan määräyksien mukaan: "Pääosa valtatien 2 länsipuolisista uusista rakentamiseen tarkoitetuista alueista voidaan toteuttaa vasta Ruskilan eritasoliittymän toteuttamisen jälkeen tai kun alueen liikenne voidaan järjestää muulla tavalla, joka turvaa valtatien 2 pitkämatkaisen liikenteen sujuvuuden sekä valtatielle 2 liittyvän liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden." Huomioiden valtatien 2 nykyiset liikennemäärät valtatien 2 länsipuolisten alueiden kehittämisessä periaatteen noudattaminen on erityisen merkittävää. Erityisesti ruuhkaaikoina valtatielle vasemmalle kääntyminen tasoliittymissä on vaarallista lähes jatkuvasta autojonosta johtuen. Rataliikenteen osalta kaavalausunnon antaa Liikennevirasto. Hulevedet ja tulvariskin huomioon ottaminen, sortumavaara Hulevesiselvitykset laaditaan kaavaselostuksen mukaan ehdotusvaiheessa. Hulevesien johtamisreitit ja tilavaraukset hulevesien käsittelyä varten rakennettaville altaille, lammikoille ja muille vastaaville alueille on tarpeen ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Hulevesiselvitys tulisi laatia siten, että yleiskaavaan on jatkossa mahdollista sisällyttää tarpeelliset yleispiirteiset määräykset hulevesien hallintaan käytettävien toimenpiteiden mitoituksesta. Yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon alueella mahdollisesti olevien maankuivatusta ja hulevesiä palvelevien ojien kunnossapitomahdollisuudet. Ojien varsille on tarpeen varata riittävät yleiset alueet siten, että niiden kunnossapitoa voidaan tarvittaessa tehdä aiheuttamatta vahinkoa tai haittaa tontinomistajille. Lähelle rantaviivaa rakennettaessa Kokemäenjoen rantojen sortumavaara on tarvittaessa selvitettävä riittävillä tutkimuksilla. Lisäksi lähelle rantaviivaa rakennettaessa on huomioitava Kokemäenjoen tulvakorkeus. Huopilan asuntoalueelle ei ole enää viime vuosina rakentunut omakotitaloja, jäljellä olevat tontit eivät ole houkuttelevia rakennuspaikkoja. Näitä ei ole otettu mukaan yleiskaavan asuntoaluevaraukseen. Ruhaden luoteispuolinen jo olemassa oleva teollisuusaluevaraus tukeutuu valtatien 2 alikulkuun ja rinnakkaisteihin, kun nykyinen yksityistieliittymä poistuu käytöstä. Ehdotusvaiheessa laaditaan valtatien liikennemelumallinnus sekä arvioidaan meluvaikutukset ja mallinnuksen vaikutus luonnosvaiheen maankäyttöratkaisuihin ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kaavaehdotuksesta tulee pyytää lausunto Liikennevirastolta. Yleiskaavan hulevesiselvitys on valmistunut tammikuussa Selvityksen perusteella arvioidaan tarve pienentää rakentamiseen osoitettuja aluevarauksia ja osoittaa uusia virkistysalueita, viheryhteystarpeita tai maa- ja metsätalousvaltaisia alueita hulevesien käsittelyyn ja viivytykseen tarvittaville alueille. Hulevesiselvityksessä esitetään kattavasti erilaisia hulevesien hallintaan ja viivytykseen soveltuvia toimenpiteitä, joita voidaan hyödyntää alueita asemakaavoitettaessa. Yksityiskohtainen mitoitus tehdään asemakaavojen laadinnan yhteydessä. Kokemäenjoen rantojen sortumavaara on selvitetty edellisen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä yhteistyössä VTT:n kanssa. Kaavaluonnosta muutetaan siten, että taajamaosayleiskaavan 2010 mukaiset Kokemäenjoen varren rakentamisen tarkoitetut alueet ja rakentamattomaksi jäävät alueet ovat yhtäpitävät. Pohjavesialueet Yleiset periaatteet suunniteltaessa pohjavesialueen maankäyttöä Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytössä on otettava huomioon mm. pohjavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjaveden pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitet- Nakkilan kunnan pohjavesialueilla on vähän riskitoimintoja. Pääasiallisen pohjavesiriskin aiheuttaa asutus. Muita riskitekijöitä ovat liikenne, maatalous ja teollisuus. Pohjavesialueilla on aktiivista maa-ainestenottoa, mutta se on pääasiassa maisemoivaa tai kotitarveottoa. Varsinaista teollisuutta on vähän. Pohjaveden laatuun näyttävät vaikuttavan enimmäkseen luonnolliset syyt. Pohja-

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 9 (20) tava riittävän etäälle tärkeistä ja muista vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Pohjavesialueita kaavoitettaessa on arvioitava hankkeen vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään ja pohjavedenpinnan tasoon. Arvioitaessa kaavan vaikutuksia pohjaveden määrään on otettava huomioon mm. peitettävän alueen pinta-ala, alueen ulkopuolelle johdettavien vesien määrä ja mahdolliset kaivun aiheuttamat pohjaveden purkautumisriskit. Mikäli vaikutusten arvioinnin lopputulos on, että suunniteltu maankäyttö saattaa aiheuttaa sellaista haittaa pohjaveden laadulle tai määrälle, jota ei voida kaavamääräysten avulla estää, on valmisteilla olevaa kaavaa muutettava niin, että haittaa ei aiheudu. Pohjavesialueille kohdistuvan maankäytön suunnittelun yleisperiaatteena on, että pohjavesialueet säilytetään ensisijaisesti metsämaana, mikä parhaiten takaa pohjaveden määrän ja laadun säilymisen hyvänä. Erityisesti pohjavedenottamon lähiympäristöön (vähintään 0,5 km ottamolta pohjaveden virtaussuunnassa ylöspäin) ei tulisi osoittaa mitään uusia toimintoja. Pohjavesialueille ei kaavoissa tule osoittaa lainkaan uutta teollisuutta tai varastointia tai muita riskitoimintoja eikä sallia niiden laajentamista. Uusia teitä ja muita liikennealueita voidaan pohjavesialueille kaavoittaa vain poikkeustapauksissa. Pohjavesialueille ei tule sijoittaa myöskään jätevedenpuhdistamoja, -pumppaamoja eikä pohjavesialueiden läpi kulkevia siirtoviemäreitä, jos ne voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Asuntoalueiden tai työpaikka-alueiden sijoittaminen pohjavesialueelle on mahdollista siinä tapauksessa, että luonnontilaista pohjavesialuetta jää riittävästi ja vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan osoittaa, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle tai määrälle. Maa-ainesten ottoalueita ei tule osoittaa pohjavesialueille. Jos toimintoja ja rakentamisalueita perustellusta syystä osoitetaan pohjavesialueelle, suunnitelmien tulee olla vaikutusten arviointiin perustuvia. Pohjaveden huomioon ottaminen Kaava-alueella olevat pohjavesialueet ja pohjavedenottamot on merkitty asianmukaisesti kaavakarttaan. Pohjavesialueille on kaavaluonnoksessa osoitettu mm. maaainesten ottoalueita (EO), olemassa olevien asuinrakennusten rakennuspaikkojen pientalovaltaisia asuntoalueita (AP-2), uusia pientalovaltaisia alueita (AP), teollisuusalueita (T), pientalovaltaisia asuntoalueita, jolle saa sijoitta ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja (ATY) sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY/s). Nakkilan maa-ainesten oton yleissuunnitelma vuodelta 1991 tulisi päivittää. Valtakunnallisen pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeen (POS- KI/2003) loppuraportin mukaan Haistila-Ravanin ja Viikkala-Pirilän pohjavesialueet on luokiteltu maa-ainesten vedet ovat lievästi pehmeitä ja elektrolyyttiköyhiä. Viikkala-Pirilän pohjavesialueella vedenlaatuongelmia aiheuttavat rauta ja mangaani. Nakkilan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on laadittu 2008 (Ari Ahomäki). Pohjaveden suojelusuunnitelmalla pyritään turvaamaan pohjaveden määrällinen ja laadullinen riittävyys ja ennaltaehkäisemään pohjaveteen kohdistuvia riskejä. Suojelusuunnitelman sisältö koostuu pohjavesialueen geologisesta ja hydrogeologisesta kuvauksesta, riskitoimintojen kartoituksesta ja toimenpidesuosituksista. Alueen geologiassa kuvataan pohjaveden muodostumisaluetta, maa- ja kallioperää sekä pohjavesioloja. Riskitoimintojen kartoituksessa selvitetään pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot, jotka voivat aiheuttaa pohjaveden laaturiskin. Toimenpidesuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joiden avulla riskitoimintojen mahdollisesti aiheuttamia pohjavesihaittoja voidaan ehkäistä. Suunnitelmassa esitetään myös toimintaohjeita vesihuollon häiriötilanteissa. Kaavaselostusta täydennetään pohjavesiin liittyvien lähtötietojen (vedenottamot ja virtaussuunnat) ja pohjavesivaikutusten arvioinnin osalta. Asemakaavamääräyksissä voidaan antaa rajoituksia mm. öljysäiliöitä, niiden allastusta, pihojen päällystettyjä alueita koskien. Pohjavesialueita koskevassa kaavamääräyksessä on rajoitettu, että maa-ainesten ottaminen ei saa ulottua 4 m lähemmäksi pohjaveden pintaa. Pohjavesialueille sijoittuvat maa-ainesottoalueet ovat vanhoja ottoalueita, joilla ottamistoiminta liittyy alueiden maisemointiin ja kunnostukseen. Ne ovat merkitykseltään paikallisia, eikä niitä siksi ole osoitettu maakuntakaavassa. Näillä alueilla ottotoiminta on Nakkilan maa-ainesten oton yleissuunnitelman mukaista toimintaa. Nakkilan maa-ainesten oton yleissuunnitelma on aikanaan sitä laadittaessa ollut edistyksellinen. Se on edelleen ajantasainen. Viikkala-Pirilän pohjavesialueella on edelleen maa-ainesten ottamistoimintaa, jolle on haettu asianmukaiset luvat. Lupapäätöksessä on annettu määräyksiä pohjaveden huomioon ottamisesta. Viikkala-Pirilän pohjavesialueelle sijoittuu Skandi Steel Oy:n ja Sibelco Nordic Oy Ab:n toimitilat. Viikkalaan sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle myös Nakkilan Metalli Oy tuotantotilat. Skandi Steel on laajentanut toimitilojaan alueella viime vuosina. Nakkilan Metalli on suunnittelemassa laajentumista nykyisellä paikallaan. Skandi Steel ja Nakkilan Metalli tekevät yhteistyötä. Ainoastaan Sibelcon toiminta on ollut ympäristöluvanvaraista toimintaa, ympäristölupa on myönnetty SP Minerals Oy Ab:n aikana (2002). Mikäli teollisuuslaitoksen toiminnasta saattaa aiheutua terveys-

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 10 (20) ottoon soveltumattomiksi pohjavesialueiksi. Maanottoalueiden osoittaminen pohjavesialueilta ei ole nykyisten pohjavedensuojelun tavoitteiden mukaista, vaikka ottamistoiminnan jatkaminen ja loppuun saattaminen olemassa olevissa sora-alueilla olisikin tapauskohtaisen harkinnan perusteella mahdollista. Myöskään teollisuusalueiden merkinnät pohjavesialueilla eivät pääsääntöisesti tule kysymykseen eikä kaavalla saa mahdollistaa olemassa olevan teollisuuden laajentamista pohjavesialueilla. Pientaloalueiden ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueiden varausten osalta tulee uudet alueet arvioida vaikutusten arvioinnissa tarkemmin ja uuden rakentamisen mahdollistavat merkinnät poistaa vedenottamoiden lähiympäristöistä. Maakuntakaavassa huomioitu arvokas geologinen muodostuma Anolassa tulee merkitä yleiskaavaan. Kulttuuriympäristö Nakkilan osayleiskaava-alueen maisemaselvitys on laadittu vuonna 2011(Risto Vilenen, Niina Uusi-Seppä) luvulla tehty rakennusinventointi, on päivitetty ja täydennetty osayleiskaavaa varten vuonna 2009 (Niina Uusi- Seppä). Selvityksen mukaiset arvokkaat kulttuuriympäristöt on huomioitu kaavaluonnoksessa (ma -rajauksin ja rasterimerkinnöin) asianmukaisesti. Rakennusinventoinnissa luokitellut rakennukset (A- ja B luokka) sekä pihapiirit on inventoinnin suositusten mukaisesti osoitettu kaavaluonnoksessa suojelukohteina. ELY keskus kiinnittää huomiota uusin TP -aluevarauksiin (Työpaikka-alue), jotka sijoittuvat maakunnallisesti merkittäväksi luokiteltuihin kulttuuriympäristöihin. Villilän avoimeen viljelymaisemaan osoitetaan yleiskaavaluonnoksessa laaja TP aluevaraus. Villilän kartanoympäristö on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu myös ma - rajauksella sekä osaksi laajaa Leistilä-Tattara-Villilä- Masia kulttuurimaisemaa. Myös valtatien länsipuolelle osoitetaan avoimeen viljelymaisemaan TP aluevaraus sekä uusi AP aluevaraus. Alueiden varaamisen vaikutuksia maisemaan tulee arvioida jatkosuunnittelussa yksityiskohtaisemmin. Edellytyksiä arvioitaessa tulee ottaa huomioon mahdolliset vaihtoehtoiset työpaikka-alueiden sijoittumispaikat. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ELY keskus viittaa Satakunnan Museon lausuntoon. haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille, on toiminnalle haettava ympäristölupa. Toiminnan luonteeseen ja sitä kautta ympäristövaikutuksiin ja vaikutusten seurantaan pystytään vaikuttamaan lupaharkinnan ja ympäristöluvan määräysten kautta. Ympäristöluvan myöntämisen perusteena on, että siinä annettuja määräyksiä noudattamalla toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Kaavaehdotusta laadittaessa tarkistetaan, onko uusia rakentamiseen tarkoitettuja aluevarauksia osoitettu pohjaveden virtaussuunta huomioiden liian lähelle vedenottamoa. Kaavakartalle lisätään arvokas geologinen muodostuma Anolaan (maakuntakaavan merkintä ge1, 498). Papintien pohjoispuoliset TP ja AP-alueet pidetään edelleen kaavaehdotuksessa hyvän liikenteellisen sijaintinsa vuoksi. Ne sijoittuvat maisema-alueen reunalle eritasoliittymän ja meluvallin kupeeseen. Maisema-arvot ovat tällä kohtaa heikentyneet jo eritasoliittymän ja meluvallin rakentamisen vaikutuksesta. Maisemallisesti merkittävimmät peltoaukeat sijoittuvat muualle Masian, Leistilän ja Tattaran alueille. Maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö kh1 aluerajaus on laaja ja yleispiirteinen ja se kattaa monin paikoin muutoinkin ei niin arvokasta maisema-aluetta mm. radan varressa. Aluevaraukset sijoittuvat maakuntakaavan mukaiselle taajamatoimintojen alueelle. Nämä aluevaraukset ovat perusteltavissa kunnan kehityksen näkökulmasta olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen välittömästi liittyvinä ja siten taloudellisesti toteutettavina alueina. Villilän kartano on havaittavissa valtatieltä katsoen 20 kv:n sähkölinjan kohdalta, mikäli havainnoija tietää sen sijainnin entuudestaan. Uudella rakentamisella ja puurivien istuttamisella olisi muodostettavissa radan varteen nykyistä ehyempi reuna maisemalle, nyt peltomaisema rajautuu rautatiehen epämääräisesti. Aluevaraus muutetaan kuitenkin maakuntakaavaa vastaavaksi, jolloin se sijoittuu etäämmälle Villilän kartanon alueesta. Lisäksi maastohavainnot puolustavat aluevarausten osoittamista; ne eivät heikennä peltomaiseman arvoa, kun rakentaminen sijoitetaan maisemaan tarkkaan ohjatusti kokonaisuudeksi. Näiden maisemallisesti herkille alueille sijoittuvien aluevarausten määräyksiin lisätään vaatimus laatia rakentamistapaohjeet alueita asemakaavoitet-

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 11 (20) taessa ja että rakentamistapaohjeista on pyydettävä maakuntamuseon lausunto. Aluevarausten maisemavaikutuksia täydennetään vielä kaavaselostukseen. Lausunto 2. Satakunnan Museo Juhani Ruohonen Leena Koivisto Liisa Nummelin Vastine -- Satakunnan Museon kannanotto Arkeologinen kulttuuriperintö Osayleiskaavatyön yhteydessä suunnittelualueella toteutettiin arkeologinen inventointi (FM Esa Hertell 2009), jossa tarkastettiin tunnetut muinaisjäännöskohteet sekä etsittiin uusia. Erityistä huomiota kiinnitettiin alueen varhaisimpaan asutushistoriaan: toisaalta haluttiin löytää esihistorialliselle ajalle, erityisesti pronssikaudelle, ajoittuvia asuinpaikkoja, mutta myös paikallistaa Nakkilan vanhimpien kylien sijaintipaikkoja. Historialliselle ajalle ajoittuvat kylätontit ovat autioituneilta osiltaan muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavaselostuksen sivulla 44 on luettelo suunnittelualueella sijaitsevista muinaisjäännöksistä sekä inventoinnin aikana tarkastetuista muista kohteista, jotka eivät ole muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösten luettelo noudattaa pääosin Hertellin inventointikertomuksen muinaisjäännösluokittelua. Selostuksen muinaisjäännösluetteloon tulee kuitenkin lisätä nyt muiden kohteiden luettelossa olevat, suunnittelualueella sijaitsevat autioituneet kylätontit Viikkala (muinaisjäännösrekisterin numero ) sekä Kukonharja (muinaisjäännösrekisterin numero , osittain autioitunut kylätontti). Kaavakarttaan muinaisjäännöksiä on merkitty kahdella eri kohdemerkinnällä: SM (isot kirjaimet) ja sm (pienet kirjaimet). Kaavamääräyksissä SM-merkinnän saaneet kohteet (suojelu/muinaismuistokohde) on luokiteltu maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi (m tai p). Tämä luokittelu tulee poistaa. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ei voida arvottaa valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi. Kaikki kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia ja keskenään yhdenvertaisia. Satakunnan Museo ehdottaa kohdemerkinnällä SM osoitettavaksi kaavaselostuksen muinaisjäännösluettelon mukaiset kohteet, joihin on lisätty edellä mainitut kaksi kohdetta (Viikkala ja Kukonharja). Kaavamääräys tulisi olla seuraava: Kiinteä muinaisjäännös. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittami- Arkeologinen kulttuuriperintö Kaavaluonnosta laadittaessa pyydettiin maakuntamuseolta ohjeistusta kaavamerkintöihin ja määräyksiin. Ilmeisesti tämän jälkeen on museoviranomaisten kesken laadittu yhtenäisempi käytäntö muinaisjäännöksiä ja kylätontteja koskeviin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Autioituneet kylätontit Viikkala ja Kukonharja lisätään kaavaselostuksen muinaisjäännösluetteloon. Viikkalan ja Kukonharjan autioituneet kylätontit osoitetaan SM-merkinnällä kaavaehdotukseen Satakunnan Museon ehdotuksen mukaisesti. Kaavakartan muinaisjäännökset on arvotettu karttaan maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi inventoinnin perusteella (merkintä informatiivinen), mutta esitetty luokittelu poistetaan kaavakartalta maakuntamuseon ehdottaman mukaisesti. Merkinnän SM kaavamääräys muutetaan kaavaehdotukseen maakuntamuseon ehdotuksen mukaisesti: Kiinteä muinaisjäännös. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan Museon lausunto.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 12 (20) nen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan Museon lausunto. Lisäksi kaavakartalle on merkitty aluemerkinnällä (katkoviiva ja SM) Penttalan muinaisjäännösalue. Merkinnän määräykseksi museo esittää: Penttalan muinaisjäännösalue. Rautakautinen kalmisto ja mahdollinen asuinpaikka. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan Museon lausunto. Esa Hertellin tekemän inventoinnin ajankohdan jälkeen Museovirasto on muuttanut ohjeistusta liittyen historiallisen ajan kylätonttien muinaisjäännösstatukseen silloin, kun kylätontti on edelleen asumiskäytöstä. Muinaisjäännökseksi nimetään ainoastaan autioituneet kylätontit tai kylätontin autioitunut osa. Tämän vuoksi kaavaselostuksessa sivulla 44 oleva luettelo Muita inventoituja kohteita tulee nimetä uudelleen otsakkeella Muut inventoinnissa tarkastetut kulttuuriperintökohteet. Luettelosta poistetaan muinaisjäännösluetteloon siirretyt Viikkala ja Kukonharja. Kaavakartalle kulttuuriperintökohteet merkitään kohdemerkinnällä, mutta ilman kirjaimia sm. Kaavamääräys on seuraava: Kulttuuriperintökohde. Historiallinen kylän- tai tilanpaikka. Suunnittelussa tulee huomioida alueen historialliset erityispiirteet. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan Museon lausunto. Rakennettu kulttuuriympäristö Lisäksi Penttalan muinaisjäännösalueen määräys täsmennetään maakuntamuseon ehdotuksen mukaiseksi: Penttalan muinaisjäännösalue. Rautakautinen kalmisto ja mahdollinen asuinpaikka. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan Museon lausunto. Kaavaselostuksen sivun 44 luettelon otsikko vaihdetaan maakuntamuseon ehdotuksen mukaiseksi: Muut inventoinnissa tarkastetut kulttuuriperintökohteet. Autioituneet kylätontit Viikkala ja Kukonharja siirretään tästä luettelosta edellä esitetyn mukaisesti muinaisjäännösten luetteloon. Muiden inventoinnissa tarkastettujen kulttuuriympäristökohteiden kohdemerkinnästä poistetaan kirjaimet sm ja määräystä muutetaan maakuntamuseon ehdottoman mukaiseksi: Kulttuuriperintökohde. Historiallinen kylän- tai tilanpaikka. Suunnittelussa tulee huomioida alueen historialliset erityispiirteet. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Satakunnan Museon lausunto. Rakennettu kulttuuriympäristö Nakkilan taajamaosayleiskaavaluonnos on huolella laadittu. Kulttuuriympäristöä ja rakennusperintöä koskevat lähtötiedot on kirjattu asianmukaisesti kaavaselostukseen. Nakkilassa on 1990-luvulla tehty rakennusinventointi, jonka tiedot on osayleiskaavaa varten päivitetty ja täydennetty vuonna Päivitystyöstä on vastannut FM, rakennuskonservaattori Niina Uusi-Seppä. Kohteiden luokitus on tuolloin tarkistettu yhdessä Satakunnan Museon kanssa. Niina Uusi-Seppä on tehnyt myös Nakkilan osayleiskaava-alueen maisemaselvityksen yhdessä Risto Vilenin kanssa vuonna Maisemaselvityksessä on kartoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuurimaisemien ohella paikallisesti arvokkaat ympäristöt sekä maamerkkejä, tärkeitä näkymiä ja solmukohtia. Selvityksessä osoitetaan myös maisemavaurioita ja annetaan maankäyttösuosituksia. Molemmat selvitykset on osayleiskaavaluonnoksessa kiitettävästi huomioitu. Rakennusinventoinnissa A- ja B-kohteiksi luokitellut rakennukset ja pihapiirit on inventoinnin suositusten mukaisesti osoitettu kaavaluonnoksessa suojelukohteina ja C-kohteet on jätetty suojelematta. Arvokkaat kulttuuriympäristöt on huomioitu ma-rajauksella tai rasterimerkinnöin sekä niihin liittyvin määräyksin. Satakunnan Museolla ei ole käytetyistä merkinnöistä, määräyksistä tai kohdevalinnoista huomautettavaa. Ainoastaan museo toteaa, että ma-rajauksen yhteydessä Pirilän kylän vanha asutus ja Torttilan kylän

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 13 (20) mainitut Pirilän kylän vanha asutus ja Torttilan kylän talonpoikaistalot sijoittuvat Harjavallan kaupungin puolelle. Anolan kartanon valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan kuuluu myös Kirkkosaari, joka kaavakartan luettelossa on kirjattu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aluevarausten osalta Satakunnan Museo huomauttaa kahdesta TP-alueesta (Työpaikka-alue), jotka sijoittuvat maakunnallisesti merkittäväksi luokiteltuihin kulttuuriympäristöihin kuuluviin avoimiin viljelysmaisemiin. Niistä Villilän kartanoympäristö on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu sekä ma-rajauksella (Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö) että osana laajaa, rasterilla merkittyä Leistilä-Tattara- Villilä-Masia -kulttuurimaisemaa (Maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema), jonka alueelle myös Vt 2:n varteen osoitettu toinen TP-varaus sijoittuu. Nämä työpaikka- tai lähinnä pienteollisuusalueet ovat olleet jo aiemmin esillä Nakkilan kunnan asemakaavahankkeissa. Museo suhtautuu erittäin suurella varauksella kumpaankin TPalueeseen, joista vt 2:n varteen sijoitettu (rakentaminen jo aloitettu) on maisemaselvityksessä esitetty maisemavauriona. Tuon TP-alueen yhteyteen on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu myös uutta pientalovaltaista asuinaluetta (AP). Paikkojen löytäminen uusille toiminnoille on Nakkilassa eittämättä vaikea kysymys. Museo katsoo kuitenkin, että esitetyt alueet tulisivat toteutuessaan rikkomaan Nakkilan maiseman olennaisia arvoja. Siksi niiden edellytyksiä tulee esim. viranomaisneuvottelussa vielä vakavasti pohtia. Muista aluevarauksista museolla ei ole huomautettavaa. talonpoikaistalot poistetaan kaavan ma - määräyksestä. Nakkilan osayleiskaava-alueen maisemaselvityksessä nämä on mainittu osana Lammaistenlahden kulttuurimaisemaa, mutta ne sijoittuvat siis kokonaisuudessaan Harjavallan puolelle. Kirkkosaari on kaavakartalla ollut jo oikein merkittynä (ma), mutta määräyksestä maininta puuttuu Anolan kartanon kohdalta. Kirkkosaari kirjataan myös Anolan kartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteen yhteyteen. Villilän TP-aluetta ja VT 2 länsipuolisia TP- ja AP-alueita on käsitelty edellä ELY-keskuksen lausuntoon annetussa vastineessa. Nämä ovat yleiskaavoitusta ohjaavan maakuntakaavan mukaisia merkintöjä. Maisemavaikutusten arviointia voidaan täydentää näiden aluevarausten osalta kaavaselostukseen. Lausunto 3. Satakuntaliitto Pertti Rajala, maakuntajohtaja Sirkka Lehto, alueiden käytön johtaja --- Kannanotot Lausunnolla olevan Nakkilan taajamaosayleiskaavaluonnoksen perusselvitykset on laadittu huolellisesti ja asiantuntevasti. Vastine Osayleiskaavaluonnoksen maankäyttöratkaisun perustaksi on valittu kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti tavoitekartoituksen loppuraportin lisäksi keskeisesti Viikkalan asuntoalueiden kehittämisen (kolme seisaketta malli), Villilän alue, Tervasmäen laajentuvat asunto- ja yritystoiminnan alueet sekä Lammaisten suunniteltu eritasoristeysalue yritystoiminnan alueena. Erityisesti mainitaan, että otetaan huomioon nähtävissä olevat yhteiskunnalliset ja luonnonympäristöä koskevat muutokset kuten väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen. Tavoite on suunnitella yhdyskuntarakenne siten, että joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset paranevat, on Joukkoliikenteen kehittämisedellytyksiä on käsitelty ELY-keskuksen lausuntoon annetussa vas-

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 14 (20) valtakunnallisten ja maakunnallisten yhdyskunta- ja aluerakenteellisten maankäyttötavoitteiden mukainen. Eheyttävä maankäyttöratkaisu on esitetty mahdolliseksi taajaman keskustassa. Sen sijaan joukkoliikenteen kehittämisen edellytykset ovat esitetyn maankäyttöratkaisun perusteella vähäiset. Kuten vaikutusten arvioinnissa todetaan (sivu 106) sekä linja-autoliikenteen että lähijunaliikenteen kehittämisen edellytykset eivät parane taajamarakenteen laajetessa erittäin harvana asutuksena kaukana liikenneverkon esitetyistä palvelupisteistä, suunnitelluista asemista ja linjaautoliikenteen pysäkeistä sekä keskustan palveluista. Mikäli tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä sekä paikallisesti että seudullisesti halutaan parantaa, maankäyttöratkaisuja tulisi erityisesti joukkoliikennereittien solmukohdissa tehostaa. Satakuntaliitto pitää hyvänä, että osayleiskaavaluonnoksessa on huomioitu Massin seudulliselle ulkoilualueelle taajaman keskustasta hyvät kevytliikenteen reitistöt sekä paikallisesti merkittävän ympäristön osoittaminen Leistilän järven alueen koillispuolelle. Sen sijaan asuntoalueeksi tarkoitetun reservialueen osoittaminen juuri samalle, pohjoiseen viettävälle rinnealueelle kaventaa oleellisesti vuohimäen alueen houkuttelevuutta ja vähentäisi paikallisesti erityisesti metsäisen alueen vetovoimaa ja maisema-arvoa. Satakuntaliitto esittää lisäksi, että Villilän kartanon lähimaisemaan oleellisesti kuuluvalle viljelyalueelle ulottuvaksi osoitettu työpaikka-alueen rajaus ja sijainti arvioidaan uudelleen sekä Villilän näkyvyyssektorin vaikuttavuuden että työpaikka-alueeksi suunnitellun aluevarauksen liikenteellisen saavutettavuuden näkökulmista. Koska Nakkilan keskustaajaman osayleiskaavan tavoitteissa korostetaan suunnitelman seudullista merkitystä ja näkökulmaa yhdyskuntarakenteen laajentamisessa yli kunnan väestötavoitteen, tulisi kaavan perusteeksi esittää arvio seudun väestörakenteen kehityksestä ja mahdollisen muuttoliikkeen suuntautumisesta erityisesti Kokemäenjokilaakson kunnissa. tineessa. Joukkoliikenteen kehittämisedellytyksistä lisätään maininta kaavaselostukseen. Maankäytön tiivistämistarpeen strateginen merkintä voidaan lisätä joukkoliikenteen kehittämisen kannalta oleellisiin solmukohtiin Ruskilaan, keskustaan ja Tervasmäkeen. Tervasmäen-Vuohimäen kaaren alueen uusien asuntoalueiden rajauksia tarkistetaan kaavaehdotusta laadittaessa. Tavoitteena on, että ensivaiheessa voitaisiin asemakaavoittaa Tervasmäen olemassa oleva alue ja sen yhteyteen täydennysrakentamista. Ensivaiheessa toteutettava olisi myös Vuohimäen kaaren alue etelämpänä, mutta siten, että aluksi se tukeutuisi liikenteellisesti keskustan eritasoliittymään, kunnes Ruskilan eritasoliittymä on toteutettu. Ratkaisu edellyttää sitä, ettei Vuohimäen kaaren ja Tervasmäen alueita yhdistetä kokoojakadulla ennen kuin eritasoliittymä on Ruskilaan rakennettu. Villilän TP-aluetta on käsitelty edellä ELYkeskuksen lausuntoon annetussa vastineessa. Aluevarauksen rajaus muutetaan maakuntakaavaa vastaavaksi, jolloin se sijoittuu kauemmaksi Villilän kartanon miljööstä. Kaavaselostusta täydennetään lähtötietojen osalta Porin kaupunkiseudun väestötiedoilla ja paikallisen ja seudullisen väestörakenteen kuvauksella. Vaikutusten arviointia voidaan täydentää väestörakenteen kehityksen ja muuttoliikkeen suuntautumisen osalta. Porin kaupunkiseudun rakennemallin raportin mukaan asuminen Porin seudulla on edullista ja seutu tarjoaa erilaisia elämäntapavaihtoehtoja urbaanin kaupunkilaisesta, rannikoille, vanhoihin teollisuusyhdyskuntiin tai maaseudun rauhaan. Elämäntapavaihtoehdot ovatkin houkutelleet paluumuuttajia palaamaan synnyinseudulleen. Myös opiskeluvaihtoehtojen monipuolistuminen näkyy väestökehityksessä positiivisesti. Rakennemallin horisontaalisena teemana on seudullinen maankäyttö, joka on kokonaisvaltaista ja hyvin suunniteltua. Kuntayhteistyön tuloksena valitut strategiset maankäytön painopisteet palvelevat kasvupolitiikkaa ja vahvistavat seudun kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Seudullisen maankäytön toimenpiteissä on mainittu Yhteinen maapolitiikka: Seudun

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 15 (20) yhteisistä maapoliittisista periaatteista sopiminen, alueellisen kasvun tukeminen, kehittämisvyöhykkeiden rakentaminen. Porin seudun taajama-alue kasvaa sekä väestön että alueen osalta lähes eniten koko Suomessa. Kasvua hallitaan tiivistämällä olemassa olevaa taajamarakennetta ja täydentämällä niitä. Rakennemalliraportin mukaan asuntopolitiikka vuonna 2030 on Porin seudulla aktiivista. Porin seudun asumisen strategiat ja asuntopolitiikka: Seudulla laaditaan yhteinen asuntopoliittinen strategia, jolla on yhteys kuntien omiin strategioihin. Samalla laaditaan myös rakennemallia toteuttava asuntopoliittinen investointiohjelma sekä erityisryhmien palveluasumisen strategia. Asuinalueiden kehittämisprojektien toteuttaminen: Seudulla toteutetaan sekä kuntakohtaisia että kuntien yhteisiä kehittämishankkeita keskustoihin, lähiöihin sekä maaseutualueille Asuntomarkkinoiden toimivuutta edistetään kuntien aktiivisella tonttipolitiikalla ja vapaiden tonttien markkinoinnilla. Lausunto 4. Harjavallan kaupunki Kaupunginhallitus / Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa Nakkilan kunnan taajamaosayleiskaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon Nakkilan kunnanhallitukselle: 1. Harjavallan kaupungin entinen entisen jätevedenpuhdistamon alueella oleva Jokilaakson Ympäristö Oy:n pumppaamoalueen on edelleen tarpeellinen yhdyskuntateknisen huollon alueena. Harjavallan pumppaamolle tulevat siirtoviemärit olisi osoitettava kaavakartalla. 2. Harjavallan kaupungilla ei ole muutoin huomautettavaa Nakkilan kunnan taajamaosayleiskaavaluonnoksesta. Vastine Harjavallan kaupungin entisen jätevedenpuhdistamon pumppaamoalue on osoitettu ET-alueeksi osayleiskaavaluonnoksessa asemakaavayhdistelmän mukaisesti. Koska jätevedet ohjataan puhdistettaviksi Poriin, ei pumppaamo tarvitse yhtä laajaa aluevarausta kuin mitä jätevedenpuhdistamolle on asemakaavassa osoitettu. Pumppaamolle tulevat siirtoviemärit tarkistetaan vielä ehdotusta laadittaessa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 16 (20) Lausunto 5. Ulvilan kaupunki Kaupunginhallitus / Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomauttamista Nakkilan taajamaosayleiskaavaluonnoksesta. Vastine Koska Ulvilan kaupungilla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen, ei kaavaluonnosta tältä osin ole tarpeen muuttaa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Mielipiteet Vastineet 1. Karri ja Tea Bogdanoff Meille ei tule Satakunnan kansaa, jossa oletettavasti kuulutus nähtävilläolosta on ollut. Tämän vuoksi nähtävilläoloaika jäi näkemättä. Siitä huolimatta toivomme, että mielipiteemme otetaan huomioon vielä pitkään jatkuvan kaavaprosessin yhteydessä. Toivomme jatkossa henkilökohtaista tiedonantoa sähköpostitse tai kirjeitse. Luonnoksesta esitämme toiveen, että ohjeellisena/vaihtoehtoisena esitetty tielinjaus Tervasmäestä etelään Papintielle linjataan osumaan kauemmaksi Papintien olemassa olevasta rakennuskannasta (1:107). Papintiellä on mittavat määrät asumatonta metsäaluetta, joten ohjeellisestikin esitetty risteysalue on mahdollista osoittaa muualle, kuin asuntojen välittömään läheisyyteen. Lisäksi Papintien pohjoispuolen metsäalue on vetisessä notkossa, jonka hyödyntäminen muuhun kuin metsätalouteen edellyttää suuremman alueen vesistön tarkastelua ja ratkaisua. Nakkilan kunta huolehtii osayleiskaavan seuraavasta kaavan nähtävilläolon tiedottamisesta sähköpostilla osallisten pyynnön mukaisesti. Kyseinen tielinjaus on osoitettu ohjeellisena juuri siksi, että sen tarkka sijainti selviää vasta yksityiskohtaisemmilla selvityksillä (mm. maaperätutkimuksilla) asemakaavoituksen yhteydessä. Tielinjaus on tarkoituksenmukaista sijoittaa maastollisesti alemmille korkeustasoille, jotta vesihuolto on mahdollista hoitaa sitä ympäröiviltä alueilta viettoviemärein kokoojakadulle ja siitä edelleen lähimmälle pumppaamolle. Ohjeellisen tielinjauksen sijaintia on mahdollista hieman muuttaa osayleiskaavaehdotukseen siten, että liittymä sijoittuisi kiinteistöjen 1:102 ja 1:156 väliselle alueelle. Kaava-alueelta on laadittu luonnoksen nähtävilläolon jälkeen hulevesiselvitys, jossa tarkastellaan myös valuma-alueet. Hulevesiselvityksen vaikutus kaavaluonnokseen arvioidaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. 2. Kalle Koota Muistutus koskee tielinjausta ja kevyen liikenteen väylää välillä Ruskilantie Tuottajantie. Väylät ylittävät kiinteistöön Mäki-Vankka 6:93 kuuluvan pellon, jonka allekirjoittanut Kalle Koota omistaa. Moitin kyseisiä linjaussuunnitelmia, erityisesti välillä Masiantie Tuottajantie, mielestäni niiden tuoma hyöty kuntalaisille olisi erittäin pieni, varsinkin suhteutettuna niistä aiheutuviin kuluihin kuntalaisille ja sekä haittoihin lähiasukkaille ja kiinteistönomistajille (haittojen ollessa mm. maisemalliset menetykset melusaasteen lisääntyminen alueella, kiinteistön arvon merkittävä aleneminen Kyseiset ohjeelliset yhteydet pidetään osayleiskaavassa myös ehdotusvaiheessa, mutta niiden linjauksiin on mahdollista tehdä pieniä tarkistuksia siten, että peltolohkot säilyvät ehyempänä. Teiden linjaus varmistuu vasta tiestön yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Yhteyksillä tavoitellaan ehyitä, jatkuvia reitistöjä erityisesti kevyelle liikenteelle. Muutoin yhteys toimii lähinnä valtatien rinnakkaistienä, jolle ohjataan valtatien suuntainen paikallinen hidas liikenne, kuten maatalousajo sen jälkeen, kun valtatie 2 on nelikaistaistettu, eikä se sovellu

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 17 (20) jne.). Lisäksi ystävällisesti huomautan, että saamieni tietojen mukaan kyseinen alue on luokiteltu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi, minkä odotan myös huomioonotettavan jatkosuunnitelmissa. En kuitenkaan moiti Tuottajantien puoleiseen päähän liittyvää suunnitelmaa junaradan alittavasta kevyen liikenteen väylästä, päinvastoin, mielestäni kyseiseen paikkaan olisi järkevää rakentaa alikulkutunneli mahdollistamaan kevyen liikenteen kulku junaradan toiselle puolelle. enää hitaiden ajoneuvojen väyläksi. Osayleiskaavassa osoitetaan ainoastaan tieliikenteen yhteystarpeet ja ohjeelliset linjaukset. Osayleiskaava ei vielä ota kantaa tien palvelu- /laatutasoon. Ajoradalla toteutuviin liikennemääriin, ajonopeuksiin ja sitä kautta liikennemeluun voidaan vaikuttaa vielä kadun rakennussuunnitteluvaiheessa. Ajonopeuksien hillitsemiseksi ajoväylä voidaan rakentaa kapeana ja tarvittaessa siinä voidaan yhdistää kevyt liikenne ja ajoneuvoliikenne (ei erillistä kevyen liikenteen väylää). Ajoväylä voidaan jättää myös päällystämättä, jos se halutaan pitää toissijaisena reittinä kohti keskustaa. Sorapintaisena se soveltuisi paremmin myös ympäröivään maalaismaisemaan. 3. Mikko ja Outi Kurittu Muistutus koskee vaihtoehtoista tielinjausta ja kevyen liikenteen väylää välillä Ruskilantie Tuottajantie allekirjoittaneiden omistamilla kiinteistöillä Mäki-Muntti 1:113, Mikolanmaa 3:53 (3:36), Holmila 1:117 ja Kotiliesi 1:7. Moitimme ko. tielinjausta välillä Ruskilantie - Tuottajantie, erityisesti kyseenalaistamme uuden tielinjauksen tarpeellisuutta välillä Masiantie Tuottajantie. Tielinjausta ja kevyen liikenteen yhteyttä on käsitelty edellä Kootan mielipiteeseen annetussa vastineessa. Mielipiteessä mainittu virkistysalue voidaan muuttaa maatalousvaltaiseksi alueeksi, koska sillä ei ole virkistyskäytön kannalta merkitystä. Lisäksi 1:113 kiinteistöllä oleva kaavamerkintä V virkistysalue, merkintä pitäisi olla MT maatalousalue tai MA maisemallisesti arvokas peltoalue. 4. Hemmo Soppi Järvelä R:no 5:27, oheisen karttakopion mukaisena. Kiinteistö rajoittuu Eumer Ky:n soranottopaikkaan, alue joka pyydetään samoin soranottopaikaksi alkaa Eumer Ky:n rajasta ja on noin 2,5 hehtaaria Selkätien suuntaa, toiset 2,5 hehtaaria jäisi nykyiselleen Selkätien viereen, koko alueen ollessa siis noin viisi hehtaaria. Alueen osalta ei siis tulisi periaatteessa muuta muutosta kuin soranottopaikan koko kasvaisi tuon 2,5 hehtaaria sikäli kun edellä olevasta Järvelä kiinteistöstä alettaisiin louhia soraa. Selkätien ympäristö on tavoitteena säilyttää ulkoilualueena ja tavanomaisessa maa- ja metsätalouskäytössä eikä kunnan intresseissä ole myöntää alueelle uusia maa-ainesottolupia. Lähialueelle tulee sijoittumaan runsaasti uutta asutusta, joten maa-ainesten ottaminen on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa mm. asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Alue on laaditussa maisemaselvityksessä mainittu paikallisesti merkittävänä ympäristönä. Muista mahdollisista asiaan liittyvistä kysymyksistä olen valmis antamaan lisätietoa. 5. Antti Mäkilä (puhelu) Mielipide koskee kiinteistöä 1:160 Kuningaskallio. Koska tontilla sijaitsee jo rakennettu asuinrakennus, pyydetään merkintä muuttamaan AP-2:ksi. Kyseinen kiinteistö voidaan osoittaa naapurikiinteistön tapaan AP-2 alueeksi. Kiinteistölle on rakennettu uudehko asuinrakennus, joka ei vielä näy kaavan pohjakartalla.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 18 (20) 6. Virpi Sipari Voisiko Kukkaskosken SL-merkintä jatkua aina Porintien sillalle asti? Kuntopolku tulisi säilyttää Tervasmäessä. Porintien ja radan välissä: Puistokaistaleen voisi merkitä AP/AL -alueeseen kuuluvaksi aina tilalle 7:75 asti (asemakaavassa kortteli. Pitäisikö Porintie 18 merkitä liikerakennusten korttelialueeksi, josko siinä jotain sellaista toimintaa vielä tulisi olemaan. Kukkaskosken luonnonsuojelualue on osoitettu asemakaavan luonnonsuojelualueen mukaisesti. Yleiskaavaa varten laaditun luontoselvityksen mukaan Tattarajoen varsi Kokemäenjoesta Porintielle asti on osoitettu liito-oravia koskevassa liitekartassa ekologiseksi käytäväksi. Alueella on havaittu Pohjanlepakkoja kahdessa pisteessä (126 ja 127) ja useita eri lintulajeja, joista Rantasipi on silmällä pidettävä laji. Luonnonsuojelualueen merkintää ei ole tarpeen jatkaa Porintielle asti, sillä kyseisellä alueella ei ole luonnonsuojelualueen statusta. Alue säilyy rakentamisen ulkopuolella, kun se on osayleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Kunnan yhdyskuntarakenteen laajentamisen pääsuunta sijoittuu Vuohimäen kaaren ja Tervasmäen alueille. Mikäli alueita asemakaavoitettaessa on tarpeen osoittaa rakentamista nykyisen kuntopolun alueelle, tulee kuntopolku korvata siltä osin uudella tai koko reittiä siirtää muualle Selkätien läheisyyteen, jotta reitti säilyy ehyenä. Kuntoradan reitistö voidaan suunnitella yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Radan varren virkistysalue on tilan 7:75 kohdalla ja sen lähiympäristössä myös asemakaavassa virkistysaluetta. Alueen läpi on osoitettu kevyen liikenteen yhteys. Kortteli 23 on asemakaavassa AL-aluetta eli AP-aluevaraus voidaan muuttaa myös yleiskaavassa joustavammaksi ALmerkinnäksi, jolloin myös liikerakentaminen on sallittua. 7. Rudus Oy Ville Routama, Kari Sivula Rudus Oy omistaa Nakkilan kunnan Ruhaden kylässä kiinteistön Näreikkö RN:o 4:75 (kiinteistötunnus ). Kyseisellä kiinteistöllä yhtiö harjoittaa kalliokiviainesten ottamis- ja hyödyntämistoimintaa. Toiminnalle on myönnetty maa-aineslupa vuoden 2020 loppuun saakka ja ympäristölupa toistaiseksi voimassa olevaksi. Rudus Oy on tehnyt kiinteistökaupan esisopimuksen hankkiakseen omistukseensa edellä mainitun Näreikön kiinteistön rajanaapurissa sijaitsevan kiinteistön Uusitalo RN:o 1 :60 (kiinteistötunnus ). Ko. esisopimus on voimassa saakka. Rudus Oy: n tarkoituksena on tulevaisuudessa laajentaa maa-ainesten ottamis- ja hyödyntämistoimintaa. esisopimuksen kohteena olevalle kiinteistölle. Myös Näreikön kiinteistön alueella on hyödyntämiskelpoista kiviainesta nykyisen luvan mukaisen m3:n ottomäärän ottamisen jälkeenkin. Nykyinen maa-ainesten ottotoiminta voi jatkua voimassa olevan luvan turvin vuoteen Selkätien ympäristö sijoittuu maakuntakaavan mukaiselle Kokemäenjokilaakson kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk-1), jolle kohdistuu työpaikka- ja teollisuustoimintojen, taajamatoimintojen, joukkoliikenteen ja palvelujen sekä virkistysverkoston pitkän aikavälin alueidenkäytöllisiä ja toiminnallisia yhteensovittamisja kehittämistarpeita. Selkätien ympäristö on tavoitteena säilyttää ulkoilualueena ja tavanomaisessa maa- ja metsätalouskäytössä eikä kunnan intresseissä ole myöntää alueelle uusia maa-ainesottolupia. Alue sijoittuu seudullisesti merkittävän Massin ulkoilualueen ja osayleiskaavassa suunniteltujen asuinalueiden väliin. Pääosa uusista asuntoaluevarauksista sijoittuu Tervasmäen-Vuohimäenkaaren alueelle, joten maa-ainesten ottamisalueiden osoittaminen olisi ristiriidassa kunnan kehittämistavoitteiden

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 19 (20) Edellä mainitut kiinteistöt on osoitettu oheisessa liitekartassa. Kaavoitustilanne Näreikön ja Uusitalon kiinteistöille ei ole voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu mitään käyttötarkoitusta. Sanotun kaavan kesällä 2008 nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa Näreikön kiinteistölle oli osoitettu kaavamerkintä EO/k (maa-ainesten ottamisalue, kallion otto). Merkintä kuitenkin poistettiin kaavan päivätystä kaavaehdotuksesta. Nyt nähtävillä olevassa Nakkilan taajamaosayleiskaavaluonnoksessa Näreikön ja Uusitalon kiinteistöt on varattu pääosin kaavamerkinnällä MU (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta). Kaavamääräyksissä kielletään maa-ainesten ottaminen MU- alueella luonnonympäristön arvojen ja maisemaarvojen takia. kanssa. Kunta on laatinut Tervasmäen alueesta kaavarunkosuunnitelman 2006, jossa koko Selkätien ympäristö on osoitettu asumiseen. Asumisen laajentuminen kyseiselle alueelle vie kuitenkin vuosikymmeniä. Alue on laaditussa maisemaselvityksessä mainittu paikallisesti merkittävänä ympäristönä. Maakuntakaavassa kyseisille tiloille ei ole osoitettu merkintöjä. Taajamatoimintojen alueen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta on osoitettu selänteen suuntaisesti kohti Ulvilaa. Lisäksi alueelle on osoitettu ulkoilureitin yhteystarve, jonka toteuttamismahdollisuus on turvattava maankäytön suunnittelulla. Kaavaselostusta täydennetään maa-ainesottoon liittyvien vaikutusten arvioinnilla. Rudus Oy:n esitys ja perustelut Rudus Oy esittää, että kiinteistöt Näreikkö RN:o 4:75 ja Uusitalo RN:o1:60 osoitetaan laadittavassa yleiskaavassa kaavamerkinnällä EO (maa-ainesten ottoalue) oheisen karttaliitteen mukaisesti. EO- merkintä on yhdenmukainen Näreikön kiinteistöä koskevan maa-ainesluvan mukaisen käyttötarkoituksen kanssa ja se tulee palvelemaan myös Uusitalon tilan suunniteltua tulevaa käyttötarkoitusta. Edellä mainitun Satakuntaliiton aiemman maa-ainesten ottamista puoltavan kannan lisäksi perustelemme esitystämme sillä, että Näreikön kiinteistöllä on ollut maaainesten ottamistoimintaa jo yli kymmenen vuoden ajan. Olemassa olevan ottoalueen laajentaminen vähentää uusien neitseellisten maa-ainesalueiden avaamistarvetta muualla. On myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista hyödyntää olemassa olevat maa-ainesten ottoalueet mahdollisimman tehokkaasti. Edellä mainittujen kiinteistöjen lähietäisyydeltä samalta Leistilänjärven koillisen puoleiselta maa-ainesten oton kieltävältä MU- alueelta on osoitettu maa-ainesten ottamistarkoitukseen Nakkilan kunnan omistama kiinteistö Hyppinki RN:o 3:124. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa ja tämä oikeusohje käsittää myös maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun. Edellä mainitut kaavaratkaisut eivät ole tämän yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisia. Ratkaisu on myös ristiriidassa kaavaselostuksen kohdassa mainittujen ympäristöön ja maisemaan liittyvien tavoitteiden kanssa, joiden mukaan maaaineksen otto tulisi keskittää olemassa oleville alueille, eikä ottaa käyttöön uusia alueita. Kaavaselostuksessa todetaan, että maa-ainesten ottoalueiden tulisi sijoittua kauemmaksi taajaman lievealueita. On kuitenkin kiistatonta, että mm. ympäristönäkökohtien takia on järkevää sijoittaa maa-ainesten ottoalueet lähelle niiden käyttökohteita. Näreikön ja Uusitalon kiinteistöjen alueelle sijoittuva kalliokiviainesten ottamisalue luokin

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 11Kaavanlaatijan vastine 20 (20) nähdäksemme varsin hyvät edellytykset sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevälle ja tehokkaalle kiviaineshuollolle Nakkilassa ja Porin talousalueella. Lopuksi Lisätietoja Satakunnan kiviainesliiketoimintaan liittyen antaa yksikönpäällikkö Markku Ketola, puh , Nakkilan taajamaosayleiskaavaan liittyvät asiakirjat pyydämme toimittamaan osoitteellamme Rudus Oy / Jouni Kahila, PL 49, Helsinki.