Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu

Transkriptio

1 Miehemme mustissa Author : jussi Kuluvan vuoden maaliskuun aikana vakavat tummiin pukeutuneet filosofimme saivat vihdoinkin kainaloonsa Mestari Martinin Mustat Vihkot (Schwartzen Hefte). Klosterman on julkaissut kolme vihkoa, joita on yhteensä kolmekymmentä kolme ja niistä kaksi on kateissa - kuuluisa jumalan käsi, ainoa joka meidät voi pelastaa, lienee puuttunut peliin ja hävittänyt ne. Joka tapauksessa luultavasti moni olemisen ajattelija olisi toivonut, että nämä nyt julkaistavat olisi voinut Todtnaubergin talonpoika käyttää sytykkeinä pitkinä pimeinä iltoina.[1] 1 / 5

2 Mistä on kysymys? Kaikki me tiedämme, että Heidegger oli natsi ai jaa, etkö sä tienny? - ja ihminen voi olla natsi, poliittisesti outo, mutta silti filosofina, ajattelijana sanoa jotain, joka ylittää hänen henkilökohtaisen näkökulmansa maailmaan. Olemme siis valmiita päästämään Heideggerin tullista läpi, kunhan jättää varsinaisen natsismin laukustaan tai ei ainakaan ala kauppaamaan sitä, mutta ymmärrystä voi aina kerjätä. II maailmansodan jälkeen Heidegger korjaili hieman liian suorapuheisia tekstejään hermeettisemmiksi ja moniselitteisimmiksi. Tästä syntynyttä eräänlaista käännettä on tukenut hänen perheensä kielto arkistojen avaamisesta. Jo 2001 julkaistiin teksti, jossa St. Martin uhosi, että sisäisen vihollisen täydellinen tuhoaminen on vietävä loppuun. Nyt julkaistavat mustat vihkot kertovat tarkemmin mistä on kysymys. Joulukuussa julkaistut alkupalat kertovat, että Heideggerin syvällinen filosofia ei sanoissa poikkea Hitlerin ja Rosenbergin ajatuksista ainakaan sikäli kuin puhe on juutalaisten maailman hallinnasta. Tosin ajattelijan ajateltu on tietenkin vain jäävuoren huippu siitä, mikä on paljon tärkeämpää, eli siitä, mikä on ei-ajateltu, perusta ellei peräti kulttuuri. Ja se tässä 2 / 5

3 tapauksessa näyttää todella synkältä ja mustalta metsältä. Heideggerin antisemitismi ei ole hämmentävää. Hämmentävää on se, että antisemitismi läpäisee hänen ajattelunsa sekä ajatellun että ajattelemattoman. Voidaan tietysti ajatella, että antisemitistiset fraasit kuuluvat aikaan, aikakauden puheen tyyliin eikä niitä kannata ottaa turhan vakavasti. Uhoava puhe ei välttämättä tarkoita sitoutumista käytäntöihin. Veli Martin kuitenkin sotkee arkipäiväisen juoruilun omaan ajatteluunsa ja tekee antisemitismistään olemisen unohtamisen sijaan olemisen ajattelua. Kuten kunnon filosofin taitoihin kuuluu, on taottava kun rauta on kuumaa ja painettava täysillä Hitlerin ja kumppanien ohi oikealta. Olemisen unohtaminen, tekninen maailma, moderni tiede, kenen syytä kaikki tämä? Tietenkin Platonin koska tämä ei ollut saksalainen eikä kristitty mutta ennen kaikkea juutalaisten ja heidän maailman hallintansa (Weltjudentum). Heidegerille Siionin viisaiden pöytäkirjat ovat totisinta totta, mutta ne eivät ole pelkkä salaliitto, vaan ne ovat materialisoituneet tieteellis-teknisessä kehityksessä. Ensimmäinen ja II maailmansota lienevät juutalaisten keksintöjä. St. Martin käyttää termiä Entwurzelung, olemisen juurettomuus, ja tämä juurettomuus on juutalaista. Mikä Martinia rassaa on juutalaisten messianismi, jonka hän kääntää maailmanvalloitukseksi. Kuulemme jo globaalistumisen vastaisen taistelun kumun näissä ajatuksissa: kapitalismin, laskevan järjen ja samaksi tekevän juutalaisten salaliiton torjumiseen tarvitaan kansaa, rajoja ja puhdistautumista, siis sotaa ja ruumiiden tekemistä, jätöksistä puhdistautumista. Nämä teemat ovat tuttuja ja toistuvat odottamattomissa yhteyksissä, ikään kuin maanalainen rihmasto kasvattaisi maaperänsä mukaan välillä myrkyllisen ja välillä herkullisen sienen: milloin EU on sionistinen salaliitto, milloin Minsky pelastaa. Heiluri keinuu raivoisasti kansallisen ja sosialismin välillä ja joskus on vaikea erottaa kuka on hyvää tarkoittava sosialisti, kuka pakkoliikkeillä takapuoltaan saastasta puhtaaksi pyyhkivä maahanmuuttokriitikko. Moderni maailma on juutalaisten luomus, liike-elämän, kaupan maailma eikä kohtalon ja paikoillaan pysymisen maailma. Tämä juutalainen maailma pysyy olemisen unohtamisessa, unohduksen alhossa, koska juutalaisilla, isänmaattomina ja kosmopoliitteina ei ole Daseinia. Juutalaiset eivät asu missään, heillä ei ole maailmaa, he ovat maailmattomia (Weltlos). Ne muistuttavat enemmän hyönteisiä, eläimiä, joilla on pelkkä ympäristö, mutta ei maailmaa. Ötököitä, jotka eivät kuole, vaan korkeintaan maatuvat. Näiden ötököiden ansiosta modernia maailmaa hallitsee laskeminen, laskeva ajattelu ja kaupanteko, tyhjä kalkyyli ynnä epäaito juoruilu. Siksi tarvitaan kärpäslätkä ja Raidia. Yllättäen perusnatsimme onkin kuorossa moraalihyveellistemme kanssa. Laskelmoiva koronkiskuri, Juudaksen jälkeläinen, rulettaa tieteissä ja tekniikassa ja Miehemme Mustan metsän liepeiltä istuu kulttuurin puolella marisevana käyttäjänä, koska ei halua tietää mitään tieteestä (oi telefoonin kauheutta!), koska niissä ihmiset ovat vain laskelmoivia ja vailla syvää kulttuuria, siis ajattelemattomuutta. Voi teitä Juudaita, jotka muutamasta kolikosta myytte pelastajan! Matematiikka ja kybernetiikka, tieteitä, joissa johtajan päätöksellä, hänen henkilökohtaisella ajattelullaan ei ole mitään virkaa, onko mitään kauheampaa keksitty! Tiede ei ajattele, tuumi pyhä Martin, koska juutalaiset ovat tehneet sen ja juutalaisuus ilmenee siinä 3 / 5

4 konkreettisena. Juutalaiset eivät ajattele, he laskevat. Johtaja on pakko olla, tarvitaan kapteeni eikä pelkkä perämies riitä. Ja mikä olikaan lopputulos? Ei lainkaan vaikea arvata. Juutalaiset itse olivat syypäitä holokaustiin, tekniseen ja järjestelmälliseen yhteiskuntaruumiin puhdistamiseen vieraista aineksista (Die Gefahr) Martti kertoo, että teknis-tieteellinen maailmanhallinta, siis juutalaiset, ovat vastuussa holokaustista. Enkä jaksaisi toistaa, mutta, kuten aiemmin jo vihjattiin, juutalaisia ei ole murhattu eikä heidän hävittämistään voi kutsua kuolemaksi tai murhaamiseksi yhtäältä, koska he ovat pelkkiä olevia eikä heillä ole mitään suhdetta olemiseen eivätkä he siis elä samalla tavoin kuin ihmiset anteeksi saksalaiset ja toisaalta koska todellinen syy heidän tuhoamiseensa on heidän itsensä luoma tekniikka ja siksi he ansaitsevatkin tulla tuhotuksi tässä meillä on eräänlaisen vihreän linkolalaisuuden filosofiset perusteet. Juutalaiset ja muut vastaavat siis vain luovat liian suuren populaation ja tuhoavat oman tekniikkansa avulla itsensä. Toisaalta populaation säätelyyn on siksi myös hyvät syyt. Heidän oma tehokkuutensa on heidän kohtalonsa. Me vain autamme luontoa. Niin paljon kuin voimme pitää Agambenista (huolimatta siitä, että hän turmelee Foucault n historialliset analyysit metafysiikalla) tai Arendtista (vaikka hän Heideggeria seuraten idealisoi poliittisen toiminnan), ongelma näiden tyyppien kohdalla on, että koneistot, teknologia, masiina nähdään kiinnostavampana kuin murhat, ruumiit ja ihmiset. Tappamisen teatraalisuus eivätkä tapettavien traagiset hahmot ovat etusijalla. Ihmisen voimattomuus eikä ihmisten voima luonnehtii heille elämäämme. Aina kun ihmiset ottavat kohtalonsa käsiinsä, Jumala kostaa heille heidän omissa luomuksissaan: tekniikassa. Siksi nämä ajattelijat eivät kykene tragediaan eivätkä komediaan. Tylysti sanottuna: kyse on porvarillisista ajattelijoista, Eichmanneista, joille oman perseen pelastaminen on tärkeintä. Ehkä tekniikka, ehkä juutalaiset, romanit, kehitysvammaiset ehkä he eivät kuitenkaan olleet syypäitä tuhoamisleireihin. Ilman muuta Heidegger on edelleen merkittävä tekniikan filosofi, koska tekniikassa ei ole mitään teknistä. Seikka jonka vanha partakalle vain kertoi ilman minkäänlaista mystifiointia. Hän kuitenkin kasvoi aikana, jona filosofia, etenkin akateeminen sellainen pelkäsi oman asemansa puolesta, pelkäsi, että tiede veisi filosofialta perustan ja tutkimuskohteet ja tekisi siitä lopulta vain porvarillisen salonkipuheen koristeen. Veli Martinus päätti siksi palata skolastiikan perinteisiin olemisen historiasta ja ontologisesta erosta. Ne pitää vain puhdistaa vieraista aineksista: filosofisesta antropologiasta, etiikasta, kulttuurien ja kielten eroista (koska Saksan kieli yksin on puhdas ajattelun kieli), luonnontieteistä (Rasssenkundea lukuun ottamatta tietty) ja logiikasta. Yksi motiivi varmaan oli aidosti kristillisen filosofian perustaminen, koska kreikkalaisessa filosofiassa tavoite oli aina ihmisen kuolemattomuus ja täydellisyys, mikä sopi huonosti yhteen kristinuskolle olennaisen kuolevaisuuden ja rajallisuuden kokemuksen kanssa. Jos joku muu kuin Heidegger kirjoittaisi ainakin nykyään innokkaasti Identtisestä, josta on suljettava ulos kaikki toiseus, häntä syytettäisiin varmaan vihapuheesta. Aavistamme jo kuinka asiasta tässä tapauksessa keskustellaan. Joo, mutta tohon aikaan oli paljon antisemitismistä läppää. Ei Heidegger ollu ainoo. Stalinkin ja Hitler, sosialistit ja natsit. Mutta se, että Martin kuitenkin säästi noi tekstinsä, kertoo, että pohjimmiltaan se oli liberaali, kuten me. Tää tekee siitä kuitenkin yhden suurimmista viime vuosisadan ajattelijoista. Noi sun jutut perustuu pinnalliseen ajatteluun, koska et tunne Heideggeria ja ymmärrä sen ajattelua. 4 / 5

5 Powered by TCPDF ( Revalvaatio.org Niin, viime vuosisadan yhden suurimmista ajattelijoista pelastaminen on yksinkertaista: natsikortin heiluttelu Martinille on turhaa, hän oli paljon enemmän natsi kuin Hitler, häntä ei saa sotkea johtajaan ja tämän persoonallisiin ongelmiin. Hän oli rationalismin, liiallisen järjen vastaisen taistelun aktivisti, etiikan sijaan hän valitsi estetiikan ja hän inhosi tieteellistä ajattelua ja tekniikkaa. Hän on kulttuurin puolesta puhuja, ja kulttuuri elää vain hajottamisessa, purkamisessa, tuhoamisessa (Abbau), vai oliko se dekonstruktiossa. Hän on postmodernin ja perussuomalaisuuden yhdistäjä ja yhteinen ajattelija, eron ja identiteetin aito yhdistäjä. Kaikkien kulttuurintutkijoiden (Darth) Vater. Viitteet [1] Martin Heidegger Gesamtausgabe Band 94: Überlegungen II VI (»Schwarze Hefte« ) Hrsg. von Peter Trawny VI, 536 Seiten. 5 / 5