Rajamäenkylän tuulivoimaosayleiskaavat

Transkriptio

1 Osayleiskaavojen selostus Isojoen ja Karijoen kunnat

2 Kaavaluonnos 2 (82) SISÄLLYS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueiden sijainti Kaavojen tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet TIIVISTELMÄ Kaavaprosessien vaiheet Osayleiskaavojen sisältö Osayleiskaavojen toteuttaminen Sähkönsiirtoreitti Rakennustöiden aikataulu Käytöstä poisto KAAVOITUSTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn suhde SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Maankäyttö ja asutus Elinkeinotoiminta ja matkailu Virkistys Yhdyskuntatekninen huolto Ympäristöhäiriöt Maanomistus Maisema ja kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Maa- ja kallioperä Pohja- ja pintavedet Ilmasto Kasvillisuus Eläimistö Harjut ja kallioalueet Riistatalous OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Viranomaisyhteistyö Saatu palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmista SUUNNITTELUN TAVOITTEET Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Isojoen ja Karijoen kuntien tavoitteet Hankkeesta vastaavan tavoitteet OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Perusselvitysvaihe, tavoitteet... 42

3 7.3 Tutkitut vaihtoehdot Osayleiskaavaluonnokset Osayleiskaavaehdotukset Kaavojen hyväksyminen OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisu Kaavamerkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaavoitukseen Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Varjostusvaikutukset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset Ilmaturvallisuus, tutkien toiminta ja viestintäyhteydet Tuulivoimalaitosten lentoestevalojen vaikutukset Vaikutukset tuulivoimatuotannon päätyttyä Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin TOTEUTUS YHTEYSTIEDOT LÄHTEET Taustakartat: MML 2015

4 Kaavaluonnos 4 (82) Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Osayleiskaavojen selostus koskee päivättyä osayleiskaavakarttaa. Kaupunki: Kaavan nimi: Kaavan laatija: Kuntien edustajat: Isojoen ja Karijoen kunnat Sito Oy, FM (YKS 540) Jarkko Kukkola Isojoen kunta, Kunnaninsinööri Valter Enqvist Karijoen kunta, rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska 1.2 Kaava-alueiden sijainti OX2 Wind Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Karijoen ja Isojoen Hirviharjun Oivarin alueelle, noin 19 km Kristiinankaupungin keskustasta itään. Alue sijaitsee seututeiden 664 ja 687 itäpuolella ja Riitaluhdantien/Rajamäentien etelä- /länsipuolella. Kaava-alueiden kokonaispinta-ala on 9734 ha. Kaava-alueiden sijainti ja alustava rajaus on esitetty seuraavissa kartoissa (Kuva 1, Kuva 2). Kuva 1. Kaava-alueiden sijainti.

5 Kaavaluonnos (82) Kuva 2. Kaava-alueiden rajaus ja voimaloiden numerointi. 1.3 Kaavojen tarkoitus Osayleiskaavojen tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Hirviharjun Oivarin alueelle. Kaavojen tarkoituksena on maankäytön ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen. Kaava laaditaan riittävän yksityiskohtaisena rakentamista suoraan ohjaavana maankäyttö- ja rakennuslain 77 a tarkoittamana tuulivoimaosayleiskaavana.

6 Kaavaluonnos 6 (82) Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.5 Liitteet 2 Tiivistelmä 1 Sito (2014). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 2 Etha Wind Oy (2015). Melumallinnukset. 3 Etha Wind Oy (2015). Varjostusmallinnukset 4 Etha Wind Oy (2015). Layout optimointi. 5 Näkymäalueanalyysi 6 Kuvasovitteet 7 Klemola, H. & Kuusela, A. (2014). Rajamäenkylän linnustoselvitys. Ympäristökonsultointi Jynx Oy. Viranomaiskäyttöön erillinen versio. 8 Korkearesoluutioiset melu- ja varjostusmallinnuskartat Tausta-aineisto (YVA) Rajamäenkylän tuulivoimapuiston YVA-ohjelma ja selostus sekä yhteysviranomaisen lausunnot ovat luettavissa ELY-keskuksen internet-sivuilla ( 2.1 Kaavaprosessien vaiheet Isojoen kunnanhallitus päätti kokouksessaan laittaa vireille osayleiskaavan laatimisen Hirviharjun Oivarin alueelle. Karijoen kunnanhallitus päätti kokouksessaan laittaa vireille osayleiskaavan laatimisen Hirviharjun Oivarin alueelle. Isojoen kunnanhallitus päätti kuuluttaa Rajamäenkylän osayleiskaavan vireille sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja alustavan kaavamateriaalin nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Isojoen kunnassa , jolloin siitä saatiin 3 palautetta. Karijoen kunnanhallitus päätti kuuluttaa Rajamäenkylän osayleiskaavan vireille sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja alustavan kaavamateriaalin nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Karijoen kunnassa , jolloin siitä saatiin 5 palautetta. 2.2 Osayleiskaavojen sisältö on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamina oikeusvaikutteisina yleiskaavoina. Osayleiskaavoja voidaan käyttää yleiskaavojen mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueet). Kaavoissa on osoitettu muun muassa tuulivoimaloiden alueet, kaava-alueen tiestö ja sähkönsiirto, luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat alueet sekä muu maankäyttö. 2.3 Osayleiskaavojen toteuttaminen OX2 Finland Oy kehittää alueelle enintään 83 tuulivoimalasta muodostuvan kokonaisuuden. Tuulivoimalat voidaan toteuttaa suoraan yleiskaavojen perusteella haettavilla rakennusluvilla.

7 Kaavaluonnos (82) 2.4 Sähkönsiirtoreitti Tuulivoimalat yhdistetään rakennettavaa syöttöjohtoa pitkin olemassa olevaan sähköverkkoon. Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto voimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 36 kv maakaapeleilla, jotka asennetaan pääsääntöisesti rakennettavien tai olemassa olevien teiden yhteyteen. Laitoskohtaiset muuntajat sijoitetaan voimalatyypistä riippuen tornin sisälle tai konehuoneeseen tai vaihtoehtoisesti tornin viereen erilliseen muuntamokoppiin. Puiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä suurempia muuntajia, josta sähkö johdetaan pääverkostoon. Sähkötekniset ratkaisut sovitaan yhteistyössä paikallisen verkon omistajan kanssa. Tuulivoiman tuottaja tekee jakeluverkon haltijan kanssa sopimuksen sähköverkkoon liittymisestä ja sähkönsiirrosta. Neuvottelut ovat kaavojen laatimisvaiheessa käynnissä ja tarkemmat suunnitelmat liittymisestä ja mm. sähköaseman rakentamisesta ovat tekeillä. Liittyminen toteutetaan hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia johtolinjoja, jotta luonnonympäristöön kajotaan mahdollisimman vähän. Ilmajohdon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää maakaapelilla. Alla (Kuva 3) on esitetty tämänhetkinen suunnitelma sähkönsiirtolinjan ja sähköaseman paikasta. Kuva 3. Alustava suunnitelma sähkönsiirrosta. Suunnitellut sähköaseman paikat on osoitettu oranssilla neliöllä.

8 Kaavaluonnos 8 (82) Isojoen kaava-alueen lounaisosaan rakennetaan uusi sähköasema, josta sähkö siirretään 110 kv ilmajohtoa pitkin rakennettavalle Arkkukallion sähköasemalle. Johtolinja kulkee suunnitellulta sähköasemalta etelään, kiertää Vanhankylän ja kääntyy kohti länttä/lounasta Kärjenkosken suuntaan. Tuotettava sähkö siirretään olemassa olevaan sähköverkkoon (Fingridin Kristinestad Ulvila 400 kv:n voimalinja). Kuva 4. Alustava voimajohtoalueen poikkileikkaus Voimajohtopylväät rakennetaan tyypillisesti harustettuina. Pylväsmateriaalina käytetään sinkittyä terästä. Voimajohtopylväinä käytetään myös paikoin niin kutsuttuja vapaasti seisovia pylväitä, joista harukset puuttuvat (ns. peltopylväs). Pylvästyyppi vähentää maanviljelylle aiheutuvia haittoja. Tässä selostuksessa on esitetty sähkönsiirron ensisijainen vaihtoehto. OX2 on tietoinen myös muista mahdollisuuksista kytkeä hanke sähköverkkoon. Verkkokytkennän toteuttamistapa on riippuvainen seudulle toteutettavien tuulivoimahankkeiden kokonaisuudesta. Suunnitelma liitynnästä sähköverkkoon tarkentuu suunnittelun edetessä. 2.5 Rakennustöiden aikataulu Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa kaava-alueille laaditaan tuulivoimayleiskaavat. Tavoitteena on, että osayleiskaavat vahvistetaan Puiston lupahakemukset on tarkoitus jättää mahdollisimman nopeasti tuulivoimayleiskaavojen vahvistamisen jälkeen. Tuulivoimapuiston rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan muutama kuukausi kaavojen vahvistumisen jälkeen heti, kun hankkeelle on saatu tarvittavat luvat. Ennen lupien hakemista tehdään geotekniset tutkimukset ja maaperäselvitykset. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen alkaa puistoalueen valmistelu. Rakennustöiden valmistelujen jälkeen aloitetaan muun muassa teiden ja nostoalueen sekä sähkö- ja muuntoasemien rakentaminen, perustusten ja nostoalueiden teko sekä kaapeleiden veto voimaloiden välille. Voimalat kootaan rakennuspaikalla osista. Tuulivoimalaitosten rakentaminen kestää noin kaksi vuotta, jona aikana tehdään perustukset ja kootaan voimalat.

9 Kaavaluonnos (82) Tyynellä säällä yhden turbiinin nostamiseen menee vain muutama päivä, mutta joskus otollista hetkeä voidaan joutua odottamaan päiväkausia. Pystytyksen jälkeen turbiinit liitetään sähköverkkoon ja niitä testataan 1 3 kuukautta. Puisto rakennetaan ja otetaan käyttöön vaiheittain. Työvaiheita hoidetaan samanaikaisesti, ja ennen kuin viimeiset turbiinit on saatu pystyyn, osa puistosta tuottaa jo sähköä verkkoon. Rakennustyöt hoidetaan niin, että lähellä toisiaan olevat turbiinit pyritään nostamaan samoihin aikoihin. 2.6 Käytöstä poisto 3 Kaavoitustilanne Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennallinen käyttöikä on noin 50 vuotta, ja turbiinin siipineen noin vuotta. Käyttöikää pystytään pidentämään riittävän huollon ja osien vaihdon avulla. Kun voimaloiden käyttöikä on päättynyt, voimalat puretaan. Maakaapelit ja voimalan perustusten maanalaiset osat voidaan jättää paikoilleen ja perustukset voidaan maisemoida. 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.

10 Kaavaluonnos 10 (82) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. 3.2 Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan vuonna ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan muutoksen koskien Lapuan osa-alueita ja ympäristöministeriö vahvisti sen Alla olevassa kuvassa (Kuva 5) on esitetty ote maakuntakaavasta kaava-alueilta ja niiden ympäristöstä. Kaava-alueiden lounaispuolella kulkevan Lapväärtinjoen ja Isojoen peltoalue on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksi jokilaakson alue sekä siellä sijaitseva Karijoen keskusta (c), Vanhakylän (at) sekä Möykyn (at) kylät sijaitsevat maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk-1). Alueen kehittämisessä ja suunnittelussa on tuettava olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palveluiden säilymisedellytyksiä. Lisäksi maatilatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pkteollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä on edistettävä. Alueen lounaisosaan on merkitty ohjeellinen tietoliikenneverkon/ -yhteyden linjaus. Fyysisesti linja ei kulje välttämättä osoitetussa paikassa. Alueen lounaispuolelle on merkitty olemassa olevan sähkölinjan linjaus. Kaava-alueiden itäosan läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa nykyisin metsäautotie, jonka kohdalle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Maakuntakaavaan on myös merkitty luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelmien alueet sekä Natura-alueet. Kaava-alueiden lähistöllä sijaitsevia luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelma- ja Natura-alueita on käsitelty luvussa 4.14.

11 Kaavaluonnos (82) Kuva 5. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon on violetilla katkoviivalla merkitty Rajamäenkylän kaava-alueet.

12 Kaavaluonnos 12 (82) Vaihekaava I: tuulivoima Kuva 6. Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan I kaavaehdotuksesta ( ), johon on violetilla katkoviivalla merkitty kaava-alueet. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat kansallisesti tai seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen sekä energiahuollon alueita. Seudullisesti merkittävän tuulivoimapuiston alaraja on määritelty 10 voimalaksi. Maakuntavaltuuston hyväksymässä Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksessa I Hirviharjun Oivarin alue on osoitettu tv (22)- merkinnällä tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Tuulivoimaloiden alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueella pesivään, aluetta säännöllisesti käyttävään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kulttuuri- ja luonnonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata läheisen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän alueen luontoarvojen säilyminen.

13 Kaavaluonnos (82) 3.3 Yleiskaava 3.4 Asemakaava Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon Lapväärtinjokeen ja Isojokeen kohdistuvat vesistövaikutukset. Kaava-alueiden keskelle on merkitty vaihemaakuntakaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Alueen ja sen lähiympäristön käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon merkinnän kohteena olevan suoluonnon kasvillisuus- ja linnustoarvot, suoalueen vesitalous ja luontoarvojen säilymisen kannalta tärkeät ekologiset yhteydet. Vaihemaankuntakaavassa 1 Isojoen kaava-alueesta on rajattu pois kalasääsken pesä 1 km suojavyöhykkeellä ja saalistusreitti etelä-lounaaseen. Pohjavesialueet on rajattu alueen ulkopuolelle. Muut lähimmät vaihemaakuntakaavan tuulivoimamerkinnät sijaitsevat Isojoen ja Lapväärtin kuntien rajalla lähimmillään noin viisi kilometriä lounaaseen ja Kauhajoen alueella sijaitseva tuulivoima-aluemerkintä noin 12 kilometriä pohjoiseen kaavaalueista. Alueella ei ole yleiskaavoja. Alueella ei ole asemakaavoja. 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Kaava-alueiden lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin käytössä oleva tuulivoimapuisto on Innopower Oy:n Kristiinankaupungin satama-alueella sijaitseva kolmen tuulivoimalan muodostama Furuvikenin tuulivoimapuisto. Puiston kokonaiskapasiteetti on 3 MW. Puisto sijaitsee noin 22 km kaava-alueista länteen. Lisäksi Teuvan Perälässä, 20 km kaava-alueista pohjoiseen, on Pettumäen Mylly Oy:n toiminnassa oleva 2,5 MW:n tuulivoimala.

14 Kaavaluonnos 14 (82) Kuva 7. Lähiseudun tuulivoimahankkeet Kaava-alueiden lähistöllä on käynnissä useita eri suunnitteluvaiheissa olevia tuulivoimapuistohankkeita. Lähimmät hankkeet ovat Lapväärtti-Lakiankankaan tuulivoimapuisto sekä Lapväärtin Dagsmarkin tuulivoimapuisto. Alla on kuvattu kaava-alueista enintään 12 km etäisyydellä sijaitsevia suunnitteilla olevia hankkeita tarkemmin. CPC Finland Oy suunnittelee Lapväärtin ja Lakiakankaan alueille, lähimmillään noin 1,5 km suunnittelualueen lounaispuolelle, noin 100 tuulivoimalaa. OX2 Wind Finland Oy suunnittelee Dagsmarkin alueelle, noin 5 km suunnittelualueen luoteispuolelle, noin 46 tuulivoimalaa. OX2 Wind Finland Oy suunnittelee Kakkorin alueelle, noin 7 km suunnittelualueen pohjoispuolelle, noin 9 voimalaa. Kaskisten tuulivoima Oy suunnittelee Mustaisnevalle, noin 10 km suunnittelualueen pohjoispuolelle, enintään 9 voimalaa. UPM-Kymmene Oyj suunnittelee Mikonkeitaalle, noin 11,5 km suunnittelualueen eteläpuolelle, enintään 30 tuulivoimalaa. OX2 Wind Finland Oy suunnittelee Perkiön alueelle, noin 12 km suunnittelualueen pohjoispuolelle, noin 9 tuulivoimalaa. Vindkraftspark Ab Oy suunnittelee Uttermossaan, noin 12 km suunnittelualueen lounaispuolelle, enintään 8 tuulivoimalaa.

15 Kaavaluonnos (82) Triventus Wind Power Ab suunnittelee Kristiinankaupunkiin, noin 12,5 km suunnittelualueen luoteispuolelle, noin tuulivoimalaa (Kristiinankaupunki pohjoinen). 3.6 Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn suhde YVA-menettelyä edellytetään Suomessa automaattisesti tuulivoimahankkeilta, joissa yksittäisten voimaloiden lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho on vähintään 30 megawattia. Näiden tuulivoimaosayleiskaavojen mukainen hanke kuuluu siten YVA-menettelyn piiriin. Näitä tuulivoimaosayleiskaavoja on laadittu rinnan YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavoitukseen tarvittava tietopohja ja selvitykset on tuotettu pääosin YVAmenettelyn yhteydessä. Kaavaluonnosten ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tiedottaminen ja yleisötilaisuudet pyritään yhdistämään. YVA-selostuksen esittelytilaisuuteen laitetaan nähtäville myös kaava-aineistoja. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun (MRL 66 ) yhteydessä järjesteltiin epävirallinen YVA-neuvottelu. 4 Suunnittelualueen nykytilanne 4.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Alueella on yksi lomarakennus. Suunnittelualueen itäosassa on pienialaista maa-aineisten ottotoimintaa. Tuulivoimapuisto ei ole yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävää aluetta. Alueella ei ole ulkoilureittejä. 4.2 Maankäyttö ja asutus Hirviharjun Oivarin alueella on laajoja suoalueita sekä metsätalouskäytössä olevaa metsää. Valtaosa suoalueista on ojitettu ja ne ovat aktiivisessa metsätalouskäytössä. Maasto on melko tasaista. Kaava-alueilla ei ole asutusta. Kaava-alueiden ympäristö on haja-asuttua maaseutua. Lähin asutus sijaitsee Isojoen ja Heikkilänjoen varrella kaava-alueiden etelä- ja länsipuolilla sekä Rajamäenkylässä ja Uurossa. Lähimpään loma-asuntoon on etäisyyttä lähimmistä tuulivoimaloista noin 1 kilometri, ja lähimpään asuinrakennukseen noin 1350 metriä. 1,4 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista sijaitsee kolme loma- tai asuinrakennusta. Isojoen kaava-alueella sijaitsee yksi loma-asunto alueen luoteisosassa (Kuva 8). Asutus sijoittuu kyliin, pienkyliin ja taajamiin kaava-alueita ympäröivissä viljavissa jokilaaksoissa. Asutus on muodostunut ryhmiksi ja leveiksi nauhoiksi jokilaaksojen mukaisesti. Kolmen kilometrin etäisyydellä kaava-alueista sijaitsee 857 loma -tai asuinrakennusta (MML). Lähimmät taajamat sijaitsevat noin 4 km etäisyydellä kaava-alueiden rajasta; Karijoen kunnan keskus luoteispuolella, Dagsmark ja Lapväärtti länsipuolella, Isojoen kunnan keskus eteläpuolella sekä Päntäne ja Kauhajoen kaupungin keskus koillispuolella. Asutus on tiheintä näillä alueilla.

16 Kaavaluonnos 16 (82) Kaava-alueet sijaitsevat noin 15 kilometrin etäisyydellä valtatie 8:sta. Alueen halki kulkee Jouhurintie ja Kariluoma Ohriluoma metsätie. Alueella on kattava, tiheä ja toimiva metsätieverkko. Kuva 8. Asuin- ja lomarakennukset kaava-alueiden läheisyydessä (lähde: Maastotietokanta). Kaava-alueiden kaavoitustilanne on kuvattu luvussa 3. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. 4.3 Elinkeinotoiminta ja matkailu Isojoella palvelujen työpaikkojen osuus on noin 50 %, alkutuotannon noin 26 % ja jalostuksen noin 22 %. Kunnan työpaikkojen lukumäärä on 773. Karijoella vastaavat työpaikkojen osuudet ovat 38 %, 27 % ja 33 %. Työpaikkojen lukumäärä on 506 (Tilastokeskus ). Isojoelle ja Karijoella on useita matkailukohteita, mutta matkailu ei ole elinkeinona merkittävä.

17 Kaavaluonnos (82) 4.4 Virkistys Kaava-alueet eivät ole virkistyskäytön kannalta erityisen merkittävä, ja alueilla ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai retkeilyreittejä. Kaava-alueilla retkeillään, marjastetaan, sienestetään ja metsästetään jonkin verran. Isojoen tai Karijoen kaava-alueilla ei ole ulkoilureittejä. Maakuntakaavassa on merkitty yksi ohjeellinen ulkoilureitti Isojoen kaava-alueen itäosaan. Virkistyskäytön kannalta tärkeät matkailukohteet sijaitsevat kaava-alueiden itäpuolella. 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Isojoen kaava-alueella kulkee Fingrid:n 110 kv:n voimajohto Vanhankylän pohjoispuolelta luode kaakkoissuunnassa. Voimajohto liittyy Kristinestad Ulvilan 400 kv:n johtolinjaan noin 7 km kaava-alueiden länsipuolella. 4.6 Ympäristöhäiriöt Tuulivoimapuiston alue on pääosin kasvillisuuden peittämää metsää ja suota. Alue sijoittuu melko etäälle taajama-alueista. Asutus hankkeen lähialueella on keskittynyt jokilaaksojen reunoille. Rakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Nykyisellään alueen merkittävin melulähde on kaava-alueen länsipuolella kulkeva seututie 664. Keskimääräinen vuorokausiliikenne seututiellä 664 on noin 1038 autoa, josta raskasta liikennettä on 91 autoa. Alueella kulkee joitakin metsäautoteitä, joiden liikennemäärät ovat vähäisiä (Liikenneviraston liikennemääräkartta ). Muut äänimaisemaan vaikuttavat tekijät ovat pelto- ja maaseutumaisilla alueilla käytössä olevat maatalouskoneiden äänet sekä metsäkoneilla tehtävät metsänhoitotoimenpiteet. Kaava-alueiden lähin lentokenttä, Seinäjoen lentoasema, sijaitsee noin 70 km:n etäisyydellä.

18 Kaavaluonnos 18 (82) Kuva 9. Liikennemäärät kaava-alueiden ympärillä 1/2014. Kaava-alueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Luvut kuvaavat vuoden keskimääräistä ajoneuvoliikennettä (ajon./vrk) (Liikennevirasto 2014)

19 Kaavaluonnos (82) 4.7 Maanomistus Kuva 10. Raskaan liikenteen liikennemäärät kaava-alueiden ympärillä 1/2014. Kaavaalueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Luvut kuvaavat vuoden keskimääräistä raskasta ajoneuvoliikennettä (ajon./vrk) (Liikennevirasto 2014) Hankkeen tuulivoimalat sijoitetaan yksityisten maanomistajien maille. Hankkeesta vastaava on tehnyt tarvittavat maanvuokraussopimukset maanomistajien kanssa. Tuulivoimaloita sijoitetaan ainoastaan sopimuksen tehneiden omistajien maille. 4.8 Maisema ja kulttuuriympäristö Kaava-alueet kuuluvat Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Etelä- Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Pohjanmaan alueelle on tyypillistä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Nopea maankohoaminen muokkaa koko rannikon luontoa. Maisema kaava-alueilla on melko tasaista. Maasto kohoaa kaava-alueiden itäosaan mentäessä. Maasto kohoaa Kivikankaalla ja Lainesharjulla 135 metriin. Maisemaa hallitsevat ojitetut suot ja talousmetsät, sekä paikoittain ojittamattomat suot. Kaavaalueiden laidoilla jokilaaksoissa on avoimempaa viljelymaisemaa.

20 Kaavaluonnos 20 (82) Kuva 11. Vinovalovarjorasteri visualisoi kaava-alueiden korkeusvaihteluja Kaava-alueilla ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai -kohteita. Kaava-alueiden lounaispuolella kulkeva Lapväärtinjoen ja Isojoen peltoalue on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena (Kuva 12). Perinnemaisemakohteita ei sijaitse 10 kilometrin etäisyydellä kaava-alueista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lähettänyt ympäristöministeriölle ehdotuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnista. Tavoitteena on ehdotuksen hyväksyminen valtioneuvostossa vuonna Inventointikohteet ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (valtioneuvoston periaatepäätös 1995) ja valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) arvotuksessa pudonneita tai supistuneita kohteita, jotka inventoidaan maisemaarvojen näkökulmasta. Työssä inventoitiin Karijoelta ja Isojoelta Isojoki- Lapväärtinjokilaakso, Teuvanjokilaakso-Tiukanjokilaakso sekä Lauhanvuori. Kohteet ovat maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kohteita ei kuitenkaan ehdotettu esitettäväksi valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. (Kuoppala ym. 2013).

21 Kaavaluonnos (82) Kuva 12. Kaava-alueiden läheisyydessä sijaitsevat maakuntakaavan maisema-alueet ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Maisema-alueiden lisäksi karttaan on merkitty RKY-alueet eli rakennetun kulttuuriympäristön alueet. 4.9 Kulttuuriympäristö Karijokilaakson, Isojokilaakson ja Heikkilänjokilaakson kulttuurimaisemia ilmentävät jokilaakson viereisille harjanteille syntyneet asutus ja jokiuomaa kehystävät pellot. Jokivartta myötäilevien kyläteiden varsiin kehittynyt asutus on nauhamaista ja erityisesti Vanhakylässä, Villamossa ja Heikkilänkylässä jokilaakso muuttuu kumpuilevammaksi. Muutoin avoin peltoalue on korkokuvaltaan suhteellinen tasaista. Alueelle on muodostunut Karijoen kirkonkylän lisäksi pieniä kyläkeskittymiä. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat sijoittuvat suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolelle, lähimmillään n. 1 km etäisyydelle suunnittelualueesta. Kaakossa, etäämmällä on Lauhanvuoren kansallispuisto.

22 Kaavaluonnos 22 (82) Alueen arvot perustuvat pienipiirteisen jokiuoman ja sitä ympäröivien usein viettäville rinteille raivattujen peltojen, vanhan tielinjauksen ja siellä täällä tienvarsilla säilyneiden talonpoikaisten pihapiirien muodostamaan viljelymaisemaan. Rakennetun ympäristön arvokohteet, pääasiassa vanhat talonpoikaiset pihapiirit sijaitsevat kyläteiden varsilla, usein maisemallisesti keskeisesti. Ne muodostavat tällöin eheän, kolmelta ja paikoin neljältä sivulta rajatun, kasvillisuuden kehystämän pihapiirin. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Kaava-alueiden ympäristössä 15 kilometrin etäisyydellä sijaitsee kaksi RKY-kohdetta, Karijoen kirkkoympäristö sekä Isojokilaakson kyläasutuksen ja Isojoen kirkkomaiseman kulttuuriympäristö (Museovirasto 2015a). Karijoen kirkkoympäristö, lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä kaavaalueista: Karijoen kirkko ja siihen liittyvä Palkkamäen pappila kuvastavat Teuvan- ja Karijoen varren suomenkielisen asutuksen vaurastumista ja asutuksen voimistumista 1700-luvulta 1800-luvun loppupuolelle. Karijoen kirkko sijaitsee Palkkamäellä Karijoen keskustaajaman pohjoispuolella, se on erivartinen ristikirkko vuodelta Eteläisessä ristivarressa kohoava moninivelinen torni on tyypillinen kirkon piirtäneen Salomon Köykän (Köhlström) suunnittelemille kirkoille. (RKY, Museovirasto) Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, lähimmillään noin 9 kilometrin etäisyydellä: Isojokilaakson kirkonkylän ympärillä sekä joen yläjuoksulla Koppelonkylässä on säilynyt perinteistä jokilaakson viereisille mäenharjanteille syntynyttä asutusta. Isojokilaakson vanhoille talonpoikaistaloille ominaista ovat puolitoistakerroksiset pitkät päärakennukset ja niiden suljetut neliömäiset pihapiirit. Isojoen kookas hirsinen ristikirkko kuuluu 1800-luvun alkupuolen ristikirkkoihin. Vanhan hautausmaan ympäröimä kirkko noudattaa C.L. Engelin Alajärvelle ja Lapualle kehittelemää kirkkotyyppiä. (RKY, Museovirasto) Lauhanvuori, lähimmillään noin 7 kilometriä etäisyydellä kaava-alueista: Lauhanvuoren kansallispuiston huippu kohoaa 231 metriin, sen kasvillisuus ja geologia poikkeavat lähialueesta. Lauhanvuoren rinteiltä löytyy muinaisia rantakivikoita eli kivijatoja, karuja mäntykankaita, allikkoisia soita, lähteikköjä ja lähdepuroja. Lauhanvuoren huipulla olevasta näköalatornista näkee jopa Pohjanlahdelle saakka Muinaisjäännökset Rajamäenkylän kaava-alueilla ei sijaitse ennestään tunnettuja muinaisjäännöskohteita, mutta niitä on lähialueella useita (Museovirasto 2015b). Kilometrin etäisyydellä Rajamäenkylän kaava-alueista sijaitsee yksi muinaisjäännöskohde. Kyseessä on ajoittamaton maarakenne Rytihauta noin 350 metriä kaava-alueiden itäpuolella. Suurin osa kaava-alueiden läheisyydessä sijaitsevista tunnistetuista muinaisjäännöksistä sijaitsee lounaispuolella kulkevassa Lapväärtinjoen ja Isojoen jokilaaksoissa. Kaava-alueille laadittiin kesän 2014 aikana arkeologinen inventointi (YVAselostuksen liiteasiakirjoissa). Kaava-alueet tutkittiin kokonaisuudessaan ja arvioitiin kokonaisuudessaan eri menetelmin. Maastotyö kohdistui tuulivoimaloiden, sähkönsiirtoreittien ja rakennettavien huoltoteiden alueille. Tutkitut kohteet on esitetty taulukossa alla (Taulukko 1). Inventoinnissa havaittiin kaava-alueilla kaikkiaan yhdeksän tervahautaa ja niiden liepeiltä kolme tervapirtin kiuasta ja yksi maasaunan jäänne. Nämä muodostavat kahdeksan muinaisjäännöskohdetta, yhdessä kohteessa on kaksi vierekkäistä tervahautaa.

23 Kaavaluonnos (82) Suunnittelun edetessä kaava-alueiden rajaukset ovat muuttuneet. Sorakuopankangas on rajattu Isojoen kaava-alueen ulkopuolelle. Kaava-alueilla on kankaita 120 metrin korkeuskäyrän tuntumassa ja on mahdollista, että alueelta löytyy kivikauden asutusjäänteitä. Kivikauden löytöjä on tehty naapurikunnista (Kauhajoki ja Honkajoki) ainakin 160 metrin korkeudelle asti, joten kaava-alueet ovat muinaisjäännösten kannalta potentiaalista aluetta. Tuulivoimaloita ei sijoiteta muinaisjäännösten alueelle tai niiden välittömään läheisyyteen (50 m). Suunniteltua voimajohtoa lähin muinaisjäännös sijaitsee noin 100 metrin päässä (kivikautinen asuinpaikka ). Taulukko 1. Rajamäenkylän kaava-alueella 2014 inventoidut muinaisjäännökset. Punaisella kohteet, jotka on rajattu kaava-alueiden ulkopuolelle. Nro Nimi Ajoitus Tyyppi N E 1 PIHLAJANNEVA historiallinen tervahauta MESIMÄENKEIDAS historiallinen tervahauta ja kiuas SORAKUOPANKANGAS historiallinen tervahauta ja kiuas SAARENKANGAS S historiallinen tervahauta TUORESMAA historiallinen 2 tervahautaa ja kiuas HAUTAMAA N historiallinen tervahauta ja maasauna KOHTAKORPI 1 historiallinen tervahauta KOHTAKORPI 2 historiallinen tervahauta

24 Kaavaluonnos 24 (82) Kuva 13. Kaava-alueilla ja lähiympäristössä sijaitsevat muinaisjäännökset ja RKYkohteet.

25 Kaavaluonnos (82) 4.11 Maa- ja kallioperä Kuva 14. Maaperä kaava-alueilla (aineisto GTK) Suomen maaperäkartan (GTK 2013) mukaan kaava-alueilla on pääosin silttimoreenia ja turvetta. Alueella on myös suistumia. Kalliopaljastumia ei ole lainkaan. Kaavaalueiden pohjoisosassa on pieniä alueita hienojakoisia maalajeja (Kuva 14). Rajamäenkylän länsipuolella on pienialainen maa-ainesten ottoalue.

26 Kaavaluonnos 26 (82) Kuva 15. Kallioperä kaava-alueilla. Kaava-alueiden kallioperä koostuu pääosin graniitista ja osittain intermediäärisestä metavulkaniitista (Kuva 15). Kyseiset kivilajit ovat tällä alueella, kuten Suomessa yleensäkin, tavanomaisia. Kaava-alueilla ei ole arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia tai rantakerrostumia.

27 Kaavaluonnos (82) 4.12 Pohja- ja pintavedet Pintavedet Kuva 16. Kaava-alueilla ja niiden läheisyydessä sijaitsevat virtavedet, joet ja järvet. Suurin osa kaava-alueista kuuluu Lapväärtinjoen (Isojoen) vesistöalueeseen. Lähimmät pienet järvet ovat Pohjasjärvi Isojoen kaava-alueen länsiosassa ja Kangasjärvi kaakkoispuolella sekä muita pieniä järviä kaava-alueiden pohjoispuolella. Kaava-alueiden läheisyydessä ei ole suurempia järviä. Virsunkeitaan eteläpuolella on lampia. Isojoki sijaitsee kaava-alueiden länsipuolella lähimmillään noin kilometrin päässä. Karijoki sijaitsee kaava-alueiden luoteispuolella lähimmillään noin kolmen kilometrin päässä. Länteen virtaava Heikkilänjoki/ Hukanluoma sijaitsee kaava-alueiden eteläpuolella lähimmillään noin kilometrin päässä. Isojoen kaava-alueen läpi kulkee Pajuluoma, joka virtaa lounaaseen. Karijoen kaava-alueen pohjoisosassa kulkee Metsäjoki, joka virtaa länteen. Hankealueella virtaa Ohriluoma, Kiviluoma, Eineettömänluoma ja Kirppuluoma. Hankealueen pohjoispuolella ja osin hankealueella virtaa Kariluoma. Kaava-alueiden joet yhdistyvät Lapväärtinjokeen ja laskevat Lappfjärdsfjärdeniin. Pajuluomasta, Metsäjoesta, Kariluomasta ja Kiviluoma

28 Kaavaluonnos 28 (82) pohjoisesta on saatu purotaimenia sähkökalastuksissa. Purotaimenet ovat luontaisia ja paikallista kantaa (Lehtovuori 1997). Turvemaiden osuus kaava-alueilla on huomattavan suuri. Suurin osa soista on ojitettu ja metsätalouskäytössä. Suurimmat suoalueet ovat Virsunneva (614 ha), Heikkilänneva (399 ha) sekä Iso-Oivari (184 ha). Soiden ojittamisen takia alueella kulkee runsaasti ojia. Hankealueella on kuitenkin ojittamatontakin suoalaa jäljellä noin 700 hehtaaria. Suurimmat yhtenäiset ojittamattomat alueet ovat Virsunkeidas 217 ha, Prunnikeidas 147 ha, Ohrineva 75 ha, Iso-Oivari 65 ha ja Iso-Pihlajaneva 45 ha. Alueella ei ole turvetuotantoalueita. Hankealueen soita on käsitelty tarkemmin luvussa (4.14). Meri (Kaupunginlahti) sijaitsee lähimmillään noin 20 km etäisyydellä kaava-alueiden länsirajasta. Pohjavedet Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat Jätinmäki ja Karhukangas II A (Kuva 17). Tiedot on haettu OIVA-tietopalvelusta. Kuva 17. Kaava-alueilla ja niiden läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet. Kaavaalueet on merkitty punaisella ja pohjavesialueet sinisellä tai vihreällä katkoviivalla.

29 Kaavaluonnos (82) 4.13 Ilmasto Jätinmäen ( , luokka II) pohjavesialue on kooltaan kokonaisuudessaan 170 ha. Jätinmäki on osa harjujaksoa, joka tulee etelästä ja kääntyy kulkemaan Isojokilaaksoa pitkin luoteeseen. Muodostuman rakennetta ei ole tarkemmin tutkittu, mutta pohjoisosat lienevät moreenimaisia. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Karhukankaan II A ( A, luokka I) pohjavesialue on kooltaan kokonaisuudessaan 995 ha. Karhukangas on laaja pääosin moreenipeitteinen muodostuma, jonka päämaalajina on hieno tai silttinen hiekka. Alueen länsireunassa on laaja rantamuodostuma. Pohjavesipinta on alueen keskellä syvällä, yli 30 metrissä. Osa muodostuvasta pohjavedestä purkautuu alueen länsireunalla lähteiden ja ojien kautta. Pohjavesialueella on yksi vedenottamo. Viiden kilometrin etäisyydellä kaava-alueiden lounaispuolella sijaitsevat lisäksi Lakiakankaan (luokka I), Harjunmäen (luokka I) ja Ristikankaan A (luokka I) pohjavesialueet. Viiden kilometrin etäisyydellä kaava-alueiden koillispuolella sijaitsevat Karhukankaan II C (luokka II) sekä Karhukankaan II B (luokka II) pohjavesialueet. Viiden kilometrin etäisyydellä alueen luoteispuolella sijaitsee Paarmanninvuoren pohjavesialue (luokka I). Tuulivoimalla voidaan vaikuttaa ilmastoon ja ilmanlaatuun korvaamalla ja vähentämällä päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa. Tuulivoimatuotannolla aikaansaatavien päästövähenemien määrä riippuu siitä, mihin energiantuotannon muotoon tuulivoimalla tuotetun energian päästöjä verrataan. Energiantuotannossa eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat hiili, öljy, maakaasu ja turve, joilla tuotetaan noin puolet Suomessa käytettävästä energiasta. Fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutukset painottuvat erityisesti niiden käytön aikaisiin päästöihin, jotka kattavat usein merkittävän osan niiden koko elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Pienimmiksi kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan tuulivoiman lisäksi olevan puu-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimalla Kasvillisuus Kasvillisuuden ja luontotyyppien monimuotoisuutta on selvitetty kesällä 2013 koko alueen kattavalla kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksellä (Jynx Oy). Hankealue sijoittuu lähes kokonaisuudessaan metsäalueelle. Alueen länsi- ja eteläpuolelle sijoittuu lähes yhtenäiset peltoalueet, myös alueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee peltoalueita. Pellot ulottuvat hankealueen puolelle pohjoisessa ja etelässä. Topografialtaan alue on melko tasainen, eikä suuria korkeuseroja esiinny. Kasvimaantieteellisessä jaottelussa hankealue sijoittuu Pohjanmaa Kainuun vyöhykkeen läntiseen osaan ja Keski-Pohjanmaan eliömaakunnan pohjoisosaan. Pohjanmaa Kainuun kasvillisuusvyöhykettä kutsutaan myös suureksi vaihettumisvyöhykkeeksi, missä kohtaavat eteläiset ja pohjoiset kasvilajit ja kasvillisuustyypit. Metsien puuston kasvu on eteläisempiä rinnakkaistyyppejä hieman hitaampaa ja floristisesti metsät ovat niukkalajisempia. Vastaavasti pohjoisten lajien esiintyminen on heikompaa. Pohjanmaan Kainuu on kasvillisuusvyöhykkeistämme soisin (Kalliola 1973). Maisematasolla tarkasteltaessa alue koostuu kivennäis- ja turvemaiden mosaiikista, kallioisia alueita ei alueella esiinny lainkaan. Turvemaiden osuus on kivennäismaita suurempi. Pääosa selvitysalueen metsistä on metsätalouskäytössä olevia ojitusaloja. Metsien ikärakenne painottuu metsätalousalueille ominaisesti, pääosan metsistä ollen taimikoita sekä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä.

30 Kaavaluonnos 30 (82) Ojitusalojen lisäksi hankealueella esiintyy useita ojittamattomia suoalueita. Isojoen kunnan alueella sijoittuvia ojittamattomia kohteita ovat Virsunkeidas, Prunninkeidas, Iso-Oivari, Mesimäenkeidas, Kiikkusaarenkeidas, Pitkänevankeidas ja pieni ala myös Keräsaarenkeidasta. Karijoen kunnan alueella ojittamatonta suoalaa esiintyy Ohrinevalla, Iso- ja Pikku-Pihlajanevalla sekä Marjonevalla Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen mukaan (Jynx 2014) alueella esiintyy muutamia metsälain 3 luvun 10 :n vaatimukset täyttäviä monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja vesilain 3. luvun mukaisia virtavesiä, joiden luonnontilaisuutta ei saa vaarantaa. Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltuja luontotyyppejä ei alueelta havaittu. Erittäin uhanalaisesta nummirahkasammaleesta on havaintoja kolmelta eri suoalueelta (Prunnikeidas, Ohrineva ja Iso-Pihlajaneva) (Autio ym. 2013). Lisäksi Virsunkeitaan suoalueelta on havainto kurjenrahkasammaleesta, joka on Suomen kansainvälinen vastuulaji (Autio ym. 2013). Huomionarvoiset luontokohteet on esitelty alla olevissa kappaleissa. Huomionarvoiset luontokohteet Kuva 18. Huomionarvoiset luontokohteet Virsunkeidas on suoyhdistymänä keidas-aapasuota. Sen runsaimmat suotyypit ovat keidasräme (LC), rahkaräme ja rimpineva. keidas- ja rahkarämeet on luokiteltu Etelä- Suomessa elinvoimaisiksi (LC = Least Concern) suotyypeiksi ja rimpinevat

31 Kaavaluonnos (82) silmälläpidettäviksi (NT = Near Threatened) (Raunio ym. 2008). Suoalueen keskiosiin sijoittuu huomattava määrä isoja allikoita ja suolampia, jotka houkuttelevat etenkin lintuja. Lisäksi alueelta on havainto Suomen kansainvälisestä vastuulajista, kurjenrahkasammaleesta (LC) (Autio ym. 2013). Virsunkeidas sijoittuu hankealueen keskiosiin. Hankealueen etelä/kaakkoisosaan sijoittuva Prunninkeidas on suoyhdistymänä keidassuota, jonka runsaimmat suotyyppeinä esiintyvät keidasräme (LC), rahkaräme (LC) ja ombrotrofinen lyhytkorsiräme (NT). Sen keskiosissa on jonkin verran allikoita ja suolampi. Suoalueella esiintyy erittäin uhanalaista (EN = Endangered) nummirahkasammalta. Hankealueen kaakkoisosaan sijoittuva Pitkänevankeidas lounaaseen viettävä viettokeitaan piirteitä omaava keidassuoyhdistymä. Vallitsevat suotyypit ovat keidas- (LC) ja rahkaräme (LC) sekä minerotrofinen lyhytkorsineva (VU = Vulnerable) Minerotrofiset lyhytkorsinevat on luokiteltu Etelä-Suomessa vaarantuneeksi/uhanalaiseksi suotyypiksi. (Raunio ym. 2008). Ohrineva sijaitsee hankealueen luoteisosassa Karijoen kunnan alueella. Ohrineva on viettokeitaan piirteitä omaava keidassuoyhdistymä. Runsaimpina suotyyppeinä alueella esiintyy keidas- (LC) ja rahkarämettä (LC) sekä kalvakkanevaa (VU). Kalvakkanevat on luokiteltu Etelä-Suomessa vaarantuneeksi/uhanalaiseksi suotyypiksi (VU) (Raunio ym. 2008). Lisäksi suoalueella on havaittu erittäin uhanalaisen (EN) nummirahkasammaleen esiintymä (Autio ym. 2103). Ohrinevan koillispuolella sijaitsee Iso-Pihlajanevan suoalue. Iso-Pihlajaneva on välipintaisen keskiboreaalisen aapasuon piirteitä omaava aapasuo. Alueen runsaimpina suotyyppeinä ovat keidasräme (LC), kalvakkaneva (VU) ja isovarpuräme (NT). Lisäksi alueelta on havaittu erittäin uhanalaisen (EN) nummirahkasammaleen esiintymä (Autio ym. 2013). Hankealueen länsiosassa sijaitseva Marjoneva on aapasuota, jossa esiintyy välipintaisen keskiboreaalisen aapasuon piirteitä. Alueen runsaimmat suotyypit ovat ombrotrofinen (NT) ja minerotrofinen lyhytkorsineva (VU) ja rahkaräme (LC). Hankealueen keskiosiin sijoittuva Pajuluoma virtaa koillisesta lounaaseen ja Isojokeen. Puronuoman edustavin ja luonnontilaisin osa sijoittuu Iso-Oivarin lounaispuolella olevan pellon pohjoispuolelle. Uoma meanderoi luontaisesti ja sen kaarteisiin on kerrostunut hiekkaa. Reunametsien puusto on melko vanhaa. Metsät koostuvat järeiden kuusten lisäksi puron rannoilla esiintyvästä lehtipuustosta. Alueelta tehtiin liito-oravahavainto vuoden 2013 ja 2014 selvityksen yhteydessä. Liitooravan lisäksi alueelta on tavattu muutakin huomionarvoista lajistoa, kuten silmälläpidettävä (NT) puroriippasirvikäs vuonna 1993 ja lampiahdinmalluainen vuonna Hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet Alueella ei sijaitse luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelma- tai Natura-alueita. Hankealue kuuluu suojeltuun Lapväärtinjoen ja Isojoen vesistön valuma-alueeseen. Valuma-alue kuuluu kokonaisuudessaan Project Aqua ja Natura ohjelmiin. Hankealueesta 20 km:n sisällä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet on esitetty alla (Kuva 19).

32 Kaavaluonnos 32 (82) Kuva 19. Hankealueesta 20 km:n sisällä olevat luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelman kohteet. Hankealueen rajaus on merkitty punaisella katkoviivalla. Hankealueen lähiympäristössä, alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelmien alueet: Lapväärtinjoen metsät 1-3 (YSA , , ) sijaitsevat lähimmillään 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Alueet ovat suojeltu metsäarvojen vuoksi. Alueet kuuluvat myös Lapväärtinjokilaakson (FI ) Natura-alueeseen. Änikoskmossen 1, 2, 4, 5 (YSA , , , ) sijaitsevat lähimmillään 2,3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Alueet ovat suojeltu suoluonnon arvojen vuoksi. Alueet kuuluvat myös Lapväärtinjokilaakson (FI ) Natura-alueeseen. Stormossen 1 ja 2 (YSA , ) sijaitsevat lähimmillään 2,6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Alueet ovat suojeltu suoluonnon arvojen vuoksi. Alueet kuuluvat myös Lapväärtinjokilaakson (FI ) Natura-alueeseen.

33 Kaavaluonnos (82) Lauhavuoren kansallispuisto (KPU ) sijaitsee lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yhtenäisemmät ja laajimmat kansallispuiston alueet sijaitsevat kuitenkin pääsääntöisesti noin 7-10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Natura-alueet Hankealueen lähiympäristössä, alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Naturaalueet: Lapväärtinjokilaakso (FI ) luontodirektiivin perusteella suojeltava alue, joka sijaitsee lähimmillään 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Lapväärtinjoen- Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren lähteistä ja puroista ja se on merkittävin lähes vapaana virtaava, Selkämereen laskeva jokivesistö. Veden laatu on keskimäärin tyydyttävä. Vesistöalueella on monta pohjavesiesiintymää, joista merkittävimmät sijaitsevat joen latvoilla Lauhanvuoren alueella. Lapväärtinjoen- Isojoen vesistöalue on kalastoltaan Pohjanmaan monipuolisin jokivesistö. Jokeen nousee meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika. Lassinharju (FI ) on luontodirektiivin perusteella suojeltava alue. Se sijoittuu lähimmillään noin 2,6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Lassinharjun metsäalue koostuu kahdesta erillisestä palstasta. Molemmat ovat pääosin varttunutta tuoreen ja kuivahkon kankaan kuusivaltaista sekametsää, joissa esiintyy paikoin runsaastikin järeitä haapoja ja koivuja. Kääpäisiä koivupökkelöitä ja kuolleita havupuita sekä pieniläpimittaisia maapuita on paikoin runsaasti. Soistuneita notkelmia esiintyy paikoitellen koko alueella. Alueen metsät on varsin luonnontilaista tai sen kaltaisia. Paikoin runsaastikin esiintyvät pökkelöt, kelot sekä maapuut antavat alueelle aarniometsäisen leiman. Iso Kaivoneva (FI ) on luontodirektiivin perusteella suojeltava alue. Alue sijaitsee lähimmillään noin 3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Iso Kaivoneva on pitkälle kehittynyt keidassuo. Alueen keskustassa sijaitsee runsaasti suuriakin sadevesiallikoita. Suon pohjoisosaan sijoittuu kirkasvetinen Kaivojärvi. Lammikoiden ja järven rannoilla kasvaa keitaille tyypilliseen tapaan mäntyjä. Suon kasvillisuus on karua; laaja-alaisimmat suotyypit ovat rahkaneva ja lyhytkorsineva, kuljujen välisillä kermeillä esiintyy kanervaista rahkarämettä. Suon reunaosiin sijoittuu myös puustoisempia rämesuotyyppejä. Suon linnusto on erittäin rikas ja monipuolinen. Pesivä lajisto on alueen keidassoiden runsaimpia. Hanhikeidas (FI ) on luonto- ja lintudirektiivien perusteella suojeltava alue, joka sijaitsee lähimmillään noin 4 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Alue on valtakunnallisesti merkittävä, tyypillinen ja edustava keidassuo. Suon keskusta on märkä ja maisemallisesti kaunis. Suolla esiintyy upottavaa nevaa, jossa kermit ja kuljut vuorottelevat. Alueen lounaisosaan sijoittuu pieni lampi. Alueella sijaitsee myös useita isoja allikoita ja vähän ruoppakuljuja. Suon etelä-osassa on erittäin jyrkkä reunalaide, jonka alapuolisella alueella esiintyy rehevää kasvillisuutta. Suon pohjoisosaa luonnehtivat laajat rahkanevapinnat sekä lyhytkortiset nevat. Kangasmetsien reunoilla esiintyy myös saranevoja. Suon laidat koostuvat sara- sekä isovarpu- ja lyhytkorsirämeistä. Lisäksi alueella esiintyy yleisesti rahkarämeitä ja muutama sarakorpikuvio. Suo on laidoiltaan osittain ojitettu, arvokkain osa on kuitenkin luonnontilassa. Linnusto on keidassuolle tyypillinen: suolla pesii ja levähtää vesilintuja ja kahlaajia. Hanhikeidas on soidensuojelun perusohjelman kohde, joka on kokonaan suojelun ulkopuolella. Alueet hankitaan valtiolle ja rauhoitetaan luonnonsuojelulain nojalla luonnonsuojelualueena. Pyhävuori (FI ) luontodirektiivin perusteella suojeltava alue. Se sijaitsee lähimmillään noin 4,9 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Aluerajaukseen sisältyy

34 Kaavaluonnos 34 (82) Storgräspottenin lehto, Puskavuoren lehto ja Pyhävuoren lehdot, Etelävuoren komea kalliomuodostuma sekä osa Santaheininrämäkän rehevästä suoalueesta Eläimistö Linnusto Hankealueella toteutettiin pesimälinnustoselvitys kevään ja kesän 2014 aikana. Kevään ja syksyn muuton seuranta toteutettiin niin ikään vuoden 2014 aikana. Lisäksi syksyllä 2014 toteutettiin kalasääsken pesimä- ja saalistuslentotarkkailu, joka on viranomaisten käytettävissä. Selvitysten toteuttamisesta on vastannut Ympäristökonsultointi Jynx Oy. Pesimälinnusto Selvityksen mukaan Rajamäenkylän kaava-alueilla pesii useita uhanalaisia ja lintudirektiivin liitteen I -lajeja. Huomionarvoista pesimälinnustoa esiintyy erityisesti Virsunkeitaalla, Prunnikeitaalla ja Pohjasjärvellä. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella havaittiin pesivän helmipöllö, kaakkuri, kalasääski, kapustarinta, kehrääjä, kurki, laulujoutsen, liro, metso, teeri, pyy, mustakurkku-uikku, palokärki ja pikkulepinkäinen. Lisäksi alueella mahdollisesti pesii huuhkaja, varpuspöllö ja mehiläishaukka. Lisäksi havaittiin merkkejä maakotkan mahdollisesta reviirin syntymisestä hankealueelle tai sen ympäristöön. Maakotkan reviirit ovat kuitenkin hyvin laajat ( km 2 ) joten alueen läheisyyteen mahdollisesti syntyvän reviirin paikantaminen on epävarmaa. Pesimäajan ulkopuolella, muuton yhteydessä alueelta havaittiin lisäksi muita direktiivin liitteen I lajeja, kuten ampuhaukka, merikotka, hiiripöllö, pikkulokki, ruskosuohaukka ja sinisuohaukka. Uhanalaisista lintulajeista (VU) (Rassi ym. 2010) hankealueella pesivät tukkasotka, mustakurkku-uikku, hiirihaukka, keltavästäräkki ja mahdollisesti mehiläishaukka. Lisäksi maakotkasta ja sinisuohaukasta tehtiin pesimäaikaisia havaintoja. Muutonaikaisia havaintoja tehtiin lisäksi merikotkista. Silmälläpidettävistä lajeista (NT) havaittiin pesivänä kuukkeli, sirittäjä, helmipöllö, käenpiika, kalasääski, riekko, teeri, metso ja kaakkuri. Lisäksi alueella mahdollisesti pesii huuhkaja. Muuttoaikoina havaittiin metsähanhia, naurulokkeja, niittykirvisiä ja pulmusia. Alueellisesti uhanalaisista lajeista havaittiin (keskiboreaalinen vyöhyke ja Pohjanmaa) riekko, metso, liro, kehrääjä ja kuukkeli. Pesimälinnustoon kuuluvista lajeista Suomen kansainvälisiä vastuulajeja (SV) ovat helmipöllö, tavi, tukkasotka, huuhkaja, telkkä, laulujoutsen, varpuspöllö, kuukkeli, leppälintu, teeri, metso ja liro. Maa- ja merikotka ovat luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojelemia lajeja. Muuttolinnusto Tarkkailun perusteella Hirviharjun Oivarin alueen kevätmuutto on vähäistä ja hajanaista. Muuttajamäärät ovat vaatimattomia ja muuttajien lajimäärä on vähäinen. Muutto on heikkoa verrattuna lähempänä rannikkoa sijaitseviin alueisiin. Alueen petolintu-, kurki- ja hanhimuutto oli kaiken kaikkiaan vähäistä. Alueella ei ole selviä muuton johtolinjoja, lukuun ottamatta hankealueen ulkopuolella lounaassa sijaitsevaa kaakko luode-suuntaista Isojoen laaksoa. Tätä jokilaaksoa seuraavat etenkin hanhet, töyhtöhyypät ja todennäköisesti myös laulujoutsenet. Myöskään eteläpuolisilla pelloilla ei havaittu levähtäviä isoja lintuja.