Rajamäenkylän tuulivoimaosayleiskaavat

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Isojoen kunta Karijoen kunta

2 2 (37) SISÄLLYS 1 OSAYLEISKAAVOJEN TARKOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS HANKE JA SIJOITUSPAIKKA ALUEEN NYKYTILA Ilmasto ja tuuliolosuhteet Maankäyttö Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja luontoarvot Eläimistö Luonnonsuojelualueet Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet: Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet Maisema Kulttuuriympäristö SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Vaihemaakuntakaava I - Tuulivoima Yleiskaava Asemakaava Lähialueen muut suunnitelmat Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin LAADITTAVAT SELVITYKSET Kaavoituksen yhteensovittaminen YVA menettelyn kanssa VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSALUE OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Osalliset Nähtävilläolo ja mielipiteet Valitus TAVOITEAIKATAULU VUOROVAIKUTUS KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA Kaavoituksen käynnistäminen Perusselvitysvaihe, tavoitteet Kaavan laatimisvaihe Kaavaehdotusvaihe Kaavan hyväksyminen YHTEYSTIEDOT PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Taustakartat: MML 2013 Paikkatietoaineisto: OIVA, SYKE 2013, ELY-keskukset, Museovirasto 6/2013

3 3 (37) Osayleiskaavojen tarkoitus Osayleiskaavojen tarkoitus on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Rajamäenkylän alueelle. Kuntien tavoitteena on kehittää elinkeinoelämää ja lisätä sitä kautta verotuloja ja ihmisten hyvinvointia. Hankkeesta vastaavan tavoitteena on kehittää tuulivoimapuisto, joka on taloudellisesti kannattava. O2 Finland esitti tuulivoimaa koskevan osayleiskaavan laatimista Isojoen kunnanhallitukselle, joka päätti kokouksessaan laittaa vireille osayleiskaavan laatimisen. O2 Finland esitti tuulivoimaa koskevan osayleiskaavan laatimista Karijoen kunnanhallitukselle, joka päätti kokouksessaan laittaa vireille osayleiskaavan laatimisen. 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan se, miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla kuulutuksessa ilmoitettuna ajankohtana. 2 Hanke ja sijoituspaikka O2 Finland suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Rajamäenkylän alueelle, noin 19 km Kristiinankaupungin keskustasta itään. Rajamäenkylän tuulivoimapuisto koostuu kahdesta erillisestä osayleiskaavasta, joista toinen laaditaan Isojoen kuntaan ja toinen Karijoen kuntaan. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee molempien kuntien osayleiskaavoja. Isojoen Rajamäenkylän kaava-alue sijaitsee Isojoen kunnan pohjoisosassa. Alue rajautuu kuntarajaan pohjoisessa, lännessä ja luoteessa, seututiehen 661 ja Rajamäentiehen idässä, ja Isojoen ja Heikkilänjoen jokilaaksoon etelässä ja lounaassa. Karijoen Rajamäenkylän kaava-alue sijaitsee Karijoen kunnan eteläosassa. Alue sijaitsee Lapväärtinjoen itäpuolella ja rajautuu pääosin kuntarajaan etelässä ja idässä sekä Rajamäentiehen pohjoisessa. Hankealueen pinta-ala on enintään yhteensä noin 99 km 2. Siitä noin 73 km 2 sijaitsee Isojoen kunnan alueella ja noin 26 km 2 Karijoen kunnan alueella. Suunnitteilla on enintään 107 tuulivoimalaa, jotka ovat teholtaan noin 2 3 MW. Mahdollisia vaihtoehtoja tutkitaan YVA menettelyssä. Suunnittelualueella on laajoja suoalueita sekä metsätalouskäytössä olevaa metsää. Hankealueen sijainti ja alustava rajaus on esitetty kartassa alla (Kuva 1).

4 4 (37) Kuva 1.Hankealueen sijainti

5 5 (37) Alueen nykytila Kuva 2. Hankealueen alustava rajaus 3.1 Ilmasto ja tuuliolosuhteet Hankealue sijaitsee Isojoen ja Karijoen alueella, missä tuuliolosuhteet ovat hyvät. Suomen tuuliatlaksen mukaan tuulen keskinopeus alueella on 100 metrin korkeudella noin 6,1 6,2 m/s. Pääasiallinen tuulensuunta on etelä-lounaasta. O2 Finland tekee alueella jatkuvia tuulimittauksia SODAR-laitteistolla.

6 6 (37) Kuva 3. Hankealueen keskimääräinen tuulennopeus (m/s) 100 metrin korkeudella (Suomen tuuliatlas). Kuva 4. Tuuliruusu kuvaa erisuuntaisten tuulien osuuksia hankealueilla sadan metrin korkeudella

7 7 (37) Maankäyttö Kuva 5. Tuulisuusmallinnus hankealueelta 147 metrin korkeudelta. Hankealueen pinta-ala on noin 99 km 2. Hankealue on suuri, asuttamaton alue, jolla on laajoja suoalueita sekä metsätalouskäytössä olevaa metsää. Maasto on melko tasaista. Hankealueen ympäristö on haja-asuttua maaseutua. Lähin asutus sijaitsee Isojoen ja Heikkilänjoen varrella hankealueen etelä- ja länsipuolilla sekä Rajamäenkylässä ja Uurossa. Lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin (yksi asunto hankealueen eteläosassa ja yksi asunto hankealueen kaakkoisosassa) on etäisyyttä lähimmistä tuulivoimaloista noin 1 km. Hankealueella sijaitsee yksi loma-asunto hankealueen keskiosassa, Isojoen kunnassa. Lisäksi hankealueen läheisyydessä, noin 700 metrin päässä lähimmistä tuulivoimaloista sijaitsee kaksi lomarakennusta (Kuva 6). Lähimmät taajamat sijaitsevat noin 4 km etäisyydellä hankealueen rajasta; Karijoen kunnan keskus luoteispuolella, Dagsmark ja Lapväärtti länsipuolella, Isojoen kunnan keskus eteläpuolella sekä Päntäne ja Kauhajoen kunnan keskus koillispuolella. Asutus on tiheintä näillä alueilla. Hankealue sijaitsee noin 15 kilometrin etäisyydellä valtatie 8:sta. Alueen halki kulkee Jouhurintie ja Kariluoma Ohriluoma metsätie. Lisäksi alueella on useita pienempiä teitä.

8 8 (37) Kuva 6. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen läheisyydessä (lähde: Maastotietokanta). 3.3 Maa- ja kallioperä Suomen maaperäkartan 1: (GTK) mukaan hankealueella on pääosin sekalajitteisia ja karkealajitteisia maalajeja sekä turvetta. Alueella on myös soistumia. Hankealueen pohjoisosassa on pieniä alueita hienojakoisia maalajeja. (Kuva 7) Hankealueen kallioperä koostuu pääosin graniitista ja osittain intermediäärisestä meravulkaniitista (Kuva 8). Hankealueella ei ole arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia tai rantakerrostumia.

9 9 (37) Kuva 7. Hankealueella on pääosin sekalajitteisia ja karkealajitteisia maalajeja sekä turvetta (GTK maaperä 1: ).

10 10 (37) Kuva 8. Kallioperä hankealueella on pääosin graniittia ja osittain intermediääristä metavulkaniittia (GTK kallioperä 1: ). 3.4 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Suurin osa hankealueesta kuuluu Lapväärtinjoen (Isojoen) vesistöalueeseen. Lähimmät pienet järvet ovat Pohjasjärvi hankealueen lounaispuolella sekä Kangasjärvi kaakkoispuolella sekä muita pieniä järviä alueen pohjoispuolella. Hankealueen läheisyydessä (5 km) ei ole suurempia järviä. Isojoki sijaitsee hankealueen länsipuolella lähimmillään noin kilometrin päässä. Karijoki sijaitsee hankealueen luoteispuolella lähimmillään noin kolmen kilometrin päässä. Länteen virtaava Heikkilänjoki/ Hukanluoma sijaitsee hankealueen eteläpuolella lähimmillään noin kilometrin päässä. Hankealueen läpi kulkee Rottajoki, joka virtaa lounaaseen. Hankealueen joet yhdistyvät Lapväärtinjokeen ja laskevat Lappfjärdsfjärdeniin. Suuri osa alueen metsistä ja soista on ojitettuja, joten alueella kulkee runsaasti ojia. Alueella sijaitsee useita suoalueita, joista suurimmat ovat Virsunneva (614 ha), Heikkilänneva (399 ha) sekä Iso-Oivari (184 ha). Alueella ei ole turvetuotantoalueita.

11 11 (37) Meri (Kaupunginlahti) sijaitsee lähimmillään noin 20 km etäisyydellä hankealueen länsirajasta. Pohjavedet Hankealueelle sijoittuu pienialaisia osia kahdesta luokitellusta pohjavesialueesta; Jätinmäki ja Karhukangas II A (Kuva 9). Tiedot on haettu OIVA-tietopalvelusta. Kuva 9. Hankealueella ja hankealueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet. Hankealue on merkitty punaisella ja pohjavesialueet sinisellä katkoviivalla. Jätinmäen ( , luokka II) pohjavesialueen pohjoisosa sijoittuu hankealueen lounaisosaan. Pohjavesialue on kooltaan 170 ha. Jätinmäki on osa harjujaksoa, joka tulee etelästä ja kääntynee kulkemaan Isojokilaaksoa pitkin luoteeseen. Muodostuman rakennetta ei ole tarkemmin tutkittu, mutta pohjoisosat lienevät moreenimaisia. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Karhukankaan II A ( A, luokka I) pohjavesialueen lounaisosa sijoittuu hankealueen koillisosaan. Pohjavesialue on kooltaan 995 ha. Karhukangas on laaja pääosin moreenipeitteinen muodostuma, jonka päämaalajina on hieno tai silttinen hiekka. Alueen länsireunassa on laaja rantamuodostuma. Pohjavesipinta on alueen keskellä syvällä yli 30 metrissä. Osa muodostuvasta pohjavedestä purkautuu alueen

12 12 (37) länsireunalla lähteiden ja ojien kautta. Pohjavesialueella on yksi vedenottamo, joka ei kuitenkaan sijaitse hankealueella. Viiden kilometrin etäisyydellä hankealueen lounaispuolella sijaitsevat lisäksi Lakiakankaan (luokka I), Harjunmäen (luokka I) ja Ristikankaan A (luokka I) pohjavesialueet. Viiden kilometrin etäisyydellä hankealueen koillispuolella sijaitsevat Karhukankaan II C (luokka II) sekä Karhukankaan II B (luokka II) pohjavesialueet. Viiden kilometrin etäisyydellä alueen luoteispuolella sijaitsee Paarmanninvuoren pohjavesialue (luokka I). 3.5 Kasvillisuus ja luontoarvot 3.6 Eläimistö Kasvillisuus- ja luontotyyppejä selvitetään alueelta kasvillisuusinventoinnin yhteydessä vuoden 2014 aikana. Alueet, joille suunnitellut tuulivoimalat sijoitetaan, ovat tyypillistä metsätalouskäytössä olevaa metsää. Metsät ovat havupuuvaltaisia. Linnusto Lähin valtakunnallisesti arvokas lintualue, Suupohjan metsien Finiba-kohde, sijoittuu noin viiden kilometrin päähän hankealueen luoteispuolelle. Alue on luokiteltu arvokkaaksi uhanalaisten, harvalukuisten lajien kuten metson, kuukkelin ja pohjantikan, perusteella. Noin kahdeksan kilometriä hankealueen kaakkoispuolella sijaitsee Lauhanvuoren Finiba-alue. Alue on luokiteltu arvokkaaksi uhanalaisten, harvalukuisten lajien kuten metson ja pohjantikan, perusteella. Alue on kokonaan suojeltu. MAALI on BirdLife Suomen toteuttama hanke, jossa kartoitetaan ja nimetään Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet eli MAALI-alueet. Hanke on maakuntatason laajennus kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti (FINIBA) tärkeiden alueiden kartoitushankkeille. Tavoitteena on löytää lintuharrastajille ja linnuille tärkeät alueet maakuntatasolla. MAALI-hanke on Suupohjassa kesken, eikä tietoa tuloksista ole saatavilla (helmikuu 2014). Suupohjan lintutieteellinen yhdistys on tehnyt raportin, jossa esitellään maakunnan tärkeimpiä muutonaikaisia levähdysalueita (jotka saatetaan myös MAALI-alueiksi). Raportin mukaan Rajamäenkylän hankealue ei kuulu tärkeimpiin muutonaikaisiin ruokailu- tai levähdysalueisiin eivätkä tärkeimmät muuttoväylät kulje Rajamäenkylän hankealueen halki. (Kuva 10 ja Kuva 11) (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys 2013)

13 13 (37) Kuva 10. Suupohjan tärkeimmät muutonaikaiset ruokailu- ja lepäilypaikat pelloilla ja kosteikoilla (hanhet, joutsenet ja kurjet). Pelloilla ruokailevien kurkiparvien yöpymislentojen tärkeimmät suunnat on merkitty nuolilla. Hankealueen sijainti on merkitty sinisellä soikiolla kuvan vasempaan alareunaan. (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys 2013)

14 14 (37) Kuva 11. Lintujen tärkeimmät muuttoväylät Suupohjassa. Hankealueen sijainti on merkitty sinisellä soikiolla kuvan vasempaan alareunaan. (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys 2013) Suupohjan lintutieteellisen yhdistyksen tietojen mukaan Rajamäenkylän alue ei kuulu yhdistyksen alueen tärkeimpiin ja merkittävimpiin linnustoalueisiin. Lähimmät merkittävät alueet sijaitsevat Kauhajoen (Jokimaa n. 16 km etäisyydellä, luokitus: maakunnassa hyvä lintupaikka), Karijoen (Kankalojärvi n. 5,5 km pohjoiseen, luokitus: kunnassa hyvä lintupaikka) ja Isojoen (Hanhikeidas, noin 4 km lounaaseen, luokitus: valtakunnallisesti hyvä lintupaikka) alueilla. Suupohjan lintutieteellisen yhdistyksen ylläpitämän havainnointirekisterin mukaan on lähialueille kirjattu kuitenkin havainnointitietoja linnuista. Ohrikylän alueella on maalis-huhtikuussa 2012 havaittu mm. muuttavia metsähanhia (useita satoja), laulujoutsenia (useita kymmeniä) sekä petolinnusta muuttavina merikotka (kymmeniä), hiirihaukkoja ja tuulihaukkoja. Lisäksi Ohrikylän alueella on havaittu paikallisia kalasääskiä. Rajamäenkylän tuulivoimaalueelta on muutamia yksittäisiä havaintoja mm. teeristä ja kehrääjistä.

15 15 (37) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta tilatussa uhanalaisten lintujen sekä lintudirektiivin liitteen I mukaisten lintujen pesäpuu- ja pesintätietojen mukaan ( ) Rajamäenkylän alueella pesii kalasääski, jonka pesä on aktiivisessa käytössä. Alustavissa tuulivoimapuiston sijoitusvaihtoehdoissa on kalasääksen pesäpuun osalta käytetty noin kahden kilometrin suojavyöhykettä, johon tuulivoimaloita ei ole sijoitettu. Muut lähialueen pesäpuut, myös kalasääsken, sijaitsevat Iso Kaivonevan (noin 5 km) ja Vanhakylän (noin 3 km) alueiden läheisyydessä. Muiden lajien osalta ei pesimätietoja ollut ELY-keskuksen käytössä olevissa tietokannoissa. Etelä-Pohjanmaan liiton selvityksissä on Rajamäenkylän alueen läheisyydestä havaittu linnustomuuton kannalta keskeisiä peltoalueita, jotka toimivat muuton aikaisina kerääntymisalueina. Merkittävimmät kerääntymisalueet sijaitsevat Karijoen etelä- ja itäpuolella sekä Vanhakylän alueen peltoaukeilla. On todennäköistä, että muuttavat linnut käyttävät hankealueella olevia laajoja suoalueita levähdysalueinaan. Useat linnut noudattavat muuttaessaan ja levähdysalueita vaihtaessaan selkeitä maastonmuotoja, kuten peltoaukeita ja vesistölinjoja. Hankealueen läheisyydessä todennäköisesti merkittävin lintujen lentoa ohjaava linja on Isojoen ja Lapväärtinjoen jokilaaksot. Rajamäenkylän alueen avoimet suoalueet keräävät myös mahdollisesti lintuja ja tällöin todennäköisimmät selkeät lentolinjat kulkevat alueiden avoimia suoalueita myötäillen. Muu eläimistö Isojoen ja Karijoen tavanomaiseen eläimistöön kuuluvat muun muassa hirvi, metsäjänis, rusakko, myyrät, kettu, kärppä, lumikko ja mäyrä. Harvinaisista ja uhanalaisista lajeista kuntien alueella esiintyy mm. saukko ja liito-orava. Alueen eläimistöä (liito-oravat, lepakot) selvitetään vuoden 2014 aikana. Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue on kalastoltaan monipuolinen ja merkittävä. Jokeen nousee meritaimen, harjus ja alajuoksulla myös vaellussiika. Joessa esiintyy myös useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, esimerkiksi eräitä koskikorento- ja vesiperhoslajeja sekä nilviäisiä. 3.7 Luonnonsuojelualueet Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet: Alueella ei sijaitse luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelma tai Natura-alueita (Kuva 12).

16 16 (37) Kuva 12. Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet. Hankealue kuuluu suojeltuun Lapväärtinjoen ja Isojoen vesistön valuma-alueeseen. Valuma-alue kuuluu kokonaisuudessaan Project Aqua ja Natura ohjelmiin Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet Hankealueesta 20 km sisällä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet on esitetty alla (Kuva 13). Useat suojelualueet ovat usean aluesuojelun tai suojeluohjelman piirissä.

17 17 (37) Kuva 13. Hankealueesta 20 km sisällä olevat luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelman kohteet. Hankealueen rajaus on merkitty punaisella katkoviivalla. Hankealueen lähiympäristössä, alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelmien alueet: Lapväärtinjoen metsät 1-3 (YSA , , ) sijaitsevat lähimmillään 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Alueet ovat suojeltu metsäarvojen vuoksi. Alueet ovat suojeltuja myös Natura-alueina, Lapväärtinjokilaakso FI Änikoskmossen 1, 2, 4, 5 (YSA , , , ) sijaitsevat lähimmillään 2,3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Alueet ovat suojeltu suoluonnon arvojen vuoksi. Alueet ovat suojeltuja myös Natura-alueina, Lapväärtinjokilaakso FI Stormossen 1 ja 2 (YSA , ) sijaitsevat lähimmillään 2,6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Alueet ovat suojeltu suoluonnon arvojen vuoksi. Alueet ovat suojeltuja myös Natura-alueina, Lapväärtinjokilaakso FI Lauhavuoren kansallispuisto (KPU ) sijaitsee lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yhtenäisemmät ja laajimmat kansallispuiston alueet sijaitsevat kuitenkin pääsääntöisesti noin 7-10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta.

18 18 (37) Natura-alueet Hankealueen lähiympäristössä, alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Naturaalueet: Lapväärtinjokilaakso, FI , luontodirektiivin perusteella suojeltu alue, sijainti lähimmillään 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yleiskuvaus suojeluperusteista: Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren lähteistä ja puroista ja se on merkittävin lähes vapaana virtaava, Selkämereen laskeva jokivesistö. Vesi- ja ympäristöhallituksen (1989) yleisluokituksen mukaan veden laatu on keskimäärin tyydyttävä. Vesistöalueella on monta pohjavesiesiintymää, joista merkittävimmät sijaitsevat joen latvoilla Lauhanvuoren alueella. Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue on kalastoltaan Pohjanmaan monipuolisin jokivesistö. Jokeen nousee meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika. Lassinharju, FI , luontodirektiivin perusteella suojeltu alue, sijainti lähimmillään noin 2,6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yleiskuvaus suojeluperusteista: Lassinharjun metsäalue koostuu kahdesta erillisestä palstasta. Molemmat ovat pääosin varttunutta tuoreen ja kuivahkon kankaan kuusivaltaista havupuusekametsää, jossa on paikoin runsaastikin järeitä haapoja ja koivuja sekapuuna. Kääpäisiä koivupökkelöitä ja kuolleita havupuita sekä pienmaapuita on paikoin runsaasti. Soistuneita notkelmia on paikoitellen koko alueella. Alueen puusto on varsin luonnontilaista, varttunutta ja varttuvaa kuusivaltaista sekametsää. Paikoin esiintyy runsaasti pökkelöitä, keloja sekä havupuiden ja lehtipuiden maapuita, jotka antavat alueelle aarniometsäisen leiman. Iso Kaivoneva, FI , luontodirektiivin perusteella suojeltu alue, sijainti lähimmillään noin 3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yleiskuvaus suojeluperusteista: Iso Kaivoneva on pitkälle kehittynyt kaunis keidassuo. Alueen keskustassa on runsaasti suuriakin sadevesiallikoita. Suon pohjoisosassa on kirkasvetinen Kaivojärvi. Lammikoiden ja järven rannoilla kasvaa keitaille tyypilliseen tapaan komeita suomäntyjä. Suon kasvillisuus on karua; laaja-alaisimmat suotyypit ovat rahkaneva ja lyhytkortinen neva, lampien väliset kermit kanervaista rahkarämettä. Suon reunaosissa on myös puustoisempia rämeitä. Suon linnusto on erittäin rikas ja monipuolinen. Pesivä lajisto on alueen keidassoiden runsaimpia. Hanhikeidas, FI , luonto- ja lintudirektiivien perusteella suojeltava alue, sijainti lähimmillään noin 4 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yleiskuvaus: Alue on valtakunnallisesti merkittävä hyvin tyypillinen ja edustava keidassuo. Suon keskusta on märkä ja maisemallisesti kaunis. Upottavaa nevaa, kermit ja kuljut vuorottelevat. Alueen lounaisosassa on pieni lampi. Alueella on myös useita isoja allikoita ja vähän ruoppakuljuja. Suon etelä-osassa on erittäin jyrkkä reunalaide, jonka alapuolella on rehevää kasvillisuutta. Suon pohjoisosaa luonnehtivat laajat rahkanevapinnat sekä lyhytkortiset nevat; kankaiden reunoilla on myös saranevaa. Suon laidoilla esiintyy sararämettä sekä isovarpuista ja lyhytkortista rämettä. Myös rahkaräme on yleinen. Pari sarakorpikuviotakin esiintyy alueella. Suon laitoja on osittain ojitettu, arvokkain osa on kuitenkin luonnontilassa. Linnusto on keidassuolle tyypillinen, suolla pesii ja levähtää vesilintuja ja kahlaajia. Hanhikeidas on soidensuojelun perusohjelman kohde, joka on kokonaan suojelun ulkopuolella. Alueet hankitaan valtiolle ja rauhoitetaan luonnonsuojelulain nojalla luonnonsuojelualueena. Pyhävuori, FI , luontodirektiivin perusteella suojeltu alue, sijainti lähimmillään noin 4,9 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yleiskuvaus suojeluperusteista: Aluerajaukseen sisältyy Storgräspottenin lehto, Puskavuoren lehto ja Pyhävuoren

19 19 (37) Maisema lehdot, Etelävuoren komea kalliomuodostuma sekä osa Santaheininrämäkän rehevästä suoalueesta. Hankealue kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Pohjanmaan alueelle on tyypillistä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Nopea maankohoaminen muokkaa koko rannikon luontoa. Maisema hankealueella on melko tasaista. Maasto kohoaa hankealueen itäosaan mentäessä. Maasto kohoaa Kivikankaalla ja Lainesharjulla 135 metriin. Maisemaa hallitsevat ojitetut suot ja talousmetsät, sekä paikoittain ojittamattomat suot. Hankealueen laidoilla jokilaaksoissa on avoimempaa viljelymaisemaa. Hankealueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai -kohteita. Hankealueen lounaispuolella kulkeva Lapväärtinjoen ja Isojoen peltoalue on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena. (Kuva 14) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lähettänyt ympäristöministeriölle ehdotuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnista. Tavoitteena on ehdotuksen hyväksyminen valtioneuvostossa vuonna Inventointikohteet ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (valtioneuvoston periaatepäätös 1995) ja valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) arvotuksessa pudonneita tai supistuneita kohteita, jotka inventoidaan maisemaarvojen näkökulmasta. Työssä inventoitiin Karijoelta ja Isojoelta Isojoki- Lapväärtinjokilaakso, Teuvanjokilaakso-Tiukanjokilaakso sekä Lauhanvuori. Kohteita ei kuitenkaan ehdotettu esitettäväksi valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. (Kuoppala ym. 2013).

20 20 (37) Kuva 14. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat maakuntakaavan maisema-alueet ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Maisema-alueiden lisäksi karttaan on merkitty RKY-alueet eli rakennetun kulttuuriympäristön alueet. 3.9 Kulttuuriympäristö Karijokilaakson, Isojokilaakson ja Heikkilänjokilaakson kulttuurimaisemia ilmentävät jokilaakson viereisille harjanteille syntyneet asutus ja jokiuomaa kehystävät pellot.

21 21 (37) Jokivartta myötäilevien kyläteiden varsiin kehittynyt asutus on nauhamaista ja erityisesti Vanhakylässä, Villamossa ja Heikkilänkylässä maisema on pääosin pienipiirteinen ja jokilaakso muuttuu kumpuilevammaksi. Muutoin avoin peltoalue on korkokuvaltaan suhteellinen tasaista. Alueelle on muodostunut Karijoen kirkonkylän lisäksi pieniä kyläkeskittymiä (Kuva 15). Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat sijoittuvat suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolelle, lähimmillään n. 1 km etäisyydelle suunnittelualueesta. Kaakossa etäämmällä on Lauhanvuoren kansallispuisto. Kuva 15. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat taajamat, kylät ja pienkylät. Alueen arvot perustuvat polveilevan pienipiirteisen jokiuoman ja sitä ympäröivien usein viettäville jokitöyräille raivattujen peltojen, vanhan tielinjauksen ja siellä täällä tienvarsilla säilyneiden talonpoikaisten pihapiirien muodostamaan viljelymaisemaan. Rakennetun ympäristön arvokohteet, pääasiassa vanhat talonpoikaiset pihapiirit sijaitsevat kyläteiden varsilla, usein maisemallisesti keskeisesti. Ne muodostavat tällöin eheän, kolmelta ja paikoin neljältä sivulta rajatun, kasvillisuuden kehystämän pihapiirin.

22 22 (37) Kuva 16. Hankealueella ja lähiympäristössä sijaitsevat muinaisjäännökset ja RKYkohteet. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Hankealueen ympäristössä 15 kilometrin etäisyydellä sijaitsee kaksi RKY-kohdetta, Karijoen kirkkoympäristö sekä Isojokilaakson kyläasutuksen ja Isojoen kirkkomaiseman kulttuuriympäristö. Karijoen kirkkoympäristö, lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta: Karijoen kirkko ja siihen liittyvä Palkkamäen pappila kuvastavat Teuvan- ja Karijoen varren suomenkielisen asutuksen vaurastumista ja asutuksen voimistumista 1700-luvulta 1800-luvun loppupuolelle. Karijoen kirkko sijaitsee Palkkamäellä Karijoen keskustaajaman pohjoispuolella, se on erivartinen ristikirkko vuodelta Eteläisessä ristivarressa kohoava moninivelinen torni on tyypillinen kirkon piirtäneen Salomon Köykän (Köhlström) suunnittelemille kirkoille. (RKY, Museovirasto) Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, lähimmillään noin 9 kilometrin etäisyydellä: Isojokilaakson kirkonkylän ympärillä sekä joen yläjuoksulla Koppelonkylässä on säilynyt perinteistä jokilaakson viereisille mäenharjanteille syntynyttä asutusta. Isojokilaakson vanhoille talonpoikaistaloille ominaista ovat

23 23 (37) Suunnittelutilanne puolitoistakerroksiset pitkät päärakennukset ja niiden suljetut neliömäiset pihapiirit. Isojoen kookas hirsinen ristikirkko kuuluu 1800-luvun alkupuolen ristikirkkoihin. Vanhan hautausmaan ympäröimä kirkko noudattaa C.L. Engelin Alajärvelle ja Lapualle kehittelemää kirkkotyyppiä. (RKY, Museovirasto) Lauhanvuori, lähimmillään noin 7 kilometriä etäisyydellä hankealueesta: Lauhanvuoren kansallispuiston huippu kohoaa 231 metriin, sen kasvillisuus ja geologia poikkeavat lähialueesta. Lauhanvuoren rinteiltä löytyy muinaisia rantakivikoita eli kivijatoja, karuja mäntykankaita, allikkoisia soita, lähteikköjä ja lähdepuroja. Lauhanvuoren huipulla olevasta näköalatornista näkee jopa Pohjanlahdelle saakka. Rajamäenkylän hankealueella ei sijaitse kartoitettuja muinaisjäännöskohteita, mutta niitä on lähialueella useita. Kilometrin etäisyydellä Rajamäenkylän hankealueesta sijaitsee yksi muinaisjäännöskohde. Kyseessä on ajoittamaton maarakenne Rytihauta noin 350 metriä hankealueen itäpuolella. Suurin osa hankealueen läheisyydessä sijaitsevista tunnistetuista muinaisjäännöksistä sijaitsee lounaispuolella kulkevassa Lapväärtinjoen ja Isojoen jokilaaksoissa. Hankealueella on kankaita 120m korkeuskäyrän tuntumassa ja on mahdollista, että alueelta löytyy kivikauden asutusjäänteitä. Kivikauden löytöjä on tehty naapurikunnista (Kauhajoki ja Honkajoki) ainakin 160m korkeudelle asti, joten hankealue on muinaisjäännösten kannalta potentiaalista aluetta. Tuulivoimaloita ei sijoiteta muinaisjäännösten alueelle tai niiden välittömään läheisyyteen (50 m). 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.

24 24 (37) Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. 4.2 Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan vuonna ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan muutoksen koskien Lapuan osa-alueita ja ympäristöministeriö vahvisti sen Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimatuotantoalueita. Tuulivoimatuotanto- ja selvitysaluemerkinnät löytyvät Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta. Alla olevassa kuvassa (Kuva 17) on esitetty ote maakuntakaavasta hankealueelta ja sen ympäristöstä. Hankealueen lounaispuolella kulkeva Lapväärtinjoen ja Isojoen peltoalue on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena. Lisäksi jokilaakson alue sekä siellä sijaitseva Karijoen keskusta (c), Vanhakylän (at) sekä Möykyn (at) kylät sijaitsevat maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk-1). Kohdealueen kehittämisessä ja suunnittelussa on tuettava olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palveluiden säilymisedellytyksiä. Lisäksi maatilatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pkteollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä on edistettävä. Alueen lounaisosaan on merkitty ohjeellinen tietoliikenneverkon/ -yhteyden linjaus ja alueen lounaispuolelle on merkitty olemassa olevan sähkölinjan linjaus. Hankealueen itäosan läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa ohjeellinen ulkoilureitti. Karijoen keskustan itäpuolelle on merkitty virkistys-/ matkailukohde. Hankealueen koillis- ja lounaispuolille on merkitty pohjavesialueet. Maakuntakaavaan on myös merkitty luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelmien alueet sekä Naturaalueet.

25 25 (37) Kuva 17. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon on violetilla katkoviivalla merkitty Rajamäenkylän hankealue. 4.3 Vaihemaakuntakaava I - Tuulivoima Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan luonnosaineistoissa ei ole tuulivoimatuotanto- tai selvitysaluemerkintää Rajamäenkylän alueella. Lähimmät vaihemaakuntakaavan tuulivoimamerkinnät (tv 18) sijaitsee Isojoen ja Lapväärtin kuntien rajalla lähimmillään noin viisi kilometriä lounaaseen ja Kauhajoen alueella sijaitseva tuulivoima-aluemerkintä (tv 1) noin 12 kilometriä pohjoiseen suunnitellusta alueesta. Kauhajoella alueen itäpuolella noin seitsemän kilometrin etäisyydellä Rajamäenkylän alueesta sijaitsee tuulivoimatuotannon selvitysalue (se).

26 26 (37) Yleiskaava 4.5 Asemakaava Kuva 18. Ote Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan I kaavaluonnoksesta ( ), johon on violetilla katkoviivalla merkitty hankealue laajimmillaan. Hankealueella ei ole yleiskaavaa Hankealueella ei ole asemakaavaa. 4.6 Lähialueen muut suunnitelmat Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin käytössä oleva tuulivoimapuisto on Innopower Oy:n Kristiinankaupungin satama-alueella sijaitseva kolmen tuulivoimalan muodostama Furuvikenin tuulivoimapuisto. Puiston kokonaiskapasiteetti on 3 MW. Puisto sijaitsee noin 23 km hankealueesta länteen. Hankealueen lähistöllä on käynnissä useita eri suunnitteluvaiheissa olevia tuulivoimapuistohankkeita. Lähimmät hankkeet ovat Lapväärtti-Lakiankankaan tuulivoimapuisto sekä Lapväärtin Dagsmarkin tuulivoimapuisto. Alla on kuvattu hankealueesta enintään 12 km etäisyydellä sijaitsevia suunnitteilla olevia hankkeita tarkemmin.

27 27 (37) CPC Finland Oy, Lapväärtti ja Lakiankangas (Kristiinankaupunki, Isojoki). Tuulivoimahanke koostuu kahdesta lähellä toisiaan sijaitsevasta tuulivoimapuistoalueesta. Alueet sijoittuvat Lapväärtin ja Lakiankankaan alueilla valtatien 8 itäpuolelle sekä Uttermossantien ja seututien 664 (Dagsmarkintie ja Isojoentie) väliin. Alue sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km Rajamäenkylän hankealueen länsipuolella. Puisto käsittäisi enimmillään noin sata 3 MW tuulivoimalaa. Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui keväällä 2013 ja yhteysviranomainen antoi siitä lausuntonsa kesäkuussa O2 Finland Oy, Lappfjärd Dagsmark (Kristiinankaupunki). Tuulivoimahankkeessa noin 50 m 2 kokoiselle hankealueelle rakennetaan voimalan tuulivoimapuisto. Alue sijaitsee Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueella valtatien ja Karijoen kunnanrajan sekä Lidenintien ja Isojoentien välissä. Alue sijaitsee lähimmillään noin 6,5 km Rajamäenkylän hankealueen länsipuolella. Tuulivoimaloiden teho on noin 2 3 MW. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui syksyllä O2 Finland Oy, Kakkori (Karijoki). Hanke sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle, Karijoen kuntaan. Kakkorin tuulivoimapuistoalue on Kakkorinnevan pohjoispuolella, Iso- Kakkorin ja Kärmesharjun muodostaman harjannealueen luoteisrinteellä. Hankealueelle suunnitellaan yhdeksää 2 3 MW tuulivoimalaa. Alue sijaitsee lähimmillään noin 7,5 km Rajamäenkylän hankealueen pohjoispuolella. ELY-keskus arvioi, tarvitseeko hankkeeseen soveltaa erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). O2 Finland Oy, Perkiö (Karijoki). Hanke sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle, Karijoen kuntaan. Perkiön tuulivoimapuistoalue on Myrkyn kylän itäpuolella sijaitsevalla Hautamäki-Perkiönmäki -alueella. Perkiön tuulivoima-alueella on useita kapeita kiinteistöjä ja sen kokonaispinta-ala on noin 5,5 km 2. Alue sijaitsee lähimmillään noin 12 km Rajamäenkylän hankealueen pohjoispuolella. Hankealueelle suunnitellaan 9 tuulivoimalaa, joiden kunkin teho on 2-3 MW:n kokoluokkaa. ELY-keskus arvioi tarvitseeko hankkeeseen soveltaa erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Triventus Wind Power Ab, Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen. Kristiinankaupungin pohjoisosaan Tiukan alueelle on suunnitteilla noin voimalan tuulivoimapuisto. Voimaloiden teho on noin 3 4,5 MW. Tuulivoimapuisto sijaitsee Tiukan kylän koillispuolella, noin 8 km etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustaan. Suunniteltu puisto sijaitsee noin 14 km Rajamäenkylän hankealueesta luoteeseen. Hankkeelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma toukokuussa Vindkraftspark Ab, Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Kristiinankaupungin eteläosaan Uttermossaan valtatien 8 itäpuolelle. Alueelle on suunniteltu enintään 8 tuulivoimalaa, teholtaan 2-3,6 MW. Suunniteltu puisto sijaitsee noin 12 km Rajamäenkylän hankealueesta lounaaseen. Hankkeelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma, joka valmistui alkuvuodesta UPM-Kymmene Oyj, Mikonkeitaan tuulivoimapuisto. Suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto sijoittuu valtatien 8 itäpuolelle Kristiinankaupungin eteläosaan ja osittain Isojoen kunnan alueelle. Alueelle on suunniteltu enintään 30 tuulivoimalaa, yksikköteholtaan 2,4 4 MW. Suunniteltu puisto sijaitsee noin 12 km Rajamäenkylän hankealueesta lounaaseen. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui kesäkuussa 2013.

28 28 (37) Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeeseen liittyy kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia suunnitelmia ja ohjelmia. Myös lähialueella meneillään olevat ja suunnitellut tuulivoimahankkeet vaikuttavat hankkeeseen. EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet Euroopan unioni on päättänyt ilmasto- ja energiapaketista, jossa kaikki jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjään 20 % vuoden 1990 tasosta. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energiamuotojen osuutta 20 prosenttiin EU:n energiakulutuksesta. Rajamäenkylän tuulivoimahankkeella voidaan edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2008 uuden ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritetään Suomen keskeiset ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet vuoteen 2020 asti, ja laajemmassa mittakaavassa vuoteen 2050 asti. Suomen tavoitteena on tuulivoiman osalta nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 370 MW:n tasosta noin 2500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, mikä tarkoittaisi tuulivoimalla tuotetun sähkön määrän olevan vuonna 2020 noin 6 TWh. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivityksen Vuoden 2013 strategiassa tuotantotavoite vuoteen 2025 mennessä on 9 TWh. Tuotantotavoite tarkoittaa sitä, että Suomeen on rakennettava tuulivoimaloiden koosta riippuen noin 1250 tuulivoimalaa (3 750 MW). Rajamäenkylän tuulivoimahankkeella voidaan edistää tämän tavoitteen toteutumista. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto on hyväksynyt päivitetyn Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030:n vuonna Kehittämisen vahvuuksiksi, tavoitteiksi ja kulmakiviksi on kirjattu muun muassa, että uusiutuvan energian tuotanto vastaa suuren osan alueen energiantarvetta ja Etelä-Pohjanmaasta on kehittynyt huomattava sisämaan tuulivoiman tuotantoalue Suomessa. Rajakylänmäen hanke edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman energiantuotannon tavoitteena ovat muun muassa korkea omavaraisuus, ja uusiutuvat energian osuuden nosto. Suunnitteluhanke vastaa hyvin maakuntaohjelmassa asetettuja tavoitteita. Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma laaditaan Etelä-Pohjanmaalla ensimmäistä kertaa yhtenäisen prosessin mukaisesti. Asiakirjasta käytetään nimeä maakuntastrategia. Maakuntastrategian aikajänne ulottuu skenaario- ja tavoitetarkastelun osalta vuoteen 2040, ja keskipitkän aikavälin kehittämistoimenpiteiden osalta vuosiin Maakuntaohjelmat/ maakuntastrategiat laaditaan siten, että ne hyväksytään viimeistään keväällä Luonnos maakuntastrategiasta ja sen ympäristöselostuksesta on julkaistu joulukuussa Ympäristöselostuksessa on esitetty uusiutuvan energian käytön lisääminen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Rajakylänmäen hanke edistää tämän tavoitteen toteutumista.

29 29 (37) Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategia Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen koordinoi parhaillaan Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen ympäristöstrategian valmistelua kaudelle Ympäristöstrategiaa ei ole vielä julkaistu (tilanne ). Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä on selvitetty tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet maakunnan alueelta. Tuulivoima-alueiden rajausperusteina on käytetty ns. ei-analyysiä, jossa lähtökohtaisesti tuulivoimalle soveltumattomat alueet on rajattu tuulivoimatuotannon ulkopuolelle. Tuulivoimalle soveltumattomina alueina on pidetty mm. kilometrin etäisyyttä lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin, luonnonsuojeluja Natura-alueita, sekä mm. lentoliikenteen varovyöhykkeen sisällä sijaitsevia alueita. Mahdollisten tuulivoima-alueiden selvityksiä on tehty tarkennettuna mm. maisemavaikutusten, tuulisuuden sekä teknis-taloudellisten edellytysten perusteella. Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä havaittiin ei-analyysien jälkeen 645 tuulivoimatuotannolle mahdollista aluetta, joista selvitystyön jälkeen potentiaalisia alueita oli jäljellä 27 kappaletta. Rajamäenkylän alue on todettu tuulivoimaselvityksessä mahdollisena tuulivoima-alueena. Tuulivoimaselvityksen epävarmuustekijöinä on todettu, että esimerkiksi teknistaloudellinen analyysi voi sisältää virhearvioita eri alueiden taloudellisen toteuttamisen suhteen. Rajamäenkylän alue on yksityiskohtaisissa selvityksissä hanketoimijan esiselvityksen mukaan todettu tuulivoimalle soveltuvaksi alueeksi mm. tuulisuustietojen perusteella.

30 30 (37) Kuva 19. Karttaote Etelä-Pohjanmaan liiton tuulivoimaselvityksen aineistoista. Kartassa Rajamäenkylän tuulivoima-alueen mahdollinen rajaus asutuksen ja lomaasutuksen muodostamien suojavyöhykkeiden sekä kalasääksen pesän suojavyöhykkeen mukaisesti (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013). 5 Laadittavat selvitykset Tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA), jonka selvityksiä ja tuloksia hyödynnetään yleiskaavojen laadinnassa.

31 31 (37) Osayleiskaavojen (ja YVAn) yhteydessä laaditaan muun muassa seuraavat selvitykset: Havainnekuvia valokuvaupotuksina Voimaloiden melu- ja varjostusmallinnukset Luontoselvitys (kasvit, eläimet) Maisemaselvitys 5.1 Kaavoituksen yhteensovittaminen YVA menettelyn kanssa Hankkeen tavoitteena on toteuttaa osayleiskaavaprosessit rinnan YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavoituksiin tarvittava tietopohja ja selvitykset tuotetaan pääasiallisesti YVA-menettelyn kautta. Osayleiskaavoitus on kuitenkin itsenäinen prosessi, ja sitä säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki. YVA-menettelyn ja osayleiskaavojen laatimisen aikataulut sovitetaan yhteen mahdollisimman hyvin. YVA-ohjelman ja osayleiskaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen aloitettiin syksyllä YVA-menettely alkaa virallisesti yhteysviranomaisen kuuluttaessa YVA-ohjelman nähtäville tulosta. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelujen yhteydessä järjesteltiin epävirallinen YVA-neuvottelu. Kaavaluonnoksista ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tiedottaminen ja yleisötilaisuudet pyritään yhdistämään. OAS on nähtävillä samanaikaisesti YVAohjelman kanssa keväällä Osayleiskaavaluonnosten on tarkoitus valmistua samanaikaisesti YVA-selostuksen kanssa alkuvuodesta YVA-menettelyn loppuun saattamisen ja osayleiskaavojen vahvistuksen on tarkoitus tapahtua kesällä 2015.

32 32 (37) Vaikutusten arviointi Kuva 20. Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn alustava aikataulu Ympäristövaikutukset selvitetään osana osayleiskaavan laatimista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Vaikutukset, joita pääasiassa arvioidaan, on alustavasti luokiteltu seuraavasti: Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset yhdyskuntaan, energiatalouteen ja liikenteeseen Vaikutukset alueen turvallisuuteen Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ja keinoja haitallisten vaikutusten lieventämiseen. Kaavan laatimisen osallistumismenettely mahdollistaa sen, että asukkailla on mahdollisuus perehtyä suunnitelmiin ja lausua mielipiteensä kaavaprosessin aikana. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten suunnitelman tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona ja se perustuu YVAan sekä käytössä oleviin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.

33 33 (37) Vaikutusalue Eri vaikutustyypeillä on erisuuruinen vaikutusalue. Kaukaisimmillaan hankkeella voi olla vaikutuksia kilometrin etäisyydelle (maisemavaikutus). Vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen hankkeella voi olla pääosin enintään 5 kilometrin etäisyydelle. Melun ja valon vilkkumisen vaikutukset ulottuvat enintään noin 2 kilometrin päähän tuulipuistosta. 8 Osallistuminen ja tiedottaminen 8.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). MRL 62 mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset Kaavan vaikutusalueen asukkaat Yleiskaava-alueen maanomistajat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Isojoki Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Isojoen lautakunnat Isojoen kunnan vesi- ja viemärilaitos Karijoki Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Karijoen lautakunnat Karijoen kunnan vesi- ja viemärilaitos Naapurikunnat Isojoen kunta Kristiinankaupunki Karijoen kunta Kauhajoen kaupunki Honkajoen kunta Siikaisten kunta Merikarvian kunta Karijoen kunta Kristiinankaupunki Teuvan kunta

34 34 (37) Kauhajoen kaupunki Isojoen kaupunki Viranomaiset Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Pohjanmaan museo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintokeskus AVI Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Liikennevirasto Puolustusvoimat Metsähallitus Yritykset ja yhteisöt Fingrid Oyj Finavia Oyj Fortum Oyj Anvia Oy Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy Metsänhoitoyhdistys Isojoki Karijoki Metsästysseurat (Isojoki, Karijoki) Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistys Pohjanmaan riistanhoitopiiri Isojoen Yrittäjät ry / Karijoen yrittäjät ry Maataloustuottajien Karijoen yhdistys (Karijoki) Myllyviidan Maa- ja kotitalousseura (Karijoki) Alakylän Maa- ja kotitalousseura (Karijoki) Ohriluoman kyläseura (Karijoki) Itäinen Maa- ja kotitalousseura (Karijoki) Kankalon Pvy (Karijoki) Karijoen kalastuskunta (Karijoki) Oy Hartwall Ab (Karijoki) Huhtalan-Joonaksen vesiosuuskunta (Karijoki) Kyläseurat Pienviljelijäyhdistykset Vesiosuuskunnat Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt 8.2 Nähtävilläolo ja mielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnokset) sekä kaavaehdotukset asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavojen valmisteluaineistosta. Kaavaehdotuksista voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksista pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä toimielimiltä (lautakunnat) ja viranomaisilta, joiden toimialaan kaavoituksella voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

35 35 (37) Valitus Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus valittaa kunnanvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. 9 Tavoiteaikataulu Työvaihe Tavoiteaikataulu Kaavoituksen käynnistäminen marraskuu 2013 Selvitysvaihe lokakuu 2013 syyskuu 2014 Kaavaluonnosvaihe toukokuu 2014 helmikuu 2015 Kaavaehdotusvaihe maaliskuu 2015 kesäkuu 2015 Kaavan hyväksyminen elokuu Vuorovaikutus kaavoituksen eri vaiheissa 10.1 Kaavoituksen käynnistäminen O2 Finland esitti tuulivoimaa koskevan osayleiskaavan laatimista Isojoen kunnanhallitukselle, joka päätti kokouksessaan laittaa vireille osayleiskaavan laatimisen. O2 Finland esitti tuulivoimaa koskevan osayleiskaavan laatimista Karijoen kunnanhallitukselle, joka päätti kokouksessaan laittaa vireille osayleiskaavan laatimisen. Aloitusvaiheessa pidetään viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 26 ) Perusselvitysvaihe, tavoitteet Perusselvitysvaiheessa kootaan kaavan lähtöaineisto ja täsmennetään suunnittelun tavoitteet. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön kuulutuksessa ilmoitettavana nähtävilläoloaikana. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee molempien kuntien osayleiskaavoja Kaavan laatimisvaihe Rajamäenkylän tuulivoimapuisto koostuu kahdesta erillisestä osayleiskaavasta, joista toinen laaditaan Isojoen kuntaan ja toinen Karijoen kuntaan. Tavoitteiden ja selvitysten perusteella laaditaan kaavaluonnos, jonka vaikutukset arvioidaan. Kaava-aineisto laitetaan nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja kotisivulle 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaluonnosta esitellään yleisötilaisuudessa. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ).

36 36 (37) Mahdolliset mielipiteet on toimitettava kunnan kirjaamoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä. (MRL 65 2). Osalliset voivat nähtävillä olon aikana esittää kaavaluonnoksesta mielipiteitä Kaavaehdotusvaihe Kaavaluonnoksesta saatavan palautteen perusteella muokataan kaavaehdotus. Kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen ja asettaa sen nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja kotisivuille 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Mahdollinen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään nähtävillä oloajan ja saatujen lausuntojen jälkeen (MRL 66.2, MRA 18 ). Mahdolliset muistutukset on toimitettava kunnan kirjaamoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä (MRL 65 2). Osalliset voivat nähtävillä olon aikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen Kaavan hyväksyminen 11 Yhteystiedot Kunnan tekninen osasto käsittelee kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset, joiden perusteella kaavaan voidaan tehdä vähäisiä muutoksia. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 ). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Etelä-Pohjanmaan liitolle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja paikallislehdissä (MRA 93 ). Isojoen kunta Isojoen kunta Teollisuustie 1 A ISOJOKI Puhelin: (06) Sähköposti: kunnanhallitus(ät)isojoki.fi Lisätietoja: Kunnaninsinööri Valter Enqvist Puhelin: Sähköposti: valter.enqvist(ät)isojoki.fi Karijoen kunta Karijoen kunta Kristiinantie Karijoki Puhelin: (06) Sähköposti: kunta(ät)karijoki.fi