3/2011 LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait Valtioneuvoston asetukset MIETINNÖT YM. ASETETUT TOIMIELIMET OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus

Transkriptio

1 3/2011 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 6 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 7 Korkein hallinto-oikeus 8 KKO:N VALITUS- LUVAT 14

2 Momentti 3/2011 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki talousneuvostosta (189/2011) HE 265/2010 vp VaVM 54/2010 vp Laki tuli voimaan Lailla selkeytetään talousneuvoston asemaa ja tehtävää eri osapuolten välisenä keskustelupaikkana keskeisistä talouspolitiikan haasteista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista. Talousneuvoston puheenjohtajana on pääministeri ja jäseninä vähintään kaksi valtioneuvoston jäsentä sekä jäsenmäärältään tai muutoin alaansa parhaiten edustavien taloudellisten järjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joista vähintään yksi on Suomen Pankin edustaja. Laki rikoslain 28 luvun 7 :n muuttamisesta (190/2011) HE 277/2010 vp LaVM 36/2010 vp Laki tuli voimaan Rikoslakia muutetaan niin, että luvattomana käyttönä ei pidetä suojaamattoman langattoman tietoverkkoyhteyden kautta muodostetun internet-yhteyden käyttämistä. Laki rikoslain 32 luvun 6 ja 14 :n muuttamisesta ja laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 15 :n muuttamisesta ( /2011) HE 285/2010 vp LaVM 31/2010 vp Lait tulevat voimaan Rahanpesun tunnusmerkistöä täsmennetään ja siihen lisätään tekotavaksi rikoshyödyn hallussapito. Oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalaa laajennetaan tuottamukselliseen rahanpesuun. Lisäksi rahanpesurikoksissa on mahdollista antaa kansainvälistä oikeusapua ilman kaksoisrangaistavuuden edellytyksen täyttymistä. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (195/2011) HE 208/2010 vp HaVM 30/2010 vp Laki tuli voimaan Lakiin lisätään säännös ulkomaalaisen vapaaehtoisesta paluusta ja säilössäpidon maksimipituudesta. Säännöksiä maahantulokiellon määräämisestä ja maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanosta tarkennetaan. Laki autoverolain muuttamisesta (193/2011) HE 290/2010 vp VaVM 59/2010 vp Laki tuli voimaan Autoverolain muuttoajoneuvoille myönnettäviä veronalennuksia koskevia säännöksiä muutetaan siten, että maahan muuttoa koskevista määräajoista säädetään nykyistä joustavammin. Kun ulkomailla oleskelu tapahtuu seudulla, jossa muuttoajoneuvoksi tarkoitettua ajoneuvoa ei ole turvallista käyttää, ajoneuvon voi tuona aikana tietyin ehdoin säilyttää Suomessa. Taksikäytössä olevien tila-autojen veronhuojennusta suurennetaan siitä, mitä sovelletaan muihin taksiautoihin. Rekisteröidyn asiamiehen vastuuta koskevia säännöksiä tarkistetaan. Lisäksi autoverolakiin tehdään eräitä teknisluontoisia tarkistuksia. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta (194/2011) HE 287/2010 vp TaVM 40/2010 vp Laki tuli voimaan Finanssivalvonnasta annettua lakia muutetaan siten, että laissa otetaan huomioon Finanssivalvonnan kuuluminen Euroopan finanssivalvontajärjestelmään. Finanssivalvonnan on osallistuttava järjestelmän toiminnan vaatimaan yhteistyöhön. Lakiin otetaan säännökset määräysten valmistelua koskevasta Finanssivalvonnan yhteistyöstä asianomaisten ministeriöiden kanssa. Finanssivalvonnan johtokunnan ja johtajan tehtäviä täydennetään. Samalla johtokunnalle säädetään velvollisuus kuulla myös kuluttajien edustajia ja muita palvelujen käyttäjien edustajia muun muassa valvonnalle asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Finanssivalvonnan oikeutta siirtää tarkastustehtäviä toiselle Euroopan unionin kansalliselle valvontaviranomaiselle täsmennetään. Laki työsopimuslain muuttamisesta (197/2011) HE 263/2010 vp TyVM 14/2010 vp Laki tuli voimaan Perhevapaita sääntelevään työsopimuslain 4 lukuun lisätään säännös, jonka nojalla työntekijällä on mahdollisuus jäädä pois työstä perheenjäsenensä tai muun läheisen hoitamiseksi. Työstä poissaolo edellyttää työnantajan ja työntekijän keskinäistä sopimusta. Työnantajalla ei ole poissaolon ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Säännöksessä turvataan työntekijälle eräin edellytyksin mahdollisuus palata työhön kesken sovitun poissaoloajan. Lisäksi työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti entiseen työhönsä poissaolon jälkeen. Laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n muuttamisesta ja laki vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ( /2011) HE 305/2010 vp StVM 52/2010 vp Lait tulevat voimaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia ja vakuutusoikeuslakia muutetaan siten, että sosiaaliturvan muutoksen- 2

3 hakulautakunnalla ja vakuutusoikeudella on oikeus saada salassa pidettäviä tietoja Kansaneläkelaitoksen henkilörekistereistä teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Tiedot on mahdollista luovuttaa ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (196/2011) HE 179/2010 vp YmVM 18/2010 vp Laki tuli voimaan Jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, lain nojalla säädettyjä käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön lain voimaan tullessa olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta. Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta (226/2011) HE 201/2010 vp UaVM 12/2010 vp Laki tuli voimaan Kansallista kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmää muutetaan siten, että se kattaa kaksikäyttötuotteiden viennin ohella myös niiden välityksen ja kauttakuljetuksen. Lakiin lisätään myös säädös, joka koskee kauttakuljetuksessa evättyjen tullin hallussa olevien tavaroiden käsittelyä. Periaatteellisesti merkittävien vientivalvontaasioiden valmistelua varten on valtioneuvoston asettama vientivalvontaneuvottelukunta. Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta, laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain 1 :n muuttamisesta, laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain muuttamisesta, laki arpajaislain 1 :n muuttamisesta ja laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 3 :n 1 ja 2 momentin kumoamisesta ( /2011) HE 220/2010 vp TaVM 39/2010 vp Lait tulevat voimaan Aikaosuusasuntoja (ns. loma- tai viikko-osakkeita) koskevan kuluttajansuojalain luvun soveltamisala laajennetaan koskemaan muun muassa aikaosuuksien vaihto- ja välityssopimuksia sekä uudentyyppisiä pitkäkestoisia lomatuotteita, ns. alennuslomaklubeja. Keskeiset säännökset koskevat elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvoitteita, kuluttajan oikeutta peruuttaa sopimus määräajassa sekä kieltoa ottaa kuluttajalta maksusuorituksia tai -sitoumuksia peruuttamisaikana. Vastikkeellisia markkinointiarpajaisia koskevat kuluttajansuojalain ja sopimattomasta menettelystä elinkeinontoiminnassa annetun lain kiellot kumotaan. Markkinointiarpajaisiin osallistuminen voidaan rajoittaa hyödykkeen ostajiin. Osallistumismahdollisuuden järjestäminen myös niille, jotka haluavat osallistua vain arpajaisiin, ei enää ole pakollista. Laki rikoslain 48a luvun muuttamisesta, laki pakkokeinolain 5a luvun 3 ja 3a :n muuttamisesta, laki metsästyslain muuttamisesta, laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 7 :n muuttamisesta ja laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 14 :n muuttamisesta ( /2011) HE 221/2010 vp LaVM 33/2010 vp Lait tulivat voimaan Rikoslaissa säädetään törkeästä metsästysrikoksesta ja törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä. Laittoman saaliin kätkemisen enimmäisrangaistusta korotetaan kuudesta kuukaudesta vankeutta yhteen vuoteen vankeutta. Rikoslaissa säädetään myös törkeästä metsästysrikoksesta tuomittavalle määrättävästä metsästyskiellosta ja sen vähimmäis- ja enimmäiskestosta. Törkeään metsästysrikokseen sovelletaan oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä. Pakkokeinolain mukainen televalvonta ja matkaviestimen sijaintitiedon hankkiminen ovat mahdollisia törkeän metsästysrikoksen ja törkeää laittoman saaliin kätkemistä koskevan rikoksen esitutkinnassa. Metsästyslain metsästysrikkomussäännöksessä säädetään rangaistavaksi eräitä uusia tekotapoja. Laki lentoasemaverkosta ja -maksuista (210/2011) HE 313/2010 vp LiVM 27/2010 vp Laki tuli voimaan Laissa säädetään lentoasemaverkkoyhtiön velvoitteesta ylläpitää valtakunnallista lentoasemaverkkoa ja lentoasemapalveluita sekä lentoasemamaksujen määräytymisestä yhtiön lentoasemilla. Siviilija sotilasilmailun hinnoitteluperiaatteet yhtenäistetään. Tämä toteutetaan kustannusneutraalisti siten, että eri osapuolten kustannusjaossa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain 171 :n muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 29e ja 29g :n muuttamisesta, laki eläkesäätiölain muuttamisesta, laki vakuutuskassalain 83d ja 135 :n muuttamisesta, laki eläkesäätiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja laki vakuutuskassalain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ( /2011) HE 273/2010 vp StVM 50/2010 vp Lait tulivat voimaan Työeläkelaitosten vakavaraisuuden laskennassa käytettävää sijoitusten luokittelua muutetaan siten, että luokittelu heijastaa sijoitusten riskillisyyttä, erityisesti luottoriskiä paremmin. Vakavaraisuuden raportointi tehdään yksinomaan sijoitusten todellisen riskin mukaan laskettuna. Vakavaraisuusrajan laskennan kaavan parametrien arvoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Samalla vakavaraisuusluokkien tuotto-, volatiliteettija korrelaatiomuuttujien arvot ajanmukaistetaan. Eläkelaitosten eläkevastuun täydentämisen määräämisessä käytettävä täydennyskertoimen arvo vahvistetaan neljä kertaa vuodessa. Samoin eläkelaitosten välisissä työnantajakohtai- Momentti 3 Momentti 3/2011

4 sissa vakuutuskannan, vakuutustoiminnan tai vastuun siirroissa käytettävä siirtyvän toimintapääoman määrä annetaan asetuksella neljä kertaa vuodessa. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (266/2011) HE 275/2010 vp HaVM 36/2010 vp Laki tuli voimaan Ulkomaalaislaista kumotaan viisumisäännöstön soveltamisen aloittamisen yhteydessä tarpeettomiksi jääneet säännökset. Samalla saatetaan viisumisäännöstön kanssa yhdenmukaisiksi viisumiasioiden toimivaltasäännökset. Viisumisäännöstöä täydentävästi säännellään myös tilannetta, jossa viisumisäännöstön mukaisesti osittain luovutetaan eräät viisumihakemuksiin liittyvät avustavat tehtävät kunniakonsulille tai ulkoiselle palveluntarjoajalle. Käyttöön otetaan myös oikaisuvaatimusmenettely niissä tapauksissa, joissa viisumi evätään, mitätöidään tai kumotaan. Laki arvonlisäverolain muuttamisesta (267/2011) HE 311/2010 vp VaVM 58/2010 vp Ulkomaalaisten arvonlisäveronpalautuksen hakuajan pidentämisen osalta laki tuli voimaan , ja sitä sovelletaan taannehtivasti lukien. Maahantuonnissa pienintä kannettavaa arvonlisäveron määrää koskevan muutoksen osalta laki tulee voimaan Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että maahantuonnissa pienintä kannettavaa arvonlisäveron määrää alennetaan 10 eurosta 5 euroon. Lisäksi arvonlisäverolakia muutetaan siten, että toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden ulkomaalaisten vuodelta 2009 tehtävien arvonlisäveronpalautushakemusten määräaikaa pidennetään saakka. Laki Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain 11 ja 31 :n muuttamisesta (268/ 2011) HE 334/2010 vp SiVM 12/2010 vp Laki tuli voimaan Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia muutetaan siten, että koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti Euroopan unionin henkilöstön lapsia sen mukaan kuin Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyssä yleissopimuksessa määrätään. Lisäksi lakia muutetaan siten, että koulun johtokunnassa ei enää tarvitse olla valtionhallinnon tai Eurooppa-koulujen kansallisten tarkastajien edustusta. Laki kalastuslain muuttamisesta (270/2011) HE 271/2010 vp MmVM 35/2010 vp Laki tulee voimaan Lain 108 :n 1 momentin 3 kohta tuli voimaan kuitenkin Kalastuslakia muutetaan siten, että valan tai vastaavan vakuutuksen antaneen kalastuksenvalvojan toimivaltuudet ja asema määritellään vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Kalastusalueen, osakaskunnan, vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden haltijan valtuuttamana kalastuksenvalvojana voi toimia ainoastaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymisen saanut kelpoisuusedellytykset täyttävä henkilö, joka on suorittanut kalastuksen valvojan kokeen. Kalastuksenvalvojan toimivaltuuksiin lisätään oikeus antaa huomautus ja näyttömääräys sekä mahdollisuus luopua toimenpiteestä. Perustuslakiin liittyvistä syistä vesialueen omistajan, osakkaan ja kalastusoikeuden haltijan kalastuksenvalvontaan liittyviä toimivaltuuksia supistetaan nykyisestä. Valvojien viranomaisvalvontaa suorittaa maa- ja metsätalousministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Lisäksi säädetään rangaistavaksi kalastusrikkomuksena muun muassa saimaannorpan suojelusopimusten täytäntöönpanemiseksi asetettujen rajoitusten vastainen kalastaminen. Laki ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annetun lain muuttamisesta (271/2011) HE 298/2010 vp TaVM 45/2010 vp Laki tuli voimaan Lakiin lisätään säännökset siitä, että laissa tarkoitettu takaus voidaan myöntää myös uusiutuvan energian ja energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Lisäksi lakiin tehdään perustuslain ja euroon siirtymisen edellyttämät muutokset sekä lisätään säännökset takauksista perittävistä maksuista ja suojautumisjärjestelyistä. Lain nimike muutetaan laiksi ympäristönsuojelu- ja energiainvestointeihin myönnettävistä valtiontakauksista. Laki ydinenergialain muuttamisesta (269/2011) HE 300/2010 vp TaVM 38/2010 vp Laki tulee voimaan Luvanhaltijan velvollisuuksiin lisätään velvollisuus järjestää koulutusta ydinturvallisuuteen liittyviä tehtäviä hoitavalle henkilöstölleen. Lakiin kirjataan myös kielto delegoida luvanhaltijalle kuuluvaa velvollisuutta huolehtia ydinenergian käytön turvallisuudesta. Laki vesienhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta, laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta, laki vesilain 2 ja 16 luvun muuttamisesta, laki Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta, laki merensuojelulain muuttamisesta, laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 7 :n muuttamisesta ( /2011) HE 323/2010 vp YmVM 19/2010 vp Lait tulivat voimaan Vesienhoidon järjestämisestä annettuun lakiin lisätään merenhoidon järjestämistä koskeva luku ja tarvittavat muutokset tehdään lain muihin säännöksiin. Lain nimike muutetaan laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Lisäksi muutetaan ympäristönsuojelulakia, vesilakia, Suomen talousvyöhykkeestä annettua lakia, merensuojelulakia sekä lakia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. 4

5 VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (169/2011) Asetus tuli voimaan Asetuksessa säädetään poikkeuslupiin otettavista ehdoista, poikkeuslupien voimassaoloajoista, kannanhoidollisista metsästysajoista sekä karhun kiintiömetsästyksestä poronhoitoalueella. Asetuksella pannaan täytäntöön luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/ 43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/ EY velvoitteita siltä osin kuin niistä ei ole säädetty metsästyslaissa. Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (170/2011) Asetus tuli voimaan Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pyyntiluvista, rauhoitusajoista, pyyntivälineistä ja pyyntimenetelmistä sekä saaliin ilmoittamisesta. Metsästysasetuksesta kumotaan riistanhoitopiirejä ja riistanhoitoyhdistyksiä koskeva sääntely, koska riistanhoitopiirien toiminta siirretään Suomen riistakeskukseen sekä rauhoituksesta poikkeamista koskeva sääntely, joka siirtyy osittain metsästyslakiin sekä erikseen annettavaan valtioneuvoston asetukseen metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista. Lisäksi metsästysasetuksesta kumotaan riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain nojalla annetut säännökset. Valtioneuvoston asetus tullilaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 11 :n muuttamisesta (182/2011) Asetus tuli voimaan Asetuksen 11 :ssä säädetään tullilaitoksen neuvottelukunnan tehtävistä, jäsenten enimmäismäärästä ja toimikaudesta. Neuvottelukunnan jäsenten enimmäismäärä muutetaan nykyisestä kymmenestä enintään kahteentoista. Pääjohtajan lisäksi muita jäseniä voi olla enintään 11, mukaan lukien tullilaitoksen henkilöstön edustaja. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (217/ 2011) Asetus tulee voimaan Maistraatteja on lukien 11 nykyisen 24 asemasta. Maistraatit muodostuvat yhden tai useamman maakunnan alueesta pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Maistraattien koko kasvaa merkittävästi niin maistraattien toimialueen väestömäärän kuin henkilöstönkin suhteen. Valtioneuvoston asetus tullilaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamisesta (206/2011) Asetus tuli voimaan Asetuksen 5 pykälään lisätään erityiset kelpoisuusvaatimukset tullilaitoksen rikostorjuntajohtajalle, rikostorjuntapäällikölle, tutkinnanjohtajalle, tullirikostorjunnan esimiehenä toimivalle tullimiehelle ja tullilain 15 :n mukaisista toimenpiteistä päättävälle tullivalvonnan esimiehenä toimivalle tullimiehelle. Lisättävien kelpoisuusvaatimusten osalta käytetään siirtymäsäännöstä, jolla huomioidaan sellaiset tullilaitoksessa edellä tarkoitetuissa tehtävissä työskentelevät henkilöt, jotka eivät täytä uusia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Valtioneuvoston asetus kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomari- ja jäsenehdokkaiden nimeämistä valmistelevasta neuvottelukunnasta (247/2011) Asetus tuli voimaan Asetuksessa annetaan tarkempia säännöksiä tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 19c :ssä tarkoitetun asiantuntijaneuvottelukunnan asettamisesta ja toiminnasta. Neuvottelukunnan tehtävänä on valmistella Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeäminen kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin. Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 ja 63 :n muuttamisesta (283/2011) Asetus tulee voimaan Toimenpideluvanvaraiseksi toimenpiteeksi säädetään maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uusittaessa taikka käytettäväksi lisälämmönlähteenä. MIETINNÖT YM. Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän mietintö Työryhmän mukaan sijoittajan tulisi voida itse valita, säilyttääkö hän suomalaisia arvopapereitaan Arvopaperikeskuksessa vai säilyttäjäpankin tilillä. Myös suomalaisille vähittäis- ja instituutiosijoittajille tulisi sallia Suomessa liikkeeseen laskettujen arvopaperien hallintarekisteröinti. Työryhmä ehdottaa säännöksiä, joiden pohjalta voidaan laajentaa moniportaisen hallintarakenteen ja hallintarekisteröinnin käyttöä Suomessa. Pyrkimyksenä on poistaa nykyinen kustannusero, jonka johdosta suomalaisten sijoittajien sijoitukset suomalaisiin yhtiöihin ovat moninkertaisesti kalliimpia kuin ulkomaisten sijoittajien sijoitukset suomalaisyhtiöihin. Mietintö on osoitteessa 04_julkaisut_ja_asiakirjat/ 01_julkaisut/ 07_rahoitusmarkkinat/ Arvopa/ Arvopaperimarkkinalainsaeaedae nnoen_kokonaisuus.pdf Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan saapuvien valitusten vähentämistä pohtineen työryhmän muistio Työryhmä ehdottaa uudistuksia erityisesti koskien muutoksenhaun oikaisumenettelyn keventämistä. Työryhmä ehdottaa myös etuuskohtaisia muutoksia. Osa työryhmän ehdotuksista vaatii lakimuutoksia ja jatkovalmistelua, osa muutoksista voidaan toteuttaa Kelan sisäisellä ohjeistuksella. Kelan Momentti 5 Momentti 3/2011

6 sisäistä ohjeistusta koskevat muutokset ehdotetaan otettavaksi käyttöön välittömästi. Muutosehdotuksilla voitaisiin työryhmän mukaan vähentää lautakuntaan saapuvien valitusten määrää arviolta valituksella vuodessa. Raportti on osoitteessa document_library/get_file?folde- rid= &name=dlfe pdf. Turvallisuusselvityksistä annetun lain uudistamista valmistelleen työryhmän mietintö Työryhmän mukaan henkilöstön luotettavuuden varmistamiseksi käytettäviä menettelyjä tulisi uudistaa. Samalla edistettäisiin yritysturvallisuutta sekä viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuutta. Työryhmä ehdottaa nykyisen turvallisuusselvitysmenettelyn korvaamista uudella taustaselvitysmenettelyllä sekä rikostaustaotteella. Taustaselvitys voitaisiin tehdä myös yrityksestä sen luotettavuuden, tietoturvallisuuden tason sekä sitoumusten hoitokyvyn arvioimiseksi. Ehdotuksen mukaan henkilöitä koskeva taustaselvitysmenettely tulisi voida toteuttaa muun muassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän infrastruktuurin turvaamiseksi. Mietintö on osoitteessa Mietintojajalausuntoja/Mietintojenjalausuntojenarkisto/ Mietintojajalausuntoja2011/ Rikosprosessien jouduttamista pohtineen jatkotyöryhmän muistio Työryhmän mukaan riittävien poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten henkilöresurssien turvaaminen sekä yhteen toimivien tietojärjestelmien toteuttaminen ovat keskeiset tekijät rikosprosessien joutuisuuden parantamisessa. Työryhmä selvittäisi myös mahdollisuuksia esitutkinnan rajaamiseen ja ns. syytteestä sopimiseen. Lieviä verorikosasioita työryhmä siirtäisi hallinnolliseen menettelyyn. Uudistuksilla olisi merkitystä oikeusprosessien nopeuttamiselle, sillä ne näkyisivät oikeudenhoidosta huolehtiville tulevien juttumäärien vähentymisenä. Muistio on osoitteessa Ajankohtaista/Uutiset/Uutisarkisto/Uutiset2011/ Velkajärjestelytyöryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa, että velkajärjestelystä säädettäisiin kokonaan uusi laki, joka korvaisi nykyisen lain yksityishenkilön velkajärjestelystä. Tavoitteena on yksinkertainen ja joustava menettely sekä oikeudenmukainen vastuunjako velallisen ja velkojan välillä. Työryhmän ehdotuksessa keskeinen muutos on se, että velkajärjestelyn aikana velalliselta perittävä rahamäärä joustaisi tulojen muuttuessa. Velallisille määritettäisiin elinkustannusosa, jonka yli menevät tulot tilitettäisiin velkojille. Jos velallisen tulot putoavat alle elinkustannusosan, velkojille ei kertyisi tilitettävää. Yksin asuvan elinkustannusosa olisi noin 600 euroa kuukaudessa sekä asumiskulut. Mietintö on osoitteessa Etusivu/Julkaisut/Mietintojajalausuntoja/Mietintojenjalausuntojenarkisto/ Mietintojajalausuntoja2011/ Maanomistajan omaisuudensuojaa ja oikeusturvaa kartoittava selvitys Selvityksen mukaan maanomistajien oikeusturva on puutteellinen eräissä asema- tai yleiskaavan muutoksenhakutilanteissa. Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maanomistaja ei voi hakea muutosta hallinto-oikeuden ratkaisuun, kun kaava kumotaan hänen omistamansa alueen osalta. Muutoksenhakua koskevat säännökset eivät tältä osin vastaa perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia. Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että maanomistajalla olisi oikeus valittaa asema- tai yleiskaavan osittaista kumoamista koskevasta päätöksestä. Selvitys on osoitteessa ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä valmistelemaan EU:n maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa ja perintälain uudistamista Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan säännöksiä, joilla pannaan täytäntöön EU:n uudistettu maksuviivästysdirektiivi. Direktiivi koskee maksuja, jotka perustuvat tavaroiden tai palvelusten toimittamiseen yritykseltä toiselle tai yritykseltä viranomaiselle. Direktiiviä ei sovelleta esimerkiksi kuluttajasopimuksiin. Direktiivin mukaan maksuaika ei saa pääsääntöisesti ylittää 30 päivää sopimuksissa, jotka koskevat tavaroiden tai palvelusten toimittamista yritykseltä viranomaiselle. Maksun viivästyessä velkojalla on oikeus saada velalliselta vähintään 40 euron suuruinen korvaus perintäkuluista. Lisäksi lakisääteinen viivästyskorko nousee yhdellä prosenttiyksiköllä nykyiseen verrattuna. Uusi viivästyskorko on Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Työryhmän tehtävänä on lisäksi selvittää muista syistä kuin direktiivistä johtuvat perintälain muutostarpeet ja valmistella tarvittavat muutosehdotukset. Erityisesti työryhmän on pohdittava hyvää perintätapaa ja perintäkuluja koskevien säännösten täsmentämistä. Työryhmän on arvioitava myös, voisiko perimistoimistoja käyttää nykyistä laajemmin perittäessä julkisia maksuja, esimerkiksi pysäköintivirhe- ja televisiomaksuja. Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Työryhmä valmistelemaan EU:n tietosuojapuitepäätöksen täytäntöönpanoa Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen EU:n tietosuojapuitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi siltä osin kuin puitepäätös koskee henkilötietojen käsittelyä rikoksista syyttämiseksi ja rangaistusten täytäntöönpanemiseksi. EU:n neuvosto hyväksyi marraskuussa 2008 tietosuojaa koskevan puitepäätöksen. Sillä määritellään yleiset säännöt henkilötietojen käsittelylle EU:n jäsenvaltioiden poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa. Puitepäätöksessä määritellään, miten henkilöiden yksityisyyttä tulee 6

7 suojata, kun henkilötietoja käsitellään rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi, selvittämiseksi tai niistä syyttämiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanemiseksi. Puitepäätös koskee vain sellaisten henkilötietojen käsittelyä, joita on siirretty tai joita siirretään jäsenvaltioiden välillä. Suomi on omalta osaltaan päättänyt, että puitepäätös ulotetaan koskemaan myös pelkästään Suomessa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä rikosasioissa. Työryhmän työn tulee valmistua Mahdollisuuksia vähentää vakavien väkivaltarikosten uusimisriskiä selvitetään Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään mahdollisuuksia vähentää vakavaan väkivaltarikokseen syyllistyneiden vaaraa uusia tekonsa. Tavoitteena on, että riskiarvioinnin perusteella riskiryhmäksi arvioidut vangit voitaisiin määrätä erityisen tehostettuun valvontaan. Arvio vangin riskistä syyllistyä väkivaltaiseen käyttäytymiseen on tuoreella lainmuutoksella jo kytketty elinkautisvangin vapauttamisen valmisteluun. Eduskunta on hyväksynyt asiaa koskevan hallituksen esityksen, joka on tulossa voimaan kevään aikana. Nyt asetetun työryhmän tehtävänä on muun muassa määritellä muut kohderyhmät, joille on tarpeen tehdä erityinen arviointi vakavan väkivaltarikoksen uusimisriskistä. Työryhmä selvittää myös väkivallan uusimisriskin arviointimenetelmien soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia rangaistuksen täytäntöönpanossa vankeusaikana. Lisäksi työryhmän tulee laatia ehdotus siitä, miten arviointia voidaan riskin vähentämiseksi hyödyntää myös vangin vapauttamisprosessin eri vaiheissa. Työryhmän on esitettävä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tarpeelliset muutosehdotukset. Työryhmän tulee myös selvittää, millainen tehostetun valvonnan tulisi olla silloin, kun vangin riski syyllistyä vakavaan väkivaltarikokseen vapautumisen jälkeen on arvioitu suureksi. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi mennessä. KORKEIN OIKEUS KKO:2011:15 Ulosottokaari Ulosmittaus Palkan arviointi Vapaakuukausi X Oy:n palveluksessa olevan A:n palkan määrä ulosmittauksessa oli arvioitu ulosottokaaren 4 luvun 47 :n nojalla (ns. fiktiivisen palkan ulosmittaus). A:lla, joka oli saanut X Oy:stä puhelinetuuden mutta jolle yhtiö ei ollut maksanut rahamääräistä palkkaa, ei ollut oikeutta mainitun luvun 52 :ssä tarkoitettuihin vapaakuukausiin. (Ään.) UK 4 luku 47 UK 4 luku 52 KKO:2011:16 Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, oliko sormen ojentajajänteen repeämä ja irtoaminen kiinnityksestään (mallet finger) syy-yhteydessä työtapaturmaan. (Ään.) TapVakL 4 1 mom KKO:2011:17 Ympäristörikos Ympäristön turmeleminen Kunnan ympäristölautakunta oli päätöksessään ympäristönsuojelulain 84 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla kieltänyt yhtiötä jatkamasta lämpölaitoksessaan viljankuoren ja -pölyn käyttämisen polttoaineena, kunnes lämpölaitoksen savukaasujen puhdistus oli järjestetty siten, että hiukkaspitoisuus oli alle päätöksessä määrätyn tason. Kieltomääräys oli sellainen yksittäistapausta koskeva määräys, jota tarkoitetaan rikoslain 48 luvun 1 :n 1 momentin 1 kohdassa. (Ään.) RL 48 luku 1 1 mom 1 kohta (578/1995, 579/2004) YmpäristönsuojeluL 84 1 mom 1kohta KKO:2011:18 Kiinteistönmuodostamislaki - Rasite Käyttöoikeus Kysymys kulkuyhteyttä koskevan rasitteen perustamisen edellytyksistä asemakaava-alueella. KML mom 11 kohta KML mom KKO:2011:19 Konkurssi - Pesänhoitajan tietojensaantioikeus Asianajaja Salassapito Kysymys konkurssipesän pesänhoitajan oikeudesta saada tietoja konkurssivelallisen asioita hoitaneen asianajotoimiston ja velallisen välisestä maksuliikenteestä. KonkurssiL 8 luku 9 1 mom L asianajajista 5 c 1 mom IhmisoikeusSop 6 art 1 kohta IhmisoikeusSop 6 art 3 c kohta KKO:2011:20 Veropetos - Törkeä veropetos Kirjanpitorikos Todistelu Oikeudenkäyntimenettely - Prosessinjohto Kysymys todistelusta ja näytön arvioinnista veropetosta ja kirjanpitorikosta koskevassa asiassa. Kysymys myös hovioikeuden todistelun vastaanottamista koskevasta menettelystä. RL 29 luku 1 RL 30 luku 9 OK 17 luku 11 1 mom KKO:2011:21 Sopimus - Sopimuksen syntyminen Valtuutus - Asemavaltuutus Osakeyhtiö Kaupan keskusliikkeenä toimineen osakeyhtiön aluepäällikkö oli neuvotellut perustettavaa yhtiötä edustaneiden A:n ja B:n kanssa sanotun yhtiön toimimisesta viiden vuoden ajan keskusliikkeen kauppiaana. Aluepäällikön sekä A:n ja B:n päästyä yksimielisyyteen sopimuksen sisällöstä A ja B olivat allekirjoittaneet keskusliikkeen toimesta laaditun yhteistyösopimuksen. Keskusliikkeen puolesta sopimusta ei ollut allekirjoitettu. Aluepäälliköllä ei sopimuksen luonne huomioon ottaen katsottu olleen asemaan perustuvaa kelpoisuutta tehdä keskusliikkeen puolesta kauppapaikkaa koskevaa sopimusta, eikä keskusliikettä sitovaa sopimusta ollut syntynyt. KKO:2011:22 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Käräjäoikeus, jonka käsittelyssä A oli asiamiehen edustamana, kat- Momentti 7 Momentti 3/2011

8 soi A:n rikkoneen törkeästi yhdyskuntapalvelun ehtoja ja muunsi rangaistuksen vankeudeksi. A vaati hovioikeudessa pääkäsittelyn toimittamista hänen henkilökohtaista kuulemistaan varten, koska hän ei ollut voinut tulla vankilaviranomaisten erehdyksen vuoksi kuulluksi henkilökohtaisesti käräjäoikeudessa. Hovioikeus hylkäsi pyynnön katsoen pääkäsittelyn toimittamisen selvästi tarpeettomaksi. Korkein oikeus katsoi, että A:n henkilökohtaisella kuulemisella saattoi olla merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Tämän vuoksi ja koska A ei ollut voinut tulla käräjäoikeudessa henkilökohtaisesti kuulluksi, pääkäsittelyn toimittaminen hovioikeudessa ei ollut oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 :n 2 momentin 6 kohdassa (165/1998) tarkoitetuin tavoin selvästi tarpeetonta. OK 26 luku 14 1 mom (165/1998) OK 26 luku 14 2 mom (165/1998) KKO:2011:23 Arpajaislaki - Arpajaisrikos Erehdys - Tunnusmerkistöerehdys - Kieltoerehdys Tahallisuus Vastaajat järjestivät yhdistyksen nimissä yleisölle pokeripeliturnaukset, joihin oli osallistumismaksu ja joissa jaettiin rahapalkintoja. Menettelyn katsottiin täyttävän arpajaisrikoksen tunnusmerkistön. Kysymys myös tunnusmerkistö- ja kieltoerehdyksestä. (Ään.) Ks. KKO:2008:119 ArpajaisL 2 RL 4 luku 1 RL 17 luku 16a KKO:2011:24 Konkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesään Kirjankustantaja X Oy ja konkurssiin asetettu Y Oy olivat maaliskuussa 2006 Y Oy:n ollessa jo maksukyvytön siirtyneet noudattamaan liikesuhteessaan ehtoa, jonka mukaan X Oy toimitti uusia kirjoja Y Oy:lle vain, jos Y Oy lyhensi X Oy:n erääntynyttä saatavaa ensin uuden tilauksen yhdenkertaista ja lukien kahdenkertaista arvoa vastaavalla määrällä. Korkeimman oikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla katsottiin, että maksut, joita ei voitu pitää miltään osin tavanomaisina, olivat omiaan vahingoittamaan velkojien etua vain siltä osin kuin Y Oy oli alkaen lyhentänyt velkaansa uusien toimitusten arvon ylittävällä määrällä. Tämä osuus maksuista määrättiin palautettavaksi takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 :n nojalla. (Ään.) Kysymys myös takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 5 :n soveltamisesta. (Ään.) TakSL 5 TakSL 10 KKO:2011:25 Kansainvälinen prosessioikeus Tuomioistuimen toimivalta - Suomen tuomioistuimen yleistoimivalta - Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta Kysymys siitä, oliko konkurssituomioistuimella kansainvälinen toimivalta tutkia konkurssipesän nostama muun muassa takaisinsaantia konkurssipesään koskeva kanne Panamasta, Sveitsistä ja Liechtensteinista olevia vastaajia vastaan. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2011:14 Julkinen hankinta - Soveltamisala - Hankintasopimuksen määritelmä - Vastikkeellisuus - Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö - Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käytännön järjestelyvastuun antaminen jätehuoltoyhtiön tehtäväksi Kaupunki oli yhdessä alueen muiden kuntien kanssa perustanut osakeyhtiön, jonka tehtävänä oli kuntien tekemän osakassopimuksen mukaan huolehtia jätehuollon järjestämisestä, jätteiden käsittelystä ja jätteiden hyötykäytön edistämisestä sopijakuntien alueella. Yhtiön taloudellisena toiminta-ajatuksena oli kattaa toimintakustannuksensa tuotoilla, jotka se hankki ensisijaisesti toiminnasta perittävillä maksuilla ja hyödynnettävien jätejakeiden myynnillä. Yhtiön harjoittamassa jätteiden hyödyntämisessä ja käsittelyssä oli kyse toiminnasta, josta kunnalla oli oikeus periä jätelain mukainen jätemaksu tai määrätä maksu suoritettavaksi sen lukuun toimivalle yhteisölle. Yhtiön osakassopimusta oli sittemmin muutettu niin, että yhtiön oli sovittu ottavan omistajakuntiensa puolesta hoitaakseen myös eräitä jätteenkuljetusten kilpailuttamiseen liittyviä tehtäviä heti, kun kunnat olivat tehneet kukin osaltaan päätökset jätelain 10 :n 1 momentin mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisestä. Näistä tehtävistä ei ollut sovittu suoritettavaksi taloudellista vastiketta yhtiölle. Asiassa ei ollut myöskään ilmennyt, että yhtiölle olisi annettu sille tältä osin uskottujen tehtävien osalta sellainen oikeus palvelujen hyödyntämiseen, jonka perusteella järjestelyn vastikkeellisuutta olisi ollut aihetta arvioida toisin. Kaupungin päätös järjestää alueensa jätteenkuljetus kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena siten, että kuljetuksen kilpailuttamiseen liittyvien tehtävien käytännön järjestelyvastuu annettiin yhtiölle, ei näin ollen sisältänyt julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua hankintaa koskevaa ratkaisua. Järjestelyä koskevan hakemuksen tutkiminen ei kuulunut markkinaoikeuden toimivaltaan. Laki julkisista hankinnoista 5 1 kohta ja 76 (348/2007) KHO:2011:16 Tietosuoja - Luottotietotoiminta - Luottopäätössuositus - Perintärekisteri - Henkilöluottotieto - Tietosuojalautakunnan toimivalta Tietosuojalautakunnalla ei ollut luottotietolain nojalla toimivaltaa myöntää poikkeusta perintäyhtiön toimeksiantoihin perustuvalle luottopäätössuositustoiminnalle. Tällaista toimintaa koskevassa asiassa tietosuojalautakunnan toimivalta ei myöskään voinut perustua henkilötietojen käsittelyä koskeviin henkilötietolain säännöksiin. Henkilötietolaki 40, 43 1 momentti ja 44 Luottotietolaki 1, 33, 35, 36, 38 ja 41 Laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta 2 ja 5 KHO:2011:17 Helsingin yliopiston apteekki - Sivuapteekin siirtäminen - Sivuapteekkilupa - Ennakkoratkai- 8

9 supyyntö unionin tuomioistuimelle Lääkelaitos (nykyisin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) on hyväksynyt Helsingin yliopiston apteekin hakemuksen sivuapteekin perustamiseksi Vantaalle sen jälkeen, kun Helsingin yliopiston apteekki on lakkauttanut erään Helsingissä sijainneen sivuapteekkinsa. Tämän jälkeen Lääkelaitos on erillisellä päätöksellä hylännyt siellä samanaikaisesti vireillä olleen hakemuksen, jolla yksityinen apteekkari oli hakenut lupaa perustaa sivuapteekki samalle alueelle Vantaalla. Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa eräiden yksityisten apteekkarien valituslupahakemuksesta arvioitavana, kohdeltiinko yksityistä apteekkaria syrjivästi sen vuoksi, että Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkien ja yksityisten apteekkarien sivuapteekkien perustamista koskevat eri lääkelain säännökset. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko hakemukset käsiteltävä yhdessä hallintolain 25 :n nojalla. Korkein hallinto-oikeus päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan SEUT 267 artiklassa tarkoitetun ennakkoratkaisupyynnön. 1. Onko unionin oikeuden sijoittautumisvapautta koskevaa SEUT 49 artiklaa tulkittava niin, että se on esteenä Suomen lääkelain apteekkien toimilupajärjestelmää koskevien säännösten soveltamiselle siitä syystä, että Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkien perustamisedellytykset poikkeavat yksityisten apteekkien perustamisedellytyksistä seuraavasti: a) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen lääkelain 52 :n 1 momentin nojalla myöntämällä luvalla yksityinen sivuapteekki voidaan perustaa alueelle, jolla ei väestömäärän vähäisyyden vuoksi voida katsoa olevan riittäviä toimintaedellytyksiä itsenäiselle apteekille, mutta jolla lääkkeiden saatavuuden vuoksi tarvitaan apteekkiliikettä ja yksityinen apteekkari jokaista sivuapteekkia varten myönnettävän erillisen luvan perusteella voi pitää enintään kolmea sivuapteekkia. Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekki taas voidaan perustaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kussakin tapauksessa lääkelain 52 :n 3 momentin nojalla antamalla luvalla, jonka myöntämisessä sovellettavaa harkintaa ei ole lain säännöksillä tai muilla kansallisilla määräyksillä rajattu muutoin kuin siten, että Helsingin yliopistolla voi olla enintään kuusitoista sivuapteekkia. b) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on yksityisen sivuapteekin sijoittumispaikkaa määritellessään otettava huomioon apteekin sijainti. Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkien sijoituspaikoista ei ole vastaavaa säännöstä ja nämä sivuapteekit ovat sijoittuneet eri puolelle Suomea. 2. Jos unionin tuomioistuin katsoo, että SEUT 49 artikla on edellä esitettyihin kysymyksiin annettujen vastausten osalta esteenä Helsingin yliopiston apteekkia koskevalle sivuapteekkilupajärjestelmälle, korkein hallinto-oikeus pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua seuraaviin lisäkysymyksiin: a) onko Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkilupajärjestelmästä johtuva sijoittautumisvapauden rajoitus perusteltavissa lääkehuoltoa ja farmasian opetusta koskevilla Helsingin yliopiston apteekin erityistehtävistä johtuvilla yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä, jotka ovat välttämättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia, ottaen huomioon että vastaavista erityistehtävistä ei ole säädetty Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkien osalta? b) johtuuko Helsingin yliopiston apteekille laissa asetetuista edellä selostetuista erityistehtävistä, että sitä voidaan pitää SEUT 106 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettuna yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottavana yrityksenä, ja jos näin on, oikeuttaako mainittu SEUT:n määräys poikkeamaan SEUT 49 artiklan sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön asettamista hallinnollista ennakkolupaa koskevista vaatimuksista Helsingin yliopiston sivuapteekkien osalta, ottaen huomioon että vastaavista erityistehtävistä ei ole säädetty Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkien osalta? Saatuaan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun yllä oleviin kysymyksiin korkein hallinto-oikeus antaa lopullisen päätöksensä täällä vireillä olevissa valitusasioissa. Lääkelaki 38, 40, 41 1 momentti, 42 1 momentti ja 52 1 ja 3 momentti Yliopistolaki (645/1997) 27 1 momentti Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 49 artikla sekä 106 artiklan 1 ja 2 kohta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta KHO:2011:18 Vammaispalvelu - Asunnon muutostyöt - WC:n äänieristys - Vaikeavammainen lapsi Vaikeavammaisen lapsen käytöshäiriö edellytti perheen WC:n varustamista äänieristyksellä. Äänieristyksen asentaminen WC:hen oli lapsen tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumisen kannalta välttämätöntä ja siitä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset tuli korvata vammaispalvelulain nojalla asunnon muutostyönä. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 2 momentti Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 12 KHO:2011:19 Valtion virkamies - Kirjallinen varoitus - Sananvapaus - Euroopan ihmisoikeussopimus - Arvosteleva kirjoitus - Asiallisuusvaatimus - Virkavelvollisuuksien rikkominen Yliopiston virkasuhteinen professori A oli lähettänyt tiedekuntansa professorikollegoille kirjelmän, jossa hän oli arvostellut yliopiston heikkoa johtamista ja esimiestoimintaa esimerkkitapauksin, joissa esiintyneet henkilöt olivat tunnistettavissa olevia ja kuuluivat yliopiston henkilöstöön. Yliopiston rehtori oli antanut professori A:lle valtion virkamieslain 24 :n mukaisen kirjallisen varoituksen muun ohella mainitun kirjelmän vuoksi. A:n mukaan kirjallisen varoituksen antaminen puuttui hänen sananvapauteensa. Virkamieslautakunta hylkäsi A:n tekemän oikaisuvaatimuksen katsoen, ettei perustuslain 12 :n 1 momentissa taattu sananvapaus ole rajoittamaton, vaan virkamiehen on julkisessa kirjoittelussa otettava huomioon virkavelvollisuutensa. Korkein hallinto-oikeus arvioi asiaa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa turvatun sananvapauden kannalta. Kirjallisen varoituksen antaminen puuttui A:n sananvapauteen. Sa- Momentti 9 Momentti 3/2011

10 nanvapauteen puuttumiselle oli valtion virkamieslain 14 :n 2 momentissa säädetty peruste ja siihen puuttumisella oli pyritty ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettuun hyväksyttävään tavoitteeseen eli toisten oikeuksien ja maineen suojeluun. A:lla oli sinänsä oikeutettu intressi saattaa muidenkin tietoon kielteisiä näkemyksiään yliopiston johtamisesta ja esimiestoiminnasta. A oli kuitenkin esittämällä muita henkilöitä koskevia tietoja näiden mainetta loukkaavalla ja halventavalla tavalla ja lähettämällä kirjelmän laajasti tiedekuntansa professorikollegoille käyttäytynyt tavalla, joka ei vastannut hänen asemansa ja tehtäviensä mukaisia vaatimuksia. Koska A oli aikaisemmin saamistaan suullisesta huomautuksesta ja kirjallisesta huomautuksesta huolimatta jatkanut epäasiallisena pidettyä kirjoitteluaan, yliopistolla ei ole enää ollut kirjallista varoitusta lievempää keinoa puuttua A:n toimintaan. Sananvapauteen puuttuminen kirjallisella varoituksella oli näin ollen ollut myös oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden ja sitä oli perusteltu ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan kannalta riittävin syin. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen. Suomen perustuslaki 12 1 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 10 artikla Valtion virkamieslaki 14 1 ja 2 momentti sekä 24 KHO:2011:20 Valtioneuvoston asetus - Valituskelpoisuus - Korkeimman hallinto-oikeuden toimivalta - Oikeussuojakeino - Hallintopäätös - Muu kuin julkisoikeudellinen oikeussuhde - Tekijänoikeuslain 26a :n mukainen maksu Korkein hallinto-oikeus ei tutkinut valitusta, jossa oli vaadittu tekijänoikeuslain 26a :n 3 momentin nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamista lainvastaisena. Suomen perustuslaki 21 1 momentti, 99 1 momentti ja 107 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta 1 1 momentti ja 2 1 momentti Hallintolainkäyttölaki 1 1 momentti, 4, 5 1 momentti Ks. ja vrt. KHO:2010:27. KHO:2011:22 Yhdenvertaisuuslaki - Syrjintä ja häirintä - Romaniväestö - Televisio-ohjelmasarja - Yleisradio - Sananvapaus Arvioitaessa sitä, oliko Manne-tv/ Romano-tv -ohjelmasarjan esittämisellä rikottu yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa ja mainitun pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua häirinnän kieltoa, oli otettava huomioon perustuslain 12 :n 1 momentissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa turvattu sananvapauden suoja. Suomen perustuslaki 6 2 momentti, 12 1 momentti ja 22 Yhdenvertaisuuslaki 2 2 momentti, 6 ja 13 1 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 10 artikla KHO:2011:24 Julkinen hankinta - Soveltamisala - Kuntien yhteistoiminta - Sairaankuljetus - Hankintasopimuksen määritelmä - Hankinta hankintayksikön sidosyksiköltä Kaupunki oli päättänyt tehdä yhdessä eräiden muiden alueen kuntien kanssa sopimuksen sairaankuljetuksen toteuttamisesta yhteistoimintana. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kunnat sopivat sairaankuljetuksen järjestämisestä siten, että sairaankuljetuksen toteuttaa yhden sopijapuolena olevan kaupungin liikelaitoksena toimiva pelastuslaitos, mutta että kansanterveyslain mukainen vastuu sairaankuljetuksen järjestämisestä säilyy kullakin kunnalla. Sopimuksessa oli muun ohella määräykset kuntien maksettavaksi tulevasta vuosimaksusta, jonka pelastuslaitoksen johtokunta vahvistaa, sekä siitä, että toiminnalla ei tavoitella taloudellista voittoa, vaan se järjestetään niin sanotulla omakustannusperiaatteella. Yhteistoimintasopimuksessa katsottiin olevan kyse oikeudellisesti erillisten yksiköiden välisestä kirjallisesta sopimuksesta, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli sopia palvelun tuottamisesta taloudellista vastiketta vastaan. Kyse oli siten sopimuksesta, jota oli pidettävä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettuna hankintasopimuksena. Kaupunki kuitenkin valvoi, muun ohella pelastuslaitoksen johtokuntaan nimeämiensä edustajien sekä yhteistoimintasopimuksen määräysten nojalla, yhdessä muiden edellä mainittujen kuntien kanssa pelastuslaitosta samalla tavoin kuin se valvoi omia toimipaikkojaan, ja pelastuslaitos harjoitti pääosaa toiminnastaan näiden kuntien kanssa. Sopimusjärjestelyyn ei näin ollen tullut soveltaa julkisista hankinnoista annettua lakia. Äänestys perusteluista 4-1. Laki julkisista hankinnoista 1 3 momentti (348/2007), 5 1 kohta, 10 ja 76 (348/2007) Kuntalaki 2 3 momentti, 76 1 ja 2 momentti sekä 77 1 momentti Kansanterveyslaki 5 2 momentti ja 14 1 momentti 3 kohta (928/ 2005) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) 4 1 momentti Pelastuslaki 1 1 ja 2 momentti sekä 3 Laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta 4 KHO:2011:25 Ulkomaalainen - Oleskelulupa - Kansainvälinen suojelu - Humanitaarinen suojelu - Aseellinen selkkaus - Pääsy turvalliselle alueelle - Täsmällinen ja ajantasainen maatietous Kansainvälistä suojelua hakeva henkilö oli kotoisin Afganistanin piirikunnasta, jossa ajankohtaisen maatietouden mukaan oli myös turvalliseksi katsottavia alueita. Harkittaessa kansainvälisen suojelun toissijaisia muotoja oli kuitenkin otettava huomioon, että maahan palautettaessa henkilön tulee käytännössä päästä tuolle alueelle turvallisesti. Maantieyhteyttä ei voitu pitää turvallisena. Myöskään muita esitettyjä matkustusvaihtoehtoja ei voitu pitää turvapaikanhakijan kannalta toteuttamiskelpoisina. Koska asianomaisen kohdalla ei ollut mahdollisuutta sisäiseen pakoon muulle paikkakunnalle, hänelle oli myönnettävä oleskelulupa ulkomaalaislain 88a :ssä tarkoitetun humanitaarisen suojelun perusteella. Suomen perustuslaki 9 4 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 3 artikla Euroopan unionin perusoikeuskirja 2, 18 ja 19 artikla Ulkomaalaislaki 3 13 kohta, 87, 88, 88 a ja 88e 10

11 KHO:2011:28 Ulkomaalaisasia - Muukalaispassi - Erityinen syy - Kohtuuttomuus - Asevelvollisuus - Turkki Vuonna 1968 syntynyt Turkin kansalainen A oli saapunut Suomeen hieman yli 20-vuotiaana ja asunut Suomessa noin 20 vuotta. Hänen perheeseensä kuului suomalainen puoliso ja alaikäisiä lapsia. A:lle oli myönnetty Turkin passi vuonna 1991, ja sen voimassaoloa oli pidennetty useita kertoja. Vuoden 2008 jälkeen voimassaoloa ei ollut pidennetty, koska A ei ollut suorittanut asepalvelusta Turkissa. Muukalaispassia Suomessa hakenut A oli vuosien mittaan useita kertoja uusinut Turkin passinsa voimassaolon tietoisena asevelvollisuudestaan Turkissa ja siitä, että passin uusiminen ennen asevelvollisuusiän päättymistä edellyttää jossakin vaiheessa asevelvollisuusasian selvittämistä Turkin viranomaisten kanssa. Asevelvollisuuden suorittaminen A:n olosuhteissa olisi ymmärrettävästi hankalaa ottaen huomioon A:n perheolosuhteet, pitkä asumisaika Suomessa ja A:n ikä. Näitä vaikeuksia ei kuitenkaan voitu asevelvollisuudesta saatu selvitys huomioon ottaen pitää sellaisina, että muukalaispassin epääminen olisi ollut kohtuutonta. Muukalaispassin myöntämiseen ei näin ollen ollut laissa edellytettyä erityistä syytä. Asiassa otettiin lisäksi huomioon, että A ei ollut missään vaiheessa hakenut Turkin viranomaisilta vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta eikä muutenkaan ollut yhteydessä Turkin asianomaisiin viranomaisiin. A ei näin ollen ollut käyttänyt kansallisia oikeussuojakeinojaan Euroopan neuvostoon kuuluvassa Turkissa. Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä A:n hakemuksen. Äänestys 3 2. Ulkomaalaislaki momentti KHO:2011:29 Julkinen hankinta - Tarjoajien valinta - Tarjouskilpailun ulkopuolelle sulkeminen - Verovelka - Arvonlisävero - Suhteellisuusperiaate - Tarjoajan selvittämisvelvollisuus - Tarjousasiakirjat Tarjoaja oli liittänyt tarjoukseensa tarjouspyynnössä vaaditun verovelkatodistuksen sekä lisäksi luettelon veroveloista. Näistä asiakirjoista ilmeni, että tarjoajalla oli maksamatta erääntyneitä arvonlisäveroja ja niihin liittyneitä viivästysseuraamuksia. Verovelkoja koskeneessa luettelossa oli maininta maksujärjestely ja päivämäärä. Tarjoukseen liitetyistä asiakirjoista ei sitä vastoin ilmennyt tarjoajan myöhemmin markkinaoikeudessa esittämiä maksujärjestelyn yksityiskohtia ja maksujärjestelyn toteutumista koskeneita seikkoja. Tarjoukseen liitetyt asiakirjat osoittivat, että tarjoaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa arvonlisäveroa. Hankintayksikkö oli voinut perustaa päätöksensä valittajan sulkemisesta tarjouskilpailun ulkopuolelle näihin tarjoukseen liitetyistä asiakirjoista saatuihin tietoihin. Hankintalain 54 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa veroja. Kun otettiin huomioon, että kysymys oli maksamatta jätetystä arvonlisäverosta, jonka määrä ei ollut vähäinen, sekä se seikka, että tarjoaja oli esittänyt tarkempaa selvitystä maksujärjestelyn yksityiskohdista ja maksujärjestelyn toteuttamisesta vasta markkinaoikeudessa, hankintayksikön päätös ei ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen. Laki julkisista hankinnoista 54 1 momentti 5 kohta ja 55 1 momentti KHO:2011:30 Vaalilaki - Eduskuntavaalit - Vaalitoimielin - Vaalipiirilautakunta - Kokoonpano - Puolue - Poliittinen edustavuus - Aluehallintovirasto Vaalilain 11 :n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto asettaa vaalipiirilautakunnan. Pykälän 2 momentin mukaan vaalipiirilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä neljä varajäsentä. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Aluehallintovirasto oli asettanut vaalipiirilautakunnan määräten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme jäsentä siten, että he edustivat viittä eri puoluetta, ja neljä varajäsentä siten, että he edustivat samoista puolueista neljää. Sellaisen puolueen piirijärjestö, jonka edustajaa ei ollut valittu jäseneksi eikä varajäseneksi, valitti aluehallintoviraston päätöksestä. Vaalilain säännös vaalipiirilautakunnan kokoonpanosta ei estänyt sitä, että varajäsenet asetettaisiin eri puolueista kuin varsinaiset jäsenet. Vaalipiirilautakuntaan ei kuitenkaan ollut valittu samasta puolueesta enempää kuin yksi edustaja jäseneksi ja vastaavasti varajäseneksi. Päätös ei ollut lainvastainen. Vaalilaki 11 KHO:2011:32 Toimeentulotuen myöntäminen - Järjestämisvastuu - Tahdonvastainen psykiatrinen sairaalahoito - Kuntien keskinäiset korvaukset - Perusteeton etu Henkilön tahdostaan riippumatta psykiatrisessa sairaalahoidossa olemista ei pidetty toimeentulotuesta annetun lain 14 :n 1 momentissa tarkoitettuna oleskeluna laitoksen sijaintikunnassa. Toimeentulotuen myöntäminen kuului kotikunnalle, jossa henkilö oli oleskellut vakinaisesti ennen mainittua hoitoa. Kotikunta velvoitettiin korvaamaan laitoksen sijaintikunnalle sen myöntämä toimeentulotuki. Laki toimeentulotuesta 14 Sosiaalihuoltolaki 1 2 momentti, 13 1 momentti ja 51 Mielenterveyslaki 6 KHO:2011:33 Valtiontuki - Hallintovalitus - Maakunnan myöntämä takaus - Voimassa oleva tuki - Uusi tuki - Tukiohjelma - Komission muodollinen tutkintamenettely - Esteellisyys Ahvenanmaan maakunnan hallitus oli valituksenalaisella päätöksellään myöntänyt maakuntatakauksen muun ohella liikehuoneistojen vuokrausta harjoittavalle osakeyhtiölle. Valtiontukiviranomaisena maakunnan hallituksen olisi ennen päätöksen tekemistä tullut luotettavasti selvittää Euroopan unionin valtiontukisäännösten ja määräysten mahdollinen soveltuvuus kyseessä olevaan takaukseen. Asiassa oli myös kysymys siitä, voitiinko takausta korkeimmassa hallinto-oikeudessa vedotun il- Momentti 11 Momentti 3/2011

12 moitetun tukiohjelman perusteella pitää voimassa olevana tukena. Korkein hallinto-oikeus kumosi lainvastaisena Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksen, joka oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä sekä valtiontukea koskevien määräysten ja -säännösten noudattamatta jättämisen että esteellisyyden perusteella. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artiklan 1 kappale ja 108 artiklan 3 kappale Neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä artikla 1 alakohdat a-d sekä artikla 2 ja 3 Komission asetus (EY) N:o 794/ 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 4 artiklan 1kohta Landskapslag (ÅFS 1966:14) om landskapsgaranti för industrier och vissa andra näringsgrenar 1 (ÅFS 1979:84) 1 momentti (ÅFS 1979:84), 4 (ÅFS 2002:23) sekä 5 3 momentti Landskapslag om Ålands (landskapsstyrelse) (ÅFS 42/1971, 1975/59) 16 1 momentti 2 ja 5 kohta sekä 16 3 momentti Landskapslag om ärendenas handläggning i (landskapsstyrelsen) (ÅFS 58/1975) 3 1 momentti Ks. mm. KHO 2010:29 ja KHO 2010:30. Ks. myös KHO 2011:34 ja KHO 2011:35. KHO:2011:34 Valtiontuki - Hallintovalitus - Osakemerkintä - Voimassa oleva tuki - Uusi tuki - Tukiohjelma - Komission muodollinen tutkintamenettely - Esteellisyys Ahvenanmaan maakunnan hallituksen valituksenalainen päätös koski osakkeiden merkitsemistä muun ohella liikehuoneistojen vuokrausta harjoittavan osakeyhtiön suunnatussa osakeannissa. Valtiontukiviranomaisena maakunnan hallituksen olisi ennen päätöksen tekemistä tullut luotettavasti selvittää Euroopan unionin valtiontukisäännösten ja määräysten mahdollinen soveltuvuus kyseessä olevaan osakemerkintään. Asiassa oli myös kysymys siitä, voitiinko osakkeiden merkitsemistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa vedotun ilmoitetun tukiohjelman perusteella pitää voimassa olevana tukena. Korkein hallinto-oikeus kumosi lainvastaisena Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksen, joka oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä sekä valtiontukea koskevien määräysten ja -säännösten noudattamatta jättämisen että esteellisyyden perusteella. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artiklan 1 kappale ja 108 artiklan 3 kappale Neuvoston asetus (EY) N:o 659/ 1999 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä artikla 1 alakohdat a-d sekä artikla 2 ja 3 Komission asetus (EY) N:o 794/ 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 4 artiklan 1kohta Landskapslag om Ålands (landskapsstyrelse) (ÅFS 42/1971, 1975/59) 16 1 momentti 2 ja 5 kohta sekä 16 3 momentti Landskapslag om ärendenas handläggning i (landskapsstyrelsen) (ÅFS 58/1975) 3 1 momentti Ks. mm. KHO:2010:29 ja KHO:2010:30. Ks. myös KHO:2011:33 ja KHO 2011:35. KHO:2011:35 Valtiontuki - Kunnallisvalitus - Osakemerkintä - Voimassa oleva tuki - Uusi tuki - Tukiohjelma - Komission muodollinen tutkintamenettely Maarianhaminan kaupunginhallituksen valituksenalainen päätös koski osakkeiden merkitsemistä muun ohella liikehuoneistojen vuokrausta harjoittavan osakeyhtiön suunnatussa osakeannissa. Valtiontukiviranomaisena kaupunginhallituksen olisi ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä tullut luotettavasti selvittää Euroopan unionin valtiontukisäännösten ja määräysten mahdollinen soveltuvuus kyseessä olevaan osakemerkintään. Asiassa oli myös kysymys siitä, voitiinko osakkeiden merkitsemistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa vedotun ilmoitetun tukiohjelman perusteella pitää voimassa olevana tukena. Kumottuaan jo aikaisemmin osapäätöksellään Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen asiassa antaman päätöksen korkein hallinto-oikeus kumosi Maarianhaminan kaupunginhallituksen päätöksen, joka oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artiklan 1 kappale ja 108 artiklan 3 kappale Neuvoston asetus (EY) N:o 659/ 1999 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä artikla 1 alakohdat a-d sekä artikla 2 ja 3 Komission asetus (EY) N:o 794/ 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 4 artiklan 1 kohta Kommunallagen för landskapet Åland 111 Verotusasiat KHO:2011:21 Elinkeinotulon verotus - Ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle - Sulautuminen - Tappiontasaus - Ruotsissa asuva tytäryhtiö Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa elinkeinotulon verotusta koskevassa keskusverolautakunnan päätöksestä tehdyssä valituksessa oli kysymyksenä, saako A Oy vähentää siihen sulautuvalle ruotsalaiselle tytäryhtiölle B Ab:lle vahvistetut tappiot tuloverolain 123 :n 2 momentin mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklassa tarkoitetun ennakkoratkaisupyynnön: 1. Edellyttävätkö SEUT 49 ja 54 artiklat, että vastaanottava yhtiö saa verotuksessaan vähentää siihen sulautuneen toisessa jäsenvaltiossa asuneen yhtiön siellä harjoitetun toiminnan tappiot sulautumista edeltäneiltä vuosilta, kun vastaanottavalle yhtiölle ei 12

13 muodostu sulautuneen yhtiön asuinvaltioon kiinteää toimipaikkaa ja kun vastaanottava yhtiö saa kansallisten säännösten mukaan vähentää sulautuneen yhtiön tappioita, jos sulautunut yhtiö on ollut kotimainen tai tappiot ovat syntyneet tässä valtiossa sijainneessa kiinteässä toimipaikassa? 2. Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko SEUT 49 ja 54 artikloilla vaikutusta siihen, tuleeko vähennettävän tappion määrä laskea vastaanottavan yhtiön asuinvaltion verolainsäädännön mukaan vai pidetäänkö vähennettävinä tappioina sulautuvan yhtiön asuinvaltion lain mukaan siellä vahvistettuja tappioita? Tuloverolaki 117, ja 2 momentti ja momentti Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 49, 54 ja 267 artikla KHO:2011:26 Ennakkoperintä - Ennakonpidätysvelvollisuus - Työnantajan sosiaaliturvamaksu - Arviomaksuunpano - Lentopiste-etu - Yksityiskäyttö - Edun palkanluonteisuus - Edun arvostaminen Yhtiö ei ollut valvonut työntekijöidensä saamien lentopiste-etujen käyttöä eikä estänyt työnantajan maksamista lentomatkoista saatujen pisteiden käyttöä työntekijöiden yksityistarkoituksiin. Yhtiössä toimitetun verotarkastuksen perusteella Konserniverokeskus oli vuonna 2007 katsonut yhtiön laiminlyöneen ennakonpidätysvelvollisuutensa vuosien aikana työntekijöiden työnantajan maksamista lentomatkoista saamien lentopisteiden yksityiskäytön osalta. Konserniverokeskus oli toimittanut laiminlyötyjen ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen osalta ennakkoperinnän arviomaksuunpanot. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lentopisteistä saadun edun ennakkoperintään liittyi sellaisia avoimia kysymyksiä, jotka edellyttäisivät nimenomaisia säännöksiä osapuolten velvollisuuksista ja edun arvon määrittelystä. Ennakkoperintälakia oli perusteltua tulkita niin, ettei kysymyksessä olevien lentopisteiden käytöstä muodostunut ennakkoperintälaissa tarkoitettuun palkkaan rinnastuvaa etua. Yhtiön ei voitu katsoa laiminlyöneen ennakonpidätysvelvollisuuttaan. Maksuunpanot kumottiin tältä osin. Ennakkoperintälaki 9 1 ja 2 momentti, 13 1 ja 3 momentti, 41 1 ja 2 momentti Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta 1 (1278/1999, 1207/ 2001 ja 705/2003) ja 2 (1207/ 2001), 10 2 momentti (461/1985), 3 momentti (1569/1995) ja 4 momentti (613/1978) KHO:2011:27 Ennakkoperintä - Työnantajan järjestämä työterveyshuolto - Sairaanhoitovakuutus - Tavanomainen ja kohtuullinen henkilökuntaetu - Ennakkoratkaisu Osakeyhtiö A oli suunnitellut ottaa henkilöstölleen sairaanhoitovakuutuksen, joka täydentäisi yhtiön yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa. Vakuutettuina olisivat kaikki yhtiön ja sen tytäryhtiöiden noin 700 vakituista työntekijää, joiden työsuhde olisi kestänyt yli kuusi kuukautta. Vakuutuksesta korvattaisiin sairauden tai tapaturman aiheuttamia hoitokuluja sairaus-/tapaturmakohtaiseen euron ylärajaan saakka ja ilman omavastuuta. Korvattaviksi hoitokuluiksi katsottaisiin vakuutusehtojen mukaan sairauden tai vamman tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuvat kustannukset, mukaan luettuna muun muassa leikkauskustannukset sekä sairaalan hoitopäivämaksut vakuutuskirjassa mainittuun enimmäiskorvausmäärään saakka. Erikoislääkärin antaman hoidon ja määräämien tutkimusten korvattavuuden edellytyksenä olisi työterveyslääkärin lähete. Vain poikkeuksellisissa akuuttitapauksissa työntekijä voisi hakeutua suoraan hoitoon. Vakuutuksesta korvattaisiin myös lääkekustannuksia. Vakuutuksen keskimääräinen vuosimaksu olisi 273 euroa työntekijää kohden. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sairaanhoitovakuutuksen kautta työntekijöille tarjolla olevaa, yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa täydentävää palvelutarjontaa ei ollut pidettävä epätavanomaisena tai kohtuuttomana, kun otettiin huomioon sekä palvelujen käyttöä koskevat vakuutusehdot että työnantajan vakuutuksesta maksama määrä. Vakuutusmaksujen ei katsottu muodostavan A Oy:n työntekijöille veronalaista tuloa eikä yhtiö ollut velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä työntekijöille otettavan sairaanhoitovakuutuksen perusteella. Konserniverokeskuksen antama ennakkoratkaisu, joka on ollut voimassa vuoden 2009 loppuun saakka. Äänestys 3-2. Ennakkoperintälaki 13 3 momentti Tuloverolaki 69 1 momentti 1kohta KHO:2011:31 Henkilökohtaisen tulon verotus - Hallituksen jäsenen palkkio - Tulon kohdistaminen - Pääomasijoitustoiminta A työskenteli pääomasijoitustoimintaa harjoittavan X Oy:n palveluksessa. Hänen oli tarkoitus toimia Y Oy:n hallituksessa X Oy:n nimittämänä jäsenenä. Kun otettiin huomioon ennakkoperintälain 13 :n 1 momentin 2 kohdan säännös sekä osakeyhtiön hallituksen jäsenyyden luonne henkilökohtaisena tehtävänä, jossa voi toimia vain luonnollinen henkilö, palkkio hallituksen jäsenyydestä oli A:n henkilökohtaista palkkaa eikä X Oy:n elinkeinotuloa. Ennakkoratkaisu vuosille 2010 ja Tuloverolaki 61 2 momentti Ennakkoperintälaki 13 1 momentti 2 kohta Osakeyhtiölaki 6 luku 10 1 momentti Ympäristöasiat KHO:2011:15 Jätelaki - Jätetiedosto - Jätetiedostoon hyväksynnän peruuttaminen - Elinkeinovapaus - Vastuu ympäristöstä - Suhteellisuusperiaate - Asianosaisen kuuleminen Alueellinen ympäristökeskus oli peruuttanut päätöksensä, jolla yhtiö oli hyväksytty jätetiedostoon, ja poistanut yhtiön jätetiedostosta. Jätetiedostoon hyväksynnän peruuttaminen oli oikeudelliselta luonteeltaan valvonnallinen hallintotoimi eikä rangaistusluonteinen seuraamus. Asiassa saadun selvityksen perusteella oli ilmeistä, että yhtiön toimintaa ei ollut hoidettu kaikilta osin asianmukaisesti ympäristölainsäädännön, erityisesti jätelain tarkoittamalla tavalla. Puutteet olivat olleet olennaisia ja ainakin osin järjestelmällisiä. Valvontavi- Momentti 13 Momentti 3/2011

14 ranomaisen tietoon tulleiden seikkojen perusteella oli lisäksi ilmeistä, että yhtiön toiminnasta oli aiheutunut jätelain 50 a :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaista vaaraa tai haittaa ympäristölle. Asiassa ilmenneitä tosiseikkoja arvioitiin erityisesti elinkeinovapauden ja julkisen vallan ympäristövastuun kannalta. Ympäristökeskus oli sen käytettävissä ollut selvitys ja toiminnan laatu huomioon ottaen voinut peruuttaa yhtiön jätetiedostomerkinnän hyväksynnän käyttämättä ensin jätelaissa tarkoitettuja muita valvontakeinoja. Päätös ei ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen eikä myöskään loukannut yhtiön omaisuudensuojaa. Asiassa oli kysymys myös siitä, oliko yhtiölle varattu tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain 34 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Suomen perustuslaki 18 1 momentti ja 20 Jätelaki (1072/1993) 1, 37 (1583/ 2009), 49 (1583/2009), 49a (91/ 2000) 1 kohta, 50 (1583/2009), 50a (91/2000) ja 67 (729/2005) Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäinen lisäpöytäkirja 1 artikla Hallintolaki 34 1 momentti KHO:2011:23 Maankäyttö ja rakentaminen - Rakennusluvan ehto - Rakennusluvan muutos - Rakennuksen käyttöönotto - Loppukatselmus - Katselmuspöytäkirja - Hallintopäätös - Valituskelpoisuus Viranhaltija oli hyväksynyt rakennuksen otettavaksi käyttöön rakennusluvan ehdon vastaisesti. Viranhaltijan päätöksellä, joka sisältyi katselmuspöytäkirjaan, oli muutettu rakennuslupapäätöstä. Päätös voitiin saattaa oikaisuvaatimuksin kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki 125, 141, 153, momentti Hallintolainkäyttölaki 5 Ks. ja vrt. KHO 2010:72 ja KHO T KKO:N VALITUSLUVAT VL: Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, olivatko vasemman olkanivelkuopan etualareunuksen irtirepeytyminen (Bankartin vaurio), vasemman olkanivelkuopan yläreunuksen rispaantuminen, vasemman olkaluun pään Hill-Sachs vaurio, vasemman kiertäjäkalvosimen kiinnityksen rispaantuminen ja vasemman olkanivelen epävakaus syy-yhteydessä sattuneeseen tapaturmaan sekä olivatko vasemman olkanivelen pitkittyneet vaivat jälkeenkin syy-yhteydessä mainittuun tapaturmaan. VL: Kanne Oikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminen Ulosottoviranomainen oli ulosottolain nojalla pannut A:n tilillä olevia rahavaroja takavarikkoon, koska varojen luovutus voitiin todennäköisesti peräyttää takaisinsaannilla. B:n ulosottovelkojat vaativat A:ta vastaan nostamassaan kanteessa ensisijaisesti, että käräjäoikeus vahvistaa sanottujen varojen olevan B:n varoja tai ainakin hänen määräysvallassaan olevia varoja ja velvoittaa A:n palauttamaan varat kantajille. Toissijaisesti kantajat vaativat takaisinsaantisäännösten nojalla varoja koskeneen järjestelyn peräyttämistä. B:n konkurssipesä osallistui oikeudenkäyntiin väliintulijana kantajien puolella. Käräjäoikeus katsoi, ettei kantajilla ollut laillista oikeutta vahvistuskanteen nostamiseen ja jätti kanteen tältä osin tutkimatta sekä hylkäsi takaisinsaantikanteen liian myöhään nostettuna. Hovioikeus katsoi kantajilla olevan oikeudellinen tarve vaatia varojen vahvistamista B:n varoiksi tai hänen määräysvallassaan oleviksi varoiksi. Hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen ja poisti käräjäoikeuden lausuman toissijaisesta takaisinsaantikanteesta. Kysymys kantajien kanneoikeudesta ja B:n asemasta oikeudenkäynnissä. VL: Yksityishenkilön velkajärjestely - Painavat syyt A:n velkajärjestelyhakemus oli vuonna 2005 hylätty, koska hänen oli katsottu velkaantuneen ilmeisen kevytmielisesti. A haki velkajärjestelyä uudelleen vuonna Kysymys siitä, oliko velkajärjestelyn myöntämiselle uuden hakemuksen perusteella yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 10a :ssä tarkoitettuja painavia syitä. VL: Ulosottokaari - Täytäntöönpanoriita Oikeudenkäyntikulut Kihlakunnanvouti ulosmittasi sivullisen kiinteistön antamatta täytäntöönpanoriitaosoitusta. Sivullinen nosti täytäntöönpanoriitakanteen ulosottovelkojia vastaan, joita olivat muun muassa Verohallinto ja kaupunki. Sivullinen voitti pääasian. Kysymys siitä, voitiinko Verohallinnon ja kaupungin oikeudenkäyntikuluvastuuta sivulliseen nähden kohtuullistaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8b :n nojalla ja oikeudenkäyntikuluvastuun jakaantumisesta ulosottovelkojien kesken. VL: Sotilasrikos - Luvaton poissaolo Karkaaminen Varusmiespalvelustaan suorittamaan määrätty A oli jäänyt saapumatta palveluspaikkaansa määräaikaan mennessä jatkaen poissaoloaan saakka, jolloin hän oli oma-aloitteisesti saapunut palveluspaikkaansa. Palveluspaikkaan saapumisen jälkeen A oli samana päivänä hakenut muutosta palveluksenaloittamisajankohtaan perustellen hakemustaan alkaneilla ja päättyviksi arvioiduilla opinnoillaan. Hakemus oli hyväksytty ja A oli määrätty saapumaan uudelleen palvelukseen Kysymys siitä, oliko A:n poissaolosta aiheutunut tai voinut aiheutua olennainen keskeytys hänen koulutuksessaan tai muuten olennaista haittaa palvelukselle ja oliko A syyllistynyt poissaolollaan rikoslain 45 luvun 10 :n mukaiseen karkaamiseen. VL: Sotilasrikos - Luvaton poissaolo Karkaaminen Varusmiespalvelustaan suorittamaan määrätty A oli jäänyt saapumatta palveluspaikkaansa määräaikaan mennessä jatkaen poissaoloaan saakka, jolloin hän oli saapunut palveluspaikkaansa. Palveluspaikkaan saapumisen jälkeen A oli samana päivänä hakenut muutosta palveluksen- 14

15 aloittamisajankohtaan perustellen hakemustaan alkaneilla ja päättyviksi arvioiduilla opinnoillaan. Hakemus oli hyväksytty ja A oli määrätty saapumaan uudelleen palvelukseen Kysymys siitä, oliko A:n poissaolosta aiheutunut tai voinut aiheutua olennainen keskeytys hänen koulutuksessaan tai muuten olennaista haittaa palvelukselle ja oliko A syyllistynyt poissaolollaan rikoslain 45 luvun 10 :n mukaiseen karkaamiseen. VL: Kiinteistön kauppa - Laatuvirhe - Hinnanalennus Vahingonkorvaus Elinkeinonharjoittajien välisessä liikerakennusta koskevassa kiinteistön kaupassa oli sovittu ostajan ja myyjän välisestä kaupan kohdetta koskevasta vastuunjaosta. Myyjän toimesta oli laadittu rakennuksen peruskuntoarvio ja kustannusarvio. Myyjä otti vastattavakseen mahdollisesta maaperän pilaantumisesta. Ostaja puolestaan otti vastattavakseen kaikista mahdollisista rakennuksen korjaamisessa tai purkamisessa tarvittavista toimenpiteistä ja näistä aiheutuvista kustannuksista siitä huolimatta, oliko niitä huomioitu kustannusarviossa, ja olivatko ne olleet kaupantekohetkellä mahdollisesti piileviä tai oliko niillä terveydelle tai ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Myöhemmin rakennuksessa oli havaittu alapohjan kosteusvaurio ja rakennuksen ikkunoiden korjaustarvetta, joiden puutteiden johdosta ostaja vaati hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. Kysymys kauppakirjan rajoitusehdon merkityksestä myyjän vastuuseen. VL: Yksityiselämän suoja - Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Kunnianloukkaus - Törkeä kunnianloukkaus Sananvapaus Television pääuutislähetyksessä ja kahdessa muussa uutislähetyksessä oli liitetty yritystoimintaa harjoittavat puolisot talousrikosepäilyihin, joita koskeva esitutkinta oli kesken. Uutisessa tarkoitetuista teoista kätkemisrikosten osalta tehtiin myöhemmin syyttämättäjättämispäätös ja kirjapitorikosten osalta syyte hylättiin. Kysymys siitä, olivatko uutisten toimittaja ja vastaava toimittaja syyllistyneet kahteen törkeään kunnianloukkaukseen ja kahteen yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. VL: Tapaturmakorvaus Ammattitauti Kysymys siitä, oliko kuulonalenema aiheutunut todennäköisesti pääasiallisesti työperäisestä melualtistuksesta ja oliko kuulonalenema korvattava ammattitautina. VL: Rangaistuksen täytäntöönpano Sakon muuntorangaistus A:lle tuomitun sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpano oli keskeytetty väliaikaisesti A:n haettua yksityishenkilön velkajärjestelyä. Hakemus oli jätetty sittemmin tutkimatta. Kysymys siitä, otettiinko sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon käytettävissä olevaa kolmen vuoden aikaa laskettaessa huomioon ne kalenterivuodet, joiden aikana muuntorangaistuksen täytäntöönpano oli ollut yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain perusteella keskeytettynä. VL: Oikeushenkilön rangaistusvastuu - Yhteisösakko Työrikos Työturvallisuusrikos Yhtiön paperitehtaan työntekijä oli vammautunut käyttäessään paperirullien päätylappupuristinta, jonka hovioikeus oli todennut olleen työturvallisuusmääräysten vastaisessa tilassa. Koneeseen ei ollut tehty työturvallisuusmääräysten edellyttämiä parannuksia työntekijän vammautumisen jälkeen. Syyttäjä on vaatinut teknisenä johtajana työskennelleelle A:lle, käyttöpäällikkö B:lle ja vuoromestari C:lle rangaistusta työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi syyttäjä on vaatinut yhtiön tuomitsemista yhteisösakkoon. Hovioikeus oli hylännyt A:han ja B:hen kohdistetun syytteen vahinkotapahtumaa edeltäneen tekoajan osalta, koska heidän työsuhteensa olivat vasta alkaneet eikä heidän tämän vuoksi voitu katsoa syyllistyneen väitettyihin laiminlyönteihin. Koska A ja B olivat ryhtyneet työntekijän vammautumisen jälkeen riittäviin toimenpiteisiin ja päätösvalta investoinneista oli ollut yhtiössä ylemmällä tasolla, syyte oli hylätty myös tapahtuman jälkeisen tekoajan osalta. C:hen kohdistettu syyte oli hovioikeudessa hylätty, koska tapahtumaa edeltäneiden puutteiden lukeminen yksin hänen syykseen olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaista. Vahinkotapahtuman jälkeen syntynyt tietoisuus koneesta ja sen virheellisistä käyttötavoista oli siirtänyt vastuun pois C:ltä. Koska syyte työturvallisuusrikoksesta oli kaikilta osin hylätty, hovioikeus oli hylännyt myös syyttäjän vaatimuksen yhtiön tuomitsemisesta yhteisösakkoon. Kysymys siitä, olivatko A, B ja C syyllistyneet työturvallisuusrikokseen, sekä yhteisösakon tuomitsemisen edellytyksistä. VL: Yrityssaneeraus Säätiö Kysymys siitä, voiko säätiö olla yrityssaneerauksen kohteena. VL: Ulosottolaki - Ulosottovalitus Muutoksenhaku Velallisen omistamat kiinteistöt oli myyty ulosottomiehen toimittamalla vapaalla myynnillä. Kysymys velallisen oikeudesta hakea muutosta kiinteistöjen myyntiin sen jälkeen, kun kiinteistöjen myynnistä saadut varat oli tilitetty velkojalle. VL: Työsopimus - Määräaikainen työsopimus Vuokratyö Henkilöstövuokrausyhtiö oli tehnyt työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka kesto oli sidoksissa henkilöstövuokrausyhtiön asiakkaan antaman toimeksiannon kestoon. Toimeksiannon kestoa ei ollut erikseen määritelty. Kysymys siitä, oliko henkilöstövuokrausyhtiöllä ollut työsopimuslain 1 luvun 3 :n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy tehdä työntekijän kanssa määräaikainen työsopimus. VL: Vahingonkorvaus - Eläimen aiheuttama vahinko Ajokoiran omistaja oli jänismetsällä metsästystilanteessa päästänyt koiransa irralleen noin kolmen kilometrin etäisyydellä maantiestä. Momentti 15 Momentti 3/2011

16 Koira oli juossut tielle ja törmännyt tiellä kulkeneeseen autoon, joka oli vaurioitunut. Kysymys siitä, oliko koiran omistaja vastuussa koiran autolle aiheuttamasta vahingosta. VL: Veropetos - Törkeä veropetos Elinkeinotoimintaa toiminimellä harjoittaneelle A:lle oli määrätty jälkiverotuksin maksettavaksi arvonlisäveroa ja sille muun ohella veronkorotusta tilikausilta ja Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa vireille tulleessa rikosasiassa A:lle rangaistusta muun ohella siitä, että A oli vuosien 2002 ja 2003 arvonlisäveron valvontailmoituksissa jättänyt ilmoittamatta osan harjoittamansa ravintolatoiminnan myyntituloista ja siten välttänyt arvonlisäveroa. Kysymys siitä, olivatko A:lle määrätyt veronkorotukset Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan säännös huomioon ottaen esteenä veropetosta koskevan syytteen tutkimiselle. VL: Kiinteistönmuodostamislaki Vesijättö Vesijätön lunastustoimituksessa oli alueen lunastamisen sijasta suoritettu tilusvaihto. Kysymys tilusvaihdon edellytyksistä. VL: Ulosottokaari - Ulosottovalitus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Ulosmittaus oli kumottu sivullisen valituksesta. Kysymys valtion velvollisuudesta korvata sivullisen oikeudenkäyntikulut ulosottokaaren 11 luvun 20 :n 2 momentin nojalla. VL: Ulosottokaari - Ulosottovalitus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Ulosmittaus oli kumottu sivullisen valituksesta. Kysymys valtion velvollisuudesta korvata sivullisen oikeudenkäyntikulut ulosottokaaren 11 luvun 20 :n 2 momentin nojalla. VL: Ulosottokaari - Ulosottovalitus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Ulosmittaus oli kumottu sivullisen valituksesta. Kysymys valtion velvollisuudesta korvata sivullisen oikeudenkäyntikulut ulosottokaaren 11 luvun 20 :n 2 momentin nojalla. VL: Oikeudenkäyntimenettely Todistelu A oli kertonut psykiatrisessa hoidossa häntä hoitaneille lääkäreille tehneensä noin kaksi viikkoa ennen hoidon aloittamista tapahtuneen vakavan rikoksen. A oli myöhemmin esitutkinnassa ja oikeudessa kiistänyt syyllistyneensä mainittuun rikokseen. Kysymys A:n lääkäreille antaman kertomuksen hyödyntämisestä ja merkityksestä näyttönä rikosasiassa. VL: Asuntokauppa Kaksi luonnollista henkilöä oli ostanut vuokraoikeuden määräalaan ja sillä sijaitsevat kaksi kerrostaloa, joihin kuului yhteensä 48 huoneistoa. Muodostettuaan kaupan kohteesta yhtiön ostajat olivat myyneet huoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita. Kysymys siitä, oliko kyseisiä käytetyn asunnon myyjiä pidettävä asuntokauppalain 1 luvun 3 :n 6 kohdassa tarkoitettuina elinkeinonharjoittajina. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. VL: Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Korvattava vahinko Alemmat oikeudet katsoivat työsopimuksen päättämisen perusteettomaksi ja tuomitsivat työnantajan maksamaa irtisanomisajan palkkaa sekä korvausta lomaetuuksien menetyksestä. Hovioikeus katsoi ottaen huomioon työntekijän oman myötävaikutuksen, ettei kysymys kuitenkaan ollut työsopimuslain 12 luvun 2 :ssä tarkoitetusta loukkauksesta, ja hylkäsi työntekijän vahingonkorvausta koskevan vaatimuksen. Kysymys työntekijän oikeudesta vahingonkorvaukseen sekä työnantajan maksettavaksi jo tuomituille korvauksille suoritettavan viivästyskoron alkamisajankohdasta. VL: Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko Kärsimys Mieshenkilö A oli ollessaan taksissa matkustajana laittanut kätensä naiskuljettajan jalkojen väliin, puristellut tätä rinnoista ja vetänyt tätä itseään kohti. A on tuomittu pahoinpitelystä ja velvoitettu suorittamaan kuljettajalle korvausta kärsimyksestä. Kysymys kärsimyskorvauksen tuomitsemisen edellytyksistä. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta, kun hovioikeus oli antanut lasten tapaamisoikeuden toteuttamisesta määräyksiä, joista asianosaisilla ei ollut ollut tilaisuutta lausua. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy