Erillispientalojen alueet (AO) kortteli 6130, 6131 tontit 1-6, 6132, 6133 tontit 1-3, 6136 ja 6137

Transkriptio

1 Kaarinan kaupunki Kaavoitus Rakentamistapaohjeet 6..0 Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Eveliina Eteläkoski, p Rauhalinnan aloitusalueen rakentamistapaohjeet Erillispientalojen alueet () kortteli 60, 6 tontit -6, 6, 6 tontit -, 66 ja 67 PERAATTETA: Rauhalinnan aloitusalueella tavoitteena on luoda alueesta harmoninen kokonaisuus, joka miljööltään sopii Rauhalinnan kartanon alueeseen. Alueen suunnittelu tukeutuu kartanol johtavaan kevyen liikenteen väylään ja puukujanteeseen. Väylän varteen sijoittuu pieni puisto Kaffepaussi jonka ympäril rivitalot sijoittuvat säteittäin. Erillispientalot sijaitsevat laakson reuna-alueilla rytmittäen kaartuvia katunäkymiä. Rauhalinnan aloitusalueen asemakaava on varsin monimuotoinen. Rakennustapaohjeiden tavoitteena on ohjata rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. Rakennusten suunnittelussa tärkeitä tavoitteita ovat hillitty arvokkuus ja muotokien johdonmukaisuus. Rauhalinnan aloitusalueella suositellaan aurinkoenergian hyödyntämistä ja avoimia järjestelmiä huvesien käsittelyssä. Yiset määräykset Asemakaava. Rakennusten tue täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ympärivuotisel asunnol asetetut vaatimukset.. Ennen rakennussuunnittelun käynnistämistä tue neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen periaatteista.. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.. Erillispientalotontil saa rakentaa yhden asunnon.. Rakennusoikeudet on merkitty kaavakarttaan tonttikohtaisesti. Talousrakennuksel jai autosuojal merkittyä rakennusoikeutta ei voi siirtää asuinrakennukseen.. Autopaikkoja on rakennettava kaksi asuntoa kohden. Tonteilla, joil on merkitty autosuojan / talousrakennuksen rakennusala, tue auton säilytyspaikat sijoittaa kyseisel rakennusalal. Näillä tonteilla ajoneuvoliittymän sijainti on rakennusalan kohdalla, mikä huomioidaan myös katusuunnitelmissa esim. puurivien sijoituksessa.. Tonttiliittymän rakentaminen Rauhalinnantiel tai asemakaavassa liittymäkiellolla merkityil alueil on kieltty.

2 Kaarinan kaupunki Kaavoitus Rakentamistapaohjeet 6..0 Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Eveliina Eteläkoski, p Tonttia koskevat määräykset 5. Kerrosluvut on merkitty tonttikohtaisesti tai korttelikohtaisesti. a. -kerroksisiin rakennuksiin saa kuulua myös vähäisiä yksikerroksisia rakennusosia kuten erkkereitä ja kuisteja. b. tonteilla, joilla kerrosluku on u ¾, tue vähintään 5 % asuinrakennukseen käytettävästä rakennusoikeudesta käyttää ullakon tasolla. 6. Liikennemelun torjumiseksi on Rauhalinnantiehen rajoittuvil tontin sivuil rakennettava umpinainen,m korkea aita tai vähintään vastaavaan korkeuteen ulottuva umpinainen rakennuksen tai rakennelman seinä. Kyseisillä tonteilla on meluntorjuntaratkaisu esitettävä rakennusluvan yhteydessä. Ohjeellinen esimerkkipiirros aidasta on rakennustapaohjeiden liitteenä. 7. Rakennettaessa metriä lähemmäksi naapurin tontin rajaa ei rajan puoisella seinässä saa olla ikkunoita al 60 cm:n korkeudella lattiatasosta. 8. Asemakaavassa on osal tonteista määritetty rakennusalan sivu, johon rakennus on rakennettava kiinni. 9. Osal tonteista on määritetty harjansuunta, jota tue noudattaa. 0. Rakennukset on sovitettava maastoon ilman huomattavia ikkauksia tai pengerryksiä. Kortteissa 60 ja 67 tontin korkeuserot on otettava asunnon suunnittelussa huomioon siten, että lattiatasot liittyvät luontevasti ympäröivän piha-alueen tasoon. Umpinaisten sokkelipintojen enimmäiskorkeus on 000 mm. Tontinrajoilla maanpinnan tue liittyä ympäristöön ilman penkereitä, jyrkkiä luiskia tai tukimuureja.. Tontil voi asuinrakennuksen lisäksi rakentaa erillisen autotallin, -katoksen tai varaston. Ajo autosuojaan ei saa tapahtua kadun puoiselta julkisivulta, mikäli autosuoja sijaitsee lähempänä kuin 6m katualueen reunasta.. Tonttien osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tue kunnostaa ja hoitaa istutettuina. stutettavan kasvillisuuden tue olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pelkkä nurmikko ei täytä vaatimusta. Pihapuiksi suositellaan pääasiassa matalakasvuisia hedelmäpuita, koristepuita ja jalopuita. Voimakkaasti varjostavia, suureksi kasvavia havupuita ei saa istuttaa m lähemmäksi asuintontin vastaista rajaa. Tonttien rajoilla suositellaan käytettäväksi istutettua pensasaitaa lukuunottamatta Rauhalinnantiehen rajoittuvia tontin sivuja. Rakennuksia koskevat määräykset. Rakennusmassojen tue olla muodoltaan selkeitä kaaita. Rakennusmassaan voi liittyä kohtuullisessa määrin esimerkiksi erkkereitä, kuisteja, parvekkeita, poikkipäätyjä, kattolyhtyjä tai lapeikkunoita. Tornimaiset rakennusosat eivät o sallittuja.. Detaljoinnin muotokiessä voidaan käyttää tonttikohtaisesti joko hillittyyn klassistiseen arkkitehtuurin pohjautuvaa muotokieltä tai pelkistettyjä moder-

3 Kaarinan kaupunki Kaavoitus Rakentamistapaohjeet 6..0 Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Eveliina Eteläkoski, p nistisia ratkaisuja. Koristeaiheiden määrä julkisivuissa tue olla kohtuullinen ja yisilme harmoninen. 5. Tontin asuinrakennuksen, talousrakennuksen / autosuojan sekä piharakenteiden kuten aitojen tue materiaailtaan väreiltään ja muotokieltään muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. 6. Julkisivujen päämateriaalina on puuverhous tai raaus. Hirsirakennuksissa ei sallita pitkiä nurkkia tai pyöröhirttä. Kahteen tasoon rakennetuissa rakennuksissa tue julkisivumateriaalin- ja värin olla mommissa kerroksissa sama. 7. Julkisivujen päävärin tue olla sävyltään vaaa tai murrettu keskisävyinen. 8. Kattomuotona käytetään liitteenä ovan piirustuksen mukaisesti: a. -kerroksisissa asuinrakennuksissa harjakatto (suositeltu kaltevuus :,5 - :) tai epäsymmetrinen harjakatto (suositeltu kaltevuus :,5,5: / : :5). b. tonteilla, joilla kerrosluku on u ¾, kattomuotona on harjakatto (suositeltu kaltevuus : - :,5), epäsymmetrinen harjakatto (suositeltu kaltevuus :,5: / :) tai mansardikatto (suositeltu kaltevuus : / :) c. -kerroksisiin rakennuksissa harjakatto (suositeltu kaltevuus : - :,5) tai epäsymmetrinen harjakatto (suositeltu kaltevuus :,5 :/ : :). d. talousrakennuksissa harjakatto (suositeltu kaltevuus on : - :), epäsymmetrinen harjakatto, pulpettikatto (kaltevuus :5) tai tasakatto. 9. Katemateriaalin tue olla väriltään tumma (musta, tumman harmaa tai tumman ruskea). 0. Rakennuksissa suositellaan käytettävän ulkonevia räystäitä, jotka suojaavat julkisivuja sään rasituksilta. Räystäiden muotoilussa tue pyrkiä ulkonäöltään keveään vaikutelmaan. Kotelointeja ei sallita.. Talousrakennusten runkosyvyys saa olla enintään 6,5m. Julkisivukorkeuden tue olla al m. Pulpettikattoisissa talousrakennuksissa julkisivukorkeus saa ylittyä laeen yläosan puoisella julkisivulla. (ks. liittenä ova piirustus). Aurinkoenergian hyödyntäminen. Mahdollisuus epäkeskeiseen, osin jyrkkään harjakattoon tarjoaa vaihtoehdon optimoida auringonsäteilyn hyödyntämistä keräimillä ja aurinkopaneeilla. Rakennusten katoil ja talousrakennusten katoil sekä julkisivuihin saa sijoittaa aurinkopaneeja sähköntuotantoon ja aurinkokeräimiä lämmöntuotantoon. Laitteiden sijoittelun tue sopia rakennusten arkkitehtoniseen ilmeeseen.. Rakennusten suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota ilmansuuntien vaikutukseen rakennusten lämpötaloudessa ja liian kuumenemisen välttämisessä.

4 Kaarinan kaupunki Kaavoitus Rakentamistapaohjeet 6..0 Lisätiedot: Rakennusvalvonta, p kaavoitus: Pasi Aromäki, p , Eveliina Eteläkoski, p a. oskeluun käytettävät tilat kannattaa ensisijaisesti sijoittaa talon aurinkoisemmal sivul ja viiämmät tilat kuten makuuhuoneet, tekniset tilat ja varastot talon pohjoissivustal. b. etelä- ja länsisivuilla suuriin ikkunapintoihin kannattaa suunnitella aurinkosuojaus lasitusratkaisuilla, säiköillä, katoksilla, markiiseilla tai kasvillisuudella (htipuut). Säiköt, katokset ja markiisit suojaavat kesällä liialta kuumenemiselta, mutta talvella matalammalta paistavan auringon lämpö ja valo pääsevät sisään rakennukseen. Huvesien käsittely. Muodostuvien huvesien valuntaa tue hidastaa esimerkiksi käyttämällä läpäiseviä pintamateriaaja ja yhtenäisiä istutusalueita. Laajoja asfalttipintoja tue välttää. 5. Huvesillä tue olla tonttikohtainen viivytys ennen johtamista kaupungin verkkoon. Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tuvia vesiä tue viivyttää siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuus on m / 00 vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, - altaiden tai säiliöiden tue tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään, ja niissä tue olla suunniteltu ylivuoto. Viivytysratkaisuksi suositellaan avoimia järjestelmiä kuten sadepuutarhoja ja viherpainanteita (periaatekuva liitteenä). Rakennustapaohjeiden liitteet: - Sadepuutarhan periaatepiirros - Kattomuodot ja suositellut kattokaltevuudet sekä meluaidan periaatepiirustus - esimerkkejä tavoitellusta ympäristöstä - Asemakaava - Havainnekuva aloitusalueesta - Ote Voivalan osayiskaavan muutoksesta (Rauhalinna) / kaavaluonnos. Osayiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista. Karttaotteesta on nähtävissä maankäytön tuvat muutokset lähiympäristössä.

5 SUOSTELLUT KATTOKALTEVUUDET Kortteli 6 tontit 6-9 ja 6 tontit - suurin sallittu kerrosluku : - :,5 :,5 -,5: : -:5 symmetrinen harjakatto rakennuksen detaljeissa moderni muotokieli Kortteli 60, 6 tontit -, kortteli 66 ja 67 :,5 - : :,5 - : : : : -,5: : suurin sallittu kerrosluku u / julkisivukorkeus n m harjakorkeus n m vähintään asuinrakennuksen kerrosalasta ullakon tasolla symmetrinen harjakatto symmetrinen harjakatto ullakon pinta-ala enintään 75% ensimmäisen kerroksen pinta-alasta symmetrinen mansardikatto, rakennuksen detaljeissa perinteinen muotokieli epäsymmetrinen harjakatto rakennuksen detaljeissa moderni muotokieli. Kortteli 6 tontit -6 ja kortteli 6 tontit -5 :,5 - : :-,5: : - : ehdoton kerrosluku rakennuksen detaljeissa moderni muotokieli talousrakennukset, autosuojat ja varastot : - : max m max m :5 max 6.5m -julkisivukorkeus enintään m -runkosyvyys enintään 6.5 m harjakatto epäsymmetrinen pulpettikatto tasakatto harjakatto rakennuksen / rakennelman detaljeissa moderni muotokieli rakennuksen / rakennelman detaljeissa moderni muotokieli ADAN PERAATELEKKAUS (PUURAKENTENEN) PELT (huom. tianokka) Esitetty aidan rakenne on ohjeellinen. Liikennemelun torjumiseksi Rauhalinnantiehen rajautuvil tontin sivuil tue rakentaa umpinainen aita. Esitetyssä rakenteessa umpinaisen osan muodostaa betonisokkeli sekä mommin puolin vanerilla päällystetty puurunko, johon kiinnitetään haluttu julkisivumateriaali. JULKSVUMATERAAL (esim. laudoitus tai rimoitus) KOOLAUS esim. 50x50 k 600 SP / FLMVANER mm RUNKOPUUT esim. 50x00, alajuoksu painekyllästettyä puuta h =0 mm viiste / tianokka BTUMKERM (betoni- ja puurakenteen välissä) BETONSOKKEL h=00mm aidan perustaminen kannattaa huomioida jo tontin rakennusten rakennesuunnittelun yhteydessä MAANPNTA

6 LTE RAUHALNNAN ALOTUSALUEEN RAKENNUSTAPHJESN PERAATTETA JA ESMERKKKRATKASUJA Alue melko tiivis, joten rakennusmassan yksityiskohtien kuten erkkerien ja lapeikkunoiden määrä tue olla kohtuullinen. Runsas yksityiskohtien määrä rakennuksissa voi tehdä ympäristöstä yisilmeeltään vottoman. Asemakaavassa on määritetty rakennusten paikat ja suunnat melko tarkasti. Selkeiden rakennusmassojen ansiosta alue on yhtenäisen näköinen, vaikka detaljeissa kuten ikkunanpielissä onkin variaatiota. Rakennusten detaljeissa sallitaan sekä perinteiseen rakennustapaan pohjautuvat (=hillityn klassistiset) ratkaisut että moderni rakentaminen (=pelkistetty 50-lukulaisuus). TAVOTELTU YMPÄRSTÖ: KLASSSM 50-LUVUN PELKSTETTY TYYL MODERN Monimuotoinen asemakaava, selkea rakennusmassat Muotokien johdonmukaisuus, rakennuspaikka muodostaa kokonaisuuden

7 6 VOVALA AALLONMÄK NSSNMÄK 67 u / +a a 0 s sr- 80 V V 6 AP e= u / VP 8 KAFFEPAUSS 6 AP e= AP AP e= e=0.5 u / SYYTNKKATU 00 AALLONMÖKNKUJA V SO-RAUHALNNANTE AALLONKETO AALLONMÄENKATU V 00 v v u / u / u / HERRASKARTANONKATU PERNTÖPOLKU VANU-MAMMAN MÄK 00 RAUHALNNANTE 00 +a a +a +a

8 KAARNA RAUHALNNAN ALOTUSALUEEN ASEMAKAAVA (A60) :000 Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Voivalan, 6. kaupunginosan lähivirkistysaluetta ja rakennuskaavatiealuetta. Lisäksi laaditaan uutta asemakaavaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Voivalan, 6. kaupunginosan, korttelit sekä katu-, lähivirkistys- ja puistoalueita. ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:. ALUEVARAUSMERKNNÄT AP Asuinpientalojen korttelialue. Jalankulul ja polkupyöräilyl varattu katu/tie. Erillispientalojen korttelialue. V Johtoa varten varattu alueen osa. VP Puisto. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Lähivirkistysalue. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti.. MUUT MÄÄRÄYKSET m kaava-alueen rajan ulkopuolla ova viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. sr- Paikallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennussuojelukohde. Rakennusta ei saa purkaa. Suojelu koskee julkisivuja ja vesikattoa. Ennen rakennuksen merkittävää muuttamista tai laajentamista koskevan rakennuslupahakemuksen ratkaisemista on pyydettävä maakuntamuseon lausunto. Osa-alueen raja. s Kulttuuriperintökohde Historiallinen torpanpaikka. Toraan liittyvät rakenteet tue säilyttää. Kohdetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. 6 VOVA 6 KASLAKUJA +a u / e=0.5 Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosala neliömetreinä. Autosuojan rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Alviivaus roomalainen numero alla osoittaa rakennuksen ehdottoman kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Luku osoittaa, kuinka suuri osa asuinrakennukseen käytettävästä rakennusoikeudesta tue vähintään käyttää ullakon tasolla. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.. ERNÄSÄ MÄÄRÄYKSÄ a) Autopaikkoja on rakennettava: - korttelialueilla kaksi asuntoa kohden AP - korttelialueella,5 ap / asunto. Lisäksi vieraspaikkoja ap / alkava 0 asuntoa. b) Rakennettaessa m lähemmäs naapurin tontin rajaa ei rajan puoisessa seinässä saa olla ikkunoita al 60 cm:n korkeudella lattiatasosta. c) -korttelialueella saa tontil rakentaa yhden asunnon..d) AP-korttelialueella on varattava tontin rakennusoikeudesta asuntokohtaisten varastojen ja taloyhtiön yhteisten varasto-, teknisten-, VSS- ja jätehuoltotilojen rakentamiseen vähintään k-m / asunto. Edellä mainituista tiloista tue käyttää asuntokohtaisten varastojen rakentamiseen vähintään 7 m /asunto. e) AP-korttelialueella saa rakentaa tontin rakennusoikeuden lisäksi autosuojia enintään 8 k-m / asunto. f) Korttelil merkitystä kerrosluvusta huolimatta talousrakennusten ja autosuojien kerrosluku on. g) Korttelialueiden osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tue kunnostaa ja hoitaa istutettuina. h) Liikennemelun torjumiseksi tue Rauhalinnantiehen rajoittuvil tontin sivuil rakentaa umpinainen, metriä korkea aita tai vastaavaan korkeuteen umpinainen rakennuksen tai rakennelman seinä. i) VP- ja -alueil saa sijoittaa puistomuuntamon. j) Täl asemakaava-alueel tehdään erillinen tonttijako. k) Täl asemakaava-alueel laaditaan erilliset rakentamistapaohjeet. l) Tällä asemakaava-alueella vaadittava RakM A:n mukainen suunnittelijan pätevyys on AP-korttelialueella A-luokka. m) AP-korttelialueil saa myöntää rakennusluvan kun alueelta on laadittu korttelisuunnitelma, jonka kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt. Korttelisuunnitelmassa tue esittää alueen käytön lisäksi julkisivuluonnoksia, joista ilmenee värit ja käytettävät materiaalit. Rakennusala, jol saa sijoittaa autosuojan ja talousrakennuksen. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Tämä asemakaavakartta on kaupunginvaltuuston kokouksen.. 0 mukainen. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Leikki- ja oskelualueeksi varattu alueen osa. stutettava alueen osa. Päivi Antola hallintojohtaja Pohjakartta on hyväksytty..0 Sami Kääriäinen paikkatietopäällikkö Säilytettävä/istutettava puurivi. KAARNAN KAUPUNGN YMPÄRSTÖPALVELUT..0 Ohjeellinen ulkoilureitti. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Eveliina Eteläkoski toimistoarkkitehti

9 6 VOVALA AALLONMÄK s sr- SO-RAUHALNNANTE AALLONKETO NSSNMÄK 66 u / 67 SYYTNKKATU AALLONMÖKNKUJA u / V V u / 8 KAFFEPAUSS AALLONMÄENKATU V u / u / u / 6 7 V 6 v HERRASKARTANONKATU 5 PERNTÖPOLKU v RAUHALNNANTE VANU-MAMMAN MÄK

10 0 SM AK- - 9 EV YLKOSK 7 EV 7 TP-5 - AP- TP- 6 AP-5 luo-5 EV luo-6 AK- 7 AP- AK- AK- EV AK- luo-5 - AP- SR AP-6 5 LT 8 VOVALA AP- AP-5 AK- AP-6 EV 9 luo-6 luo-5 AP-5 TENMÄK RAUHALNNA PL- PL- 8 - TP- TP- SR SR SR SL KAARNA - TP- SR - KUUSSTON - RM- 5 W SL