Tyksin U:n toimintoja kaavaillaan T:n lisäosiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyksin U:n toimintoja kaavaillaan T:n lisäosiin"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Taloustilanne johti yt-neuvotteluihin Tyksin U:n toimintoja kaavaillaan T:n lisäosiin Kesäteatterista koko perheen harrastus LUE LISÄÄ SIVULTA»3 LUE LISÄÄ SIVULTA»7 LUE LISÄÄ SIVULTA»13

2 2 Hospitaali SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Kakkua jaettavaksi?...2 MÅNADENS SKRIVELSE Dela på kakan?...2 Miten tässä nyt näin kävi ja miten tästä eteenpäin?....3 Järjestöt eivät hyväksy palkanalennuksia...3 Piiri hakee säästöjä myös yt-neuvotteluiden avulla...3 Laaja-alaista ongelmanratkaisua neuropsykiatrialla...4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajavastaanotto menestyksekäs konsepti Loimaalla...4 Dialyysi kotona tuo vapautta potilaille....5 Menestyksekästä simulointia... Elvis elää...6 Tyksin U-sairaalan toiminta siirtymässä T-sairaalan yhteyteen...7 Samuli Saarni aloitti uutena johtajaylilääkärinä...8 Sähköisten terveyspalveluiden testaamista jatketaan...8 Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystyksessä päätösvalta työvuoroista hoitajilla itsellään...9 Jos oma terveys kiinnostaa tee sähköinen terveystarkastus Sydänkeskus vietti avajaisia...10 Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksia tutkitaan kansallisessa huippuyksikössä...11 Säästöjä kierrättämällä...11 Nauruhoitoa...12 Ammattina audionomi eli kuulontutkija...12 HaRRASTUKSENA Kesäteatteriharrastus lumosi koko perheen...13 Viestikapulan vaihto rauhallisin mielin...14 Kohtaamispaikkana Geneve...15 Japanilaisia tutkijoita PET-keskuksessa...15 Subjektiivisia muistikuvia Kiinamyllynmäeltä...16 Seniorit Tuusulanjärven maisemissa Ilkka Kantolan muotokuvajuhlat...17 Sarvesta härkää Henkilöstörakenteella on väliä...18 Hammaspäivystys on nyt T-sairaalassa...18 MULTASORMELLA ON ASIAA Halikon sairaalan puistolle mainetta ja kunniaa...19 Kesäloma-gallup...20 Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus syyskuussa...20 Kansi: Lasten ja nuorten teho-osasto sai oman simulaationuken, Elviksen. Sairaanhoitaja Esko Roselli osastolta palkittiin menestyksekkäiden simulaatioiden käytännön toteutuksissa avustamisessa. Kuvassa Elviksellä hoitotilannetta simuloivat lastenlääkäri Jukka Kero ja sairaanhoitaja Esko Roselli sekä lääkintävahtimestari Mika Helttula. (Kuva: Marjo Peltoniemi) KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE Petri Virolainen Toimialuejohtaja, Tules Ledare för verksamhetsområdet, Stöd- och rörelseorganens sjukdomar Kakkua jaettavaksi? Kesästä selvittiin. Väkeä ei tosin tahtonut riittää töihin. Kiirettä oli. Sijaispulaa korvattiin ylitöillä ja venyjiä on runsaasti. Suuret kiitokset kaikille näille talkoolaisille. Emme olleet ongelman kanssa yksin. Pulaa työntekijöistä on ollut muissakin sairaaloissa. Loppukesästä uutiset synkkenivät ilmaa nopeammin. Suomella menee taloudellisesti huonosti. Yhtenä suurimpana syynä Suomen taloudellisiin ongelmiin pidetään liian suurta ja tehotonta julkista sektoria. Siis meitä. Useat asiantuntijat ja poliitikot ovat kertoneet että julkisen terveydenhuollon tuottavuus on huono ja se on laskenut jatkuvasti. Julkisen sektorin terveydenhuoltoa on pidetty jopa esimerkkinä Baumolin taudista, mikä tarkoittaa että palkkamme ovat vuosien aikana kohonneet enemmän kuin tuottavuus olisi edellyttänyt. Toisin sanoen enemmän kuin olisimme ansainneet. Viesti on kannaltamme raju, emme tee tavallaan työtämme nyt riittävän hyvin. Tarvitaan kuulemma rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapamuutoksia. Ihan noin asia ei tietystikään ole. Oikeasti teemme työtämme jatkuvasti entistä paremmin. Valitettavasti vaan tuottavuuden mittaamisessa käytetään menetelmiä, jotka eivät pysty kuvaamaan työtämme ja sen muuttumista viime vuosien aikana oikein. Terveyttä kun ei voi käsitellä myytävänä tuotteena. Sitä on mahdottoman vaikea mitata ja laatu jätetään huomiotta. Ja eiköhän niiden rakenteellisten ja toimintatapamuutosten keskellä eletä parhaillaan. DELA PÅ KAKAN? Vi överlevde sommaren. Men vi hade inte riktigt tillräckligt med folk i arbetet. Det var jäktigt. Bristen på vikarier kompenserades med övertidsarbete och många har orkat flexa och jobba extra. Stort tack till alla som deltagit i detta talkoarbete. Vi var inte ensamma med problemet. Bristen på medarbetare har existerat också vid andra sjukhus. I slutet av sommaren blev nyheterna dystra snabbare än vädret. Det går ekonomiskt dåligt för Finland. En av de största orsakerna till Finlands ekonomiska problem anses vara en för stor och ineffektiv offentlig sektor. Alltså vi. Flera experter och politiker har berättat att den offentliga hälso- och sjukvårdens produktivitet är dålig och den har sjunkit hela tiden. Man har till och med ansett att den offentliga sektorns hälso- och sjukvård är ett exempel på Baumols sjuka, vilket betyder att våra löner under årens lopp har ökat mer än produktiviteten skulle ha förutsatt. Med andra ord mer än vi skulle ha förtjänat. Meddelandet är ur vår synvinkel tufft, på sätt och vis gör vi nu inte vårt arbete tillräckligt bra. Vi lär ska behöva strukturella förnyelser och ändringar i förfaringssättet. Saken är nu såklart inte helt så. I verkligheten gör vi vårt arbete hela tiden bättre. Tyvärr används i mätningen av produktiviteten metoder som inte klarar av att beskriva vårt arbete och hur det ändrat under åren. Man kan ju inte hantera hälsa som en säljbar produkt. Hälsa är enormt svårt att mäta och man beaktar inte kvaliteten. Och är det inte så att vi som bäst lever mitt i de strukturella och förfaringssättsförändringarna. Jotain ikävästä palautteesta kuitenkin pitäisi laittaa korvan taakse. Olemme kansakuntana eläneet yli varojemme. Talouden realiteeteilta ei voi silmiä sulkea, mutta ihan yhtä väärin olisi väittää, että työtämme ei voisi tehdä vielä järkevämmin. Meillä ei ole pelkästään pula rahasta vaan myös käsistä. Sijaispula on tuskin väliaikainen ongelma. Seuraavan 10 vuoden aikana 1/3 työntekijöistä jää eläkkeelle. Mistä löytyvät tekijät tälle työlle ja mistä maksajat näille eläkkeille? Yhteisen kakun jakamisesta on puhuttu, kirjoitettu ja keskusteltu paljon. Meidän pitää oikeasti miettiä toimintatapoja, jotka säästävät rahaa, mutta etenkin henkilökuntaa. Siihen ei yt:t auta. Tähän saakkahan on toimittu usein juuri päinvastaisesti. On luotu uudistuksia, joiden vuoksi aikaa oikeaan potilastyöhön on ollut entistä vähemmän Terveydenhuollon henkilökunta luonnollisesti ansaitsee palkkansa. Jokainen meistä on kakun palansa ansainnut. Sitä ei kuulu edes kyseenalaistaa. Meidän on kuitenkin varauduttava siihen että jatkossa kakut pienenevät ja jakajia on enemmän. Jo nyt kakkumme leivotaan jauhoista, jotka on osin ostettu velaksi. Jos jatkamme näin, palamme maksavat lapsemme. Sellainen kakku ei ainakaan minulle maistu. Toimialueilla ja sairaalan johdossa pohditaan kovasti keinoja tilanteen parantamiseksi. Ei me siihen yksin pystytä. Hyvien ratkaisujen tekemiseen tarvitaan jokaista meistä, lähdethän mukaan! Något av den negativa feedbacken borde man ändå sätta bakom örat. Vi har i Finland levt över våra tillgångar. Vi kan inte blunda för den ekonomiska realiteten men det vore lika fel att påstå att vi inte skulle kunna göra vårt arbete ännu rationellare. Vi har inte enbart brist på pengar utan också brist på händer. Bristen på vikarier är knappast ett temporärt problem. Under de inkommande 10 åren går 1/3 av de anställda i pension. Var hittar vi folk till det här arbetet och var hittar vi folk som betalar deras pensioner? Det har pratats, skrivits och diskuterats mycket om att dela på den gemensamma kakan. Vi måste på riktigt fundera på förfaringssätt som sparar pengar och särskilt på personalen. För detta hjälper inte samarbetsförhandlingar. Fram tills nu har man ofta gjort precis tvärtemot. Man har gjort reformer och pga. detta har det funnits mindre tid för det egentliga patientarbetet. Hälso- och sjukvårdspersonalen förtjänar naturligtvis sin lön. Var och en av oss har förtjänat sin kakbit. Detta ska inte ens ifrågasättas. Vi måste ändå förbereda oss på att kakbitarna i fortsättningen blir mindre och det är ännu fler som delar på dem. Redan nu bakas vår kaka på mjöl som delvis köpts på kredit. Om vi fortsätter så här så betalar våra barn vår bit. Jag vill i alla fall inte äta en sådan kaka. Inom verksamhetsområdena och sjukhusets ledning funderar man hårt på olika sätt att förbättra situationen. Vi klarar inte av det ensamma. För goda lösningar behövs var och en av oss! HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 7. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä,) Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marjo Wittfooth (Marja-Leena Veijola). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy 7.10., aineistopäivä Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

3 Hospitaali 3 Miten tässä nyt näin kävi ja miten tästä eteenpäin? Satunnainen talousarvion ylitys ei ole aivan tavatonta sen paremmin meillä kuin muissakaan sairaanhoitopiireissä. Vuosi 2012 oli kaikille sairaanhoitopiireille vaikea ja niiden toimintakulut ylittyivät keskimäärin 4,9 %, meillä 5,1 %. Ongelmamme on talousarvioylityksen toistuvuus. Talousarviomme sitovat nettokulut ylittyivät vuonna ,2 miljoonaa euroa, vuonna ,9 miljoonaa euroa ja vuoden 2013 ylitysennuste heinäkuun lopun perusteella on 12,6 miljoonaa euroa. Vastaavat luvut henkilöstökulujen ylityksissä ovat 9,0, 11,5 ja 8,9 miljoonaa euroa. Meillä on näinä vuosina ollut ja on edelleen suuria muutoksia alkaen Tyksin tulipalosta ja päätyen Tyksin T-sairaalan käyttöönottoon ja U-sairaalan sekä muiden huonokuntoisten tilojen kanssa taisteluun. Monta kertaa ylitystilanteista on selvitty vetoamalla siihen, että kunnilla on varaa ja potilaat on kuitenkin hoidettava. Molemmat ovat totta, mutta kummallakin täytyy olla myös rajansa. Toistuva talousarvion ylitys syö toimintamme taloudelliset edellytykset. Kirjoitin Lasarettiin huhtikuun 2012 numerossa otsikolla Onko vuosi 2013 sairaanhoitopiirin onnen vai onnettomuuden vuosi? seuraavasti: Meille tärkeästä ja odotetusta T-sairaalan investoinnista on muodostumassa henkilökuntamme ja johtajiemme koetinkivi. Meidän on jarrutettava toimintakulujemme kasvua nopeasti ja päättäväisesti, mutta varoen äkkijarrutuksista helposti syntyviä häiriöitä vuodeksi Yhtälö on ollut tavattoman vaikea ja olemme jarruttaneet toimintakulujamme selvästi. Kurottavaa jää yksinkertaisesti liian paljon tilanteessa, jossa meillä on alijäämää alijäämän päällä. Kyseisessä kirjoituksessa sanoin lopuksi: En halua sanoa, että vuosi 2013 tulee olemaan onnekas, Näen kuitenkin, että hyvän henkilökuntamme kanssa saavutettavilla tuloksilla vuosi 2013 tulee olemaan menestyksekäs. Mikä on oikeutukseni nyt, yhteistoimintaneuvotteluiden ollessa käynnissä puhua menestyksekkäästä vuodesta? Siihen on monia syitä. Hoitomme on kansallisesti vaikuttavaa ja korkealaatuista, minkä olemme todentaneet potilashoidon vuosikertomuksessa. Potilastyytyväisyys on tutkitusti hyvällä tasolla. Tieteellinen tutkimus ja opetustoimintamme ovat korkeatasoisia. Sairauspoissaolomme ovat vähentyneet toista vuotta. Olemme saattaneet päätökseen kansallisesti merkittävän organisaatiouudistuksen, uuden suuren sairaalan käyttöönoton ja aloittaneet kaikista vaikeuksista huolimatta todellisen yhteispäivystyksen. Ensihoidon haltuunotto on tapahtunut kitkattomammin kuin monessa muussa sairaanhoitopiirissä. Me kaikki olemme sisäistäneet talouden hallinnan merkityksen; tulosalueilla on käynnissä 106 kustannusten hallintaprojektia. Olemme selvityttämässä useita keskitettyä päätöksentekoa edellyttäviä muutoksia, joiden seurauksena toimintakulumme alenevat pysyvästi. Yhteistyö Vaasan suuntaan on alkanut nopeasti. Palveluidemme myynti Vaasaan näyttää kaksinkertaistuvan, ehkä jopa kolmikertaistuvan viime vuoteen verrattuna. Ulkokuntamyyntimme ennuste ylittää talousarviomme 3,3 miljoonalla. Se oli mm. syy alentaa henkilöstökulujen säästötavoitetta 5,8 miljoonaan euroon tämänhetkisestä ennusteen 8,9 miljoonasta eurosta. Vaikka tilanteemme on vaikea, koen työntekijöidemme keskustelevan tilanteesta avoimesti ja toisiaan tukien. Edessämme on ikävä asia, joka varmasti on yhteishenkemme koetinkivi. Siitä meidän on päästävä mahdollisimman yksituumaisesti ja perustehtäväämme vaarantamatta läpi. Muistakaamme kaikki yhdessä saavuttamamme menestykset. Yhdessä eteenpäin. O-P Lehtonen sairaanhoitopiirin johtaja Kuvassa Jukon koordinoiva pääluottamusmies Hannele Heine (vas.), JHL:n koordinoiva pääluottamusmies Janne Sjölund, Jytyn pääluottamusmies Pirjo Penger, Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Mirja Hovirinta, Superin pääluottamusmies Jaana Dalen ja KTN:n pääluottamusmies Jari Lehdonkivi. Järjestöt eivät hyväksy palkanalennuksia Työntekijäjärjestöjen pääluottamusmiehet antoivat Hospitaaliin seuraavan tiedonannon kokouksessaan Sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat koko sairaanhoitopiirin henkilöstöä. Toistaiseksi tiedossamme ei ole muuta, kuin se mitä olemme lukeneet hallituksen esityslistalta, Santrasta ja tiedotusvälineistä. Työnantajan virallinen esitys yt-neuvotteluiden sisällöstä ei ollut tiedossamme vielä kokouksessamme. Sairaanhoitopiirin kaikki työntekijät tekevät arvokasta ja ammattitaitoa vaativaa työtä alueemme asukkaiden terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Palkkatasomme on jo nyt yliopistosairaanhoitopiirien matalin. Järjestöt eivät lähde neuvottelemaan saati tekemään sopimuksia palkanalennuksista tai lomarahanleikkauksista. Lomautus on työnantajan yksipuolinen keino, eikä siitä neuvotella. VSSHP:n henkilöstöä edustavat järjestöt; Tehy, Juko, JHL, SuPer, Jyty ja KTN Piiri hakee säästöjä myös yt-neuvotteluiden avulla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti , että sairaanhoitopiiri pyrkii vähentämään kuluvan vuoden talousennusteen mukaisia henkilöstökuluja 5,8 miljoonan euroa kuluvana syksynä käytävien yhteistoimintaneuvotteluiden avulla. Päätöksen mukaan työntekijöiden irtisanomisia ei käytetä keinona yhteistoimintaneuvotteluiden tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän lehden ilmestyessä sairaanhoitopiiri on jo julkistanut neuvotteluesityksensä ja jättänyt sen työntekijäjärjestöille. Sairaanhoitopiirin johto piti koko henkilöstölle asiaa koskevan tiedotustilaisuuden, joka videoitiin piirin kaikkiin sairaaloihin. Heinäkuun lopun tulosennusteen mukaan henkilöstömenot ovat ylittämässä talousarvioon varatut määrärahat noin 8,9 miljoonalla eurolla. Siitä noin 3,1 miljoonaa kohdistuu projektitoimintaan ja ennustettuun jäsenkuntien ulkopuoliseen myyntiin, jolloin vain erotukseksi jäävä 5,8 miljoonaa jää neuvotteluiden piiriin. Ennustettuja toimintakulujen ylityksiä pyritään tietysti estämään myös vähentämällä palveluiden ja materiaalien ostoja ja muitakin menoja, mutta näitä asioida ei tuoda neuvottelupöytään. Tiedot yt-neuvotteluiden etenemisestä julkaistaan Santrassa.

4 4 Hospitaali Laaja-alaista ongelmanratkaisua neuropsy Tyksin neuropsykiatrian poliklinikka on perustettu syksyllä 2009 ja se toimii VSSHP:n psykiatrian tulosalueen erityispalveluyksikössä. Fyysisesti poliklinikka sijaitsee keskellä Kantasairaalaa, entisessä sairaanhoito-oppilaitoksen talossa. Poliklinikalla työskentelee tällä hetkellä apulaisylilääkäri, erikoistuva lääkäri neuropsykologi ja sairaanhoitaja sekä osa-aikaiset toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Poliklinikka on tertiääritason konsultaatiopoliklinikka, eli vastaa sellaisiin neuropsykiatrisiin diagnostisiin ja hoidollisiin kysymyksiin, joiden selvittely syystä tai toisesta ei onnistu psykiatrian erikoissairaanhoidon poliklinikoilla tai osastoilla. Lisäksi neuropsykiatrian poliklinikka palvelee Tyksin neurologian ja muita erikoissairaanhoidon poliklinikoita. Niin sanottujen kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n tai autismispektrin häiriöiden lisäksi neuropsykiatrian toimialaan kuuluvat erilaiset aivovammoihin tai sairauksiin liittyvät psykiatriset oireet, unen ja vireystilan häiriöt sekä muut psyykkiseksi mielletyt tilat, joiden taustalla ajatellaan olevan jokin elimellinen tekijä. Koska poliklinikan resurssit ovat häiriöiden esiintyvyyteen nähden rajalliset, joudutaan poliklinikan ja sekundaaritason erikoissairaanhoidon väliseen työnjakoon kiinnittämään erityistä huomiota, eikä poliklinikalla ole mahdollisuutta esim. ottaa potilaita pidempiin hoitosuhteisiin. Kliinisen konsultaatiotoiminnan lisäksi poliklinikan vastuualueisiin kuuluu myös hoidollisten interventioiden tutkiminen ja kehittäminen sekä neuropsykiatrisen koulutuksen alueellinen järjestäminen. Poliklinikka järjestääkin säännöllisesti alan koulutuksia esim. sairaanhoitopiirin alueellisen koulutusohjelman kautta. Kohti uudenlaista yhteistyötä Tyksin neuropsykiatrian työryhmä sai tunnustuksen tekemästään kehittämistyöstä ja palkittiin vuoden menestyjä palkinnolla. Palkinnon saaminen oli kannustava huomiointi työskentelystä. Poliklinikalla on kehitelty aikuisille neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville potilaille tarkoitettuja kuntoutuspalveluja, joiden järjestäminen on terveydenhuoltojärjestelmässämme ollut jo pitkään puutteellista. Poliklinikan sisäiset kuntoutuspalvelut tarkoittavat käytännössä neuropsykiatrisen valmennuksen sekä neuropsykiatrisen valmennuksen ja toimintaterapian Kuvassa vasemmalta toimistosihteeri Satu Louhi, neuropsykologi Sari Laatu, sairaanhoitaja Heli Lehtonen, sosiaalityöntekijä Minna Laitinen, toimintaterapeutti Mia Nummi ja apulaisylilääkäri Juha Markkula. Kuva: Juha Markkula Yhteispäivystyksen sairaanhoitajavastaanotto menestyksekäs konsepti Loimaalla Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Yhteispäivystyksen myötä Loimaan aluesairaalaan perustettiin itsenäinen sairaanhoitajavastaanotto. Vuoden menestyjä -palkinnon poikineeseen konseptiin ovat tyytyväisiä niin työntekijät kuin potilaatkin. Sairaanhoitajavastaanotto käynnistettiin yhteispäivystykseen siirtymisen myötä juhannuksen jälkeen vuonna 2011, jolloin valmistui myös päivystyspoliklinikan remontti ja laajennus. Yhteispäivystykseen liittyen itsenäisen sairaanhoitajavastaanoton toimintaa oli suunniteltu ja kehitelty pitkään muun muassa erilaisten opinnäytetöiden avulla. Potilaat tyytyväisiä Lähtökohtana olivat toimivat tilat ja muiden yhteispäivystysten tapaan se, että potilas saa yhdeltä luukulta tarvitsemansa avun tai ohjauksen eteenpäin. Loimaan yhteispäivystyksessä työskentelee kaikkiaan 30 ihmistä. Pöytyän ja Loimaan terveyskeskusten virka-ajan ulkopuolinen päivystys on myös siirretty Loimaan aluesairaalalle. Sairaanhoitajavastaanotossa työskentelevien hoitajien tehtävänkuvia on laajennettu ja siirretty töitä lääkäreiltä heille. Tämä on lisännyt työmotivaatiota ja mahdollistaa hoitajien urakehityksen, kun hoitajille on annettu erilaista vastuuta lisää sairaanhoitajavastaanotossa työskentelevä sairaanhoitaja Sirpa Malila toteaa. Myös potilaat ovat omaksuneet sairaanhoitajavastaanoton reilussa parissa vuodessa hyvin ja osaavat jo kysyä sairaanhoitajan vastaanotolle. Potilaille laadittiin viime vuonna tyytyväisyyskysely, jonka tulosten mukaan he olivat tyytyväisiä toimintaamme, Malila sanoo. Lisäkoulutusta hoitajille Sairaanhoitajavastaanottoa varten hoitajat tarvitsivat lisäkoulutusta, joka toteutettiin sairaalan omana toimintana lääkärien vetäminä luentoina ja käytännön töiden harjoituksina yhteistyössä alueen terveyskeskusten kanssa siten, että niistä osallistui koulutuksiin myös sairaanhoitajia. Tällä hetkellä lisäkoulutuksen saaneita hoitajia on 11. Lääkäreiltä on siirretty hoitajille joitakin toimenpiteitä, esimerkiksi pienten haavojen ompelua ja palovammojen hoitoa. Tietyillä oireilla potilaat ohjautuvat sairaanhoitajavastaanotolle. Tällaisia ovat esimerkiksi naisten virtsatientulehdukset, kuume, ylähengitystietulehdukset, haavat, kurkkukipu ja poskiontelontulehdukset. Hoitajat kirjoittavat myös sairauslomia ja asentavat virtsakatetreja sekä kystofiksejä. Loimaan aluesairaalan yhteispäivystykseen perustettiin menestyksekkäästi itsenäinen sairaanhoitajavastaanotto. Sairaanhoitajat (vas.) Susanna Heininen, Hanne Raatikainen, Susanna Yliskylä ja Sirpa Malila nauttivat monipuolistuneesta työstään. Lääkärit ovat meillä hyvänä tukena kuitenkin koko ajan, sairaanhoitaja Hanne Raatikainen muistuttaa. Haastattelemme potilaan ja lääkärit kirjoittavat reseptit sillä reseptinkirjoitusoikeuttahan ei vielä hoitajilla ole. Tosin yksi hoitajistamme on jo suorittanut lääkkeenmääräämiskoulutuksen, joten siihenkin asiaan on muutoksia tulossa tulevaisuudessa. Uusi toimintatapa nopeuttaa potilaan hoitoa. Meillä on laaja skaala potilaita vanhuksista lapsiin. Uudella työnjaolla on saatu paremmin aikaa keskittyä potilaaseen hoitajavastaanotolla, Hanne Raatikainen ja Susanna Yliskylä kertovat. Lisää viihtyvyyttä, toimivuutta ja tuottavuutta Alkuun oli hoitajien mukaan hieman jännitysmomentteja, että miten potilaat ottavat uuden systeemin sekä toimintatapojen hakemista siinä, että mitkä potilaat kuuluvat hoitajavastaanotolle. Arvion tekevät potilaan saapuessa ensimmäiseksi tähän koulutetut sairaanhoitajat. Sairaanhoitajan vastaanotolla noin kolmekymmentä prosenttia

5 Hospitaali 5 kiatrialla menetelmien hyödyntämistä yksilöllisesti räätälöidyillä kuntoutusjaksoilla. Kuntoutusjaksojen potilaspalaute on ollut myönteistä ja potilaat ovat kokeneet saavansa elämänsä sujumaan paremmin. Kehittämistyön onnistumiseen vaikutti keskeisesti työryhmän hyvä yhteistyö. Poliklinikan toimintaideologia on sen toiminnan alusta lähtien painottunut moniammatillisen tiimin hyödyntämiseen. Lääketieteellisen tiedon ja käytäntöjen rinnalle on nostettu toimintaterapiasta, hoitotieteestä ja yhteiskuntatieteistä peräisin olevia osaamista ja käytäntöjä. Neuropsykiatrisista oireista ja näistä aiheutuvista elämän hankaluuksista kärsivien potilaiden kohdalla monialainen ongelmanratkaisu on paitsi välttämätöntä, mutta myös potilasta hyödyttävää ja kustannustehokasta. Kehittämistyölle on tilausta jatkossakin, sillä neuropsykiatrisia palveluita ei edelleenkään ole riittävästi tarjolla, minkä vuoksi moni potilaista jää edelleen vaille tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta. Minna Laitinen potilaista saa avun vaivaansa. Näin lääkärit pystyvät keskittymään sellaisten potilaiden hoitoon, jotka tarvitsevat nimenomaan lääkärin ammatillista osaamista. Työ on hieman erilaista viikonloppuisin ja arkisin. Viikonloppuisin hoitajille tulee esimerkiksi myös korvaushoitopotilaita (Subutex ja metadoni). Tehtävänkuvien laajentamisella tehtäväsiirroilla ja työnjaon uudistuksilla on parannettu joustavuutta ja viihtymistä, kehitetty toimintatapoja sekä saatu hyödynnettyä ja kohdennettua osaaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaana oleville kunnille hoito on edullisempaa, Sirpa Malila summaa. Menestyjäpalkinnon sairaanhoitajavastaanoton henkilökunta aikoo käyttää kylpyläreissuun Tallinnassa, jonne he menevät töiden takia kahdessa erässä. Dialyysi kotona tuo vapautta potilaille Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Vuoden menestyjä -palkinnon saanut Tyksin munuaissairauksien hoitoon keskittynyt tiimi (4 henkilöä) on onnistuneesti saanut lisättyä kotona tehtävien PDdialyysien määrää munuaispotilailla, mikä nostaa potilaan elämänlaatua ja tuo säästöjä. Tyks on nyt kotihoidoissa sh-piirien kärkeä ja uraauurtavaa työtä on tehty Turussa myös akuuttien PD-hoitojen aloituksessa. Munuaissairauksien hoito kehittyy jatkuvasti. Tyksin nefrologisen (munuaisia tutkiva lääketieteen ala) yksikön yksi tärkeistä tavoitteista on dialyysipotilaiden saaminen kotihoitoon. PD-tiimi on vuoden 2012 aikana kyennyt lisäämään kotihoitopotilaiden määrää noin 50 prosenttia. Tämä on kasvattanut kotona dialyysia tekevien potilaiden määrän liki 50:een, mikä on omaa luokkaansa maamme yliopistosairaaloissa. PD-tiimi on saanut tämän aikaan motivoimalla ja kouluttamalla potilaita ja muiden terveydenhuollon toimijoiden henkilöstöä luoden alueelle verkoston, joka tukee PD-kotihoitoa. Mittavien säästöjen lisäksi potilaat saavat joustoa elämään kotihoidon ansiosta ja matka-aikaa säästyy, kun heidän ei tarvitse käydä hemodialyysissä sairaalassa kolmea kertaa viikossa. Tutkimustenkin mukaan hoitoa itse tekevät voivat paremmin. Myös vointi pysyy tasaisempana, kun kehoa puhdistetaan kuona-aineista ja nestettä poistetaan jatkuvasti. Peritoneaalidialyysihoito eli PD-hoito on laajin dialyysin kotihoidon muoto. Kotona omatoimisesti dialyysia tekevien määrä vaihtelee paljon sairaanhoitopiireittäin: joissakin sh-piireistä kotidialyysissa on runsaasti potilaita ja osassa hoitoa ei ole käytännössä lainkaan. Kotihoito useimmiten paras vaihtoehto Munuaisten vajaatoimintaan sairastuneille voidaan valita parhaiten sopiva hoitomuoto eli perinteinen hemodialyysi, kotihemodialyysi, PD-dialyysi tai avusteinen PD-dialyysi. Jos sairastunut ei pysty itse tekemään dialyysihoitoa, mutta kotona tehtävä hoito olisi muuten paras vaihtoehto, puhutaan avustetusta PD-dialyysista. Avustajaksi voidaan kouluttaa läheinen tai ammattihenkilö. Jopa ambulanssihenkilöstö voi avustaa dialyysissa. PD-dialyysi voidaan tehdä avustettuna myös laitoshoidossa, kun sairastunut ei enää pärjää kotona. Tällä hetkellä Tyksissä on avustetussa dialyysissä 10 potilasta ja laitoksessa neljä eli avusteisia on vajaa 20 prosenttia PD-hoidossa olevista. Kaiken kaikkiaan dialyysipotilaita on Tyksin alueella , joista 50 eli melkein kolmasosa on PD-dialyysipotilaita. Vain Lapissa on suhteellisesti enemmän PD-potilaita kuin meillä. Ensin tietysti arvioidaan sopiiko peritoneaalidialyysi potilaalle ja onko munuaisensiirto mahdollinen. Jollain tavalla saadaan mel- Vuoden menestyjä -palkittuun Tyksin munuaissairauksien hoitoon keskittyneeseen tiimiin kuuluvat (vasemmalta) PD-hoitaja Taina Meriläinen, PD-hoitaja Merja Korhonen ja erikoislääkäri Maija Heiro sekä ylilääkäri Kaj Metsärinne. Kuvasta puuttuu usein pd-hoitajan sijaisena toimiva Raija Julin. kein kaikille sopiva PD-hoito, nefrologian ja dialyysihoitojen vastuualuejohtaja ja sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Kaj Metsärinne sanoo. Hoidossa avustamista ja räätälöintiä tarvittaessa Tyks on jo 15 vuoden ajan järjestänyt kansallista PD-koulutusta kerran vuodessa Suomessa. PD yleistyy, jos löytyy motivoituneita tekijöitä. Metsärinne uskoo. Moni potilas innostuu tästä hoitomuodosta keskusteltuaan kanssamme. Tässä oma jäännösmunuaistoiminta säilyy paremmin verrattuna hemodialyysiin. Hoidon pystyy myös räätälöimään tarpeen mukaan, esimerkiksi viikonloppuna voi olla erilainen hoito-ohjelma, hoitajat kertovat. Tyksin PD-dialyysihoito toimii Metsärinteen mukaan pitkälti motivoituneiden ja sitoutuneiden hoitajien voimin. Jos potilas ei ole varma, osaako hän itse tehdä dialyysia, järjestetään joku auttamaan. Lähdemme tarvittaessa pitämään koulutusta laitosten henkilökunnalle paikan päällä. On hienoa nähdä miten ihmiset innostuvat koulutuksen jälkeen auttamaan potilaita kotona, hoitajat sanovat. Hoito tehdään öisin ja potilas voi jopa matkustaa Turku on erityinen myös siinä, että teemme akuuttia peritoneaalidialyysiä akuutisti sairastuneille munuaisen vajaatoimintapotilaille. Hemodialyysihoidot ovat melko kuormitettuja ja aina ei ole tarpeen aloittaa akuuttia hemodialyysiä. Meillä on hyviä tuloksia PD:n akuuttialoituksista, Metsärinne toteaa. Esimerkiksi tulehdus- tai katetriongelmia ei ole ollut. Jos on tehty paljon vatsanalueenleikkauksia voi olla, ettei PD sovi. Lihominen voi tässä hoitomuodossa joidenkin kohdalla muodostua ongelmaksi koska nesteistä tulee sokeria. Hoitotiimin mukaan nykyisin dialyysihoidoissa on enemmän iäkkäitä potilaita. PD:ssa koulutus omatoimiseen hoitoon on nopeampi kuin hemodialyysissa. Kotiin pitää joskus tehdä hieman muutostöitä, että omatoiminen hoito onnistuu. Dialyysikonetta käytetään öisin ja jopa matkustelu on mahdollista. Apteekki toimittaa dialyysinestepussit potilaan kotiin. MIKÄ PD-DIALYYSI? Dialyysi on hoitomenetelmä, jossa veri suodatetaan ja puhdistetaan. Kun munuaiset eivät toimi normaalisti, potilaalla kertyy vettä ja kuona-aineita kehoon, mikä aiheuttaa erilaisia oireita. Peritoneaalidialyysissa (PD) eli vatsakalvodialyysissa käytetään vatsakalvoa (lat. peritoneum) hyväksi kuonaaineiden poistamiseen. Vatsaonteloon valutetaan katetrin kautta dialyysiliuosta, joka vaihdetaan 3 5 kertaa päivässä. Liuos imee itseensä kuona-aineita ja ylimääräistä nestettä. Dialyysi korvaa munuaisten omaa toimintaa. Peritoneaalidialyysi eroaa hemodialyysista siten, että verta käsitellään ohjaamatta sitä kehon ulkopuolelle. Sen sijaan dialyysineste johdetaan potilaan vatsaonteloon alavatsaan asetetun katetrin avulla. Toimenpiteeseen kuuluvat täyttövaihe, jossa neste lisätään vatsaonteloon, nesteen sisälläolovaihe jossa nesteen annetaan olla vatsaontelossa jonkin aikaa ja ulosvalutusvaihe, jossa neste poistetaan jätteenä.

6 6 Hospitaali Menestyksekästä simulointia Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Sairaanhoitaja Esko Rosellilla on tärkeä osa lasten hätätilasimulaatiokoulutuksen käytännön toteutuksessa omassa yksikössään arkisen työn ohella. Tämä ja hänen elämäntyönsä ja harrastuneisuutensa elvytysopetuksen parissa Tyksissä poiki Vuoden menestyjä -palkinnon. Lasten ja nuorten teho-osastolle saatiin myös hankittua ikioma simulaationukke, Elvis. Lasten tehon potilaat muodostuvat niin pediatrisista (lastentaudit) kuin lastenkirurgisistakin 0 16-vuotiaista potilaista. Pediatrisista potilaista valtaosa kärsii vakavista infektioista, mutta myös akuutteja endokrinologisia (aineenvaihduntasairaudet esim. diabeteksen aiheuttamat tilat) ja lastenneurologisia hätätilanteita on paljon. Hoitoajat ovat yleensä lyhyitä vaihdellen päivästä viikkoon. Vuosittain lasten teholla hoidetaan potilasta. Lasten elvytykset ovat harvinaisia lasten akuuttihoidossa, mutta sairaanhoitaja Esko Roselli arvioi, että kerran kuukaudessa on jonkinlainen hässäkkä. Tietotaito ja sen ylläpito kriittisten tilanteiden hoidossa 24/7 on tärkeää. Lasten voinnin tarkka seuranta ja sen romahtamisen ennakoiminen on osaston arkea. Akuuteissa hätätilanteissa (esim. vaikea infektio, johon on sairastuttu kotona ja vointi on epävakaa sairaalaan tultaessa) voinnin romahtaminen on aina vakava riski. Elvis toi uusia mahdollisuuksia Aiemmin osaston simulaatiokoulutuksissa oli vauvanukke keskolasta lainassa. Viime keväänä saatiin hankittua juniorimalli, noin viisivuotiasta lasta vastaava Elvisnukke, jonka nimi oli nimikilpailun tulos ja ensihoidon pitkänlinjan vaikuttajan Arno Vuoren käsialaa. Elvis-nukke hengittää ja kouristelee ja siltä on mitattavissa monia erilaisia elintoimintoja kuten verenpaine. Myös sydänääniä ja hengitystä voidaan kuunnella ja sille voidaan tehdä erilaisia hoitotoimenpiteitä. Nukke reagoi annettuihin hoitoihin ja voinnin muutokset ovat nähtävissä monitorilta - joko välittömästi tai viiveellä. Monitorin kautta saadaan näkyviin myös laboratorioarvoja ja röntgenkuvat. Nukke osaa puhua, jos siihen nauhoitetaan ääntä, Esko Roselli luettelee. Simulaatiotoiminta käynnistettiin lasten teholla vuonna Keskolasta lainattu 1-vuotiaan kokoinen simulaationukke rajoitti harjoiteltuja potilastapauksia, joten Totek-palvelualueen hankintana saatu 5-vuotiaan lapsen kokoinen simulaationukke tämän vuoden toukokuussa tuli tarpeeseen. Uusi kausi käynnistyy siis uusilla mahdollisuuksilla. Lastenklinikalla simulaatiokoulutusta on annettu jo useamman vuoden ajan. Alun perin toiminta on käynnistynyt vastasyntyneiden elvytys-simulaatioista synnytysosastolla. Hätätilannekoulutus viikoittain Hätätilannekoulutus järjestetään lasten teholla viikoittain 1 2 tuntia kestävänä simulaatiotilanteina, joissa siirretään tietotaitoa työyhteisössä. Simulaatioista pyritään tekemään mahdollisimman aidon tuntuisia ja eri hoitotoimenpiteitä kuten nesteiden antamista voidaan harjoitella hyvin todenmukaisesti. Simulaatiokoulutuksen tavoitteet on ennalta määritelty ei-kliinisiin ja kliinisiin taitoihin. Ei-kliinisten taitojen tavoitteissa on kiinnitetty huomiota työnjakoon, johtajuuteen ja kommunikaatiokykyihin. Kliinisten taitojen kehittämistavoitteena on ollut kiinnittää huomiota harvoin vastaantuleviin, mutta haastaviin potilastapauksiin. Jokaisessa simulaatiossa on simulaatiokoulutettavien (lastenlääkäri, anestesialääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa) lisäksi kolme simulaatio-kouluttajaa (lastenlääkäri, anestesialääkäri ja sairaanhoitaja). Simulaatiokouluttajina ovat toimineet alusta lähtien anestesiapuolelta anestesialääkärit Olli Vänttinen ja Miretta Tommila se- kä lasten teholta lastenlääkäri Janne Kataja ja Esko Roselli. Lasten teholla koulutetaan simulaatio-opetuksessa henkilöä vuodessa. Lyhyen alustuksen ja itse simulaatiotapahtuman jälkeen on ns. debriefing-keskustelu, jossa käydään turvallisessa ympäristössä koettua oppimistilannetta hetki hetkeltä läpi. Keskeinen osa simulaatiokoulutusta on sen luottamuksellisuus - jokainen osallistuja voi luottaa siihen, ettei omaa toimintaa käsitellä myöhemmin kahvihuoneissa tai käytäväkeskusteluissa. Rosellin mukaan simulaatiopaikan valmistelemiseen kuluu puoli tuntia ja toinen purkamiseen. Alkutarina vie noin 15 minuuttia. Varsinainen toiminta-aika kestää noin 15 minuuttia. Sama tapaus on koulutuksissa vuoden kerrallaan. Sairaanhoitaja Esko Roselli demonstroi Elvis-simulaationuken toimintoja. Palaute positiivista Olen koettanut järjestää hoitohenkilökuntaa kattavasti paikalle. Varahenkilöitä ja muiden osastojen henkilökuntaa on myös rekrytoitu. Tarinaa on muutettu siten, ettei tarvitse tietää erityisesti meidän osastostamme, Roselli kertoo. Lastenlääkäreistä kaikki erikoistuvan vaiheen lääkärit, mutta myös monet takapäivystäjät ovat osallistuneet koulutuksiin innokkaasti. Anestesiologeista simulaatioihin ovat osallistuneet erikoistuvan vaiheen lääkärit sekä useat U-sairaalan erikoislääkäreistä. Meidän koulutuksiimme osallistuneet ovat olleet poikkeuksetta sitä mieltä, että harjoituksista oppii ja kokeneet tällaisen käytännönläheisen oppimismuodon erittäin opettavaiseksi. Jonkin verran tämä sitoo hoitohenkilökuntaa. Meiltä Ilona Aaltonen ryhtyy myös koulutuksesta vastaavaksi hoitajaksi lisäkseni. Lääkintävahtimestari Mika Helttula on ollut korvaamattomana apuna töiden tuurauksissa harjoitusten ajan, kiittelee Esko Roselli, joka on tuttu näky Elvis-nuken kera omalla ja muilla osastoilla. Elvis elää Teksti ja kuva» Markku Näveri Elvis elää! Ainakin silloin, kun hänet elvytetään. Elvis on Lastenklinikan uusi, tietokoneohjattava simulaationukke, joka kastettiin 28. toukokuuta. Kasteen toimitti sairaalapappi Hilkka Kakko-Helle siunaten samalla sekä Elviksen avulla että koko lasten teho-osastolla tehtävän työn. Nuken avulla henkilökunta pääsee tiimityössä harjoittelemaan ja kertaamaan taitojaan aidontuntuisissa tilanteissa Elviksen vanhemmat ovat Totek-palvelualueen johtaja Riku Aantaa ja lasten teho-osaston osastonhoitaja Riitta-Maija Hokkanen. Aantaa tosin paljasti, että lasta ei hankittu perinteisin keinoin vaan budjettiteknisin menetelmin. Sylikummina on sairaanhoitaja Esko Roselli ja kummeina osastonylilääkäri Janne Kataja ja erikoislääkäri Olli Vänttinen, jotka simulaationäytöksessä elvyttivät Elviksen, vaikka tämä oli nielaissut krokotiilin. Elvis-nimen takana on emerituselvyttäjä Arno Vuori, joka nimikilpailun voittajana pokkasi pullon kuohujuomaa. Kastetilaisuudessa vas: Riku Aantaa, Riitta-Maija Hokkanen, istumassa Esko Roselli sylissään kummipoikansa Elvis, Janne Kataja, Olli Vänttinen ja Hilkka Kakko-Helle.

7 Tyksin U-sairaalan toiminta siirtymässä T-sairaalan yhteyteen Hospitaali 7 Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Turun yliopistollisen keskussairaalan huonokuntoisen U-sairaalan toiminnoille haetaan korvaavia tiloja T-sairaalan yhteyteen rakennettavista uudisosista eli H- ja I-osista. A-sairaalaan suunnitellaan siirtyväksi silmäklinikan toiminnot. VSSHP:n hallitus hyväksyi esityksen, jonka mukaan U-sairaalan korvaavien tilojen suunnittelu jatkuu kolmessa erillisessä hankkeessa, joista yksi perustuu A-sairaalan tilojen käyttöön ja kaksi muuta lisäosien rakentamiseen T- sairaalan yhteyteen. Kaikkien korvaavien tilojen sijoitus yhteen rakennukseen osoittautui mahdottomaksi sekä budjetin että tilatarpeiden kannalta. T-sairaalan B-osan kylkeen rakennettava uudisosa tulee olemaan H-osa ja T-sairaalan G-osan viereen, rautatien ja Helsingintien päälle, betonikannen varaan rakennettava uudisosa, I-osa. Korvaavan rakentamisen suunnitelmien, selvitysten ja rakennuskustannusten tulee päätöksen mukaan sisältyä valtuuston aiemmin hyväksymään 104,8 miljoonan euron talousarvioon ja suunnittelussa tulee huomioida myös sairaanhoitopiirin vakauttamisohjelma. A-sairaalaan silmäklinikan toiminnot Kompromisseja joudutaan tekemään. Lisäksi katsotaan ja arvioidaan yhä uudelleen, miten olemassa olevat tilat pystytään käyttämään mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Tilatarpeet muuttuvat toiminnan muutosten myötä koko ajan ja tämä vaikuttaa ketjureaktiona kaikkiin tilatarpeisiin. Samalla on mietittävä henkilöstön synergiaa eli kuka hyötyisi kenenkin toiminnan läheisyydestä. Hankkeen ohjausryhmän toimeksiannosta selvitämme vielä myös, onko omistajakunnilla terveydenhuollon käyttöön sopivia tiloja, hankejohtaja Raija Asola kertoo. A-sairaalaan remontoidaan korvaavat tilat nyt U-sairaalassa toimivan silmäklinikan poliklinikalle, vuodeosastolle ja leikkaustoiminnalle. A-sairaalassa on jo menossa remontti tulipalon aiheuttamien vaurioiden takia ja siksi, että sieltä siirtyi toimintoja T-sairaalaan. T-sairaalaan siirtyneiltä toiminnoilta vapautuneisiin tiloihin muuttaa silmäklinikan lisäksi toimintoja osin esimerkiksi Raision sairaalasta. Remonttiin tulee muutoksia silmätautien sinne sijoittamispäätöksen myötä. Tähän tarvittaviin remontteihin arvioidaan kuluvan noin kaksi miljoonaa euroa enemmän, kuin A-sairaalan jo päätettyihin peruskorjauksiin on budjetoitu. Tyksin U-sairaala poistuu kokonaan terveydenhuollon käytöstä ja toiminnat sijoitetaan kahteen T-sairaalaan rakennettavaan lisäosaan sekä A-sairaalaan. Hankejohtaja Raija Asolalla tiimeineen on iso työ hankkeen toiminnallisessa suunnittelussa ja vuoden 2018 aikataulu uudisrakennusten suhteen vaikuttaa tällä hetkellä haasteelliselta. Erityisen vaikea on rautatien ja Helsingintien päälle betonikannen varaan suunniteltu osa. T-sairaalan lisäosien suunnittelua ja budjetin hiomista jatketaan H-osan laajuus olisi nykyisen arvion mukaan bruttoneliömetriä. Sinne voitaisiin sijoittaa avohoitotyyppistä polikliinista toimintaa kuten korva-, nenä- ja kurkkusairauksien, suu- ja leukasairauksien sekä gynekologisten syöpien avohoito, joiden tilatarve on noin hyötyneliömetriä. H-osan hinnaksi arvioidaan miljoonaa euroa. Rautatien ja Helsingintien päälle rakennettavaan T-sairaalan I-osaan sijoitettaisiin toimenpide- ja leikkaussalitoimintaa kuten synnytyksiä ja naistentautien hoitoa, mutta ei kuitenkaan gynekologisten syöpien avohoitoa, sekä lasten ja nuorten sairaanhoitoa ilman avohoidon päivystystä. Lisäksi sinne tulisi edellä mainittujen alojen operatiivista, päiväkirurgista ja leikkaukseen kotoa -toimintaa sekä tukipalveluja. Myös kliinisen neurofysiologian I-osaan sijoittamisen hyötyjä arvioidaan. I-osaan sijoitettavien toimintojen tilatarve on nyt noin hyötyneliötä. Suunnitelmasta laaditaan tarkennettu huonetilaohjelma, jonka tavoitteena on supistaa tilat hyötyneliöön. Tämä arkkitehtityö on nyt meneillään. I-osan hinnaksi arvioidaan nyt 125 miljoonaa euroa. - Edelleen kaikki suunnitellut osiot menevät yhteensä noin 40 miljoonaa euroa yli budjettiraamien, joten suunnittelua ja neuvotteluja jatketaan. Rautatien ja Helsingintien päälle rakennettava osa haastavin Nykyinen asemakaava sallii betonikannen rakentamisen rautatien ja Helsingintien päälle ja kortteliin kuuluvien tilojen sijoittamisen kannelle. Hankkeelle joudutaan kuitenkin hakemaan kaavamuutos lisärakennusoikeuden ja liikenneyhteyksien takia sekä viereen suunnitellun Micromedicum-hankkeen takia. Aikataulu siihen, että tämä kaikki olisi valmista vuonna 2018 alkaa olla hyvin haasteellinen. Ja toisaalta hyvään suunnitteluun kannattaakin käyttää aikaa, vaikka pyritään saamaan valmista niin nopeasti ja hyvin kuin mahdollista. A-sairaalan remontti valmistuu huomattavasti nopeammin kuin uudisosat. H-osa ei myöskään ole niin vaikea kuin rautatien ja Helsingintien päälle rakennettava I-osa, joten se valmistuu mahdollisesti seuraavana. Henkilöstö mukaan suunnitteluun On erittäin tärkeää U-sairaalassa työskentelevän henkilöstön työmotivaation kannalta että nyt on tehty selkeä linjaus miten U:n tyhjentämisessä edetään, toteaa Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueen johtaja Jukka Sipilä. Nyt on olennaista, että henkilöstö pääsee osallistumaan tähän suunnitteluun. Sipilän mukaan Silmäklinikan siirtyminen A-sairaalaan sekä radan päälle tulevan I-osan ja H-tornin rakentaminen tarjoavat aiempaa halvemman ja nopeammin toteutettavan ratkaisun. Kaikki päätökset eivät tule olemaan helppoja, esimerkiksi A-sairaalan käytön muuttuminen aiheuttaa sen, että eräät sinne aiotut toiminnat joudutaan sijoittamaan muualle. On tärkeää positiivisessa hengessä yhdessä ratkaista esiin nousevat ongelmat ja muistaa olennainen päämäärä: U- sairaala on saatava mahdollisimman pian tyhjäksi. Operatiivinen kokonaisuus turvattava Naistenklinikan toimialuejohtaja Seija Grénman puolestaan toteaa, että on erinomaista, että VSSHP:n hallitukselle pystyttiin esittämään ehdotus, joka hyväksyttiin suunnittelun linjaukseksi: rakentaminen toteutetaan kolmena erillisenä hankkeena. Elefantin syöminen paloissa on merkittävä kurssin muutos. Syksyllä 2012 valmistuneen toiminnallisen suunnitelman kantavina periaatteina ovat toiminnallisuuden ja synergian parantaminen sekä muunneltavat tilat. Toivon, että rakentamisen toteuttaminen osissa ja kannen päälle tulevan I-osan neliöiden merkittävä karsiminen eivät vaaranna näitä periaatteita. On tär- Eniten aikaa menee suunnittelullisesti ja toteuttamisen kannalta ongelmalliseen I-osaan, Asola arvioi. U-sairaalan kohtalosta tyhjenemisen jälkeen ei ole vielä päätetty, mutta sitä tuskin tullaan enää käyttämään terveydenhuollon tarpeisiin. Sairaalanmäki on pulmallinen pysäköinnin kannalta. Sen suhteen kartoitetaan Asolan mukaan yhteistyötä myös muiden lähellä sijaitsevien toimijoiden kanssa. keää turvata hyvin toimiva operatiivinen kokonaisuus: riittävä määrä leikkaussaleja, päiki- ja leiko-toimintaa tukevat tilat sekä tarvittavat vuodeosastot. Juna on taas liikkeellä lopullisten päätösten tueksi tarvitaan tietoa sekä rakennus- että ennen kaikkea käyttökustannuksista. Henkilöstön näkemys sujuvaa ja tehokasta potilashoitoa tukevista ratkaisuista on tärkeää huomioida jatkopäätöksissä, Seija Grénman muistuttaa. Myös lasten ja nuorten hoito Turussa turvattava Lasten ja nuorten klinikan toimialuejohtajan Jussi Mertsolan mukaan on hyvä, että suunnittelu on nyt linjattu kolmeksi hankkeeksi. Keskeistä ovat toiminnalliset kokonaisuudet. Niistä tulee säästöjä, jotka kertautuvat vuosien mittaan. Lyhytnäköinen rakentamisen säästösuunnittelu ja pirstominen kostautuvat nopeasti. Yhtenäinen lastensairaalan osaamiskeskittymä on tärkeää. Keskeisiä kokonaisuuksia ovat päivystys, synnytykset ja vastasyntyneiden hoito, samoin operatiivisen hoidon kokonaisuus. Lasten ja nuorten tehohoidon ja lasten syöpätautien hoidon synergiat on myös tunnistettu. Lapsilla on oikeus perhehuoneisiin. Valoa ja viihtyisyyttä tarvitaan. Mertsolan mukaan nyt tulisi osata ennustaa alueemme lapsiväestön tarpeet ja myös potilaiden valtakunnallinen liikkuvuus. Oman sh-piirin ulkopuolelle tarjottava vaativan erikoissairaanhoidon lisääminen mahdollistaa hyvät hoitotulokset ja luo myös resursseja keihäänkärkialoilla. Lastemme etu ei ole, että erikoissairaanhoitoa keskitetään Helsingin uuteen Lastensairaalaan, vaan lapsille ja nuorille tulee jatkossakin turvata kansainvälisen tason erikoissairaanhoito Turussa, Jussi Mertsola toteaa.

8 8 Hospitaali Samuli Saarni aloitti uutena johtajaylilääkärinä Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Samuli Saarni aloitti työnsä johtajaylilääkärinä Samalla hän paluumuutti pääkaupunkiseudulta Turkuun, josta on alun perin kotoisin. Turkuun paluu 15 vuoden jälkeen tuntuu kotoisalta ja mukavalta Samuli Saarni sanoo. VSSHP:n johtajaylilääkärin työkenttä on laaja. Työhön kuuluu paljon kehittämistoimintaa esimerkiksi potilasturvallisuuden, IT-järjestelmien ja käytännön ohjeistamisten suhteen. Johtajaylilääkäri vastaa myös lääketieteellisestä osasta toimintaa ja sen sisällöstä. Juuri laaja-alaisuus sai Saarnin kiinnostumaan paikasta, joka avautui viran aiemman haltijan Turkka Tunturin jäädessä eläkkeelle. Meidän tulee huomioida koko sosiaali- ja terveysalan kokonaisuus. On tärkeää yhteensovittaa perusterveydenhuoltoa, kunnan muita palveluita ja koko ERVAalueen toimintaa. Kukaan ei uskalla ennustaa mitä terveydenhuollon uudistuksessa tulee tapahtumaan, mutta tulee muistaa, että toiminnan ydin - siis potilaiden hoito - ei muutu. Uusi johtajaylilääkäri joutuu painiskelemaan muun muassa talousarvion ylittymisen kanssa ja varmistamaan, että sairaala pystyy toteuttamaan aluehallintoviraston määräyksen syöpähoitojen saattamisesta hyvän hoidon mukaisiksi. Samuli Saarni on luottavainen, että asiat hoidetaan kuten aluehallintovirasto edellyttää. Talous on hänen mukaansa haaste kaikkialla muuallakin Suomessa ja kansainvälisestikin. Terveydenhuollon kustannukset kasvavat, ihmisten vaatimustaso nousee ja ihmiset ikääntyvät. Talous on tärkeä näkökulma, mutta yhtä tärkeää on huolehtia, että ihmiset saavat lakisääteisen palvelunsa jota tarvitsevat. Tämä ohjaa toimintaa ja varsinkin johtajaylilääkärin toimintaa. Ihmisen hyvinvoinnin edistäminen pitää Saarnin mukaan pystyä näkemään kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi eivät toimi erikseen, vaan pyritään tekemään yhdessä ja yhteistyötä tiiviisti. Erikoissairaanhoidossakin pitää siis pystyä näkemään koko kokonaisuus, jonka osa sairaala on. Saarni toimi aiemmin Husin psykiatrian toimialan Helsingin klinikkaryhmän vs. johtajana. Hän uskoo, että siitä on hyötyä etenkin ajatellen sitä, että psykiatrialla rajapintojen ylittäminen perusterveydenhuollon kanssa ja kuntakenttään on arkipäivää. Uuden työn dosentti Samuli Saarni aloittaa positiivisin mielin. Olen innoissani ja edessä on paljon perehtymistä. Syksyn aikana aion kiertää laajasti toimintayksiköissä ja tutustua toimintaan sekä tavata ihmisiä. Sen jälkeen on helpompi muodostaa mielipide, miltä asiat näyttävät. Tarkoitus on varata alkuun päivä viikossa eri toimipisteisiin tutustumiseen. Henkilökunnan kannalta Saarni haluaa olla helposti lähestyttävä ja avoimesti asioihin suhtautuva. Johdon yksi tärkeä tehtävä on pyrkiä varmistamaan, että ihmiset saavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja rauhassa sekä hyvillä välineillä ja toimivassa organisaatiossa. Vapaa-ajan ja harrastusten kannalta Turussa on hyvä puoli veneilyä harrastavan Samuli Saarnin mielestä saaristo. Mökkimatka Turun saaristoon lyheni ja paluumuuttoa helpotti myös se, että perheellä on kaupungissa paljon ystäviä ja sukulaisia ennestään. Hallintorakennuksessa työskentelevä Samuli Saarni aikoo perehtymistyön aikana kiertää laajasti VSSHP:n yksiköissä tutustumassa. Kuka? 40-vuotias terveydenhuollon etiikan ja sosiaalipsykiatrian dosentti. Väitellyt lääketieteen tohtoriksi vuonna 2006 ja filosofian tohtoriksi Valmistunut valtiotieteen maisteriksi 2002, terveydenhuollon erikoislääkäriksi 2006 ja psykiatrian erikoislääkäriksi tieteellistä julkaisua. Aiemmin työskennellyt mm. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialan Helsingin klinikkaryhmän vs. johtajana, psykiatrian ylilääkärinä Jorvin sairaalassa, THL:n erikoistutkijana ja vaikuttanut myös Lääkäriliiton varapuheenjohtajana. Perhe: Vaimo Suoma Saarni ja kolme lasta; Ilmari, 8, Auli, 7, ja Kaarlo, 2. Sähköisten terveyspalveluiden testaamista jatketaan Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Vuoden 2011 keväällä alkaneessa emedic-hankkeessa jatketaan eterveyspalveluiden eli sähköisten terveyspalveluiden kehittämistä Tyksissä. VSSHP on yksi EU-hankkeen partnereista. Henkilöstölle tarjotaan etäkonsultointilaitteiden koulutusta koko huhtikuun loppuun 2014 kestävän hankkeen ajan järjestettiin Tyksissä medialle e-medic-pilotin esittely, jossa oli mahdollisuus seurata etäyhteyden käyttöä. Etäyhteyden päässä olivat jalkaterapeutti ja lääkäri Tyksistä ja toisessa päässä Piikkiön terveysaseman sairaanhoitaja sekä hoidettava diabeetikko, jolla oli haava kantapäässä. Sekä Tyksiin että Piikkiön terveysasemalle on asennettu laitteisto, jolla saadaan luotua videoyhteys. Piikkiön lisäksi laite löytyy Loimaan terveysasemalta ja myös heiltä on otettu konsultointiyhteyksiä Turkuun. Tyksissä laitteita on neljä: kirurgian poliklinikalla kaksi sekä lisäksi jalkaterapeutin huoneessa ja sisätautien vuodeosastolla. Lähetettävä kuva on hyvälaatuinen ja tarkka ja etäkonsultaatio on kokemusten mukaan toiminut hyvin. Etäkonsultaatiota on testattu hankkeessa myös ipadeilla kotihoidossa terveyskeskuksen ja kotisairaanhoitajan välillä, mutta tällöin kuvanlaatu on heikompi ja mobiiliverkko ruuhkaisempi. Etäkonsultointia käytetään pilottihankkeessa diabeteksen aiheuttamien jalkahaavojen hoitoon. Potilas voi Tyksin sijaan tulla omalle terveysasemalleen ja saada hoitoa etäkonsultaation avulla. Tällöin terveyskeskuksessa on paikalla potilaan lisäksi häntä hoitava sairaanhoitaja ja Tyksistä puolestaan kiinteällä etäyhteydellä joko plastiikkakirurgi ja haavahoitaja kirurgian poliklinikalta tai jalkaterapeutti ja sisätautilääkäri Medisiiniseltä toimialueelta. Kun etäkonsultaatioyhteys otetaan kotihoidosta suoraan potilaan kotoa ipadin avulla, potilaan ei tarvitse lähteä kotoaan, mikä säästää matkustukseen liittyviä kuluja ja mahdollisesti terveysasemalle saattamaan tulevan omaisen aikaa. Investointi tulevaisuuteen Vaikka videoyhteyteen tarvittava laitteisto on arvokas, se maksaa itsensä nopeasti takaisin. Yhdenkin amputaation välttäminen säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Potilaalle etäkonsultaatio tuo vapautta ja joustavuutta palveluihin. Potilas ei ole sidottu tiettyyn paikkaan ja hän joutuu matkustamaan vähemmän. eterveyspalveluiden uskotaan yleistyvän tulevaisuudessa. Hiljattain on uutisoitu entisestään kasvaneista diabeteksen kustannuksista. Yhtenä hankkeen ideana on hillitä jatkuvasti yleistyvän taudin aiheuttamia kustannuksia BKT:lle. emedic keskittyy etäkonsultaation lisäksi diabeteksen omahoitoon, jossa hyödynnetään myös modernia teknologiaa. Potilas voi mitata verensokeriarvonsa ja verenpaineensa ja tiedot siirtyvät langattomasti älypuhelimeen, josta ne lähetetään tietokantaan, joka on sekä potilaan että häntä hoitavan henkilökunnan nähtävillä. Kännykkään ladattavaan Sport Tracker -ohjelmaan hän voi puolestaan merkitä liikuntasuoritukset ja jakaa niitä muille. Ohjelma merkitsee myös kuljettuja lenkkeilyreittejä. Hankkeen viestintätoimenpiteistä vastaavan Turku Science Park Oy:n tiedottaja Riku Näsänen kertoo että tyksiläisten mielipiteet ja kokemukset merkitsevät paljon ja he saavat olla nyt mukana vaikuttamassa eterveyspalveluiden kehittämisessä. Lisätietoja: Etäkonsultaatiota testataan Tyksin ja Piikkiön terveysaseman välillä videoyhteyden avulla. Sairaanhoitaja on poistanut diabetespotilaan kantapään diabeteksen aiheuttamasta haavasta kuollutta kudosta mekaanisesti. Jalkaterapeutti Anna- Leena Tapio, plastiikkakirurgi Tarja Niemi ja Kaarinan terveyskeskuksen diabeteslääkäri Petri Kaipiainen keskustelevat sairaanhoitajan kanssa tarvittavista hoitotoimenpiteistä.

9 Hospitaali 9 Vakka-Suomen sairaalan yhteispäivystyksessä päätösvalta työvuoroista hoitajilla itsellään Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi VSS:n yhteispäivystyksen työaikakokeilusta tuli sen toimivuuden ja suosion takia pysyvä käytäntö. Mallissa päätösvalta työvuoroista on työntekijöillä itsellään eli hoitajilla. Yhteiset jokaisen allekirjoittamat pelisäännöt takaavat tyytyväisyyden ja jokainen voi valita enemmän omaan elämäntilanteeseensa sopivia vuoroja. Hallinnollinen osastonhoitaja Marja Tuomainen kertoo, että idea uudesta työaikakokeilusta alkoi kyteä hänellä joitain vuosia sitten koulutuksessa, jossa esiteltiin erilaisia työaikamalleja. VSSHP:ssä vastaava työaikajärjestelmä on ollut käytössä jo aiemmin esimerkiksi Turunmaan sairaalassa ja heilläkin oli Tuomaisen mukaan systeemistä positiivisia kokemuksia. Työaikamallin suunnittelu ja käytännön toteutus haluttiin tehdä huolellisesti ja tästä syystä tehtävään haettiin asiasta kiinnostunutta YAMK-opiskelijaa. Sairaanhoitaja YAMK -opiskelija Laura Harikkala otti projektiluonteisen tehtävän vastaan syksyllä 2011 osana opintojaan. Harikkalan projekti kesti noin 1,5 vuotta ja siihen kuului työaikajärjestelmän puolen vuoden kokeilujakso. Kokeilujakson jälkeen tehtiin kysely ja kukaan vastanneista ei ollut valmis palaamaan vanhaan systeemiin. Lisää vapautta sääntöjen puitteissa Jokainen hoitaja merkitsee työvuorolistaan ensin haluamansa yö- ja viikonloppuvuorot ja niiden hyväksymisen jälkeen päivävuorot. Nyt kesällä on tehty kuuden viikon listoja normaalin kolmen viikon listan sijaan, kertoo Tuomainen. Itse teen esimerkiksi mielellään yövuoroja ja pitkiä vuoroja mahdollisimman paljon, jolloin saan myös pitkiä vapaita, jotka käyvät melkein lomista, sairaanhoitaja Veera Wessman sanoo. Tämä on tuonut vapautta, kun voi itse päättää enemmän, jolloin vuorot ovat oman suunnittelun tulosta ja ei voi syyttää kuin itseään. Aamu- ja iltavuoroja voi rytmittää itselleen sopivasti samoin kuin vapaita viikonloppuja, hoitajakollega Eija Vuorinen kiittelee niin ikään. Säännöissä määritellään raamit, joiden puitteissa vuoroja voi valita ja sumplia. Jokaisella on esimerkiksi mahdollisuus valita kolme vapaa- tai työpäivätoivomusta, joita ei halua muutettavan. Pitkiä 12,5 tunnin vuoroja on mahdollista tehdä kahtena päivänä kolmessa viikossa. Yksi viikonloppu kolmessa viikossa on oltava vapaata. Yövuoroja voi tehdä korkeintaan viisi kolmessa viikossa. Töissä saa olla vain yksi pitkävuorolainen per päivä. Tarpeen vaatiessa jokaisen on tehtävä 2 3 yötä per kolmen viikon lista. Kuvassa yhteispäivystyksen hoitajat: oh. Marja Tuomainen, sh. Seija Lohisto, sh. Eija Vuorinen sekä sh. Jenni Vaskelainen ja sh.veera Wessman. Jokainen joustaa vuorollaan Listan on oltava valmis viikkoa ennen alkamista. Sairauslomien tuuraukset järjestellään yhteisvoimin tai listaneuvottelija järjestelee ne. Kaikkien kuuluu valvoa listojen toteutumista ja kaikki joustavat vuorollaan. Kaikki ovat myös allekirjoittaneet pelisäännöt. Tällä hetkellä listat tehdään käsin, mutta tulevaisuudessa ne on tarkoitus laatia Titania-työvuorosuunnitteluohjelmalla. Työaikalaki on ollut monella hakusessa, mutta tämän myötä jokainen on perehtynyt siihen enemmän itsenäisesti, hoitajat kertovat. Haittapuolia ei ole ilmennyt: työntekijät eivät esimerkiksi ole muodostaneet ryhmiä, jotka olisivat aina samaan aikaan töissä vaan kaikki tulevat hyvin toimeen kaikkien kanssa ja myös johto on tyytyväinen. Marja Tuomainen muistuttaa, että vaikka käytössä on työaika-autonomia, esimies on kuitenkin vastuussa systeemistä. On myös huolehdittava, että osaamista on aina riittävästi paikalla. Esimerkiksi triagehoitajina ja valvontayksikössä tarvitaan joka vuoroon myös kokeneempia hoitajia, joten listoja katsotaan myös tätä silmällä pitäen. Kesäsijaiset eivät pääse näistä syistä nauttimaan työaikaautonomiasta. Työaikajärjestelmä ei koske yhteispäivystyksessä lääkäreitä, vaan vain sairaanhoitajia. Hyväksi havaittu käytäntö on kasvattamassa suosiota muuallakin. Vakka-Suomen sairaalan osastonsihteereillä on käytössään vastaava järjestelmä ja tietojeni mukaan myös psykiatrian puolella käytetään tätä. Laura Harikkala piti infotilaisuuden täällä myös sisätautien ja kirurgian osastoilla, joissa oltiin siitä kiinnostuneita. Jos oma terveys kiinnostaa tee sähköinen terveystarkastus Teksti ja kuva» Markku Näveri Sähköisen terveystarkastuksen teko kannattaa. Siitä hyödyt ennen kaikkea sinä itse. Sairaanhoitopiirimme henkilöstöllä on nyt siihen mainio mahdollisuus (Santra > Tee > Terveystarkastus). Olemme edelläkävijöitä Suomessa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suuri, julkissektorin työnantaja on ottanut tällaisen verkko-ohjelman käyttöön, kehuu Länsirannikon työterveys Oy:n johtava työterveyslääkäri Hannu Virtanen. Laajemmin edelläkävijyyden pohja luotiin Virtasen mukaan osakeyhtiön perustamisella. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu ohjata terveellisiin elämäntapoihin. Se ei ole sen perustehtävä, mutta tärkeä kuitenkin, ja tähän sähköinen terveystarkastus tarjoaa hyvän välineen. Ohjelma hankittiin Duodecimilta. Se oli ainoa vaihtoehto, koska se pohjautuu näyttöön perustuviin hoito-ohjeisiin ja -suosituksiin, Virtanen kertoo. Sähköisen terveystarkastuksen tekemistä johtava työterveyslääkäri kuvaa äärettömän helpoksi. Aikaakaan se ei vie kuin viitisentoista minuuttia. Omat verenpainelukemat ja kolesteroliarvot pitäisi tietää. Ja ellei verenpainettaan tiedä, Virtanen patistaa mittauttamaan sen joutuin. Vastattuaan kysymyksiin vastaaja saa arvion terveydentilastaan, mahdollisesta sairastumisriskistä ja elinaikaodotuksestaan nykyisillä elintavoilla. Jos on aihetta, ohjelma antaa toimenpide-ehdotuksen elämäntapojen muuttamiseksi ja valmennusohjelman muutoksen toteuttamiseksi. Kunkin omalla vastuulla on, miten hän näihin reagoi. Tarkastuksen voi tehdä aina uudestaan sekä katsoa, mikä on muuttunut tai mitä jäi kesken. Asiantun- tija antaa muutoksista palautetta. Asiointi tapahtuu aina järjestelmän kanssa. Sairaanhoitopiirissä useimmat ovat terveydenhuollon ammattilaisia ja tietävät asiat, mutta kaipaavat ulkopuolista asiantuntemusta ja seurantaehdotuksia sekä tietokannan tarjoamia ohjeistuksia Hannu Virtanen uumoilee. Tietosuoja on sähköisessä terveystarkastuksessa taattu. Työterveyshuolto saa yhteenvetoraportin toimialueittain ja riskitekijöittäin. Raportin tietoja voidaan hyödyntää mm. työpaikkaselvityksissä. Vastaanottoaikaan aina oikeus Ikäkausitarkastukset korvautuvat sähköisellä terveystarkastuksella. Lakisääteiset terveystarkastukset säilyvät ennallaan, kuten yötyötarkastukset, jolloin sähköinen terveystarkastus on eräänlainen esitietolomake. Johtava työterveyslääkäri Hannu Virtanen on hahmotellut taululle terveystarkastuksen ideologisen pyramidin. Hannu Virtanen painottaa kuitenkin, että työntekijällä on aina oikeus vastaanottoaikaan. Sähköisen terveystarkastuksen hän toivoo havahduttavan ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon, jos tulokset sellaiseen antavat aihetta. Terveystarkastuksen ideologiaa Virtanen kuvaa seuraavasti: sähköinen terveystarkastus kaikille, tee muutoksia elämäntapaasi, seuraat valmennusohjeita 12 viikkoa, työterveyshoitajan pakeille, jos tilanne huolestuttaa. Tämä ohjaa tarvittaessa joko työterveysfysioterapeutille, -psykologille tai -lääkärille. Riskin suuruuden mukaan tarvittaessa erikoislääkärikonsultaatioihin. Ideologian toteutumista käytännössä helpottaa osaltaan ensi vuoden aikana käyttöön otettava sähköinen asiointitili, jonka välityksellä työntekijät ja työterveyshuolto keskustelevat. Eräs seikka Hannu Virtasta hämmästyttää ja huolestuttaakin: Sähköinen terveystarkastus on erinomainen mahdollisuus, mutta sairaanhoitopiirissä on työntekijöitä ja ammattiryhmiä, joille pääsy koneen ääreen tarkastusta tekemään tänä atk-aikakautenakin on työlästä. Työnantajan tulee järjestää siihen kaikille tasapuoliset mahdollisuudet, jotta terveystarkastuksesta saadaan kaikki tehot irti.

10 10 Hospitaali Vastuualuejohtaja, kardiologi Juha Lund, Tyksin pitkäaikainen kardiologi, professori Juhani Koistinen Vaasasta ja toimialuejohtaja, professori Juhani Airaksinen Tyksin T-sairaalan uudessa magneettinavigointilaboratoriossa, jossa tehdään rytmihäiriöitä korjaavia hoitoja entistä turvallisemmin ja tehokkaammin uusilla laitteistoilla. Sydänkeskus vietti avajaisia Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin Sydänkeskus vietti avajaisia symposiumin eli luentotapahtuman ja avoimien ovien merkeissä. T-sairaalan Johan Haartman -salissa pidetyssä symposiumissa käsiteltiin rytmihäiriöiden uusia hoitomenetelmiä, nykyaikaista kuvantamista sydäntoimenpiteiden apuna, sepelvaltimotaudin perkutaanista hoitoa, sydänkirurgiaa 2000-luvulla, ERVA -yhteistyötä sydänpotilaan hoidossa, kardiologikoulutusta ja tutkimusta Suomessa sekä kardiologian tulevaisuutta. Kansallisella tasolla käytävät keskustelut sh-piirien ja erityisvastuualueiden mahdollisesta uudelleenorganisoinnista ovat antaneet lisäpontta tiivistää yhteistyötä Tyks ERVA-alueella eli Satakunnan ja Vaasan sh-piirien kanssa kardiologian alalla. VSSHP:n kardiologiaan erikoistuvat lääkärit ovat saaneet koulutusta Satakunnassa ja koulutusyhteistyö toimii myös toisin päin. Satakunnan sh-piirin kanssa tehdään myös tiivistä kliinistä yhteistyötä. Esimerkiksi Tyksin palon aiheuttamien tilavaurioiden takia VSSHP:n sydänpotilaita operoitiin palon jälkeen useita kuukausia Satakunnassa. Uuden ERVA-kumppanin, Vaasan sh-piirin, kanssa yhteistyö on myös käynnistymässä, etenkin sydänkirurgiassa. Sydänkeskuksen johtaja, ylilääkäri Juhani Airaksinen kertoi, että Tyks on edelläkävijöiden joukossa muun muassa katetrierikoistoimenpiteissä. Tyksissä alettiin esimerkiksi tehdä ensimmäisenä pohjoismaissa eteiskorvakkeen katetrisulkuja vakavia verenvuotoja saaneille eteisvärinäpotilaille. Professori Heikki Huikuri Oulusta totesi luennossaan, että kardiologian nopea kehitys ja nykyiset vaatimukset edellyttävät muutoksia myös kardiologikoulutukseen. Sydänkeskus T-sairaalassa Sydänkeskuksessa työskentelee muun muassa kardiologeja ja sydän- ja rintaelinkirurgeja, sydänhoitajia ja muuta henkilökuntaa. Sydänkeskus toimii T- sairaalassa toimintaan varta vasten suunnitelluissa tiloissa. Kaikki toiminnot on sijoitettu lähekkäin, jotta diagnostiikka, leikkaukset ja muu hoito saadaan organisoitua yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi. Potilaiden hoito tapahtuu sydänpoliklinikalla, vuodeosastolla ja sydänvalvonnassa. Sydän- ja keuhkoleikkaukset tehdään leikkausyksikössä ja kajoavat kardiologiset hoidot kuten pallolaajennustoimenpiteet, vaativat rytmihäiriötoimenpiteet ja tahdistimen asennukset toimenpideyksikössä. Uutta on esimerkiksi, että rytmihäiriöitä korjaavia hoitoja tehdään magneettinavigointia käyttäen. Sydänkeskuksessa panostetaan myös koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Toiminnassa lisääntyy avohoitopainotteisuus. Yhä suurempi osa tahdistin- ja katetritoimenpiteistä pyritään tekemään päiväkirurgisena toimintana. Esimerkiksi sydäntahdistinpotilaiden hoidossa on käytössä nettipohjainen etäseuranta joka vähentää poliklinikkakäyntejä ja lisää potilasturvallisuutta. Keskuksen tärkeä tavoite on saada resursseja kardiologian ympärivuorokautisen päivystyksen aloittamiseen, jotta akuuttien henkeä uhkaavien sydänsairauksien hoitoa voidaan tehdä kardiologin johdolla myös viikonloppuisin ja ympäri vuorokauden. Sairaanhoitajat Iiris Herlevi ja Suvi Koski esittelevät laitteistoa yhdessä toimenpideyksikön hyvin varustelluista katetrisaatiolaboratorioista. Kuvassa oleva laite on Mitraclip-sisäänviejä, jonka avulla asennetaan reisilaskimon kautta mitraaliläpän vuotokohtaan klipsi, joka vähentää läpän vuotoa. Hoito on suunnattu mitraalivuotopotilaille, jotka eivät ole leikkauskelpoisia. Näitä toimenpiteitä tehdään vain Helsingissä ja Turussa.

11 Hospitaali 11 Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksia tutkitaan kansallisessa huippuyksikössä Suomen Akatemia on 4. kesäkuuta nimennyt uudet kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt kaudelle Yksi valituista on turkulais-kuopiolainen Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkö, joka toimii Turun yliopistossa, Åbo Akademissa, Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimusryhmää johtaa Valtakunnallisen PETkeskuksen johtaja,professori Juhani Knuuti. Yksi keskeisistä tutkijoista on aineenvaihduntatutkimuksen professori Pirjo Nuutila Turun yliopistosta ja PET-keskuksesta. Huippuyksikkökauden aikana tutkimusryhmä keskittyy verenkiertosairauksiin, lihavuuteen ja aineenvaihduntasairauksiin, joka ovat maailmanlaajuisesti keskeisiä terveysongelmia. Huippuyksikköohjelmassa tutkitaan molekyylitason mekanismeja, geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksia sekä uutta diagnostiikkaa ja hoitoja sydän- ja verenkiertosairauksiin, lihavuuteen ja 2-tyypin diabetekseen. Huippuyksikkö rakentuu ainutlaatuisesta yhdistelmästä aineenvaihdunnan ja verenkiertosairauksien tutkimusta, joka hyödyntää yhteisiä huipputason genetiikan, PET- ja muun molekyylikuvantamisen eläinmallien ja vektorien metodeita. Tutkimus mahdollistaa integroidun kokonaisnäkemyksen verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksista ja sen odotetaan johtavan uusiin diagnostisiin menetelmiin sekä hoitokäytäntöihin. Tutkimuksen huippuyksiköt uudistavat tieteellistä tutkimusta ja osaamista. Huippuyksiköiden rahoitus on tarkoitettu tutkimusryhmille ja niiden yhteenliittymille erittäin korkealaatuiseen tieteelliseen tutkimukseen. Huippuyksikkö on luova ja tavoitteellinen tutkimusympäristö, jossa tehdään kansainvälisesti vertaillen eturivin tutkimusta. Säästöjä kierrättämällä - Leikkausosaston peruskorjauksessa saavutettiin isoja säästöjä Loimaalla Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Loimaan aluesairaalan leikkausosaston ja päiväkirurgisen yksikön remontin suunnittelun yhteydessä löydettiin säästöratkaisuja, kun leikkuriin saatiin Husin naistenklinikalta poistettuja leikkaustasoja, esittelykappaleina käytettyjä lamppuja sekä Tyksistä poistettuja kattokeskuksia. Kokonaissäästöiksi tulevasta remontista loimaalaiset arvioivat näiden avulla noin euroa. Huolestuneena olemme seuranneet sairaanhoitopiiriä koskevia talousuutisia. Kunnille ei voi sysätä enempää maksettavaa. Asiakkaitamme ovat kunnat ja viimekädessä kuntalaiset maksamillamme veroeuroilla. Olemme halunneet osallistua säästötalkoisiin, sillä säästäminen on osa työtämme laadusta tinkimättä, Loimaan aluesairaalan leikkausosaston osastonhoitaja Jaana Kantee sanoo. Loimaalla on panostettu kierrättämiseen tänä vuonna erityisen paljon. Tavaraa toimittavia yrityksiä on kilpailutettu entistä tarkemmin, lääketilauksia on järkeistetty, tehty erilaisia vaihtoja uuden ostamisen sijaan ja kunnostettu vanhaa esimerkiksi verhoilemalla vanhoja toimistotuoleja. Kanteen mukaan näillä toimenpiteillä on säästetty viime vuonna esimerkiksi euroa vuoteen 2011 verrattuna. Leikkausosaston tulevassa remontissa Husilta saaduilla leikkaustasoilla säästettiin noin euroa, Tyksistä poistetuilla kaasukeskuksilla noin euroa sekä esittelylampuilla noin euroa. Lamput leikkaustasot ja kattokeskukset kierrätettyinä Viime keväänä meillä oli sellainen tilanne, että kaksi leikkaussalin lamppua meni rikki kuukauden välein. 26 vuotta vanhoihin lamppuihin ei ollut saatavilla varaosia. Laite- ja kalustetoimittajamme Maquetin huoltomies tarjosi kahta edullista esittelylamppua tilalle. Toinen leikkauslamppu oli noin euroa ja toinen noin 5500 euroa uutta halvempi verraten kilpailutettuihin tarjouksiin. Saimme lisäksi Tyksiltä kolme leikkauslamppua, jotka olivat menossa kaatopaikalle. Vältyimme siten euron uushankinnoilta näillä lampuilla kaikkiaan. Loimaan aluesairaalan leikkausosaston osastonhoitaja Jaana Kantee esittelee leikkaussaliin asennettuja Tyksistä poistettuja lamppuja. Esittelykäytöstä ja Tyksistä poistetuilla lampuilla saavutettiin mittavat säästöt. Remontin yhteydessä piti uusia myös 28 vuotta vanhat leikkaustasot, joiden toimintavarmuus ei taannut enää parasta mahdollista potilasturvallisuutta. Kuulimme että Husin naistentautien leikkausosastolla oli juuri alkanut remontti. Leikkaussali oli siirtymässä toiseen paikkaan ja he olivat hankkimassa uudet liikuteltavat kalusteet. Sieltä oli kysytty ottaisiko laite- ja kalustetoimittaja vanhat tasot vaihdossa. Tasoja oli kaikkiaan seitsemän. Uusin oli kolme vuotta vanha ja muutkin 2000-luvulla hankittuja. Meillä vanhat tasot olivat 28 vuotta vanhoja. Husiin uudet leikkaustasot asentaneen yrityksen huoltopäällikkö järjesti tasojen irrotuksen ja siirron Loimaalle. Tyksin sairaalainsinööri puolestaan järjesti pikaisesti työmääräykset yritykselle tasojen siirtoja ja asennuksia varten. Olli Vahalahti Loimaan tekniikasta on hoitanut kaikkiin kattokeskusten tasojen ja lamppujen asennuksiin sekä varastointiin liittyvät järjestelyt todella nopeasti ja joustavasti. Hus ei veloittanut meiltä mitään. Ainoastaan asennustyöt veloitetaan sairaanhoitopiiriltä. Asennukset suoritti laite- ja kalustetoimittajan koulutetut ammattimiehet. Tasojen siirrolla säästimme noin euroa. Uudet tasot asennettiin heinäkuussa leikkausosaston sulun aikana. Kierrättämällä hankitut tasot ja lamput toivat Kanteen mukaan Loimaan aluesairaalalle euron säästön miinus kuljetus- säilytys- ja asennuskustannukset. Olemme myös siirrättäneet varastoomme Tyksistä poistettuja moottoroituja kattokeskuksia kuusi kappaletta sekä kaasukattokeskuksia odottamaan remonttimme etenemistä. Nämä kattokeskukset voi Maquetin mukaan huoltaa noin 1000 eurolla kappale. Näillä kattokeskuksilla säästämme euroa ja euroa eli euroa yhteensä, hän kertoo. Haluamme tarjota hyvää hoitoa pienessä, mutta joustavasti sekä taloudellisesti toimivassa sairaalassamme, Jaana Kantee ja johtava ylilääkäri Armi Vuori summaavat.

12 12 Hospitaali Nauruhoitoa Ammattina audionomi eli kuulontutkija Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin Kuulokeskuksessa työskentelee 10 kuulontutkijaa. Sanna Karhu, 37, on yksi heistä. Hänen toimenkuvaansa kuuluu paljon ohjausta ja opastusta, mikä on hänelle luontaista ja mukavaa. Kipinä kuuloasioihin syttyi isoäidin kautta, kun hän huomasi miten paljon ongelmia heikentynyt kuulo tälle aiheutti. Teksti ja kuva» Markku Näveri Valittaen on todettava, että tohtori Skrätsch on taikurina aikamoinen tohelo. Eikä hänen kollegastaan, tohtori V.A. Hingostakaan paljon apua ollut, kun Skrätsch yritti taikoa kirjan tyhjille sivuille kuvia ja värejä. Onneksi 3-vuotiaalla Tomilla oli Gargamelin taikasauva, jota hän ystävällisesti heilautti, ja niinpä arvon tohtorien kirja sai taas kuvansa. Sanottakoon tohtorien kunniaksi, että he ovat huomattavasti etevämpiä pelleinä kuin taikureina. Sekä Skrätsch (Dan Söderholm) että V.A. Hinko (Karolina Blom) kuuluvat Sairaalaklovnit ry:hyn, jonka 40 klovnia tekevät arvokasta työtä lapsipotilaiden parissa kaikissa yliopistosairaaloissa. Tyksissä on meneillään jo toiminnan kymmenes vuosi. Sairaalaklovnit ry. perustettiin vuonna Alkuvuosien kokeiluluonteinen toimintamme on nyt vakiintunut, joten siltä osin yksi tavoitteemme on toteutunut, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Aino Viertola. Uskallan sanoa, että olemme osa sairaalan arkea, osa hyvää hoitoa. Klovnimme ovat osaltaan lasten ja vanhempien tukiverkkona. Kaikki sairaalaklovnit ovat jonkin esittävän taiteen alan ammattilaisia ja koulutettuja sairaalaklovnin tehtäviin. Kantaklovni, töhtöri, erikoissaparonhoitaja Possukka Perä-Prötkylä alias Heidi Fredriksson kertoo, että klovnit perehdytetään sairaalaympäristöön ja sen vaatimuksiin: esim. hygienia, eristys, vaitiolovelvollisuus ja erilaiset sairaalalaitteet osataan ottaa huomion. Tämä on opettavaa ja haastavaa, mutta samalla herkkää työtä. Rankkojakin asioita tulee eteen, mutta me nautimme työstämme. Tohtorit Skrätsch ja V.A. Hinko lasten hematologisella osastolla yrittämässä taikatemppua, johon sitten tarvittiin Tomin ja hänen taikasauvansa apua. Osastolla klovnin pitää kyetä aistimaan tilanne: Kysymme aina lapselta, saammeko tulla. Työtä tehdään potilaiden ehdoilla ja yhteistyössä henkilökunnan kanssa, Perä-Prötkylä valottaa. Ajatukset pois sairaudesta Sairaalaklovnit voivat olla avuksi myös käytännön hoitotoimissa. Hankalassa tilanteessa henkilökunta voi pyytää klovnit paikalle. Kun lapsen huomio kiinnittyy hetkeksi näihin, toimenpide voi onnistua paremmin ja tuntua lapsesta kivuttomammalta. Mutta ennen kaikkea sairaalaklovni vie lapsen ajatukset hetkeksi pois sairaudesta ja kivusta, antaa tälle ja vanhemmille tilaisuuden nauraa. Toimialuejohtaja Jussi Mertsola vahvistaa koko Lastenklinikan olevan iloinen sairaalaklovnien toiminnasta: Yhteinen taipaleemme näkyy arjessa. Lapsille jää kivoja muistoja, kun klovnit saavat heidät unohtamaan ikävät asiat. Toiminta on löytänyt muotonsa, klovneilla on herkkyyttä aistia tunnelmat ja reagoida niihin, ja he ymmärtävät potilaiden erityispiirteet. Tätä nykyä sairaalaklovnit vierailevat Tyksissä kerran viikossa, vaikka kysyntää olisi enempäänkin. Toiminnanjohtaja Viertolan mukaan Lastenklinikan kaikilla osastoilla ei ehditä käydä, ja vierailutoiveita on kantautunut myös lasten- ja nuortenpsykiatrisilta osastoilta. Kyse on kuitenkin resursseista, rahapulasta. Sairaalaklovnit ry. toimii tukien varassa. Päärahoittajana on RAY, mutta rahoitus ei kata läheskään kaikkia kustannuksia. Haaveemme on että saisimme Tyksiin toisenkin klovnipäivän. Se takaisi, että voisimme vierailla kaikilla osastoilla. Sanna valmistui sairaanhoitajaksi 1998 ja audionomiksi Erikoistumisopinnot kestivät kaksi vuotta pitäen sisällään kaksi lähipäivää kuussa. Audionomi on uusi 2000-luvulla käyttöön tullut nimike, jota käytetään kuulontutkijoista. Koulutus edellyttää sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan pohjakoulutusta. 60 opintopisteen laajuisia opintoja järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Kuulontutkijat ovat pieni ammattikunta. Tyksin kantasairaalan lisäksi kuulontutkijan virkoja on VSSHP:ssa Loimaan aluesairaalassa, Salon aluesairaalassa ja Tyks Vakka-Suomen sairaalassa yksi kussakin. Työtilanne vaihtelee paikkakohtaisesti. Joillakin paikkakunnilla heistä on jopa pulaa. Esimerkiksi Salon aluesairaalassa virkaa ei tällä hetkellä ole saatu täytettyä. Ammattilaisille on myös oma yhdistyksensä, Audionomiyhdistys, Suomen Terveydenhoitajaliiton yhteydessä. Kuulontutkimuksia ja kuulokojeen sovituksia Tyksissä Sanna on viihtynyt vuodesta 2007 alkaen. Pääasiassa kuulontutkijat tekevät VSSHP:llä kuulontutkimuksia ja kuulokojeen sovituksia. Kuuloon liittyvien tutkimusten lisäksi tehdään huimaustutkimuksia, jolloin tutkitaan huimauksen syytä. Kyse voi olla sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen vaurioista. Joihinkin huimaussairauksiin liittyy myös kuulon muutoksia. Potilaat tulevat lähetteillä terveyskeskuksista ja yksityiseltä sektorilta sekä työterveydestä. Tavallisesti kyseessä on kuulovian epäily. Esimerkiksi Meniérèn tautiin tai tinnitukseen voi liittyä kuulonlaskua. Päivystyksenä voi joskus tulla potilaita, joilla on tapahtunut äkillinen voimakas kuulonlasku. Äkillisessä kuulonlaskussa syytä ei usein tiedetä, mutta muissa kuulovioissa voidaan tietää (esimerkiksi ikähuonokuuloisuus sairaudet ja perinnölliset kuuloviat).

13 Hospitaali 13 Itsenäistä työtä moniammatillisessa yhteisössä Kuulontutkijan tehtävä on selvittää onko kuulossa vikaa ja jos on, niin kuinka paljon. Jos kuulovika täyttää kuulokojekriteerit, sovitetaan potilaalle kuulolaite. Kuulokojeen saanut on tavallisesti Kuulokeskuksen asiakas loppuelämänsä. Poikkeuksena ovat välikorvaviat, joita on mahdollista korjata leikkauksella. Audionomit tekevät käytännön diagnostisia tutkimuksia. Potilaan kokonaishoidosta vastaa Kuulokeskuksen lääkäri eli audiologi. Huimaustutkimuksissa kokonaisuudesta vastaa yleensä korvapoliklinikan lääkäri tai joskus myös kuulokeskuksen lääkäri. Tietokoneavusteisissa kuulontutkimuksissa potilaalle laitetaan kuulokkeet korville ja kuulokkeisiin annetaan eri taajuuksilla ääniä. Potilas vastaa aina äänen kuullessaan painamalla nappia. Näin haetaan joka taajuudelta pienin ääni, jonka potilas kuulee. Lisäksi kuulontutkimukseen kuuluu sanatesti, jolla voidaan mitata muun muassa potilaan puheenerotuskykyä. Kuulotutkimuksiin tulevia potilaita on lapsista vanhuksiin. Laajaan kirjoon kuuluu esimerkiksi vauvoja, joiden kuulohäiriöt on huomattu kuuloseulonnassa ja kouluikäisiä kuulokojepotilaita, jotka tulevat kerran vuodessa seurantakäynnille. Työ on itsenäistä ja toimenpiteet tehdään yksin. Jokaisella on hieman oma tapansa työskennellä. Samalla potilasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja yhteistyötä tehdään lääkärin, psykologin, puheterapeutin sekä kuntoutusohjaajan kanssa, Sanna sanoo. Kuulokojeiden käytössä opastetaan Kuulokojeet kehittyvät siinä missä kännykätkin ja Kuulokeskuksella on muutama kilpailutettu toimittajayritys, joista laitteet tilataan. Malleja on erilaisia esimerkiksi korvantauskoje ja korvakäytäväkoje riippuen siitä, onko koje korvan takana vai korvan kolossa. Asiakkaan korvasta otetaan malli ja korvakappale muotoillaan oman korvan mukaan Kuulokeskuksen omassa korvakappalelaboratoriossa (korvaosa voi olla joissain kojeissa myös tippi, joka ei ole yksilöllinen mutta silloin ei puhuta korvakappaleesta). Kuulokoje säädetään yksilöllisesti kuulokäyrän mukaan. Laitteen käyttö opetetaan ja tarvittaessa siihen tehdään säätöjä, Sanna kertoo kuulontutkijan roolista avustamisessa. Joissakin tapauksissa kuuroja voidaan auttaa asentamalla sisäkorvaimplantti sisäkorvan simpukkaan leikkauksella. Tämä tulee kyseeseen pienillä lapsilla tai kuuroutuvilla aikuisilla, jotka ovat aiemmin kuulleet. Potilaat, joille on asennettu sisäkorvaimplantti käyvät kuulontutkijalla kontrolleissa. Implanttipotilaat käyvät kontrollikäynnillään kuulontutkijan lisäksi fyysikolla sekä lääkärillä ja usein myös puheterapeutilla sekä joskus lisäksi psykologilla. Kuulontutkija Sanna Karhu ja osastonsihteeri Raili Jokinen Tyksin Kuulokeskuksesta näyttävät miten kuulontutkimus tehdään. Kesäteatteriharrastus lumosi koko perheen Teksti ja kuvat» Marjo Peltoniemi Kesäteatterille ei Margit Lehtisen tapauksessa riittänyt pikkusormi, vaan se vei koko käden eli tässä tapauksessa tempaisi mukaansa koko perheen. Margit työskentelee Tyksin henkilöstoimistossa henkilöstösihteerinä. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat palkka- ja palvelussuhdeasiat ja hän on myös yksi työvuorojen suunnitteluun tarkoitetun Titania-ohjelman pääkäyttäjistä ja -kouluttajista. Työssä esiinnyn jonkin verran ja pidän esimerkiksi koulutuksia, mutta tämä on erilaista, Lehtinen tuumii harrastuksestaan. Kesäteatteriharrastus alkoi sattumalta Katariina-tyttären innostuksesta. Katariina pääsi mukaan Merimaskun kesäteatteriin koulun kautta, kun paikallisista tapahtumista kohtauksittain tehtyyn näytelmään tarvittiin lapsia ja vanhempia auttelemaan. Näytelmäprojekti liittyi kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Tytär kertoi, että näyttelijänpaikkakin on vapaana ja sai kuin saikin minut ylipuhuttua kokeilemaan sitä. Jos joku olisi sanonut muutama vuosi aiemmin, että rupean näyttelemään, en olisi uskonut, Margit nauraa. Nyt Lehtisen perhe eli Margit ja hänen kolme lastaan ovat olleet mukana kolme vuotta kesäteatteria tekemässä. Margit ja 13-vuotias Katariina näyttelevät ja perheen pojat Lauri, 17, ja Juho, 16, hoitavat ääniä. Osa kesäteatterin näyttelijöistä on ollut samoja alusta saakka ja osa vaihtunut. Suurin osa näyttelijöistä on enemmän tai vähemmän paikkakuntalaisia. Myös Margit perheineen on viihtynyt Merimaskussa jo 15 vuotta. Harrastuksessa tietty vuosisykli Näytelmää esitetään ja harjoitellaan tietyn vuosittaisen syklin mukaan. Harjoituskauden loppurutistus on maaliskuussa. Varsinaisia näytöksiä on kymmenkunta kesäkuussa. Näytökset loppuvat juhannukseen ja siitä alkaen on tauko eli tämä ei sido koko kesää, Margit kiittelee perheelleen sopivaa aikataulua. Saman roolisuorituksen toisto näytöksestä toiseen ei haittaa harrastelijanäyttelijätärtä, vaan siihen tulee hänen mukaansa muutaman kerran jälkeen mukava rutiini. Meillä on mukana mummo, joka unohtaa sanoja ja improvisoi kirjoittaen näytelmää uudelleen, joten jännitystäkin riittää, hän nauraa. Vaikka tänne tullessa on työpäivä takana, ei ole kertaakaan harmittanut tulla. Myös perheen kesken tämä on yhdistävä asia, sillä on mukava käydä läpi näytelmään liittyviä juttuja yhdessäkin. Faktaa ja fiktiota näytelmässä Margit ei aio laajentaa harrastustaan, vaan nauttii nykyisestä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Tänä kesänä esitimme näytelmän oikeudenkäyntikohtausta lisäksi heinäkuussa Naantalin kesätapahtumassa Birgitan yössä. Viime talvena meillä oli muun muassa improvisaatiokurssi, jonka vetäjä tuli Turun kaupunginteatterista. Harrastuksena Margit Lehtinen ja Jukka Linja esittivät Merimaskun Teatterin kesän 2013 näytelmässä Kun lahna kutee Tuomen perheen äitiä ja isää. Kuluneen kesän faktaa ja fiktiota yhdistelevä Kun lahna kutee -näytelmä sijoittuu 1950-luvulle. Saaristolaisten kuten Merimaskun viimeisen kyläpoliisin ja hänen vaimonsa eli oman alueen postinkantajan ajatukset ovat alkukesän tärkeässä tapahtumassa: lahnan kutemisessa. Lahnan kutu oli ennen merkittävä tapaus, sillä lahnasta sai hyvän maksun torilla ja sillä oli merkittävä asema ruokataloudessa. Siihen odotukseen saapuu taloon helsinkiläinen umpikaupunkilainen kesävierasperhe. Erilaisten elinympäristöjen tavat ja puheet eivät voi olla törmäämättä. Entä, mitä tapahtuu, kun kaksi paikkakunnalla tuntematonta miestä kadottaa matkalaukkunsa? Asiat johtavat käräjille, mutta muut jännittävät tapahtumat jäävät toiseksi, kun tulee ilmoitus, että lahna kutee. Kivat ihmiset ja yhteishenki parasta Vain yhdessä kymmenestä näytöksestä satoi koko ajan, mutta silloinkin oli 80 ihmistä urheasti paikalla. Katsojia oli muissa näytöksissä per näytös eli toistatuhatta katsojaa näki tämänkesäisen näytelmän, mikä on hyvin pienelle teatterille. Maskun kesäteatterissa panostetaan paljon puvustukseen. Puvut teetetään tai niitä on löydetty esimerkiksi kirpputoreilta ja saatu lahjoituksina. Kesäteatteri sijaitsee nykyisin normaalisti museona toimivan Merimaskun kotiseututalo Kollolan pihapiirissä. Miljöö on rakennettu talkootyönä ja työn organisoinnissa teatterijohtajalla on ollut Margitin mukaan iso rooli. Aiemmin kesäteatteri toimi lossirannassa, mutta uusi paikka on tullut jäädäkseen. Kivat ihmiset ovat homman suola, sillä tänne hakeutuu pelkästään huumorintajuisia ihmisiä. Yhteishenki on mainio ja tsemppaamme toisiamme. Työasiat tulee nollattua. Jos vähänkään kiinnostaa, kannattaa kokeilla näyttelemistä. Itsekään en koe olevani mikään huippulahjakkuus, mutta harrastuksena tämä on sieltä parhaasta päästä.

14 14 Hospitaali Viestikapulan vaihto rauhallisin mielin Teksti ja kuvat» Pekka Remes Sairaalarakennukset kuvastavat rakennusaikansa ajatuksia ja työkulttuuria. Kun arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä voittivat vuonna 1955 U-sairaalan arkkitehtikilpailun, oli suunnitelman työnimenä Kallonporaajan paratiisi. 13-kerroksinen rakennuskolossi viesti jo jykevällä olemuksellaan uusia, parempia aikoja, mutta näkökulma hoitotyöhön oli vanha tuttu: potilaita makuutettiin vuodeosastoilla. Nyt uutta T-sairaalaa voisi kutsua Kallonporattavan paratiisiksi. Sairaala on rakennettu asiakkaan tarpeet silmälläpitäen, sanoo Heikki Korvenranta, 64, joka siirtyi viime huhtikuussa eläkkeelle projektijohtajan tehtävästä. Korvenrantaa voisi kutsua Mr. T-sairaalaksi. Hän on vastannut siitä, että T-sairaalan tilat ja toiminta perustuvat tulevaisuuden tarpeille. Rakennuksen muoto lähtee rakennuksen käyttötarkoituksesta, mutta vuorovaikutus kulkee kahteen suuntaan. Rakennuksen muoto vaikuttaa myös toiminnan muotoihin ja käytäntöihin. Sairaalan työtavat ovatkin aikojen kuluessa muotoutuneet rakennuksen eivätkä toiminnan ehdoilla. Työtapoihin ovat vaikuttaneet rakennusten väärä sijainti, niiden etäisyydet toisistaan, vanhat tilat, talotekniikka. Tarpeet kuitenkin muuttuvat hoitojen kehittyessä. Korvenranta korostaa, että hän ei vastannut sairaalan rakennusteknisestä suunnittelusta, vaan sen toiminnallisesta suunnittelusta ja siitä, että käyttäjäasiantuntijoiden näkökulmat otettiin huomioon. Kun toiminnallinen suunnitelma kiteytyi, astuivat kuvaan mukaan rakennustekniset suunnittelijat. Uuden sairaalarakennuksen kanssa samanaikaisesti myös Tyksin organisaatio uudistui, jotta toiminnallisen suunnitelman tavoitteet toteutuisivat.. Tavoitteet motivoivat työntekijöitä Korvenranta toimi projektijohtajana yhdeksän vuoden ajan. Kaikkiaan hän työskenteli Tyksin hallinnossa 15 vuotta. Hän on ammatiltaan lastenlääkäri. Hän on Turun yliopiston dosentti. Projektijohtajana Korvenranta mietti, mikä on sairaalan työnteon tarkoitus ja miten tavoitteisiin päästään. Tarkoitus on saada paljon aikaan, ei tehdä paljon töitä, Korvanranta kiteyttää. Pullonkaulat ovat ongelmakohtia, jotka vievät tehokkuutta. Pullonkaulailmiö on tuttu monessakin eri työpaikassa ja monenlaisissa töissä. Resurssit ovat väärässä käytössä pullonkaulan ylä- ja alapuolella, kun virtaus ei etene sujuvasti. Yläpuolella on tulva, kun alapuolella ihmetellään kuivaa uomaa. Kun tilat ja laitteet on suunniteltu ja sijoitettu oikein, työn virta on sujuvaa. Se mahdollistaa sairaalan tärkeimmän resurssin, henkilöstön, tehokkaan työn. Korvenranta kertoo, että hän on ollut luonnostaan kiinnostunut johtamisprosesseista ja sen myötä johtamisen vaikutuksesta työntekijöiden motivaatioon. Uuden suunnittelu ja valoisa tulevaisuus lisäävät ihmisten intoa 20 prosenttia. Vastaavasti jos näköpiirissä ei ole toivoa, se vie 30 prosenttia tehokkuudesta pois. Pitää olla selvät päämäärät, tavoitteet ja aikataulut. T- sairaalaprojektia ajatellen olisi pitänyt olla selvempiä välitavoitteita, että henkilökunta olisi päässyt välillä huokaisemaan. Korvenranta korostaa kahta asiaa. Pitää olla valmius tehdä päätöksiä ja pitää olla kykyä sietää epävarmuutta. Epävarmuuden sietämättömyys näkyy pieninä asioina. Ihmiset eivät usko, että mitään ei ole vielä päätetty. Jos asioista kerrotaan liian varhain, ihmiset fiksoituvat tähän epävarmaan uutiseen. Ja kun kyse on seitsemän tuhannen ihmisen työyhteisöstä, liikkuu kahvipöydissä aina varmoja tietoja, mitä tulevaisuus toisi. Rakennuksen muoto lähtee rakennuksen käyttötarkoituksesta, mutta vuorovaikutus kulkee kahteen suuntaan. Rakennuksen muoto vaikuttaa myös toiminnan muotoihin ja käytäntöihin. Projektijohtajan tehtävästä eläkkeelle siirtynyt Heikki Korvenranta oli mukana suunnittelemassa T-sairaalan toimintoja alusta alkaen. Hoitomuodot kehittyvät Neljä vuosikymmentä sitten oli tärkeää, että johtavilla paikoilla olivat parhaat valistuneet arvaajat, työn ja tekemisen kautta oppineet. Kokemusta tarvitaan edelleen, mutta nykyään jo puolet hoidoista voidaan toteuttaa vakioiduilla tavoilla, vahvaan tietoon perustuen, Korvenranta sanoo. Tämän vaatii uudenlaista johtamista. Lääketiede on myös kehittynyt niin, että kaikki tieto ei ole enää yhden ihmisen hallittavissa. Korvenranta toteaa, että tietotekniikan monet mahdollisuudet odottavat vielä käyttöään. Emme ole osanneet määritellä informaatioteknologiaan liittyviä tarpeitamme emmekä ole nähneet sen mahdollisuuksia. Kun tietoa on kerätty suuria massoja, sitä pitäisi osata käyttää esimerkiksi potilasinformaatiossa ja ennaltaehkäisevässä hoidossa. Yhtenä esimerkkinä Korvenranta mainitsee lääkkeet ja niiden mahdolliset yhteisvaikutukset. Tieto lääkkeiden yhteisvaikutuksesta pitäisi kerätä käytännön kautta, jolloin suuresta tietomassasta voidaan havaita syy-seuraus-suhteet. Tyytyväinen eläkeläinen Korvenranta on ollut Tyksissä töissä kuudella eri vuosikymmenellä. Ensimmäisen kerran hän oli Tyksissä vuonna Hoitomuodot ovat muuttuneet melkoisesti vuosikymmenten aikana luvulla U-sairaalan toimintojen määrästä 70 prosenttia oli vuodeosastoilla. T-sairaalassa vastaava luku on 30 prosenttia. Korvenranta ei kuitenkaan ole vakuuttunut potilashotelleista. Edelleen tarvitaan perinteisiä vuodeosastoja ja hoitohenkilökuntaa. Heikki Korvenrannan työsuhde päättyi 2. huhtikuuta. Sattumalta se oli sama päivä, kun T-sairaalan uusi osa otettiin käyttöön. Uusi organisaatio ja vastuuhenkilöt valittiin vuonna Kuljetin viestikapulan vaihtoon asti. Ne asiat, joita olen työurani aikana pitänyt tärkeinä, olen saanut toteutettua. T-sairaalan suunnitelmista noin prosenttia on toteutunut, 20 prosenttia toteutuu tulevaisuudessa ja loput eivät onneksi toteudu. Eläkkeelläkin Korvenranta aikoo hieman työskennellä terveydenhuollon parissa. Eläkeläisen aikaa vievät lapsenlapset sekä harrastukset kuten metsätyöt. Korvenrannalla on Turussa omakotitalo, jonka pihalla näkyy yksi hänen harrastuksistaan: ruusujen hoito. Mikä on suosikki ruusulajike? Punainen eri sävyissään.

15 Hospitaali 15 Sveitsin lääkeviraston lupaosaston johtaja Esa Heinonen kertoi, että luontaisvalmisteiden rekisteröinti työllistää merkittävästi viraston virkamiehiä. Kuva: Pentti Huovinen Turusta 1983 Cursus Tiusaselta ja Cursus Heikkilältä valmistuneet lääkärit tutustuivat kurssitapaamisessaan Maailman terveysjärjestön WHO:n toimintaan. Kuva: Matti Tiusanen Kohtaamispaikkana Geneve Esa Heinonen vakuutti epäileville, että rekisteröidyillä luontaisvalmisteilla on lääketieteellisesti oikea paikkansa. Lupaosasto pitää huolen tietysti myös varsinaisista lääkkeistä. Lupa-asioihin liittyvää työtä on kuitenkin monin verroin enemmän kuin Suomessa. Heinosen osasto onkin suurin lääkeviraston yksiköistä. Lääkeviraston johtoryhmän jäsenyys tuo myös muut viraston asiat Heinosen työpöydälle. Keväinen Geneve eli toukokuun alun kukkaloistossa. Pitkä takki oli kuitenkin tarpeen järven tuulessa ja sateenvarjo vierailtaessa Cernin tutkimuskeskuksessa. Kurssikokous oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen täydennyskoulutustapahtuma. Samalla se kertoi, että Turussa saatu lääkärikoulutus antaa valmiudet sijoittua maailmalla mitä erilaisimpiin tehtäviin. Pentti Huovinen Turun yliopistosta 1983 valmistuneet lääkärit (Cursus Tiusanen ja Cursus Heikkilä) tapasivat toisensa Sveitsissä. Kuluneet 30 vuotta on vienyt kolme kurssin jäsentä kellojen ja Alppien maahan. Eero Lahtinen toimii Suomen Geneven edustuston korkeana virkamiehenä, Aki Hintsan klinikalla asiakkaina on formulakuskeja ja Esa Heinonen on Sveitsin lääkelaitoksen lupaosaston johtaja. Geneve on kansainvälisten organisaatioiden kaupunki. Siksi siellä sijaitsee myös Suomen pysyvä edustusto. Suurlähettiläs Päivi Kairamo kertoi, kuinka se valvoo ja edistää Suomen kansallisia etuja Genevessä toimivissa kansainvälisissä järjestöissä, konferensseissa ja sopimusprosesseissa. Kairamon oikea käsi, lähetystöneuvos Eero Lahtinen hoitaa Suomen suhteita mm. Maailman terveysjärjestöön. Oli puhe maailman terveyspäivästä, tupakasta, aidsista, tuberkuloosista tai antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista, Lahtisella on siitä paras tieto. Diplomaatti Lahtisen työ Genevessä on jatkuvaa suhteiden hoitamista, eri alojen ja eri kansallisuuksia edustavien ihmisten kohtaamisia sekä kokouksia toisensa perään. Kyselin, että eikö väsytä. Lahtinen kertoi hymyillen olevansa parhaassa työpaikassaan. Formulakuljettajien ja huippu-urheilijoiden lääkärinä mainetta niittänyt Aki Hintsa toivotti kurssikaverinsa tervetulleeksi Polyclinique La Colline -sairaalan Hintsa Clinic in tiloihin. Hintsan työhuoneen lasivitriinissä komeilee kaksi kypärää, toinen niistä maailmanmestari Mika Häkkisen, mikä kertoo klinikan asiakkaista, joita on kaikkialta maailmasta. Vaikka klinikalla hoidetaan sairauksia ja tehdään leikkauksia, tärkeintä on asiakkaiden elämän tasapaino. Hintsa kertoi, kuinka he seuraavat asiakkailtaan säännöllisesti yli 150 erilaista elimistön toimintoa. Ravinnon, fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn seuraaminen ei riitä, mukana on erilaisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekijöitä, tapahtumia ja tuntemuksia. Klinikan valvonnassa olevat asiakkaat raportoivat klinikalle säännöllisesti mobiililaitteilla. Hoitosuhde on kiinteä ja ehdottoman luottamuksellista. Miten klinikalle pääsee töihin? Anomuksen voi aina tehdä, mutta hakijan pitää olla huippuammattilainen. Sairaalan lääkärien muodostama neuvosto hyväksyy kaikki uudet lääkärit yksimielisesti, kertoi sairaalan johtaja Eric Gerstel. Sveitsin lääkelaitos sijaitsee Bernissä, josta Esa Heinonen oli tullut mukaan kurssitapaamiseen. Hän yllätti kuulijat kertomalla, kuinka Sveitsissä on satoja lupavalvonnan alla olevia rekisteröityjä luontaistuotteita. Sveitsiläiset ovat äänestäneet, että luontaistuotteet kuuluvat korvattavien valmisteiden joukkoon. Siksi tarvitaan myös virallinen luontaisvalmisteiden rekisteri. Satojen tuotteiden viidakko on mielenkiintoinen lista eri alkuperää olevia valmisteita, jotka ovat suomalaisille lääkäreille tuntematon kenttä. Aki Hintsa kuvasi yksityiskohtaisesti klinikan asiakkaiden laajaa elämänhallintaohjelmaa. Kuva: Pentti Huovinen Japanilaisia tutkijoita PET-keskuksessa Toimitus» Esa Halsinaho Yli 20 tutkijaa Osakasta vieraili PETkeskuksessa elokuun alussa. PET-keskuksella on ollut tieteellistä yhteistyötä Osakan sydän- ja verisuonten tutkimuskeskuksen johtajan, professori Hidehiro Iidan kanssa jo yli 20 vuotta. Suomen Akatemia myönsi keväällä 2013 kolmevuotisen apurahan (noin /v) yhteistyön jatkamiseksi ja syventämiseksi. Vastaavasti japanilaiset saivat rahoitusta sikäläiseltä organisaatiolta. Yhteistyöhankkeen tavoitteena on kehittää kvantitatiivisia kudosperfuusiomenetelmiä elimissä. Esittelimme toisillemme toimintojamme Turussa ja Osakassa, kävimme läpi yhteistyömahdollisuuksia eri aloilla sekä laadimme tiekartan myönnetyn rahoituksen käytölle, apulaisylifyysikko Mika Teräs kertoo. Vierailun yhteydessä turkulaisten ja osakalaisten tutkimustoimintaa esiteltiin kaikille avoimessa seminaarissa Tyksin SH-auditoriossa. Vierailijat ovat pääasiassa lääkäreitä neurokirurgian ja sisätautien alalta sekä fyysikoita ja tutkijoita kuvantamisen, mallinnuksen ja radiolääketutkimuksen alalta. Tavoitteena usean elimen verenvirtauksen samanaikainen kuvaus Turkulaiset ja osakalaiset tutkijat etsivät yhdessä keinoa kuvata PET-laitteistolla verenvirtausta samanaikaisesti ihmisen eri elimissä sekä kudosten toimintaa. Nykytietämyksellä voidaan tutkia verenvirtausta vain yksittäisessä elimessä. Pyrimme löytämään keinoja, jossa ei tutkita veren virtaamista ja kudosten toimintaa vain sydämessä, vaan samaan aikaan myös esimerkiksi lihaksistossa, suolistossa, maksassa ja aivoissa, PETkeskuksen johtaja Juhani Knuuti kertoo. Jos turkulais-osakalaiset tutkijat onnistuvat tavoitteessaan, verenkierron määrää voidaan mitata kajoamattomasti nykyistä helpommin elimistön ulkopuolelta. Se auttaisi kehittämään uusia diagnostisia menetelmiä sekä työkaluja hoidon seurantaan. PET on ideaalinen menetelmä veren- Japanilaisten kanssa ryhmäkuvaan asettuivat isäntien edustajista mm. Mika Teräs (ed. vas.), Juhani Knuuti (ed. 4. vasemmalta) ja Pirjo Nuutila (ed. 2. oikealta). Kuva: Anne Helminen. kierron absoluuttiseen mittaamiseen ja sitä on sovellettu monissa kliinisissä ongelmissa kuten sydän- ja aivoverenkiertosairauksissa ja syövässä. PET-keskus on VSSHP:n, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhdessä omistama tutkimuslaitos.

16 16 Hospitaali Subjektiivisia muistikuvia Kiinamyllynmäeltä Olen viettänyt lähes koko tähänastisen elämäni Kiinamyllynmäellä. Synnyin kuitenkin Helsingissä v Isäni siirtyi Turkuun v ja muu osa perheestä vuotta myöhemmin. Kannattaa huomata, että Turun Lääninsairaalan uusi sairaala oli silloin melko uusi, A-sairaalahan valmistui v Silloin lääkärin sitouttaminen työhön tapahtui usein virka-asunnon muodossa ja kirurgian klinikan apulaisylilääkärin virka-asunto oli C-siiven 2. kerroksessa. Kun perheemme muutti Turkuun, 7. kerroksessa asui prof. A.R. Klossner, 6. kerroksessa prof. Pekka Brummer, 5. kerroksessa kirurgi H. Baltscheffsky, 4. kerroksessa gynekologian professori A.M. Ritala ja 3. kerroksessa kirurgi Kaleva Korttila. Alakertaan muutti aika pian hallintojohtaja Veikko Jussari. Nämä virka-asunnot olivat C-siiven Hämeenkadun puoleisessa päädyssä. C-siiven toinen puolikas oli sairaanhoitajien asuntolana. Perheemme muutti 7. kerrokseen v.1963, kun isästäni tuli kirurgian klinikan ylilääkäri ja kirurgian professori. Olen käynyt Turussa yhden vuoden kansakoulua (4. luokan Kerttulin koulussa). Oppikoulun kävin Turun Suomalaisessa oppikoulussa, ylioppilaskirjoitukset luin C-siiven 7. kerroksessa ja muistan silloin usein ihailleeni sieltä avautuvaa näköalaa Tuomiokirkon ja sataman suuntaan. Lääketieteen opinnot aloitin edelleen kotona asuen v C-siiven asunnot sairaalakäyttöön Vähitellen, kun Turun lääninsairaala muuttui Turun yliopistolliseksi keskussairaalaksi ja sairaalan toiminta monipuolistui ja lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa oli aikaisempaa enemmän, lisätilantarve kävi ilmeiseksi ja sairaala otti asuntolasiiven (C-siipi) sairaala käyttöön. Tämä merkitsi sitä, että aina kun joku muutti pois C- siivestä, tämä tila otettiin sairaalan käyttöön: 1. kerros ja 3. kerros tulivat sisätautien klinikan poliklinikkatiloiksi, toinen kerros tuli sisätautien klinikan hallinnon käyttöön. Toisen kerroksen päässä oleva sisätautien klinikan luentosali oli aikanaan sairaalan talousjohtajan virka-asunto. Tuo uusi luentosali korvasi luentosalin, joka oli C-siiven pohjakerroksessa tiloissa, joissa on viimeksi toiminut kliinisen fysiologian osasto. Näitä tilojahan ollaan nyt korjaamassa reumatologian poliklinikkatiloiksi. Itse muutin C-siivestä keväällä 1968, kun meni naimisiin, mutta en kauas, vain Vähä-Hämeenkadun alkupäähän (3A). Lääkäriksi valmistuin v. 1971, jolloin asuin Kirkkotiellä nykyisen YTHS:n rakennuksen vieressä. Lääkäriksi valmistumisen jälkeen tein väitöskirjatyöni lääketieteellisen kemian laitoksella Instituuttirakennuksen (nykyisin Medisiina) 3. kerroksessa. Väittelin vuoden 1975 alussa. Aika erikoista on se, että myöhemmin sisätautien klinikassa toimiessani on työhuoneeni ollut 2. kerroksessa sisareni huoneessa (apulaisopettajana), sairaanhoitajien asuntolan puolella (apulaisprofessorina), vanhempieni makuuhuoneessa (professori-ylilääkärinä) ja lopuksi jälleen sairaanhoitajien asuntolan puolella (uuden organisaation aikana). U-sairaala valmistui 1986 U-sairaalan rakentaminen oli iso asia. Sen suunnittelu kävi nopeasti. Rakentaminen alkoi ja louhintatyöt tehtiin. Samalla hävisi paljon vanhaa. Hämeenkadun reunassa oli sairaalan huoltomiesten asuntoja, jotka purettiin ja Hämeenkadun ja Kiinamyllynkadun kulmassa heidän perheidensä kasvimaat. Nykyisen U-sairaalan vieressä olevan parkkitalon paikalla oli kallio, jonka päällä oli pelikenttänä käytetty tasainen alue. Syntyi valtava kallioon louhittu kuoppa, jossa oli paljon vettä ja louhitut A-sairaalan ja U-sairaalan väliset tunnelit sekä Sädehoitoklinikan sädehoitokammiot. Meni muutama vuosi, ennen kuin varsinaiset rakennustyöt alkoivat, varmuudella muistan, että ainakin vielä v U-sairaalan paikalla oli kuoppa. Kun U-sairaala valmistui v. 1968, syntyi tilanne, jossa naistenklinikka ei pystynyt avaamaan kaikkia osastojaan. Kirurgian klinikka vaati lisäosastoja, mutta halusi ne A-sairaalasta. Tässä tilanteessa sisätautiosastot 4 ja 6 siirtyivät U-sairaalan 6. kerrokseen, jossa niiden osastokoodeiksi tuli 106 ja 206. Myöhemmin numerointimuutoksen jälkeen osastot olivat 014 ja 015. Näen tuossa vuoden 1968 tilanteessa U-sairaalassa tiettyä samankaltaisuutta siihen, missä nyt ollaan T-sairaalassa. Siellähän mietitään nyt kuumeisesti, miten T-sairaalaa voitaisiin käyttää tehokkaammin ja useampien hyväksi, kuin mitä on alun perin ajateltu. Kanttiini ja ensiapu 1. kerrokseen Kun v aloin liikkua silloisen Lääninsairaalan pihoilla, pystyin hyvin ajamaan polkupyörällä C-siiven pihalta A C-kulmasta sisäpihan läpi patologian laitoksen pihalle. Sisäpiha rakennettiin täyteen. Sairaalan uusi A C-pääsisäänkäynti tuli pohjakerrokseen ja kanttiini 1. kerrokseen. C-siiven päätyyn sisäpihalle rakennettiin hissi, josta on tänään vaikea ymmärtää, että se on rakennettu ulos. Parhaiten asia paljastuu A C kanttiinin tiloista, joista voi vielä hahmottaa vanhan ulkoseinän rappauksen A-siiven puolelta. U-sairaalaan muuton yhteydessä entiselle osasto 1:lle tuli yhdistetty sydänvalvonta- ja dialyysiosasto. Kun sitten pihalle rakennettiin uusi pullistuma (sydänvalvonta- ja teho-osasto), pääsi EA-pkl laajenemaan koko 1. kerrokseen. Samalla pihalta hävisi puurakennus, jossa oli vuosien mittaan ollut monenlaista toimintaa. Omana opiskeluaikanani siinä toimi ainakin iho- ja sukupuolitautien poliklinikka. Yksi mieleen painuneita asioita oli joulun vietto A-sairaalassa luvuilla. Siihen kuului se, että jouluaattona mieskuoro lauloi A-sairaalan eri kerroksissa joululauluja. Lääkärit perheineen olivat kuuntelemassa ja kuoro siirtyi kerroksen kerrallaan alemmas. Se viritti hienosti joulutunnelman niin potilaille kuin heitä hoitaville. Opetusta 44 vuotta Sisätautien erikoislääkäriksi valmistuin v Melkein heti valmistumisen jälkeen olen toiminut apulaisopettajana, sittemmin apulaisprofessorina ja professorina. Kun ottaa huomioon myös lääketieteellisen kemian laitoksen assistenttiajan, ehdin olla opetuksen kanssa tekemisissä noin 44 vuotta. Minulla onkin aika hyvä kuva siitä, miten opiskelijat ja opiskelu ovat muuttuneet vuosien aikana. Ehkä suurimmat muutokset näkyvät opiskelijoiden (ja nuorten lääkärien) pukeutumisessa ja käyttäytymisen rentoudessa. Oma merkityksensä on varmasti yleisen sinuttelun yleistymisellä 1970-luvun lopussa. Oma erikoisosaamiseni liittyy endokrinologiaan, johon myös erikoistuin formaalisesti v Sen jälkeen pääsimme myös kouluttamaan Turussa endokrinologeja koko maan tarpeisiin. Kun professori Auli Toivasen jälkeen tulin professori-ylilääkäriksi koin tärkeäksi keskittyä siihen ja siirryin pois suorasta potilastyöstä. Vuonna 2007 sisätautien klinikka täytti 75 vuotta. Silloisessa organisaatiossa sisätaudit olivat osa konservatiivista tulosryhmää ja jo silloin oli ilmeistä, että kardiologia halusi omille teilleen, irti sisätautien klinikasta. Kun uutta T-sairaalaa alettiin rakentaa, näin oikeaksi, että sisätautipotilaiden prosessien suunnittelu annettiin niille, jotka uudessa organisaatiossa tulisivat toimimaan. Siksi sisätautien kokonaisuuden suunnittelu tuli silloisen hoyl Ilkka Kantolan tehtäväksi. Ylipaikoista jatkuvia ongelmia Suurin ongelma, jonka kanssa jouduin ylilääkärinä painimaan, oli ylipaikkaongelma ja käytäväpotilaat. Pahimmillaan sisätautiklinikan käytävillä oli suuren osaston verran potilaita käytävillä (jopa 30 potilasta). Ongelmasta oli usein kirjoituksia mm. Turun Sanomissa. Palotarkastajat huomauttivat asiasta toistuvasti, ja osastoille merkittiin paloturvallisuuden mukaan turvalliset ylipaikat. Ongelman ratkaisemiseksi kokeiltiin monta vaihtoehtoa: neuvottelut, selvitykset; siirtoviivemaksu ja lopulta johtajaylilääkärin määräys, jonka turvin pystyttiin poistamaan osastolta potilas, joka ei enää tarvinnut yliopistosairaalatasoista hoitoa. Tuon määräyksen avulla päästiin siedettävään tilanteeseen, mikä oli erittäin hyvä, sillä tulipalo yllätti A-sairaalan syyskuussa Vaarallisesta tilanteesta selvittiin hyvin, ja potilaat saatiin nopeasti ja järjestäytyneesti evakuoitua ja siirrettyä T-sairaalaan, U-sairaalaan ja kotiin. Olen tietysti erittäin kiitollinen siitä, että minulla on ollut tämä pitkä mahdollisuus nähdä ja seurata elämää Kiinamyllynmäellä lähes 60 vuoden ajan. Olen nyt siirtynyt emeritusprofessori-tutkijaksi ja työtilani on edelleen C-siivessä. Emeritussopimus on tehty nyt vuodeksi, ja sitten katsotaan, jaksavatko LASERI- ja STRIP-tutkimukset edelleen innostaa. Monenlaista mielenkiintoista tulosta on vasta paljastumassa, sillä molemmissa tutkimuksissa on kerätty tietoa, LASERI:sta vuodesta 1978 lähtien ja STRIP:istä vuodesta 1989 alkaen ja mielenkiintoisimmat analyysit ja hedelmällinen kansainvälinen yhteistyö ovat juuri nyt aktiivisessa vaiheessa. Jorma Viikari, Professori, ylilääkäri, emeritus

17 Hospitaali 17 Seniorit tutustumassa Aholaan, kirjailija Juhani Ahon kotitaloon. (Kuva: Heimo Kumlander) Seniorit Tuusulanjärven maisemissa Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi 1900-luvun vaihteessa Tuusulanjärven itärannalle. Alueen taiteilijat antoivat leiman koko Suomen kulttuurielämälle. Rantatien taiteilijat olivat läheisiä ystäviä, työtovereita ja osin myös sukulaisia. Elämä siellä oli värikästä ja taiteentäyteistä. Aurinkoisena kesäkuun keskiviikkona Tyksin seniorit suuntasivat isolla joukolla Tuusulanjärven maisemiin tutustumaan taiteilijayhteisöön, jonka perustaja oli kirjailija Juhani Aho ja puolisonsa taiteilija Venny Soldan-Brofeldt. He muuttivat vuonna 1897 Vårbackan huvilaan, joka sai myöhemmin nimen Ahola. Tuusulaan muuttivat myös taidemaalarit Pekka Halonen ja Eero Järnefelt sekä säveltäjämestari Jean Sibelius perheineen. Tärkeä kriteeri paikan valinnalle oli järven läheisyys. Tuusulaan rakennutti talonsa myös runoilija J.H. Erkko. Talon suunnitteli Pekka Halonen ja siinä on nähtävissä samankaltaisuutta Halosenniemen kanssa. Myös Eino Leino asui useaan otteeseen Tuusulassa. Ensin tutustuimme Jean Sibeliuksen kotiin Ainolaan. Talo valmistui vuonna 1904 mäntyrinteeseen, josta on näkymä pelloille ja järvelle. Sibelius tarvitsi sävellystyönsä takia rauhaa ja hiljaisuutta, jota Ainola hänelle tarjosi. Tuolissaan honkien keskellä hän tapasi istua pitkiä aikoja mietiskellen ja katsellen maisemaa. Puutarhaa on entisöity mm. lisäämällä vanhoja kasveja jotta se on saatu Aino Sibeliuksen aikaiseen kuntoon. Siellä kukkivat alppiruusut, akileijat ja monet muut. Kahvila Auliksessa piipahdimme nauttimassa virkistävät kahvit. Taidetta ja lottia Ahola oli Juhani Ahon ja perheen kotina 14 vuotta. Sitten he muuttivat Helsinkiin, töiden ja poikien opiskelun takia. Vuosien varrella Ahola on muuttunut. Kotitalousopettajaopiston ja emäntäkoulun aikaan Ahola oli asuntolana. Nykyään sinne on pystytetty valokuvanäyttely, joka kertoo Ahon perheen elämästä ja teoksista. Esillä on alkuperäisiä, Vennyn suunnittelemia huonekaluja ja muuta taiteilijapariskunnan esineistöä. Aholan näyttely tarjosi meille opastuksen myötä elävän kuvan Ahon perheen vaiheisiin. Ahola ja Ainola sijaitsevat naapureina tien molemmin puolin. Tutustuimme myös Venny Soldan-Brofeldtin 150-vuotisjuhlanäyttelyyn Järvenpään taidemuseossa. Esillä oli hänen elämäntyönsä 60 taiteilijavuoden ajalta,120 teosta: muotokuvia, rantaelämä- ja meriaiheisia sekä lapsikuvia. Hän teki myös kameekoruja ja puuveistoksia sekä kuvitti lastenkirjoja. Halosenniemi, Pekka Halosen ateljee ja koti, valmistui Halonen rakensi ja sisusti sen omien piirustustensa mukaan yhdessä veljensä Antin kanssa. Halosen 8-lapsinen perhe asui talossa yli 30 vuotta. Ateljeen kattolampulla annetulla valomerkillä taiteilijat tiesivät kokoontua Haloselle pohtimaan maailmanmenoa ja nauttimaan musiikista Sibeliuksen soittaessa. Nautinnon toivat myös rannassa olevan savusaunan löylyt ja järveen pulahtaminen. Sauna on yhä käyttökunnossa. Komea hirsitalo seisoo yhä jyhkeänä Tuusulanjärven kallioisella rantatörmällä. Se on entisöity alkuperäiseen asuun ja toimii nykyään taidemuseona. Halosenniemessä on vaihtuvia näyttelyitä. Kesän ensimmäisessä näyttelyssä oli saksalaisen taidemaalarin Albert Königin taidetta. Esillä oli myös Pekka Halosen maalauksia vuosien varrelta. Syvärannan Lottamuseossa opas kertoi meille talon vaiheista. Kuulimme lottien toiminnasta, Lotta Svärd -järjestön historiasta ja Syvärannan huvilan loisteliaasta elämästä 1900-luvun alkupuolella. Tutustuimme uusittuihin tiloihin sekä näyttelyyn ja teimme ostoksia museokaupassa. Lottakanttiinissa nautimme makoisat kahvit. Päivä Tuusulanjärven maisemissa tarjosi meille iloa, virkistystä ja mieleenpainuvia hetkiä. Kiitokseni kaikille osallistuneille. Oili Peltola Ilkka Kantolan muotokuvajuhlat Teksti ja kuva» Markku Näveri Medisiinisen toimialueen johtajan Ilkka Kantolan muotokuvan paljastusta juhlittiin 5. heinäkuuta Tyksin U-sairaalan ruokasalissa. Sopivasti juuri Kantolan 60-vuotispäivänä. Muotokuvan paljastuspuheessaan ylilääkäri, professori Jorma Viikari kertasi Ilkka Kantolan urahistoriaa painottaen erityisesti Kantolan asiantuntemusta verenpaineen sekä Fabryn taudin tutkimuksessa ja hoidossa. Tyksissä Kantola on viihtynyt jo yli 30 vuotta. Muotokuvan VSSHP:n puolesta vastaanottanut muutosjohtaja Hanna Mäkäräinen kiitti Kantolan panosta Medisiinisen toimialueen rakentajana sekä ihmisläheisenä esimiehenä. Tyksin kokoelmiin liitetyn muotokuvan on maalannut naantalilaistaiteilija Kristiina Turtonen. Juhlan musiikillisesta viihteestä vastasivat Turun konservatorion opiskelijat Walter Metsärinne (klarinetti), Elias Miettinen (piano) ja Niina Mäkiharju (alttoviulu) soittaen osia Max Bruchin Acht Stücke -sarjasta. Maljojen jälkeen tilaisuus päätettiin perinteisiin kakkukahveihin. Ilkka ja Päivi Kantola sekä näköismuotokuva.

18 18 Hospitaali Henkilöstörakenteella on väliä Jaana Dalèn» TNJ/ SuPerin pääluottamusmies VSSHP Saimme alkukesästä kuulla, että VSSHP:n vuoden 2013 tulosennusteen mukaan toimintakulut ovat ylittymässä n.11,5 M ja näistä henkilöstökulujen osuus on n. 7 M. Sairaanhoitopiirin johtajan päätöksellä henkilöstöjohtajan tulee valmistella elokuun hallituksen kokoukseen henkilöstökuluihin vaikuttavat keskitetyt toimenpiteet. Jottain siis tarttis tehrä ja me, järjestöjen pääluottamusmiehet sekä työnantajan edustajat, keskustelimme mahdollisista toimista henkilöstökulujen vähentämiseksi. Lähi- ja perushoitajien näkökulmasta kun asiaa tarkastelee, on kovin vaikea löytää yhtään vaikeista vaihtoehdoista vähiten huonoa tapaa säästää palkkakuluissa. Vuosien aikana on lähi- ja perushoitajien sekä muiden toisen asteen koulutettujen vakansseja muutettu n. 90, sairaanhoitajan tai vastaavan vakanssiksi. Tämä tarkoittaa vuositasolla lähes puolen miljoonan euron lisäystä henkilöstökuluihin. Sen lisäksi on kymmeniä toisen asteen koulutettujen toimia laitettu resurssipankkiin, ehkäpä odottamaan mahdollista vakanssimuutosta, kun ajat ovat paremmat? Olemme vuosia tarjonneet työnantajalle mahdollisuutta, myös täällä erikoissairaanhoidossa, hyödyntää lähi- ja perushoitajien osaamista ja ammattitaitoa kehittämällä työnjakoa ja toimenkuvia. Mahdollisuus tehdä työtä kokonaisvaltaisesti, koulutuksen ja kokemuksen tuomalla ammattitaidolla, tutkitusti parantaa ammatti-identiteettiä, vähentää sairauspoissaoloja, lisää työntekijän työhyvinvointia ja parantaa työmotivaatiota. Näiden kaikkien on väitetty myös lisäävän tuottavuutta. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä sisältää velvoitteen ammattihenkilöiden valvonnasta. Suomessa ei ole säädöksin tai määräyksin rajattu tehtäviä, joita koulutetut hoitohenkilökuntaan kuuluvat ammattilaiset saavat tai voivat tehdä. Nämä rajoitukset ovat siis puhtaasti työnjohdollisia määräyksiä. Toki työnantajalla niihin on oikeutensa, mutta onko todellakin varaa jättää yhden ammattiryhmän osaaminen edelleen käyttämättä? Lääkehoito on useimmin se hoitotyön osa-alue, jolla vakanssimuutoksia on perusteltu. Lähi- ja perushoitajat ovat ammattihenkilöitä, joiden koulutukseen ja työn kuvaan myös lääkehoito kuuluu. Opetusministeriön osaamiskuvauksen mukaisesti lähihoitajan on osattava lääkehoidon toteutus lääkärin määräysten perusteella eri annostelureittejä käyttäen, injektiona lihakseen sekä ihon alle, lääkkeiden jakaminen tarjottimelle ja annostelu potilaalle. Lisäksi työnantaja varmistaa työntekijän osaamisen sillä, että potilashoitoon osallistuvat lähi- ja perushoitajat suorittavat LOVe:n eli lääkehoidon osaamisen verkkokurssin ja antavat näytön osaamisestaan. Lääkehoito on kuitenkin vain yksi potilashoidon osa-alue. Terveydenhuoltolaki velvoittaa sairaanhoitopiirit suunnittelemaan alueensa erikoissairaanhoidon palvelut niin, että julkisen palvelutuotannon resurssit ovat yhteen sovitettu vastaamaan tarkoituksen mukaisesti väestön palvelutarpeeseen. Suomi ikääntyy ja ikääntyneiden palvelutarpeet korostuvat myös erikoissairaanhoidossa. Kuntouttava hoitotyö, hoivan ja huolenpidon tarpeet lisääntyvät ja koska sairaanhoitajien tehtävät ovat nykyisin yhä enemmän hallinnollisia ja erityisosaamista vaativia, hyvään perushoitoon liittyviä tehtäviä olisi siirrettävä entistä enemmän koulutetuille lähi- ja perushoitajille. Kaksiportaisella henkilöstörakenteella on siis merkityksensä, ja lähi- ja perushoitajien koko osaamisen käyttö on työnantajan kannalta järkevää ja kustannustehokasta työvoiman käyttöä. Se turvaa myös sen, ettei työnantaja aiheuta itselleen työvoimapulaa ja niin vaikeuta toimintaansa tulevaisuudessa. Yksi suuri lähitulevaisuuden haaste on riittävän ja ammattitaitoisen työvoiman saanti, kun myös erikoissairaanhoidosta on siirtymässä tuhansia työntekijöitä viettämään ansaittuja eläkepäiviään. Tätä kirjoittaessani, ennen kesälomalle lähtöä, ei vielä ole tiedossa minkälaisiin esityksiin virkamiehet henkilöstökulujen vähentämiseksi päätyivät tai mitä sh-piirin hallitus päätti, mutta toivottavasti kovin rajuun äkkipysähdykseen ei kuitenkaan mennä. Potilaat kun on hoidettava nyt ja tulevaisuudessa. Syksyn kuntoilu-uutisia Tyksin henkilökuntaneuvosto (HKN) on järjestänyt varsin monipuolisia liikunnan ja urheilun harrastamismahdollisuuksia; uimisesta monenlaisiin kuntoilutapahtumiin ja kuntojaostotoiminnasta kuntokeskusalennuksiin. Jokaiselle siis löytyy jotakin mielenkiintoista, yhdestä tai useammastakin lajista. Tyksin kuntojaostoja on tällä hetkellä 13 hyvinkin erilaista. Näiden jaostojen toimintaa tuetaan HKN:n rahoituksella, joten suurin osa jaostoista on täysin maksuttomia. Ja toiminta näissä jaostoissa perustuu harrastamiseen ja mukavaan yhdessäoloon liikunnan parissa. Jaostojen toiminnasta ja kuntoiluasioista lisätietoa Santrasta: ilmoitustaulu -> kuntoilu Mukavia hetkiä kuntoilun parissa! Susanna Nurmi, HKN, kuntojaostot TYKS HKN:n TARJOAA LIIKUNTAPÄIVÄ ELIXIA JOKIVARRESSA TORSTAINA Ohjelmassa mm. Kehokoostumusmittausta Personal Trainer -ohjausta Tyksiläisille omat ryhmäliikuntatunnit Tarkempi info Santrassa Huom. VSSHP:n sopimushinta -10% normaalihinnoista! Hammaspäivystys on nyt T-sairaalassa Sairaanhoitopiirin järjestämä alueellinen hammaslääkäripäivystys on toiminut elokuun 17. päivästä alkaen T-sairaalan yhteispäivystyksessä, osoitteessa Savitehtaankatu 1, Turku. Päivystys sijaitsi aiemmin Lemminkäisenkadulla. Hammaslääkäripäivystys toimii lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä. Muina aikoina terveyskeskukset huolehtivat oman alueensa asukkaiden hammashoidon päivystyspalvelujen järjestämisestä. Hammaslääkäripäivystykseen hakeudutaan tekemällä ajanvaraus puhelimella samana päivänä klo välisenä aikana, puhelin Muulloin virka-ajan ulkopuolella saa neuvontaa äkillisiin vaivoihin T-sairaalan päivystyksen puhelinneuvonnasta Lisätietoa internetistä jonka etusivulle on koottu kaikkien VSSHP:n päivystysten yhteystiedot. TYKSIN SENIORIT Syyskuu 2.9. ma klo tapaamme Wiklundin nurkalla, josta kävelemme Puolalanmäen ja Mikaelinkirkon kautta Varvintorille. Matkan päätteeksi lounastetaan sopivan houkuttelevassa paikassa. Mukana Riitta ti klo 13 käden taitojen jaosto kokoontuu. Tiedustelut tapaamispaikasta Tuija Taipale, puh ma klo tapaamme Urheilupuiston portailla virastotalon takana. Liikuntaviraston edustaja kertoo ja näyttää miten oikeaoppisesti sauvakävellään ti klo ja ti klo hengellinen piiri kokoontuu Tyksin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa. Jatkamme Roomalaiskirjeen tutkimista to klo lähdemme Tampereelle katsomaan Tyksin henkilökuntaneuvoston järjestämä koulutuspäivä piknikristeilynä Koulutuspäivä on suunnattu kaikille eri johtoryhmien johtokuntien ja hallituksen henkilöstöedustajille sekä yhteistyöryhmien jäsenille se on keskitettyä koulutusta ja se merkitään työvuorotaulukoihin K:lla. Ilmoittautumiset mennessä täydennyskoulutusseurantaohjelman kautta Tervetuloa mukaan! toivottaa Tyksin henkilökuntaneuvosto Tampereen työväen teatterin musikaalia Prinsessa, joka perustuu Ilkka Raitasuon ja Terhi Siltalan tosipohjaiseen kirjaan Kellokosken prinsessa. Ilmoittautuminen 1.8. mennessä Leena Uttulalle, tai puh Lipun hinta on jäseneltä 60 ja ei-jäseneltä 65 sisältäen väliaikakahvin. Maksetaan tilille TSOP FI viimeistään 8.8. viitenumero: ma klo kävely alkaa Tuomiokirkon rappusilta teemalla Turku palaa kartalle. Lounas nautitaan sopivaksi arvioidulla laivalla. Mukana Riitta ma klo tapaamme Tuomiokirkon rappusilla, josta alkaa ArkitehTour täl pual jokke, päättyen lounaalle vaikka Hus Lindmaniin ke klo 13 lukupiiri kokoontuu kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. Luettavana ja keskustelun kohteena oleva kirja päätetään myöhemmin. Aktiivista osallistumista toivoen! puh.joht. Leo Mikkola, puh sihteeri Taru Luukkala-Viitanen, puh

19 Hospitaali 19 Kiitos Lämpimät kiitokset minua muistaneille jäädessäni eläkkeelle! Pirjo Sinokki Lämpimät kiitokset kaikille työtovereille yhteisistä työvuosista ja muistamisista eläkeaikani alkaessa! Heikki Korvenranta Halikon sairaalan puistolle mainetta ja kunniaa Rikala-seura valitsee vuosittain Salon seudun parhaan pihaympäristön. Tänä vuonna tuo kunnia osui Halikon sairaalan puistolle. Näin isosta kokonaisuudesta kun on kysymys, puisto-nimitys on paikallaan. Heinäkuun 14. päivänä oli Trömperin kestikievarissa palkinnonluovutustilaisuus, jossa kävin hakemassa tuon palkinnon sh-piirille. Palkinnon omasta työstäni. Tunteet ovat vähän ristiriitaiset. Halikon sairaalan puistoa on kutsuttu jopa Suomen parhaaksi sairaalapuistoksi. Nyt olen jo kolme vuotta ollut itse Tyksissä ja Halikon sairaala on nuijankopautusta vaille myyty. Puistokaan ei ole ihan parhaimmillaan. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan Mistä tuo puisto sitten syntyi? Kilpailutilanteesta. Jo vuonna 1990 alkoi psykiatristen sairaaloiden alasajo, ja silloinen talousjohtaja näki Halikon valttikortiksi ympäristön. Sain selvän määräyksen: laitetaan puisto vielä parempaan kuntoon. Lähtökohta oli, miten potilas hyötyy ympäristöstä, kukkaloisto ei ollut johtoajatus. Haettiin tuoksuja, rauhallisia polkuja kävellä, paikkoja missä voi istua luonnon rauhassa, katsoa luonnoneläimiä jne. Kokonaisuuteen kuului myös suihkulähde, joka solisee siellä tänäänkin. TYKS Asiantuntijapalvelut Fincke Sanna-Mari, psykologi Lindroos Päivi, fysioterapeutti Mäkiranta Kati, johdon sihteeri Ryösä Anna, psykologi Lasten toimialue Maisala Sanni, sairaanhoitaja Seppälä Liina-Maria, sairaanhoitaja Wibom Elisa, sairaanhoitaja Medisiininen toimialue Huuskonen Marja, apulaisylilääkäri Naisten toimialue Katainen Riina, erikoistuva lääkäri Lehtoranta Lara, erikoistuva lääkäri Seikkula Jaana, erikoistuva lääkäri Yrjölä Aija-Liisa, erikoistuva lääkäri Neuron toimialue Järvelä Katja, sairaanhoitaja Koivisto Eeva-Maria, lähihoitaja Latvala Marjaleena, osastonhoitaja Mäkitalo Tuula, osastonsihteeri Pukkila Annukka, osastonhoitaja Zidbeck Daria, sairaanhoitaja Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Hassinen Maarit, sairaanhoitaja Jalvas Eeva-Kaisa, sairaanhoitaja Karlstedt Sari, sairaanhoitaja Koponen Tiina, sairaanhoitaja Halikossa toimivat vielä muutamia vuosia sitten lasten ja nuorten osastot. Teemaa soveltaen perustettiin pienimuotoinen jalkapallokenttä. Maalit tulivat lahjoituksena Salon kaupungilta. Halikon puisto on ollut aina käyttöä varten, ei pelkästään katseltavaksi. En voi olla ihmettelemättä, miksi koko ajan rakennetaan uusia tiloja, kun tarjolla on homeettomia, historiallisesti arvokkaita rakennuksia ympäristössä, jota ei muualta saa edes rahalla. Olisiko tuo vanha käsitys mielisairaaloista syynä? Salon terveyskeskuksen vuodeosastot 1 ja 2 olivat täällä evakossa, tietysti uudisrakentamisen ajan, pari vuotta. Oli negatiivisia kirjoituksia lehdissä. Kun muutto oli tapahtunut, valitukset loppuivat. Omaiset tajusivat, miten hienoa on viettää aikaa vanhusten kanssa luonnossa, kävelyttää tai työntää pyörätuolissa rauhallisessa ympäristössä. Kaksi suurinta syytä Halikon nykytilanteeseen ovat mielestäni eri organisaatioiden väliset raja-aidat ja historialliset ennakkoluulot. Psykiatriakin kaipaisi 30 miljoonaa euroa uudisrakennukseen, johon toiminnat saisi keskitettyä. Takaisin Halikkoon vaan! Olin vielä nuori ja ammatillisesti kokematon, kun puisto uudistettiin, mutta yhteistyöllä eri ammatti-ihmisten kanssa Uusia viran- ja toimenhaltijoita Nuotio Riitta, sairaanhoitaja Sydänkeskus-toimialue Helin Marjo, sairaanhoitaja Huhtala Susanna, apulaisosastonhoitaja Kaukola Jarno, sairaanhoitaja Kotilainen Sanna, sairaanhoitaja varahenkilö Mekk Ingrid, sairaanhoitaja Riipinen Hannele, sairaanhoitaja Saksi Rebecca, sairaanhoitaja Sippola Eevi, sairaanhoitaja Teknisten palvelualueiden tulosalue Viestintä- ja sähkötekniikka Kurki Jan-Erik, ammattimies Levomäki Paavo, huoltomestari Tules toimialue Aalto Linda, sairaanhoitaja Kekkonen Heidi, sairaanhoitaja Mäkelä Keijo, osastonylilääkäri Salonen Marja, osastonsihteeri Palvelualue Totek Hagsberg Sirpa, sairaanhoitaja varahenkilö Järvisalo Mikko, erikoislääkäri Kylmälä Carita, sairaanhoitaja Lähde Juha, erikoislääkäri Määttä Kaisa, sairaanhoitaja Vatsa toimialue Linna Mari, sairaanhoitaja Räisänen Rita, osastonsihteeri MULTASORMELLA ON ASIAA Palkittua Halikon sairaalan puistoa komeasinikuunliljoineen. Kuva: SSS / Marko Mattila päästiin näyttävään ja toimivaan lopputulokseen. Arkkitehdin kanssa tehtiin kahdessa päivässä maastokartoitus. Hän vastasi muotokielestä ja kasvien valinta jäi minulle. Perennat olivat kukkapenkeissä johtoajatuksenani, en vain ollut ikinä ennen niitä käyttänyt, joten taimien hankkiminen suunnitteluhortonomin perustamasta taimistosta oli hyvä ratkaisu, olihan kyse tuhansista kasveista. Istutuspiirustukset sain ilmaiseksi. Perennoja käytettiin noin 60 eri laatua,ja nyt 25 vuotta myöhemmin niistä on jäljellä ehkä 30. Koko urakka tehtiin omana työnä, apuna minulla oli harjoittelija ja nuorisotyövoimaa. Moni silloinen nuori, nyt keskiikäinen, voi vieläkin käydä katsomassa käsiensä jälkiä. Salon Seudun Sanomissakin ollut kuva oli taas kerran Toivola-rakennuksen edestä. Sehän on enää ainoa täydessä toiminnassa oleva rakennus Halikossa. Sen edustalla on kaksi 36 metriä pitkää perennapenkkiä, joiden kuningas on komeasinikuunlilja. Näitä voi bongata myös Tyksissä hallintorakennuksen pääoven vierestä ja T-sairaalan pääoven oikealta sivulta. Jokainen voi arvailla, mistä taimet ovat lähtöisin. Hannu PSYKIATRIAN TULOSALUE Lastenpsykiatrian tulosyksikkö Salonen Nina, lähihoitaja Virtanen Anne, osastonsihteeri Nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Hirvonen Sanna, ravitsemusterapeutti Kronström Kim, erikoislääkäri TYKS-SAPA Liikelaitos Patologian palvelualue Huvila Jutta, erikoistuva lääkäri sivuv Patologian palvelualue/biopankki Terho Perttu, atk-erikoissuunnittelija Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskus Elo Heini, röntgenhoitaja Jussila Tuija, röntgenhoitaja Järvinen Laura, röntgenhoitaja Varsinais-Suomen Lääkehuolto Kaita Päivi, farmaseutti Kauppi Jenni, farmaseutti Välinehuollon palvelualue Bergroth Niina, välinehuoltaja Hutri Inari, välinehuoltaja Järvinen Seija, välinehuoltaja Pinola Heidi, välinehuoltaja VSSHP Hallintokeskus Henkilöstötoimisto Terhelä Maarit, henkilöstösihteeri kesäkuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Jussi Kosolan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Hapettunut LDL ja fyysinen kunto terveillä nuorilla miehillä: yhteydet kehon koostumukseen, tupakointiin, metaboliseen oireyhtymään sekä mieshormoneihin. Kosola toimii erikoistuvana lääkärinä Tyksin Vakka-Suomen sairaalassa. Väitös kuuluu terveysliikunnan alaan. 14. kesäkuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Teemu Paavilaisen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Magneettikuvausmenetelmät MS-taudin seurannassa ja Fabryn taudissa. Paavilainen toimii erikoislääkärinä Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa. Väitös kuuluu diagnostisen radiologian alaan. 14. kesäkuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Marko Peltoniemen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Sytokromi P450-entsyymien estäjien ja toimintaa kiihdyttävien aineiden vaikutus S-ketamiinin aineenvaihduntaan. Peltoniemi toimii erikoislääkärinä Tyksin Totek-toimialueella. Väitös kuuluu anestesiologian alaan. 8. kesäkuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Kimmo Kaskinoron väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Anestesia-aineiden aiheuttaman tajunnanmenetyksen vaikutukset kvantitatiiviseen aivosähkökäyrään sekä bispektraali- ja spektraalientropiaindekseihin. Kaskinoro toimii erikoislääkärinä Tyksin Totek-toimialueella. Väitös kuuluu anestesiologian ja tehohoidon alaan. 7. kesäkuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Petteri Lankisen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Luuinfektioiden PET-kuvantaminen 18F-FDG,- 68Ga-kloridi- ja 68Ga-DOTAVAP- P1- merkkiaineiden käyttö stafylokokkien aiheuttamissa luuinfektioissa. Lankinen toimii erikoistuvana lääkärinä Tyksin Tules-toimialueella. Väitös kuuluu ortopedian ja traumatologian alaan.

20 20 Hospitaali Kesäloma-gallup Teksti ja kuvat» Marjo Peltoniemi Kuinka sujui kesäloma ja mikä oli lomasi kohokohta? Hanna Uusi-Kuitti, sairaanhoitaja, Loimaan aluesairaalan päiväkirurginen yksikkö Eila-Marja Tulinen, sairaanhoitaja, Loimaan aluesairaalan yhteispäivystys Karita Astila, sairaanhoitaja, kirurgian poliklinikka, Tyks Vakka-Suomen sairaala Tarja Heinonen, sairaanhoitaja, kirurginen osasto, Tyks Vakka-Suomen sairaala Lomailin heinäkuussa, kun osastomme oli kiinni. Kohokohta oli automatka Enontekiölle Lappiin tuttavan luokse. Reissulla tuli vierailtua Ranuan hillamarkkinoilla ja eläinpuistossa sekä Rovaniemen Lordi-aukiolla Sääskisafari-tapahtumassa. Iloitsin 8-vuotiaan koirani paranemisesta sairastelustaan ja sen kanssa kesästä nautiskelusta. Tein kotiaskareita, joita ei töissä käydessä ehdi ja olin muun muassa ulkouunilla kakkoa paistamassa Punkalaitumen museon perinteisessä maatalousnäyttelyssä, jossa esitellään vanhoja maalaistalon työtapoja talkoovoimin. Lomani parasta antia oli mökkeily Puruvesi-järven rannalla Itä-Suomessa Kerimäellä, jossa olen käynyt joka kesä jo 20 vuotta. Pietari-Narva-Tallinna-linja-automatka oli niin ikään piristävä kokemus. Lämmintä kesää kelpasi viettää myös vanhassa synnyinkodissani Vampulassa puuhastellen. Pesäpallo on vienyt meillä mukanaan ja sen parissa kului pitkälti kesälomakin. Molemmat lapsemme, sekä 9- että 12-vuotias, pelaavat pesistä ja mieheni valmentaa toista lasta. Kaksi kertaa viikossa on treenit ja sen päälle pelit. Viihdyimme lomalla koko perhe Ulvilassa pesisleirillä neljä päivää. Kesäämme kuuluivat myös Helsingin reissut, mökkeily kotiseudullani Etelä-Pohjanmaalla sekä Yyterin reissu. Nautimme myös auringosta paikallisilla uimarannoilla kotikunnassamme Laitilassa. Lomalla on parasta, että pystyy elämään enemmän hetken mielijohteesta. Kesälomani alkoi viikkoa ennen juhannusta ja meillä oli kerrankin miehen kanssa samaan aikaan lomaa, mikä on harvinaista herkkua. Vierailimme tänä kesänä ensimmäistä kertaa Pietarissa neljä päivää ryhmämatkan merkeissä. Matkalla riitti nähtävyyksiä ja ehkä vaikuttavimpana mieleen jäi tsaarin kesäpalatsi upeine ympäristöineen ja suihkulähteineen. Pyynikin kesäteatteri oli myös upea elämys sekä näytelmän että miljöön osalta. Lisäksi mökkeilin sekä tapasin ystäviä ja tuttuja. Tällä kertaa loma ajoi asiansa eli virkisti. Ohjelmaa oli sopivasti ja pääsi irti arjesta. Anu Tapio, sairaanhoitaja, Loimaan aluesairaalan yhteispäivystys Parasta oli mökkireissu kavereiden kanssa pyörällä. Silloin tuli pyöräiltyä 100 kilometriä yhteensä - joskin leppoisaan tahtiin. Mieleen jäi myös kesäteatterivisiitti Ypäjällä koko perheen kanssa. Muuten tuli nautittua vapaudesta, kun ei tarvinnut katsoa kelloa sekä juoksulenkeistä ulkona. Erja Levander, perushoitaja, sisätautiosasto, Tyks Vakka-Suomen sairaala Lomalla tuli vaan oltua ja lisäksi pesin mattoja, siivosin kaappeja, lueskelin romaaneja sekä kiersin kirpputoreja etsien lähinnä pienten lasten vaatteita ja keräilemääni vanhaa lasitavaraa. Minulla on Sastamalassa omillaan asuva iäkäs äiti, jota autamme sisarusteni kanssa ja osa heinäkuisesta lomastani kului siellä, kun teimme naisissa metsähommia ja laitoimme kukkamaata. Kesän kruunamaton huippuhetki taisi olla jo ennen lomaani, kun minusta tuli kesäkuun alussa toisen kerran mummi. Kissani kulkee kätevästi mukana, jos lähden kotimaan reissuille. En ole helleihminen, mutta mukavaa, ettei tänä kesänä satanut. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus syyskuussa Sairaalahenkilöstön hyvinvointia tutkitaan jälleen syksyllä Kyseessä on Työterveyslaitoksen tekemä tutkimus, joka toteutetaan kahden vuoden välein. Edellinen tutkimus tehtiin syksyllä Kysely lähetetään sähköisesti VSSHP:n henkilöstölle 3.9. ja vastauksia pyydetään mennessä. Tutkimustulokset julkaistaan marrasjoulukuussa Työterveyslaitoksen uudella raportointijärjestelmällä. Tarkemmasta aikataulusta informoidaan myöhemmin. Vuodelle 2014 tehtävä työyksikön työhyvinvointisuunnitelma sisältää myös tästä sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksesta esiin nousevat kehittämiskohteet. Muutoin yksikkötason tulosten käsittely toteutetaan samalla tavoin kuin edellisellä kierroksella. Niille kantasairaalan alueella työskenteleville henkilöille, joilla ei työtehtäviensä puitteissa ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta, järjestetään mahdollisuus vastata kyselyyn ATK-luokassa (lisätietoa Tyks-tiedotteessa 9/2013). Tavoitteenamme on mahdollisimman korkea vastausprosentti, jotta VSSHP:n käyttöön tulevat tutkimusyhteenvedot ovat luotettavia. Tutkimus tehdään ensimmäisenä VSSHP:ssä, joten näyttäkäämme mallia muille sairaanhoitopiireille! Marjut Kahilainen henkilöstöasiantuntija

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010 Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP Jussi Mertsola Prof, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka, TYKS 7.10.2015 Harvinaiset sairaudet sairauaa on korkeintaan 1 / 2000 ihmistä kohden harvinaissairauksia

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002)

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002) LOPEN KUNNAN TERVEYSPALVELUT Kunnanhallitus 25.4.2016 ( 78): Lopen kunnanhallitus keskusteli kokouksessaan 30.3.2016 kohdassa muut asiat Lopen kunnan terveyspalveluista. Keskustelun pohjana oli kuntalaiskeskustelu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014. Organisaatioon ei esitetä muutoksia vuodelle 2014.

Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014. Organisaatioon ei esitetä muutoksia vuodelle 2014. Yhtymähallitus 191 16.12.2013 Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014 356/1.12.120/2013 Yhtymähallitus 191 Kuntayhtymän johtosäännön 2 :n mukaan yhtymähallitus määrää kuntayhtymän

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Internet-uudistuksen suunnittelu ja määrittely Aloituskokous 16.8.2012 Virpi Blom ja Seniha Cihangir, Sininen Meteoriitti Oy Virpi Blom, seniorikonsultti 16.8.2012 Asialistaa

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot 9.00-9.20 Sairaanhoitopiirin toiminnan talouden muutostarpeet 2016-2018, johtaylilääkäri Samuli Saarni, talousjohta Ar Pesonen 9.20-9.50 Hallituksen luonnos sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Vaikuttava muutos Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Yhdessä kohti asiakaslähtöistä palvelua Yhteinen tehtävämme: tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

24 19.03.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

24 19.03.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 24 19.03.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 650/00/02/00/02/2012 HYKS 24 HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan päätökset 28, 21.2.2013

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ravitsemusfoorumi 2014 Gerontologinen ravitsemus- tutkimuksesta hyviin käytäntöihin 26.9.2014 Virpi Kemi Ruokapalvelujohtaja, vastuualuejohtaja Tays ruokapalvelut

Lisätiedot

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Tutkimusajanvaraus helposti potilaalle Annamari Vainio & Heli Lahikainen 5.5.2015 Ajan varaamisen edellytykset Ajanvarausta edeltää aina lähete Lähete tehdään

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot