Hankesuunnitelma

Transkriptio

1 JANKK-AREENA Liikunta- ja koiraurheiluhallihanke Toteuttaja: JANKK-Areena Oy Y-tunnus: Hallituksen puheenjohtaja Päivi Remula p Hallituksen jäsen, Jari Kangas p Hallituksen jäsen, Mona Liljegren, p Omistajat: Janakkalan Koirakerho 100 % Käyntiosoite: Sudenkorventie 4, TURENKI Postiosoite: PL 4, TURENKI Sähköposti: jankk.areena@gmail.com Valvoja Tapio Mustonen, Insinööritoimisto Tapio Mustonen Oy, Haapakuja 3, TERVAKOSKI. P tapio.mustonen@kolumbus.fi 1

2 1. Keskeisimmät tiedot Pos. 1. Ylipainehallin rakentaminen vuokratontille liikunta- ja koiraurheilukäyttöön. Hallin koko 60x45m. Kenttäpohjana keinonurmi. Halliin on mahdollista sijoittaa kaksi 20x30 m:n ja yksi 20x40 m:n harjoituskenttää, joita voidaan käyttää yhtäaikaisesti. Kenttien väliin tarvittaessa kevyt näkösuoja, jotka voi helposti siirtää mikäli kenttää tarvitaan kokonaisena käyttöön Kilpailutapahtumissa kenttäalue on rajattavissa kunkin lajin tarpeen mukaisesti. Halliin sijoitetaan myös kanttiini/kokoushuonemoduli, sekä wc-moduli. Hallin lämpötilatavoite talviaikana n astetta C. Alueen infra suunnitellaan siten, että aluksi paikoitusalueena käytettävä tila on mahdollista muuttaa harjoituskentiksi. Pos. 2. Rakennetaan kaksi ulkokenttää, jotka talviaikaan toimivat lisäpaikoitusalueena. 2. JOHDANTO JANKK-Areenan ensisijaisena tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia agilityurheilun täysipainoiseen ja ympärivuotiseen koulutus- ja kilpailutoimintaan Kanta-Hämeen alueella. Lisäksi JANKK-Areena parantaa huomattavasti myös vastaavaa ympärivuotista harjoittelutilaa tarvitsevien lajien harjoitteluolosuhteita, sillä hallia tullaan vuokraamaan kaikille tahoille. (esim. jalkapalloilijat) Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii kaikenikäisille ihmisille. Agilitykoiran ohjaajana voi toimia niin lapsi-, juniori-, nuoriso-, aikuis- kuin senioriharrastaja. Agilityurheilun harjoitteluolosuhteiden parantaminen lisää lajin harraste- ja kilpailutoimintaa ja näin edistää ihmisen fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Liikuntakulttuurin muuton ja agilityurheilun kaltaisten uusien lajien suosion kasvu edellyttävät uudenlaisia liikuntapaikkoja vastaamaan harrastajamäärien alati lisääntyvään kysyntään. Agilityurheilulla on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli hyvinvointipolitiikan kannalta esimerkiksi riittämättömästi liikkuvien henkilöiden aktivoinnissa. 2

3 Agilityn suosion ja harrastajamäärien kasvun myötä laji on tunnustettu viime vuosina virallisesti urheilulajiksi, mistä osoituksena Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ry:n tukijäsenyys vuonna 2010 ja agilityn huomioonottaminen ensimmäistä kertaa Kansallisessa liikuntatutkimuksessa Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan agility oli vuosina harrastajamäärällä mitattuna yhtä suosittu urheilulaji taitoluistelun ja karaten kanssa. Valmistuessaan Sudenkorventielle rakennutettava lämmin sisäharjoitushalli nostaa Janakkalan yhdeksi Suomen monipuolisimmista agilityurheiluun keskittyneistä alueista m2:n kumirouhetekonurmipohjainen halli on ulkomitoiltaan 45 m x 50 m. Tilat on mitoitettu siten, että ne soveltuvat hyvin harjoittelutilaksi, että kilpailujen järjestämiseen. JANKK-Areenalle mahtuu vaihtoehtoisesti, joko kaksi kilpailukenttää tai kolme harjoituskenttää. Lämmitys hoidetaan maakaasulla ja sisälämpötila on talvella n astetta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin euroa (sis. ALV 23%). Kustannusarviossa ei ulkokenttiä rakenneta vielä valmiiksi, vaan aluetta käytetään aluksi paikoitustilana ja varojen karttuessa kunnostetaan harjoituskäyttöön, jolloin alueelle keskitetään nyt toisaalla sijaitsevan kesäharjoittelupaikan toiminnot. JANKK-Areenan rakennuttamisesta vastaa JANKK-Areena Oy, joka on Janakkalan Koirakerho ry:n 100 % omistama yhtiö. Yhtiö on perustettu toimimaan urheiluun soveltuvan hallin, JANKK- Areenan rakennuttajana, omistajana ja ylläpitäjänä. Yhtiö on vuokrannut pitkäaikaisella ((20) vuotta ) vuokrasopimuksella Janakkalan kunnalta 1,275 ha suuruinen määräala, jolle halli rakennutetaan. JANKK-Areenan omistajaseuran kilpailu-, koulutus-, ja harrastustoiminnan perusteena ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet, sekä tasa-arvon edistäminen. 3. TAUSTAA Tarve JANKK-Areena -hankkeen taustalla on agilityharrastuksen ja agilityurheilijoiden määrän merkittävä kasvu Suomessa. Lemmikkikoirien suosion lisääntyminen yhdessä koirankoulutukseen ja koiraharrastuksiin osoitetun kiinnostuksen johdosta on lisännyt merkittävsti myös agilityharrastajien ja kilpailijoiden määrää erityisesti 2000-luvulla. Samaan aikaan agilityn urheilu- ja kilapilutoiminta on järjestäytynyt muiden urheilulajien tavoin oman kansallisen liiton, Suomen Agilityliiton (SAGI) alaisuuteen. Kilpailevien agilityurheilijoiden määrä on kasvanut esim. ajanjakson aikana hurjasti. Vuonna 1999 kilpailijoita oli 2150 ja kymmenen vuoden päästä v Kilpailijamäärä on 3

4 siis yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan agilitykilpailuihin osallistumisten määrä on kasvanut vuodesta 1999 (19800 kpl) vuoteen 2009 (74200 kpl) lähes nelinkertaiseksi, mikä osoittaa paitsi harrastajamäärien kasvua, myös harrastusaktiivisuuden lisääntymistä ja kilpailutoiminnan laajenemista. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että harrastajista kaikki eivät osallistu viralliseen kilpailutoimintaan eivätkä täten näy edellä esitetyissä luvuissa. Suomen Agilityliitto onkin arvioinut että vuonna 2011 Suomessa agilityn parissa liikkuu yli ja maailmanlaajuisesti yli harrastajaa. Agilityn suosio ja harrastajamäärien kasvun myötä laji on tunnustettu viime vuosina viralliseksi urheilulajiksi, mistä osoituksen Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ry:n tukijäsenyys. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan (Kansallinen Liikuntatutkimus on Suomen Liikunta ja Urheilun, suomen Kuntoliikuntaliiton, Nuori Suomi ry:n, Olympiakomitean, Helsingin kaupungin, TNS Gallupin ja Opetusministeriön yhteishanke, julkaistu tammikuussa 2011) agility oli vuosina harrastajamäärällä mitattuna yhtä suosittu urheilulaji taitoluistelun ja karaten kanssa. Kuten useimmissa muissa urheilulajeissa, vaaditaan myös agilityssa SLUn sporttilisenssi lajiharjoitteluun ja kilpailuihin osallistumiseen. Myös verohallitus on tunnustanut agilityn urheilustatuksen hyväksymällä liikuntasetelien käytön agilityn harjoittelu- ja kilpailumaksuihin. Harrastajamäärien ja lajin kansallinen kehitys on vaikuttanut positiivisesti myös Janakkalan Koirakerhon jäsen- ja aktiiviharrastajien määriin. Janakkalan koirakerhon jäsenmäärä on vuoden 2011 lopussa lähes 300 ja lisenssiurheilijoita seuralla on yli 70. Myös kilpailu- ja koulutustoiminta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Samalla paine ympärivuotiseen ja täysipainoisen harjoittelun ja kilpailujen järjestämiseen mahdollistavia harjoitteluolosuhteita kohtaan on kasvanut. Nykyisellään Janakkalan Koirakerhon koulutusalueen aktiivikäyttö on touko-syyskuulla ja lokahuhtikuun harjoitukset ovat vuokratilojen varassa. Tilanne aiheuttaa sen, että pitkäjänteisen suunnittelun tuottama hyöty valmennus- ja kilpailutoiminnassa menetetään, koska esim. kilpailutoiminnan sallivia vuokratiloja on mahdoton löytää. Lajiharjoittelu ja kilpailutoiminta on siten satunnaista sääolosuhteista johtuen. Agiltyurheilutoiminnan rahoittamisen tärkeimmän tulolähteen, virallisten kilpailujen järjestämisen kannalta ympärivuotisen kilpailutoiminnan mahdollistavalla sisäharjoitteluhallilla on tärkeä taloudellinen merkitys. Nykyiset Kanta-Hämeen ja lähialueiden tarjoamat resurssit agilityurheilun kehittämiselle ovat erittäin heikot ja alueella onkin jatkuva pula ympärivuotiseen agiltyharjoitteluun soveltuvista sisäharjoittelutiloista. Lähiseudulta löytyy ainoastaan Riihimäen Agility ry:n omistama kylmä, maneesityyppinen halli. Tilassa ei voi harjoitella kylmimpinä kuukausina ja halli on kooltaan sen verran pieni, että ulkopuolisille ei sieltä voi vuokrata harjoitusaikaa. Epätasapaino kilpailu- ja 4

5 harjoittelupaikkojen kysynnän ja tarjonnan välilä on nykyisellään lajin kehityksen kannalta huolestuttava. Harjoittelutilojen riittämättömyyden vuoksi myös Janakkalan Koirakerho on joutunut rajoittamaan talven harjoitteluryhmien määrää ja näin ollen ilman harjoittelupaikkaa on jäänyt aktiivisia lajin harrastajia. Sudenkorventien agilityurheilun edellytyksiä vahvistava sisäharjoitteluhalli lisää sekä lajia kuntoilumielessä että kilpailutavoitteisesti harrastavien lapsi-, juniori-, nuoriso-, aikuis- ja seniori-harrastajien säännöllistä liikunta- ja urheilu-harrastamista. Panostukset Sudenkorventien urheilukeskuksen harjoitteluolosuhteisiin ovat täten myös suoria panostuksia lasten ja nuorten liikunnan tukemiseksi. Kunta- ja palvelurakenteen muutokset sekä muutos ihmisten liikuntakäyttäytymisessä tulevat vaikuttamaan liikuntakulttuuriin siten, että liikuntapalveluja järjestetään, tuotetaan ja käytetään kuntarajoja ylittäen. JANKK- Areenan sijainti Etelä-Suomen keskeisellä paikalla on erinomainen. saavutettavuuden kannalta. 100 km säteellä Janakkalasta asuu merkittävä osa Suomen väestöstä ja samoin myös kaikista agilityurheijoista. Lähin lämmin virallisten kilpailujen asettamat vaatimukset täyttävä halli löytyy Hyvinkäältä. Hyvinkään halli ei ole suunniteltu koiraurheilun käyttöön, joten tila on epäkäytännöllinen esim. isompien kilpailujen järjestämiseen. Lempäälässä on valmistunut vuoden 2010 alkupuolella halli joka suunniteltu nimenomaan koiraurheilun käyttöön. Halli ei kuitenkaan talvella ole toistaiseksi lämmitetty. Hallia käyttävät myös lähistön koulut urheilutunneilla. Vuonna 2011 pääkaupunkiseudulle on valmistumassa yksi lämmin halli. Lämmityksen puuttumisen lisäksi hallien käyttöön vaikuttaa niiden kenttäalueen koko. Kun ulkokaudella agilitykilpailuja järjestetään säännöllisesti samaan aikaan kahdella vierekkäisellä kilpailukentällä, joudutaan kilpailiutapahtumia talvikaudella pienentämään, koska yhdessäkään agilitykilpailuvaatimukset täyttävässä hallissa ei ole tilaa järjestää yhtäaikaisesti kilpailuja kahdella kentällä. Tämä muutos järjestelyissä pakottaa kilpailunjärjestäjät rajaamaan osallistujamääriä ja pidentämään kilpailupäivän pituutta. Suomi on kansainvälisesti yksi menestyneimmistä agilityurheilumaista arvokisamitaleilla mitattuna yhdessä Ranskan ja Sveitsin kanssa. Vuosina Sumella on yhteensä 31 EM- ja MMarvokisamitalia. Osoituksena suomalisen agilityurheilun korkeasta tasosta on myös vuoden 2010 arvokilpailumenestys: lokakuussa 2010 järjestetuistaä MM-kilpailusta Suomi voitti joukkuehopeaa ja yksilöpronssia. Myös Janakkalan Koirakerho on kasvattanut menestyneitä urheilijoita, joista mainittakoon mm. Suvi-Tuuli Tamminen (nuorten SM1) ja Tilda Kangas ( Junioreiden SM1, nuorten SM1, kaksi kertaa junioreiden MM1, SM3, maajoukkue-edustus v PM8. Auvo Kuusinen senioreiden AVO SM 1. 5

6 Turenkiin Sudenkorventielle rakennutettava halli nostaa JANKK-Areenan yhdeksi Suomen monipuolisimmista koiraurheilualueista ja tuo sekä Janakkalan kunnalle, että Kanta-Hämeelle ja hankkeen yhteistyötahoille huomattavaa imagollista näkyvyyttä niin koiraharrastajien kun muidenkin ympärivuotisia harjoitustiloja käyttävien urheilijoiden keskuudessa. Kohderyhmä JANKK-Areenan toiminnan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yhtiön omistajaseuran agilityurheilusta ja muusta koulutustoiminnasta kiinnostuneet jäsenet. JANKK-Areenalla järjestetään koulutustoimintaa ja tapahtumia sekä kilpailuihin tähtääville urheilijoille, että niille harrastajille, joilla ei ole kilpailullisia tavoitteita. Vuokraustoiminnan kautta kohderyhmänä ovat myös muut Etelä-Suomen agilityharrastajat, muiden vastaavissa olosuhteissa harjoittelevien lajien (jalkapallo, mailapelit) harrastajat ja koulut. Lämmin harjoittelutilahanke ja hallin vuokraamismahdollisuus harjoitteluun on herättänyt kiinnostusta sekä oman paikkakunnan että ympäristökuntien harrastajien joukossa (mm. Janakkalan Pallo). Kilpailutoiminnan ja erilaisten tapahtumien/kouutusten ja erityisesti arvo-kilpailujen järjestämisen kautta JANKK-Areena tavoittaa koko Suomen agilityurheilijat. Tilaa voidaan vuokrata myös soveltuvin osin muiden tapahtumien käyttöön (messut, konsertit, näyttelyt) JANKK-Areenan yhteys liikuntapoliittiisiin periaatteisiin ja strategioihin ja hankkeen merkitys Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjassa linjatut keskeiset periaatteet ja strategiset painopistealueet sekä liikuntalain määräykset otetaan huomioon valtion talousarviossa liikuntapaikkarakentamiselle tarkoitetun resurssin myöntämisessä. Liikuntapolitiikan kehittämisen tavoitteena on alueellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo, sekä hyvä saavutettavuus. Liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa, sekä vahvistetaan liikunnan paikallisen tason toimintaedellytyksiä, sekä liikunnan laajaalaista tasa-arvoa kansallisessa liikuntaohjelmassa määriteltävien suuntaviivojen mukaisesti. Valmistuessaan Turenkiin Sudenkorventielle JANKK-Areena lämpimine sisähalleineen ja ulkokenttineen nostaa alueen yhdeksi Suomen monipuolisimmista koiraurheiluun keskittyneistä alueista ja tuo hankkeen yhteistyötahoille ja Janakkalan kunnalle huomattavaa näkyvyyttä niin koiraharrastajien kuin yleisön keskuudessa agilityurheilijamäärien jatkuvasti kasvaessa. 6

7 Laajojen käyttäjäryhmien palveleminen Lähes puolet kansalaisista tarvitsisi fyysisen terveytensä kannalta nykyistä enemmän liikuntaa joko harrastuksen tai muun fyysisen aktiivisuuden muodossa. Agilityurheilulla ja koiraharrastuksella yleensä on merkittävä rooli harrastajiensa aktiivisen ja säännöllisen liikunnan lisäämisessä. Janakkalan koirakerhon koulutustoiminta ja jäsenmäärä on lisääntynyt merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana ja harrastajien aktiviteetin kasvun ennustetaan lisääntyvän edelleen agility-urheilun suosion ja lajin urheilijoiden määrän kasvaessa. JANKK-Areena parantaisi merkittävästi agilityurheilijoiden sekä muiden vastaavissa olosuhteissa harjoittelevien lajien harjoitteluolosuhteita Janakkalassa ja lähialueilla antamalla mahdollisuuden tehokkaaseen ympärivuotiseen harjoitteluun. Lisäksi JANKK-Areenan avulla pyritään vastaamaan muuttuneeseen kysyntätilanteeseen kilpailutoiminnan ja tapahtumien järjestämisessä ja aktivoimaan harrastajia tätä kautta säännöllisen liikunnan pariin. Agilityurheilu tukee vahvasti Kunnossa Kaiken Ikää-periaatetta. Sudenkorventien agilityurheilun edellytyksiä vahvistava sisähajroitteluhalli lisää sekä lajia kuntoilumielessä, että kilpailutavoitteisesti harrastavien lapsi-, juniori-, nuoriso-, aikuis- ja senioriharrastajien säännöllistä liikunta- ja urheiluharrastamista. Panostukset Sudenkorventien urheilukeskuksen harjoitteluolosuhteisiin ovat täten myös suuria panostuksia lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen. Tila antaa myös hyvät mahdollisuudet hyöyntää Suomen Agilityliiton alueellista koulutustoimintaa esim. juniori- ja nuorisopuolen koulutuksissa tuomalla tasokkaita ja Suomen parhaita kouluttajia paikkakunnalle. Näin vähennämme nuorison harjoittelupäivien venymistä ja vältymme liian vähäisen yöunen aiheuttamilta ongelmilta. Kunta- ja palvelurakenteen muutokset sekä muutos ihmisten liikuntakäyttäytymisessä tulevat vaikuttamaan liikuntakulttuuriin siten, että liikuntapalveluja järjestetään, tuotetaan ja käytetään kuntarajoja ylittäen. JANKK-Areenan sijainti keskeisellä paikalla Etelä-Suomea on erinomainen saavutettavuuden kannalta. 100 km.n etäisyydellä Turengista asuu merkittävä osa Suomen väestöä ja niin myös agilityurheilijoista. Kuitenkaan tällä alueella ei ole kuin yksi lämmitetty halli, jossa kilpailutapahtumien käytössä ei ole kuin yksi kenttä. Liikuntakulttuurin muutos ja muuttuva lajikirjo Asukkaiden muuttuvat tarpeet ja toiveet, sekä liikuntakulttuurin ja lajikirjon muutos luovat haasteita palveluiden tarjonnalle. Vapaa-ajan vietossa erityisesti kodin ja perheen merkitys on kasvanut, mutta myös harrastukset koetaan aiempaa tärkeämmiksi. Viikottain liikuntaa harrastaa yhä useampi, mutta päivittäin liikkuvien suomalaisten määrä on laskenut. 7

8 Hankesuunnitelma Samalla liikuntalajien tarjonta lisääntyy jatkuvasti, ihmisten liikuntakäyttäytyminen moninaistuu ja harrastajat valitsevat uusia ja erilaisia harrastuslajeja perinteisten sijaan. Liikuntakulttuuri on laajentunut perinteisestä kilpaurheilusta kuntoilun ja terveyden kautta hyvinvointiin ja elämyksellisyyteen. Vaikka perinteisten liikuntamuotojen suosio on edelleen suurta, ihmisiä houkuttelee myös uudet liikunnan harrastamisen muodot. Agilityssä ihminen ohjaa koiraa liikkeellänsä, kehollansa sekä käsi- että äänimerkein Lemmikkikoirien määrän lisääntyminen on edistänyt myös kiinnostusta koiraurheilua ja koulutusta kohtaan. Monille koiranomistajille ensimmäinen kosketus säännöllisen liikunnan harrastamiseen tulee vasta koiran tulon myötä päivittäisten kävelylenkkien muodossa. Lisäksi monille sellaisille koiranomistajille, jotka eivät ole kiinnostuneet perinteisistä tai joukkuelajeista, agilityurheilu on muodostunut luontevaksi arkiliikunnan muodoksi. Agilityurheilu monipuolisena ja sekä ihmisen, että koiran psyykkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia kehittävänä liikuntamuotona edellyttää ja toisaalta vahvistaa peruskunnon ja lihaskunnon merkitystä. Agilityurheilulla onkin tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli hyvinvointipolitiikan kannalta juuri riittämättömästi liikkuvien aktivoinnissa. Agilityurheilun kaltaisten uusien lajien suosion kasvu edellyttää uudenlaisia liikuntapaikkoja vastaamaan harrastajamäärien alati lisääntyvää kasvua. Liikuntakulttuurissa tapahtuvien muutosten, esimerkiksi agilityn suosion kasvu edellyttää kunnallisilta ja valtiollisilta toimijoilta ajan hermolla pysymistä ja oikein kohdentuvaa resurssienohjausta. 8

9 Tasa-arvon toteuttamisen edistäminen Suomen Agilityliiton tavoitteiden mukaisesti myös JANKK-Areenan koulutus- ja kilpailutoiminnan tavoitteena on tasa-arvon edistäminen eri harrastajaryhmien välillä. Agility on koiran ja ihmisen yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto ja sopii kaikenlaisille ihmisille ikään, kokoon, sukupuoleen, varallisuuteen tai muuhun taustaan katsomatta. Agility on yksi niistä harvoista urheilulajeista, joissa eri-ikäiset ja eri sukupuolta olevat ihmiset harjoittelevat yhdessä samoissa liikuntatiloissa ja samoilla kursseilla. Agilitya voivat harrastaa myös vammautuneet ohjaajat. JANKK-Areenan käyttöpolitiikka (sis. käyttövuoro- ja taksapolitiikka) tukee tavoitteita liikuntapaikkojen tasa-arvolle ja lasten ja nuorten liikuntaa. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että harjoitusajoista tullaan varaamaan pelkästään juniori- ja nuorisoryhmille omia valmennus- ja harjoitusaikoja. Kysyntä on tarjontaa suurempi Kanta-Hämeen seudun tarjoamat harjoitustilaresurssit agiltyurheilun edistämiselle ovat nykyisellään erittäin heikot. Lähiseudulla on ainoastaan Riihimäen Agility ry:n omistama kylmä, maneesityyppinen halli, jossa ei voi harjoitella kylmimpinä kuukausina. Halli on kooltaan sellainen, että ulkopuolisille sieltä ei voi vuokrata harjoitusaikoja, vaan se riittää nipinnapin yhdistyksen omiin harjoitustarpeisiin. Riihimäen Agility ry on osoittanut myös halukkuutensa vuokrata tiloja tulevasta JANKK-Areenasta. Tilaresurssien vuoksi Janakkalan koirakerho on jo usean vuoden ajan joutunut rajoittamaan talven harjoitteluryhmien määrää ja näin ollen ilman harjoittelupaikkaa on jäänyt aktiivisia lajin harrastajia. Varsinkin nuorten harrastajien kohdalla tämä on erittäin valitettavaa. Menestyksekkään harjoittelun edellytyksenä on säännöllinen ympärivuotinen harjoittelu asianmukaisissa tiloissa. Tätä ei nykytilanteessa päästä toteuttamaan. Sidosryhmät JANKK-Areenan osakekannan omistaa yksin Janakkalan koirakerho, joka on perustettu Jäsenmäärä on 263. Jäsenmäärää on tietoisesti pyritty pitämään samalla tasolla jo useita vuosia, sillä talviharjoittelun mahdollisuudet ovat olleet heikot ja riippuvaiset ulkopuolisilta vuokrattavista tiloista, joista on lajiin sopivaa harjoitustilaa hyvin vaikea löytää kohtuuhintaan. Koska harjoitustilat ovat aivan liian pieniä virallisten kilpailujen järjestämiseen, on vuokrakulujen kattaminen hoidettava kesän kilpailuilla ja harjoittelijoilta perittävillä käyttömaksuilla, jotka saattavat nousta joillekin taloudelliseksi esteeksi liikunnan harrastamiselle. Yhdistyksen kesätoiminta on 9

10 keskittynyt jo useiden vuosien ajan Santasillantien harjoitusalueelle, joka on vuokrattu eräältä maanrakennusyritykseltä. Alueen naapurustossa on koettu koiraharrastustoiminta jonkin verran häiritseväksi, joten muuta harjoittelutilaa on etsitty jo useita vuosia, sitä kuitenkaan löytämättä. Vihdoin v kunnan teollisuusalueista löytyi sopiva ratkaisu harjoitustilalle, Sudenkorventien alue Turengissa. Alue on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja myös lähellä taajamaa, joten Turengissa asuvat harrastajat pystyvät hyödyntämään myös matkat kuntoliikuntaan ja lihasten lämmittelyyn. Myös julkiset kulkuneuvot liikennöivät aivan alueen vierestä, joten yksityisautoilua pystytään vähentämään ja nuorisolla on paremmat mahdollisuudet kulkea harjoitusalueelle ilman vanhempia sitovaa kuljetusjärjestelyä. Janakkalan koirakerhon aktiivista otetta toimintaan osoittaa yhdistykselle myönnetyt Suomen suurimman agilitytapahtuman järjestelyoikeudet kahtena eri vuonna. v järjestettiin Agirotuniminen tapahtuma Tervakoskella ja 2006 Turengissa. Muut lähialueiden agilityurheiluseurat Omistajaseuran lisäksi JANKK-Areenan sidosryhminä toimivat muut lähialueilla ja pääkaupunkiseudulla toimivat agilityurheiluseurat, erityisesti kilpailujärjestelyjen kautta. Lähistöllä toimivia agility-urheilua harrastavia yhdistyksiä ovat mm: Riihimäen Agility (Riihimäki) Etelä-Hämeen Koirakerho (Hämeenlinna) Hyvinkään Seudun Kennelkerho (Hyvinkää) Hausjärven Haukut (Hausjärvi) Forssan Pussikoirat (Forssa) Forssan palveluskoirat (Forssa) Riihimäen Seudun Kennelkerho (Riihimäki) Lammin Seudun Koirakerho (Hämeenlinna) Tuuloksen Koirakerho (Hämeenlinna) Edellämainitut yhdistykset omaavat erilaisia sidosryhmärooleja, sillä ne toimivat tilanteesta riippuen sekä kilpailijoina, että yhteistyökumppaneina. Lisäksi sidosryhminä toimivat useat sadat yksityiset harjoittelutilan vuokrauksesta kiinnostuneet agilityurheilijat sekä yksityiset toiminimellä tai yhtiömuotoisesti agilitykoulutuksia tarjoavat yritykset. Lisäksi vastaavanlaisesta harjoitustilasta ovat kiinnostuneita jalkapalloilijat (Janakkalan Pallo, Janakkala) mailapelejä pelaavat urheilijat 10

11 Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu (ESLU) Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU on yksi Suomen Liikunnan ja Urheilun, SLU:n 15:stä aluejärjestöstä. ESLU tukee ja kehittää toimintaansa alueen tarpeiden mukaan toimien edunvalvonta-, yhteistyö-, kehitys- ja palveluorganisaationa. Tässä työssä painopisteenä on kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden tukeminen. ESLU toimii alueellisena yhteistyöjärjestönä Etelä-Suomessa ja tukee sekä edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä liikunnan ja urheilun sekä kansalaistoiminnan toimintatavoin ja vaikuttamiskeinoin. Janakkalan kunta Janakkalan kunta on vuokrannut Sudenkorventien alueen JANKK-Areena Oy:lle 20 vuodeksi. Aikaisemmin ei kunta ole vuokrannut teollisuustontteja, mutta Janakkalan koirakerhon yhteydenoton jälkeen, kunta päätti teollisuustonttien vuokrausmahdollisuudesta, ja näin päästiin asiassa eteenpäin. Vuokrasopimus allekirjoitettiin vuoden 2011 alussa. JANKK-Areenan harrastutilojen kehittämisellä on yhteneväisyyksiä Janakkalan kuntastrategiaan, jossa edellytetään mm. hyviä vapaa-ajanharrastusmahdollisuuksia. Myös palvelustrategiassa nähdään myönteisenä puolena seudullisen tarjonnan kasvaminen myös harrastusmahdollisuuksien tarjonnassa. Kuntalaisten elinoloissa kielteisinä näkemyksinä koetaan mm: Perheiden ongelmat ja syrjäytyminen, ihmisten eriarvoistuminen lisääntyy, ympäristön tilan huonontuminen mm liikenteen määrän ja päästöjen johdosta, työmatkat pitenevät ja työajat epäsäännöllistyvät, ikääntyvien toimintakyvyn alentuminen, työikäisten elintapasairaudet lisääntyvät. Näihin kaikkiin seikkoihin pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi kannustamalla ihmisiä liikunnallisten ja yhteisöllisten harrastusten pariin, kuten koiraharrastustoiminta. Janakkalan kuntastrategiassa 2020 mainitaan mm: Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä. Asukkaiden muuttuvat tarpeet ja toiveet sekä liikuntakulttuurin ja lajikirjon muutos luovat haasteita palveluiden tarjonnalle. Vapaa-ajan vietossa erityisesti kodin ja perheen merkitys on kasvanut, mutta myös harrastukset koetaan entistä tärkeämmiksi. Janakkalassa ei nykyisin ole riittävästi ympärivuotisen harjoittelun sallivia liikuntatiloja. JANKK-Areenan tarjoama tila parantaa huomattavasti tilannetta. Suomen Agilityliitto (SAGI) Suomen Agilityliitto on suomalaisten agilityä harrastavien yhdistysten muodostama liitto. Suomen Agilityliitto perustettiin Tampereella, ja se rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään yhdistysrekisteriin Liiton pääasiallisena tarkoituksena on edistää ja kehittää agilityurheilua, -liikuntaa ja - harrastetoimintaa tavoitteenaan ihmisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehittäminen. Liiton 11

12 perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen. Toiminnan perustana on koirien fyysinen ja psyykkinen terveys, niiden yhteiskuntakelpoisuuden lisääminen ja hyvä kohtelu. Suomen Agilityliitto on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ry:n tukijäsen Suomen Agilityliitto käynnistää keväällä 2012 alueellisen valmennustoiminnan, joka on osa liiton valmennusjärjestelmää. Valmennusjärjestelmää on SAGIssa kehitetty vuoden 2011 alusta, ja keväällä 2012 alkava alueellinen valmennus on osa seuratason toimintaa, joka ulottuu agilityurheilun yhteen tärkeimpään osa-alueeseen eli ruohonjuuritason seuratoimintaan. Ilman toimivia seuroja ja niiden välistä yhteistyötä ei maassamme olisi näin kattavaa seuraverkostoa saatika lajimme huippuja! Suomen Agilityliiton mukaan lajin suosio kasvaa koko ajan. Kilpataso on noussut vuosi vuodelta ja pärjääminen edellyttää ympärivuotista harjoittelua. Suomen Agilityliiton toiminnanjohtajan Riikka Korvenojan mukaan Tampereella ja Turussa on agilityn sisäharjoitustilojen osalta hyvä tilanne, muualla maassa kärsitään tilapulaa. (AL ) Etelä-Hämeen Kennelpiiri Etelä-Hämeen Kennelpiirillä ei ole käytössään sisätiloja, joissa esim. näyttelyjä voidaan järjestää talviaikaan, kertoo piirin puheenjohtaja Eero Kuitunen Hämeen koiraharrastushallitilannetta käsittelevässä katsauksessa. (YLE Areena ) 12

13 Yhteys muihin hankkeisiin Kilpailumitat täyttävät agilityhallit Suomessa (tilanne12/2011) halli sijainti pohjamateriaali lämpötila pintaala kilpakenttiä harjoitteluken m2 Vuokkoset-Areena Vantaa, keinonurmi lämmin (avajaiset 1/2012) Ojanko Hyvinkään Hyvinkää keinonurmi lämmin koiraurheilukeskus Sport Dog Park Lempäälä kumirouhekeinonurmi lämmitettävä Active-Dog Haukipudas kumirouhekeinonurmi lämmin Areena ATT-Areena Lieto kumirouhekeinonurmi lämmin Hukka-Halli Kuopio keinonurmi lämmin Hau Hau Halli Pieksämäki kivituhka kylmä KKK-halli Kirkkonummi hiekka kylmä KSSK Käpälämäki Valkeala hiekka kylmä? 1 2 Lappeenrannan Lappeenranta hiekka-tekonurmi kylmä agilityhalli RimA:n halli Riihimäki kivituhka kylmä Purina-Areena Helsinki hiekka kylmä Royal Canin Lieto hiekka kylmä Areena TAMSK-koiratalli Lempäälä kumimatto kylmä Weca-halli Noormarkku keinonurmi kylmä Kuten taulukosta ilmenee, lämpimiä kilpailumääräyksiä täyttäviä halleja ei lähistöllä ole lainkaan (lähin Hyvinkäällä) Myöskään ympärivuotiseen harjoitteluun soveltuvia lämpimiä tiloja ei ole, (lähin Hyvinkäällä). Kylmissä halleissa harjoitteluolosuhteet vaihtelevat ja usein talven kylmimpään aikaan täysipainoinen harjoittelu ei ole mahdollista. Lisäksi kylmien hallien heikkoutena on usein hallin pohjamateriaali. Nykyiset Kanta-Hämen tarjoamat resurssit ovat agilityurheilun kehittämiselle erittäin heikot, jopa olemattomat ja alueella onkin jatkuva pula ympärivuotiseen harjoitteluun soveltuvista 13

14 harjoitustiloista. Epätasapaino kilpailu- ja harjoittelupaikkojen tarjonnan ja kysynnän välillä on nykyisellään huolestuttava. 4. ORGANISAATIO Sudenkorventien liikunta- ja koiraurheiluareenan rakennuttamisesta vastaa JANKK-Areena Oy (ytunnus ), joka merkittiin kaupparekisteriin Yhtiön toimialana on kiinteistöjen ja osakkeiden hallinta ja vuokraus. Yhtiön osakkeet 100% omistavan Janakkalan Koirakerhon toiminnassa hankkeen toteuttamiseen on valmistauduttu jo pitkään. Vuonna 2000 järjestettiin ensimmäinen iso koiratapahtuma Agirotu 2000, josta saatiin alkupääomaa hankkeelle. Vuonna 2006 kartutettiin lisäys rahastoituun pääomaan saman tapahtuman järjestämisestä. Myös muut toimintavuodet ovat kartuttaneet rahastoa pikkuhiljaa. Kokonaisrahoituksesta on n. 10 % rahastoituna hankkeen toteuttamista varten. Sijainti JANKK-Areena tulee sijaitsemaan Janakkalan kunnan Turengin kylässä, teollisuusalueella, osoitteessa Sudenkorventie 4, TURENKI. 14

15 Vuokra-alueena on yhteensä 1,275 ha suuruinen määräala, jolle sijoitetaan hallirakennus ja kaksi harjoituskenttää sekä paikoitustilaa Kolmehenkinen hallityöryhmä on valmistellut projektia, asiantuntijajäsenenä Tapio Mustonen, Insinööritoimito Tapio Mustonen Oy:sta. Janakkalan kunnan teknisen puolen työntekijät ovat olleet läheisesti mukana suunnittelussa. 5 TAVOITTEET JA TOTEUTUS Sudenkorventielle rakennettavan lämpimän sisäharjoitushallin ensisijaisena tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia agilityurheilun täysipainoiseen ja ympärivuotiseen koulutus- ja kilpailutoimintaan Kanta-Hämeen alueella. Lisäksi JANKK-Areena parantaa huomattavasti myös vastaavaa ympärivuotista harjoittelutilaa tarvitsevien lajien harjoitteluolosuhteita, sillä hallia tullaan vuokraamaan kaikille tahoille. (esim. jalkapalloilijat). Harjoitteluolosuhteiden parantaminen lisää lajin harrastetoimintaa ja näin edistää ihmisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Lisäksi ympärivuotisen harjoittelun mahdollistavan sisäharjoitushallin myötä mahdollisuudet lajiosaamisen lisäämiselle ja edellytykset kansainväliseen menestyksen lisäämiseen paranevat merkittävästi. 15

16 Hankkeelle asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti omistajayhdistyksen taloudellista ja toiminnallista tilannetta tarkasteltaessa. Toteutus Hankkeen toteuttaminen on jaettu kahteen vaiheeseen Pos. 1. Ylipainehallin rakentaminen vuokratontille liikunta- ja koiraurheilukäyttöön. Pos. 2. Rakennetaan kaksi ulkokenttää, jotka talviaikaan toimivat lisäpaikoitusalueena - maaperätutkimus alueelta tehty 2010 (edellinen tutkimus oli tehty yli 40 vuotta sitten) - ensimmäinen tarjouspyyntökierros maanrakennusurakoitsijista sekä hallitoimittajista toetutettu kevään-kesän 2011 aikana. - lämmitysmuodoksi valittu ympäristöystävällinen maakaasu - saatu tarjoukset maakaasu-, vesi- ja sähköliittymistä - rakennuslupa myönnetty parhaillaan valmistellaan eri rahoituslaitoslainojen kilpailuttamista - selvitetään samanaikaisesti Finnveran lainan takausmahdollisuutta - selviteään mahdolliset muita rahoitustahoja mm. opetusministeriön tuet liikuntapaikkahankkeille, ELY-keskuksen tuet. Rakennuksen toiminnallinen tavoitetaso Tavoitteena on agilityurheilun vaatimukset huomioonottava hyvä laatutaso Yleisohjeena voidaan pitää että suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon urheilijoiden ja koirien turvallisuus ja hyvät harjoittelu-/kilpailuolosuhteet. Sisäkentän rakenne ja ominaisuudet Merkittävä osa on hyvä harjoittelualueen pohjamateriaali. Agilityssä tyypillisiä pohjamateriaaleja ovat hiekka, kivituhka ja erilaiset mattopohjat. Janakkalan koirakerho on vuokratiloissaan testannut sekä mattopohjaa, että kumirouhetekonurmea, joista jälkimmäinen on ehdottomasti paras vaihtoehto. Alustan tärkeitä ominaisuuksia ovat materiaalin pito, iskunvaimennukyky, kestävyys, kosteudensieto, puhtaanapito ja hygienian huoltokustannukset ja väli. 16

17 Pelastustiet Rakennusluvan hakemisen yhteydessä suunnittelija Tapio Mustonen oli yhteydessä Kanta- Hämeen pelastuslaitokseen ja suunnittelussa on huomioitu palo- ja pelastuslaitoksen vaatimat seikat. Hallin tekniset ominaisuudet vastaavat pelastustoimen vaatimuksia. Perusvälineistö Omistajayhdistyksellä on suurin osa koulutus- / harjoitusvälineistöstä olemassa pitkäjänteisen työskentelyn ansiosta. Joitain lisähankintoja joudutaan kuitenkin tekemään lisääntyvien harjoituskenttien vuoksi. Tarpeet huomioidaan budjetoinnissa. Nuoriso- ja lapsiharrastajat tullaan huomioimaan hallin perusvälineistössä. 6 BUDJETTI Kustannukset INVESTOINNIT sis. ALV 23% sis. ALV 23% Perustamismenot 350,00 Asiantuntija- ja konsulttipalkkiot+vir.om.maksut , ,00 Vesiliittymä ,00 Maakaasuliittymä ,00 Sähköliittymä 4 500, ,00 LVI-työt ,00 Sähkötyöt , ,00 Maansiirtotyöt (matalalla infralla) ,00 Hallitoimitus , ,00 Tekonurmi , ,00 Tontin aitaus , ,00 Kalusto 2 työmaakonttia (toisessa WC-liittymä) 6 500, ,00 1 agilityestesarja (siirretään yhdistykselle) ,00 Kalustoa halliin (siirretään yhdistykselle) 1 000,00 INVESTOINNIT YHTEENSÄ ,00 17

18 Rahoitussuunnittelu RAHOITUSTARVE (sis. ALV 23%) ,00 RAHOITUSLÄHTEET Oma pääoma 2 500,00 SVOP (Janakkalan Koirakerholta) , ,00 Rahoitustarve ,00 Rahoitustarve pyritään kattamaan haettavalla valtion liikuntapaikka-avustuksella, ELYkeskuksen avustuksella sekä pankkilainalla. Laina-ajaksi on suunniteltu 10 vuotta. Lainalle haetaan Finnveran vakuutta. Käyttötuotot Käyttötuottolaskelma on laadittu varovaisuuden periaatetta noudattaen, tavoitteena että tuloja ei esitetä liian suurena. Tässä laskelmassa ei ole otettu huomioon tilojen vuokraamista Janakkalan koirakerhon ulkopuolisille käyttäjille, esimerkiksi Etelä-Hämeen Koirakerho ry:lle, Riihimäen Agility ry:lle, Janakkalan Pallo ry:lle tai yksittäisille koiraharrastajille. Todellisuudessa kysyntä myös omistajaseuran ulkopuolelta niin muiden yhdistysten kuin yksittäisten käyttäjien taholta tulee olemaan vähintäänkin kohtalaista. Laskelmassa prime-time-ajaksi on oletettu vain arki-illat. Todellisuudessa harjoitustilojen kysyntä jakautuu kaikille viikon seitsemälle päivälle ja prime-timeaikaa on myös lauantai-sunnuntai. Harjoitusajaksi on tässä laskelmassa laskettu klo välinen aika. Todellisuudessa lämpimien koiraharrastustilojen kysyntä kattaa ajat aina klo 23 asti, sekä päiväaikoja sekä arkisin että viikonloppuisin. Käytön aikaista tuotto-odotusta laskettaessa hallin käyttöajaksi on oletettu vain seitsemän kuukautta (28 viikkoa) lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi laskelmissa ei ole otettu huomioon hallitilan vuokraamista viikonloppuisin erilaisiin tapahtumiin, kilpailuihin ja kursseihin. Kysyntää viikonlopputapahtumien järjestämiseen on varmasti myös ulkopuolisten sidosryhmien taholta. Tuottoihin ei ole myöskään huomioitu mahdollisia sponsorituloja. Prime-time tunnin hinta Prime-time tunteja illassa Arki-iltoja viikossa Kenttiä Prime-time tunteja viikossa Käyttökorvauksia viikossa Hallin aktiivikäyttöviikkoja/v Käyttökorvauksia vuodessa määrä laatu 50 eur 5 h 5 kpl 3 kpl 75 h 3750 eur 28 vko eur 18

19 Tällä varmalla tulovirralla saadaan lainanhoitokulut ja huolto- ja ylläpitokustannukset katettua. (laskutustarvelaskelma liite 1) 7 TOIMINNAN JATKUVUUS Toiminnan jatkuvuus näinkin voimakkaasti vapaaehtoistyön varassa toimivalle hankkeelle on rahoittajien ja muiden sidosryhmien kannalta ensiarvoisen tärkeää, joten olemme seuraavassa tarkastelleet koiraharrastustoiminnan riskitekijöitä alueellamme. Vahvuudet JANKK-Areenan vahvuutena vahvuuksina on mainittava alueen tarjoamat erinomaiset puitteet tasokkaan harrastus- ja kilpailutoiminnan järjestämiselle. Janakkalan kunnan kanssa tehty pitkäaikainen vuokrasopimus (20v) mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen ja laajentamisen. JANKK-Areena on valmistuessaan yksi Suomen parhaista ja monipuolisimmista koiraharrastajille suunnattu kokonaisuus. Tämä takaa erinomaiset mahdollisuudet laajentaa toimintaa myös tulevaisuudessa harrastajamäärien ja agilityn suosion jatkuvasti kasvaessa. Vahvuutena voidaan mainita myös hyvät yhteydet alueen lähiseuroihin. Lisäksi vahvuutena on pidettävä ilman muuta omistajaseuran toimijoiden kokemusta erilaisten isojen kilpailutapahtumien sujuvasta järjestämisestä. Hallityöryhmä on voinut käyttää hyödykseen jo aikaisemmin toteutettujen halliprojektien tuomaa kokemusta ja näin on mahdollisuus välttää huonojen ratkaisujen käyttäminen. Yhteistyötä on tehty sekä halliprojektin toteuttaneiden yhdistysten kanssa ja osallistuttu Agilityliiton järjestämiin aihetta käsitteleviin tilaisuuksiin. Heikkoudet Rakennuttamishankkeen toimijoiden heikkoutena voidaan pitää vastaavankokoisten projektien toteuttamisen kokemuksen puutetta. Vastaavanlaisen hankkeen toteuttamisesta ei ole aiempaa kokemusta ja projektin toteutus ei edisty ehkä siinä tahdissa, mitä esim. omistayhdistyksen jäsenistö odottaa. Myös toiminnn luonnetta seurapohjaisena yleishyödyllisen yhdistyksen taoimintana voidaan ptiää hankkeen heikkoutena. Hankkeella ei sellaista taloudellisen tuloksen tavoiteasettelua, jota esim. rahoittajat voivat odottaa yritysmuotoiselta hankkeelta. Tämä heijastuu erityisesti 19

20 rahoituskysymyksiin, koska kyseessä on erittäin suuri taloudellinen investointi. Esim. avustusten myöntämisessä saattaa tulla vaikeuksia, kun hakijana on Oy eikä yleishyödyllinen yhdistys. Kuitenkin Oy:llä on ensisijainen tavoite tarjota ympärivuotinen harjoitustila sitä tarvitseville kohderyhmille sekä tapahtumien järjestäminen ensisijaisesti yhdistysten jäsenille. Mahdollisuudet JANKK-Areena vahvistaa ja lisää niitä mahdollisuuksia, joita toimijat ovat jo useiden vuosien ajan ansiokkaasti toteuttaneet. Tärkein mahdollisuus on koulutus- ja kilpailutoiminnan laajentaminen nykyisestä 5 kk kestävästä ulkokaudesta ympärivuotiseksi. Areenan valmistumisen myötä toimintaan tulee lisää aktiivisia harrastajia ja näin vältetään samojen toimijoiden loppuun palaminen Lähialueilla olevien erittäin vähäisten sisäharjoitustilojen tarjonta parantuisi huomattavasti, kun käyttöön saataisiin kilpailusääntöjen vaatimaa kenttää lämpimiin sisätiloihin alueelle jonne kulkuyhteydet ovat erinomaiset. Harrastaminen ja vapaa-ajanvietto on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi ja muuttuvat edelleen. Nykyihmiselle vapaa-ajanharrastukset tuovat eniten onnellisuuden tuntemuksia ja myös onnistumisen tuntemuksia. Nuori sukupolvi on valmis sitoutumaan itselle merkittäviin prosesseihin kuten esim. urheiluseurojen toimintaan. Tähän mahdollisuuteen tulee reagoida erityisesti harrastus- ja urheilutoimintaa tukemalla. Uhat Hankkeen merkittävimmät uhat liittyvät rahoitukseen, erityisesti sen saantiin ja riittävyyteen. Rajoittajien kannalta erityisen suuri riski on että osakeyhtiö on uusi ja omistajataho yleishyödyllinen yhdistys. Rahoituslaitoksilta haettavan lainan lisäksi riittävien vakuuksien ja avustusten saaminen on merkittävä riski hankkeen toteutumiselle. Myös hankkeen toteutuksen viivästys on merkittävä uhka, joka tulee ottaa huomioon. Aktiivisten seuratoimijoiden riittävyys on yksi uhkista. Koska kyseessä on pitkäkestoinen hanke, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, voidaan pohtia riittääkö vastuullisia toimijoita ja toiminnan kehittäjiä myös kymmenen vuoden päähän. Myös maailmantalouden heilahtelut sekä lainsäädännön muutokset luovat uhkia hankkeelle. Rakennutamisen jälkeen hallin toiminnan kannalta merkittävin uhka on tilojen huollon ja ylläpidon epäonnistuminen. Koska yhdistystoiminnassa toimijat vaihtuvat yritystoimintaa 20