Puutuotetalan tutkimusteemojen ja painopisteiden arviointi 3. Toimintaympäristö ja kestävä kehitys

Transkriptio

1 Projektiaiheet Toimintaympäristön muutos, standardisointia tukeva tutkimus, ympäristösuorituskyvyn osoittaminen Sivu 1/29

2 Sisältö 3.1 Puun saatavuus ja hinta kilpailukyvyn ratkaisijana Energian vaikutus tuotteiden väliseen kilpailukykyyn Uusiutumattomien raaka-aineiden riittävyys Eri rakennusmateriaalien ympärisöperusteinen valinta Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen Kansainvälisten sopimusten vaikutus puun käyttöön Puun käytön ekologiset vaikutukset Puutuotteista kestävän kehityksen johtava toimija Puumateriaalien optimaaliset käyttökohteet Tehokas substituutio Puun kestävyys ja käyttöikä aiotussa loppukäyttössä Puun rooli terveellisessä ja viihtyisässä asuin- ja työskentely-ympäristössä Sisäilman hallinta Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakentamisessa ja korjausrakentamisessa Puun kierrätys Elinkaarirakentaminen Puutuotteet korjausrakentamisessa Standardit ja direktiivit tuotekehityksen ja menekinedistämisen suuntaajana Puutuotteet käytössä Puun käyttöominaisuuslähtöinen mallinnus Puutuotteet ihmisten arjessa Life style- tutkimukset Puutuotteiden valintaan vaikuttavat päätöksentekomallit Suomalaisen puutuoteteollisuuden sosiaalinen kestävyys Puutuotteiden kilpailukyvyn arviointi Puutuotteiden markkinapotentiaalin selvittäminen Vaikuttaminen viranomaisohjaukseen ja viranomaisohjauksen yksinkertaistaminen Sivu 2/29

3 3.1 Puun saatavuus ja hinta kilpailukyvyn ratkaisijana Puun saatavuuden ja hinnan vaihtelun vaikutus suomalaisen puutuoteteollisuuden kilpailukykyyn. Ymmärretään minkälaiset edellytykset puutuoteteollisuudella on toimia Suomessa muuttuvassa raaka-ainetilanteessa Sivu 3/29

4 3.2 Energian vaikutus tuotteiden väliseen kilpailukykyyn Energian vaikutus eri rakennusmateriaalien väliseen kilpailukykyyn. Ymmärretään miten energian hinnan ja saatavuuden vaihtelu vaikuttaa eri materiaalien tuotantokustannuksiin ja siten niiden väliseen kilpailuun. Rakennusmateriaalien valmistuksen energiankulutuksen sekä rakennuksen käytön aikaisen energiankulutuksen oikea painotus puun käytön kannalta Sivu 4/29

5 3.3 Uusiutumattomien raaka-aineiden riittävyys Selvitys uusiutumattomien raaka-aineiden riittävyydestä, niiden oletetusta hintakehityksestä sekä vaikutuksesta puun käyttöön. Voidaan arvioida, millainen on muiden materiaalien saatavuus pitemmällä tähtäimellä ja miten se tulee vaikuttamaan eri rakennusmateriaalien osuuksiin ja puun käyttöön Sivu 5/29

6 3.4 Eri rakennusmateriaalien ympärisöperusteinen valinta Kuluttajan ja ammattilaisten (suunnittelija, viranomaiset) käsitys puun ympäristöystävällisyydestä. Kuluttajan ja ammattilaisten käsitys puun haluttavuudesta. Puumateriaaliin liittyvät arvostukset tukevat puun käyttöä Sivu 6/29

7 3.5 Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen Huoli ilmastonmuutoksesta: A. vaikutus kuluttajien valintoihin ja B. ammattilaisten (suunnittelija, viranomainen) valintoihin. Tunnetaan kuluttajien ja ammattilaisten reagointitapa, kyetään vastaamaan heidän tiedontarpeisiinsa sekä arviomaan vaikutus puun kysyntään Sivu 7/29

8 3.6 Kansainvälisten sopimusten vaikutus puun käyttöön. Globaalien sopimusten vaikutus puun käyttöön: ilmastosopimukset, päästökauppa, biodiversiteettisopimus, ITTO (trooppisen puun kauppa), FLEGT (laittomien hakkuiden estäminen). Sopimukset vaikuttavat globaaliin puun tarjontaan, ymmärretään miten vaikuttaa suomalaisen puutuoteteollisuuden toimintaympäristöön Sivu 8/29

9 3.7 Puun käytön ekologiset vaikutukset Hiilijalanjälki ja sen merkitys kulutuksen ohjaajana. Hiilen sidonnan tukeminen ja palkitseminen. Miten kestävällä tavalla hyödynnetään uusiutuvan raaka-aineen ja puutuotteiden muodostaman hiilivaraston tarjoamat mahdollisuudet Sivu 9/29

10 3.8 Puutuotteista kestävän kehityksen johtava toimija. Millaisia politiikkainstrumentteja tarvitaan tämän tavoitteen tueksi? Sivu 10/29

11 3.9 Puumateriaalien optimaaliset käyttökohteet Materiaalien ominaisuuksien tuntemus, puu ja kilpailevat materiaalit. Kuinka ohjataan oikea materiaali oikeaan käyttöön sekä optimaaliset materiaalien yhdistämiset. Havupuun ominaisuudet ja niiden vaikutus käyttöön. Muiden materiaalinen ominaisuuksien tuntemus. Rakennusmateriaalien yhteiskäyttö Sivu 11/29

12 3.10 Tehokas substituutio Puumateriaalin käytön tehokkuus niin, että mahdollisimman pienellä puumäärällä korvataan mahdollisimman paljon muita materiaaleja. Substituution hyötyjen tehostaminen, raaka-aineen kustannustehokas käyttö Sivu 12/29

13 3.11 Puun kestävyys ja käyttöikä aiotussa loppukäyttössä. Kestävyyden ja käyttöiän arviointityökalujen kehittäminen ja hyödyntäminen, myös tulevia tarpeita silmälläpitäen. Puutuotteen käyttöikään vaikuttavat tekijät. Puutuotteiden kestävyyden (durability) ja käyttöiän (service life) tunteminen standardisoinnin taustafaktoiksi Sivu 13/29

14 3.12 Puun rooli terveellisessä ja viihtyisässä asuin- ja työskentely-ympäristössä Puun terveellisyyteen vaikuttavien ominaisuuksien tunteminen ja terveyttä edistävien ominaisuuksien hyväksikäyttö (antibakteerisuus, VOC). Puumateriaalin käyttö on suositeltavaa sisätiloissa Sivu 14/29

15 3.13 Sisäilman hallinta Puutuotteiden käyttö sisätiloissa niin, että sisäilman laadulle asetetut vaatimukset täyttyvät. Puupohjainen rakentaminen (puun käsittely, pinnoitteet, rakenneratkaisut, ilmastointi) tuottaa turvallisen ja terveellisen elinympäristön Sivu 15/29

16 3.14 Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakentamisessa ja korjausrakentamisessa Ilmastonmuutoksen torjunta säädöksillä, verotuksella ja sanktioilla, millaiset vaikutukset tulee olemaan puun käyttöön. Tavoitteena on ymmärtää vaikutukset puun käyttöön sekä edistää käyttöä säätelyn avulla Sivu 16/29

17 3.15 Puun kierrätys Kierrätyspuun ominaisuuksien tunteminen. Puutuotteiden kierrätysjärjestelmien luominen (esim. rakennus- ja purkujätteelle). Jätteen muodostuminen ei rajoita puutuotteiden käyttöä. Kierrätyksen esteitten poisto. Varaudutaan kiristyviin kierrätysvaatimuksiin Sivu 17/29

18 3.16 Elinkaarirakentaminen Puun käyttö muunneltavissa rakenteissa ja korjausrakentamisessa. Asumistarpeet eri elämän vaiheissa. Ymmärretään väestön ikääntymisen vaikutus puun kulutukseen (rakentamisen, korjaamisen, elämäntapamuutosten kautta.) Sivu 18/29

19 3.17 Puutuotteet korjausrakentamisessa. Rakennuskannan korjaustarpeet ja puutuotteiden käytettävyys ja kilpailukyky korjausrakentamisessa. Puun mahdollisuuksien parantaminen ja markkinaosuuksien kasvattaminen korjausrakentamisessa. Kuluttajat ja päätöksentekijät ymmärtävät puutuotteiden edut ja optimaaliset käyttökohteet ja teollisuus tunnistaa tuotteistamismahdollisuudet Sivu 19/29

20 3.18 Standardit ja direktiivit tuotekehityksen ja menekinedistämisen suuntaajana. Standardien ja direktiivien yhteenveto ja vaikutusten arviointi puumateriaalin/- tuotteiden/-rakentamisen kannalta. Poliittisten trendien vaikutukset ja niihin vaikuttaminen faktoja tuottamalla ja arvioimalla. Standardisoinnin avulla ja direktiivien kautta luotavien tulevien businessalustojen ennakointi. Puun käytön edistäminen Sivu 20/29

21 3.19 Puutuotteet käytössä Puutuotteiden käytettävyys, huolto ja hinta. Optimointi missä ja miten puu on parhaimmillaan ja edullisimmillaan Sivu 21/29

22 3.20 Puun käyttöominaisuuslähtöinen mallinnus Puun perusominaisuuksien ymmärrys ja mallit. Niiden hyödyntäminen tuotesuunnittelussa ja standardisoinnissa sekä kytkeminen rakennusteollisuuden tuotemallinnukseen. Puurakennus täytyy pystyä kuvaamaan samoin kuin muutkin materiaalit: puumateriaali samalla tasolla muiden materiaalien kanssa Sivu 22/29

23 3.21 Puutuotteet ihmisten arjessa Selvitys miten puutuotteilla voidaan vaikuttaa kuluttajien arkiseen elämään: miten puutuotteilla voidaan helpottaa kuluttajan arkipäivää ja kuinka puutuotteita voidaan käyttää arkisten ongelmien ratkaisijana. Tavoitteena tuottaa ympäristönäkökulman lisäksi muitakin argumentteja puun käytölle ja lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä. Puutuotteet edistävät sosiaalista kestävyyttä (eettiset valinnat, hyvinvointivalinnat) sekä toimivat vastauksena kuluttajien tarpeisiin. Esteettisyys, viihtyisyys, ympäristöpsykologia Sivu 23/29

24 3.22 Life style- tutkimukset Elintapamuutosten vaikutus puun kulutukseen (asuminen, vapaa-aika, varallisuus). Ekologinen asuminen, vapaa-ajan ja kakkosasuminen. Elintasokylät harrastuksia varten, esim. golf ja talviurheilu Sivu 24/29

25 3.23 Puutuotteiden valintaan vaikuttavat päätöksentekomallit Kuka vaikuttaa puutuotteiden valintaan, missä valinta tapahtuu ja millaisilla perusteilla? Kuluttaja, suunnittelija, viranomainen? Millaista argumentaatiota, informaatiota, faktoja tarvitsee, millaiset mielikuvat vaikuttavat Sivu 25/29

26 3.24 Suomalaisen puutuoteteollisuuden sosiaalinen kestävyys Ajankohtainen tieto mikä merkitys puutuoteteollisuudella on esimerkiksi työllisyyteen ja aluetaloudelle, millaista työvoimaa tarvitaan ja on saatavilla. Selvitys auttaa osoittamaan puutuoteteollisuuden merkityksen kansantaloudelle sekä aluetalouksille Sivu 26/29

27 3.25 Puutuotteiden kilpailukyvyn arviointi Sisältönä on puun käyttökohteiden, ominaisuuksien, markkinoiden, etujen ja puutteiden sekä valmistuskustannusten arviointi nyt ja tulevaisuudessa verrattuna kilpaileviin tuotteisiin. Tavoitteena on puutuotteiden kilpailuaseman parantaminen Sivu 27/29

28 3.26 Puutuotteiden markkinapotentiaalin selvittäminen Sisältönä on puutuotteiden markkinoiden ja tulevaisuuden mahdollisuuksien sekä muutosvoimien vaikutusten arviointi, uusien tuotteiden mahdollisuuksien, potentiaalisten käyttökohteiden ja vaadittavien ominaisuuksien selvittäminen, uusien käyttökohteiden teknologioille, tuotteille ja tuotteiden ominaisuuksille asettamien vaatimusten arviointi. Tavoitteena on puutuotteiden käyttö nykyisissä ja uusissa käyttökohteissa entistä paremmin sekä rakennus-, kuljetusväline- että huonekaluteollisuudessa Sivu 28/29

29 3.27 Vaikuttaminen viranomaisohjaukseen ja viranomaisohjauksen yksinkertaistaminen Sisältönä on valmiuksien parantaminen ja tietopohjan luominen viranomaisohjaukseen osallistumiseksi ja vaikuttamiseksi esimerkiksi rakentamisen energiatehokkuuden parantamisessa ja kestävien materiaalien ja tuotteiden määrittelemisessä. Sisältönä on lisäksi puutuoteklusterin ja sen uusien liiketoiminta-alueiden toimintaedellytysten parantaminen viranomaistoimintaa yksinkertaistamalla esimerkiksi rakennusmääräysten osalta Tavoitteena on puun käytön helppouden parantaminen ja käytön lisääminen sekä puun käytön lisääminen rakentamisessa Sivu 29/29