05 Metsähallitusta. 11 Elina Mustonen kokosi muusikot soittamaan norpalle. Iijoen suojelija palkittiin. pilkotaan salassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "05 Metsähallitusta. 11 Elina Mustonen kokosi muusikot soittamaan norpalle. Iijoen suojelija palkittiin. pilkotaan salassa"

Transkriptio

1 05 Metsähallitusta pilkotaan salassa Kansallisomaisuudestamme, metsistä ja vesistä, tehdään bisnestä 12 Iijoen suojelija palkittiin Iijoki on jälleen uhattuna koskiensuojelulaista huolimatta rakkaudesta luontoon 4/2009 2, Elina Mustonen kokosi muusikot soittamaan norpalle Norppa Aid -konsertti Helsingissä lapset norpansuojelijoina 08 Sähkönkulutus laskee 04 vihreää remontoimista 14

2 2 luonnonsuojelija 4/2009 Meidän maamme, meidän vetemme? pääkirjoitus 4/2009 Elokuu nro 4/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. Suomalaisten yhteisesti omistamaa maa- ja vesiomaisuutta hallinnoi Metsähallitus. Sen on EU:n säädösten takia muutettava hallintomalliaan metsätalouden osalta. Kansallisomaisuuden käyttöä valmistellaan vaitonaisesti ja nopealla aikataululla valtiovarainministeriön asettamissa työryhmissä. Ylikaupallistumisen ajan Suomessa tämä on johtamassa bisneksen tekoon kansallisomaisuudella. Valtion tuoreessa budjetissa siirretään jo hehtaaria merialueita virkistyskäytöstä liiketoimintaan. Ja lisää on tulossa, jos Metsähallitukselle valitaan hallintomalli, joka yhtiöittää yhteiset metsät ja vedet nykydemokratian ulottumattomiin. Valtion nykyisellä omistajapolitiikalla ne joutuisivat tekemään ensisijaisesti rahaa. Se on yrityksen toiminnan onnistumisen mittari. Esimakua saa Metsähallituksen liiketalousportfolion johtajan Ilmo Kolehmaisen innoituksesta omalle väelle. Nostavatko liikevaihto- ja kannattavuustavoitteet intohimoasi? Vai pitäisikö kurkistaa niiden taakse? Laita Edelläkävijyys vihreillä markkinoilla oman intohimosi happotestiin. Mihin sinä olisit valmis? virkamies liekittää yritysjohdon tyyliin henkilökuntaa kesän Metsä.fi-lehdessä. Kaksi vuotta sitten Kolehmaista valittaessa painotettiin erityisesti hänen luonnonvara-alan liiketoiminnan tuntemustaan. Luonnonsuojeluliiton Taloustutkimuksella kesällä teettämässä gallupissa myös kansalaiset ennustavat kilpailun luonnonvaroista kiihtyvän. Asiantuntijat päätyivät rinnakkaisessa kyselyssä samaan. Tuloksista kerrotaan tarkemmin lehtemme sivulla 6. Virkamiehet valmistelevat esitystään Metsähallituksesta, ja siten esitystä yhteisestä maaomaisuudestamme, suoraan valtioneuvoston talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiskeskustelua ei käydä ennen todellisten suuntaviivojen päättämistä. On harmillista, jos erittäin merkittävät hallinnolliset uudistukset hahmottuvat kansalaisille liian myöhään. Suomen sinivihreäksi itseään nimittävä hallitus valmistelee myös edelleen ympäristöhallinnon hajauttamista ja on hävittämässä sen riippumattomuuden. Luonnonsuojeluliitto ei suinkaan vastusta lähtökohtaisesti Metsähallitusta, vaan sen toimintaa silloin kun se ylittää ympäristön kestävyyden rajat. Tätä todentaa se, että liitto antoi tärkeimmän tunnustuksensa, vuoden 2009 ympäristöpalkinnon, Metsähallituksen luontopalveluille. Tästä lisää sivulla 13. Matti Nieminen TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja p. (09) Liisa Hulkko, toimitussihteeri, taitto p. (09) Noora Kuusela, verkkotoimittaja p. (09) TOIMITUSNEUVOSTO Kaisa Hauru, Juha Honkonen, Liisa Hulkko, Tarja Ketola, Noora Kuusela, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen graafinen suunnittelu Emmi Jormalainen, Marja Manner, Liisa Hulkko VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2009 TILAUSHINTA 2009 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 35. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2009 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 9.2. (21.1.), 6.4. (18.3.), 1.6. (13.5.), (12.8.), (30.9.), (18.11.) KANNEN KUVA Mikko Käkelä ympäristövinkkejä Pelasta maailma pissaa suihkuun! (...) Brasilialainen ympäristöjärjestö SOS Mata Atlântica kehottaa ihmisiä pissaamaan suihkussa. Järjestön laskujen mukaan jokainen ihminen, joka jättää pissaamatta pönttöön eikä siten käytä vettä pöntön huuhteluun, säästää litraa juomavettä vuodessa. HS BIOENERGIAN TUOTANNOSTA Ei pelkkä turkki. Ketunrasva sopii työkoneen tankkiin jopa paremmin kuin perinteinen diesel. Kettudieselin valmistus alkaa Vaasassa vielä tänä vuonna. Turkistarhaus tuottaa suuret määrät karvattomia ketunraatoja, joille on ollut vaikea keksiä sijoituspaikkaa saati hyötykäyttöä. Pian kettuvainajat alkavat tuottaa työkoneille energiaa. Kettujen jälkeen tankkiin pääsevät kanat ja myöhemmin minkit. Tekniikka & Talous Skottilaiset tekevät blended whiskyjä, me teemme blended biodieseliä. Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen Tekniikka & Talous Viljaa poltetaan nyt voimaloissa. Ruokaviljaa korjataan pelloilta suoraan poltettavaksi lämpö- ja sähkövoimaloihin. Iltalehti.fi YLLÄTTÄVÄ TUNNUSTUs? Oliko siinä teidän sammaljutussa vinkkeinä pissa ja piimä? Kaikkea on tullut kokeiltua. Presidentti Tarja Halonen Suomen Luonto 6/2009. HUTEJA & OSUMIA LAPIN TULEVAISUUDESTA Lapissa keskustellaan siitä, tulisiko läänistä karsia vanhoja metsiä vai nuoria luonnonsuojelijoita. HS Nyt-liitteen NytTen-lista (Laskussa) määrätietoisesti Merimetsosta Selvästi yksi meidän ongelma on tällä hetkellä se, että lain sallimia poikkeuslupia ei ole myönnetty. Tämä putki ei jostain syystä nyt toimi. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki Ylen verkkouutisissa yle.fi Turku, Paula Lehtomäki kehottaa kalastajia hakemaan yhdessä poikkeuslupaa. Silloin vakavan vahingon määritelmä täyttyisi selkeämmin. Yle.fi Turku

3 tässä numerossa luonnonsuojelija 4/ tässä numerossa sisällys osallistu ihmistulvaan la 5.9. helsingissä Tuhannet ihmiset UUTISET vaativat ilmasto- 04 Sähkönkulutuksen lakia, tule lasku torjuu ydinvoimaa mukaan! Kansallisomaisuuttamme uhataan 06 Kansalaiset uskovat ym- Metsäkampanja Kaarina Hästbacka halusi syntymäpäivälahjaksi puita päristön tilan paranevan 07 Metsästyksen kestävyys horjuu 07 Luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa MAtti Nieminen 10 Liisa Hulkko LIITON UUTISET 08 Päiväkodeissa kasvaa uusia norpansuojelijoita Minä ja suo: Millaiselta suo näyttää lapsen silmin? 1 Näkökulmat: Paljonko Suomeen mahtuu susia? Kolme asiantuntijaa vastaa Luonnonsuojeluliittoon liittyi 1400 uutta lahjoittajajäsentä ALKUSYKSYN kuva Jorma Luhta / leuku.fi 09 Mitä tapahtuu ekoenergiamerkille? 09 Uusia työntekijöitä 10 Metsäkampanja: Kaarina antoi metsälle lahjan 11 Huippumuusikot saimaannorpan puolesta Tekijä & näkijä: Iijoen suojelija ELÄMÄNTAPA Viherpiipertäjä: Joutsenia remonttitarpeisiin Arviot ORAVA VALMISTAUTUU talveen vaihtamalla punaruskean kesäkarvan harmaaseen talviturkkiin. Ketterä veijari liikkuu naavaisilla oksilla kuin kotonaan. TUkikonsertti saimaannorpan hyväksi Suomalaiset klassisen musiikin huiput esiintyvät saimaannorpan puolesta Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Konsertin tuotto ohjataan lyhentämättömänä saimaannorpan suojeluun. Voit auttaa norppaa myös lahjoittamalla katiskan: Arjen kolumni Liisa Hulkko 16 Sarjakuva: Kuplia 17 Minä ja suo: Suo lapsen silmin 17 Taiteen reviirillä: Linnunlaulun kotiinpaluu LUKIJOILTA 18 Näkökulmat: Paljonko Suomeen mahtuu susia? 19 Lukijoilta NORPAN MENOT

4 4 luonnonsuojelija 4/2009 UUTISET SLL tyrmää suojelualueiden rakentamisen Hammastunturin tiehanke kaatui Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) lupaili elokuussa Lapissa vieraillessaan hotellin laajentamista Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon, laskettelurinteen rakentamista vanhojen metsien suojelualueelle Sallassa sekä Soklin kaivosradan vetämistä Natura-alueen halki. Suomen luonnonsuojeluliitto ilmaisi vastalauseensa tiedotteellaan, joka toimitettiin myös ministerille. Luonnonsuojelualueet on perustettu nimenomaan siksi, että niille ei rakennettaisi, puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo. Suojelualueet ovat pyhää kansallisomaisuuttamme eivätkä teollisuuden vara-alueita. Luonnonsuojeluliitto tulee puolustamaan suojelualueita muun muassa oikeustoimin, mikäli ympäristöhallinto ei hoida lain edellyttämää tehtäväänsä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kaikki kolme Lapissa mainittua kiistakohdetta ovat kotimaisten suojeluohjelmien lisäksi myös EU:n Natura verkostossa. Lapin tiepiiri keskeyttää kiistellyn tiehankkeensa Inarissa Repojoelta Kutturaan. Lapin liitto, Lapin ympäristökeskus ja Tiehallinnon Lapin tiepiiri ovat päättäneet, että laajan vastustuksen vuoksi tiehanketta ei pystytä toteuttamaan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana saadut lausunnot olivat valtaosin tiehanketta vastustavia. Lapin tiepiiri onkin päättänyt luopua tien jatkosuunnittelusta. Hankkeessa oli kysymys uudesta noin 19 kilometriä pitkästä tieyhteydestä välillä Repojoki- Kuttura. Tie olisi halkaissut Hammastunturin erämaan. Hanketta kiivaasti vastustaneen SLL:n paikallisyhditys Inarin luonnonystävät ry:n puheenjohtaja Vesa Luhta on päätökseen tyytyväinen. Kansalaisjärjestöjen työtä ei kannata vähätellä. Ihmettelen samalla, mistä monet lappilaista luontoa tuhoavat, tarpeettomat hankkeet saavat alkunsa. Kun yksi saadaan torpattua, niin toinen on jo ovella. Hankkeiden todelliset motiivit jäävät yleensä hämärän peittoon, Luhta pohtii. Sähkönkulutuksen lasku torjuu ydinvo Energiateollisuuden mukaan tammi-kesäkuun sähkönkulutus väheni lähes 10 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Sähkönkulutuksen pysyvä lasku tekee lisäydinvoiman tarpeettomaksi. Tilanne on historiallinen: talouskasvu on irtaantunut sähkönkulutuksen kasvusta. Mielenosoittajat pukivat Kolmen sepän patsaan esittämään kolmea tahoa, jotka voivat moukaroida Lapin puhtaan luonnon uuteen uskoon: TEM, GTK ja Areva. Vuodesta 1945 jatkuvasti noussut maailman sähkönkulutus kääntyy tänä vuonna laskuun. Maailman energiajärjestö IEA:n mukaan tilanne on jopa historiallinen talouskasvu on irtaantunut sähkönkulutuksen kasvusta. Suomessa kului sähköä viimeisen 12 kuukauden aikana (elokuu 2008 heinäkuu 2009) 82,8 TWh. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa on puolestaan arvioitu vuoden 2020 kulutukseksi jopa 98 TWh. Tämä ylimitoitettu sähkönkulutusarvio yhdessä alimitoitetun tuulivoimatavoitteen kanssa luo näennäisen tarpeen lisäydinvoimalalle. Luonnonsuojeluliitossa arvioidaan, ettei sähkönkulutuksen lasku jää väliaikaiseksi ja että energiatehokkuustoimenpiteet saattavat alkaa näkyä jo ennakoitua aiemmin. Samoin ajatellaan muuallakin: työ- ja elinkeinoministeriö on uusimassa vuoden 2020 sähkönkulutusennustetta. Energiaosaston osastopäällikkö Taisto Turunen työ- ja elinkeinoministeriöstä, millainen vaikutus uudella sähkönkulutusarviolla on ydinvoimakeskusteluun? Sillä tulee olemaan takuuvarma vaikutus. Nyt eletään jo 10 TWh pienemmässä kulutuksessa kuin kaksi vuotta sitten. Jo pelkästään sen huomioon ottaminen on sellainen johtopäätös, jonka on pakko näkyä. Katainenkin vaatii kolmatta Lisäydinvoiman rakentaminen on ydinenergialain hengen sekä hallituksen ilmasto- ja energiastrategian kirjauksen mukaan mahdollista vain kotimaisen tarpeen tyydyttämiseksi. Näyttääkin siltä, että nykyisillä sähkönkulutuksen trendeillä lisäydinvoimaa ei tarvita. Suomessa ydinvoimamyönteinen politiikka kuitenkin jatkuu. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on liittynyt kolmea uutta ydinvoimalaa vaativaan kuoroon puolustusministeri Jyri Häkämiehen ja Pohjolan Voiman konsultin Paavo Lipposen seuraan. Katainen on myös ilmoittanut, että ydinvoimayhtiöiden tuottaman sähkön vienti voidaan estää, jos laki viennin kieltää. Luonnonsuojeluliitossa ajatusta pidetään tuulesta temmattuna: sähkömarkkinat ovat pikemminkin avautumassa kuin sulkeutumassa, eikä markkinoita voida kansallisin säännöin kahlita. Sähkömarkkinoiden avautuminen johtaa tilanteeseen, jossa sähkön hinta määräytyy Euroopassa. Ydinvoiman lisärakentamisella Suomessa ei tule olemaan lähes lainkaan vaikutusta sähkön hintaan, eikä sähkön hinta täten halpene. Yksi ydinvoimarakentajien tärkeimmistä perusteluista joutaakin romukoppaan. Periaatepäätöshakemusmenettelyn ajatuksena on puntaroida yhteiskunnan kokonaisetua. Mitä puntaroimista se on, että kaikille kolmelle myönnetään lupa suoraan? Tukimielenosoituksia Saksassa Ranskalainen uraanivoimajätti Areva hakee työ- ja elinkeinoministeriöltä uraanin valtauslupaa Ranualla Rovaniemen eteläpuolella. Saksalaiset aktivistit järjestivät elokuussa tukimielenosoitukset Berliinissä ja Magdeburgissa, joilla tuetaan ranualaisten huolta puhtaasta elinympäristöstään. Mielenosoitukses-

5 UUTISET luonnonsuojelija 4/ EU kysyi Suomelta saimaanorpasta Jätevero lamaa torjumaan Saimaannorpan verkkokuolemat jatkuivat kesällä. Kun maa- ja metsätalousministeriö ei saanut norpan suojelua kuntoon, Luonnonsuojeluliitto kirjoitti kantelun Euroopan yhteisöjen komissiolle. Luontodirektiivin mukaan verkkopyynnillä ei saa olla merkittävää kielteistä vaikutusta saimaannorppiin. Tästä huolimatta MMM on sallinut verkkoja, jotka ovat norpille vaarallisia. Niitä ei ole kielletty edes saimaannorpan suojelemiseksi perustetuilla Natura-alueilla. Saimannorppia kuolee kalaverkkoihin, ja sen kanta laskee. Myös Euroopan parlamentin jäsenet Satu Hassi (vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) ovat tehneet saimaannorpasta kirjallisia kysymyksiä komissiolle. Komissio vastasi Luonnonsuojeluliitolle heinäkuussa. Se kertoi lähettäneensä Suomen hallitukselle kysymyksiä, joihin pitää vastata syyskuussa. Vaakakupeissa ovat nyt saimaannorpan elämä ja harrastajakalastajan oikeus saada kalastaa milloin, missä ja miten huvittaa. Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen jäteverotuksen kehittämistyöryhmä julkaisi muistionsa kesän korvilla. Luonnonsuojeluliitto on johdonmukaisesti vaatinut jäteveron laajentamista yksityisille kaatopaikoille, jätteenpolttoon sekä kaivostoiminnan jätteisiin ja kaatopaikkoihin, joille sijoitetaan maan ja kallioperän aineksia. Nämä asiat eivät edenneet merkittävästi työryhmässä. Työryhmän muistiosta selviää, että jos nykyinen jätevero (30 euroa / tonni) laajennettaisiin koskemaan kaikkea Suomessa tuotettua kaatopaikkajätettä, nousisi jäteveron tuotto 55 miljoonasta lähes 1,3 miljardiin euroon. Jäteveron tuotoilla voitaisiin laskea työnantajamaksuja ja ottaa merkittävä askel kohti ekologista verouudistusta, toteaa Luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen. Veron tuotto olisi suuri, vaikka eniten kärsivät alat, esimerkiksi kaivosteollisuus, saisivat huojennuksiakin. teksti & KUVA Janne Björklund teksti Tapani Veistola kartta Metsähallitus imaa Metsähallitusta romutetaan kansallisomaisuutemme on uhattuna sa jaettiin runsaasti lentolehtisiä ja levitettiin banderolleja Berliinin tunnetuimpien turistikohteiden vieressä. Kaikki Länsi-Euroopan uraanikaivokset on suljettu ympäristösyistä. Uraanin louhitaan alkuperäisväestön alueilla Kanadassa ja Australiassa todella kohtalokkain seurauksin. Suomessa vaarassa ovat erityisesti saamelaiset, poronhoito ja luontaiselinkeinot. Uraaninlouhinta tuhoaa ympäristön puhdas luonto saastuu ja menee täysin pilalle, Falk Beyer Nuclear Heritage Networkista kertoo. Metsähallituksen salassa suunniteltu purkaminen ja yhtiöittäminen on suuri uhka suomalaiselle luonnolle ja virkistykselle. Metsähallituksen taloushaukat haluavat nielaista Luontopalvelut kuin susi Punahilkan. Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomesta, valtion eli meidän kaikkien yhteisiä metsiä ja vesiä. Nyt Metsähallitukselle haetaan uutta hallintomallia. Suomen luonnonsuojeluliitto on nostanut salaa valmistellun asian julkisuuteen. Avoimella kansalaiskeskustelulla on kiire. Asian on määrä mennä talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan jo syyskuussa. 12 miljoonan hehtaarin kysymys Uhkana on, että valtionmaiden käyttömuodot yksityistetään osakeyhtiöiden tai säätöiden hallittaviksi ja rahastettaviksi. Valtion maista revittäisiin yhä enemmän puuta, turvetta, malmeja, soraa, rantatontteja ja kovaa matkailubisnestä. Häviäjiä olisivat kansa, joka menettäisi vallan päättää kansallisomaisuutensa käytöstä, ja monikäyttö eli suojelu, tutkimus, retkeily, metsästys, kalastus, poronhoito sekä esimerkiksi luontomatkailun pienyrittäjät. Valtionmaiden liian tehokas talouskäyttö uhkaa jo nyt luontoa, metsien monikäyttöä ja poronhoitoa, sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. EU:n kilpailulainsäädäntö edellyttää vain metsätalouden yhtiöittämistä. Metsähallituksen taloushaukat haluavat kuitenkin enemmän: nielaista luontopalvelut kuin susi Punahilkan. Luonnonsuojeluliitto esittää valtion maiden keskittämistä uudenaikaiselle virastolle. Samalla tulee siirtää luonnonsuojelun ja monikäytön kannalta tärkeät alueet kansallisomaisuudeksi, pois taloudellisten tuottotavoitteiden piiristä. Unkarin kokoista osaa Suomesta ei voi hallinnoida yhtiö tai rahasto, puheenjohtaja Risto Sulkava toteaa. Virastomallissa olisi helppo huomioida armeijan ja tutkimuksen erityiskysymykset, poronhoitoalueen erityisasema sekä luonnonsuojelun ja saamelaiskysymyksen ratkaisu. Eri käyttötarpeiden kokonaisuutta voitaisiin suunnitella läpinäkyvästi, monipuolisesti ja kansanvaltaisesti sidosryhmien kanssa. Luonnonsuojeluliitto esittää viraston uudeksi tehtäväksi ilmastosopimuksen toteuttamista. Valtion metsät ja suot sitovat ja varastoivat suuren määrän hiiltä. Siitä hyötyisi myös luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö. Esimakua budjetista Esimakuna tulevasta valtion ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy 15 miljoonan euron alueiden siirto Metsähallituksen luontopalveluilta liiketoimintaan. Kyseessä on sata tuhatta hehtaaria vesialueita Perämerellä, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Pohjanlahdella siirto koskee puolta alle kymmenen metrin syvyisistä vesialueista. Matalat vedet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja kaloille. Alueiden siirron perusteena käytetään tuulivoimabisnestä. Liiton mielestä tuulivoima sopii merelle, mutta vasta kun vedenalaiset luontotyypit on kartoitettu. Nyt siirto on ennenaikainen. Kartalla näkyvät vihreällä ja tummansinisellä Metsähallituksen hallinnoimat maa- ja vesialueet.

6 6 luonnonsuojelija 3/2009 UUTISET Uutta tietoa luontomme köyhtymisestä Ympäristömerkityn sähkön myynti kasvoi Valtionhallinto julkaisi kesällä raportin luontomme tilasta. Sen mukaan maamme ei tule saavuttamaan tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuonna Suomen maaraportti on osa YK:n luonnon monimuotoisuuden vuoden ja Japanissa lokakuussa 2010 pidettävän biodiversiteettikokouksen valmisteluja. Selvitys todisti uusilla indikaattoreilla jo ennenkin tiedetyt luonnonsuojelumme puutteet: suot, perinnemaisemat, rannat, metsät ja Etelä- Suomen pirstoutunut ekologinen verkosto. Samanlaiset tulokset ilmenevät myös kesällä julkaistusta EU:n raportista. Se perustuu jäsenmaiden luontodirektiivin seurantoihin. Myös OECD:n kesällä julkaistu maaraportti kertoo luonnonsuojelumme tehostamisen tarpeesta. Suomen luonnon köyhtymisen jatkumisesta on nyt sekä kotimaista että kansainvälistä tuoretta tietoa. Nyt on tekojen aika. Niiden vauhdittamiseksi ensi vuosi on SLL:ssäkin nimetty luonnon monimuotoisuuden vuodeksi. Norppamerkittyä sähköä myytiin vuonna 2008 noin GWh. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 23 prosenttia. Norppasähköä käytti viime vuonna noin kotitaloutta, joka vastaa 15 prosenttia Suomen kotitalouksista. Norppasähköä käyttävien yritysten määrä oli noin Yritysten norppasähkön käytön odotetaan kasvavan tulevaisuudessa voimakkaasti, kun norppasähkön loppukäyttäjät vapautettiin Norppaenergia-merkin käyttöön liittyvistä lupamaksuista. Ympäristöystävällisyys on yhä useammalle ratkaiseva tekijä sähkösopimusta kilpailutettaessa, Luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava Teemu Kettunen toteaa. Toivomme, että kasvava kiinnostus vihreää sähköä kohtaan heijastuu energiayhtiöiden investointipäätöksiin. Oletko jo vaihtanut norppaenergiaan? Se käy helposti osoitteessa Norppaenergia-merkin ulkoasua uudistetaan parhaillaan merkinsuunnittelukilpailulla, s. 9. teksti Matti Nieminen 1. Uskooko Suomen ympäristön tilan kohentuvan vuoteen 2040 mennessä? Suomalaiset uskovat ympäristön tilan paranevan 35% 9% 57% Taloustutkimus Oy Kaikki vastaajat, n=1010 Vastaukset: = Kyllä = Ei 2. Onnistutaanko ilmastonmuutoksen hillinnässä vuoteen 2040 mennessä? 36% 9% = Ei osaa sanoa 55% 3. Saadaanko Itämeren rehevöityminen pysähtymään vuoteen 2040 mennessä? Suomalaisten enemmistö luottaa, että ympäristön tila kohenee ja ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan vuoteen 2040 mennessä. Asiantuntijat ovat epäilevämpiä. Kaikki uskovat, että kamppailu luonnonvaroista kiihtyy. Kansalaisten näkemykset ilmenevät Suomen luonnonsuojeluliiton ja Satakuntaliiton teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka toteutti Taloustutkimus Oy. Siinä haastateltiin kesäkuun lopulla puhelimitse 1010 suomalaista Ahvenanmaata lukuunottamatta. Vastanneet olivat vuoden ikäisiä. Luonnonsuojeluliitto esitti vastaavat kysymykset kesä-heinäkuun vaihteessa myös liiton ulkopuolisille asiantuntijoille. Internetin välityksellä anonyymisti vastanneiden 21 ympäristöasiantuntijan joukossa oli johtavia virkamiehiä, tutkijoita, toimittajia, poliitikkoja ja järjestöammattilaisia. Koheneeko ympäristön tila? Enemmistö kansalaisista uskoo Suomen ympäristön tilan kohentuvan vuoteen 2040 mennessä. Miehet ovat hieman luottavaisempia ympäristön tulevaisuuteen kuin naiset vuotiaat nuoret epäilevät tulevaa muita enemmän. Kysyttäessä, onnistutaanko ilmastonmuutoksen hillinnässä vuoteen 2040 mennessä, saatiin lähes samat tulokset. Hyvä- ja keskituloiset sekä lappilaiset uskovat muita enemmän ilmastonmuutoksen hillintään. Asiantuntijoiden näkemykset olivat varovaisempia tai jopa päinvastaisia. Ympäristön tulevaisuus jakoi mielipiteet tasan, ja ilmastonmuutoksen hillintään uskoi vain kolmannes. Entä kuinka käy Itämeren? Usko Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseen jakaa kantansa ilmaisseet suomalaiset tismalleen kahtia. Asiantuntijoiden keskuudessa eroja sen sijaan syntyi. Pienessäkin aineistossa 59 prosenttia heistä uskoi menestykseen ja 29 prosenttia epäonnistumiseen. Tietävätkö asiantuntijat Itämerestä jotakin sellaista, jota muut suomalaiset eivät? Selvä enemmistö suomalaisista arvioi, että kamppailu Suomen luonnonvaroista kiihtyy 30 seuraavan vuoden aikana. Yli kaksi kolmannesta suomalaisista on tätä mieltä. Asiantuntijoiden enemmistö yhtyy huoleen. Monimuotoisuus uhattuna Asiantuntijoilta kysyttiin lisäksi kantaa luonnon monimuotoisuuden, ympäristön arvostuksen ja ympäristöhallinnon toiminnan tulevaisuuteen. Luonnonsuojeluliiton toiminnassa tullaan ensi vuonna keskittymään luonnon monimuotoisuuden puolustamiseen ja syytä onkin, jos asiantuntijat ovat oikeassa. 57 prosenttia heistä ennustaa monimuotoisuuden vähenevän ja vain 29 prosenttia on vastakkaista mieltä. Myös puhtaan ympäristön ja alku peräisen luonnon arvostus on 19 asiantuntijan mielestä kasvamassa. Vain kaksi ei sanonut kantaansa, eikä kukaan ollut eri mieltä. Ympäristöhallintomme paranemiseen uskoi lähes kaksi kolmasosaa. Eiköhän ympäristöasioiden merkitys kirkastu riittävän monelle noin pitkässä ajassa, yksi asiantuntijoista kommentoi anonyymisti. Tutkimuksen tulokset saavat Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Risto Sulkavan mietteliääksi. Meidän ei pidä passivoitua ajattelemaan, että kaikki kääntyy lopulta itsestään parhain päin. Kyse ei ole siitä, uskommeko, vaan tahdommeko. Nyt on syytä luoda askelmerkkejä kohti parempaa tulevaisuutta. Silloin on hyvä, jos kansalaisilla on uskoa mahdollisuuksiimme, Sulkava kommentoi. 10% Suomi-Areenalla keskusteltiin tulevasta 45% 4. Tuleeko kamppailu Suomen luonnonvaroista kiihtymään vuoteen 2040 mennessä? 21% 10% 69% 45% Ympäristömme tulevaisuutta ennakoivien kyselytutkimusten tulokset julkistettiin Porissa Suomi- Areenan keskustelussa 30 vuotta Koijärvestä mitä on Suomen ympäristö 2040? Runsaslukuinen yleisö keskittyi kuuntelemaan panelistien tulkintoja tuoreista tuloksista. Yleisön joukossa oli myös viime vuonna metsäkeskusteluun itsekin osallistunut Pentti Linkola. Koijärveltä yleiseen tietoisuuteen ja aikanaan ensimmäisenä vihreänä eduskuntaan ponnahtaneen Ville Komsin siviilirohkeus ei ollut selvästikään kaikonnut kannanotoista välivuosien aikana. Hänen mukaansa poliitikot ja kansalaiset eivät uskalla ajatella ilmastokehityksen pahimpia vaihtoehtoja. Maailmaa hallitsevat tällaiset Niina Uusi-Seppä arivataset, hauskat heppulit, jotka sanovat, että tämähän on vain kivaa kun saadaan palmuja Etelä-Suomeen, Komsi laukoi. Keskustelun ja tutkimusten antia esiteltiin MTV3:n uutislähetyksissä, joissa ne nousivat yhdeksi päivän pääaiheista. Kuvassa: Luonnonsuojeluliiton koolle kutsumaan keskusteluun osallistuivat (vas.) Satakuntaliiton ympäristösuunnittelija Anne Savola, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava, aktivisti Ville Komsi ja Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö. Keskustelua johdatteli toimittaja Tuomas Tahvanainen MTV3:lta.

7 UUTISET luonnonsuojelija 3/ Viinivaaran pohjavesihakemus hylättävä Perinnemaisemien hoito aktiivista Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys vaativat Oulun kaupungin pohjavesihakemuksen hylkäämistä. Pohjaveden pumppaus aiheuttaisi suo- ja pienvesiluontoon sekä Kiiminkijoen sivuhaaraan huomattavia luontoarvojen menetyksiä. Vastakkain eivät ole kaupunki ja paikallisia luontoarvoja puolustavat henkilöt, vaan kiista on periaatteellinen. Onko ihmisillä subjektiivinen oikeus nauttia pohjavettä, vaikka yleinen etu ei sitä salli? aluepäällikkö Merja Ylönen kysyy. Ylösen mielestä siirtyminen pohjaveden käyttöön olisi yleisen edun vastaista, koska ympäristöhaitat ovat ylitsepääsemättömän suuret. Se olisi myös kallista sekä täysin turhaa: Oulujoen vesi on hyvälaatuista ja sitä on riittävästi saatavilla. Siitä saa nykytekniikalla kelpo talousvettä. On hyväksyttävä, ettei pohjavettä ole saatavissa koko vesihuollon tarpeisiin. Pintaveden hyvä laatu raakavetenä tulee turvata vesiensuojelukeinoin, Ylönen päättää. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kartoituksen perusteella perinnemaisemia hoidetaan aiempaa aktiivisemmin. Suomen perinnemaisemien arvioidusta hehtaarin kokonaisalasta on säännöllisessä hoidossa noin hehtaaria. Luonnonsuojeluliitto kunnostaa tänä vuonna uhanalaisimpia luontotyyppejämme, perinnebiotooppeja, lähes 50 paikkakunnalla. Hoitokohteiden määrä on kasvussa ja myös yritysmaailma, esimerkiksi VR, on aktivoitunut tukemaan kulttuuriluonnon suojelua. Myös Suomen luonnonsuojeluliiton perinnemaisemahankkeen koordinaattori Katja Torkko on havainnut, että ihmiset ovat kiinnostuneita talkoista: Monelle hoitotyöhön vapaaehtoisesti osallistuvalle on tärkeää, paitsi auttaa uhanalaisia lajeja säilymään, myös nauttia palkitsevasta työstä kauniissa maisemassa. Erittäin uhanalaiset perinnebiotoopit eivät säily ilman oikeanlaista jatkuvaa hoitoa. Kohti Kööpenhaminaa Tärkeiden päätösten vuosi huipentuu ilmastokokoukseen Sami Keränen / cartina Metsästyksen kestävyys horjuu Maa- ja metsätalousministeriö antoi kesällä metsästyskiintiöitä, jotka ovat suurempia kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kestävyyslaskelmat. Esimerkiksi susien ja hallien metsästyskiintiöitä lisättiin, vaikka niiden kanta on pienentynyt. Maa- ja metsätalousministeriö on nyt luopunut metsästyslain kestävän käytön periaatteesta, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo. Nyt tähdätään selvästi kantojen pienentämiseen. Kiintiöpäätöksistä ei voi Suomessa valittaa. Kun Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ovat hakeneet muutosta yksittäisiin susi- ja ilveslupiin, tuomioistuimet ovat hylänneet valitukset vedoten kiintiöihin. Näin petoasiat pyörivät Suomessa ympyrää. Itämerennorppa pelastettiin Ministeriö esitti lausuntokierroksella myös itämerennorpan metsästyksen aloittamista. Luonnonsuojeluliitto ja WWF vastustivat sitä jyrkästi. IUCN on hiljattain luokitellut itämerennorpan vaarantuneeksi. Perämeren kanta on liian pieni kestääkseen metsästyksen. Lisäksi norppia kuolee kalanpyydyksiin. Viidennes aikuisista naaraista on yhä lisääntymiskyvyttömiä ympäristömyrkkyjen takia. Lopulta maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) päätti, että kiintiötä ei anneta. Itämerennorpan rauhoitusta on kuitenkin kierretty poikkeusluvilla. Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri valitti niistä viime vuonna, jotta asiasta saataisiin korkeimman hallinto-oikeuden linjapäätös. Nyt tähdätään selvästi kantojen pienentämiseen. Vesilintukannat alhaalla Monien vesilintujen, kuten sinisorsan, tavin ja haapanan kannat ovat laskeneet jo parikymmentä vuotta. Lisäksi tämän vuoden pesimätulos oli erityisen huono. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri toivoi tiedotteessaan sorsanmetsästäjiltä tänä vuonna erityistä malttia. Vesilintujen suojaksi tarvitaan rauhoitusalueita, sanoo piirihallituksen jäsen Riku Cajander. Nyt useimmat Naturassakin olevat lintuvesiohjelman luonnonsuojelualueet on vain leikisti suojeltu. Niillä saa tappaa suojeltavia lintuja. Metsästys häiritsee myös rauhoitettuja ja uhanalaisia lajeja sekä luonnossa retkeileviä ihmisiä. Luonnonsuojeluliitto ja BirdLife esittivät rauhoitettujen lintuvesien verkoston perustamisselvitystä jo teksti Tapani Veistola vuonna Ympäristöministeriö eikä maa- ja metsätalousministeriö ole vielä vastannut kirjeeseen. Sitä vastoin hallitus on esittänyt eduskunnalle, että metsästystä Etelä- Suomen luonnonsuojelualueilla laajennettaisiin. Lakiesitys mahdollistaisi muun muassa hirvenmetsästyksen kansallispuistoissa ja hylkeiden ampumisen hylkeidensuojelualueilla. Malttia merimetsojahtiin Ahvenanmaa on aloittanut merimetson metsästyksen. Jotkut kalastajat ja RKP ovat vaatineet merimetsojen vähentämistä Suomessakin. Luonnonsuojeluliitto toivoo, että merimetsokeskustelussa pitäydyttäisiin tutkimustietoon mielikuvien sijasta. Lain mukaan merimetson tappamiseksi voi saada poikkeusluvan kalavesille koituvan vakavan vahingon estämiseksi, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Kukaan ei ole kuitenkaan saanut lupia Suomessa, koska ei ole osoitettu vakavia vahinkoja. Nyt ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) on suunnitellut vakavien vahinkojen määritelmän muuttamista. Merimetsot eivät ole vieneet kaloja merestä. Päin vastoin niiden runsastuminen kertoo Itämeren rehevöitymisestä johtuneista muutoksista kalakannoissa. Esimerkiksi särkikalojen runsastuminen saaristossa suosii merimetsoja. Jos kalat olisivat vähentyneet, merimetsotkin olisivat vähentyneet eivätkä runsastuneet. UUTISANALYYSI: Luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman ENVIMAT-hankkeen tulokset osoittavat luonnonvarojen kulutukseen liittyvät väitteet myyteiksi. VÄITE 1. Suomen korkea luonnonvarojen kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohden johtuvat energiaintensiivisestä vientiteollisuudesta. > Todellisuudessa energiaintensiivinen vientiteollisuus ei yksin selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta. Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman ENVIMAThankkeen mukaan Suomen tuontiin sisältyy ulkoistettuja ympäristövaikutuksia suunnilleen yhtä paljon kuin vientiin. Suomen tuonnin kasvihuonekaasupäästöt ovat suuruudeltaan 70 80% Suomen raportoimista maakohtaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Esimerkiksi vuonna 2005 ilmastovaikutuksen arvioitiin vastaavan 125 miljoonaa tonnia hiilidioksidia kun virallisen maakohtaisen raportoinnin mukaan päästöt olivat 70 miljoonaan tonnia. Suomen kansantalouden (tuonti ja kotimaan toiminnot yhteensä) aiheuttamista ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista runsaat puolet kohdentuu kotimaan loppukäytölle, joka käsittää kulutuksen ja investoinnit Suomessa. Loput vaikutuksista kohdentuvat viennille, jonka osuudeksi kansantaloutemme ympäristövaikutuksista arvioitiin % vuosina 2002 ja VÄITE 2. Suomalainen teollisuus on ekotehokasta. > Perinteisesti suomalaista teollisuutta on pidetty ympäristövaikutusten kannalta ekotehokkaana. ENVIMAT-vertailun perusteella suomalaisten tuotteiden päästöintensiteetti euroa kohden on kansainvälisesti katsottuna kuitenkin korkea. Muissa maissa (Ruotsi, Saksa, Espanja) tuotetaan massa- ja paperituotteita, elintarvikkeita, perusmetalleja, jätehuolto- ja kiinteistöpalveluita pienemmillä päästöillä. Ainoastaan mineraalituotteita ja ilmaliikennettä tuotettiin Suomessa pienemmillä kotimaisilla päästöillä kuin muissa vertailun maissa. Lisäksi maatalouden tehokkuus oli parempi kuin Ruotsissa ja maakuljetusten parempi kuin Espanjassa. VÄITE 3. Yksittäinen ihminen voi toimia ympäristön hyväksi kierrättämällä ja hankkimalla tavarat kirpputorilta. > Kun ihmisiltä kysytään ympäristöystävällisistä valinnoista, kiinnitetään huomiota usein jätteiden kierrätykseen, ylimääräisten vaatteiden ja muun turhan tavaran välttämiseen. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta jätteiden kierrätyksellä ja vaatteiden hankkimisella kirpputorilta ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä. Kotitalouksien osalta ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yhdessä yli 70 % ilmastovaikutuksista. Esimerkiksi vaatetuksen ja jalkineiden osuus ilmastovaikutuksista on 3 %. Ruoka ja juomat sekä niihin liittyvä seurustelu yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa aiheuttavat yhteensä noin 80 % kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista. Yksilönä kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, että syö kasvispohjaista ruokaa, asuu mahdollisimman pienessä asunnossa ja käyttää norppamerkittyä ekoenergiaa sekä välttää yksityisautoilua ja lentämistä. Leo Stranius

8 8 luonnonsuojelija 4/2009 liiton uutiset teksti Kaarina Tiainen Päiväkodeissa kasvaa uusia norpansuojelijoita Mitä yhteistä on Saimaan rannan ihmislapsella ja saimaannorpalla? Ainakin se, että molemmat rakastavat uimista Saimaassa, lumitalvia ja muikkuja. Lappeenrannan seudun lapset liikkuvat ja mökkeilevät paljon Saimaalla. He tuntevat saimaannorpan, ja moni on nähnytkin tämän suloisen viiksiniekan. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin norppatäti on vienyt jo usean vuoden ajan alueen kouluihin ja päiväkoteihin tietoa saimaannorpasta ja saanut vastineeksi varauksetonta norpansuojeluiloa. Saimaannorppa näkyväksi Oikean saimaannorpan näkeminen on elämys, joka ei kaikkien kohdalle osu. Norppatädillä on mukana oikean kokoinen pehmonorppa Liisa ja pikkukuutti Veeti, joita jokainen saa silittää. Samalla tutustutaan saimaannorpan tuntomerkkeihin ja elintapoihin. Lumipesän pienoismalli kertoo havainnollisesti, miten norppa rakentaa pesän. Mallin avulla voi myös eläytyä leikkien norpan elämään. Pienimpien lasten kanssa katsotaan lisäksi kuvia, kuunnellaan norppasatua ja kerrotaan kalajuttuja. Isommat lapset ja nuoret pohtivat jo terävästi saimaannorpan suojelun tärkeyttä. Tulevaisuuden norpansuojelijat Yleensä saimaannorppa-asia ei jää oppilaitoksissa vain norppatädin vierailuksi. Kouluissa on saatettu käsitellä Saimaata ja sen norppaa jo etukäteen, joten lapset osaavat keskustella ja esittää kiperiä kysymyksiä. Vierailu voi myös käynnistää laajemman sai- Tiina-Riitta Valtonen Vasemmalla: Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin norppanäyttely oli esillä Sammonlahden päiväkodissa parin viikon ajan tammikuussa Norppatäti kertoi saimaannorpan elämästä pehmonorppa kainalossaan. Oikealla: Saimaannorpan pesän pienoismalli houkuttelee leikkimään. maannorppaprojektin, kuten kävi viime talvena lappeenrantalaisessa Sammonlahden päiväkodissa. Lapset innostuivat norpasta niin, että se kulki mukanamme koko talven ja kevään, kertoo päiväkodin johtaja Helena Vihavainen. Norppa-aiheisista piirustuksista ja käsitöistä kokosimme loppukeväästä näyttelyn. Työt olivat lapsille poikkeuksellisen tärkeitä. Lisäksi lapset leikkivät kivellä makaavaa ja karvaa vaihtavaa norppaa sekä norppatutkijaa, joka kiinnitti radiolähettimen norppaan. Launialan koulu keräsi rahaa saimaannorpalle Launialan koulu sijaitsee Saimaannorpankadulla Mikkelissä, ja koulun seinää koristaa norppareliefi. Norppa tulee siis päivittäin oppilaiden ja opettajien elämään. Parin sadan metrin päässä koulusta siintelee Saimaa. Keväällä 2009 koulu tempaisi saimaannorpan puolesta. Oppitunneilla käsiteltiin saimaannorpan uhanalaisuutta ja suojelutyötä. Kevätjuhla omistettiin saimaannorpalle siten, että ohjelmanumerot käsittelivät norppaa ja Saimaata. Lisäksi arpojen ja kahvion myynnistä tulleet varat, 638 euroa, lahjoitettiin saimaannorpan suojelutyöhön. Luonnonsuojelupiirin puolesta lahjoituksen vastaanotti Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja piirihallituksen jäsen Jarmo Kivinen. Lahjoitus oli mieluinen yllätys, ja lasten halu auttaa saimaannorppaa liikutti. Taipalsaarella Saimaanharjun ja kirkonkylän päiväkodit kutsuvat norppatädin vierailulle joka vuosi kuuttien syntymän aikaan. Vaikka päiväkodin isommat lapset ovat tutustuneet norppiin jo monena vuonna, ilahtuvat he nähdessään tutut norpat. Päiväkodissa kasvaa jo monta pientä norppa-asiantuntijaa. Lapsille ja nuorille saimaannorppa on kaikkien kaveri, ja sen kohtalo saa mielet välillä vakaviksi ja liikuttuneiksi. Mutta onnistuneet suojeluponnistelut tuovat myös toiveikkuutta. Vallassa olevan sukupolven on pidettävä saimaannorppa hengissä vielä muutamat vuodet, kunnes nämä pienet norpanystävät kasvavat tekemään hyviä suojelupäätöksiä. Tietoa saimaannorppa-oppimateriaaleista verkkosivuilla Kaarina Tiainen Luonnonsuojeluliittoon liittyi yli 1400 uutta lahjoittajajäsentä teksti Heini Jalava kuva Jouni Nissinen Kohtasitko sinä kesällä kaupungilla liikkuessasi vihreään norppaanorakkiin pukeutuneen Luonnonsuojeluliiton työntekijän? Moni kohtasi, keskusteli ja halusi sen jälkeen liittyä tukemaan Luonnonsuojeluliiton työtä valitsemallaan kuukausittaisella lahjoitussummalla. Luonnonsuojeluliiton katujäsenhankintakampanja eli feissaus käynnistyi neljännen kerran Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Feissausta kokeiltiin myös parin viikon ajan Savonlinnassa. Kolmekymmentä feissaria ahkeroi toukokuusta elokuuhun ja kohtasi tuhansia ihmisiä. Yksi kesän puhutuimmista keskustelunaiheista oli saimaannorpan tukala tilanne ja selviämismahdollisuudet tulevaisuudessa. Myös Luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen kokeili yhden päivän ajan feissausta Helsingin tiimin mukana Vantaalla. Nissinen huomasi nopeasti työn vaativan luonteen. Feissauksella on paljon yhteistä ympäristövaikuttamistyön kanssa, mutta sen tekee haasteelliseksi ihmisten sitouttaminen rahallisesti SLL:n arvoihin. Yhden ihmisen saaminen jäseneksi vaatii monien ihmisten jututtamista. Kaduilla tapahtuva jäsenhankinta on Luonnonsuojeluliiton tärkein jäsenhankintakeino ja liiton näkyvyyden kannalta merkittävää toimintaa. Yli kolmannes uusista jäsenistämme hankitaan feissauksen kautta. Jokainen meistä saattoi kokeilla omia feissarin taitojaan sähköisesti, kun Kutsu ystävä jäseneksi -kampanja käynnistettiin huhtikuussa Luonnonsuojelijassa. Kyseinen tapa hankkia uusia jäseniä ei ainakaan vielä ole saavuttanut suurta suosiota jäsentemme keskuudessa. Lämmin kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille. Kutsu ystävä jäseneksi -kilpailu päättyi elokuun lopussa, ja tulokset ovat luettavissa osoitteessa

9 liiton uutiset luonnonsuojelija 4/ teksti Riku Eskelinen tekstit Noora Kuusela Uusia työntekijöitä Kehitystä ilmastokaaoksen ehkäisyyn HTM Maria Nuutinen, 29, työskentelee Luonnonsuojeluliitossa ulkoministeriön rahoittamassa Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys kehitysyhteistyössä -hankkeessa. Tavoitteena on luoda suomalaista arkea koskettava näkökulma kaukaiselta vaikuttaviin asioihin koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Kehitysmaiden ilmastovaikutus tulee kasvamaan, mikä meidän on tiedostettava. Suomalaisella teknologialla ja asiantuntemuksella on paljon käyttöä kehitysmaiden ilmastohaasteen ratkaisussa, Maria selittää ja naurahtaa. Vaan tuohan taisi olla todellista väyryskieltä. Hankkeen tiimoilta järjestetään lokakuussa muun muassa kolme yliopistopaikkakuntaa kattava seminaarikiertue. Maria näkyy myös 5.9. Helsingissä järjestettävän Ihmistulvatapahtuman taustajoukoissa. Maria on kotoisin Kontiolahdelta Pohjois-Karjalasta. Siellä sitä koluttiin harjuilla ja hiihtoladuilla, ja läheinen suhde luontoon taisi syntyä jo pikkutyttönä, Maria muistelee. Maria on työskennellyt aikaisemmin Kolin kansallispuistossa, Mannerheimin lastensuojeluliitossa sekä toimittaja-avustajana. Vapaa-ajallaan Maria mm. tekee esitystaidetta Todellisuuden tutkimuskeskus -ryhmässä. Niin viestintä kuin taide voivat auttaa kehystämään monimutkaisia ilmiöitä kuten ilmastonmuutos ymmärrettäviksi. Marian tavoittaa marraskuun puoliväliin asti numerosta sekä sähköpostitse osoitteella Hankkeesta lisää osoitteessa Janne Björklund Anni suojelee Pirkanmaata Mitä tapahtuu ekoenergiamerkille? Suomen ainoa puolueeton energian ympäristömerkki uudistuu. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa uudistuksella vastata nopeasti muuttuvan energia-alan tulevaisuuden haasteisiin. Suomessa merkki on hyvin tunnettu ympäristötietoisimman väestön keskuudessa, mutta uuden merkin täytyy tulla tunnetuksi koko kansalle. Sähkömarkkinat kansainvälistyvät ja merkin on pystyttävä toimimaan myös kansainvälisillä areenoilla. Nämä ovat tärkeimpiä syitä muutokselle. Uudistukseen on saatu avuksi Suomen Markkinointiliitto. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Markkinointiliitto ovat järjestäneet uudesta logosta ja nimestä kilpailun, johon voi käydä tutustumassa osoitteessa ilmastoblaablaa. com. Voittajan valitsee raati, jonka jäsenistö koostuu viestinnän, markkinoinnin, energia-alan ja luonnonsuojelun ammattilaisista. Voittanut ehdotus julkistetaan Markkinointiliiton Ideapäivillä Helsingissä. Muutos on puhtaasti viestinnällinen, ja merkin saamisen kriteerit eivät muutu. Merkki tulee jatkossakin olemaan ainoa puolueettoman tahon myöntämä ympäristömerkki energialle. Tämän vuoden aikana merkin säännöt ovat muuttuneet niin, että 100% ympäristömerkittyä sähköä käyttävät yritykset voivat käyttää merkkiä viestinnässään Suomen luonnonsuojeluliiton ohjeiden mukaisesti. Merkki voidaan myöntää uusiutuvalle energialle, joka täyttää Luonnonsuojeluliiton asettamat kriteerit. Kriteerit ottavat huomioon esimerkiksi vesivoiman osalta vaelluskalojen tarpeet ja tuulivoiman osalta maisemalliset ja linnustolliset arvot. Suomen luonnonsuojeluliitto toivoo, että suomalaiset kotitaloudet ja yritykset valitsisivat vain sähköä, jolla on tämä ympäristömerkki. Kaikki merkin alla sähköä myyvät yritykset voi kilpailuttaa osoitteissa ilmastoblaablaa.com ja Raine Lehtoranta Anni Kytömäki, 29, aloitti työt Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin aluesihteerinä elokuussa. Aiemmin Anni on työskennellyt niin Ikimetsän ystävissä, luontokartoittajana kuin keikkapianistinakin. Anni on myös osallistunut Luonto-Liiton toimintaan. Kirjoitan lausuntoja, osallistun palavereihin, suunnittelen tapahtumia ja opastan muun muassa retkiä, Anni luettelee aluesihteerin tehtäviään. Tärkeimmäksi koen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan luontoa mullistaviin hankkeisiin. Anni on kotoisin Ylöjärveltä ja asuu nyt avomiehensä kanssa Nokialla. Anni kuvailee olevansa luonteeltaan itsekriittinen ja sinnikäs. En puhu kovaa. Luotan vaikuttamiskeinona enemmän tekstin kuin puheen voimaan. Anni kertoo luontosuhteensa olevan biologis-nostalginen. Läheisimmäksi ympäristöasiakseen Anni kokee alkuperäisluonnon suojelun. Ihmiskunnan yllättävin saavutus on, että olemme lakisääteisesti jättäneet joitakin alueita taloudellisen hyödyntämisen ulkopuolelle, suojelleet itseltämme. Pyrin omalta osaltani vahvistamaan tätä kulttuurimme kunniakasta juonnetta, Anni päättää. Annin tavoittaa numeroista (03) sekä ja sähköpostiosoitteesta

10 10 luonnonsuojelija 4/2009 liiton uutiset teksti & kuva Liisa Hulkko METSÄKAMPANJA: Kaarina antoi metsälle lahjan Helsingin keskuspuisto on tarjonnut yli kolmenkymmenen vuoden ajan rauhaa ja rentoutumista Kaarina Hästbackalle. 50-vuotissyntymäpäivänään hän halusi antaa metsille jotain takaisin. Kaarina Hästbacka, lempinimeltään Kakku, päätti viettää juhlat rakkaassa ympäristössään, Keskuspuistossa. Kutsun lopussa luki: p.s. Älkää kiitos tuoko lahjoja tai kukkia. Sen sijaan toivoisin tukeanne Keskuspuiston suojeluun Luonnonsuojeluliiton kautta, lahjoitustili: SAMPO ja viestiosaan: Pääkaupunkiseudun metsät, Kakulle puita. Hästbackan ystävien syntymäpäivälahjoituksista kertyi 995 euroa Luonnonsuojeluliiton metsäkampanjalle. Lahjoituskohde toi hyviä kommentteja. Eräs sanoi, että asiasta ei ainakaan voi olla yhtään eri mieltä. Menee niin hyvään tarkoitukseen. Minusta tuntuu, että ihmiset innostuivat teemasta itsekin, hän kertoo. Kaarina Hästbackan suunnitelmat toteutuivat ikimuistoisina juhlina Keskuspuistossa Maunulan majassa. Metsäisen juhlan tunnelmasta nautti yli 60 vierasta vauvasta 86- vuotiaaseen. Monta minulle tärkeää asiaa kohtasi näissä juhlissa. Tuntui hyvältä, oli sellainen arkisen juhlava tunnelma. Rauhan lähde Hästbackalle metsät ovat olleet tärkeitä lapsesta pitäen. Olen ihan Helsingistä kotoisin, mutta täälläkin on metsää lähellä. Lapsena metsä oli paras leikkipaikka. Työmatka on taittunut jo kohta 15 vuotta pyörällä Haagasta keskuspuiston poikki Laaksoon, jossa hän työskentelee perheneuvolan psykologina. Hän tietääkin, miten tärkeää luonto on hyvinvoinnin kannalta. Metsiä miljoonalle Siinä voi olla isoistakin merkityksistä kyse. Luonto opettaa rauhoittumaan. Metsään tai veden äärelle meno merkitsee mahdollisuutta tasaantua. Luontosuhde opitaan lapsena. Hän toivoo, että lapset saisivat leikkiä lapsena mieluummin lähimetsissä kuin rakennetuissa ympäristöissä. Luonnollisessa ympäristössä on se joku juju. Sitä monimuotoisuutta ei voi korvata. Se on tärkeää vaikka olisi pienikin metsä kyseessä. Menetykset surettavat Pari vuotta sitten Hästbackan kodin vierestä Haagasta hävitettiin kaunis lähisuo. Se oli vaikea paikka. Sitä oli aika kauheaa katsoa. Niillä työkoneilla se meni niin helposti, männyt vain kaatui. Tuntui kuin se suo olisi teloitettu. Luonnonsuojelun tila huolestuttaa Hästsbackaa. Hän uskoo kuitenkin, että pienillä teoilla on merkitystä. Mietin sitä, miten uusille sukupolville voisi siirtää arvokkaita luontokokemuksia. Kaarina Hästbackan syntymäpäivän vietto oli yksi tällainen teko. Mitä rahoilla tehdään? Lahjoitusrahoilla voimme palkata asiantuntijan paikallistamaan suojelua kaipaavia metsiä pääkaupunkiseudulla, yksi metsäkampanjan ideoijista Keijo Savola kertoo. Metsäalueiden ostoon rahat eivät riittäisi, sillä pääkaupunkiseudulla maan ostaminen on erityisen kallista. Kesän aikana kartoituksia tehtiin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Päijät- ja Kanta-Hämeessä toimittiin euron yksittäislahjoituksen turvin. Sillä rahalla pystyimme paikallistamaan yli 3000 hehtaaria luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä, inventoijana toiminut metsätalousinsinööri Jyri Mikkola kertoo. Tiedot toimitetaan maata suojeluun ostaville viranomais- ja muille tahoille hyödynnettäväksi maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa metsien monimuotoisuusohjelma Metsossa. Kerromme metsäkampanjan tuloksista lisää seuraavassa Luonnonsuojelijassa sekä verkkosivuilla. Keijo Savola NÄIN VOIT AUTTAA Voit tehdä lahjoituksen u verkkosivujen lomakkeella u suoraan Suomen luonnonsuojeluliiton lahjoitustilille SAMPO Kirjaa viestikenttään Metsäkampanja/alue, jolle haluat lahjoituksen osoittaa. u Voit kohdentaa lahjoituksesi pääkaupunkiseudun, Etelä-Suomen tai Pohjois- Suomen metsien suojeluun. u Lisätietoja: - - markkinointivastaava Pirjo Itkonen, p metsävastaava Harri Hölttä, p AUTA MEITÄ PELASTAMAAN METSÄ- LUONTOMME HELMET PERINNÖKSI TULEVILLE SUKUPOLVILLE. Pääkaupunkiseutu on nostettu Etelä- ja Pohjois-Suomen lisäksi omaksi kohdealueekseen sen erityislaatuisuuden takia. Pääkaupunkiseudun neljän kunnan alueella elää yli miljoona ihmistä. Vuotuinen kasvu on yli kymmenen tuhatta ihmistä. Se näkyy: alueella on käynnissä satoja kaavoitus- ja rakennushankkeita. Laajenevan ja tiivistyvän maankäytön yhteisvaikutuksesta luontoalueet pirstoutuvat ja niiden määrä vähenee Pääkaupunkiseudun säilyneet metsät ovat joka viidennen suomalaisen lähiluontoa. Siksi ne on valittu yhdeksi metsäkampanjan pääkohteeksi. SLL haluaa tuoda konkreettisia suojelutoimia sinne, missä niille on selvää tarvetta. Hyötyjiä metsiä pysyvästi säilyttävistä ratkaisuista ovat muun muassa marjastajat, sienestäjät, koirien ulkoiluttajat ja muut luonnossa liikkujat. Tällaisia ihmisiä asuu seudulla satojatuhansia. Pääkaupunkiseudun erityishuomioinnille on myös luonnonsuojelubiologisia perusteita. Alueella on säilynyt luonnoltaan yllättävän rikkaita alueita. Erityishuomiota ansaitsevat muun muassa vanhat kangas- ja kalliometsät sekä edustava lehtoluonto. Näiden arvometsien sekä niitä yhdistävien ekologisten yhteyksien arvoa ei ole riittävästi tunnustettu. Säilyvienkin alueiden luontoarvoja vaarantavat liian voimaperäiset metsänhakkuut, mukaan lukien kaupunkien harjoittama virkistysalueiden luonnonhoito. Metsäkampanjan avulla rahoitetaan tiedonkeruuta ja -tuottoa sekä metsien säilymistä ja lisäsuojelua edistävien lausuntojen ja aloitteiden tekoa. Tällä pyritään turvaamaan jatkuvuus sille pääosin vapaaehtoispohjalta tehdylle työlle, jonka tulokset näkyvät muun muassa Sipoonkorven suojelussa, Vantaan viime vuosien suojelupäätöksissä ja uunituoreessa metsäsuunnitelmassa sekä Espoon kaupungin juhlavuosihankkeessa, jonka tuloksena suojellaan 550 hehtaaria metsiä. Lisää tietoa:

11 liiton uutiset luonnonsuojelija 4/ Matti Nieminen JÄRJESTÖTIETOA Tulevaisuusvisiopäivät lähestyvät Huippumuusikot saimaannorpan puolesta Mikko Käkelä Tanja Ahola Suomalaiset klassisen musiikin huiput esiintyvät saimaannorpan puolesta Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Kuvissa: Ylhäällä Olli Mustonen, Elina Mustonen ja alhaalla Ismo Eskelinen, Petteri Salomaa sekä Pekka Kuusisto. Suomalaisen kulttuurin edustajina koemme velvollisuudeksemme yrittää omalta osaltamme ja meille luontaisin keinoin kantaa kortemme kekoon lajin säilymisen puolesta, kertoo konsertin idean äiti Elina Mustonen. Taiteilijoiden aloitteesta järjestettävän Norppa Aid tukikonsertin tuotot ohjataan kokonaisuudessaan saimaannorpan suojeluun Suomen luonnonsuojeluliiton kautta. Temppeliaukion kirkossa esiintyvät Olli Mustonen (piano), Pekka Kuusisto (viulu), Elina Mustonen (cembalo), Petteri Salomaa (laulu) ja Ismo Eskelinen (kitara). Tilaisuutta suojelee tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tervehdyksen Saimaalta tuo valtioneuvos Riitta Uosukainen. Saimaannorppa on osa luonnon- ja kulttuuriperimäämme. Lajin säilymisen pitäisi olla meille kaikille samanlainen kunniatehtävä kuin Sibeliuksen musiikin, Leinon runouden tai Gallén-Kallelan maalaustaiteen vaaliminen, Elina Mustonen vertaa. Osta liput harvinaiseen musiikkikonserttiin vaikka heti! Lippuja klo 19 alkavaan konserttiin voi varata päivittäin klo 7 22 Lippupiste Oy:n puhelinpalvelusta (1,75 /min + pvm, sis. alv), verkkopalvelusta tai tuntia ennen ovelta. Lippujen hinnat ovat 40 / 20 euroa. Heikki Tuuli Maarit Kytöharju Suomen luonnonsuojeluliiton tulevaisuustyön päätapahtuma visiopäivät pidetään hotelli Tallukassa, Asikkalan Vääksyssä. Paikallisyhdistysten ja piirien puheenjohtajat tai muut aktiivit pääsevät vaikuttamaan SLL:n toiminnan linjauksiin sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä yhteisissä keskusteluissa. Jäsenkysely ja liiton yhdistyksille lähettämä lausuntopyyntö visiohahmotelmista eivät voi korvata yhteisiä keskusteluja, joissa valintoja tehdään. SLL-visio linjausten sekä kestävä Suomi -vision ohella työstämme konkreettisia hankkeita ja kampanjoita, joita toteutetaan heti lähivuosina visioon pääsemiseksi. Lisäksi ohjelmassa on muun muassa Luonnon monimuotoisuusvuoden 2010 toiminnan ideointia. luonnonsuojeluliitto aloittaa merkittävän yritysyhteistyön energianmyyjä Kraft & Kulturin kanssa. Kaksivuotinen sopimus pitää sisällään muun muassa pienvesiin liittyvää tiedottamista ja neuvontaa, seminaareja ja retkiä. Hankkeen pääpaino on kuitenkin konkreettisessa työssä kuten virtavesien kunnostuksissa ja taimenkannan elvytystyössä Isojoki-Lapväärtinjoella Pohjanmaalla ja Karvianjoen alueella Satakunnassa. Hanketta vetää liiton pienvesikoordinaattori Teemu Tuovinen, jonka toimipaikka on Pohjanmaan piirissä. Yhteistyö on merkittävä lisä SLL:n vesiensuojelutoimintaan sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla ja tukee myös SLL:n pyrkimystä kasvattaa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön myyntiä Suomessa. Kraft & Kultur perustettiin Ruotsissa vuonna Suomessa yritys aloitti toiminnan vuonna Yritys on Ruotsin kuudenneksi suurin energianmyyjä ja myy ainoastaan Visiopäivillä kuullaan myös asiantuntija-alustuksia ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä tulevaisuudessa. Alustajina ovat vanhempi tutkija Jari Lyytimäki, projektipäällikkö Anne Raunio ja vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskuksesta. Osallistujat pääsevät tutustumaan myös Asikkalan hienoon luontoon, sillä ohjelmassa on ohjattu retki Aurinkovuoren Natura-alueeseen. Lisätiedot tapahtumasta: - ohjelma ja käytännön järjestelyt osoitteessa - järjestöpäällikkö Tarja Ketola, p. (09) , Kraft & Kultur yhteistyöhön SLL:n kanssa FinnWatch itsenäistyy uusiutuvilla energiamuodoilla (tuuli ja vesivoima) ja kilpailukykyisellä hinnalla tuotettua sähköä. Kraft & Kulturin menestyksen taustalla on pyrkimys yhdistää ympäristöarvot ja kulttuuri keskeiseksi osaksi yrityksen toiminta-ajatusta. Yrityksellä on oma kirjakustantamo nimeltä Voltaire Publishing, jonka julkaisemia kirjoja myydään verkossa sekä kirjakaupoissa Eskilstunassa, Ruotsissa ja pian Vaasassa. Kraft & Kultur on myös perustanut yhteisön, jonka verkoston kautta myydään muun muassa ekologisia elintarvikkeita ja vaatteita. Gemenskap:Grön on kasvamassa Pohjoismaiden suurimmaksi verkossa toimivaksi ekotuotteiden myyntipaikaksi. Kraft & Kulturin Suomen liiketoimintojen kehittäjä, Sara Eklund, korostaa yrityksen olevan Suomen markkinoilla pitkällä tähtäimellä. Yritys halusi löytää Suomesta kumppanin, jolla on pitkä kokemus ja tuntemus suomalaisesta ympäristönsuojelusta, ja siten SLL oli luonteva valinta yhteistyökumppaniksi. Luonnonsuojeluliiton siipien suojassa toiminut FinnWatch-hanke muuttuu itsenäiseksi yhdistykseksi. SLL, Kirkon Ulkomaanavun säätiö, Maan ystävät, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA perustivat FinnWatch ry:n Maailmanlaajuisten markkinoiden maailmassa suomalaisten ympäristövaikutukset ulottuvat kaikkialle. Siksi on tärkeää, että Luonnonsuojeluliitto on mukana FinnWatchissa kertomassa välillisistä ympäristötuhoistamme ulkomailla, ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen kertoo. Kesäkuussa FinnWatch julkaisi verkkosivuillaan raportin tinan kaivuun ympäristötuhoista Indonesiassa. Tina on tärkeä elektroniikkateollisuuden raaka-aine. Jopa 30 prosenttia kaivuualueiden koralleista on tuhoutunut, eikä vastuutahoja tiedä kukaan. Luonnonsuojeluliittoa FinnWatch ry:ssä edustavat Eero Yrjö-Koskinen varapuheenjohtajana ja Leo Stranius hallituksen varajäsenenä.

12 12 luonnonsuojelija 4/2009 Tekijä&näkijä Iijoen puolustaja Pudasjärven rannassa odottavan veneen nimi on Pirtsi. Niin myös minut veneeseensä ohjaavan naisen, palkitun, nimi. Pirkko- Liisa Luhta eli Pirtsi sai kesäkuussa Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon. Perusteena oli Iijoen puolustaminen kansalais-toiminnan keinoin. Luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinto on usein annettu elämäntyöstä, mutta nyt se myönnettiin kesken kiivaimman taistelun. Iijoki on jälleen uhattuna, vaikka koskiensuojelulain piti suojata sen vapaa osa pysyvästi. Nyt lähden Pirtsin kyytiin. On heinäkuu, ja käynnissä on Iijoki-soudun viimeisen etapin lähtötohina Pudasjärvellä, edessä vajaa 40 kilometriä vapaata Iijokea. Pirkko-Liisa Luhta asettuu veneen peräsimeen, me Eero Moilasen kanssa soutamaan. Pohjolan Voima uhkaa Yli viisikymmentä vesistöä tai vesistön osaa suojellut koskiensuojelulaki säädettiin 1987, ja kaksikymmentä vuotta Iijoki ja laki saivat olla rauhassa. Sitten Pohjolan Voima aloitti jälleen Kollajan tekoaltaan suunnittelun. Se kuihduttaisi joen juuri sillä osuudella jolla soudamme, sillä yhtiö haluaisi viedä veden kymmeniä kilometrejä pitkään ränniin Iijoen pohjoispuolelle. Allas olisi valtava, 50 neliökilometrin kokoinen. Ei tämä Jumalan tähden voi olla totta, kuvailee Pirkko-Liisa Luhta lain voimaan luottaneen väen tunnoksi, kun uudesta allassuunnitelmasta kerrottiin. Tosin Liisa Jaakonsaari varoitti 2006 Iijoki-soudun avajaisissa, että yhtiöllä on jotain tekeillä. Ilmoitus pysäytti Ajattelin, että sanokaa nyt joku, ettei näin voi tehdä. Kesäkuussa 2007 koitti totinen päivä, kun Pohjolan Voima ilmoitti lehdissä seuraavan päivän tilaisuudesta, jossa kerrottaisiin Kollajan altaan ympäristövaikutusten arvioinnin aloittamisesta. Se oli ihmisille hirvittävän rankka ilmoitus. Joen puolustajat kuitenkin saapuivat tilaisuuteen joukolla. Ei lamaannuttu. Voisiko Pohjolan Voima teettää ympäristövaikutusten arvioinnin lain suojelemalle kohteelle? Luhta soitti ympäristöministeriöön juristi Ulla Kaarikivi-Laineelle, joka oli todennut sellaisen olevan mahdotonta. Ministerinä oli jo kuitenkin keskustan Paula Lehtomäki (kesk.), jonka mielestä tuntui olevan samantekevää, onko kohde suojeltu lailla vai ei. Pirkko-Liisa Luhdan ja muiden joen puolustajien tunnelma oli epäuskoinen. Ajattelin että sanokaa nyt joku, ettei näin voi tehdä. Suojelijat vastaan iso yhtiö Lailla suojeltujen koskien uhkaamista ei kuitenkaan kieltänyt kukaan eikä mikään. Pirkko-Liisa Luhta nousi nopeasti Iijoen puolustamisen kärkihahmoksi. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Luhta on asunut Pudasjärvellä parikymmentä vuotta ja perehtynyt jokeen ammattinsa puolesta; hän on Metsähallituksen eräsuunnittelija ja kalaston asiantuntija. Vuodesta 2007 lähtien on kaikki aika mennyt tähän, niin kesät kuin talvet. Pirkko-Liisa Luhta ja muut Iijoen suojelijat ovat monesta ympäristökamppailuista tutussa asetelmassa. Vastassa on iso yhtiö, jossa koko joukko ihmisiä palkkatyönä levittää omaa tietoaan Iijoen rakentamisesta. Se on silkkaa propagandaa. Pohjolan Voima on teettänyt juuri paksun ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, jonka mukaan joen kalasto paranee, päästöt vähenevät, kiinteistöjen arvo nousee, ja niin edelleen. Tätä koneistoa vasten seudun yksittäisten eläjien on nyt käytävä vapaa-ajallaan. On perehdyttävä lukemattomiin asioihin, ja jaksettava pitää tosiasioita esillä julkisuudessa. Tänä kesänä on uhrattu kolme kesäkuukautta YVA-selvitykseen perehtymiseen ja lausuntojen tekemiseen. Se on lyhyt aika, kun selvitys on olennaisilta osilta puutteellinen ja täynnä ristiriitaisuuksia, suuria asiavirheitä sekä ylimielistä asennetta. On tavattava poliitikkoja; esimerkiksi Pirtsi-venettä souti minua ennen vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän puheenjohtaja Pentti Tiusanen. Ylipäänsä yhtiön toiminta palautti tärkeäksi matkailutapahtumaksi muuttuneen Iijoki-soudun teemaksi jälleen joen puolustamisen, aivan kuten se oli soudun alussa 1980-luvulla. Yhteishengellä eteenpäin Nyt veneiden keulassa liehuvat Kollaja kestää -viirit. Ei Pirkko-Liisa Luhta tietenkään yksin ole Iijokikamppailua käymässä. Joen puolustajien määrä kasvaa koko ajan, ja yhteishenki on vahva. Aikaansa joelle on antanut esimerkiksi Eero Moilanen. Iijoki on myös Luonnonsuojeluliitolle niin periaatteellinen asia, etten ylläty

13 Tekijä&näkijä luonnonsuojelija 4/ teksti & kuvat Antti Halkka kun näen soutajien joukossa liiton Pohjois-Pohjanmaan piirin Merja Ylösen ja Mauri Huhtalan. Tuolla näyttää menevän vene, jossa Pekka Kaukko opastaa Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kurosta ja talouspäällikkö Pekka Kassilaa. Kaukko on Iijoen puolustaja jo toisessa polvessa. Hänen Jaakko-isänsä oli mukana saamassa Iijokea koskiensuojelulakiin, mutta kuoli aivoverenvuotoon kesken uuden taistelun vastinekirjelmää laatiessaan. Veneistä tervehditään Pirkko-Liisaa, mukana menee tytärkin Ounasveneessä, joka on puolustanut muitakin jokia. Ihmisiltä saa hirveästi tukea. Perheen kannalta on onni, ettei Pohjolan Voima aloittanut kun lapset olivat pieniä. Ovat he kyllä nytkin sanoneet olevansa Kollaja-orpoja. Kesäinen Iijoki huokuu vapautta ja kauneutta, mutta soutajat ovat nyt samaan aikaan kahdella joella, sillä oikealla ja Pohjolan Voiman rakentamissuunnitelman kuihduttamalla. Yhtiön suunnitelmissa joen vesi virtaisi jossakin pohjoisessa, uomaan jäisi niin vähän vettä, että kulkukelpoisuutta rakennettaisiin pohjapadoilla ja luonnontilaisuutta kaivinkoneilla. Se olisi pahinta vesirakentamista. Suunnitelma on kuitenkin hyvin markkinoitu poliitikoille, sanoo Pirkko-Liisa Luhta tarkoittaen Keskustaa ja vähän Kokoomustakin. Kestääkö Kollaja? Pirkko-Liisa Luhta luottaa siihen, että oikea tieto Iijoesta muokkaa poliitikkojen kannat. Allashan esimerkiksi tuottaisi vain 155 gigawattituntia sähköä vuodessa, kun sähkön tarve on vähenemässä. Esimerkiksi metsäteollisuuden sähkön käyttö vähenee Metsäntutkimuslaitoksen mukaan 50 Kollajan altaan verran 2020 mennessä. Kollaja myös tuottaisi runsaasti kasvihuonekaasuja, mikä ei vaikuta nykyaikaiselta energiapolitiikalta. Suojelijoiden puolella taistelussa Kollajasta on myös lohi. Sen palautukset Iijokeen aloitettiin kesällä. Ennen alajuoksun voimalaitoksia Iijoki oli lähes Kemijoen veroinen lohijoki. Pitkän suojellun jokiosuuden takia täällä on lohen paluulle mahdollisuus. Tekoallas ja lohi eivät sovi samaan jokeen. Asukkaat ovat sitä Matti Nieminen Vuoden 2009 ympäristöpalkinto Metsähallituksen luontopalveluille ja Iijoen puolustajalle Luonnonsuojeluliitto jakoi vuotuisen tunnustuksensa Maailman ympäristöpäivänä 5.6. Jyväskylän Luonto & Erä 2009 messuilla. Organisaationa palkittiin Metsähallituksen luontopalvelut. Henkilöpalkinnon sai Pirkko-Liisa Luhta Iijoen suojelusta. Metsähallituksen luonnonsuojelutehtäviä hoitava luontopalvelut kantaa vastuun kansallisomaisuutemme kestävästä hoidosta ja hyödyntämisestä. Palkinnon vastaanotti apulaisjohtaja Marja-Liisa Hintsanen. Metsähallituksen luontopalvelut on kyennyt pienilläkin resursseilla tekemään pitkäjänteistä työtä suomalaisten virkistysmahdollisuuksien ja luontomme puolesta. Kansallispuistoverkostomme kehittäminen ja hoito on ollut luontopalvelujen sitä ydinosaamista, josta me me kaikki suomalaiset saamme nauttia. Kiitoksemme on suunnattu koko luontopalvelujen organisaatiolle ruohonjuuritasolta johtajiin, onnitteli liiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Pirkko-Liisa Luhta sai palkinnon ansioistaan vapaaehtoisessa kansalaistoiminnassa. Pirkko-Liisa Luhta on laittanut itsensä kirjaimellisestikin likoon joen puolesta. Hän on johtanut jo kertaalleen suojellun joen puolustamista voimayhtiöiden uusia hyökkäyksiä vastaan avoimen ja laillisen kansalaistoiminnan keinoin, Sulkava kiitti. SLL on jakanut ympäristöpalkinnon vuodesta 1980 alkaen tunnustuksena ympäristömme hyväksi tehdystä työstä. Siihen ei liity rahapalkintoa. Kuvassa palkitsijat ja palkitut: saimaannorppa, SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava, Iijoen puolustaja Pirkko-Liisa Luhta sekä Marja-Liisa Hintsanen Metsähallituksen luontopalveluista. mieltä, että toista kertaa lohta ei heiltä viedä. Periaatekysymys Ympäristöpalkinto annetaan koko Suomen kannalta merkittävistä ansioista. Iijoki on koko maassa merkittävä suurjoki, mutta Luonnonsuojeluliitto näkee Kollaja-hankkeen myös yrityksenä purkaa koko koskiensuojelulaki. Lailla suojattiin kompromissina luonnoltaan arvokkaimmat kosket paljon tuhonneen vimmaisen rakentamisen jälkeen. Lailla suojellun joen rakentamisen suunnittelu horjuttaa pahoin yhteiskuntarauhaa ja ihmisten oikeustajua. Jos näin varmasti lain suojassa ollut ei tunnu enää olevankaan turvassa, voiko tämän hallituksen aikana enää luottaa mihinkään? miettii luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Suojellulla Iijoella mökkien määrä on nelinkertaistunut, kun lakiin on luotettu. Nyt ihmisillä on pakokauhua eikä kukaan halua ostaa maata, kertoo Pekka Kaukko yhden rauhan rikkomisen seurauksen. Luonto- ja erämessut

14 14 luonnonsuojelija 4/2009 Elämäntapa teksti Annukka Berg kuvitus Hannele Törrö Joutsenia remonttitarpeisiin Viime numerossa Viherpiipertäjä kysyi ekorakentamisesta, mutta lukijat halusivatkin keskustella korjausrakentamisen ja remontoinnin vihertämisestä: rakennuskannan korjaamisessa kun on suuremmat mahdollisuudet. Ekorakentamisen käsite sai huutia höttöisyydestään. Ekorakentaminen on jokseenkin yhtä kirkas käsite kuin ekoauto. Kannattaisi puhua täsmällisesti siitä, mitä tarkoittaa, toteaa kaupunkitutkija Kaarin. Tällaisia täsmällisempiä ilmauksia voisivat olla esimerkiksi rakennus, jota käytettäessä ei kulu fossiilisia polttoaineita tai talo, josta pääsee ostoksille, töihin ja kouluun julkisilla liikennevälineillä tai kävellen tai uudisrakennus, jonka rakennusmateriaalien hiilijalanjälki on x % pienempi kuin keskimääräisen vastaavan rakennuksen. Ekorakentaminen on jokseenkin yhtä kirkas käsite kuin ekoauto. Vanhassa vara parempi Olen nähnyt, että paljon energiaa kuluttavaa ökyrakentamista viherpestään korostamalla esimerkiksi joidenkin yksityiskohtien kuten vaikkapa kattomateriaalien ekologisuutta. Löysät puheet ekorakentamista voivat olla osa ideologiaa, jolla yhä kestämättömämmäksi muuttuvaa kulutusyhteiskuntaa yritetään suojata, pohtii ympäristöpolitiikan tutkija Ilmo. Vanhaa rakennuskantaa kannattaisi kunnostaa käyttäen vanhoja hyviä keinoja kuten myrkyttömiä punamulta- ja öljymaaleja, joiden käytöstä voi lukea vaikkapa Panu Kailan Talotohtori-kirjasta. Joutsenmerkistä takuu Myös markkinointikoordinaattori Antti on perehtynyt remontoinnin ekologisiin näkökohtiin. Ensin kannattaa tietysti pohtia, tarvitseeko remontoida. Jos remonttiin ryhtyy, Antti suosittelee ympäristömerkittyjä tuotteita: Joutsenmerkki takaa, että tuote on ympäristön kannalta parhaiden joukossa. Joutsenmerkittynä löytyy muun muassa keittiökalusteita, liimaa, rakennuslevyjä ja lämpöpumppuja. Myös esimerkiksi FSC-sertifioituja puutuotteita ja A-luokan kodinkoneita voi suositella. Sinänsä remontointi on tietysti pikkuasia, kun rakennusten elinkaaren isot valinnat tehdään rakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä. Arviot Eero Yrjö-Koskinen Tätä kirjaa et löydä kaupasta Ilmastonmuutoksen Pertti Mustonen: Satama. Julkaisija: Helsingin satama Hinta: ei tiedossa. Helsingin kaupungin entinen viestintäpäällikkö Pertti Mustonen julkaisi keväällä Vuosaaren satamaa koskeneen historiikin, jota on toistaiseksi jaettu vain lahjakappaleina poliitikoille ja elinkeinoelämän päättäjille. Hyvä niin, sillä teos sisältää runsaasti tökeröitä ja henkilökohtaisuuksiin meneviä väitteitä, joiden todenperäisyydestä voi olla monta mieltä. Suomen luonnonsuojeluliitto saa osansa Mustosen leimakirveestä. Kirjassa väitetään Fazerin tukeneen avokätisesti liiton toimintaa ja rahoittaneen luontoväelle suuren juridisen seikkailun, kymmenisen vuotta tunnontarkkaa satamahankkeen kaatamista, vastustamista, lykkäämistä ja kiusaamista valitusaseen avulla. Väitteet Fazerin rahoituksesta ovat perättömiä. Luonnonsuojeluliitto toteutti Vuosaaren sataman vastaisen kampanjan ilman ulkopuolisten rahoittajien tukea. Tämän voi jokainen tarkistaa Luonnonsuojeluliiton tilinpäätöksistä. Mustonen jättää kokonaan käsittelemättä satamahankkeen kauaskantoiset seuraukset, joista liitto varoitti jo hankkeen ensi metreillä. Näitä ovat erityisesti EU:n luontodirektiivin Natura-säädöksiä koskevat poikkeamat. Ne uhkasivat muodostua ennakkotapaukseksi luontodirektiivin soveltamisessa EU:n alueella. Luonnonsuojeluliitto puuttui asiaan, kun Naturasta aiottiin sataman takia jättää pois osa Porvarinlahden lintuvesien suojelualueesta. Tämä saatiin estettyä. Mustosen teoksessa käsitellään valitusmenettelyä tarpeettoman kielteisesti. Tässä kuten monessa muussakin rakennushankkeessa, valituksista oli kiistatonta hyötyä aluetta ympäröineelle luonnolle. Ne johtivat moniin parannuksiin, kuten melumuurin rakentamiseen ja lintujen pesimäajan huomioimiseen töiden aloittamisessa. Näin ympäristöhaitat vähenivät ja satama sai luvat. Luonnonsuojeluliiton ansiosta nousivat esille myös meren pohjassa olevan tributyylitinan (TBT) ruoppaamiseen liittyvät riskit, joista ympäristöministeriö laati sittemmin koko valtakuntaa koskevat ohjeet. Brian Fagan: Pitkä kesä. Ihmiskunnan historia ja ilmastonmuutos. Ajatus Kirjat 2009.

15 Elämäntapa luonnonsuojelija 4/ Viherpiipertäjä arjen Kolumni Palstalla lukijat kuvaavat ideoita ja ekologisen elämäntavan ongelmia Ilmasto kiittää ekoremontoijaa Rakennusten lämmitys tuottaa lähes kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että päästöjen karsiminen olisi kustannustehokkainta nimenomaan rakennussektorilla. Uusia rakennuksia on Suomen rakennuskannasta vain yhdestä kahteen prosenttia, kun taas vanhoista rakennuksista lähes neljään prosenttiin tehdään vuosittain peruskorjaus. Eniten ilmastohyötyjä saataisiinkin irti siitä, jos olemassa olevan rakennuskannan ekotehokkuutta parannettaisiin remonttien yhteydessä. Esimerkiksi VTT:n laskelmien mukaan vanhojen rakennusten energiatehokkuutta voidaan monin paikoin tehostaa puolella ja ylikin. Tällä hetkellä pientalojen energiakorjauksia tuetaan pääasiassa kotitalousvähennyksellä, jonka enimmäismäärä on nostettu 3000 euroon: esimerkiksi lämmitysjärjestelmän vaihdosta koituneet työkustannukset voi vähentää tuloverotuksessa. Pienituloiset voivat taas saada tarveharkintaista energia-avustusta, jota voi nyt käyttää paitsi uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon myös erilaisiin energiatehokkuutta lisääviin toimenpiteisiin. Energia-avustusta ei voi käyttää työvoiman palkkaamiseen vaan esimerkiksi lisäeristeiden hankkimiseen. Avustuksen suuruus on neljännes hyväksytyistä kustannuksista. Myös kerros- ja rivitaloasunnoille myönnetään energia-avustuksia. Avustuksia voi saada esimerkiksi rakennuksen eristeiden lisäämiseen, ikkunoiden ja parvekeovien parantamiseen sekä ilmanvaihtoja lämmitysjärjestelmien ekotehostamiseen. Avustusten saamisen ehtona on kuitenkin yleensä energiakatselmuksen teko. Itse energiakatselmuksen teettämiseen voi tosin saada avustusta. Seuraavassa numerossa Onko vain rikkailla varaa ympäristöystävällisyyteen? Luomutomaatit ovat kaupassa usein kalliimpia kuin tavanomaisesti viljellyt, energiaa säästäviin laitteisiin pitää ainakin ostovaiheessa sijoittaa rahaa, ja junalla matkustava joutuu monesti pulittamaan pidemmän pennin kuin lentokoneella suhahtava. Tuleeko ympäristöystävällinen elämäntapa kalliimmaksi kuin vähemmän ekologinen? Kerro lyhyesti ajatuksistasi ja kokemuksistasi viimeistään mennessä osoitteeseen Liitä viestiin mukaan etunimesi, ammattisi/ harrastuksesi sekä kotipaikkasi. Kolumnistina Toimitussihteeri Liisa Hulkko Mikä luonnonsuojelijaa naurattaa? Meitä luonnonsuojelijoita pidetään helposti vakavina. Eikä ihme. Suomen ympäristön tila ei paljoa hymyilytä. Eipä arvaisi, millainen naurunremakka Kotkankadun toimistossa kaikuu. Itse en ole koskaan ollut työyhteisössä, jossa naurettaisiin niin paljon kuin Luonnonsuojeluliitossa. Mutta mistä täällä oikein vitsaillaan? Tarkkailin parin viikon ajan palavereissa ja käytävillä, mikä luonnonsuojelijoita oikein naurattaa. Ei liene yllätys, että eniten höristiin samoille asioille kuin muuallakin. Vitsailtiin sikainfluenssasta ja MM-urheilukisoista sekä hekoteltiin työpaikan sisäisille kommelluksille. Ympäristöasioista päivän politiikka nostatti viiltävintä vinoilua ja sarkasmia. Ei voi olla totta, alkoi moni kommentti ja sai aikaan mustaakin mustempaa huumoria ja epäuskoisia nauruntyrskähdyksiä. Seppo Leinosen uusin pilapiirros Iijoen suojelusta riemastutti sekin. Huumoria käytetään siis selviytymismenetelmänä. Selvä pyy. Ja sekava Metso, voisi luonnonsuojelija lisätä. Mutta osaa luonnonsuojelija nauraa itselleenkin. Itseironia, tuo huumorin hienoin laji, oli laajasti käytössä. Naurua itselle ja vähän toisillemmekin, Luon- Selvä pyy. Ja sekava Metso, voisi luonnonsuojelija lisätä. pitkä kesä On mielenkiintoista lukea, mitä uutta sanottavaa arkeologian ja antropologian tutkija Brian Faganilla on ilmastonmuutoksesta. Vastaus on yksinkertainen. Ei juuri mitään. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että Faganin lähestysmistapa on hyvin antroposentrinen. Teoksessa ei pohdita juuri lainkaan sitä, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on ihmisyhteisöjen lisäksi muihin lajeihin. Fagan kuvaa kirjassaan ihmiskunnan sopeutumista vaihteleviin ilmasto-olosuhteisiin viimeisen vuoden aikana. Keskeinen havainto on se, että väestönkasvun, kaupungistumisen ja teollisen vallankumouksen myötä ihminen on tullut yhä haavoittuvammaksi ilmastonmuutokselle samalla kun siihen reagoiminen on tullut kalliimmaksi. Leo Stranius Faganin mukaan eloonjääminen on kiinni suuruusluokasta. Pienet metsästäjä- ja keräilijäkulttuurit (eivät toki kaikki) ovat vuosituhansien kuluessa selviytyneet ilmaston muuttuessa ketteryytensä ja liikkuvuutensa ansiosta. Haavoittuvuus on lisääntynyt kun ryhmät ovat asettautuneet pysyvästi asumaan. Nyt meneillään oleva ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen lisää sään ääri-ilmiöitä, jotka voivat tappaa kerralla tuhansia ihmisiä. Nykyisen kulttuurin haavoittuvuus ei koske pelkkää ruuan tuotantoa. Tiheään asutut rannikkoseudut, sähköriippuvuus ja tietoliikenneyhteydet sekä puhtaan juomaveden saanti, ovat kaikki haavoittuvaisia sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Fagan vertaa nykyihmisen kulttuuria tankkeriin, joka ei selviydy myrskyssä yhtä ketterästi kuin pienempi purjealus. Yhtä hyvin voidaan puhua tuhoisaan myrkyyn joutumassa olevasta Ruotsin-laivasta. Vain murto-osa matkustajista on keskittynyt hoitamaan koneita. Loput ostavat ja myyvät erilaisia turhakkeita keskenään ja viihdyttävät toisiaan. Kannella olevilla ei ole minkäänlaista merikorttia tai sääennustetta, eivätkä he edes pysty olemaan yhtä mieltä siitä, mihin heitä tarvitaan. Pieni osa äänekkäitä skeptikoita väittää edelleen, että mitään myrskyä ei ole edes olemassa tai, että sen vaikutukset ovat suotuisat. Vain harva huolestuu siitä, että pelastusveneitä ja -liivejä riittää vain joka kymmenellelle eikä oikein kukaan uskalla sanoa ruorimiehelle, että kurssia kannattaisi muuttaa ja äkkiä. nonsuojeluliitolle ja ympäristöliikkeelle yleensäkin. Meissä on aivan upeaa pilapiirrosainesta. Saimme esimerkiksi vastikään tuttua palautetta siitä, miten SLL on valtakunnan virallinen valittaja, jossa risuparrat vastustavat kaikkea. Tuo onkin kääntynytkin epäviralliseksi sloganiksi, joka sanotaan pilke silmäkulmassa: Välitämme, siis valitamme. Komediaa tehdään usein stereotypioiden avulla. Minusta on ollut hykerryttävää huomata, miten stereotypiat on saatu käännettyä puolellemme. Käytämme niitä itse ja nimittelemme toisiamme iloisesti hippihörhöiksi ja telaketjuaktivisteiksi. Itseironiasta ponnistaa myös viereisen sivun Viherpiipertäjäpalstan nimi. Mutta näkyykö Kotkankadunkin käytävillä sykähtelevä huumori ulospäin? Suomen luonnonsuojeluliitolla on hyvä, luotettava maine. Meihin uskotaan. Mutta onko asiallinen, vakava asennoituminen ainoa tapa olla uskottava ja luotettava? Ehkä tietyissä tilanteissa. Myös huumorilla voi vaikuttaa, vaikka se vaikea laji onkin. Kun ihminen nauraa, niin ihminen kokee paremmin, on paremmin läsnä, näyttelijä Outi Mäenpää muotoili asian aikoinaan Luonnonsuojelijan haastattelussa (04/06). Hienosti sanottu. Ja taitavalla itseironialla voimme riisua vastapuolen aseet. Katuuskottavuus syntyy löysästä piposta.

16 16 luonnonsuojelija 4/2009 Elämäntapa 22 ND BIO REX MAXIM KINOPALATSI ANDORRA DUBROVNIK KINO ENGEL Helsinki International Film Festival BIO REX MAXIM KINOPALATSI ANDORRA DUBROVNIK KINO E VUODEN ODOTETUIMMAT ELOKUVAT KAIKKIALTA MAAILMASTA R&A_WWf.indd :46:31

17 Elämäntapa luonnonsuojelija 4/ teksti & kuva Matti Nieminen Minä ja suo Palstalla suomalaiset kertovat suhteestaan suohon Luonnonsuojelija 2029 Lipposelle ja Korholalle ilmastosyytteet Bonnin ilmastotuomioistuin on jälleen asettanut syytteeseen päättäjiä luvun ilmastorikoksista. Vuonna 2019 YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön yhteyteen perustetun ilmastotuomioistuimen tehtävä on arvioida sitä, ketkä viivyttivät välttämättömiä päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaikka kaikki tieto ja teknologia oli ulottuvillamme. Suomalaisista syytteeseen asetettiin entinen pääministeri Paavo Lipponen ja ex-europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola. Aiemmin tuomituksi ovat joutuneet mm. Yhdysvaltojen ja Italian entiset presidentit George W. Bush ja Silvio Berlusconi. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on vastustanut ilmastotuomioistuimen kovia, jälkikäteen langetettuja, kymmenien vuosien vankilatuomioita raivoisasti. Suomen luonnonsuojeluliitto ei halua kommentoida asiaa. Palstalla esitellään Luonnonsuojelija-lehden uutisia tulevaisuudesta Jo 95% Suomen sähköstä ekoenergiaa Ekomerkityn sähkön myynti kasvoi edellisvuodesta 10 prosenttia. Ekoenergiaa tuotettiin vanhalla vesivoimalla ja aaltovoimalla, tuulivoimalla ja hiilidioksidin talteenotolla varustetulla biopolttoaineella. Suomen luonnonsuojeluliiton ekomerkitty sähkö kattaa nyt yli 95-prosenttisesti koko Suomen sähköntuotannon. Pohjoismaissa osuus on tätäkin korkeampi. Ekomerkityn sähkön suosio on ollut vuosia vakaassa kasvussa. Sen sijaan on ollut yllätys, että tiukemmilla kriteereillä varustettu platinanorppasähkön kysyntä kasvoi edellisvuodesta peräti 34 prosenttia. Normaalia tiukemmat ympäristökriteerit täyttävälle sähkölle on selvästi kova kysyntä, Suomen luonnonsuojeluliitosta todetaan. Suo lapsen silmin toimittanut Laura Manninen Taiteen reviirillä Palstalla esitellään luonnonsuojelullinen taideteos. Taiteilija kertoo itse teoksestaan. Aurinkoisena loppukesän päivänä lapsiperhe saapastelee Outokummun kiistellylle Viurusuolle. Kurkien huuto kuului jo metsätaipaleelle. Lapset etsivät käsiinsä ilmakuivatut kepit, kun suo aukeaa edessä. Retken jälkeen kymmenvuotias Linnea Nieminen kertoo kokemastaan. Mitä asioita sinä katsoit suolla? Suon värisävyä, se oli kaunis. Ja niitä metsäsaaria. Millainen värimaailma oli? Erittäin pehmeä ja sellainen utuisen vihreä. Ei mitään kirkkaan räikyvää. Miltä suolla tuntuu? Siinä on sellainen oma pieni kiva jännityksensä, koska usein sanotaan, että suolla voi upota. Oliko pettymyksiä tai oliko jokin toisin kuin odotit? Olisin halunnut punaisia karpaloita. Ei ollut mitään odotuksia, se oli mun eka kerta suolla. Odotin, mitä olen elokuvissa nähnyt. Odotin tasaista. Mutta siellä oli aika paljon puita. Entäs itikat? Mun mielestä ei ollut. Mentiin sinne toisaalta aika aamusta. Mutta läheisessä metsässä oli sitten kai ne suon itikatkin. Taisit löytää lakkojakin Mä en ole ikinä tykännyt lakoista. Oli kiva kuitenkin löytää, kun niitä ei löydä usein. Oli vähän sellainen jes-olo. Pitääkö soita suojella? Jos suota käytetään johonkin bensaan tai mihin sitä nyt käytetään, niin kyllä soita pitää suojella. Suomi on siitä erikoinen maa, että Minun suoni meillä on näitä soita. Jos me ne tuhotaan, niin hienosti menee... Lähtisitkö uudestaan? Kyllä mä lähtisin, kunhan on hyvät eväät. Suklaata. Linnea Nieminen Oli tyyni ja aurinkoinen loppukesän päivä, kun lähdimme perheen kanssa suolle. Äiti tietysti tarkisti, oliko mukana kumisaappaat, lämmin paita, ulkohousut, hyttysmyrkky ja... Joo, joo! Suolle piti kävellä autopaikalta noin kilometri. Polun varrella oli loistava mustikkapaikka! Mustikoita oli puskat pullollaan. Rakastamme mustikoita, ja menimme tietysti aivan sekaisin. Meillä ei vaan ollut mitään mihin kerätä niitä, joten päätimme tulla paluumatkalla uudestaan. Metsän takaa alkoi kuulua vähän samanlaista ääntä kuin juna jarruttaa. Ääni oli metallinen ja kuuluva. Minä, Elsa, Johannes ja myös äiti olimme ihan ihmeissämme tuosta äänestä. Isä paljasti meille, että ne olivat kurkia. Niiden ääni kuului suolta. Hetken kuunneltuamme jatkoimme matkaa. Vihdoinkin pääsimme suolle. Siinä oli kauniit värit, ja jossain kohtaa suota oli kuin saaria. Yhdessä tuollaisessa metsäsaarekkeessa oli ollut tulipalo sen huomasi siitä, että jotkut puut olivat toiselta puolelta kärventyneitä. Söimme siellä eväämme ja löysimme ilmakuivatut kepit. Ne olivat siitä erikoisia että ne olivat kestäviä mutta kevyitä. Otimme sellaiset avuksemme. Löysimme suon reunasta kullanvärisiä muuraimia eli lakkoja. Huomasimme myös karpaloita, jotka tosin olivat vielä harmiksemme raakoja. Kun isä tunnusteli paluureittiä hänen keppinsä upposi. Se oli suonsilmä! Kokeilimme kuinka syvälle isän keppi meni, ja se upposi yli metriin. Takaisin tullessamme keräsimme vielä tyhjään eväsrasiaan mustikoita piirasta varten. Nam! Linnunlaulun kotiinpaluu Milja Viita: Linnunlaulun kotiinpaluu (2009) Videoteoksessa esiintyy lapsiryhmiä Suomesta ja Keniasta. Lapset matkivat omien metsiensä uhanalaisia, laulavia metsälintuja. Valkokankaita on neljä. Jokaisella kankaalla yksi lapsiryhmä esiintyy vuorollaan ja muut kuuntelevat hiljaa. Sekä Keniassa että Suomessa lapset olivat motivoituneita työskentelyyn ja ottivat imitoinnin tosissaan. Loppua kohden oma työskentelyvarmuuteni ja työskentelyintesiteetti parani, mikä myös auttoi lapsia keskittymään. Keniassa mukana kuvauksissa oli opas, joka kertoi lapsille paikallisen metsän linnuista ja niiden elintavoista sekä opetti lintujen imitointia. Suomessa kerroin itse ennen kuvauksia hieman linnuista ja opettelimme ääniä CD:n avulla. Lajeista oli mukana mm. käenpiika, tiltatti, haarahaukka, valkoselkätikka, Sokoke scops owl, Amani sunbird, Tropical boubou ja Forest batis. Haastavinta teoksen tekemissä oli saada kokoon lapsiryhmä, joka pystyy työskentelemään yhdessä. Myös lasten kiinnostuksen ylläpitäminen oli melko haastavaa, koska kuvaaminen voi olla puuduttavaa ja tylsää, metsissä on usein hyttysiä ja paikoillaan pysyminen vaatii lapsilta paljon. Työ syntyi Siemenpuusäätiön ja Taitelijayhdistys Muu ry:n kilpailun kautta. Osallistuin ammattitaiteilijoille suunnattuun Mitä maailman metsissä huudetaan? -ideahakuun. Teosidea herätti kiinnostusta ja se valittiin toteutettavaksi. Teos on puheenvuoro luonnonmetsien monimuotoisuuden puolesta. Teos julkaistaan kansainvälisen yksilajisten puuviljelmien vastaisena päivänä Helsingissä Narinkkatorilla. Tämän jälkeen se on esillä Heurekasssa.

18 18 luonnonsuojelija 4/2009 Näkökulmat Palstalla visaisiiin kysymyksiin haetaan vastausta eri suunnilta. Ehdota aihetta: Paljonko Suomeen mahtuu susia? toimittanut Liisa Hulkko Palstalla pohditaan, mikä olisi suotuisa susien suojelun taso ja miten paljon susia Suomeen mahtuu. Kysymykseen vastaavat Luonnonsuojeluliiton suurpetovastaava Riku Lumiaro, susipolitiikasta hiljattain väitellyt Outi Ratamäki sekä Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro, joka on myös Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. Suomessa on tilaa susille ja ihmisille Suomea markkinoidaan Euroopan susireservaattina, vaikka eteläisessä Euroopassa on huomattavasti enemmän susia suuresta asukastiheydestä huolimatta. Pohjolan vähäinen susimäärä johtuu kielteisestä asenneilmapiiristä. Suomessa voisi hyvin elää sutta. Suomi on metsien maa. Hirvi- ja valkohäntäkauriskantamme ovat runsaat, ja lisäksi sudelle on tarjolla vaihtoehtoisia saaliseläimiä, kuten metsä- ja täpläkauriita, metsäpeuroja, majavia ja jäniksiä. Luontomme kykenisi hyvinkin elättämään sutta. Eurooppaan ja jopa muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on harvaan asuttu maa: täällä asuu ainoastaan 17,1 asukasta neliökilometriä kohden. Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa on jopa alle viisi ihmistä neliökilometrillä eli lähes kaksi kolmasosaa maastamme on erittäin harvaanasuttua. Suomessa elää hukkaa. Se on vähän, sillä esimerkiksi Espanjassa arvioidaan elävän 2000 ja Italiassa sutta, vaikka siellä ei ole laajoja ja yhtenäisiä erämaaalueita. Espanjassa asuu peräti 91,4 ihmistä neliökilometrillä, ja Sutta pidetään edelleen ihmiselle vaarallisena. maa on Suomea huomattavasti karjatalousvaltaisempi. Vaikka ihmisten puheissa Suomea markkinoidaan Euroopan susireservaattina, todellisuudessa se ei pidä paikkaansa. Miksi pohjolassa on vähän susia? Sutta pidetään edelleen ihmisille vaarallisena. Myöskään suden aiheuttamia vahinkoja ei tahdota hyväksyä, vaikka ne korvataankin. Liikenteessä ja muissa onnettomuuksia kuolee enemmän kotieläimiä, koiria ja varsinkin poroja kuin sudet tappavat. Susi ei ole päässyt pahan leimastaan vaan pikemmin asenneilmapiiri on jyrkentynyt. Kärjistäen voi sanoa, että mitä paremmin meillä menee, sitä suurempana uhkana koemme suden. Viime vuosina susien salametsästys on lisääntynyt, lupapolitiikka on höllentynyt ja kaatomäärät ovat kasvaneet. SLL on jo pitkään toivonut, että Suomessa eläisi vähintään sutta. Tällöin ne eivät olisi vaarassa hävitä, sillä Venäjän Karjalan susikanta on romahtanut, eikä maahamme enää suuntaudu entisen kaltaista susien tulomuuttoa. Tämä pienin mahdollinen susikanta ei myöskään aiheuttaisi ylivoimaista haittaa haja-asutusalueen ihmisille ja heidän elinkeinoilleen. Suomessa on yllin kyllin tilaa niin susille kuin ihmisille. RIku Lumiaro Petoasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto Väärä kysymys? Susien suojelua ei pidä tarkastella pelkästään ekologisena kysymyksenä, vaan laajemmin yhteiskunnallisena ongelmana. Tulisi miettiä, mikä on mahdollinen suden suojelutaso tällä hetkellä Suomessa ja miten sitä tasoa saataisiin nostettua. Osuvampi kysymys olisi miten suden suojelutasoatasoa saataisiin nostettua. Susien suojelu on paljon suurempi kysymys kuin mihin suotuisan suojelutason ekologiset määrittelyt ikinä pystyvät vastaamaan. Suotuisan suojelutason määritteleminen susipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi perustuu illuusioon siitä, että suden suojelu olisi ekologinen kysymys. Luonnonsuojelusta ei tule puhtaasti ekologista kysymystä, vaikka muuttaisimme yhteiskuntajärjestelmämme demokratiasta ekokratiaksi, koska silloinkaan päättäjät eivät pääsisi yhteisymmärrykseen siitä, millaiseen suojeluun tulisi pyrkiä. Toinen vielä suurempi illuusio on näkemys, että ekologia olisi erillinen oma ulottuvuuteensa, joka olisi määriteltävissä tai kontrolloitavissa vain sen omilla lainalaisuuksilla ja että tämän jälkeen siitä voitaisiin soveltaa politiikkaa. Vaikka käännän katseeni ekologiasta yhteiskunnallisiin oikeudenmukaisuuskysymyksiin, olen monin tavoin suden suojelun puolesta. En vain usko sellaisen politiikan tehokkuuteen, jossa väkisin pyritään viemään läpi tavoitteita, jotka ovat monin tavoin ristiriitaiset, nurinkuriset tai yhteen sopimattomat niihin olosuhteisiin nähden, joissa susien kohtalo todellisuudessa ratkaistaan. Susia ei suojella ekologisiin faktoihin tuijottamalla. Todelliseen suden suojelupolitiikkaan päästään vain, jos käsitellään ja hoidetaan niitä yhteiskunnallisia reunaehtoja, joita susikysymyksen ympärille ja sen sisään on kietoutunut. Suden suotuisasta suojelutasosta huolehtimiseen tarvitaan ennen kaikkea susipolitiikan hoitosuunnitelmaa. Osuvampi ja realistisempi kysymys olisi, mikä on mahdollinen suden suojelutaso tällä hetkellä Suomessa ja miten sitä tasoa saataisiin nostettua. Outi Ratamäki Yhteiskuntatieteiden tohtori, Joensuun yliopisto Susia Suomeen sopivasti Susien määrä ei ole ratkaiseva kysymys, vaan niiden käytös. Osa susista on menettänyt luontaisen arkuutensa. Tästä syystä susipelko ja -kielteisyys on lisääntynyt. Suden kuuluu asua saloilla, poissa ihmisten silmistä, ja sen kantaa kuuluu säädellä. Myös suden pitää olla metsästettävä laji ja sellainen se voi tulevaisuudessa ollakin. Nuoruudessani 1960-luvulla suden näkeminen oli harvinaista. Susia oli, mutta havaintoja niistä tehtiin lähinnä jäljistä. Sudet elivät saloilla, kaukana ihmisasumuksista, eikä niille tullut mieleenkään tulla kyliin tai kirkonkyliin raatelemaan lampaita tai koiria. Suden saaminen saaliiksi oli vaikeaa. Kaikista metsän eläimistä susi lienee viekkain ja ovelin. Voi olla, että nykyinen susimäärä runsaat 300 yksilöä, kun pennut lasketaan mukaan on suurempi kuin silloin. Susien määrä ei ole kuitenkaan ratkaisevan paljon noista ajoista muuttunut, mutta käytös on. Osa susista on menettänyt arkuutensa ja liikkuu pelotta ihmisten lähellä. Susien tekemät vahingot ovat kasvaneet. Poroja, lampaita ja koiria joutuu niiden saaliiksi. Tästä johtuu myös ihmisten kasvanut kielteisyys susia kohtaan. Tuskin kukaan haluaa hävittää Suomesta susia sukupuuttoon, mutta ihmiset eivät ymmärrettävistä syistä halua näitä petoja asumustensa liepeille. Vaikka myös aiheetonta susipelkoa esiintyy, ei ihmisten tuntoja pidä vähätellä. Tavallinen maalaisjärjellä varustettu ihminen ajattelee aivan oikein, että suden kuuluukin asua saloilla, poissa ihmisten silmistä. Meillä Suomessa on etuoikeus nauttia kaikkien eurooppalaisten suurpetojen läsnäolosta. Karhu, susi, ilves ja ahma kuuluvat Suomen luontoon. Metsästäjät eivät halua hävittää näitä petoja, mutta haluavat säädellä metsästyksellä petokantoja. Myös suden pitää olla metsästettävä laji ja sellainen se voi tulevaisuudessa ollakin. Suden hoitosuunnitelmassa määriteltiin suden suojelun suotuisaksi tasoksi 20 lisääntyvää paria. Se on se määrä, jolla suden suojelu on biologisesti katsottuna suotuisalla tasolla. Metsästäjät ovat omalta osaltaan sitoutuneet hoitosuunnitelman periaatteisiin. Toivomme, että myös kaikki muut tekevät niin. Lauri Kontro Puheenjohtaja, Suomen Metsästäjäliitto-Finlands Jägarförbund

19 luonnonsuojelija 4/ kuvitus Max Liimatainen Lukijoilta Lähetä mielipiteesi osoitteeseen: (Viestin max pituus 2000 merkkiä) Metsäluontoamme ryöstetään Myös espanjansiruetanat ovat vieraslajeja Metsäpääomamme otetaan tehokäyttöön kaikki pois -menetelmiä noudattaen, ajattelematta mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuudessa. On järjen köyhyyttä repiä kannotkin pois, ja sitten korvata kasvuenergia kemiallisilla lannoitteilla. Kannot revitään isoilla koneilla kasoihin, kuljetetaan suurilla rekoilla murskaamoihin harvoina, suurelta osin ilmaa sisältävinä kuormina, ja lopuksi murskataan hakkeeksi ja kuljetetaan jonnekin polttolaitokseen. Kuinkahan suuri lienee energiahyöty tämän touhun kokonaisuutta ajatellen? Miten luonto tulevaisuudessa vastaa ilmaston, pieneliöstön tai vaikkapa humuspitoisuuden muutoksiin? Pitääkö nykysukupolven peruuttamattomat virheet jättää jälkipolvien kärsittäväksi? Ihminenhän ei tiedä, miten sen toiminta vaikuttaa luonnon tasapainoon pitkällä aikavälillä. Ihminen sekoittaa geenimuuntelulla, nanotekniikalla tai muilla toimenpiteillä miljoonien vuosien aikaisen kehityksen tulosta. Tiede muuttuu jatkuvasti, vanhoja tunnettuja tieteen määrittelemiä ja sen hetkisiä tosiasioita hylätään, ja uusia ennen tuntemattomia tieteen saavutuksia tulee tilalle. Kaikki tapahtuu ajattelematta, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan, oletetaan ja arvaillaan vain. Näinkö tämän kaiken pitää jatkua siihen saakka kunnes huomataan, että mitään ei ole enää tehtävissä, tai kuinka paljon onkaan sotkettu luonnon järjestelmää peruuttamattomasti. Luonnon omien järjestelmien keinotekoinen muuttaminen ennen täydellistä varmuutta näiden toimenpiteiden seurauksista sekä luonnonvarojen holtiton tuhoaminen ovat vain näennäisen hyvinvoinnin saavuttamista. Tämäkin hyvinvointi tulee todellisuudessa vain kaikkein rikkaimpien ihmisten osalle, ja vieläpä vain ahneuden tähden. Näin ei saisi olla, jos kerran ihmistä pidetään viisaana älyllisenä olentona. Mikko Hippeläinen Jo pitkään on tiedetty, että espanjansiruetana, ns. tappajaetana on levinnyt meillekin vieraslajina tuontikasvien mukana. Sitä on erityisen runsaasti esiintynyt tänä kesänä leudon talven ja sateisen kesän ansiosta. Talvehtineet pienet etanat käyvät keväällä ja kesällä kasvien kimppuun ja kasvavat pian 7 14 sentin pituisiksi aikuisiksi, jotka lisääntyäkseen munivat jopa 400 munaa. Siellä, missä tämä laji yleistyy, se popsii puutarhoissa lähes kaikkien kasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita. Jos tällaisia outoja etanoita esiintyy runsaasti, niin kysymyksessä on jokin ulkomailta tullut siruetana. Niiden väri vaihtelee ruskeasta mustaan. Isoin kotimainen etana, ukkoetana esiintyy yksittäin eikä ole vahingollinen. Se syö vain sieniä ja hajoavia kasvinosia. Vaikka tämän lajin leviämisestä aiheutuu vahinkoa puutarhoille ja Luonnonsuojelija unohti pienet puolueet Protestoin Luonnonsuojelijan (03/09) tapaa opastaa lukijoita äänestämään EU-vaaleissa. Ison jutun otsikkona on Äänestä luonnon ja ympäristön puolesta. Sitten esitetään eduskuntapuolueilta saadut vastaukset niille esitettyihin kysymyksiin. Luonnonsuojeluliiton kaltaisen kansalaisjärjestön pitäisi tietää, että elämää ja arvokasta toimintaa on eduskuntapuolueiden ulkopuolellakin. Nyt annetaan lukijalle sellainen kuva, että vain eduskuntapuolueiden ehdokkaita äänestämällä voi äänestää luonnon ja ympäristön puolesta. Vaikka kaikkien ehdokkaita vaaleihin asettaneiden puolueiden vastausten esittely viekin vähän enemmän tilaa, kaikki puolueet pitäisi silti ottaa mukaan, jotta lukijalle tarjottaisiin muitakin kuin eduskunnassa olevien puolueiden vaihtoehtoja. Toivon, että lehti muistaa tämän, kun ollaan valmistautumassa seuraaviin eduskuntavaaleihin ja kunnallisvaaleihin. Tapio Siirilä maataloudelle, viranomaisten toimesta ei ole kuitenkaan ryhdytty toimenpiteisiin sen maahantuonnin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tämän vuoksi olisi jokaisen maamme luontoarvojen säilymisestä huolestuneen kansalaisen ja asukasyhdistysten herättävä toimimaan. Etanatutkijoiden mielestä espanjansiruetanalla ei ole luonnossa muita vihollisia kuin pakkanen ja kuivuus, jotka voivat ehkäistä leviämistä. Espanjansiruetana voi selvitä talven yli lumen alla. Talvehtiminen vaikeutuu, jos niiden oleskelupaikoilta poistetaan kuihtunut aluskasvillisuus, turhat pusikot ja lehtikasat puutarhoista ja lähiluonnosta. Kun taloyhtiöt järjestävät syksyn pihatalkoitaan, niin samalla voisi näin torjua etanoita lähiympäristöstä tutkijoiden neuvoja noudattaen. Massaesiintymät saadaan aisoihin korjaamalla pihoilta lehtikasat ja avokompostit, keräämällä etanat pois aamuin illoin ja tappamalla kiehuvalla vedellä, minkä jälkeen ne voi laittaa sekajätteisiin. Etanan esiintymisalueilta ei pidä viedä kasveja tai multaa saastumattomille alueille. Puutarhajätettä ja maata ei pidä heittää luontoon. Valtion ja kuntien viranomaisten olisi kannustettava ja tuettava tällaista vapaaehtoista kansalaistoimintaa. Onhan vastikään käynnistetty kansallisen vieraslajistrategian valmistelu useiden ministeriöiden yhteistyönä. Jo ennen sen valmistumista olisi huolehdittava vahingollisten lajien torjunnasta ja siitä tiedottamisesta. Espanjansiruetanasta saa lisätietoa mm. eläinmuseon verkkosivuilta (www.fmnh.helsinki.fi ) OIKAISU: Eila Rantala Vantaa Luonnonsuojelijan (03/09) artikkelissa puhuttiin Tradekaan kuuluvista Joutsenmerkityistä Valintaloista. Siwat, Valintatalot ja Euromarketit omistava Tradeka Oy muutti nimensä Suomen Lähikauppa Oy:ksi. Mustin murkinoista Luonnonsuojelijassa on käyty keskustelua lemmikkien ekologisesta ruokavaliosta. Koiran ruokinnassa suositellaan usein käytettäväksi riisiä, hirssiä ja tattaria, koska ne eivät useinkaan aiheuta koiralle allergiaa. Varsinkin riisiä käytetään allergiakoirilla eliminaatioruokinnassa pohjana, sillä se on kaikkein turvallisin. Valitettavasti riisi ei sitten olekaan ympäristöystävällisimmästä päästä. Kotimaisista viljoista vehnä on kaikkein herkimmin allergisoiva, ja ruis lienee liian voimakas koiran vatsalle. Ohran käytöstä minä en ole ainakaan kuullut, mutta miksei suurimoita voisi kokeillakin. Ja kauravelli on parasta lääkettä vatsavaivoihin pellavansiemenillä höystettynä. Koiran ruokinta kotiruualla vaatii perehtymistä ja varsinkin kasvavan koiran ruokinta on hyvinkin tarkkaa. Varsinkin voimakaskasvuisilla roduilla pienetkin virheet ruokinnassa kasvuvaiheessa voivat johtaa luusto- ja nivelvaivoihin Nora Suojanen Pöytyä

20 20 luonnonsuojelija 4/2009 norpan menot tapahtumat Tule nauttimaan alkusyksyn luonnosta Kahdeksalla paikkakunnalla on vielä luvassa syksyisiä Löydä luonto läheltäsi -retkiä. Retkillä tutustutaan paikkakunnalta valittuun, kiinnostavaan lähiluontokohteeseen asiantuntevien oppaiden kanssa. Tarkemmin voi retkiin tutustua osoitteessa Helsinki, Mustavuori Ma Mustavuoren kallioita ja lehtoja. Kokoontuminen: klo bussin 96 päätepysäkillä (Porslahdentien ja Niinisaarentien risteyksessä). Retken kesto: 2,5 h. Ma Syyslintuja Mustavuorella. Kokoontuminen: klo bussin 96 päätepysäkillä (Porslahdentien ja Niinisaarentien risteyksessä). Retken kesto: 2,5 h. Mukaan: kiikarit. Lisätietoja: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Kaisa Hauru, p , Markus Seppälä, Helsyn järjestösihteeri, p Hollola, Tiirismaa Ke 2.9. Sieniä suolla ja suon laidoilla. Kokoontuminen: klo 18 Hollolan yläasteen 1 ja 2 rakennuksen välisellä parkkipaikalla (Terveystie 10). Retken kesto: 2,5 h. Mukaan: sienikori ja -veitsi. Lisätietoja: Hollolan ympäristöyhdistys ry, Matti Laurila, p , Jyväskylä, Harju Ti Georetki jääkauden jäljille. Kokoontuminen: klo Harjulla Vesilinnan edessä. Retken kesto: 2 h. Lisätietoja: Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Kristiina Eskonen, p Kirkkonummi, Sundsbergin metsä Su Syksyinen luontokuvausretki aarniometsään. Kokoontuminen: klo 10 Sipulin leirikeskuksen parkkipaikka Masalassa, puistotien loppupäässä. Retken kesto: 3 4 h. Mukaan: kumisaappaat, eväät, kamera ja mahd. jalusta Lisätietoja: Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry, Tom Hindsberg, p , Veli-Risto Cajander, p Kuopio, Neulamäki-Vuorilampi Ma Rapsakat rouskut ja sulosuppilot. Kokoontuminen: klo 18 Maxi Kodintukun parkkipaikalle Särkilahden puoleiseen päähän (Leväsentie 5). Retken kesto: 2 3 h. Mukaan: sienikori ja -veitsi. Lisätietoja: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry (KLYY), Marja Tenhunen, aluesihteeri, , marja. Saarijärvi, Mannilan männikkö La Luonto linssin takaa - Mannilassa. Kokoontuminen: klo Matoniemi (Matosalmentien päässä). Retken kesto: 2 3 h. Mukaan: kamera, luova mieli, eväät. Lisätietoja: Saarijärvenseudun luonnonystävät ry, Mira Koivunen, p , Hanna Lamminen, p hanna. Tampere, Suolijärvi Su Sieni- ja tutkimusretki. Kokoontuminen: klo 11 Suolijärven ulkoilumajalla (Suolijärvenkatu 7). Retken kesto: 2 h. Mukaan: sienikori ja -veitsi, eväät. Lisätietoja: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, Juha Lehmusnotko, Vihti, Kokkokallio La Sienet ja käävät syynissä. Kokoontuminen: klo Haapakyläntien ja Koivukujan risteyksessä. Retken kesto: 3 h. Mukaan: eväät. Lisätietoja: Vihdin luonto, Martti Paavilainen, p , Retket ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. - Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. - Osallistuminen ei vaadi aiempaa retkikokemusta tai luonnontuntemusta. - Retkille kannattaa varautua hyvillä, maastoon sopivilla jalkineilla ja säänmukaisella vaatetuksella. - Mukaan kannattaa varata juotavaa, ja halutessaan myös evästä. - Tutustu tarkemmin retkikohteisiin ja lue lisää retkistä osoitteessa ETELÄ-HÄME Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri: Menneistä ja tulevista verkkosivuillamme Asikkalan luonnonystävät: Asikkalan ympäristöviikolla ti ma kirjastossa näyttely keväällä Vääksyn yhteiskoulun oppilaille järjestämämme julistekilpailun töistä. Teemana kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen. Voittajatyöstä painettu juliste juhlistaa viikkoa. Viikon mahdollisesta yleisöluennosta ym. tiedotetaan myöhemmin nettisivuillamme ja Päijät-Häme lehdessä. Patikkaretki luontopolulla su Hiljaisuuden päivän merkeissä Päijänteen kansallispuistossa. Pulkkilanharjulla kohteena Matti Mäyränpään löytämä Asikkalan hiljaisuuden paikka. Lähtö kimppakyydein Päijännetalon luota klo 10 paluu noin klo Mukaan omat eväät. Muusta toiminnasta tietoa etela-hame/asikkala tai Tuula Wikström, p Hollolan ympäristöyhdistys: Sieniä suolla ja suon laidoilla ke 2.9. klo 18. Lähtö Hollolan yläasteen 1. ja 2. rakennuksen väliseltä pysäköintipaikalta (Terveystie 10). Retken kesto 2,5 h. Mukaan: sienikori ja -veitsi. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Luontotapahtuma su klo 16 Hämeenlinnan Aulankokeskuksessa. Asiantuntijat vastaavat yleisön luontokysymyksiin. Yhdistys juhlii 40-vuotista taivaltaan yhdistyksen perustamispäivänä pe 18.9 Stonegallery Lunnikivessä, Hämeenlinnassa. Luvassa kiinnostavaa ohjelmaa tämän päivän luonnonsuojelusta ja myös elävää musiikkia. Tervetuloa! Keski-Hämeen ympäristöyhdistys: Suoretki Janakkalan Suurisuolle su Tutustutaan asiantuntijan opastuksella suosammaliin ja suoluontoon muutenkin. Suurisuolla on pitkospolku ja lintutorni. Yhdistys tarjoaa kyydin ja kahvit. Lähtö Lammilta klo 10, paluu noin klo 15, tiedustelut ja ilmoittautumiset Eeva Huitulle, p tai Jukka Ruuhijärvelle, p Hiljan päivän retki la Evon Sudenpesänkankaan Karhujärvelle. Syksyn rauhaa, patikointia ja sieniä aarnimetsässä. Lähtö Lammilta klo 10, paluu noin klo 15, tiedustelut ja ilmoittautumiset Eeva Huitulle, p tai Jukka Ruuhijärvelle, p ETELÄ-KARJALA Imatran luonnonsuojeluyhdistys: Jokamiehenpäivän vaellus su Tule mukaan syksyiselle ruskaretkelle Ilvespirtin luontopolulle Imatran Salo-Issakan alueella. Kokoontuminen klo 10 Imatran kesäteatterin pysäköintipaikalle, josta siirrymme kimppakyydein Ilvespirtille (n. 10 km Imatrankoskelta rajalle päin). Retken kesto on n. 4 h. Syysarktikan seurantaa Konnunsuolla la Yksi Etelä-Karjalan parhaimmista lintujen syysmuuton seurantapaikoista. Kokoontuminen klo 8 lintutornilla tai kimppakyydillä Korvenkannan Nesteeltä (Motorest) klo Retken opastus pyritään järjestämään yhdessä Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Pöröpeikonpolku la Näinköhän Parikkalan Pöröpeikonpolulta löytyy hiljaisuutta? Näin ainakin toivomme, sillä retki järjestetään Hiljan päivän (8.10.) aikoihin. Kokoontuminen klo 10 Imatran keskusliikenneasemalle, josta siirrymme kimppakyydein vaativalle mutta maisemiltaan hienolle luontopolulle noin klo 11. Makkarat ja eväät mukaan laavutulille! KAINUU Kainuun luonnonsuojelupiiri: Pohjoisten piirien tapaaminen la su Puolangalla Askan kylällä. Teemana metsiensuojelu. Retki Siikavaaraan ym. Ilmoittautumiset Kainuun luonnonsuojelupiiriin, p tai Lentua-Seura: Kuhmon Lentua-Seuran 40-vuotisjuhlavaellus la 5.9. Elimyssaloon. Lentua-Seuran 40-vuotisjuhla su Kuhmon Kuhmo-talolla. Juhlapuhe: ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Kahvitarjoilu ym. Tarkemmat tiedot näistä ja muista tapahtumista myöhemmin paikallislehdestä ja nettisivuilta www. sll.fi/kainuu/lentuaseura. Tiedustelut: pj. Tarja Leinonen, p KESKI-SUOMI Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Syyskokoukset ti klo 17 alkaen Jyväskylän kaupunginkirjaston pienemmässä luentosalissa. Aluksi Jyväskylän yhdistyksen, ja noin klo luonnonsuojelupiirin kokous. Esillä sääntömääräiset asiat, kuten hallituksen valinta ja toimintasuunnitelma "Perhospuutarha ilmastoa muutettaessa" -yleisötilaisuus alkaa samassa paikassa klo Kuvaillan täsmentyvästä aiheesta vetää luontokuvaaja Jussi Murtosaari. Tervetuloa! KYMENLAAKSO Meri-Kymen Luonto: Sukelluskalastus- ja kuvauskilpailu su yhdessä sukellusseura Kotka Diversin kanssa. Lisäinfoa Karpaloretki la klo 10 Pyhtään Munasuolle. Tapaaminen Valkmusan luontopolun parkkipaikalla, josta lähdetään yhdessä suolle. Parkkipaikka on tien 3562 varrella Pyhtään Siltakylän ja Ruotsinpyhtään Vastilan kylän välissä. Syyskokous ke klo 18. Cafe Wilhelmiina & Mauritz ssa Kalliot tutuksi -retki su klo 11. Tapaaminen Sutelan Prisman P-alueella. Luontokuvailta marraskuussa. Tarkempi info yhdistyksen sivuilla myöhemmin. Pohjois-Kymen luonto: Sääntömääräinen syyskokous ti Kaunisnurmen Vaahteratalon luontotoimistolla klo 18. Hallitus kokoontuu klo Tervetuloa! LAPPI Rovaniemen Luonto: Jokamiespäivän retki Pilpaselle (vaara Perunkajärvellä) la Lähtö klo 11 Lappiatalon takaa kimppakyydeillä. PIRKANMAA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Suopäivä la klo 8 18 Kauhajoella kolmen luonnonsuojelupiirin rajalla. Tutustumme maastossa Pirkanmaan, Satakunnan ja Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin rajasoihin. Iltapäivällä ruokailu ja suoaiheinen seminaari Lauhanvuoren kansallispuiston luontotupa Muurahaisessa. Bussikuljetus aamulla Tampereelta ja illaksi takaisin. Myös majoitusmahdollisuuksia Muurahaisessa ja lähistöllä. Retken hinta 20 e, sis. matkat ja ruokailun. Lisätiedot ja ilmoittautumiset sähköpostitse tai p. (03) Metsäkoulutus la Tampereen seudulla. Opetellaan asiantuntijoiden johdolla tunnistamaan erilaisia luontotyyppejä ja ekologisesti arvokkaita metsiä. Lisäksi perehdytään keinoihin edistää metsiensuojelua. Koulutus sisältää sekä teoria- että maasto-osuuden. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: tai p. (03) Näyttely saimaannorpasta Tampereen pääkirjaston Metson näyttelytilassa toisen kerroksen aulassa (os. Pirkankatu 2). Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin tuottama monipuolinen norppanäyttely vierailee Tampereella Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Avoinna kirjaston aukioloaikoina, mape klo 10-20, la klo POHJANMAA Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Suopäivä la klo 8 18 Kauhajoella kolmen luonnonsuojelupiirin rajalla. Ks. ilmoitus Pirkanmaan kohdalta. Purokunnostustapahtuma syyskuussa Kankaanpäässä. Parin päivän kunnostustalkoot, ennen taimenten kutuaikaa. Tarkemmat tiedot piirisihteeriltä, fi tai p Taimenten kuturetki lokakuussa Pohjois- Satakunnan / Etelä-Pohjanmaan alueella. Tarkempi aika ja paikka selviää syksyn edetessä ja kutuajankohdan selvitessä. Tarkemmat tiedot piirisihteeriltä, tai p Kesäkisa loppuu pian, ilmoita nopeasti havaintojasi vieraskasvilajeista ( jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu ja lupiini) joko nettilomakkeella tai piirisihteerille tai p Myös postitse, SLL- Pohjanmaan piiri ry, Valtionkatu 1, Seinäjoki. Kurikan ja Jurvan luontoseura: Luontoilta Kurikassa su klo Nuorisotalo Kurnussa. 20 vuoden tauon jälkeen! Ajankohtaisia luontoesityksiä, luontokuvia, keskustelua, tarjoilua... Terhi Ala-Risku: "Taas niitty vihrein mun mielessäni on", Kari Palo: "Lintujen rengastuksesta Kurikassa", Kai Hautala: "Harrastuksena luontokuvaus" sekä yllätysesiintyjä. Lapuan ympäristöyhdistys: Perinteinen eurooppalainen Lepakkojen yötapahtuma pe klo 20 alkaen Willa Ukulissa, Tienhaarantie 134, Hellanmaa. Lepakkofilmiesitys ja sen jälkeen lepakoi-

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015 11/17/2015 Kuva: Tapani Mikkola. Talkoot, talgud, talkas - quality volunteer management for Nordic-Baltic protected areas Kansainvälistyvä aikuiskoulutus -tilaisuus Oulussa 12.11.2015 Metsähallituksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen MH:n organisaatiouudistus seminaari, Rovaniemi 30.8.2011 Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke LOPPURAPORTTI 31.10.2006 Ympäristöministeriö Kansainvälisten asiain yksikkö/ Johan Wide Kasarmikatu 25 PL 25 00023 Valtioneuvosto Maan ystävät ry Kirkkotie 6-10 20540 Turku Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia Sähkön alkuperän jäljittäminen Uusiutuvien

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot