Prätkä Saksasta. Timo Heikkilä: Aina valmis pyöränhakumatkalle. Euroopan komission Suomen edustuston lehti. s. 6. s. 18. s. 26. s.

Transkriptio

1 Euroopan komission Suomen edustuston lehti Ekokeksinnöistä pallon pelastajia? s. 6 Kaupungit kasvoivat rajan yli s Aikuinenkin oppii puhumaan s. 26 Prätkä Saksasta s. 16 Timo Heikkilä: Aina valmis pyöränhakumatkalle

2 p ä ä k i r j o i t u s 2 Antti Peltomäki Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö antti.peltomaki@ec.europa.eu Hyvä vai paha globalisaatio Yli puolet suomalaisista pitää globalisaatiota uhkana suomalaisille yrityksille ja työllisyydelle, kun taas reilusti alle puolet näkee sen pikemminkin hyvänä mahdollisuutena taloutemme kehitykselle ja uusien työpaikkojen luomiselle. Ehkä hieman yllättäen suomalaiset suhtautuvat kehitykseen huomattavasti pessimistisemmin kuin tanskalaiset ja ruotsalaiset. Suomalaiset ovat jopa jonkin verran huolestuneempia oman maansa menestymisestä maailmantaloudessa kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Toisaalta kansalaisten huolen voi ymmärtää, kun lehdistä saa lukea lähes viikoittain teollisten työpaikkojen siirtymisestä Kiinaan, Intiaan tai uusiin EU-maihin. Toisaalta huolta on vaikea ymmärtää, kun Suomen taloudella menee paremmin kuin ehkä koskaan aikaisemmin, työttömyys vähenee ja työpaikkojen määrä lisääntyy. Monilla sektoreilla on jopa työvoimapula, johon yhdeksi ratkaisuksi tarjotaan työperäisen maahanmuuton aktiivista edistämistä. Kansalaiset eivät ilmeisesti ole yhtä vakuuttuneita globalisaation siunauksellisuudesta kuin hallitus ja suurin osa poliittista ja taloudellista eliittiä. Virallinen Suomi on jo pitkään uskonut, että osallistuminen avoimeen kansainväliseen kilpailuun jalostaa suomalaisista yrityksistä, työntekijöistä, tutkijoista ja opiskelijoista todellisia menestyjiä. Suomen menestyminen erilaisissa kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa on antanut uskoa valitun linjan oikeellisuuteen. Myös Euroopan komissio uskoo ja luottaa siihen, että globalisaatio on pikemminkin suuri mahdollisuus kuin uhka koko Euroopalle. Komission ja EU-maiden johtajat päättivät Lissabonin huippukokouksessa yhteisestä globalisaatiostrategiasta ja asettivat yhteiseksi tavoitteeksi sen, että EU:sta tulee maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä. Silloin EU-johtajilla oli vahva usko vapaaseen kilpailuun, panostamiseen tietoon ja taitoon sekä koko yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseen. Johtajien usko Lissabonin tavoitteeseen ei ole horjunut, mutta valitettavan moni EU-maa on viivytellyt tarpeellisten uudistusten toteuttamisessa. Vanhentuneiden rakenteiden suojeleminen näyttää olevan usein helpompaa kuin uusien urien aukominen. Politiikassa kun kaikki järkevä ei ole suosittua eikä kaikki suosittu ei ole järkevää. Kun kolme vuotta on enää jäljellä ennen vuotta 2010, kukaan ei vakavissaan kuvittele, että EU päihittäisi Yhdysvallat kilpailukyvyssä tai pystyisi kovin pitkään pitämään takanaan dynaamisia Aasian maita. Viime vuosina Eurooppa on kuitenkin päässyt vahvalle kasvu-uralle ja edellytykset poliittista rohkeutta vaativien uudistusten tekemiseen ovat vahvistuneet. Vaikka suomalaiset eivät sitä ehkä uskokaan, Suomi ja muut pohjoismaat ovat viime vuosina olleet esimerkkeinä eurooppalaisista menestystarinoista. Jos muu Eurooppa ottaisi oppia Suomen koulujärjestelmästä, Tanskan työelämän joustavuudesta ja Ruotsin panostuksista tutkimukseen ja kehitykseen Lissabonin tavoitteet olisivat paljon lähempänä toteutumista. Pohjoismaat ovat myös todistaneet, että avoimessa maailmantaloudessa voi menestyä tarvitsematta uhrata hyvinvointiyhteiskuntaa. Sisältö 4/ Pääkirjoitus 4 Gustav Hägglundin kolumni 5 Katuparlamentti Maarianhaminassa 6 Nappikaupasta maailman pelastajaksi? 10 Paavo Westerbergin oma Eurooppa 12 Tutkimusjohtaja Anneli Paulin haastattelu 14 Tosi-TV toi saksalaiset Suomeen 16 Kesän menopeli toisesta EU-maasta 18 Kaksoiskaupungin rajaton raja 22 Neljän maan talousalue 24 Taiteen tienraivaajat: Aleksis Kivi 25 Kielipulmaan auttaa kääntäjä 26 Aikuinenkin oppii uutta kieltä 28 Opettajat Erasmus-vaihdossa 29 Geenimuuntelusta ei vielä tiedetä kaikkea 30 På gränsen i Torneå och Haparanda 32 Euroopan mämmit

3 Veli-Matti Parkkinen Felix on vapaa liikkuja Saksalainen televisio-ohjelma houkutteli kolmivuotiaan Felix Görtzen perheineen muuttamaan Tampereelle. Miten uusi elämä on lähtenyt käyntiin? Felixin perheen tarina kerrotaan myös saksalaisella tv-kanavalla alkukesästä. Miten Tampere varautuu mahdolliseen saksalaisten muuttoryntäykseen? sivu Eurooppa-päivä Espalla 33 Koululaisten kilpailu kuvasi yhdessäoloa 34 Huhu: Croissantit myyntikiellossa 35 Kisavisa: Mistä postilaatikot ovat kotoisin? 36 Tilasto: Puhuuko eurooppalainen kieliä? Julkaisija Euroopan komission Suomen edustusto Pohjoisesplanadi 31, Helsinki puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Antti Peltomäki antti.peltomaki@ec.europa.eu Toimitus Unionimedia Oy PL 36, Helsinki Toimitussihteeri Katja Palhus puh. (09) fax (09) europa@unionimedia.fi AD Maarit Kattilakoski Kustantaja Unionimedia Oy Toimitusjohtaja Risto Paananen risto.paananen@unionimedia.fi puh. (09) fax (09) Paino Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO Painettu suomalaiselle WFC- ja Lumiart Silk -paperille. ISSN Edustuston tietopalvelu puh. (09) (ma pe klo ) comm-rep-hel-library@ec.europa.eu Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköpostilla europa@unionimedia.fi tai postitse takakannen tilauskortilla fax (09) Lehti on maksuton. Seuraava Europa-lehti ilmestyy Kannen kuva Pekka Sipola. Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa.

4 k o l u m n i EU vuonna Gustav Hägglund Kenraali, entinen Puolustusvoimien komentaja ja Euroopan sotilaskomitean puheenjohtaja Jo Maastrichtissa sovittiin 1990-luvun alussa, että yhteisö noudattaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu puolustuspolitiikka, mikä saattaa ajan myötä johtaa yhteiseen puolustukseen. Varsovan liitto oli tuolloin hajonnut ja ajateltiin, että amerikkalaiset lähtevät kotiin, jolloin Eurooppa tarvitsee oman puolustuksen. Yhdysvallathan oli vetäytynyt Euroopasta I maailmansodan päättyessä ja oli hyvää vauhtia vetäytymässä myös II maailmansodan päätyessä, mutta päätti jäädä torjuakseen Neuvostoliiton ekspansion. Kylmän sodan päätyttyä Neuvostoliiton romahdukseen ei syytä läsnäoloon näyttänyt olevan. Muita syitä kuitenkin ilmaantui: Neuvostoliiton entisten alusmaiden Venäjän-pelko, eurooppalaisten epäonnistuminen Jugoslavian sisällissotien kaitsemisessa, terrorismin vastainen sota 9/11 jälkeen. On silti täysin selvää, että Yhdysvallat ei tule ikuisesti olemaan Euroopan kilpenä. Syynä voi olla esimerkiksi kyllästyminen lastentarhan pitoon Euroopassa, talouden romahdus USA:ssa, resurssien sitoutuminen muualle tai kilpailu Kiinan kanssa maailman johtavan supervallan asemasta. Milloin näin käy, sitä ei tiedä kukaan. Luultavasti se tapahtuu yllättäen; toivottavasti se ei kohtaa EU:ta housut polvissa. Oletan optimistisesti, että EU on saanut rivinsä järjestykseen vuonna Silloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vihdoin saatu yhtenäistettyä. Jäsenmaiden ulkomaanedustustot ja ulkoministeriöt on lakkautettu. Unionin ulkopolitiikkaa johtaa EU:n presidentti Alexander Stubb. Hän toimii samalla Euroopan neuvoston puheenjohtajana. Neuvosto on hänet tähän tehtävään valinnut määräenemmistöllä, mutta hän vastaa toimistaan EU:n parlamentille. Neuvosto päättää sodasta ja rauhasta, muilta osin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on presidentin ylikansallisessa johdossa. Bosnia, Albania, Kosovo, Montenegro ja Kroatia ovat jo täysin integroituneet yhteisöön. Liitännäisjäsenten Venäjän, Israelin, Ukrainan ja Turkin kanssa on solmittu puolustussopimus ennen muuta Puolikuun kalifaatin uhkaa vastaan. Kalifaatti sai alkunsa kun kiihkoislamistinen Osaman perillisten - liike otti vallan Pakistanissa ja levisi sitten arotuulen lailla länteen puhaltaen kumoon hallinneet oligarkiat ja yhdistäen sunnit ja shiiat, arabit ja arjalaiset Intian rajalta Marokkoon. Yhdysvallat on yhä voimakkaammin sitoutunut Tyynenmeren suuntaan Kiinan vallattua Taiwanin, Japanin hankittua ydinaseita ja sisällissodan puhjettua Indonesiassa. Naton toimet Euroopassa on siirretty EU:n johtoon. Kaikki EU:n jäsenmaat ovat uudistetun Naton jäseniä. Ne ovat sitoutuneet auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta EU-maata kaikin käytettävissä olevin keinoin. Asevoimat ovat kuitenkin kansallisessa johdossa ja kukin jäsenmaa päättää, osallistuuko se EU:n ulkopuolisiin operaatioihin. Kustannusten säästämiseksi niihin käytetään enenevässä määrin liitännäisjäsenten joukkoja. Kalifaatin sapelinkalistelu ja ydinaseilla uhkailu saivat EU:n vihdoin käynnistämään alueensa puolustusvalmistelut. Maataloustuet on lakkautettu ja varat siirretty puolustukseen. Miljarditolkulla taloudellista liikkumavaraa on saatu huutokauppaamalla päästöoikeudet Brysselissä. Kiinan kanssa käydään armotonta kilpailua Venäjän luonnonvaroista, varsinkin öljystä ja kaasusta. Energiakulutusta on jouduttu säännöstelemään. Pienissä, ärtymystä herättäneissä asioissa päätäntävaltaa on siirretty takaisin jäsenmaiden hallituksille. EU on rautaa! kuva Otava/Suvi Laine Unionissa on 37 jäsenmaata. Uudet jäsenet Islanti, Norja, Skotlanti, Baskimaa, Serbia,

5 Vaarallisista leluista eniten varoituksia EU:n markkinoilta poistettiin viime vuonna entistä enemmän kulutustavaroita, koska ne todettiin käyttäjille vaarallisiksi. Ilmoituksia vakavan vaaran aiheuttavista tuotteista tuli koko unionin alueelta 924, mikä on kolmannes enemmän kuin vuonna 2005, Euroopan komissio kertoi. Kaikkein eniten ilmoituksia tehtiin leluista, sähkölaitteista ja moottoriajoneuvoista ja maittain tarkasteltuna Saksasta ja Unkarista. Suomesta tehtiin 42 valitusta. Joka toisen vakavaa vaaraa aiheuttaneen tuotteen valmistusmaaksi oli merkitty Kiina. Koska Kiinassa valmistetaan koko ajan enemmän kulutustavaroita, komissio on tehostanut tuoteturvallisuusyhteistyötään maan kanssa. EU tiukensi kulutustavaroiden turvallisuutta koskevia sääntöjä muutama vuosi sitten, ja sen jälkeen vaarallisista tuotteista tehtyjen ilmoitusten määrä on kasvanut selvästi. Kemikaaliasetus voimaan kesäkuussa EU:n uusi kemikaaliasetus REACH astuu voimaan 1. kesäkuuta. Neuvontapalveluiden antajiksi on valittu Suomen ympäristökeskus, SYKE ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, STTV. Neuvontapalvelu on tarkoitettu teollisuudelle ja se toimii internetissä ja puhelimitse. Palvelujohtaja Jukka Malm Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että on varmistettava, että teollisuus, etenkin pk-sektori, saa tukea monimutkaisen asetuksen toimeenpanossa. Neuvontapalvelun tehtävänä on selvittää yrityksille, mitkä heidän velvollisuutensa ovat, ja vastata epäselviin kysymyksiin, Malm sanoo. Oma neuvontapalvelu on tulossa myös Helsinkiin avattavaan kemikaalivirastoon. Virasto vastaa jäsenvaltioiden omien neuvontapalveluiden verkoston koordinoimisesta. Verkoston avulla pyritään siihen, että jokaisesta jäsenvaltiosta saa samanlaisen vastauksen kysymykseensä, eikä jokaisessa maassa tarvitse erikseen tehdä selvitystä jostain vaikeasta asiasta, Malm toteaa. Irrottaudu stereotyypeistä Eurooppalaisilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja elämään ilman syrjintää. EU:n valokuvakilpailu moninaisuuden puolesta kutsuu valokuvauksen, taideaineiden ja muotoilun opiskelijoita kaikissa EU-maissa lähettämään kilpailuun valokuvia, jotka puuttuvat syrjintään. Lisätietoa EU:n Moninaisuuden puolesta. Syrjintää vastaan. -kampanjasta saat kampanjasivuilta osoitteessa stop-discrimination.info Katuparlamentti teksti ja kuvat Kari Loimu, Maarianhamina Mikä on EU:n merkitys Ahvenanmaalle? Mary Vikström Vaikean kysymykset heitit. Minun liiketoimintaani EU ei vaikuta millään tavalla. En osaa sanoa. Gösta Englund EU:lla on sekä haittoja että hyötyjä. Hyödyt ovat suuremmat. Olemme liian pieni kansa ollaksemme eristettyinä. Joissakin EU:n määräyksissä näkyy kyllä aikamoinen asiantuntemattomuus. Ei täällä pyöriäisiä ole nähty vuosikymmeniin ja nyt ne pitää ottaa huomioon kalastettaessa. Ehkä määräyksiä on muutenkin liikaa. Rune Andersson Merkitys on voittopuolisesti positiivinen. Minä olen tyytyväinen. Pärjäämme kyllä hyvin Brysselin kanssa, kun meillä on vahva itsehallinto. Jos nyt joitakin haittoja pitäisi mainita, niin maanviljelykseen EU:lla ei ole yksinomaan positiivisia vaikutuksia. Ingmar Eriksson ja Guinnes-koira Olemme pieni, erikoislaatuinen yhteiskunta eikä meitä täysin ymmärretä EU:ssa. Esimerkiksi lintujen kevätmetsästystä ollaan kieltämässä, vaikka sillä on vuosisataiset perinteet. Muuten koen EU:ssa mukana olemisen positiivisena. Se on vaikuttanut muun muassa hintatasoon. Carola Sandström Minun kahvilatoiminnalleni EU:lla ei ole mitään merkitystä. Minulle on aivan yhdentekevää, onko Ahvenanmaa osa EU:ta vai ei. Maanviljelijöille ja kalastajille liittyminen EU:hun on tuonut lisää rajoituksia. 5

6 Nappikaupasta maailman 6 Eurooppalainen ympäristöteollisuus ei ole enää mitään pikkubisnestä, vaan EU:n nopeimmin kasvava teollisuudenala. Uusien ekoinnovaatioiden kehittäminen ja valmistaminen työllistää jo enemmän kuin autoteollisuus. Ympäristöteollisuus kasvaa Euroopassa nopeammin kuin mikään muu teollisuudenala: sen liikevaihdoksi arvioidaan jo triljoona eli tuhat miljardia euroa, arvioi Euroopan komission ympäristöpääosaston linjan G johtaja Timo Mäkelä. Alan palveluksessa on kymmenissä tuhansissa yrityksissä noin 3,5 miljoonaa ihmistä, mikä on selvästi enemmän kuin esimerkiksi autoteollisuudessa. Euroopan unioni on tällä hetkellä ympäristöteknologiassa maailman johtava toimija. Pisimmällä on Saksa. Siellä ympäristöteknologian osuus on nyt neljä prosenttia bruttokansantuotteesta, vuonna 2020 arvioiden mukaan jo 16 prosenttia. Suomessa ilmastoalalla toimii Tekesin mukaan noin 300 yritystä. Energiansäästöön, raaka-aineiden uusiokäyttöön ja kasvihuonekaasupäästöjen torjuntaan tarkoitetusta teknologiasta povataan jopa toista teollista vallankumousta. Ympäristöteknologia ja -palvelut ovat merkittävä globaali teollisuuden ala, joka kasvaa koko ajan. Erityisesti kierrätykseen ja jätteiden uusiokäyttöön liittyvä teollisuus kasvaa, Mäkelä toteaa. Jos nykykehitys jatkuu, Kiina kuluttaa vuonna 2020 maailman kaiken öljyn ja paperin. Nykykehitys kestämätöntä Konkreettisilla teoilla on kiire, sillä maapallon kasvihuonekaasupäästöjen on ennustettu kasvavan jopa 2,5 3-kertaisiksi vuoteen 2050 mennessä, vaikka niitä pitäisi vähentää yli puolella, jotta ilmastonmuutosta saataisiin tehokkaasti torjuttua. Kasvun rajat paukkuvat, mutta komission Timo Mäkelän mukaan tilanne on pahentumassa, jos mitään ei tehdä. Jos nykykehitys jatkuu, Kiina kuluttaa vuonna 2020 maailman kaiken öljyn ja paperin ja 70 prosenttia kaikesta viljasta. Kiinan metallin ja mineraalien kulutus lisääntyy prosenttia kymmenessä vuodessa. Yritykset sanovat tehostaneensa toimintojaan, mutta energiankulutuksen vähentymisenä ja matalampina jätevuorina se ei ole näkynyt. Onko kaikki kohdallaan, jos samalla kun työn tuottavuus on nelinkertaistunut, luonnonvarojen käytön tehokkuus on parantunut vain 30 prosentilla, Timo Mäkelä kysyy. Euroopan painostus auttaa Kun EU vaatii tuotteilta tiettyjen ympäristöstandardien täyttämistä, muidenkin maiden on pikku hiljaa omaksuttava ne, koska aasialaiset valmistajat eivät halua tehdä tuotteita monella tuotantolinjalla. Suomalaisilla yrityksillä olisi Mäkelän mukaan loistava tilaisuus päästä mukaan markkinoiden imuun. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes rahoittaa suomalaista energia- ja ilmastoalan tutkimus- ja kehitystyötä noin 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Erityisesti ilmastoasioihin on keskittynyt ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet -ohjelma. Toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila Tekesistä kertoo, että energiatehokkuuteen sekä uusiutuviin energiamuotoihin liittyvän teknologian kehittämistä tuetaan noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Uusiutuvien osalta tuetaan eniten bioenergiaa. Tuuli- ja aurinkoenergiaan liittyviä hakemuksia tulee vähemmän, Lahti-Nuuttila toteaa. Tekes suosii rahoituspäätöksissään projekteja, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Lahti-Nuuttila sanoo, että jos Tekesiin tulee riittävästi laadukkaita hakemuksia, Tekes on periaatteessa valmis lisäämään ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvän teknologian kehitykseen tarkoitettua rahoitusosuutta. Tuomo Tarvas, kuva EU:n ilmastokampanja

7 pelastajaksi Suomalaisten yritysten innovaatioita Vaisala valmistaa radiosondeja eli tutummin sääpalloja. Radiosondit mittaavat yläilmakehässä lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta sekä tuulen suuntaa ja nopeuttaa. Radiosondien keräämää dataa käytetään muun muassa sääennusteissa ja ilmaston muuttumisen seuraamisessa. Vaisalan radiosondien markkinaosuus on maailmassa noin 65 prosenttia. Lisäksi Vaisala valmistaa pieniä, 24 senttimetriä korkeita säälähettimiä, joilla voidaan mitata maanpinnan läheisyydessä kaikkia tärkeimpiä sääparametrejä. Säälähettimiä testataan parhaillaan Testbed-paikallissääprojektissa, johon kuuluu 62 asemaa ympäri Etelä-Suomea. NAPS (Neste Advanced Power Systems) myy sähköverkon ulkopuolella olevien talojen aurinkosähköjärjestelmiä. Luvata valmistaa kuparia, jota käytetään aurinkokeräimissä ja joissakin aurinkosähköpaneeleissa. Aurinkokeräimet vangitsevat auringon säteilyä ja kuumentavat putkissa virtaavan veden, jota taas voidaan kierrättää lämpöpattereissa tai käyttää talousvetenä. Endeas Oy tekee aurinkopaneelitehtaille aurinkosimulaattoreita, jotka ampuvat valopulsseja ja analysoivat, miten hyvin aurinkopaneeli toimii. Proventia-konserniin kuuluva Finnkatalyt Oy valmistaa pakokaasunpuhdistimia, joita se toimittaa muun muassa Kaakkois-Aasiaan ja Yhdysvaltain Kaliforniaan. Simtech Systems on mukana kehittämässä uutta, kevyttä magnesiumseosta, jolla autojen ja lentokoneiden massaa voidaan pudottaa. Kevyemmät kuljetusvälineet kuluttavat vähemmän polttoainetta, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Moventaksen erikoisosaamiseen kuuluvat tuuliturbiinivaihteet. Kymmenien prosenttien vuosivauhdilla kasvanut Moventas laajentaa kapasiteettiaan lähivuosina sadalla miljoonalla eurolla. Lisäksi se palkkaa Jyväskylän tehtaalleen ja prosessiteollisuuden mekaanisia käyttölaitteita valmistavalle Karkkilan tehtaalleen satoja uusia työntekijöitä. 7 Lisätietoa:

8 Näin jäsenvaltiot torjuvat ilmastonmuutosta: Saksa: tuulivoima, aurinkovoima; tutkitaan menetelmiä hiilidioksidipäästöjen talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi; hallituksen tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä Ruotsi: biopolttoaineet, rakennusten energian säästö Hollanti: hiilen talteenotto, tuulivoima Tanska: tuulivoima, yhdistetty sähkö- ja kaukolampö Ranska: tuulivoima, rakennusten energiatehokkuuden lisääminen Espanja: tuulivoima, aurinkovoima; valmisteilla laaja energia- ja ilmastostrategia Britannia: tuulivoima, aaltovoima, hiilen talteenotto, rakennusten energiansäästö; vireillä laki, joka velvoittaisi 60 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä Portugali: tuulivoima, aurinkovoima, aaltovoima Italia: aurinkovoima, tuulivoima Itävalta: biopolttoaineet Suomi saastuttajien kärkikaartia 8 Suomessa tupruteltiin vuonna 2004 ilmoille neljänneksi eniten päästöjä asukasta kohden koko EU:ssa, Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n tilastot paljastavat. EU:n kauhukakara on Luxemburg, sillä jokaisen luxemburgilaisen osuudeksi tuli 28,1 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa. Toisena oli Irlanti (16,8 tonnia), kolmantena Viro (15,8). Suomen asukaskohtaiset päästöt jäivät vain hitusen jälkeen Virosta. EU25:stä suhteellisesti vähiten päästöjä tuottivat Latvia (4,6) ja Liettua (5,9) ja suurista jäsenvaltioista Ruotsi (7,8), Portugali (8,1) ja Ranska (9,3). Eniten päästöjä aiheuttavat maat, joissa käytetään paljon fossiilisia polttoaineita ja joissa on paljon raskasta perusteollisuutta. Näin on esimerkiksi Suomessa, EU:n komission ympäristöpääosaston johtaja Timo Mäkelä kertoo. Energiaratkaisut eivät kuitenkaan riitä, jos muilla sektoreilla päästöt ovat korkeita. Esimerkiksi erittäin paljon tuulivoimaa käyttävä Tanska on kokonaispäästöjensä osalta vain EU:n keskitasoa. Kasvihuonepäästöt asukasta kohti vuodessa, tonneissa mitattuna alle 6: Latvia, Liettua alle 9: Malta, Unkari, Ruotsi, Portugali alle 12: Puola, Slovakia, Slovenia, Itävalta, Britannia, Espanja, Italia, Ranska v alle 15: Tsekki, Kypros, Saksa, Kreikka, Tanska, Alankomaat, Belgia alle 18: Viro, Suomi, Irlanti yli 18: Luxemburg EU25: 10,9 EU15: 11 YK:n raportti: Torjunta vaatisi murto-osan bkt:stä Ilmastonmuutoksen torjuminen maksaisi vain 0,12 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, jos tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen, YK:n ilmastopaneeli IPCC totesi toukokuisessa raportissaan. Tämänhetkiset kasvihuonekaasupäästöille säädetyt vähennystavoitteet ovat vasta alkua, sillä IPCC:n mukaan päästöjä on vähennettävä prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Mitä nopeammin päästöjä pystytään leikkaamaan, sen paremmin muutosta voidaan torjua, ilmastopaneeli muistuttaa. Tehokkain keino päästöjen vähentämiseen on hiilidioksidipäästöille asetettu hinta. 15 unionin rikkainta maata vähensi päästöjään vain 0,8 prosenttia, EU:n ympäristövirasto kertoo.

9 Konstit on monet Ilmastonmuutos on noussut Brysselin kovimpien aiheiden joukkoon. Pelkät energiansäästölamput eivät riitä, kun jäsenvaltioiden on vähennettävä hiilidioksidipäästöjään. Ilmastonmuutos on tällä hetkellä yksi kuumimmista poliittisista teemoista koko EU:ssa, komission ympäristöpääosaston linjan G johtaja Timo Mäkelä vakuuttaa. EU tuottaa tällä hetkellä noin 14 prosenttia maapallon kasvihuonekaasupäästöistä, Yhdysvallat noin neljänneksen. Päästöjen määrän kasvu on nopeinta Kiinassa. Ilmastonmuutos pysyy agendalla siksi, että sen konkreettiset vaikutukset alkavat tuntua ja näkyä. Toisaalta EU on sitoutunut hyvin konkreettisiin toimenpiteisiin, joiden toteuttaminen ei tule olemaan helppoa, Mäkelä sanoo. Koko unionin ilmastopolitiikan tärkein väline on tällä hetkellä päästökauppa, jolla yritetään saada energiasyöpöt, paljon päästöjä tuottavat yhtiöt vastaamaan tekosistaan. Muita keinoja ovat esimerkiksi vähäpäästöisen energian tukeminen ja julkisten hankintojen suuntaaminen vähän energiaa kuluttaviin tuotteisiin. Lisäksi EU on sitoutunut leikkaamaan autoilun päästöjä. Jäsenvaltioista parhaiten ovat tonttinsa hoitaneet Mäkelän mukaan Britannia ja Ruotsi. Britannia on luvannut vähentää kasvihuonekaasupäästöjään peräti 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, mikä on kolme kertaa EU:n tavoitteita enemmän. Britanniassa on monenlaisia ohjauskeinoja. Korkeita päästöjä aiheuttavaa toimintaa verotetaan, kun taas vähäpäästöinen tuotanto saa verohelpotuksia, Timo Mäkelä havainnollistaa. Tuomo Tarvas Kodinkoneiden ilmastopäästöjä vähennetään ja julkista liikennettä tuetaan. Lisäksi monet eurooppalaiset kauppaketjut ovat lähteneet edistämään energiansäästöä, Timo Mäkelä luettelee. 9 Mitä Suomi tekee? EU:n ilmastokampanjan tavoitteena on rohkaista ihmisiä osallistumaan kamppailuun ilmastonmuutosta vastaan. Unioni sitoutui kevättalvella vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Mitä Suomi on omalta osaltaan tehnyt ilmastonmuutoksen torjumiseksi, osastopäällikkö Taisto Turunen kauppa- ja teollisuusministeriöstä? Uusiutuvan energian osuus on Suomessa EU:n korkeimpia. Meillä on meneillään monta hanketta biopolttoaineen jalostamiseksi ja puuhakkeen käytön lisäämiseksi. Energiansäästössä on meneillään lukemattomia projekteja. Lisäksi meillä kehitetään paljon erilaista teknologiaa, esimerkiksi kattilateknologiaa, Turunen sanoo. Kattilateknologiaa käytetään biomassan polttoon ja kaasutukseen. Tulevaisuuden ilmastonsuojeluteoista Turunen mainitsee energiankäytön tehostamisen, uusiutuvan energian käytön lisäämisen ja viidennen ydinvoimalan. Ruma kortti Suomen energiapakassa on turve, joka on yksi saastuttavimmista energiamuodoista, mutta jonka käyttöä hallitus haluaa edistää. EU ja YK:n alainen ilmastopaneeli eivät pidä turvetta uusiutuvana energiamuotona, runsaasti turvetta käyttävät Suomi ja Irlanti ovat eri mieltä. Suomi ajaa tiekarttaa, jossa turve voitaisiin luokitella uudestaan, Turunen sanoo.

10 o m a e u r o o p p a n i Eri alojen tunnetut nimet kertovat suhteestaan Eurooppaan. 10 Euroopan New York Käsikirjoittaja-näyttelijä-ohjaaja Paavo Westerbergin ensimmäinen työmatka Berliiniin oli ikimuistoinen. Itä-Saksan aikaan, ennen Berliinin muurin murtumista, 12-vuotias Westerberg oli Helsingin kaupungin teatterin mukana näyttelemässä Ralf Långbackan ohjauksessa Bertolt Brechtin Galilein elämä -näytelmässä. Lasse Pöysti esitti Galileita ja minä nuorta Andreaa. Näyttelimme Volksbühnen lavalla. Näytelmä oli suomeksi ja katsojilla oli korvanapit, johon tuli simultaanitulkkaus. Muistan kuinka yleisö nauroi kymmenen sekuntia myöhässä, kun tilanne oli jo jossain muualla. Westerberg muistaa, miten jännittävää oli juoda limsaa oudon muotoisista pulloista ja asua hotellissa. Hän lenkkeili jo tuolloin nimekkäässä seurassa. Teimme aamulenkin Esko Salmisen, Hannu Laurin, Seppo Pääkkösen ja kumppanien kanssa. Juoksimme muurille asti, jolloin oli pakko kääntyä. Ei ole ihme, että Berliinistä on tullut Westerbergin lempipaikka Euroopassa. Westerbergille vanha Itä- Berliini on tutumpi, koska ystävät ja tutut kollegat asuvat siellä. Etenkin vanhalla puolella on poikkeuksellinen, familiäärinen tunnelma, Westerberg luonnehtii. Itseoppinut saksan taitaja luonnehtii suhdettaan Berliiniin kaksijakoiseksi. Viimeksi tammikuussa hän oli puoliksi lomalla, puoliksi töissä Berliinissä. Westerberg oli tekemässä ennakkotyötä syksyllä Kansallisteatteriin tulevaan Villisorsa-näytelmään, Euroopan komissio Leena Klemelä Muun muassa Irtiottojen ja Pahan maan käsikirjoittajana ja Akseli Ensemblen jäsenenä tunnettu Westerberg pitää Berliinin monipuolisuudesta. tapaamassa ystäviään ja katsomassa Euroopan parhaaksi kehumaansa teatteria. Nyt, toistakymmentä vuotta myöhemmin, kävelin Berliinissä saman reitin kuin silloin 80-luvulla. Muistan kohdan, missä silloin jouduimme kääntymään. Nyt muuria ei vain enää ollut. Se oli ihmeellinen tunne. Moni muukin asia Berliinissä on muuttunut sitten noiden vuosien. Kun kävin Volksbühnen henkilökunnan kanttiinissa nyt parinkymmenen vuoden jälkeen, tuli yhtäkkiä outo tunne. Muistin kanttiinin isot pyöreät pöydät lapsuudesta. Vaikka niin moni asia oli muuttunut, kanttiini oli pysynyt lähes samanlaisena, Westerberg huokaisee. Hän kutsuu kaupunkia Euroopan New Yorkiksi. Berliinikin on suuri kaupunki täynnä pieniä kyliä. Siellä on samalla tavalla kaikkea. Berliinissäkin on mahdollisuus mennä pieneen kirjakauppaan ja olla hissukseen. Tai mennä keskelle suuria ihmisjoukkoja, jos siltä tuntuu. Kaupunkeja yhdistää myös runsas etnisten keittiöiden tarjonta. Westerberg tunnustautuu kulinaristiksi. Berliiniin on kerääntynyt joukko hyviä etnisiä kokkeja ympäri maailmaa. Ehkä vähän kehnommat ovat jaksaneet tulla tänne pohjoiseen, Westerberg nauraa. Marjo Mikola

11 Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen varapääjohtaja Anneli Pauli on innoissaan kansainvälisistä tutkimuksen rahoitusohjelmista. EU:n hallintoa hän moittii jäykkyydestä. Varapääjohtaja Pauli kaipaa tutkimukseen ennakointia Kiina kärkkyy Euroopan kannoilla 11 Anneli Paulin perhe vuokrasi Suomen-kotinsa ja hankki Helsingin keskustasta pienen sillanpääaseman. Myös kesäpaikat Suomessa toimivat siteinä kotimaahan. Brysselhän on tuossa melkein kotinurkilla Pauli lisää.

12 Isossa organisaatiossa oppimista Anneli Pauli aikoo uudessa työpaikassaan Brysselissä ensin tutustua suureen organisaatioon. Yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Center JRC) on yksi Euroopan komission pääosastoista. JRC:llä on seitsemän instituuttia viidessä eri maassa. Se työllistää noin 2700 henkeä. JRC:n tehtävänä on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea EU:n politiikan kehittämiselle ja toteutukselle eri aloilla. Paulin avustajana toimii Maarit Viljanen, joka aloitti työnsä Brysselissä vuonna 1993 Tekesin yhteystoimistossa ja EU:n komissiossa Anneli Pauli tottui Suomen Akatemiassa tekemään pitkiä päiviä. En halua Brysselissä venyttää työpäiviäni entisestään. Päinvastoin, nythän minulla on uusi alku, voisin luoda kohtuullisemmat rajat työnteolle. Suomalaiset hakevat harvoin korkeisiin kansainvälisiin virkoihin. Useissa muissa Euroopan maissa ollaan avautuvista viroista hyvissä ajoin tietoisia. Siellä hallinto poimii joukostaan henkilöitä, joita sitten kannustaa hakemaan ja rohkaisee. Suomessa ollaan avoimia ja demokraattisia. Viestit avautuvista viroista leviävät valtionhallinnossa kaikille, ja joku niihin sitten tarttuu, kertoo European Joint Research Centerin eli komission tutkimuspääosaston varapääjohtajaksi valittu Anneli Pauli. Suomen Akatemiassa tutkimuksesta ja kansainvälisistä asioista vastaavana ylijohtajana toiminut Pauli päätti hakea virkaa EU:n tutkimuskeskuksesta. Hän joutui seitsemän kuukautta kestäneeseen valintapyöritykseen, hänet valittiin, ja hän muutti Brysseliin huhtikuussa. Suomen Pankista eläkkeellä oleva mies Ralf Pauli ja 17-vuotias Emilia-tytär muuttavat perässä kesällä. Jos perhe ei olisi alusta saakka tukenut, en olisi edes hakenut virkaa. Varsinkin tytär on innoissaan. Kiinalaisissa on draivia Anneli Paulin mukaan Yhdysvallat on ajanut Euroopan ohi tutkimuksen resursseissa ja joillakin aloilla tieteen tasossakin. Myös Kiina ja Intia ovat kärkkymässä kärkipaikkoja. Suomen Akatemia on tehnyt rahoittajayhteistyötä Kiinan kansallisen tiedesäätiön ja viime aikoina myös vastaavien intialaisten tahojen kanssa. Kiinalaiset ovat tavattoman joustavia. Heissä on draivia. He haluavat oppia parhaat länsimaiset käytännöt, ja heillä on erittäin myönteinen yhteistyöasenne. Sama pätee intialaisiin. Euroopan vahvuudet ja ongelmat nousevat samasta lähteestä eli demokratiasta, joka on hitaampi tapa hallinnoida kuin esimerkiksi kiinalainen diktatuuri. Käytännössä yksikielisen USA:n on helpompi reagoida haasteisiin nopeasti kuin 27 erikielisen ja suvereenin valtion yhteisön. Kuten demokratia, myös monikulttuurisuus on sekä voimavara että hidaste. Tutkimuksessa nopea reagointi on tärkeää, ja siinä Euroopalla on paljon parannettavaa. Paulin mukaan Euroopassa häntä heiluttaa koiraa. Hännällä hän tarkoittaa EU:n jäykkää hallintoa. Valvontamekanismit vaativat tarkkuutta ja dokumentointia. Mutta onko tiukkuudessa menty liian pitkälle? Pauli toivoisi koko Eurooppaan nykyistä enemmän pohjoismaista avoimuutta, luottamusta ja vastuun jakamista hallinnon alemmille tasoille. Panostus tutkimukseen liian pientä Eurooppa oli vielä sotien jälkeen tieteen johtaja. Se on ollut perinteisesti vahva fysiikassa, samoin biotieteissä, ympäristöntutkimuksessa ja ympäristöteknologiassa. Kaikilta tieteenaloilta löytyy huippututkimusta, millään alalla ei olla huonoja. Eurooppalainen sosiaaliturva on houkutin, kun kilpaillaan maailman parhaista tutkijoista. Yhteiskunnan ja ihmisen näkökulmaa tulisi Paulin mielestä kammeta enemmän myös tutkimushankkeisiin. Tutkimuksen puiteohjelmathan ovat perinteisesti keskittyneet teknologiaan ja koviin luonnontieteisiin. Myös turvallisuustutkimusta tehdään paljon teknologian ehdoilla, kun yhteiskuntien ja toimintatapojen kehittäminen

13 Kerro mielipiteesi Toimiiko tutkijoiden liikkuvuus? Miten tiedonjakamista voisi tehostaa? Komission julkaisema vihreä kirja avaa keskustelun eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta. Kerro mielipiteesi tai parannusehdotuksesi intenetissä elokuun loppuun mennessä. Eurooppalainen tutkimusalue uudet näkymät osoitteessa era/index_en.html Paulin monipuolinen ura EU-tehtävään Anneli Pauli nimitettiin Suomen Akatemian tutkimuksesta ja kansainvälisistä asioista vastaavan ylijohtajan paikalta, jossa hän toimi kuuden vuoden ajan. Sitä ennen hän toimi Suomen Akatemiassa ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen yksikön johtajana. Vuosina Pauli työskenteli Teknillisessä Korkeakoulussa dosenttina ja tutkimusasiamiehenä ja sitä ennen ympäristöministeriössä pitkään eri nimikkeillä. 13 ratkaisisi ongelmia jo ennalta. EU-maista vain Suomi ja Ruotsi sijoittavat tutkimukseen enemmän kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteestaan. Suomella luku on jo 3,5 prosenttia ja Ruotsilla neljän tienoilla, mikä on myös tavoitteena Suomen tiede- ja teknologianeuvoston linjauksessa. Paulin mielestä kaikilla EU-15-mailla olisi varaa kolmeen prosenttiin. Saksa ja Hollanti ovat vahvoilla, mutta tutkimuksen osuus jää heilläkin alle kolmeen prosenttiin. Uskon, että eurooppalaiset poliitikot vielä ymmärtävät tutkimuksen merkityksen. Tieto ilmastonmuutoksestakin on menossa perille. Tutkijathan tiesivät siitä jo 15 vuotta sitten. Ilmastonmuutoksen vakavuuden päättäjien tietoon toi Sternin raportti, ja kansantajuinen aiheesta tuli Al Goren elokuvan ansiosta. Rahoitusviidakko selkiytyy Eurooppalaiset tutkimuksen rahoituskäytännöt olivat vielä vuosituhannen vaihteessa kovasti hajallaan ja vaikeaselkoisia. Vuoden aikana oli useita hakuaikoja, ja varsinkin kansainvälisen tutkimusyhteistyön rahoitus takkuili. Pauli on kuitenkin tyytyväinen uuteen kehitykseen, jossa tavoitteena ovat yhteiset eurooppalaiset tutkimusmarkkinat ja tutkimuskäytännöt. Hän antaa tunnustuksen komissaari Philippe Busquinille, joka loi Eurooppalaisen tutkimusalueen ERA:n käsitteen. Sen myötä syntyivät myös Euroopan yhteiset ERA-NET-ohjelmat. Ne ovat kansallisille tutkimusrahoittajille tarkoitettuja yhteistyöfoorumeita. Hyvä esimerkki ERA-NETeistä on Suomen Akatemian koordinoima Bonus-hanke, johon osallistuvat Itämeren valtiot Venäjä mukaan lukien. Tavoitteena on yhteinen Itämeren tutkimusohjelma, jota rahoittavat paitsi osallistujamaiden kansalliset tutkimusrahoittajat, myös EU:n komissio. Tutkijat eri maista voivat hakea ohjelmasta samaan aikaan rahaa samoilla kriteereillä ja arviointilomakkeilla. Suomen Akatemia on kuitenkin ollut liikkeellä jo ennen ERA-NETtejä. Merkittävä hanke on meneillään oleva Suomen Akatemian aloitteesta ja koordinoimana toteutettu neurotieteen tutkimusohjelma, johon osallistuu mielenkiintoinen kolmikko: Kiina, Kanada ja Suomi. Sitä toteutettaessa näkyi jälleen kiinalaisten ketteryys. He olivat innokkaita lähtemään mukaan ja suostuivat siihen, että arvioinnin suorittavat länsimaisia kriteereitä käyttäen huippututkijat muualta kuin Kiinasta, Kanadasta tai Suomesta. Pauli toivoo suomalaisten tutkijoiden hyödyntävän kansainvälisiä rahoitusohjelmia nykyistä tehokkaammin. Vaikka suomalainen tutkija saisikin rahaa ja löytäisi itse ulkomaisen partnerin, niin miten saada partnerille rahoitus samaan aikaan, ellei tällaisia ohjelmia ole? Tiina Pelkonen kuvat Pekka Sipola

14 Vuosi sitten Eveline Weber ja Klaus Görtzen näkivät televisio-ohjelman Suomesta. Nyt kuusihenkinen perhe ja kissa kotiutuvat Tampereelle. Saksalaisperheen muutosta esitetään reality-ohjelman jakso saksalaisella kaapelikanavalla alkukesästä. Tosi-TV toi saksalaisperheen 14 Eveline Weber ja Klaus Görtzen lapsineen tekivät sen, mistä monet saksalaiset juuri nyt haaveilevat: muuttivat ulkomaille. Internetin ja Saksa-Suomi-yhdistyksen avulla kaupungiksi valittiin Tampere. Emme tahtoneet metropoliin emmekä maaseudulle. Sanoimme ei ruuhkille ja kyllä luonnolle, lyhyille välimatkoille ja omalle talolle, luettelee Klaus vuokratussa talossaan Tampereen Kämmenniemessä, missä kirkas Valkeajärvi pilkottaa olohuoneen ikkunaan. Eveline on jo istuttanut orvokkeja kukkapenkkiin. Lapset Pascal ja Felix auttavat haravoinnissa. Tavallista erikoisemman perheen muutosta tekee se, että muuton sujumista seuraa pikapuoliin koko Saksan kansa televisiosta parhaaseen katseluaikaan. Kabel Eins -kanavalla esitettävän ohjelman Mein neues Leben -ohjelman kuvaajat seurasivat Klausin ja Evelinen perheen uuden elämän ensimetrejä Tampereella. Saksassa tämän tyyppiset ohjelmat ovat hyvin suosittuja. Ihmisillä näyttää olevan halu muuttaa pois Saksasta, sillä hakemuksia tulee jatkuvasti tuhansia, kuvailee ohjelman tuottaja Vanessa Sanetra sähköpostitse. Töitä asentajalle ja hoitajalle? Weber-Görtzenin perheen uusi elämä Tampereella on rauhoittunut kuvausryhmän poistuttua. Koti-ikävää lievitetään katsomalla saksalaisia tv-kanavia. Ensimmäiset postikortit Saksasta ilahduttavat etenkin perheen lapsia, Alessandroa, 18, Biancaa, 15, Pascalia 7, ja Felixiä, 3. Kesällä saapuvat ensimmäiset vieraatkin. Ensimmäiset viikkonsa tamperelaistunut perhe on kulkenut tutustumassa kaupunkiin, virastoihin ja nähtävyyksiin. Apuna heillä on ollut Christine Grabnegger-Räsänen Relocations Service Tampereesta. Itävallasta kolmekymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut Christine auttoi hankkimaan perheelle tarpeeksi ison vuokratalon, tutustutti työvoimatoimistoon ja sairaaloihin, auttoi pankkitilin avaamisessa. Christine on laittanut lehteen Evelinen ja Klausin puolesta työnhakuilmoituksia. Vielä ei ole tärpännyt, mutta Christine on toiveikas. Asentaja Klaus ja vanhusten hoitaja Eveline toivovat saavansa koulutusta vastaavaa työtä, kunhan kielitaito paranee. Kotouttamiskurssi kielikursseineen alkaa vasta syksyllä, mutta kieltä perhe opiskelee jo tietokoneen ja suomalaisten televisio-ohjelmien avulla. Saksa-suomi-saksa-sanakirjaa plärätään tuon tuosta. Sukulaiset ja ystävät ovat nyt kaukana, mutta perheen lähipiiri oli ymmärtäväinen kuullessaan muuttoaikeista. Weber- Görtzenin perhe on kotoisin itäisen Saksan Hallesta, josta moni muukin haaveilee lähtevänsä. Edelleen rakennemuutoksen kourissa kamppailevan entisen Itä-Saksan alueet kärsivät lamasta, ja monet ovat muuttaneet pois. Viime vuonna Eveline jäi työttömäksi vanhustenhoitajan työstään, ja Klaus turhautui lopullisesti saksalaiseen verojärjestelmään, joka perheen mukaan on yrittäjälle hyvin epäoikeudenmukainen. Meistä tuntui, ettei ole mitään syytä jäädä, Eveline sanoo kämmenniemeläiskotinsa olohuoneessa. Eniten vaakakupissa painoi kuitenkin Suomen koulujärjestelmä, josta perhe näki dokumenttiohjelman televisiosta. Neljän lapsen kouluttaminen ei ole ilmaista Saksassa, vaan kouluttamiseen menee satoja euroja kuukaudessa. Perheestä alkoi tuntua, että verrattuna suomalaiseen koulutusjärjestelmään, ei saksalaiskouluissa edes voi oppia mitään. Ei vielä ikävä Saksaa Innostus roihahti pian täyteen liekkiin, ja illat alkoivat kulua internetissä, ja sähköpostit viuhuivat maiden rajojen yli. Mitään erityistä vaikeutta ei muutossa ollut: ilmoitukset lasten päiväkoteihin ja kouluihin, soitto

15 Suomalaisten koulujen hyvä maine vauhditti Eveline Weberin ja Klaus Görtzen muuttopäätöstä. Pascal ja Bianca ovat jo aloittaneet koulun Suomessa. Suomeen Lautasantenni tuo saksalaiset tv-ohjelmat Biancan, Pascalin, Felixin, Evelinen, Klausin ja Alessandron uuteen kotiin. 15 työvoimatoimistoon. Mitä varmemmaksi muuttopäätös ja lähemmäksi muuttopäivä tulivat, sitä ihanammalta Suomi ja sitä ikävämmältä maalta Saksa alkoi tuntua. Saksa on lapsivihamielinen yhteiskunta. Pihoilla ei saa leikkiä, eikä varsinkaan pitää ääntä. Toisaalta nuoretkin käyttäytyvät huonosti. Teitittelevät, mutta eivät kunnioita. Haistattelevat, Klaus pohtii. Weber-Görtzenin perheen lapset eivät sen sijaan haistattele, vaan tulevat auliisti ojentamaan vieraalle kätensä. Pikkuinen Felix esittelee nalleaan ja sammakkoaan, ja Pascal kertoo ensimmäisestä esikoulupäivästään. Esikoinen Alessandro on päättänyt hakeutua ammatilliseen koulutukseen ensi syksynä. Bianca on käynyt jo muutamana päivänä koulussa, Sampolan yläasteella. Bianca on huomannut, että oppilaat uskaltavat kertoa kotiasioistaan opettajille. Se ei Saksassa kävisi päinsä. Kun hetkeä myöhemmin iltapäiväkahvin jälkeen Pascal ja Felix säntäävät tihkusateeseen juostakseen kilpaa ympäri talon, koko perhe uhkuu onnea ja toiveikkuutta. Uusi elämä Suomessa on alussa. Olemme tulleet jäädäksemme, Klaus ja Eveline vakuuttavat. Edith Ahola, Tampere kuvat Veli-Matti Parkkinen Akateeminen rakkaus vetää Tampereelle Suomeen muutti viime vuonna noin ihmistä ulkomailta, heistä noin ihmistä tuli toisesta EU-maasta EU:n vapaan liikkuvuuden turvin. Euroopan työnvälityspalvelu EURES auttaa muuttajaa työpaikan etsimisessä jo ennen kuin muuttolaatikot on pakattu. Yhteydenottoja tulee etenkin sähköpostitse, kertoo Tampereen työvoimatoimiston EURES-neuvoja Kati Ahonen. Hän opastaa tamperelaisia hakemaan töitä muista EU- ja ETA-maista ja neuvoo muiden EU-maiden kansalaisia työnhaussa Suomessa. Tällä hetkellä Tampereen alueella on 1600 maahanmuuttajaa työnhakijoina, joista useita satoja on EU-kansalaisia. Paljon tulijoita on ollut Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta. Tavallinen tarina on, että on opiskeltu Tampereella vaihto-opiskelijana ja halutaan palata rakkauden perässä Suomeen. Iso osa asiakkaista on nuoria ja akateemisesti koulutettuja, Ahonen kertoo. Hänen näkemyksensä mukaan perhekunnittain muuttajista ainakin toisella yleensä on työpaikka jo olemassa. Työn saaminen ilman kielitaitoa on Tampereella hyvin vaikeata, ellei ole kyse sellaisesta it-alan työstä, jossa työskentelykieli on englanti.

16 Moottoripyörä jouhevasti Timo Heikkilä kehottaa ostamaan ulkomailta myös ajovarusteet, jotka ovat siellä paljon halvemmat kuin Suomessa. 16 Ostitko ongelmapyörän? Moottoripyörän omistaja kokee epämiellyttävän yllätyksen, jos hänen ulkomailta tuomansa pyörä ei täytäkään sille asetettuja teknisiä vaatimuksia. Yleensä ongelmat tulevat ilmi katsastuspaikalla. Moottoripyörä on vaikkapa ollut ulkomailla rekisterissä poikkeusluvalla. Tai sitten ulkomailta on tuotu uusi halpa pyörä, joka on ollut jämäerää eikä kelpaa rekisteriin edes siinä maassa, josta se on tuotu, varoittaa ylitarkastaja Sami Peuranen Ajoneuvohallintokeskuksesta. Peurasen mukaan ongelmia voi välttää perehtymällä asioihin etukäteen. Ostaja voi selvittää, onko viime aikoina tullut muutoksia moottoripyörien teknisiin vaatimuksiin. Pyörästä voi selvittää myös valmistenumeron ja kysyä valmistajan edustajalta Suomesta, käykö pyörä vielä rekisteröitäväksi. Ostaja voi pyytää myyjältä myös valokuvia ostokohteesta. Niistä hän näkee, että pyörä on olemassa ja kunnossa. Peuranen muistuttaa kuitenkin, etteivät kuvat kerro koko totuutta. Niistä ei käy ilmi, täyttääkö pyörä esimerkiksi päästöjen osalta uudet direktiivit. Ensimmäiset moottoripyöriä koskevat päästövaatimukset tulivat voimaan vuonna Käytännössä se tarkoittaa, että pyörätyyppi pitää olla testattu päästöjen osalta ja sen perusteella valmistaja pystyy antamaan pyörälle todistuksen pakokaasupäästövaatimusten täyttämisestä. Toinen suuri ongelma on, ettei pyörän mukana ole saatu edellistä ulkomaista rekisteröintitodistusta. Rekisteröintikatsastuksessa edellytetään edellisen rekisteröintimaan alkuperäistä rekisteröintitodistusta tai rekisteröintiviranomaisen todistusta edellisestä rekisteröinnistä, Peuranen lisää. Vuonna 2006 Suomeen tuotiin reilut käytettyä moottoripyörää.

17 Suomeen Moottoripyörää ostaessa voi säästää pari tuhatta euroa, kun ajopelin hakee toisesta EU-maasta. Kokenut harrastaja kertoo, mihin ostosmatkalla kannattaa varautua. Timo Heikkilä on valmis lähtemään pyörän hakuun Saksaan milloin vain. Reissu on samalla lomamatka, hän innostuu. Mies on harrastanut moottoripyöräilyä 35 vuotta. Kun hänen poikansa oli viisivuotias, he ajoivat kaksistaan Suomen päästä päähän. Välillä isä tuuppasi pojan hereille, kun tämä nukahti selän taakse kesken ajon. Lomat menevät moottoripyörän selässä. Olen käynyt kaikissa Euroopan maissa Albaniaa ja Venäjää lukuun ottamatta. Nyt Heikkilän alla on yhdeksäs moottoripyörä, BMW K 100. Heikkilä haki 14 vuotta vanhan ajopelinsä Baden-Württembergistä Etelä-Saksasta. Se on BMW:n moottoripyöristä viimeinen malli, jolle kotiasentaja voi tehdä jotain, hän kertoo. Huuda ajoneuvo internetistä Motoristeja houkuttelee ulkomaille ajokkien hinta. Moottoripyörän voi saada ulkomailta tuhansia euroja edullisemmin kuin Suomesta. Suosittuja hakupaikkoja ovat Saksa, Hollanti ja Ruotsi. Heikkilä on tuonut Saksasta kaikkiaan kolme moottoripyörää. Hain ystävälleni moottoripyörän, joka maksoi euroa. Suomessa vastaava malli olisi maksanut euroa. Matkaan meni 800 euroa, ja pyörästä piti maksaa autoveroa 900 euroa. Säästöä kertyi noin euroa, hän laskee. Nykyaikainen tekniikka on helpottanut tuontia. Internetistä löytää lukuisia yksityisten ihmisten jättämiä ilmoituksia myytävänä olevista ajoneuvoista. Heikkilä osti oman pyöränsä nettihuutokaupasta ebay.comista, kun oli ensin seurannut vastaavien pyörien hintakehitystä yli kuukauden ajan. Hetkeä ennen ostoajan umpeutumista Heikkilä naputteli nettiin summan, jota muut kiinnostuneet eivät ehtineet enää ylittää. Ajopeli oli hänen! Pyörästä ei kannata tarjota heti täyttä hintaa. Pitää katsoa, miten kauppa kehittyy. Moottoripyöräostoksille ei muutenkaan kannata lähteä valmistautumatta. Ostajan on tärkeä tietää, millaista pyörää hän hakee ja mitä hän on siitä valmis maksamaan. Kannattaa myös muistaa, että huutokaupassa jätetty tarjous on sitova. Kaupan voi purkaa vain, jos myyjä on salannut moottoripyörästä olennaisen vian. Myytävänä on myös pommeja, Heikkilä varoittaa. Myyjältä on syytä pyytää ajoneuvosta etukäteen valokuvia ja kuntoselvitys. Heikkilä tarkisti kuvista ajoneuvon yleisen kunnon. Hyvä niin, sillä ruuveissa piili yllätys. Myyjä oli seisottanut moottoripyörää vesisateessa, niin että ruuvit olivat ruostuneet ja ne piti vaihtaa. Sain pyörän sen vuoksi edullisesti. Saksan taidolla hurmaa Kun sopiva ajopeli on löytynyt, se pitää käydä katsastamassa paikan päällä. Heikkilä lensi halpalennolla Saksaan. Myyjä yllättyi, kun suomalainen ostaja puhui lukiossa oppimaansa saksaa. Aluksi saksalaiset ovat hieman ujoja, mutta kun heille puhuu saksaa, he saattavat pyytää oluellekin. Ja jos ei pärjää, aina voi vaihtaa englantiin. Heikkilä tarkisti ajoneuvon kunnon ja laati myyjän kanssa kauppakirjat. Sen jälkeen alkoi paperisota: pyörä piti rekisteröidä ja sille piti ottaa vakuutus. Saksa on byrokraattinen maa, papereita pitää kiikuttaa toimistosta toiseen. Heikkilä muistelee huvittuneena, kuinka prosessi eteni. Ensin hain kilpiliikkeestä vakuutuksen ja sen jälkeen viereisessä toimistossa moottoripyörä rekisteröitiin ja saatiin leimat papereihin. Sitten palasin kilpiliikkeeseen, jossa tehtiin rekisterikilpi. Sen jälkeen menin kilven ja papereiden kanssa takaisin edelliseen toimistoon, josta virkailija lähti mukaani tarkistamaan moottoripyörän runkonumeron. Kun paperiasiat olivat kunnossa, Heikkilä ajoi moottoripyörän kotiin. Saavuttuaan Suomeen hän maksoi autoveron tullilaitokselle, ja rekisteröi moottoripyörän kotimaahan. Terhi Hakala kuva Pekka Sipola Mika Vesa osti veneen Hampurista ja purjehti sen ystävineen viidessä vuorokaudessa kotisatamaan Helsinkiin. Euroopan laaja venevalikoima Käytetyn veneen osto Saksasta ei ole sen kummempaa kuin että ostaisi veneen Turusta, kertoo sipoolainen yrittäjä Mika Vesa. Hän osti viime kesänä veneen Hampurista ja purjehti sen kotisatamaan Helsingin Vuosaareen. Vene löytyi netistä pitkän pohdinnan jälkeen. Hakualueen laajentaminen koko Euroopan alueelle kannatti. Ensin etsin Suomesta, sitten Ruotsista ja lopulta löytyi unelmien Baltic Yacht 33. Se muistuttaa Jonmeri 33 -venettä, jossa vietin lapsuuden kesälomia. Myytävien veneiden valikoima on Vesan mielestä Suomessa suppea. Hinta-laatusuhde on Suomen rajojen ulkopuolella usein myös parempi. Tullin tilastojen mukaan vuonna 2006 tuotiin huvikäyttöön 47 venettä, joiden rungon pituus ylitti 7,5 metriä. Niiden arvo oli yhteensä 3,77 miljoonaa euroa. Vuoden 1987 jälkeen valmistetun veneen ostaa ja tuoda toisesta EU-maasta Suomeen itse veneillen, kunhan mukana on myyjältä saatu arvonlisäverotodistus eli VAT-sertifikaatti. Se todistaa, että vene on peräisin EU-maasta, vaikka Suomeen saavuttaisiinkin kansainvälisten vesien kautta. Jos ostettu vene kanssa tuodaan Suomeen Schengen-alueelta, kuten esimerkiksi Espanjasta, enempää paperisotaa ei maahan tullessa tarvita. Lisää tuonnista voi kysyä Tullineuvonnasta numerosta

18 18 Tornionjokilaakson kaksoiskaupunkihanke Euroopa Rajaton k Tornionjokilaakson kaksoiskaupunkihanke etenee odotettua nopeammin. Torniossa ja Haaparannassa havitellaan alueesta Pohjois-Suomen suurinta ostosmatkailukohdetta runsaasti EU-rahaa saaneen Rajalla På Gränsen -hankkeen avulla. Rakenteilla on valtava kauppakeskus ja hotelli, johon pääsee sisälle Suomen ja Ruotsin puolelta. Rajavyöhykkeelle on määrä valmistua vuoteen 2010 mennessä kymmeniä tuhansia neliömetrejä uutta liiketilaa ja lukuisia kauppakeskuksia. Merkittävimpiä rakennushankkeita ovat rajakauppakeskus suurine keskustoreineen, hotelli, jonne pääsee molempien valtioiden puolelta, Tornion nelikaistainen bulevardikatu sekä lapsiperheille tarkoitettu seikkailumaa. Kuntien yhteisestä poliisitalosta on käyty keskusteluita. Hallinnollisesti Tornio ja Haaparanta pysyvät jatkossakin omina kuntinaan, vaikka kaksoiskaupungista puhutaankin. EU:n symboliarvo iso Puolet Rajalla-hankkeen rahoituksesta on tullut Interreg-ohjelman kautta, puolet kansallisena rahoituksena. Kaksoiskaupunkihanke on vetänyt pohjoiseen toimittajia

19 n monipuolisin aupunki 19 BBC:tä ja Wall Street Journalia myöten. EU:n symboliarvo on ollut tärkeä. Jos tämä hanke olisi ollut meneillään jossain muualla kuin valtakuntien rajalla, se ei varmaankaan olisi kiinnostanut niin paljon, Tornion kaupungin kehitysjohtaja Pekka Puistosalo toteaa. Tämä on ainoa iso kehitysprojekti tällä alueella. Ilman Rajalla-hanketta nämä uudet kauppakeskus- ja infrastruktuurihankkeet eivät olisi toteutuneet, Haaparannan kunnanjohtaja Christina Lugnet toteaa. Kaksoiskaupunkihankkeita on Euroopassa yli 20. Lähimpiä ovat Imatra-Svetogorsk ja Viron ja Latvian rajalla oleva Valga-Valka-kaupunki. Meillä on menty pisimmälle. Missään muualla ei rakenneta yhteistä keskustaa, Tornion kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarmo Lokio huomauttaa. Kun rajakauppakeskuksen keskellä olevaa keskustoriaukeaa suunniteltiin, koululaisia pyydettiin piirtämään, millaisen torin he haluaisivat. Lapset halusivat, että rajajokea symboloiva vesi näkyisi lampena torin keskellä, ja idea päätyi lopullisiin piirustuksiin. Lapset ajattelivat mainiosti, että joki ei erota vaan yhdistää, Lokio sanoo. Huimat kävijätavoitteet Pohjoisen ostosparatiisin on laskettu vetävän vuodessa pari miljoonaa kävijää ja työllistävän tuhatkunta ihmistä. Tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia, sillä Torniossa ja Haaparannassa asuu yhteensä vain noin ihmistä. Rajaseudulla lasketaan kuitenkin sen varaan, että 500 kilometrin säteellä asuu noin miljoona ihmistä. Shoppailijoita odotetaan Pohjois-Norjaa ja Venäjää myöten.

20 20 Haaparannan kunnanjohtaja Christina Lugnet ei löydä Rajalla-hankkeesta huonoja puolia. Asukkaiden kriittisyyskin on saatu voitettua, hän sanoo. Pietarsaaressa asuvat Linda ja Päivi Stenman poikkesivat ostoksille vanhalle kotiseudulleen. Heidän mielestään rajayhteistyön kehittäminen on hieno asia. Kunnanjohtaja Christina Lugnet huomauttaa, että tuhat uutta työpaikkaa on jokilaaksolle paljon. Se on sama kuin jos Tukholmaan tulisi uutta työpaikkaa, hän sanoo. Jarmo Lokio myöntää, että Tornion kehitys on jo parin vuosikymmenen ajan ollut hidasta. Tornioon on syntynyt melko vähän työpaikkoja, väestönkasvu on ollut hidasta ja asuntorakentaminen vähäistä, Lokio toteaa. Viime marraskuussa avanneen Ikean uskotaan keräävän Haaparantaan peräti 1,3 miljoonaa kävijää vuodessa. Sinikeltaisen ketjun vetovoima on houkutellut monia firmoja kylkeensä, ja vanhat yrittäjät laajentavat tilojaan. Emme laskeneet Rajalla-hankkeen toteutumista Ikean varaan, mutta sen saaminen oli lottopotti. Haasteena on saada turis-