Prätkä Saksasta. Timo Heikkilä: Aina valmis pyöränhakumatkalle. Euroopan komission Suomen edustuston lehti. s. 6. s. 18. s. 26. s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prätkä Saksasta. Timo Heikkilä: Aina valmis pyöränhakumatkalle. Euroopan komission Suomen edustuston lehti. s. 6. s. 18. s. 26. s."

Transkriptio

1 Euroopan komission Suomen edustuston lehti Ekokeksinnöistä pallon pelastajia? s. 6 Kaupungit kasvoivat rajan yli s Aikuinenkin oppii puhumaan s. 26 Prätkä Saksasta s. 16 Timo Heikkilä: Aina valmis pyöränhakumatkalle

2 p ä ä k i r j o i t u s 2 Antti Peltomäki Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Hyvä vai paha globalisaatio Yli puolet suomalaisista pitää globalisaatiota uhkana suomalaisille yrityksille ja työllisyydelle, kun taas reilusti alle puolet näkee sen pikemminkin hyvänä mahdollisuutena taloutemme kehitykselle ja uusien työpaikkojen luomiselle. Ehkä hieman yllättäen suomalaiset suhtautuvat kehitykseen huomattavasti pessimistisemmin kuin tanskalaiset ja ruotsalaiset. Suomalaiset ovat jopa jonkin verran huolestuneempia oman maansa menestymisestä maailmantaloudessa kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Toisaalta kansalaisten huolen voi ymmärtää, kun lehdistä saa lukea lähes viikoittain teollisten työpaikkojen siirtymisestä Kiinaan, Intiaan tai uusiin EU-maihin. Toisaalta huolta on vaikea ymmärtää, kun Suomen taloudella menee paremmin kuin ehkä koskaan aikaisemmin, työttömyys vähenee ja työpaikkojen määrä lisääntyy. Monilla sektoreilla on jopa työvoimapula, johon yhdeksi ratkaisuksi tarjotaan työperäisen maahanmuuton aktiivista edistämistä. Kansalaiset eivät ilmeisesti ole yhtä vakuuttuneita globalisaation siunauksellisuudesta kuin hallitus ja suurin osa poliittista ja taloudellista eliittiä. Virallinen Suomi on jo pitkään uskonut, että osallistuminen avoimeen kansainväliseen kilpailuun jalostaa suomalaisista yrityksistä, työntekijöistä, tutkijoista ja opiskelijoista todellisia menestyjiä. Suomen menestyminen erilaisissa kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa on antanut uskoa valitun linjan oikeellisuuteen. Myös Euroopan komissio uskoo ja luottaa siihen, että globalisaatio on pikemminkin suuri mahdollisuus kuin uhka koko Euroopalle. Komission ja EU-maiden johtajat päättivät Lissabonin huippukokouksessa yhteisestä globalisaatiostrategiasta ja asettivat yhteiseksi tavoitteeksi sen, että EU:sta tulee maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä. Silloin EU-johtajilla oli vahva usko vapaaseen kilpailuun, panostamiseen tietoon ja taitoon sekä koko yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseen. Johtajien usko Lissabonin tavoitteeseen ei ole horjunut, mutta valitettavan moni EU-maa on viivytellyt tarpeellisten uudistusten toteuttamisessa. Vanhentuneiden rakenteiden suojeleminen näyttää olevan usein helpompaa kuin uusien urien aukominen. Politiikassa kun kaikki järkevä ei ole suosittua eikä kaikki suosittu ei ole järkevää. Kun kolme vuotta on enää jäljellä ennen vuotta 2010, kukaan ei vakavissaan kuvittele, että EU päihittäisi Yhdysvallat kilpailukyvyssä tai pystyisi kovin pitkään pitämään takanaan dynaamisia Aasian maita. Viime vuosina Eurooppa on kuitenkin päässyt vahvalle kasvu-uralle ja edellytykset poliittista rohkeutta vaativien uudistusten tekemiseen ovat vahvistuneet. Vaikka suomalaiset eivät sitä ehkä uskokaan, Suomi ja muut pohjoismaat ovat viime vuosina olleet esimerkkeinä eurooppalaisista menestystarinoista. Jos muu Eurooppa ottaisi oppia Suomen koulujärjestelmästä, Tanskan työelämän joustavuudesta ja Ruotsin panostuksista tutkimukseen ja kehitykseen Lissabonin tavoitteet olisivat paljon lähempänä toteutumista. Pohjoismaat ovat myös todistaneet, että avoimessa maailmantaloudessa voi menestyä tarvitsematta uhrata hyvinvointiyhteiskuntaa. Sisältö 4/ Pääkirjoitus 4 Gustav Hägglundin kolumni 5 Katuparlamentti Maarianhaminassa 6 Nappikaupasta maailman pelastajaksi? 10 Paavo Westerbergin oma Eurooppa 12 Tutkimusjohtaja Anneli Paulin haastattelu 14 Tosi-TV toi saksalaiset Suomeen 16 Kesän menopeli toisesta EU-maasta 18 Kaksoiskaupungin rajaton raja 22 Neljän maan talousalue 24 Taiteen tienraivaajat: Aleksis Kivi 25 Kielipulmaan auttaa kääntäjä 26 Aikuinenkin oppii uutta kieltä 28 Opettajat Erasmus-vaihdossa 29 Geenimuuntelusta ei vielä tiedetä kaikkea 30 På gränsen i Torneå och Haparanda 32 Euroopan mämmit

3 Veli-Matti Parkkinen Felix on vapaa liikkuja Saksalainen televisio-ohjelma houkutteli kolmivuotiaan Felix Görtzen perheineen muuttamaan Tampereelle. Miten uusi elämä on lähtenyt käyntiin? Felixin perheen tarina kerrotaan myös saksalaisella tv-kanavalla alkukesästä. Miten Tampere varautuu mahdolliseen saksalaisten muuttoryntäykseen? sivu Eurooppa-päivä Espalla 33 Koululaisten kilpailu kuvasi yhdessäoloa 34 Huhu: Croissantit myyntikiellossa 35 Kisavisa: Mistä postilaatikot ovat kotoisin? 36 Tilasto: Puhuuko eurooppalainen kieliä? Julkaisija Euroopan komission Suomen edustusto Pohjoisesplanadi 31, Helsinki puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Antti Peltomäki Toimitus Unionimedia Oy PL 36, Helsinki Toimitussihteeri Katja Palhus puh. (09) fax (09) AD Maarit Kattilakoski Kustantaja Unionimedia Oy Toimitusjohtaja Risto Paananen puh. (09) fax (09) Paino Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO Painettu suomalaiselle WFC- ja Lumiart Silk -paperille. ISSN Edustuston tietopalvelu puh. (09) (ma pe klo ) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköpostilla tai postitse takakannen tilauskortilla fax (09) Lehti on maksuton. Seuraava Europa-lehti ilmestyy Kannen kuva Pekka Sipola. Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa.

4 k o l u m n i EU vuonna Gustav Hägglund Kenraali, entinen Puolustusvoimien komentaja ja Euroopan sotilaskomitean puheenjohtaja Jo Maastrichtissa sovittiin 1990-luvun alussa, että yhteisö noudattaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu puolustuspolitiikka, mikä saattaa ajan myötä johtaa yhteiseen puolustukseen. Varsovan liitto oli tuolloin hajonnut ja ajateltiin, että amerikkalaiset lähtevät kotiin, jolloin Eurooppa tarvitsee oman puolustuksen. Yhdysvallathan oli vetäytynyt Euroopasta I maailmansodan päättyessä ja oli hyvää vauhtia vetäytymässä myös II maailmansodan päätyessä, mutta päätti jäädä torjuakseen Neuvostoliiton ekspansion. Kylmän sodan päätyttyä Neuvostoliiton romahdukseen ei syytä läsnäoloon näyttänyt olevan. Muita syitä kuitenkin ilmaantui: Neuvostoliiton entisten alusmaiden Venäjän-pelko, eurooppalaisten epäonnistuminen Jugoslavian sisällissotien kaitsemisessa, terrorismin vastainen sota 9/11 jälkeen. On silti täysin selvää, että Yhdysvallat ei tule ikuisesti olemaan Euroopan kilpenä. Syynä voi olla esimerkiksi kyllästyminen lastentarhan pitoon Euroopassa, talouden romahdus USA:ssa, resurssien sitoutuminen muualle tai kilpailu Kiinan kanssa maailman johtavan supervallan asemasta. Milloin näin käy, sitä ei tiedä kukaan. Luultavasti se tapahtuu yllättäen; toivottavasti se ei kohtaa EU:ta housut polvissa. Oletan optimistisesti, että EU on saanut rivinsä järjestykseen vuonna Silloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vihdoin saatu yhtenäistettyä. Jäsenmaiden ulkomaanedustustot ja ulkoministeriöt on lakkautettu. Unionin ulkopolitiikkaa johtaa EU:n presidentti Alexander Stubb. Hän toimii samalla Euroopan neuvoston puheenjohtajana. Neuvosto on hänet tähän tehtävään valinnut määräenemmistöllä, mutta hän vastaa toimistaan EU:n parlamentille. Neuvosto päättää sodasta ja rauhasta, muilta osin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on presidentin ylikansallisessa johdossa. Bosnia, Albania, Kosovo, Montenegro ja Kroatia ovat jo täysin integroituneet yhteisöön. Liitännäisjäsenten Venäjän, Israelin, Ukrainan ja Turkin kanssa on solmittu puolustussopimus ennen muuta Puolikuun kalifaatin uhkaa vastaan. Kalifaatti sai alkunsa kun kiihkoislamistinen Osaman perillisten - liike otti vallan Pakistanissa ja levisi sitten arotuulen lailla länteen puhaltaen kumoon hallinneet oligarkiat ja yhdistäen sunnit ja shiiat, arabit ja arjalaiset Intian rajalta Marokkoon. Yhdysvallat on yhä voimakkaammin sitoutunut Tyynenmeren suuntaan Kiinan vallattua Taiwanin, Japanin hankittua ydinaseita ja sisällissodan puhjettua Indonesiassa. Naton toimet Euroopassa on siirretty EU:n johtoon. Kaikki EU:n jäsenmaat ovat uudistetun Naton jäseniä. Ne ovat sitoutuneet auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta EU-maata kaikin käytettävissä olevin keinoin. Asevoimat ovat kuitenkin kansallisessa johdossa ja kukin jäsenmaa päättää, osallistuuko se EU:n ulkopuolisiin operaatioihin. Kustannusten säästämiseksi niihin käytetään enenevässä määrin liitännäisjäsenten joukkoja. Kalifaatin sapelinkalistelu ja ydinaseilla uhkailu saivat EU:n vihdoin käynnistämään alueensa puolustusvalmistelut. Maataloustuet on lakkautettu ja varat siirretty puolustukseen. Miljarditolkulla taloudellista liikkumavaraa on saatu huutokauppaamalla päästöoikeudet Brysselissä. Kiinan kanssa käydään armotonta kilpailua Venäjän luonnonvaroista, varsinkin öljystä ja kaasusta. Energiakulutusta on jouduttu säännöstelemään. Pienissä, ärtymystä herättäneissä asioissa päätäntävaltaa on siirretty takaisin jäsenmaiden hallituksille. EU on rautaa! kuva Otava/Suvi Laine Unionissa on 37 jäsenmaata. Uudet jäsenet Islanti, Norja, Skotlanti, Baskimaa, Serbia,

5 Vaarallisista leluista eniten varoituksia EU:n markkinoilta poistettiin viime vuonna entistä enemmän kulutustavaroita, koska ne todettiin käyttäjille vaarallisiksi. Ilmoituksia vakavan vaaran aiheuttavista tuotteista tuli koko unionin alueelta 924, mikä on kolmannes enemmän kuin vuonna 2005, Euroopan komissio kertoi. Kaikkein eniten ilmoituksia tehtiin leluista, sähkölaitteista ja moottoriajoneuvoista ja maittain tarkasteltuna Saksasta ja Unkarista. Suomesta tehtiin 42 valitusta. Joka toisen vakavaa vaaraa aiheuttaneen tuotteen valmistusmaaksi oli merkitty Kiina. Koska Kiinassa valmistetaan koko ajan enemmän kulutustavaroita, komissio on tehostanut tuoteturvallisuusyhteistyötään maan kanssa. EU tiukensi kulutustavaroiden turvallisuutta koskevia sääntöjä muutama vuosi sitten, ja sen jälkeen vaarallisista tuotteista tehtyjen ilmoitusten määrä on kasvanut selvästi. Kemikaaliasetus voimaan kesäkuussa EU:n uusi kemikaaliasetus REACH astuu voimaan 1. kesäkuuta. Neuvontapalveluiden antajiksi on valittu Suomen ympäristökeskus, SYKE ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, STTV. Neuvontapalvelu on tarkoitettu teollisuudelle ja se toimii internetissä ja puhelimitse. Palvelujohtaja Jukka Malm Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että on varmistettava, että teollisuus, etenkin pk-sektori, saa tukea monimutkaisen asetuksen toimeenpanossa. Neuvontapalvelun tehtävänä on selvittää yrityksille, mitkä heidän velvollisuutensa ovat, ja vastata epäselviin kysymyksiin, Malm sanoo. Oma neuvontapalvelu on tulossa myös Helsinkiin avattavaan kemikaalivirastoon. Virasto vastaa jäsenvaltioiden omien neuvontapalveluiden verkoston koordinoimisesta. Verkoston avulla pyritään siihen, että jokaisesta jäsenvaltiosta saa samanlaisen vastauksen kysymykseensä, eikä jokaisessa maassa tarvitse erikseen tehdä selvitystä jostain vaikeasta asiasta, Malm toteaa. Irrottaudu stereotyypeistä Eurooppalaisilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja elämään ilman syrjintää. EU:n valokuvakilpailu moninaisuuden puolesta kutsuu valokuvauksen, taideaineiden ja muotoilun opiskelijoita kaikissa EU-maissa lähettämään kilpailuun valokuvia, jotka puuttuvat syrjintään. Lisätietoa EU:n Moninaisuuden puolesta. Syrjintää vastaan. -kampanjasta saat kampanjasivuilta osoitteessa stop-discrimination.info Katuparlamentti teksti ja kuvat Kari Loimu, Maarianhamina Mikä on EU:n merkitys Ahvenanmaalle? Mary Vikström Vaikean kysymykset heitit. Minun liiketoimintaani EU ei vaikuta millään tavalla. En osaa sanoa. Gösta Englund EU:lla on sekä haittoja että hyötyjä. Hyödyt ovat suuremmat. Olemme liian pieni kansa ollaksemme eristettyinä. Joissakin EU:n määräyksissä näkyy kyllä aikamoinen asiantuntemattomuus. Ei täällä pyöriäisiä ole nähty vuosikymmeniin ja nyt ne pitää ottaa huomioon kalastettaessa. Ehkä määräyksiä on muutenkin liikaa. Rune Andersson Merkitys on voittopuolisesti positiivinen. Minä olen tyytyväinen. Pärjäämme kyllä hyvin Brysselin kanssa, kun meillä on vahva itsehallinto. Jos nyt joitakin haittoja pitäisi mainita, niin maanviljelykseen EU:lla ei ole yksinomaan positiivisia vaikutuksia. Ingmar Eriksson ja Guinnes-koira Olemme pieni, erikoislaatuinen yhteiskunta eikä meitä täysin ymmärretä EU:ssa. Esimerkiksi lintujen kevätmetsästystä ollaan kieltämässä, vaikka sillä on vuosisataiset perinteet. Muuten koen EU:ssa mukana olemisen positiivisena. Se on vaikuttanut muun muassa hintatasoon. Carola Sandström Minun kahvilatoiminnalleni EU:lla ei ole mitään merkitystä. Minulle on aivan yhdentekevää, onko Ahvenanmaa osa EU:ta vai ei. Maanviljelijöille ja kalastajille liittyminen EU:hun on tuonut lisää rajoituksia. 5

6 Nappikaupasta maailman 6 Eurooppalainen ympäristöteollisuus ei ole enää mitään pikkubisnestä, vaan EU:n nopeimmin kasvava teollisuudenala. Uusien ekoinnovaatioiden kehittäminen ja valmistaminen työllistää jo enemmän kuin autoteollisuus. Ympäristöteollisuus kasvaa Euroopassa nopeammin kuin mikään muu teollisuudenala: sen liikevaihdoksi arvioidaan jo triljoona eli tuhat miljardia euroa, arvioi Euroopan komission ympäristöpääosaston linjan G johtaja Timo Mäkelä. Alan palveluksessa on kymmenissä tuhansissa yrityksissä noin 3,5 miljoonaa ihmistä, mikä on selvästi enemmän kuin esimerkiksi autoteollisuudessa. Euroopan unioni on tällä hetkellä ympäristöteknologiassa maailman johtava toimija. Pisimmällä on Saksa. Siellä ympäristöteknologian osuus on nyt neljä prosenttia bruttokansantuotteesta, vuonna 2020 arvioiden mukaan jo 16 prosenttia. Suomessa ilmastoalalla toimii Tekesin mukaan noin 300 yritystä. Energiansäästöön, raaka-aineiden uusiokäyttöön ja kasvihuonekaasupäästöjen torjuntaan tarkoitetusta teknologiasta povataan jopa toista teollista vallankumousta. Ympäristöteknologia ja -palvelut ovat merkittävä globaali teollisuuden ala, joka kasvaa koko ajan. Erityisesti kierrätykseen ja jätteiden uusiokäyttöön liittyvä teollisuus kasvaa, Mäkelä toteaa. Jos nykykehitys jatkuu, Kiina kuluttaa vuonna 2020 maailman kaiken öljyn ja paperin. Nykykehitys kestämätöntä Konkreettisilla teoilla on kiire, sillä maapallon kasvihuonekaasupäästöjen on ennustettu kasvavan jopa 2,5 3-kertaisiksi vuoteen 2050 mennessä, vaikka niitä pitäisi vähentää yli puolella, jotta ilmastonmuutosta saataisiin tehokkaasti torjuttua. Kasvun rajat paukkuvat, mutta komission Timo Mäkelän mukaan tilanne on pahentumassa, jos mitään ei tehdä. Jos nykykehitys jatkuu, Kiina kuluttaa vuonna 2020 maailman kaiken öljyn ja paperin ja 70 prosenttia kaikesta viljasta. Kiinan metallin ja mineraalien kulutus lisääntyy prosenttia kymmenessä vuodessa. Yritykset sanovat tehostaneensa toimintojaan, mutta energiankulutuksen vähentymisenä ja matalampina jätevuorina se ei ole näkynyt. Onko kaikki kohdallaan, jos samalla kun työn tuottavuus on nelinkertaistunut, luonnonvarojen käytön tehokkuus on parantunut vain 30 prosentilla, Timo Mäkelä kysyy. Euroopan painostus auttaa Kun EU vaatii tuotteilta tiettyjen ympäristöstandardien täyttämistä, muidenkin maiden on pikku hiljaa omaksuttava ne, koska aasialaiset valmistajat eivät halua tehdä tuotteita monella tuotantolinjalla. Suomalaisilla yrityksillä olisi Mäkelän mukaan loistava tilaisuus päästä mukaan markkinoiden imuun. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes rahoittaa suomalaista energia- ja ilmastoalan tutkimus- ja kehitystyötä noin 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Erityisesti ilmastoasioihin on keskittynyt ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet -ohjelma. Toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila Tekesistä kertoo, että energiatehokkuuteen sekä uusiutuviin energiamuotoihin liittyvän teknologian kehittämistä tuetaan noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Uusiutuvien osalta tuetaan eniten bioenergiaa. Tuuli- ja aurinkoenergiaan liittyviä hakemuksia tulee vähemmän, Lahti-Nuuttila toteaa. Tekes suosii rahoituspäätöksissään projekteja, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Lahti-Nuuttila sanoo, että jos Tekesiin tulee riittävästi laadukkaita hakemuksia, Tekes on periaatteessa valmis lisäämään ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvän teknologian kehitykseen tarkoitettua rahoitusosuutta. Tuomo Tarvas, kuva EU:n ilmastokampanja

7 pelastajaksi Suomalaisten yritysten innovaatioita Vaisala valmistaa radiosondeja eli tutummin sääpalloja. Radiosondit mittaavat yläilmakehässä lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta sekä tuulen suuntaa ja nopeuttaa. Radiosondien keräämää dataa käytetään muun muassa sääennusteissa ja ilmaston muuttumisen seuraamisessa. Vaisalan radiosondien markkinaosuus on maailmassa noin 65 prosenttia. Lisäksi Vaisala valmistaa pieniä, 24 senttimetriä korkeita säälähettimiä, joilla voidaan mitata maanpinnan läheisyydessä kaikkia tärkeimpiä sääparametrejä. Säälähettimiä testataan parhaillaan Testbed-paikallissääprojektissa, johon kuuluu 62 asemaa ympäri Etelä-Suomea. NAPS (Neste Advanced Power Systems) myy sähköverkon ulkopuolella olevien talojen aurinkosähköjärjestelmiä. Luvata valmistaa kuparia, jota käytetään aurinkokeräimissä ja joissakin aurinkosähköpaneeleissa. Aurinkokeräimet vangitsevat auringon säteilyä ja kuumentavat putkissa virtaavan veden, jota taas voidaan kierrättää lämpöpattereissa tai käyttää talousvetenä. Endeas Oy tekee aurinkopaneelitehtaille aurinkosimulaattoreita, jotka ampuvat valopulsseja ja analysoivat, miten hyvin aurinkopaneeli toimii. Proventia-konserniin kuuluva Finnkatalyt Oy valmistaa pakokaasunpuhdistimia, joita se toimittaa muun muassa Kaakkois-Aasiaan ja Yhdysvaltain Kaliforniaan. Simtech Systems on mukana kehittämässä uutta, kevyttä magnesiumseosta, jolla autojen ja lentokoneiden massaa voidaan pudottaa. Kevyemmät kuljetusvälineet kuluttavat vähemmän polttoainetta, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Moventaksen erikoisosaamiseen kuuluvat tuuliturbiinivaihteet. Kymmenien prosenttien vuosivauhdilla kasvanut Moventas laajentaa kapasiteettiaan lähivuosina sadalla miljoonalla eurolla. Lisäksi se palkkaa Jyväskylän tehtaalleen ja prosessiteollisuuden mekaanisia käyttölaitteita valmistavalle Karkkilan tehtaalleen satoja uusia työntekijöitä. 7 Lisätietoa:

8 Näin jäsenvaltiot torjuvat ilmastonmuutosta: Saksa: tuulivoima, aurinkovoima; tutkitaan menetelmiä hiilidioksidipäästöjen talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi; hallituksen tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä Ruotsi: biopolttoaineet, rakennusten energian säästö Hollanti: hiilen talteenotto, tuulivoima Tanska: tuulivoima, yhdistetty sähkö- ja kaukolampö Ranska: tuulivoima, rakennusten energiatehokkuuden lisääminen Espanja: tuulivoima, aurinkovoima; valmisteilla laaja energia- ja ilmastostrategia Britannia: tuulivoima, aaltovoima, hiilen talteenotto, rakennusten energiansäästö; vireillä laki, joka velvoittaisi 60 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä Portugali: tuulivoima, aurinkovoima, aaltovoima Italia: aurinkovoima, tuulivoima Itävalta: biopolttoaineet Suomi saastuttajien kärkikaartia 8 Suomessa tupruteltiin vuonna 2004 ilmoille neljänneksi eniten päästöjä asukasta kohden koko EU:ssa, Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n tilastot paljastavat. EU:n kauhukakara on Luxemburg, sillä jokaisen luxemburgilaisen osuudeksi tuli 28,1 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa. Toisena oli Irlanti (16,8 tonnia), kolmantena Viro (15,8). Suomen asukaskohtaiset päästöt jäivät vain hitusen jälkeen Virosta. EU25:stä suhteellisesti vähiten päästöjä tuottivat Latvia (4,6) ja Liettua (5,9) ja suurista jäsenvaltioista Ruotsi (7,8), Portugali (8,1) ja Ranska (9,3). Eniten päästöjä aiheuttavat maat, joissa käytetään paljon fossiilisia polttoaineita ja joissa on paljon raskasta perusteollisuutta. Näin on esimerkiksi Suomessa, EU:n komission ympäristöpääosaston johtaja Timo Mäkelä kertoo. Energiaratkaisut eivät kuitenkaan riitä, jos muilla sektoreilla päästöt ovat korkeita. Esimerkiksi erittäin paljon tuulivoimaa käyttävä Tanska on kokonaispäästöjensä osalta vain EU:n keskitasoa. Kasvihuonepäästöt asukasta kohti vuodessa, tonneissa mitattuna alle 6: Latvia, Liettua alle 9: Malta, Unkari, Ruotsi, Portugali alle 12: Puola, Slovakia, Slovenia, Itävalta, Britannia, Espanja, Italia, Ranska v alle 15: Tsekki, Kypros, Saksa, Kreikka, Tanska, Alankomaat, Belgia alle 18: Viro, Suomi, Irlanti yli 18: Luxemburg EU25: 10,9 EU15: 11 YK:n raportti: Torjunta vaatisi murto-osan bkt:stä Ilmastonmuutoksen torjuminen maksaisi vain 0,12 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, jos tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen, YK:n ilmastopaneeli IPCC totesi toukokuisessa raportissaan. Tämänhetkiset kasvihuonekaasupäästöille säädetyt vähennystavoitteet ovat vasta alkua, sillä IPCC:n mukaan päästöjä on vähennettävä prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Mitä nopeammin päästöjä pystytään leikkaamaan, sen paremmin muutosta voidaan torjua, ilmastopaneeli muistuttaa. Tehokkain keino päästöjen vähentämiseen on hiilidioksidipäästöille asetettu hinta. 15 unionin rikkainta maata vähensi päästöjään vain 0,8 prosenttia, EU:n ympäristövirasto kertoo.

9 Konstit on monet Ilmastonmuutos on noussut Brysselin kovimpien aiheiden joukkoon. Pelkät energiansäästölamput eivät riitä, kun jäsenvaltioiden on vähennettävä hiilidioksidipäästöjään. Ilmastonmuutos on tällä hetkellä yksi kuumimmista poliittisista teemoista koko EU:ssa, komission ympäristöpääosaston linjan G johtaja Timo Mäkelä vakuuttaa. EU tuottaa tällä hetkellä noin 14 prosenttia maapallon kasvihuonekaasupäästöistä, Yhdysvallat noin neljänneksen. Päästöjen määrän kasvu on nopeinta Kiinassa. Ilmastonmuutos pysyy agendalla siksi, että sen konkreettiset vaikutukset alkavat tuntua ja näkyä. Toisaalta EU on sitoutunut hyvin konkreettisiin toimenpiteisiin, joiden toteuttaminen ei tule olemaan helppoa, Mäkelä sanoo. Koko unionin ilmastopolitiikan tärkein väline on tällä hetkellä päästökauppa, jolla yritetään saada energiasyöpöt, paljon päästöjä tuottavat yhtiöt vastaamaan tekosistaan. Muita keinoja ovat esimerkiksi vähäpäästöisen energian tukeminen ja julkisten hankintojen suuntaaminen vähän energiaa kuluttaviin tuotteisiin. Lisäksi EU on sitoutunut leikkaamaan autoilun päästöjä. Jäsenvaltioista parhaiten ovat tonttinsa hoitaneet Mäkelän mukaan Britannia ja Ruotsi. Britannia on luvannut vähentää kasvihuonekaasupäästöjään peräti 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, mikä on kolme kertaa EU:n tavoitteita enemmän. Britanniassa on monenlaisia ohjauskeinoja. Korkeita päästöjä aiheuttavaa toimintaa verotetaan, kun taas vähäpäästöinen tuotanto saa verohelpotuksia, Timo Mäkelä havainnollistaa. Tuomo Tarvas Kodinkoneiden ilmastopäästöjä vähennetään ja julkista liikennettä tuetaan. Lisäksi monet eurooppalaiset kauppaketjut ovat lähteneet edistämään energiansäästöä, Timo Mäkelä luettelee. 9 Mitä Suomi tekee? EU:n ilmastokampanjan tavoitteena on rohkaista ihmisiä osallistumaan kamppailuun ilmastonmuutosta vastaan. Unioni sitoutui kevättalvella vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Mitä Suomi on omalta osaltaan tehnyt ilmastonmuutoksen torjumiseksi, osastopäällikkö Taisto Turunen kauppa- ja teollisuusministeriöstä? Uusiutuvan energian osuus on Suomessa EU:n korkeimpia. Meillä on meneillään monta hanketta biopolttoaineen jalostamiseksi ja puuhakkeen käytön lisäämiseksi. Energiansäästössä on meneillään lukemattomia projekteja. Lisäksi meillä kehitetään paljon erilaista teknologiaa, esimerkiksi kattilateknologiaa, Turunen sanoo. Kattilateknologiaa käytetään biomassan polttoon ja kaasutukseen. Tulevaisuuden ilmastonsuojeluteoista Turunen mainitsee energiankäytön tehostamisen, uusiutuvan energian käytön lisäämisen ja viidennen ydinvoimalan. Ruma kortti Suomen energiapakassa on turve, joka on yksi saastuttavimmista energiamuodoista, mutta jonka käyttöä hallitus haluaa edistää. EU ja YK:n alainen ilmastopaneeli eivät pidä turvetta uusiutuvana energiamuotona, runsaasti turvetta käyttävät Suomi ja Irlanti ovat eri mieltä. Suomi ajaa tiekarttaa, jossa turve voitaisiin luokitella uudestaan, Turunen sanoo.

10 o m a e u r o o p p a n i Eri alojen tunnetut nimet kertovat suhteestaan Eurooppaan. 10 Euroopan New York Käsikirjoittaja-näyttelijä-ohjaaja Paavo Westerbergin ensimmäinen työmatka Berliiniin oli ikimuistoinen. Itä-Saksan aikaan, ennen Berliinin muurin murtumista, 12-vuotias Westerberg oli Helsingin kaupungin teatterin mukana näyttelemässä Ralf Långbackan ohjauksessa Bertolt Brechtin Galilein elämä -näytelmässä. Lasse Pöysti esitti Galileita ja minä nuorta Andreaa. Näyttelimme Volksbühnen lavalla. Näytelmä oli suomeksi ja katsojilla oli korvanapit, johon tuli simultaanitulkkaus. Muistan kuinka yleisö nauroi kymmenen sekuntia myöhässä, kun tilanne oli jo jossain muualla. Westerberg muistaa, miten jännittävää oli juoda limsaa oudon muotoisista pulloista ja asua hotellissa. Hän lenkkeili jo tuolloin nimekkäässä seurassa. Teimme aamulenkin Esko Salmisen, Hannu Laurin, Seppo Pääkkösen ja kumppanien kanssa. Juoksimme muurille asti, jolloin oli pakko kääntyä. Ei ole ihme, että Berliinistä on tullut Westerbergin lempipaikka Euroopassa. Westerbergille vanha Itä- Berliini on tutumpi, koska ystävät ja tutut kollegat asuvat siellä. Etenkin vanhalla puolella on poikkeuksellinen, familiäärinen tunnelma, Westerberg luonnehtii. Itseoppinut saksan taitaja luonnehtii suhdettaan Berliiniin kaksijakoiseksi. Viimeksi tammikuussa hän oli puoliksi lomalla, puoliksi töissä Berliinissä. Westerberg oli tekemässä ennakkotyötä syksyllä Kansallisteatteriin tulevaan Villisorsa-näytelmään, Euroopan komissio Leena Klemelä Muun muassa Irtiottojen ja Pahan maan käsikirjoittajana ja Akseli Ensemblen jäsenenä tunnettu Westerberg pitää Berliinin monipuolisuudesta. tapaamassa ystäviään ja katsomassa Euroopan parhaaksi kehumaansa teatteria. Nyt, toistakymmentä vuotta myöhemmin, kävelin Berliinissä saman reitin kuin silloin 80-luvulla. Muistan kohdan, missä silloin jouduimme kääntymään. Nyt muuria ei vain enää ollut. Se oli ihmeellinen tunne. Moni muukin asia Berliinissä on muuttunut sitten noiden vuosien. Kun kävin Volksbühnen henkilökunnan kanttiinissa nyt parinkymmenen vuoden jälkeen, tuli yhtäkkiä outo tunne. Muistin kanttiinin isot pyöreät pöydät lapsuudesta. Vaikka niin moni asia oli muuttunut, kanttiini oli pysynyt lähes samanlaisena, Westerberg huokaisee. Hän kutsuu kaupunkia Euroopan New Yorkiksi. Berliinikin on suuri kaupunki täynnä pieniä kyliä. Siellä on samalla tavalla kaikkea. Berliinissäkin on mahdollisuus mennä pieneen kirjakauppaan ja olla hissukseen. Tai mennä keskelle suuria ihmisjoukkoja, jos siltä tuntuu. Kaupunkeja yhdistää myös runsas etnisten keittiöiden tarjonta. Westerberg tunnustautuu kulinaristiksi. Berliiniin on kerääntynyt joukko hyviä etnisiä kokkeja ympäri maailmaa. Ehkä vähän kehnommat ovat jaksaneet tulla tänne pohjoiseen, Westerberg nauraa. Marjo Mikola

11 Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen varapääjohtaja Anneli Pauli on innoissaan kansainvälisistä tutkimuksen rahoitusohjelmista. EU:n hallintoa hän moittii jäykkyydestä. Varapääjohtaja Pauli kaipaa tutkimukseen ennakointia Kiina kärkkyy Euroopan kannoilla 11 Anneli Paulin perhe vuokrasi Suomen-kotinsa ja hankki Helsingin keskustasta pienen sillanpääaseman. Myös kesäpaikat Suomessa toimivat siteinä kotimaahan. Brysselhän on tuossa melkein kotinurkilla Pauli lisää.

12 Isossa organisaatiossa oppimista Anneli Pauli aikoo uudessa työpaikassaan Brysselissä ensin tutustua suureen organisaatioon. Yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Center JRC) on yksi Euroopan komission pääosastoista. JRC:llä on seitsemän instituuttia viidessä eri maassa. Se työllistää noin 2700 henkeä. JRC:n tehtävänä on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea EU:n politiikan kehittämiselle ja toteutukselle eri aloilla. Paulin avustajana toimii Maarit Viljanen, joka aloitti työnsä Brysselissä vuonna 1993 Tekesin yhteystoimistossa ja EU:n komissiossa Anneli Pauli tottui Suomen Akatemiassa tekemään pitkiä päiviä. En halua Brysselissä venyttää työpäiviäni entisestään. Päinvastoin, nythän minulla on uusi alku, voisin luoda kohtuullisemmat rajat työnteolle. Suomalaiset hakevat harvoin korkeisiin kansainvälisiin virkoihin. Useissa muissa Euroopan maissa ollaan avautuvista viroista hyvissä ajoin tietoisia. Siellä hallinto poimii joukostaan henkilöitä, joita sitten kannustaa hakemaan ja rohkaisee. Suomessa ollaan avoimia ja demokraattisia. Viestit avautuvista viroista leviävät valtionhallinnossa kaikille, ja joku niihin sitten tarttuu, kertoo European Joint Research Centerin eli komission tutkimuspääosaston varapääjohtajaksi valittu Anneli Pauli. Suomen Akatemiassa tutkimuksesta ja kansainvälisistä asioista vastaavana ylijohtajana toiminut Pauli päätti hakea virkaa EU:n tutkimuskeskuksesta. Hän joutui seitsemän kuukautta kestäneeseen valintapyöritykseen, hänet valittiin, ja hän muutti Brysseliin huhtikuussa. Suomen Pankista eläkkeellä oleva mies Ralf Pauli ja 17-vuotias Emilia-tytär muuttavat perässä kesällä. Jos perhe ei olisi alusta saakka tukenut, en olisi edes hakenut virkaa. Varsinkin tytär on innoissaan. Kiinalaisissa on draivia Anneli Paulin mukaan Yhdysvallat on ajanut Euroopan ohi tutkimuksen resursseissa ja joillakin aloilla tieteen tasossakin. Myös Kiina ja Intia ovat kärkkymässä kärkipaikkoja. Suomen Akatemia on tehnyt rahoittajayhteistyötä Kiinan kansallisen tiedesäätiön ja viime aikoina myös vastaavien intialaisten tahojen kanssa. Kiinalaiset ovat tavattoman joustavia. Heissä on draivia. He haluavat oppia parhaat länsimaiset käytännöt, ja heillä on erittäin myönteinen yhteistyöasenne. Sama pätee intialaisiin. Euroopan vahvuudet ja ongelmat nousevat samasta lähteestä eli demokratiasta, joka on hitaampi tapa hallinnoida kuin esimerkiksi kiinalainen diktatuuri. Käytännössä yksikielisen USA:n on helpompi reagoida haasteisiin nopeasti kuin 27 erikielisen ja suvereenin valtion yhteisön. Kuten demokratia, myös monikulttuurisuus on sekä voimavara että hidaste. Tutkimuksessa nopea reagointi on tärkeää, ja siinä Euroopalla on paljon parannettavaa. Paulin mukaan Euroopassa häntä heiluttaa koiraa. Hännällä hän tarkoittaa EU:n jäykkää hallintoa. Valvontamekanismit vaativat tarkkuutta ja dokumentointia. Mutta onko tiukkuudessa menty liian pitkälle? Pauli toivoisi koko Eurooppaan nykyistä enemmän pohjoismaista avoimuutta, luottamusta ja vastuun jakamista hallinnon alemmille tasoille. Panostus tutkimukseen liian pientä Eurooppa oli vielä sotien jälkeen tieteen johtaja. Se on ollut perinteisesti vahva fysiikassa, samoin biotieteissä, ympäristöntutkimuksessa ja ympäristöteknologiassa. Kaikilta tieteenaloilta löytyy huippututkimusta, millään alalla ei olla huonoja. Eurooppalainen sosiaaliturva on houkutin, kun kilpaillaan maailman parhaista tutkijoista. Yhteiskunnan ja ihmisen näkökulmaa tulisi Paulin mielestä kammeta enemmän myös tutkimushankkeisiin. Tutkimuksen puiteohjelmathan ovat perinteisesti keskittyneet teknologiaan ja koviin luonnontieteisiin. Myös turvallisuustutkimusta tehdään paljon teknologian ehdoilla, kun yhteiskuntien ja toimintatapojen kehittäminen

13 Kerro mielipiteesi Toimiiko tutkijoiden liikkuvuus? Miten tiedonjakamista voisi tehostaa? Komission julkaisema vihreä kirja avaa keskustelun eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta. Kerro mielipiteesi tai parannusehdotuksesi intenetissä elokuun loppuun mennessä. Eurooppalainen tutkimusalue uudet näkymät osoitteessa era/index_en.html Paulin monipuolinen ura EU-tehtävään Anneli Pauli nimitettiin Suomen Akatemian tutkimuksesta ja kansainvälisistä asioista vastaavan ylijohtajan paikalta, jossa hän toimi kuuden vuoden ajan. Sitä ennen hän toimi Suomen Akatemiassa ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen yksikön johtajana. Vuosina Pauli työskenteli Teknillisessä Korkeakoulussa dosenttina ja tutkimusasiamiehenä ja sitä ennen ympäristöministeriössä pitkään eri nimikkeillä. 13 ratkaisisi ongelmia jo ennalta. EU-maista vain Suomi ja Ruotsi sijoittavat tutkimukseen enemmän kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteestaan. Suomella luku on jo 3,5 prosenttia ja Ruotsilla neljän tienoilla, mikä on myös tavoitteena Suomen tiede- ja teknologianeuvoston linjauksessa. Paulin mielestä kaikilla EU-15-mailla olisi varaa kolmeen prosenttiin. Saksa ja Hollanti ovat vahvoilla, mutta tutkimuksen osuus jää heilläkin alle kolmeen prosenttiin. Uskon, että eurooppalaiset poliitikot vielä ymmärtävät tutkimuksen merkityksen. Tieto ilmastonmuutoksestakin on menossa perille. Tutkijathan tiesivät siitä jo 15 vuotta sitten. Ilmastonmuutoksen vakavuuden päättäjien tietoon toi Sternin raportti, ja kansantajuinen aiheesta tuli Al Goren elokuvan ansiosta. Rahoitusviidakko selkiytyy Eurooppalaiset tutkimuksen rahoituskäytännöt olivat vielä vuosituhannen vaihteessa kovasti hajallaan ja vaikeaselkoisia. Vuoden aikana oli useita hakuaikoja, ja varsinkin kansainvälisen tutkimusyhteistyön rahoitus takkuili. Pauli on kuitenkin tyytyväinen uuteen kehitykseen, jossa tavoitteena ovat yhteiset eurooppalaiset tutkimusmarkkinat ja tutkimuskäytännöt. Hän antaa tunnustuksen komissaari Philippe Busquinille, joka loi Eurooppalaisen tutkimusalueen ERA:n käsitteen. Sen myötä syntyivät myös Euroopan yhteiset ERA-NET-ohjelmat. Ne ovat kansallisille tutkimusrahoittajille tarkoitettuja yhteistyöfoorumeita. Hyvä esimerkki ERA-NETeistä on Suomen Akatemian koordinoima Bonus-hanke, johon osallistuvat Itämeren valtiot Venäjä mukaan lukien. Tavoitteena on yhteinen Itämeren tutkimusohjelma, jota rahoittavat paitsi osallistujamaiden kansalliset tutkimusrahoittajat, myös EU:n komissio. Tutkijat eri maista voivat hakea ohjelmasta samaan aikaan rahaa samoilla kriteereillä ja arviointilomakkeilla. Suomen Akatemia on kuitenkin ollut liikkeellä jo ennen ERA-NETtejä. Merkittävä hanke on meneillään oleva Suomen Akatemian aloitteesta ja koordinoimana toteutettu neurotieteen tutkimusohjelma, johon osallistuu mielenkiintoinen kolmikko: Kiina, Kanada ja Suomi. Sitä toteutettaessa näkyi jälleen kiinalaisten ketteryys. He olivat innokkaita lähtemään mukaan ja suostuivat siihen, että arvioinnin suorittavat länsimaisia kriteereitä käyttäen huippututkijat muualta kuin Kiinasta, Kanadasta tai Suomesta. Pauli toivoo suomalaisten tutkijoiden hyödyntävän kansainvälisiä rahoitusohjelmia nykyistä tehokkaammin. Vaikka suomalainen tutkija saisikin rahaa ja löytäisi itse ulkomaisen partnerin, niin miten saada partnerille rahoitus samaan aikaan, ellei tällaisia ohjelmia ole? Tiina Pelkonen kuvat Pekka Sipola

14 Vuosi sitten Eveline Weber ja Klaus Görtzen näkivät televisio-ohjelman Suomesta. Nyt kuusihenkinen perhe ja kissa kotiutuvat Tampereelle. Saksalaisperheen muutosta esitetään reality-ohjelman jakso saksalaisella kaapelikanavalla alkukesästä. Tosi-TV toi saksalaisperheen 14 Eveline Weber ja Klaus Görtzen lapsineen tekivät sen, mistä monet saksalaiset juuri nyt haaveilevat: muuttivat ulkomaille. Internetin ja Saksa-Suomi-yhdistyksen avulla kaupungiksi valittiin Tampere. Emme tahtoneet metropoliin emmekä maaseudulle. Sanoimme ei ruuhkille ja kyllä luonnolle, lyhyille välimatkoille ja omalle talolle, luettelee Klaus vuokratussa talossaan Tampereen Kämmenniemessä, missä kirkas Valkeajärvi pilkottaa olohuoneen ikkunaan. Eveline on jo istuttanut orvokkeja kukkapenkkiin. Lapset Pascal ja Felix auttavat haravoinnissa. Tavallista erikoisemman perheen muutosta tekee se, että muuton sujumista seuraa pikapuoliin koko Saksan kansa televisiosta parhaaseen katseluaikaan. Kabel Eins -kanavalla esitettävän ohjelman Mein neues Leben -ohjelman kuvaajat seurasivat Klausin ja Evelinen perheen uuden elämän ensimetrejä Tampereella. Saksassa tämän tyyppiset ohjelmat ovat hyvin suosittuja. Ihmisillä näyttää olevan halu muuttaa pois Saksasta, sillä hakemuksia tulee jatkuvasti tuhansia, kuvailee ohjelman tuottaja Vanessa Sanetra sähköpostitse. Töitä asentajalle ja hoitajalle? Weber-Görtzenin perheen uusi elämä Tampereella on rauhoittunut kuvausryhmän poistuttua. Koti-ikävää lievitetään katsomalla saksalaisia tv-kanavia. Ensimmäiset postikortit Saksasta ilahduttavat etenkin perheen lapsia, Alessandroa, 18, Biancaa, 15, Pascalia 7, ja Felixiä, 3. Kesällä saapuvat ensimmäiset vieraatkin. Ensimmäiset viikkonsa tamperelaistunut perhe on kulkenut tutustumassa kaupunkiin, virastoihin ja nähtävyyksiin. Apuna heillä on ollut Christine Grabnegger-Räsänen Relocations Service Tampereesta. Itävallasta kolmekymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut Christine auttoi hankkimaan perheelle tarpeeksi ison vuokratalon, tutustutti työvoimatoimistoon ja sairaaloihin, auttoi pankkitilin avaamisessa. Christine on laittanut lehteen Evelinen ja Klausin puolesta työnhakuilmoituksia. Vielä ei ole tärpännyt, mutta Christine on toiveikas. Asentaja Klaus ja vanhusten hoitaja Eveline toivovat saavansa koulutusta vastaavaa työtä, kunhan kielitaito paranee. Kotouttamiskurssi kielikursseineen alkaa vasta syksyllä, mutta kieltä perhe opiskelee jo tietokoneen ja suomalaisten televisio-ohjelmien avulla. Saksa-suomi-saksa-sanakirjaa plärätään tuon tuosta. Sukulaiset ja ystävät ovat nyt kaukana, mutta perheen lähipiiri oli ymmärtäväinen kuullessaan muuttoaikeista. Weber- Görtzenin perhe on kotoisin itäisen Saksan Hallesta, josta moni muukin haaveilee lähtevänsä. Edelleen rakennemuutoksen kourissa kamppailevan entisen Itä-Saksan alueet kärsivät lamasta, ja monet ovat muuttaneet pois. Viime vuonna Eveline jäi työttömäksi vanhustenhoitajan työstään, ja Klaus turhautui lopullisesti saksalaiseen verojärjestelmään, joka perheen mukaan on yrittäjälle hyvin epäoikeudenmukainen. Meistä tuntui, ettei ole mitään syytä jäädä, Eveline sanoo kämmenniemeläiskotinsa olohuoneessa. Eniten vaakakupissa painoi kuitenkin Suomen koulujärjestelmä, josta perhe näki dokumenttiohjelman televisiosta. Neljän lapsen kouluttaminen ei ole ilmaista Saksassa, vaan kouluttamiseen menee satoja euroja kuukaudessa. Perheestä alkoi tuntua, että verrattuna suomalaiseen koulutusjärjestelmään, ei saksalaiskouluissa edes voi oppia mitään. Ei vielä ikävä Saksaa Innostus roihahti pian täyteen liekkiin, ja illat alkoivat kulua internetissä, ja sähköpostit viuhuivat maiden rajojen yli. Mitään erityistä vaikeutta ei muutossa ollut: ilmoitukset lasten päiväkoteihin ja kouluihin, soitto

15 Suomalaisten koulujen hyvä maine vauhditti Eveline Weberin ja Klaus Görtzen muuttopäätöstä. Pascal ja Bianca ovat jo aloittaneet koulun Suomessa. Suomeen Lautasantenni tuo saksalaiset tv-ohjelmat Biancan, Pascalin, Felixin, Evelinen, Klausin ja Alessandron uuteen kotiin. 15 työvoimatoimistoon. Mitä varmemmaksi muuttopäätös ja lähemmäksi muuttopäivä tulivat, sitä ihanammalta Suomi ja sitä ikävämmältä maalta Saksa alkoi tuntua. Saksa on lapsivihamielinen yhteiskunta. Pihoilla ei saa leikkiä, eikä varsinkaan pitää ääntä. Toisaalta nuoretkin käyttäytyvät huonosti. Teitittelevät, mutta eivät kunnioita. Haistattelevat, Klaus pohtii. Weber-Görtzenin perheen lapset eivät sen sijaan haistattele, vaan tulevat auliisti ojentamaan vieraalle kätensä. Pikkuinen Felix esittelee nalleaan ja sammakkoaan, ja Pascal kertoo ensimmäisestä esikoulupäivästään. Esikoinen Alessandro on päättänyt hakeutua ammatilliseen koulutukseen ensi syksynä. Bianca on käynyt jo muutamana päivänä koulussa, Sampolan yläasteella. Bianca on huomannut, että oppilaat uskaltavat kertoa kotiasioistaan opettajille. Se ei Saksassa kävisi päinsä. Kun hetkeä myöhemmin iltapäiväkahvin jälkeen Pascal ja Felix säntäävät tihkusateeseen juostakseen kilpaa ympäri talon, koko perhe uhkuu onnea ja toiveikkuutta. Uusi elämä Suomessa on alussa. Olemme tulleet jäädäksemme, Klaus ja Eveline vakuuttavat. Edith Ahola, Tampere kuvat Veli-Matti Parkkinen Akateeminen rakkaus vetää Tampereelle Suomeen muutti viime vuonna noin ihmistä ulkomailta, heistä noin ihmistä tuli toisesta EU-maasta EU:n vapaan liikkuvuuden turvin. Euroopan työnvälityspalvelu EURES auttaa muuttajaa työpaikan etsimisessä jo ennen kuin muuttolaatikot on pakattu. Yhteydenottoja tulee etenkin sähköpostitse, kertoo Tampereen työvoimatoimiston EURES-neuvoja Kati Ahonen. Hän opastaa tamperelaisia hakemaan töitä muista EU- ja ETA-maista ja neuvoo muiden EU-maiden kansalaisia työnhaussa Suomessa. Tällä hetkellä Tampereen alueella on 1600 maahanmuuttajaa työnhakijoina, joista useita satoja on EU-kansalaisia. Paljon tulijoita on ollut Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta. Tavallinen tarina on, että on opiskeltu Tampereella vaihto-opiskelijana ja halutaan palata rakkauden perässä Suomeen. Iso osa asiakkaista on nuoria ja akateemisesti koulutettuja, Ahonen kertoo. Hänen näkemyksensä mukaan perhekunnittain muuttajista ainakin toisella yleensä on työpaikka jo olemassa. Työn saaminen ilman kielitaitoa on Tampereella hyvin vaikeata, ellei ole kyse sellaisesta it-alan työstä, jossa työskentelykieli on englanti.

16 Moottoripyörä jouhevasti Timo Heikkilä kehottaa ostamaan ulkomailta myös ajovarusteet, jotka ovat siellä paljon halvemmat kuin Suomessa. 16 Ostitko ongelmapyörän? Moottoripyörän omistaja kokee epämiellyttävän yllätyksen, jos hänen ulkomailta tuomansa pyörä ei täytäkään sille asetettuja teknisiä vaatimuksia. Yleensä ongelmat tulevat ilmi katsastuspaikalla. Moottoripyörä on vaikkapa ollut ulkomailla rekisterissä poikkeusluvalla. Tai sitten ulkomailta on tuotu uusi halpa pyörä, joka on ollut jämäerää eikä kelpaa rekisteriin edes siinä maassa, josta se on tuotu, varoittaa ylitarkastaja Sami Peuranen Ajoneuvohallintokeskuksesta. Peurasen mukaan ongelmia voi välttää perehtymällä asioihin etukäteen. Ostaja voi selvittää, onko viime aikoina tullut muutoksia moottoripyörien teknisiin vaatimuksiin. Pyörästä voi selvittää myös valmistenumeron ja kysyä valmistajan edustajalta Suomesta, käykö pyörä vielä rekisteröitäväksi. Ostaja voi pyytää myyjältä myös valokuvia ostokohteesta. Niistä hän näkee, että pyörä on olemassa ja kunnossa. Peuranen muistuttaa kuitenkin, etteivät kuvat kerro koko totuutta. Niistä ei käy ilmi, täyttääkö pyörä esimerkiksi päästöjen osalta uudet direktiivit. Ensimmäiset moottoripyöriä koskevat päästövaatimukset tulivat voimaan vuonna Käytännössä se tarkoittaa, että pyörätyyppi pitää olla testattu päästöjen osalta ja sen perusteella valmistaja pystyy antamaan pyörälle todistuksen pakokaasupäästövaatimusten täyttämisestä. Toinen suuri ongelma on, ettei pyörän mukana ole saatu edellistä ulkomaista rekisteröintitodistusta. Rekisteröintikatsastuksessa edellytetään edellisen rekisteröintimaan alkuperäistä rekisteröintitodistusta tai rekisteröintiviranomaisen todistusta edellisestä rekisteröinnistä, Peuranen lisää. Vuonna 2006 Suomeen tuotiin reilut käytettyä moottoripyörää.

17 Suomeen Moottoripyörää ostaessa voi säästää pari tuhatta euroa, kun ajopelin hakee toisesta EU-maasta. Kokenut harrastaja kertoo, mihin ostosmatkalla kannattaa varautua. Timo Heikkilä on valmis lähtemään pyörän hakuun Saksaan milloin vain. Reissu on samalla lomamatka, hän innostuu. Mies on harrastanut moottoripyöräilyä 35 vuotta. Kun hänen poikansa oli viisivuotias, he ajoivat kaksistaan Suomen päästä päähän. Välillä isä tuuppasi pojan hereille, kun tämä nukahti selän taakse kesken ajon. Lomat menevät moottoripyörän selässä. Olen käynyt kaikissa Euroopan maissa Albaniaa ja Venäjää lukuun ottamatta. Nyt Heikkilän alla on yhdeksäs moottoripyörä, BMW K 100. Heikkilä haki 14 vuotta vanhan ajopelinsä Baden-Württembergistä Etelä-Saksasta. Se on BMW:n moottoripyöristä viimeinen malli, jolle kotiasentaja voi tehdä jotain, hän kertoo. Huuda ajoneuvo internetistä Motoristeja houkuttelee ulkomaille ajokkien hinta. Moottoripyörän voi saada ulkomailta tuhansia euroja edullisemmin kuin Suomesta. Suosittuja hakupaikkoja ovat Saksa, Hollanti ja Ruotsi. Heikkilä on tuonut Saksasta kaikkiaan kolme moottoripyörää. Hain ystävälleni moottoripyörän, joka maksoi euroa. Suomessa vastaava malli olisi maksanut euroa. Matkaan meni 800 euroa, ja pyörästä piti maksaa autoveroa 900 euroa. Säästöä kertyi noin euroa, hän laskee. Nykyaikainen tekniikka on helpottanut tuontia. Internetistä löytää lukuisia yksityisten ihmisten jättämiä ilmoituksia myytävänä olevista ajoneuvoista. Heikkilä osti oman pyöränsä nettihuutokaupasta ebay.comista, kun oli ensin seurannut vastaavien pyörien hintakehitystä yli kuukauden ajan. Hetkeä ennen ostoajan umpeutumista Heikkilä naputteli nettiin summan, jota muut kiinnostuneet eivät ehtineet enää ylittää. Ajopeli oli hänen! Pyörästä ei kannata tarjota heti täyttä hintaa. Pitää katsoa, miten kauppa kehittyy. Moottoripyöräostoksille ei muutenkaan kannata lähteä valmistautumatta. Ostajan on tärkeä tietää, millaista pyörää hän hakee ja mitä hän on siitä valmis maksamaan. Kannattaa myös muistaa, että huutokaupassa jätetty tarjous on sitova. Kaupan voi purkaa vain, jos myyjä on salannut moottoripyörästä olennaisen vian. Myytävänä on myös pommeja, Heikkilä varoittaa. Myyjältä on syytä pyytää ajoneuvosta etukäteen valokuvia ja kuntoselvitys. Heikkilä tarkisti kuvista ajoneuvon yleisen kunnon. Hyvä niin, sillä ruuveissa piili yllätys. Myyjä oli seisottanut moottoripyörää vesisateessa, niin että ruuvit olivat ruostuneet ja ne piti vaihtaa. Sain pyörän sen vuoksi edullisesti. Saksan taidolla hurmaa Kun sopiva ajopeli on löytynyt, se pitää käydä katsastamassa paikan päällä. Heikkilä lensi halpalennolla Saksaan. Myyjä yllättyi, kun suomalainen ostaja puhui lukiossa oppimaansa saksaa. Aluksi saksalaiset ovat hieman ujoja, mutta kun heille puhuu saksaa, he saattavat pyytää oluellekin. Ja jos ei pärjää, aina voi vaihtaa englantiin. Heikkilä tarkisti ajoneuvon kunnon ja laati myyjän kanssa kauppakirjat. Sen jälkeen alkoi paperisota: pyörä piti rekisteröidä ja sille piti ottaa vakuutus. Saksa on byrokraattinen maa, papereita pitää kiikuttaa toimistosta toiseen. Heikkilä muistelee huvittuneena, kuinka prosessi eteni. Ensin hain kilpiliikkeestä vakuutuksen ja sen jälkeen viereisessä toimistossa moottoripyörä rekisteröitiin ja saatiin leimat papereihin. Sitten palasin kilpiliikkeeseen, jossa tehtiin rekisterikilpi. Sen jälkeen menin kilven ja papereiden kanssa takaisin edelliseen toimistoon, josta virkailija lähti mukaani tarkistamaan moottoripyörän runkonumeron. Kun paperiasiat olivat kunnossa, Heikkilä ajoi moottoripyörän kotiin. Saavuttuaan Suomeen hän maksoi autoveron tullilaitokselle, ja rekisteröi moottoripyörän kotimaahan. Terhi Hakala kuva Pekka Sipola Mika Vesa osti veneen Hampurista ja purjehti sen ystävineen viidessä vuorokaudessa kotisatamaan Helsinkiin. Euroopan laaja venevalikoima Käytetyn veneen osto Saksasta ei ole sen kummempaa kuin että ostaisi veneen Turusta, kertoo sipoolainen yrittäjä Mika Vesa. Hän osti viime kesänä veneen Hampurista ja purjehti sen kotisatamaan Helsingin Vuosaareen. Vene löytyi netistä pitkän pohdinnan jälkeen. Hakualueen laajentaminen koko Euroopan alueelle kannatti. Ensin etsin Suomesta, sitten Ruotsista ja lopulta löytyi unelmien Baltic Yacht 33. Se muistuttaa Jonmeri 33 -venettä, jossa vietin lapsuuden kesälomia. Myytävien veneiden valikoima on Vesan mielestä Suomessa suppea. Hinta-laatusuhde on Suomen rajojen ulkopuolella usein myös parempi. Tullin tilastojen mukaan vuonna 2006 tuotiin huvikäyttöön 47 venettä, joiden rungon pituus ylitti 7,5 metriä. Niiden arvo oli yhteensä 3,77 miljoonaa euroa. Vuoden 1987 jälkeen valmistetun veneen ostaa ja tuoda toisesta EU-maasta Suomeen itse veneillen, kunhan mukana on myyjältä saatu arvonlisäverotodistus eli VAT-sertifikaatti. Se todistaa, että vene on peräisin EU-maasta, vaikka Suomeen saavuttaisiinkin kansainvälisten vesien kautta. Jos ostettu vene kanssa tuodaan Suomeen Schengen-alueelta, kuten esimerkiksi Espanjasta, enempää paperisotaa ei maahan tullessa tarvita. Lisää tuonnista voi kysyä Tullineuvonnasta numerosta

18 18 Tornionjokilaakson kaksoiskaupunkihanke Euroopa Rajaton k Tornionjokilaakson kaksoiskaupunkihanke etenee odotettua nopeammin. Torniossa ja Haaparannassa havitellaan alueesta Pohjois-Suomen suurinta ostosmatkailukohdetta runsaasti EU-rahaa saaneen Rajalla På Gränsen -hankkeen avulla. Rakenteilla on valtava kauppakeskus ja hotelli, johon pääsee sisälle Suomen ja Ruotsin puolelta. Rajavyöhykkeelle on määrä valmistua vuoteen 2010 mennessä kymmeniä tuhansia neliömetrejä uutta liiketilaa ja lukuisia kauppakeskuksia. Merkittävimpiä rakennushankkeita ovat rajakauppakeskus suurine keskustoreineen, hotelli, jonne pääsee molempien valtioiden puolelta, Tornion nelikaistainen bulevardikatu sekä lapsiperheille tarkoitettu seikkailumaa. Kuntien yhteisestä poliisitalosta on käyty keskusteluita. Hallinnollisesti Tornio ja Haaparanta pysyvät jatkossakin omina kuntinaan, vaikka kaksoiskaupungista puhutaankin. EU:n symboliarvo iso Puolet Rajalla-hankkeen rahoituksesta on tullut Interreg-ohjelman kautta, puolet kansallisena rahoituksena. Kaksoiskaupunkihanke on vetänyt pohjoiseen toimittajia

19 n monipuolisin aupunki 19 BBC:tä ja Wall Street Journalia myöten. EU:n symboliarvo on ollut tärkeä. Jos tämä hanke olisi ollut meneillään jossain muualla kuin valtakuntien rajalla, se ei varmaankaan olisi kiinnostanut niin paljon, Tornion kaupungin kehitysjohtaja Pekka Puistosalo toteaa. Tämä on ainoa iso kehitysprojekti tällä alueella. Ilman Rajalla-hanketta nämä uudet kauppakeskus- ja infrastruktuurihankkeet eivät olisi toteutuneet, Haaparannan kunnanjohtaja Christina Lugnet toteaa. Kaksoiskaupunkihankkeita on Euroopassa yli 20. Lähimpiä ovat Imatra-Svetogorsk ja Viron ja Latvian rajalla oleva Valga-Valka-kaupunki. Meillä on menty pisimmälle. Missään muualla ei rakenneta yhteistä keskustaa, Tornion kaupungin kaavoitusarkkitehti Jarmo Lokio huomauttaa. Kun rajakauppakeskuksen keskellä olevaa keskustoriaukeaa suunniteltiin, koululaisia pyydettiin piirtämään, millaisen torin he haluaisivat. Lapset halusivat, että rajajokea symboloiva vesi näkyisi lampena torin keskellä, ja idea päätyi lopullisiin piirustuksiin. Lapset ajattelivat mainiosti, että joki ei erota vaan yhdistää, Lokio sanoo. Huimat kävijätavoitteet Pohjoisen ostosparatiisin on laskettu vetävän vuodessa pari miljoonaa kävijää ja työllistävän tuhatkunta ihmistä. Tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia, sillä Torniossa ja Haaparannassa asuu yhteensä vain noin ihmistä. Rajaseudulla lasketaan kuitenkin sen varaan, että 500 kilometrin säteellä asuu noin miljoona ihmistä. Shoppailijoita odotetaan Pohjois-Norjaa ja Venäjää myöten.

20 20 Haaparannan kunnanjohtaja Christina Lugnet ei löydä Rajalla-hankkeesta huonoja puolia. Asukkaiden kriittisyyskin on saatu voitettua, hän sanoo. Pietarsaaressa asuvat Linda ja Päivi Stenman poikkesivat ostoksille vanhalle kotiseudulleen. Heidän mielestään rajayhteistyön kehittäminen on hieno asia. Kunnanjohtaja Christina Lugnet huomauttaa, että tuhat uutta työpaikkaa on jokilaaksolle paljon. Se on sama kuin jos Tukholmaan tulisi uutta työpaikkaa, hän sanoo. Jarmo Lokio myöntää, että Tornion kehitys on jo parin vuosikymmenen ajan ollut hidasta. Tornioon on syntynyt melko vähän työpaikkoja, väestönkasvu on ollut hidasta ja asuntorakentaminen vähäistä, Lokio toteaa. Viime marraskuussa avanneen Ikean uskotaan keräävän Haaparantaan peräti 1,3 miljoonaa kävijää vuodessa. Sinikeltaisen ketjun vetovoima on houkutellut monia firmoja kylkeensä, ja vanhat yrittäjät laajentavat tilojaan. Emme laskeneet Rajalla-hankkeen toteutumista Ikean varaan, mutta sen saaminen oli lottopotti. Haasteena on saada turis-

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 18.02.2015 Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot