Tyttöfutis tulee! Tuhansien yhdistysten Espoo Kierrätyksen ABC. Työväenopistoon 6 Keikkatöihin 17 Ratsastuspoluille 23 Till Arbis 28

Transkriptio

1 Työväenopistoon 6 Keikkatöihin 17 Ratsastuspoluille 23 Till Arbis 28 Kaupungin lehti espoolaisille Stadens tidning för esboborna Tuhansien yhdistysten Espoo Kierrätyksen ABC Tyttöfutis tulee!

2 pääkirjoitus. Vindängen ett möte mellan generationerna Det är viktigt att få vård och service på sitt modersmål, speciellt när man blir gammal. Det är ett faktum att antalet äldre hela tiden ökar i Esbo. Likaså är det känt att det är svårt att producera kommunal service på svenska i vår stad och i huvudstadsregionen. Att hitta nya modeller är en utmaning. Glädjande är därför att Vindängenprojektet tagit ett stort kliv framåt då det i juni fick grönt ljus av stadsstyrelsen i Esbo. Vindängens skola och daghem ligger vid infarten till Hagalund, alldeles intill Västerleden. Folkhälsan och Esbo stad har planer på att i Vindängen förverkliga en unik helhet av svenska tjänster, något vi kallat för ett möte mellan generationerna. Det är samtidigt fråga om att förstärka den svenskspråkiga befolkningens språkliga och kulturella identitet. Byggandet av det nya komplexet kan börja år På tomten intill Vindängens skola skulle ett servicehus uppföras, innefattande ägo- och hyresbostäder för seniorer, gruppboende samt ett hem för handikappade barn. Också Musikinstitutet Kungsvägen kunde få sina efterlängtade arbetsutrymmen. Vi kunde också skapa en bättre svensk samservice. Byggnaderna skulle bilda en helhet, med bl.a. gemensam matsal. Ifall visionen blir verklighet möjliggör vi ett möte mellan generationerna, i vardagen, på svenska, i Esbo. Nu hoppas vi på fortsatt vind i seglen! Vindängen sukupolvien välinen kohtauspaikka Jokaiselle on tärkeää saada hoitoa ja palvelua äidinkielellään. Erityisen tärkeää se on ikäihmisille, joiden määrä Espoossa lisääntyy. Toisinaan ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen kaupungissamme ja pääkaupunkiseudulla kangertelee. Uusien toimintatapojen löytäminen on haaste. Siksi on ilahduttavaa, että uudenlainen ruotsinkielinen palvelukokonaisuus, Vindängen-projekti, otti harppauksen eteenpäin, kun kaupunginhallitus kesäkuussa näytti hankkeelle vihreää valoa. Vindängenin koulu ja päiväkoti sijaitsevat Länsiväylän kupeessa Tapiolassa. Folkhälsan ja Espoon kaupunki suunnittelevat alueelle keskittymää, joka kokoaisi yhteen palveluita ja niiden kaikenikäisiä käyttäjiä. Samalla tavoitteena on ruotsinkielisen väestön kielellisen ja kulttuurisen identiteetin vahvistaminen. Rakentaminen voisi alkaa vuonna Vindängenin koulun viereiselle tontille rakennettaisiin palvelutalo, jossa olisi sekä omistus- että vuokraasuntoja senioreille, ryhmäasumista sekä vammaisten lasten hoitokoti. Musiikkiopisto Kungsvägen saisi talosta pitkään odottamansa toimitilat. Talossa toimisi myös ruotsinkielinen neuvontapiste. Rakennukset muodostaisivat kokonaisuuden ja esimerkiksi ruokasali olisi yhteisessä käytössä. Vision toteutuessa sukupolvet kohtaavat, arkipäivässä, ruotsinkielellä, Espoossa. Toivottavasti hanke etenee myötätuulessa! KRISTINA WIKBERG Sivistystoimen johtaja Bildningsdirektör 2

3 Sisältö. Liity joukkoon! Pitkäjärven VPK, Bembölen krokettikerho, Espoon Elävä Keskiaika... kaupungin kolmessatuhannessa yhdistyksessä on mistä valita /2006 elo-syyskuu Uutisia ja kuulumisia Ennen Nyt: Margreteberg Eemeli kyläilee koiratalossa Kolumni: Matti Remes In English: Summer school Arjen apurit: Sijaisia haussa Parasta Espoossa: Ratsastuspolut Sattuu ja tapahtuu elo- syyskuussa På gång från augusti till september Ristikko ja Arvaa mikä EEMELI VERKOSSA E Iloa käytetystä Kierrätys ei ole huuhaa-puuhaa. Romuista, roskista ja jätteistä irtoaa paljon hyödyllistä Pallo hallussa Piirijoukkueseen, SM-sarjaan, ulkomaille. F.C. Kasiysin kykykoululaisten tavoitteet materiaalia. ovat korkealla Julkaisija/Utgivare Espoon kaupunki/esbo stad PL 12/PB Espoon kaupunki/esbo stad (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Satu Tyry-Salo Toimitus Alma Media Lehdentekijät PL 502 (Konalantie 6 8 B) Helsinki etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi Tuottajat Mari Toivonen, Sami Turunen Toimittajat Virpi Aaltonen, Suvi Heiniö, Tiia Lappalainen Toimitussihteeri Johanna Salonen Taitto Pauli Salmi Painos Painopaikka Acta Print, Tampere Repro Faktor Oy Paperi ympäristöystävällinen UPM Satin 80 g ISSN Jakelupalaute Helsingin Jakelu-Expert Oy (09) palaute@suomensuoramainonta.fi Osoitteellisten lehtien osoitteenmuutokset e .palaute@lehdentekijat.fi Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy Riitta Ala-Opas (09) , riitta.ala-opas@sbv.fi Kannen kuva Kreetta Kuokkanen Ilmestymispäivä Seuraava lehti ilmestyy

4 uutisia Talousjohdon asiantuntijapalveluita tarjoavan Gutta Oy:n nimi on latinaa ja tarkoittaa vesipisaraa. Tyyneen veteen putoavalla pisaralla on kauaskantoiset vaikutukset, Jari Kolehmainen hymyilee. Vuoden nuori yrittäjä Gutta perkaa yritysten taloutta K auppatieteen maisteri Jari Kolehmainen, 34, Mankkaalta teki kumppaneineen sen, mistä elinkeinoelämä unelmoi ja mitä monet hänen akateemisesti koulutetut ikätoverinsa eivät ole osanneet edes kuvitella. Kolehmaisesta tuli yrittäjä ja talousjohdon asiantuntijapalveluihin erikoistuneen Gutta Oy:n toimitusjohtaja. Nyttemmin hän on Guttan hallituksen puheenjohtaja. Kolehmainen valittiin myös Vuoden 2006 nuoreksi yrittäjäksi sekä pääkaupunkiseudulla että valtakunnallisesti. Miehestä ei kuitenkaan tullut yrittäjää yhdessä yössä. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli ABB:lla Italiassa ja Suomessa sekä nykyisessä Oxford Instrumentsissa, kunnes Guttan perustajakolmikko tutustui yhteisen ystävän kautta. Dynaaminen trio kehitti perinteisten taloushallinnon projektien rinnalle jatkuvat palvelut, joissa yritys ottaa kokonaisvastuun asiakasyrityksen talousjohtamisesta. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, yritys työllistää parikymmentä henkeä pääkaupunkiseudulla ja Turussa, ja asiakkaita on ympäri Suomea. Guttan tulevaisuudennäkymiin kuuluu myös kansainvälistyminen. Meillä on korkeasti koulutettua, kovan tason porukkaa, ja olemme kantaneet kortemme kekoon työllistämisessä. Olemme uurastaneet ja saaneet tuloksia aikaan, olemme luoneet tyhjästä markkinan uudenlaiselle talousjohdon palvelukonseptille. Kipinä yrittäjyyteen on tullut Kolehmaiselle verenperintönä yrittäjänä toimineelta isältä. Kädet taskussa oleminen tulkittiin kotioloissa laiskuudeksi, sitä ei hyväksytty. Yrittäjällä pitää olla tietty asenne ja motivaatio, on oltava valmis pistämään itsensä likoon. Nykyään minun on vaikea kuvitella, että tekisin jotain muuta. Tukea yrittäjälle Jari Kolehmainen haastaa muut yrittäjät kasvuun. Espoo on loistava paikka yrittäjälle. Täällä on potentiaalista asiakastoimintaa ja hyviä työntekijöitä. Lippua vaan korkeammalle ja kaasu pohjaan. Liiketoimintaa kannattaa kasvattaa. Yrityksen ympäristöllä on merkitystä, vakuuttaa myös toimitusjohtaja Erkki Pärssinen Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry:stä. Espoo on erittäin yritysystävällinen, vaikka tutkimuksissa kaupunki tuntuukin pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta hieman kaukaiselta, kun julkisuudessa painottuvat isot ja kansainväliset yritykset. Täällä pyritään ottamaan yritysten tarpeita huomioon ja myös yrittämiseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Toimitusjohtaja Sampsa Saralehto Helsingin seudun Kauppakamarista rohkaisee aloittavia yrittäjiä hyödyntämään neuvontapalveluita. Kaikki keskeiset neuvontaorganisaatiot toimivat aktiivisesti pääkaupunkiseudulla, mutta yritykset tuntevat niitä yllättävän huonosti. Työmme tavoitteena on, että yritykset kasvavat, menestyvät ja voivat hyvin. Elisa Helavuori Yrityksille, yrittäjille, poliittisille päättäjille ja virkamiehille suunnattu kutsuseminaari Syystreffit järjestetään Dipolissa 21. syyskuuta. SUSANNA KEKKONEN 4

5 EU-kokouksia Espoossa Espoossa järjestetään Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana kuusi kokousta. Kaikki Espoon kokoukset ovat asiantuntijakokouksia, joten erityisiä turva- tai liikennejärjestelyjä ei tarvita. Espoolainen pitää alueestaan Oma asuinalue, kaupunginosa ja kotikaupunki ovat espoolaisille entistä tärkeämpiä. KuntaSuomi-tutkimuksen mukaan etenkin Leppävaaran, Matinkylän, Espoonlahden ja Espoon keskuksen alueella asuvat tuntevat itsensä entistä voimakkaammin espoolaisiksi. Tutkimuksen mukaan etenkin ruotsinkielisten espoolaisten luottamus kaupungin päätöksentekoon on kasvanut. Suomenkieliset taas ovat entistä tyytyväisempiä palveluihin. Tehokkaimmiksi osallistumistavoiksi espoolaiset kokevat talkootyön, julkisen keskustelun ja vanhempainillat, mutta myös usko puoluetoiminnan mahdollisuuksiin on lisääntynyt. Yhteydenoton kunnan luottamushenkilöihin tai virkamiehiin uskotaan tehoavan aiempaa paremmin. Kaiken kaikkiaan Espoo nousi tutkimuksen kärkeen hyvänä paikkana asua ja elää. Arvioita kotikaupungistaan antoi runsaat täysi-ikäistä henkilöä 47 kunnan alueelta. Mukana oli yhdeksän yli asukkaan kaupunkia asiantuntijaseminaari Aikuiskoulutuskonferenssi Kohti parempaa tuottavuutta ja parempia työpaikkoja -konferenssi Työllisyyskomitean kokous Aluesuunnittelun korkean tason virkamieskokous ja sen yhteydessä järjestettävä Espon-seminaari Impel-yhteistyöverkoston kokous Klikkaa ja kehitä Espoolaisilla on nyt mahdollisuus osallistua yhteisen liikunta- ja ulkoiluympäristön parantamiseen. Liikuntatoimi on avannut internetissä kanavan, jonka kautta voi antaa palautetta uimarantojen, ulkoilualueiden sekä saariston ja saaristokuljetusten kehittämiseen. q q q Millainen yhdistys Espooseen tarvittaisiin? GALLUP JUUSO WESTERLUND Varmaan joku perheitä kokoava yhdistys, jotta ihmiset tulisivat tutummiksi toisilleen. Tänne muuttaa koko ajan paljon väkeä, ja uusien sosiaalisten verkostojen luominen on vaikeaa. Vaikkapa yleisyhdistys, joka järjestäisi tekemistä yksinäisille, iäkkäämmille ihmisille. Toiminnan pitäisi olla sellaista ajanviettoa yhdessä, johon voi osallistua ilman mitään erityisiä taitoja. Lapsille tarvittaisiin enemmän tekemistä, joten joku sitä järjestävä yhdistys. Poikani menisi esimerkiksi mielellään harrastamaan telinevoimistelua, mutta sitä on pojille huonosti tarjolla. En tosiaankaan keksi, mitä täältä puuttuisi. Espoossa on aivan tarpeeksi yhdistyksiä. Minun mielestäni tänne ei tarvita enää mitään lisää. Esimerkiksi anime- tai elokuvayhdistys. Tykkäisin sellaisesta yhdistyksestä, jossa vain istutaan ja katsotaan jotain ja jutellaan, eikä tarvitse liikkua mihinkään. MERVI KETOLA JA ANTTU LAHTI LEPPÄVAARA KATRI RISTIMÄKI KILO PETRA, AAKE JA ELLA RASIA MIILUKORPI HENRI HUOVINEN KYYHKYSMÄKI JERE VÄRRI PERKKAA 5

6 uutisia Lähetä uutisvinkkisi osoitteeseen LYHYESTI 4 Jätehuolto siirtyy Espoossa nykyaikaan. Paperiset ajolistat menevät roskiin, ja YTV ottaa käyttöön atk-pohjaisen ajo-opastusjärjestelmän. Järjestelmä tuo varmuutta ja laatua jäteastioiden tyhjennykseen. Jäteautoihin asennetaan tietokoneet, joissa on muun muassa karttanäytöt, jotka näyttävät symbolein tyhjennettävät jätepisteet. Autoihin tulee myös satelliittipaikantimet, jotka kertovat kuljettajalle auton tarkan paikan. Hyvä huoli oppilaista Espoon koulujen oppilashuoltoa parannetaan tänä syksynä. Valtuuston aloittama kehityshanke koskee ruotsin- ja suomenkielisiä peruskouluja ja suomenkielisiä lukioita. Tavoitteena on parantaa oppilaiden hyvinvointia ja sitä kautta vähentää tarvetta erityisopetukseen. Oppilashuoltoon kuuluvat muun muassa kouluterveydenhuolto, koulupsykologin ja Valoa kansalle Fortum ja Espoon kaupunki ovat aloittaneet yhteistyön, jolla lisätään kaupungin viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Yksi yhteistyön muoto on valaistuksen parantaminen. Ensimmäisenä kohteena on remontoitu WeeGee-talo, jonka uusi valaistus syttyy avajaisten yhteydessä Vuoden 2007 syksyllä vuorossa on Tapiolan linja-autoterminaali. Yhteistyötä tehdään myös kulttuurin saralla. Fortumin pääkonttorin 30-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä syyskuussa Fortum järjestää espoolaisille avoimien ovien päivän ja kaupunki esittelee Tapiola Otaniemi Keilaniemi-alueen tulevaisuuden vision. Jatkossa yhteistyö huipentuu jokavuotiseen Poweria!-ulkoilmakonserttiin. Maratonia ja mammajoogaa Espoon työväenopiston syksyn kursseille ehtii vielä ilmoittautua. Omaa osaamistaan voi lisätä muun muassa yhteiskunnallisissa aineissa, kielissä, kotiin ja vapaa-aikaan liittyvissä teemoissa sekä kädentaidoissa. Uusia hyvänolonkursseja ovat balletone, maratonkoulu, meditaatio- ja pranayma-harjoitukset sekä odottaville äideille tarkoitettu joogakurssi ja mammavesijumppa. Ilmoittautumisohjeet löytyvät työväenopiston uudesta opinto-ohjelmasta ja opiston nettisivuilta. Opinto-ohjelmaa on jaossa opiston toimipisteissä, kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä. Lisäksi sen saa pdf-muodossa opiston verkkosivuilta. q q Koko perhe muskariin koulukuraattorin palvelut sekä ammatinvalinnan- ja oppilaanohjaus. Tähän mennessä on kartoitettu oppilashuollon toimintamuodot ja selvitetty, mitkä tahot koulu jen lisäksi vaikuttavat oppilashuoltoon. Yhteenveto raporteista toimitetaan elokuussa valtuustolle, joka päättää konkreettisista parannuksista syksyllä. Espoon kulttuuritoimi järjestää musiikkileikkitoimintaa alle kouluikäisille lapsille. Perhemuskariryhmät kokoontuvat syksyn aikana sunnuntaisin kuusi kertaa, paikkana on Espoon kulttuurikeskus Tapiolassa. Eri-ikäisille lapsille on omat ryhmänsä. Osallistumismaksu on 50 euroa, sisaruksilta 40 euroa per lapsi. Paikkatiedustelut numerosta (09) tai sähköpostilla timo.taipalo@espoo.fi. 4 Kirjastomaksujen maksamista pankkikortilla kokeiltiin keväällä Kirjasto Omenassa. Koska kokemukset ovat olleet hyviä, pankkikortilla on nyt mahdollista hoitaa maksut kaikissa Espoon yleisissä kirjastoissa, lukuun ottamatta kirjastoautoja ja sairaaloiden potilaskirjastoja. 4 Sairastavuusindeksin mukaan jokaisella Espoon osa-alueella väestö oli terveempää kuin maassa keskimäärin. Espoon terveimpiä alueita ovat Otaniemi, Nöykkiö Latokaski, Laajalahti, Mankkaa ja Sepänkylä. 4 Asukaspuistoissa tarjotaan pienille koululaisille välipalaa maanantaista perjantaihin kello Välipalaruokailuun pitää ilmoittautua ennakkoon lomakkeilla, joita saa puistoista ja kaupungin internetsivuilta. Ravitseva, vilja- ja maitotaloustuotteita sekä tuorepalan tai hedelmän sisältävä välipala maksaa 33 euroa kuussa. 4 Espoon verotulot olivat vuonna miljoonaa euroa, mikä on lähes 50 miljoonaa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa. Tiesitkö, että 4Espoon peruskouluissa opiskelee yli oppilasta. 4Espoossa aloitti tänä vuonna koulunsa noin suomenkielistä ja noin 350 ruotsinkielistä ekaluokkalaista. 4Espoossa on kaksi yksityiskoulua, steinerkoulu ja kristillinen koulu. 4peruskoululaiset ahertavat luku - kau dessa yhteensä 188 työpäivää. 6

7 TÄLLÄ PALSTALLA SEURAAMME ESPOOTA EILEN JA TÄNÄÄN. Margreteberg 1888 ja 2006 Margretebergin kartanotila ja sitä ympäröivät pellot ovat espoolainen maalaisidylli hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kuvissa näkyvä tilan päärakennus sijaitsee Kehä III:n ja Matalajärven välisellä mäellä, jonne se rakennettiin 1700-luvun loppupuolella. Kartanomäellä on useita vanhoja talousrakennuksia ja työväenasuntoja, jotka yhdessä vehreän puiston kanssa muodostavat kylämäisen kokonaisuuden. Margreteberg tunnetaan Överby skolasta. Porkkalassa toiminut ruotsinkielinen maatalousoppilaitos siirrettiin tilalle vuonna 1945 ja 1970-luvulla se yhdistyi puutarhaoppilaitoksen kanssa. Överbystä valmistuu tänäkin päivänä puutarhureita. Yrkehögskola Sydvästillä on alueella muun muassa puutarhamyymälä. Koulun oppilasasunnoissa toimii ympäri vuoden hostelli. Osa laajasta puistosta on puolestaan vuokrattu viheralan näyttelyalueeksi. Marketanpuistossa alan yritykset voivat esitellä viherrakentamiseen liittyviä tuotteitaan. Alueella on myös mukavia leikkipaikkoja lapsiperheille luvulla Margretebergissä oli myös kotieläintarha, jossa monet espoolaislapset saivat ensikosketuksen maatalon eläimiin. Nykyisin vanhassa navetassa toimii hevostalli. ENNEN NYT ESPOON KAUPUNGINMUSEO/KNÜPFER&ÖHMAN JARNO SALOVUORI Jarno Salovuori nettinurkka Eemelin linkkivinkit Koulunkäynnin aakkoset Pitkä kesäloma on takana. Eemelikään ei ole vielä täysoppinut, mutta varsinkin sukulaislapset ryntäävät innolla taas opintielle. Mitä ruokaa koulussa on? Koskas se syysloma onkaan? Onko eri kouluilla omia kotisivuja? Runsaasti tietoa koululaisille ja heidän huoltajilleen miksei opettajillekin löytyy muistin tueksi suomenkielisen opetustoimen sivuilta. Saman osoitteen kautta pääsee tutustumaan Espoossa tarjottavaan suomen-, ruotsin- tai englanninkieliseen opetukseen, korkeakoulujen kursseihin sekä aikuis- ja ammatilliseen koulutukseen. q q Kun koulut alkavat, tarvitaan sijaisopettajia. Jos lyhytaikaiset opettajan sijaisuudet kiinnostavat, kannattaa käydä täyttämässä hakemus. Rehtorit käyttävät hakemuksia apuna rekrytoidessaan sijaisia. q Oletko kiinnostunut Espoon keskuksen näkymistä? Sivuilta saa tukevan tietopaketin alueen kehittämishankkeista. Esimerkiksi Teknillisessä korkeakoulussa on meneillään Oppiva kaupunkisuunnittelu ja asumisen arki -hanke eli OPUS, joka kokoaa rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvää paikallista tietoa. q Mikään ei voita elokuvasalin viileää tunnelmaa, kun ulkona hellii helleaalto päivästä toiseen. Espoo Ciné -festivaali tarjoaa mielenkiintoista ohjelmaa ja unohtumattomia leffaelämyksiä ympäri maailman. Cinéen näyttää Eemelinkin nenä! q Vain pari viikkoa näytäntökauden alkuun ja luvassa monipuolinen ohjelmisto. Kotimaisten esitysten lisäksi Espoon Kaupunginteatterissa nähdään tällä kaudella kansainvälisiä vierailuja. Ja puheteatterin ohella ohjelmassa on muun muassa Veikko Lavin lauluihin pohjautuvia musiikkipitoisia esityksiä. Lippuja kannattaa jo varailla, sanoi Eemelin kulttuurikaveri 7

8 nyheter SARJASSA EEMELI TUPSAHTAA TALOUTEEN. Melvin ja Helmut löysivät väliaikaisen kotipihan HESYn koiratalosta. Bemböle-sagorna blir bekanta Esbo svenska kulturförening vill bidra till att Bemböle-sagorna sprids vidare till kommande generationer. Föreningen donerar boken Sagan om Bemböle till alla esboskolor. Villkoret är att boken används i skolornas undervisning. Sagan om Bemböle har utgivits av Esbo hembygdsförening. POM PIM SARRI KUKKONEN Kodittomien koirien koti Svensk servicehelhet planeras i Hagalund Esbo stadsstyrelse gav grönt ljus för vidareplanering av det s.k. Vindängen-projektet. Bildningsdirektör Kristina Wikberg fortsätter att bereda frågan. I Vindängen i Hagalund planeras en servicehelhet som skall garantera mångsidig svensk service. Konceptet består av ett servicehus där seniorer och unga kan bo, kultur- och hobbylokaler samt skolan och daghemmet, som redan finns på området. Bostäderna omfattar ägar- och hyresbostäder för seniorer, gruppboende samt ett juniorhem, där handikappade barn vårdas. Dessutom ingår Musikinstitutet Kungsvägens byrå, en musiksal, en svensk infopunkt samt kontorslokaler för stadens två svenska kulturarbetare och Esbobygdens Ungdomsförbund r.f. Hela Vindängen-projektets investeringskostnader uppskattas till 25,7 milj. euro och byggandet kan börja tidigast år Omenapuiden varjostaman espoolaisen omakotitalon pihalla riittää vilinää ja vilskettä, kun koirakaverukset Helmut ja Melvin kisailevat keskenään. Helmut on parivuotias saksanpaimenkoiraa muistuttava karvapakkaus, Melvin puolestaan mustavalkoinen, hieman kaveriaan nuorempi hurmuri. Helmut ja Melvin ovat molemmat löytökoiria. Toinen löytyi Espoosta, toinen Helsingistä. Kuten muutkin löytökoirat, ne odottivat omistajiaan kahden viikon ajan löytöeläinten talteenottopaikassa Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Sen jälkeen ne tuotiin tänne meille, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn koiratalossa työskentelevä Anette Kare kertoo. Suurin osa yhdistykselle saapuvista koirista on erilaisia sosiaalitapauksia. Yhden omistaja on laiminlyönyt lemmikkinsä hoitoa, toisen isäntä on joutunut vanhainkotiin, kolmannen emäntä muuten vain asunnottomaksi. Kaltoin kohdellut tai sairaat koirat pyritään hoitamaan koiratalossa kuntoon. Sen jälkeen niille etsitään uusi koti. HESYn koiratalo sijaitsee Espoossa rauhallisella omakotitaloalueella. Kahdeksan koiran väliaikaisena kotina toimiva talo vuokrattiin ja remontoitiin koirille sopivaksi hoitopaikaksi vuonna Talo toimii lahjoitusten ja jäsenmaksujen varassa. Lahjoituksia saadaan muun muassa taloa tukevilta koirakummeilta. Vapaaehtoisten ulkoiluttajien ansiosta koirat pääsevät säännöllisesti reippaille metsälenkeille, muuten ne ulkoilevat koiratalon piha-aitauksessa, Anette Kare esittelee paikkoja. Koirien ja työntekijöiden rauhallisten olojen takaamiseksi koiratalo ei ole avoinna yleisölle. Vapaaehtoiseksi voi kuitenkin ilmoittautua. Moni innostuu koirien ulkoiluttamisesta aluksi, mutta vain harva on jäänyt vakituiseksi avuksi. Tämä on aikuisten ihmisten harrastus, meillä ei taida olla yhtään alle 25-vuotiasta ulkoiluttajaa. Nämä koirat eivät ole helpoimmasta päästä, Kare selittää. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksellä on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon kodittomia koiria. Ne, jotka eivät mahdu Espoon koirataloon, ovat sijoitettuina väliaikaisiin koteihin. Uutta apua on toivottavasti luvassa syksyllä, kun yhdistys jalkautuu jälleen kaduille kampanjoimaan koirakummitoiminnan puolesta. Sitä ennen työntekijöitä työllistävät jälleen lukuisat kodittomiksi joutuvat kesäkissat. Suvi Heiniö 8

9 kolumni. MATTI REMES, JULKISTA HAAVEILUA HARJOITTAVA TAPIOLALAINEN KIRJAILIJA Tapiolasta veistoskaupunki OUTI MONTONEN Otsikossa on reipas virhe. Tapiola ei ole kaupunki, vaikka asukkaat niin haluaisivatkin ja useimmat ulkopaikkakuntalaiset niin ajattelevat. Tapiola on kuitenkin kylä, jolla on voimakas persoonallisuus ja kansainvälisesti arvostettu maine puutarhakaupunkina. Tapiolasta voisi kehittää veistoksiin erikoistuneen kaupunginosan, veistospuiston. Suomesta ei löydy toista aluetta, jolla olisi niin hyvät edellytykset moiseen. Nyt moni älähtää, että ajatus on vanha. Oikeasti Tapiolassa on muutamia veistoksia, mutta nyt tarkoitan jotain paljon suurempaa. Tapiolaan, WeeGee-talolle on tulossa maamme merkittävin taidemuseo. Tapiolassa on joskus toiminut Taidetta Tapiolaan -yhdistys ja ainakin kerran Tapiolassa on järjestetty veistoskilpailu. Miksi sellaista ei voisi olla joka vuosi? Voittajateos sijoitettaisiin pysyvästi Tapiolaan ja sponsori löytyisi Nokian, Koneen tai Fortumin suunnalta. Ulkopuolinen rahoittaja varmasti löytyy, koska kulttuuriin panostaminen on yritysten liiketoiminnan kannalta kilpailuetu. Julkisista varoista ei veistoksia pystytetä yhteenkään kuntaan, ellei joku merkkimies ole kuollut. Haluaisin nähdä kaupunginvaltuutetun, joka uskaltaisi edes ehdottaa määrärahoja veistostaiteeseen, ylimääräinen raha käytetään mieluummin vaikka golfkenttään. Helsinki herättää kateuteni Töölönlahden veistosnäyttelyllään. Kuvanveisto on unohdettu taiteenhaara. Ilmeisesti on helpompaa kokea ulkomainokset taideteoksiksi. Niiden sijainnista ja olemuksesta keskustellaan vilkkaasti ja niistä pidetään vuosittaisia kauneuskilpailuja. Ulkomainosyhtiöt etsivät jatkuvasti uusia kohteita mainoksille, niinpä Helsingissäkin on alistettu kerrostalojen päätyjä maalatuille kaupallisille viesteille. Tapiolalle sopisi mainiosti Suomen taiteen ja kulttuurin pääkaupungin rooli. Tapiolassa on jo nyt lukuisa määrä veistoksia. Tässä esimerkkejä. Antonio da Cudan veistos Luonnos avaruudesta on näyttävä teos Garden-hotellin vieressä. Mielenkiinnolla seuraan, miten sitä kohdellaan hotellin lisärakentamisen yhteydessä. Helvi Hyvärisen hellyttävä Ilves ja pentu Tapiolantiellä jää monelta näkemättä ilman opastusta. Asuntosäätiön lahja Tapiolan asukkaille on kuitenkin seissyt Neulaspolun kohdalla yli neljäkymmentä vuotta. Tapiontorin portaiden välitasanteella herättää kummastusta Tapio Junnon Häikäistynyt-teos ja Tapiola-yhtiöiden pääkonttorin edessä Hannu Sirenin massiivinen Kehitys-teräsveistos. Kirjastosta löytyy Miina Äkkijyrkän tekemä venyttelevä lehmä, joka on oikeasti veistostaiteen helmiä. Unohdetuin, mutta loistavin veistoksista löytyy Sokoksen takaoven läheisyydestä, puiden varjosta. Heikki Konttisen Morsian ansaitsisi paremman paikan tai vähintään ympäristön kohentamisen. Puolet taulun hyvyydestä on kehyksissä, veistoksen taas tekee lopulta ympäristö, johon se on sijoitettu. Näiden lisäksi Tapiolasta löytyy taideteoksia esimerkiksi kirkosta. Valitettavasti alttariseinän valoteos on vain harvojen nähtävissä. Ehdotan, että joku minua aktiivisempi ottaisi veistospuisto-hankkeen asiakseen. Minä annan tarvittaessa tausta- ja sivustatukea. 9

10 Jan-Erik Frigren ja muut kerholaiset krokkaavat kesät talvet.

11 VIMMA TEHDÄ YHDESSÄ TEKSTI VIRPI AALTONEN Espoosta löytyy lähes kolme tuhatta rekisteröityä yhdistystä. Mitä tuo luku oikein kätkee taakseen? Yhdistymisvapaus kuuluu Suomessa perusoikeuksiin, ja sitä tosiaan käytetään hyväksi. Rekisteröityjä yhdistyksiä löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteristä miltei Espoon ilmoittaa kotipaikakseen peräti yhdistystä. Ne tarjoavat mielekästä tekemistä yhtä lailla urheiluhullulle, kulttuurifriikille, luonnonsuojelijalle kuin käsityöihmiselle. Yhdistyksissä voi myös edistää yleistä hyvinvointia ja löytää samanmielistä seuraa tai tukea, kun elämä koettelee. Seuraaville sivuille on koottu laaja kirjo liittymisen arvoisia espoolaisia yhdistyksiä. Kaiken varalta tietoa on kerätty siitäkin, miten voi perustaa Espoosta vielä puuttuvat yhdistykset. JUUSO WESTERLUND Bembölen krokettikerho pyörittää palloja portista Kieri, kieri, Jan-Erik Frigren kannustaa mustaa palloa. Kierii se. Bembölen krokettikerhon puheenjohtaja voittaa ylivoimaisesti tämänviikkoisen matsin. Yhdistyksen tarkoitus on nimenomaan järjestää viikoittain krokettikisoja ja löytää muita porukoita, joiden kanssa pelailla. Bembölen krokettikerho hyväksyttiin yhdistysrekisteriin maaliskuussa. Idea yhdistyksen perustamisesta oli kuitenkin muhinut jo jonkin aikaa. Pari vuotta sitten löysimme kavereitten kanssa netistä ilmoituksen kroketin epävirallisista SM-kisoista. Osallistuimme niihin, ja kun meillä oli siellä tosi hauskaa, päätimme perustaa oman seuran, Frigren muistelee. Osin kaveriporukka yhdistyi myös siksi, että kroketin harrastajat halusivat saada oman kattojärjestön, Krokettiliiton, ja sen perustamiseksi tarvittiin neljä rekisteröityä yhdistystä. Krokettiliitto puolestaan järjestää isompia turnauksia ja ranking-kilpailuja, joihin kokoontuu krokettihulluja koko maasta. No, mistä moinen hulluus sitten on espoolaiskaveruksiin tarttunut? En tiedä, Frigren nauraa. Olen pelannut krokettia melkein koko ikäni, tosin lähinnä sellaisena mökkeilylajina. Kerhokaveri Kim Högberg puolestaan toteaa, että kroketti nyt vain tuntui viehättävältä kesälajilta. Paitsi että pelaamme me tätä talvellakin, hän virnistää. Bembölen krokettikerho sai nimensä kolmen perustajajäsenen kotipaikan mukaan. Kokonaisuudessaan kerhon toimintaan osallistuu viisi-kuusi henkilöä, joiden keski-ikä on noin 26 vuotta. Uusia jäseniä ei varsinaisesti rekrytoida. Meidän toimintaan on tullut uusia ihmisiä lähinnä kavereiden kautta, Frigren hymyilee hiukan anteeksipyytävästi. Lajista innostuneiden kannattaakin laittaa pystyyn oma seura ja liittyä Krokettiliittoon. Niin pääsee tutustumaan muihin pelaajiin ja harrastamaan toden teolla tätä kesälajien kuningasta. q 11

12 Eeva Andersson (vas.), Piritta Hansen-Haug ja Satu Kaksonen hallitsevat keskiaikaiset pukeutumis- ja käytöstavat. KREETTA KUOKKANEN Espoon Elävä Keskiaika eläytyy ritarien aikakauteen Ohikulkijoilla jää yleensä näkö päälle, kun Satu Kaksonen, Eeva Andersson ja Piritta Hansen-Haug esittelevät yhdistystään. Kolme keskiaikaista neitoa herättää nyky-espoon raitilla ihmeesti huomiota. Espoon Elävä Keskiaika -yhdistyksen tavoitteena on nimensä mukaisesti elävöittää historiaa. Yhdistys järjestää jäsenilleen pukutapahtumia, joissa noudatetaan keskiaikaisia pukeutumis- ja käyttäytymistapoja, syödään aikakauden ruokaa, tehdään käsitöitä, musisoidaan ja pidetään keskiaikaisen yksinkertaisesti hauskaa. Jokaisella jäsenellä on pysyvä keskiaikainen henkilöllisyys ja asema, joiden mukaan he käyttäytyvät. Meidän toimintamme eroaa larppauksesta siinä, että meillä ei ole mitään juonta tai peliä, jonka mukaan etenisimme, Eeva Andersson kuvailee. Hän painottaa, että toimintaan osallistumiseen riittää eläytymiskyky. Vaikka osa yhdistyksen jäsenistä on opiskellut jotain keskiajan tutkimuksen alaa hyvinkin pitkälle, mukana on yhtä lailla niitä, jotka vain viihtyvät juhlissa. Opetustakin sitä haluava toki saa, vaikkapa kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä koulutustapahtumassa, Konventissa. Pari vuotta sitten perustettu yhdistys toimii koko Suomen kattavan Elävä Keskiaika ry:n alla. Espoossa jäseniä on reilut 20, emoyhdistyksessä yli 120. Perustimme alayhdistyksen, sillä pienemmällä porukalla meidän on helpompi toimia ja saada tiloja vuokralle toimintaamme varten, Satu Kaksonen toteaa. Yhdistyksen jäsenten keskiikä on kolmisenkymmentä vuotta, mutta mukana on kaikenikäisiä, joita kiehtoo nykyajasta irtautuminen. Toiminnasta kiinnostuneille Kaksonen suosittelee yhdistyksen internetsivuihin tutustumista sekä joka torstaisia kokoontumisia, joissa juodaan nykyvaatteissa kahvia ja jutellaan. Siellä voi tutustua vanhoihin jäseniin ja todeta, ettei toimintamme ole mitään keskiaikaprofessorien jäykistelyä. Sitä se tosiaan tuskin on. Muuten nauravainen naiskolmikko ei varmasti olisi tahoillaan naimisissa yhdistyksen jäsenten kanssa. q JUUSO WESTERLUND 12

13 Pitkäjärven VPK sammuttaa palot ja sytyttää yhteishengen Isosta paloautosta purkautuu pientä palokuntaa. Eetu Tarkamo kerii ripeästi paloletkua auki. Juokse!, operaation esimies Iida Tarkamo hoputtaa isoveljeään. Kun kalusto on paikoillaan, Anna Kovanen huutaa vettä ja tarttuu Ida Bergdahlin kanssa tiukemmin paloletkuun. Lavastettu maastopalo saa Pitkäjärven VPK:n nuoriso-osastolta kyytiä. Vuonna 1936 perustettu Pitkäjärven Vapaapalokunta on yksi Espoon kymmenestä sopimuspalokunnasta, joka toimii tarvittaessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen apuna. Tyypillisiä tehtäviä ovat laajojen maasto- ja rakennuspalojen sammutustyöt. Sopivan kaluston ansiosta Pitkäjärven VPK hoitaa paljon myös jälkivahingontorjuntaa, vaikkapa vesivahingon kuivausta tai savuhajunpoistoa. Hälytystehtävien ohella toimintaan kuuluu pienimuotoista varainkeruuta, kuten puunkaatoja, pihanpesua ja erilaisiin tapahtumiin osallistumista. Olemme vähän niin kuin maalaispalokunta. Yhteistyö läheisten kyläyhdistysten kanssa on meille tärkeää, nuorisoosaston johtaja Mika Jäntti kuvailee. VPK jakaantuu hälytys-, nais-, nuorisoja veteraaniosastoihin, joissa jäseniä on yhteensä vajaa sata. Sammutussopimuksen mukaiset tehtävät hoitaa hälytysosasto, joka koostuu lähinnä vuotiaista miehistä. Voima asettaa jonkin verran rajoituksia osallistumiseen. Siksi naiset usein hakeutuvat naisosastoon tai nuorison koulutustehtäviin, Jäntti kertoo. Suuri osa hälytysosastolaisista on aloittanut nuoriso-osastossa. Sen vuoti aat jäsenet harjoittelevat palomiestaitoja kerran viikossa ja osallistuvat lisäksi esimerkiksi viikonloppuleireille ja kilpailuihin. Nuoret ovat tykänneet: muille osastoille mahtuu vielä kiinnostuneita, mutta nuoriso-osasto on toistaiseksi täynnä. Mikä VPK:ssa sitten kiehtoo? Eetun, Iidan, Annan ja Idan mukaan kaverit ja hyödyllisten asioiden oppiminen sekä tietysti toimintaharjoitukset, joissa taitojaan pääsee testaamaan käytännössä. Ehdottoman tärkeää on myös vapaa yhdessäolo, johon ei tulta tarvita. Paitsi ehkä sen verran, että saadaan makkarat paistettua. q Anna Kovanen ja Ida Bergdahl treenaavat maastopalon sammuttamista. Toimintaharjoitukset ovat tyttöjen suosikkeja. 13

14 Lagstad hembygdsgård kan hyras för bröllop och andra evenemang. Muista myös nämä espoolaisyhdistykset: Perustaisinko yhdistyksen? Rekisteröidyn yhdistyksen voi perustaa vähintään kolme 15 vuotta täyttänyttä luonnollista henkilöä tai oikeuskelpoista yhteisöä. Yhdistyksellä tulee olla nimi, joka erottuu riittävästi muiden rekisteriin merkittyjen yhdistysten nimistä. Nimi ei saa olla harhaanjohtava eikä hyvän tavan vastainen. Yhdistystä perustettaessa täytyy kuvailla sen tarkoitus ja toimintamuodot sekä sopia säännöt. Perusilmoituslomakkeet, perustamiskirja ja säännöt on toimitettava kolmena kappaleena joko suoraan yhdistysrekisteriin tai maistraattiin. Yhdistysrekisteriin merkitään vain niin kutsutut aatteelliset yhdistykset, kuten urheiluseurat, hyväntekeväisyysjärjestöt, harrastusseurat ja poliittiset puolueet. Ne eivät saa tähdätä voiton tai taloudellisen edun hankkimiseen. Yhdistys voi olla rekisteröity tai rekisteröimätön. Vain rekisteröidyt yhdistykset ovat oikeuskelpoisia, eli voivat omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia sekä laatia erilaisia anomuksia ja hakemuksia. q AvantoSaukot Dominante dominante.tky.fi Espoon Erotuomarikerho Espoon Invalidit Esbo Invalider www. espooninvalidit.net Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ja läheiset www. elisanet.fi/eska.omaishoitajat Espoon kansanmusiikkikilta fi Espoon kirjoittajayhdistys Limerikki Espoon koirakerho Espoon kotien puolesta Espoon kuvataiteilijat fi Espoonlahden Surffitalli Espoon Maanpuolustusnaiset Espoon meripelastajat Espoon mielenterveysyhdistys Esbo mentalhygieniska förening Espoon moottorilentäjät ESMO Flying Club www. esmofly.net Espoon Reumayhdistys Esbo Reumaförening Espoon science fiction- ja fantasiaseura Esbo science fiction- och fantasyförening Espoon Sydänyhdistys Hjärtförening i Esbo Espoon telinetaiturit Espoon torikauppiaat www. espoontorikauppiaat.fi Espoon viittoma kieliset Espoon ympäristöyhdistys Esbo miljöförening Espoon Yrittäjät Espoo Squash Rackets Club Espoo Ultimate Club Geomatiikan kerho Poligoni Habibi-Dancers Hyvä Arki Jupperin Omakotiyhdistys Kerkesix ry Luonnonlapsi Mankkaa-Seura www. mankkaa-seura.fi Manna-apu Naisten apu Espoossa Partiolippukunta Muuttolinnut Polirytmi Pro Weimaraner Suomen Weimarinseisojat Psykkis-Teatteri psykkis Rullaten Släbi Soukka petanque club Verkkopeliyhdistys Vapaapaikka www. vapaapaikka.fi Vietnamilaiset opiskelijat 14

15 TEXT ANNA BLOM FOTO JAAKKO VUORENMAA Esbo hembygdsförening bevarar kulturarvet Mitt i den moderna bebyggelsen i Esbo centrum ligger Lagstad gård som en fläkt från forna tider. Den 133 år gamla skolbyggnaden har restaurerats smakfullt och stilenligt. Huset andas berättelser och öden från förr. Numera huserar Esbo hembygdsförening här. Under kriget blev den gamla skolbygganden ett sjukhus eftersom Helsingfors sjukhus bombades. Här föddes omkring 200 barn. Vi träffar hembygdsföreningens ordförande Benita Åkerlund i den vackra gamla förlossningssalen. Vi ordnade fest för dem som fötts här för några år sedan. Vi lyckades spåra upp över 50 bebisar som numera var gamla. Dessutom hittade vi två mammor och några sjuksköterskor också. Det var verkligen en lyckad fest! berättar Benita som ett exempel på vad hembygdsföreningens verksamhet består av. Föreningen hyr också ut Lagstad gård för fester och andra evenemang. På det här sättet finansierar man verksamheten. Föreningen är med på flera årliga jippon, till exempel Skärgårdsveckan och evenemanget Kulturen vid ån. Men hjärtat i verksamheten är enligt Benita det skolmuseum som finns på andra våningen på Lagstad gård. Att stiga in i klassrummet är som att åka tidsmaskin tillbaka till seklets början. Kartan visar det ryska riket från 1913, i pulpeterna finns små häften fulla av sirligt skrivna bokstäver. Det är litet, men man får ganska mycket ut av det här när till exempel skolklasser kommer på besök. Man kan sätta eleverna i pulpeterna och skrämma dem med pekpinnen så att de får leva sig in i hur det var förr, skrattar Benita. Museet är öppet på onsdagar 14 19, övriga tider kan man ringa hembygdsföreningen för att komma på besök. Som i alla föreningar fungerar verksamheten på frivillig basis. Enligt Benita är det allra viktigaste för föreningen att bevara information om hembygden för eftervärlden. Man samlar foton, ger ut publikationer och har ett litet bibliotek. Men minst lika viktigt som själva arbetet är det att de närmare 300 medlemmarna har roligt tillsammans. Utan en god sammanhållning vore ju arbetet omöjligt, påpekar Benita. q Föreningar i Esbo Esbo kammarkör Esbo Marthaförening Esbo Navigatörer Esbo svenska pensionärer Esbobygdens ungdomsförbund Hembygdens vänner i Alberga Köklax FBK Scoutkåren MuHö Teknologorkestern Humpsvakar humpsvakar.fi q Benita Åkerlund leder människor till forna dagar. 15

16 in English TEXT ELISA HELAVUORI PHOTO IRMELI HUHTALA A Sunny Kick-off The early birds got a boost to their school year already in June. While most school-age children were attuned to summer holidays, Besar, Mahamed, Camille and Anisa were busy learning at Perkkaanpuisto summer school. Organized in four comprehensive schools of Espoo, the summer school was a week-long course for immigrant pupils who need help with their Finnish. Altogether 85 pupils aged between 6 and 15 participated in the summer schools during the second week of June. Besides teaching Finnish, the aim of the summer school is to find pupils the best possible school for the following school year. Especially school starters can get a glimpse into school and its practices. Older students can also get help with subjects that they might find difficult. Play and learn At Perkkaanpuisto summer school, the group of ten pupils practised Finnish by memory games and language assignments but also by playing music and doing sports and crafts. One afternoon the children were making dinosaurs, and they were having so much fun that they didn t want to go home. When children know their school and their teacher beforehand, it makes the start of the school year easier. This year, the children were very motivated. They were energetic but when needed, they could concentrate well, says the summer school teacher Astrid Kauber. The pupils, aged between six and ten, came from Russia, Somalia, Macedonia, the US, Albania and Cambodia. Fun in Finnish It was quite fun, Besar and Mahamed comment on the summer school. The boys think that playing games was the best part of the summer school. Both boys will start their third year at school. Nothing was dull, everything was nice, giggles Mahamed s 8-year-old sister Anisa. She is happy with the new friends she made at the summer school. The trip was the funnest part, says sixyear-old Camille. She is looking forward to starting school and learning more mathematics. She moved to Finland from the US, where she already attended school. Math was her favourite subject. The sunny week at the summer school culminated in a field trip to Villa Elfvik where the children had lunch in nature and learned names of flowers and trees. The five-hour school days were all about learning Finnish. Back to school This autumn Espoo Adult Education Centre offers for instance the following courses tailored to immigrant customers: Everyday skills for immigrants, Learn about the Finnish society via the web, and GoBusiness. The first two courses offer a quick and comprehensive take on the Finnish society, culture and public services. GoBusiness is all about entrepreneurship in Finland: how to found a company in Finland, what paperwork is needed, how to secure financing, what are the tax laws. The course languages are Finnish and English. For enrolment, please call (on August 14, between 10 am and 12 pm). After Aug 14 the enrolment phone number is q Adult education 16

17 TEKSTI JOHANNA SALONEN KUVA IRMELI HUHTALA Tuuraaja pelastaa pulasta Kun vakituinen työntekijä sairastuu, keikkatyöläinen astuu tilalle. E spoolainen Jaana Ulmanen opiskelee lähihoitajaksi ja tekee muutamana päivänä viikossa keikkatöitä Seure Henkilöstöpalvelun kautta. Koulutusta vastaavaa työtä ei tarvinnut kauan etsiä, sillä Seuren kautta töitä on riittänyt niin paljon kuin niitä ehtii tehdä. Tällä het kellä töiden ja opiskelun yhdistäminen toimii hyvin, samalla pääsen kurkistamaan alan eri suuntautumisvaihtoehtoihin, Jaana toteaa. Opinnoissaan lasten ja nuorten hoitoon erikoistunut Jaana on hyötynyt keikkatöiden monipuolisuudesta. Tähän mennessä olen ehtinyt työskennellä jo päiväkotiapulaisena, lastenhoitajana, koulunkäyntiavustajana ja kehitysvammahoitajana. Erityyppisten töiden kokeileminen on myös vahvistanut Jaanan tulevaisuuden toiveita. Juuri nyt koulumaail - ma tuntuu kaikkein kiinnostavimmalta. Seuren välittämien työkeikkojen pituus vaihtelee yhdestä päivästä puolen vuoden mittaisiin jaksoihin. Työtarjous saattaa tulla edellisellä viikolla tai saman päivän aamuna. Heräilen työaamuina aikaisin, kun tiedän odottaa puhelinsoittoa. Joskus taas soittelen Seureen itse, Jaana kuvailee henkilöstöpalvelun käytäntöä. Puhelimessa saa myös tiedon siitä, millaiseen luokkaan tai päiväkotiin on menossa. Isoissa päiväkodeissa lapset suhtautuvat vieraaseen tottuneemmin kuin pienis sä ryhmäperhepäiväkodeissa, mutta kaiken kaikkiaan vieras otetaan yleensä hyvin vastaan. Keikkatyötä toivovan ei välttämättä tarvitse olla valmistunut alan oppilaitoksesta, kierrossa on mukana niin opiskelijoita, eläkeläisiä kuin alanvaihtajiakin. Päiväkoteja ajatellen täysiä kymppejä ovat esimerkiksi isoäidit ja alalta eläk keelle jääneet, jotka haluavat silloin tällöin tehdä töitä lasten parissa, kehuu Espoon tiimin johtava henkilöstökonsultti Sanna Salonen. Seure järjestää lastenhoitajille myös koulutusta. Jos henkilöllä on hieman lastenhoitokokemusta ja halua ryhtyä alalle, muttei varsinaista koulutusta, on perehdytyksen kautta helpompi hakeutua esimerkiksi määräaikaiseen työhön päiväkotiin. arjen apurit Mikä Seure? Keikkatyöt tarjoavat opiskelijalle hyvää työkokemusta, Jaana Ulmanen arvioi. Seure Henkilöstopalvelut Oy on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteinen henkilöstöpalveluyritys. Seure välittää vuokratyövoimaa pääkaupunkiseudun kuntasektorille ja toimii kaupunkien henkilöstöhallinnon tukena. Tilapäisen työvoiman tarve on suurin aloilla, joissa sijaista tarvitaan lyhyidenkin poissaolojen aikana. Eniten vuokratyöläisiä käytetään terveydenhuollossa, laitospalvelussa sekä sosiaali- ja sivistysalalla. Avoimet työpaikat on koottu Seuren internetsivuille. Keikkatöistä kiinnostuneet voivat jättää avoimen hakemuksen nettisivujen kautta tai käväistä Seuren infopisteessä osoitteessa Fredrikinkatu B. Lisäksi eri puolilla pääkaupunkiseutua järjestetään säännöllisesti rekrytointitilaisuuksia. Rekrytointitilaisuus kello 15 Fredrikinkatu B q Infoa ajankohtaisista tapahtumista ja palveluista liitteessä Information om evenemang och tjänster i bilagan 17 q

18 Kierrätys kunniaan! Romu Keinänen, Ämmässuon kaatopaikka ja Kierrätyskeskus kannustavat ihmisiä ekotekoihin.

19 TEKSTI VIRPI AALTONEN KUVAT MERVI AHLROTH Romun uusi elämä Romu Keinäsellä metallijäte saa toisen tilaisuuden. Otamme vastaan kaiken metalliromun makaronilaatikon alumiinipakkauksesta romuautoon. Meille kelpaavat sähkökoneet, ovenkahvat ja kylpyammeet. Ihan kaikki, missä on metallia, Harri Keinänen Romu Keinäseltä toteaa. Metallin kierrätykseen erikoistuneen Romu Keinäsen yritysidea on puhdistaa metalliromuista muu aines ja eritellä metallit toisistaan. Nesteet ja muu käyttökelvoton osuus jatkaa yrityksestä edelleen käsittelylaitoksille. Metalli esimurskataan ja teräs leikataan teollisuuden vaatimaan kokoon. Sitten ne myydään eteenpäin. Yhteensä myytävää kertyy tonnia vuodessa. Romu Keinäselle päätyvästä metallista iso osa on peräisin teollisuudesta ja yrityksiltä. Lisäksi yritys ostaa metallitavaraa huutokaupoista. Paljon on kuitenkin myös tavallisia takaluukkutuojia, jotka ovat siivoilleet paikkojaan, Keinänen kertoo. Helposti eroon vaikka romuautosta Romun toimitus Keinäselle käy helposti. Kun ajat pihaan ja sanot, että sinulla on Metalli hyötykäyttöön Romu Keinänen Oy ottaa veloituksetta vastaan käytetyt autot ja kaiken kotitalouksista tulevan metallijätteen, kuten liedet, kiukaat, polkupyörät ja kattilat. Lisäksi yritys ostaa suuria romueriä ja värimetalleja. Noutopalvelu hakee hankalasti kuljetettavat esineet ja romuautot. Tarvittaessa yritys myös poistaa romutettavat autot rekisteristä. Romu Keinänen Oy Mänkimiehentie 13 Avoinna arkisin klo 7 17, tiistaisin klo 7 18 Lisätietoja tai q vanha pesukone takaluukussa, ehdimme nostaa sen sieltä jo ennen kuin olet päässyt autosta ulos, Keinänen tokaisee. Yrityksellä on myös noutopalvelu niitä varten, joilla ei ole mahdollisuutta toimittaa romujaan perille. Hintaa peritään vaivan ja kulujen mukaan. Eniten Romu Keinäsen kautta kierrätetään tehtävänsä jo täyttäneitä autoja. Romuauton voi tuoda laitokselle itse tai pyytää, että Keinänen hakee auton sieltä, minne se on uuvahtanut. Romutustodistus on omistajan joka tapauksessa tultava tekemään henkilökohtaisesti, jotta auto saadaan pois rekisteristä ja romutettua. Käytännössä auton romutus alkaa kuivurista, jossa siitä irrotetaan renkaat ja akut sekä valutetaan nesteet pois. Kuivauksen jälkeen auto päätyy valtavan romukouran avustuksella paalaimeen, joka rusentaa siitä siistin metallipaketin. Autopaali jatkaa ostajalle, Stena Metallille, joka erottelee sen osat vielä tarkemmin. Lopulta jäljellä on vain kämmenenkokoista silppua, josta teräsmurskaa on 75, muuta metallia 5 10 ja polttojätettä prosenttia. Jotta maailma pelastuisi Romu Keinänen ottaa kotitalouksista tulevan metallijätteen vastaan ilmaiseksi, ja tietynlaisesta romusta yritys maksaakin. Teräksestä alamme maksaa, kun määrä lähentelee tuhatta kiloa. Värimetalleista, kuten kuparista ja messingistä, maksamme kilohintaa ja romuraudasta tonnihintaa, Keinänen selvittää. Hän huomauttaa kuitenkin, että esimerkiksi romuauton kuivaaminen itse myyntikelpoiseen kuntoon voi olla ympäristösyistä kyseenalaista. Keinäsellä on ympäristölupa, joten haitalliset nesteet eivät päädy mihin sattuu. Metallia kannattaa kierrättää paitsi ympäristön kuormituksen vähentämiseksi myös siksi, että se pystytään hyödyntämään todella hyvin. Yksinkertaistettuna siis kaiken kauniin takia ja jotta maailma pelastuu, kuten Harri Keinänen asian muotoilee. 19

20 TEKSTI TIIA LAPPALAINEN KUVA KATJA TÄHJÄ Hyöty irti jätteestä Ämmässuolla panostetaan biojätteen lajitteluun. Ämmässuon kaatopaikka-alueella kuormaautot kärräävät tiuhaa tahtia uutta jätettä entisen päälle. Sadat lokit parveilevat valtavan jätevuoren laella, eikä minkäänlainen pelottelu saa niitä luopumaan herkkupaikastaan. Epämiellyttävä haju tunkee läpi ovista ja ikkunoista. Kaatopaikka peitetään joka ilta maaaineksella hajuhaittojen ehkäisemiseksi, ja osa alueesta on peitetty lopullisesti tiiviillä sorakerroksella. Marraskuussa 2007 koko kaatopaikka suljetaan ja sen jälkeen alue maisemoidaan. Uusi kaatopaikka valmistuu kovaa vauhtia entisen taakse. YTV suunnittelee myös sekajätteen polton aloittamista vuoden 2012 paikkeilla, jolloin kaatopaikalle sijoitettava jätemassa vähenee vuosittain noin neljäsosaan. Muhevaa multaa biojätteestä YTV panostaa myös biojätteen erittelyyn. Syksyllä toimintansa aloittaa uusi biojätteen kompostointilaitos, joka pystyy käsittelemään tonnia biojätettä vuodessa. Entisen laitoksen rahkeet riittivät vain tonniin. Viime vuonna biojätettä tuli tonnia, ja määrä kasvaa noin viisi prosenttia vuodessa, YTV:n projektipäällikkö Christoph Gareis selventää tilannetta. Biojätteen erilliskeräys aloitettiin vuonna 1993, ja viisi vuotta sen jälkeen valmistui ensimmäinen kompostointilaitos. Pian kuitenkin selvisi, että laitoksen kapasiteetti oli riittämätön. Kaikkea tarjolla olevaa biojätettä ei voitu kompostoida, ja uutta laitosta ruvettiin suunnittelemaan vuonna Lupahakemuksen käsittely kuitenkin viivästyi, koska ihmiset jättivät valituksia Ämmässuon hajuhaitoista. Valitukset olivat vähän ristiriitaisia, sillä uusi laitoshan on edellistä hajuttomampi, Gareis ihmettelee. Uudessa tehtaassa on suljettu jätteen vastaanottotila, mikä takaa sen, etteivät hajut karkaa ihmisten ilmoille. Käsittelyprosessit ovat automatisoituja, ja lopputuloksena syntyy muhevaa kompostia hyötykäyttöön. Pääkaupunkiseudulla on kompostille kysyntää. Kaikki menee kaupaksi, Gareis toteaa. Huolellisten kierrättäjien maa Ämmässuolle tuodaan jätettä ja maa-ainesta yhteensä noin tonnia vuodessa. Jokainen pääkaupunkiseudun asukas tuottaa vuosilastista 300 kiloa. Kaikesta alueella syntyvästä jätteestä noin 55 prosenttia kierrätetään tai hyötykäytetään. Tällä hetkellä prosenttia sekajätteestä on kuitenkin vielä biojätettä. On vaikea tarkalleen arvioida, kuinka paljon sekajätteen määrää vähenisi, jos ihmiset kierrättäisivät enemmän, Gareis pohtii. Uskon kuitenkin, että menemme hyvään suuntaan. Gareisin mukaan suomalaiset ovat kierrättäjinä huolellisia. Keski-Euroopan tiheissä kaupungeissa biojäte on paljon huonolaatuisempaa. YTV vastaa bio- ja sekajätteen keräämisestä ja käsittelystä, mutta myös valmistajat itse ovat alkaneet ottaa vastuuta jälkikäsittelystä. Lisääntyneestä kierrätysinnosta huolimatta kaatopaikasta tuskin koskaan päästään eroon, koska myös poltosta syntyvä tuhka on sijoitettava jonnekin. Hyötykäyttö tulee joka tapauksessa tehostumaan. Esimerkiksi Kivenlahden kaukolämpölaitoksella jätteistä syntyvä kaatopaikkakaasu käytetään jo nyt lähes kokonaan hyväksi Kotitalousjätettä Sortti-asemille YTV:n Sortti-asemilla otetaan vastaan henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä tuotua kotitalousjätettä, kuten ongelmajätettä, sekajätettä, metallia, lasia, puuta ja rakennusjätettä. YTV:llä toimii myös Nouto-Sortti-palvelu, joka noutaa kotitalouksista isoja esineitä, kuten jääkaappeja ja sohvia, 50 euron hintaan. Ämmässuon Sortti-asema Ämmässuontie 8 Avoinna arkisin klo 7 21 Lisätietoja vastaanotettavista jätelajeista, hinnoista ja Nouto-Sortista (09) q 20