KAAVOITUSKATSAUS 2015

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2015

2 Kaavoituskatsaus 2015 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL), joka on tullut voimaan , on noudatettava alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Kaavoitustyön vuorovaikutteisuutta osallisten kanssa on lisätty laissa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) myötä. Vuorovaikutus voidaan järjestää kuhunkin kaavoitustilanteeseen sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on laajentaa kuntalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia kaavoitukseen. KAAVOITUSKÄSITTEITÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1 ) Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään kestävää kehitystä. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on noudatettava tämän lain säännöksiä. Kaavoituskatsaus (MRL 7 ) Kaavoituskatsaus on vuosittainen julkaisu, jossa kuvataan vireillä olevat kaavoitushankkeet. Katsauksesta kuntalaisilla on mahdollisuus saada keskitetysti tietoa siitä, millaiset kaavoitusasiat heitä paraikaa ja lähitulevaisuudessa koskevat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL63 ) Kaavan vireilletulon yhteydessä laadittava suunnitelma, jossa kerrotaan kaavan lähtökohdista, vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Osallinen (MRL 62 ) Osallisia ovat kaikki, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan. Yksi tulkinta osallisen käsitteelle on, että osallinen on jokainen, joka itsensä sellaiseksi tuntee. Osallisille ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta lehtikuulutuksella. Kaavaluonnoksen nähtävänä olosta ilmoitetaan maanomistajille ja naapureille kirjeitse ja muille osallisille lehtikuulutuksella. Osallisia ovat: kaavoitettavan alueen maanomistajat asukkaat ja alueella toimivat henkilöt, joiden työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat. Kaava-asiakirjat Asemakaava koostuu kartasta ja kaavamerkinnöistä ja määräyksistä, jotka muodostavat lainmukaisen asiakirjan, jota on noudatettava. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan lähtökohdat sekä perustellaan kaavan ratkaisut. Kaavaan voi liittyä myös alueellinen rakennusjärjestys, rakennustapaohjeita sekä inventointeja ja selvityksiä. Selvitykset (MRL 9 ) Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Maankäyttösopimus MRL 91 b Maankäyttösopimus tehdään tarvittaessa kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä. Sopimuksessa sovitaan maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä sekä kustannusvastuista. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai - ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. Kaavoituskustannukset (MRL 59 ) Kunnalla on oikeus periä maanomistajalta tai maan haltijalta kaavan laatimisesta, selvityksistä ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai maan haltijan aloitteesta. Yhdyskuntalautakunta (YLA) YLA on lautakunta, joka käsittelee kaava-asiat luonnosvaiheessa sekä ehdotusvaiheessa, jos kaava on oleellisesti muuttunut. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat sekä yleiskaavat Kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin merkittävät asemakaavat Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (Hämeen ELY-keskus) Alueellinen ELY-keskus valvoo mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttamista. Tarvittaessa kaavasta järjestetään viranomaisneuvottelu alueellisen ELY-keskuksen kanssa. ELY:ltä pyydetään lausunto merkittävistä kaavahankkeista. ELY-keskus voi tehdä kunnalle oikaisukehotuksen hyväksytystä kaavasta.

3 Kaavoituskatsaus 2015 KAAVOITUKSEN ETENEMINEN ALOITUS / OAS Kaava tulee vireille kaupungin aloitteesta tai yksityisen anomuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tehdään kaavan vireille tulon yhteydessä ja toimitetaan Hämeen ELYkeskukselle. LUONNOS Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia, selvityksiä ja arvioidaan luonnoksen/luonnosvaihtoehtojen vaikutuksia sekä käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Kaavaluonnos käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, merkittävimmät kaavat käsitellään myös kaupunginhallituksessa. Tämän jälkeen kaava asetetaan nähtäville. Järjestetään osallisten alustava kuuleminen ja tarvittaessa järjestetään yleisötilaisuus. Kaavan nähtävänäolon aikana luonnoksista voidaan jättää mielipide. PÄÄTÖISEN TEKO YLA KH YLA KH TIEDOTTAMINEN ILMOITUS VIREILLETULOSTA kaavoituskatsauksessa kuulutuksella KUULUTUS / KIRJE Osallisille ilmoitetaan luonnosvaiheen kuulemisesta kuulutuksella. Maanomistajille ja naapureille lähetetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos. Yleisötilaisuudesta ilmoitetaan lehdessä. KAAVATYÖHÖN VAIKUTTAMINEN ANOMUS / HAKEMUS KAUPUNGIN OMA ALOITE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavan laatijalle. MIELIPIDE Osalliset voivat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipide voidaan jättää myös sähköpostilla kirjaamoon tekninen@forssa.fi tai kaavan laatijalle etunimi.sukunimi@forssa.fi EHDOTUS Laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Suunnittelussa huomioidaan alustavassa kuulemisessa esitetyt mielipiteet. Luonnoksesta oleellisesti muuttunut kaavaehdotus käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka esittää kaupunginhallitukselle että kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vuorokaudeksi (vähäinen asemakaavan muutos 14 vuorokautta). Nähtävänäolon jälkeen kaavan laatija valmistelee vastineet mahdollisiin muistutuksiin. Jos muistutukset eivät aiheuta ehdotukseen olennaisia muutoksia, kaava etenee vastineineen kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi. Jos muistutukset aiheuttavat olennaisia muutoksia, kaupunginhallitus asettaa muutetun kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. HYVÄKSYMINEN Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja sitä koskevat mahdolliset muistutukset vastineineen sekä esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Vaikutukseltaan vähäisen kaavan muutosehdotuksen hyväksyy kaupunginhallitus. VOIMAANTULO Kaava saa lainvoiman noin 1,5-2 kk kuluttua hyväksymispäätöksestä, mikäli kaavasta ei valiteta. Valitusprosessi voi kestää vuosia. YLA KH KH KV KUULUTUS Nähtävänäolosta kuulutetaan KUULUTUS Valtuuston päätöksestä tiedotetaan kuten päätöksistä yleensä. Päätöksestä lähetetään tieto muistutuksen tehneille ja Hämeen ELYkeskukselle. KUULUTUS / KIRJE Kaavan voimaantulosta kaavan anojalle. MUISTUTUS Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävänäoloaikana. Muistutus osoitetaan kaupunginhallitukselle ja sen voi toimittaa kaupungin kirjaamoon. Muistutuksesta annetaan perusteltu vastaus ja se käsitellään toimielinkäsittelyssä sekä toimitetaan postissa niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. VALITUS Osallisilla on mahdollisuus valittaa kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä. Valitus tehdään Vaasan hallinto-oikeuteen valitusaikana, joka on 30 vrk päätöksenteosta. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen (KHO)

4 Kaavoituskatsaus 2015 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavamuodot ovat: Maakuntakaava, jonka tarkoituksena on ohjata yleisellä tasolla maakunnan maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Kaavassa otetaan huomioon yleisten valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, sekä maakunnan kehittämisen kannalta tärkeiden maakunnallisten tavoitteiden ja kehityshankkeiden toteutuminen. Yleiskaava, jonka tarkoituksena on maankäytön ja rakentamisen yleispiirteinen ohjaaminen yhden tai useamman kunnan alueella sekä maankäyttömuotojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa osoitetaan alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osa-alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava voidaan laatia ja hyväksyä joko nk. oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin siihen voidaan sisällyttää erityisiä maankäytön ohjaamiseen liittyviä juridisia määräyksiä ja rakentamisrajoitteita (esim. rantarakentaminen tai suojelumääräykset), tai oikeusvaikutteettomana yleiskaavana, jolloin se toimii lähinnä ohjeena kunnallisessa päätöksenteossa esimerkiksi suunnittelutarveratkaisuja tehtäessä ja asemakaavoja laadittaessa. Asemakaava, jonka tarkoituksena on alueiden käytön yksityiskohtainen järjestäminen. Asemakaava ohjaa rakentamista ja maankäyttöä siten, että paikalliset olosuhteet, maisemakuva, hyvän rakentamistapa sekä olemassa olevan rakennuskanta ominaispiirteineen otetaan huomioon. Asemakaava tai sen muutos voi koskea pinta-alaltaan laajaa kaupunginosaa tai se voi rajoittua koskemaan yksittäistä tonttia ja sen käyttöä. Asemakaavassa määritellään mm. tonttien ja alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko, sijoittelu sekä pihajärjestelyt. Asemakaavamääräyksin voidaan myös tarvittaessa suojella yksittäisiä rakennuksia tai aluekokonaisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on maalaiskuntien ja kaupunkien kaavamuotoja yhtenäistetty siten, että vanhat rakennuskaavat on korvattu, asemakaavalla, samoin ranta- ja loma-alueiden rakentamista ohjanneet rantakaavat on korvattu ranta-asemakaavalla. Asemakaava laaditaan ja pidetään ajan tasalla sitä mukaan kun kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maanomistaja tai haltija voi hakea asemakaavaa tai sen muutosta, samoin kuntalaiset tai järjestöt voivat tehdä aloitteen asemakaavan tai sen muutoksen laatimisesta. Asemakaavahankkeen vireille tulosta ilmoittamien tapahtuu joko kaavoituskatsauksen yhteydessä tai erillisellä kuulutuksella. Tällöin osallisille tiedotetaan kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Vireille tulosta ilmoittaminen on kunnan ensimmäinen virallinen yhteydenotto osallisiin. Vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että osalliset tavoitetaan mahdollisimman laajasti ja että he tutustuvat valmisteluaineistoon kuuluvaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä lausuvat tarvittaessa mielipiteensä. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaava on nähtävillä joko 30 tai 14 päivää ja siitä tiedotetaan vähintään virallisessa lehdessä. Merkitykseltään vähäiset kaavat voivat olla lyhyen aikaa nähtävillä. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittaessa lausuntojen ja muistutusten edellyttämät tarkistukset. Vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen muutokset valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi. Mikäli kaavaan on tehty oleellisia muutoksia nähtävillä olon jälkeen, se asetetaan uudelleen nähtäville. Hyväksymispäätös ja sen perustelut lähetetään niille, jotka sitä ovat kaavan nähtävillä olon aikana kirjallisesti pyytäneet. Hyväksymispäätöksestä voivat jättää valituksensa kuntalaiset, osalliset sekä ELY-keskus, jolla on myös mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä. Hyväksymistä koskevat valitukset käsittelee hallinto-oikeus, jonka päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava astuu voimaan vasta kun se on valitusajan jälkeen virallisesti kuulutettu.

5 Kaavoituskatsaus 2015 MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaavan kaava vahvistui valtioneuvoston päätöksellä Kaava kattaa koko maakunnan alueen ja käsittää kaikki alueidenkäyttömuodot. Maakuntakaava on korvannut alueella voimassa olleen seutukaavan. Maakuntakaavassa on luotu edellytykset raideliikenteeseen tukeutuvalle yhdyskuntarakenteelle. Kaavaan sisältyy Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut ja siinä on tehty liikenteen ja palveluiden pitkän aikavälin periaateratkaisut. Kaavassa on osoitettu kulttuurimaiseman, luonnonarvojen ja rakennetun ympäristön vaalimisen kannalta arvokkaat alueet ja siihen sisältyy myös seudullinen virkistysalueverkosto. Kanta-Hämeen maakuntakaavasta jätettiin vahvistamatta virkistys- ja retkeilyalueita sekä erityisiä ympäristöarvoja sisältäviä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita koskevat suojelumääräykset. Vahvistamatta jätettiin myös Natura verkostoon kuuluville Kaukolannummen ja Pernunnummen alueille osoitetut kuusi vedenottamoa, koska vedenottamoiden vaikutuksia Natura verkostoon ei ollut selvitetty. Samoin perustein jätettiin osittain vahvistamatta Uraaninsuon turpeenottoalue. Kolme soran- ja hiekanottoaluevarausta jätettiin vahvistamatta pohjavesivaikutusten vuoksi. Vahvistamatta jätettiin myös kantatien 54 ja eräiden yhdysteiden toiminnallisen luokan nostaminen. Kaavaan tehtiin vahvistuspäätöksen yhteydessä maakunnan liiton suostumuksella perinnemaisemien merkintää koskeva vähäinen muutos, joka merkitsee sitä, että kyseessä olevien alueiden ja kohteiden pääkäyttötarkoituksena on suojelun sijaan maa- ja metsätalous. Vahvistuspäätöksellä ratkaistiin maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehdyt 29 valitusta, joista pääosa hylättiin. Maakuntakaavan arvokkaista geologisista alueista tehtiin 11 valitusta, joissa katsottiin alueita koskevan selvitystyön olleen puutteellista ja vuorovaikutus- ja päätöksentekomenettelyn olleen virheellisiä. Maakuntakaavan muutos on vireillä. Muutos tehdään vaihemaakuntakaavana, jossa tarkastellaan asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa. Kaava on ollut maakuntavaltuustossa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Velvoitteet Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä, jotka tulivat voimaan valtioneuvoston tekemällä päätöksellä. Alueiden asemakaavallinen tilanne on käytävä läpi ja tarpeen mukaan laitettava kaavat vireille. Nyt on jo vireillä Kalliomäen asemakaavan muutos. Uutena tulee laittaa vireille Uudenkylän asemakaavan muutos, jota on valmisteltu jo inventoinnilla. Lupamenettelyssä tarvittavia järjestelyjä RKY-alueille sijoittuviin hankkeisiin on harkittava. Tässä vaiheessa muutoksia on tehty rakennusjärjestykseen. Pohjoisten alueiden kehittäminen MATKUN KYLÄKUVAN PARANTAMINEN Rakennusvalvonta on käynnistänyt Matkun kyläkuvan kehittämistä koskevan hankkeen. Rakennusvalvonnan ja matkulaisten luottamushenkilöiden ydinryhmä lisättynä kyläyhdistyksen puheenjohtajalla muodostaa ryhmän, jonka tehtävänä on ideoida Matkun kyläkeskukseen sijoittuvaa hanketta ja keinoja, joilla voitaisiin kyläkuvallista ilmettä parantaa. Pyrkimyksenä on luoda hanke, johon saadaan osallisiksi kylän kiinteistöjen omistajat, asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät. Hyvin tärkeä rooli hankkeessa on kyläyhdistyksellä. Ajatuksena on että kaikki osapuolet tulisi sitouttaa toimimaan oman kylän viihtyisyyden ja vetovoiman parantamiseksi. Pohjoisten alueiden kaavoitus on aloitettu vuonna 2014 Kojolta, koska sinne on rakenteilla uusi Koijärven koulu. Toisessa vaiheessa on tarkoitus kaavoituttaa Matkun kylätaajaman alue.

6 Kaavoituskatsaus 2015 YLEISKAAVOITUS YDINKESKUSTA OSAYLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginhallituksessa Osayleiskaavan tarkistus- ja täydennysalue käsittää mm. torialueen ympäristöineen sekä keskustan suurmyymäläalueet ja Linja-autoaseman ympäristöineen. Kaavassa haetaan ratkaisua keskustatoimintojen kehittämiseen, turvallisen kevyeen liikenteen ympäristöön, rakennus- ja kulttuurihistoriallisten sekä ympäristöarvojen säilymiseen. Keskustan osayleiskaavan valmisteluun liittyen on laadittu tai vireillä mm seuraavat selvitykset ja suunnitelmaluonnokset: Makasiininrannan asemakaava (Keskusta IV D) 2009, Forssan keskustan liikenneverkkovaihtoehtojen mitoitus ja ympäristövaikutusten vertailu 2003, Torialueen suunnittelu, Kartanonkadun liikenneympäristöselvitys ja kehittämissuunnitelma 2003, Yhtiönkadun jatkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi 2005, Forssan keskustan liikenneverkkoselvityksen päivittäminen Osayleiskaavan valmistelu jatkuu, Keskusta VI A asemakaavan on valmistuttua. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä LINIKKALA OSAYLEISKAAVA Kaavahankkeen tavoitteena on oikeusvaikutteinen, rakentamista ohjaava yleiskaava, jossa tutkitaan alueen toimintojen tyypit ja sijoittuminen jokilaaksoon maisemallisesti, sekä uusien toimintojen että liikenneyhteyksien tarve. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n tekemä luonnos on ollut nähtävänä Kaava-aluetta on tarkasteltu uudestaan mm. kaupunkipuiston teemayleiskaavassa esille tulleiden maisemakokonaisuuteen vaikuttavien erityispiirteiden kautta ja tarkistettu luonnos on ollut nähtävänä , ehdotus Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä. HAUDANKORVA OSAYLEISKAAVA Oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa (1993) entisen kutomon itäpuolinen alue ja entinen sahan alue on varattu teollisuudelle, jota voidaan käyttää asumiseen teollisuuden siirryttyä pois. Tästä itään on osoitettu asumisen alueita. Aluetta on tarkasteltu 1995 Kutomo Itäinen kehäväylä osayleiskaavaluonnoksessa, jossa teollisuusaluetta on kevennetty KTY/as sekä TY alueiksi. Nyt kun kutomoteollisuus on siirtynyt pois ja Uponorin toiminta loppumassa, on tullut ajankohtaiseksi miettiä miten asumista voidaan sovittaa alueelle. Alueen kehittämisessä jatketaan kaupunkipuiston teemaosayleiskaavan periaatteita. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä PARKKIARO OSAYLEISKAAVA Parkkiaron alue on Forssan kaupungin omituksessa. Se on pääosin pienipiirteistä metsäistä kumpuilevaa maastoa. Alueen rakentamista tutkitaan paikan lähtökohdista: pienipiirteiset maaston muodot säilytetään puistoalueina ja tasaisemmat maaston osat käytetään asuintonteiksi. Kaavan luonnosvaiheessa on osoitettu aloituskorttelit, joista asemakaavoitus aloitetaan (Parkkiaro I). Luonnos oli nähtävänä Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä ja Elisa Tegel KOJON OSAYLEISKAAVA Pohjoisten alueiden kaavoitus aloitetaan vuonna 2014 Kojolta, koska sinne on rakenteilla uusi Koijärven koulu. Kojon keskustan käyttöä rajaavat pohjavesialue, kiviaineksen murskaamisesta syntyvä melualue, turpeenotosta tuleva pölyalue ja suursikalan toiminnan turvaava suojavyöhyke. Kaavoitettava alue sijoittuu veden ja viemäriverkon varrelle. Alueet sijoittuvat 3 km etäisyydellä uudesta Koijärven koulusta. Kaavoitus aloitetaan vuonna 2014 maisemallisella tarkastelulla ja inventointien täydennyksellä. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä ja Elisa Tegel

7 Kaavoituskatsaus 2015 ASEMAKAAVOITUS ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAMUUTOKSET *1. KAIKULA II A Rakennuskonsultointi ANN Oy hakee kaavamuutosta palveluasumisen mahdollistamiseksi korttelin 312 tonteille 10,11 ja 12. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan Kaikulantien ja Viljelyksentien rajaamilla tonteilla sekä rajautuvalla puistoalueella asumisen mahdollisuutta. Alueelle voidaan sijoittaa tarvittaessa myös palveluasumista. Ojalanmäen ja Parkkiaron hulevedet kulkevat Kaikulan kautta. Puistoalueella huomioidaan hulevesien käsittelyn vaatima tilantarve ja pohjavesialue. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä *2. NUMMI I B Asemakaavan muutoksen tavoitteena on käyttötarkoituksen muuttaminen asumisen ja palvelujen suuntaan hotellitoiminnan päätyttyä. Muutos edellyttää pysäköintijärjestelyjen tutkimista. Liikennejärjestelyt tutkitaan erityisesti valtatien liittymän osalta. Rivi- ja omakotirakennusten korttelialueiden osalta kaavaa tarkistetaan ja ajanmukaistetaan sekä huomioidaan pohjavesialue. Yhteyshenkilö: Elisa Tegel *3. KORKEAVAHA II C Asemakaava-alueen rajaus muuttuu kaavoituskatsauksen yhteydessä. Asemakaavan tarkoituksena on tutkia Saarelantein eteläpuoliselta alueelta tulleet kaavoituspyynnöt: Opetustoimintaa palvelevan alueen, Forssan ammatti-instituutin, pysäköintitarpeen sovittaminen alueelle tutkitaan huomioiden Saksanrimpi ja sijainti pohjavesialueella. Kaavoituspyyntö on tullut , jossa toivotaan 20 autopaikan lisäystä. Nykyiselle virkistysalueelle toteutuneiden rakennusten osalta asemakaavaa muutetaan siten, että rakennetut katos ja varasto tulevat osaksi ammatti-instituutin tonttia. Tiloille Harju, kiinteistötunnus , ja Tienhaara, kiint. tunnus on pyydetty kaavoitusta. Kaavoituspyyntö on lähetetty , aiempi Aluetta toivotaan pientalojen (omakotitalo) rakennuspaikaksi. Tilojen viereisellä alueella on sijainnut Nummen entinen kaatopaikka, jonka puhdistustyöt on saatu päätökseen Meluhaittatutkimus 10-tien melusta on tehty Yhteyshenkilö: Anne Seppälä *4. JÄRVENPÄÄ II Asemakaavan tarkoituksena on tutkia itäisen ohikulkuväylän linjaus sekä tutkia Saarelantein ja valtatien 10 väliin mahdollisesti sijoitettavaa alueelle. Kaava-alueen länsiosassa on asemakaavalla osoitettu huoltoasemien korttelialue. Merkintä ei ole enää ajanmukainen, koska alue on I-luokan pohjavesialuetta eikä alueelle ole saatu lupaa

8 Kaavoituskatsaus 2015 huoltamolle. Kaavan yhteydessä selvitetään onko maakuntakaavassa osoitettu asuinalueen laajentaminen pohjavesialueelle mahdollista. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 5. KESKUSTA VI A Keskusta VI A asemakaava käsittää linja-autoaseman ympäristön, osan Kehäkadun rakentamattomasta alueesta sekä Yhtiönkadun ja Hämeentien lounaiskulman. Kaavassa tutkitaan laajemmin ydinkeskustan liikennejärjestelyjä ja täydennysrakentamista. Asemakaavamuutos on ehdotusvaiheessa. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 6. RONTTISMÄKI Uudistustyö on aloitettu osana Interreg III B -projektia Kalliomäen asuntoalueen vuonna 2004 valmistuneella inventoinnilla. Interreg III B-projektissa on tuotettu taustatietoa uudelle asemakaavalle. Osana inventointia on tarkasteltu 1970-luvun asemakaavan toteutumista ja asetettu tavoitteita tulevalle kaavoitustyölle ja rakentamiselle. Alueelle on valmistunut kehittämisohjelma keväällä Kalliomäen inventointihankkeen jatkona laaditaan alueellinen rakennusjärjestys ja rakennustapaohjeet. Hankkeen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää alueellisen rakennusjärjestyksen mallia muissakin kaupunginosissa. Tavoitteena on saada asemakaavaluonnos nähtäville alkuvuodesta Yhteyshenkilö: Anne Seppälä ja Sirkka Köykkä 7. LINIKKALA II A Hämeentien eteläpuolisten kortteleiden asema keskustassa on muuttunut merkittävästi kun hypermarket on valmistunut niiden eteläpuolelle. Muutos jatkuu ns. Aurinkorannan asuntoalueen osayleiskaavan ja asemakaavan etenemisen myötä. Asemakaavan muutoksessa on tarkoitus tutkia uudelleen kortteleiden 82, 87, 88 ja 1084 käyttöä ja asemaa kaupunkikuvassa. Korttelit ovat osittain rakennettuja, osittain rakentamattomia. Asemakaavaa laaditaan rinnakkain Linikkala osayleiskaavan kanssa. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 8. LINIKKALA IV Ns. Aurinkorannan asemakaava lähtee liikkeelle kun osayleiskaavaehdotus on valmistunut. Uuden asemakaavan tarkoituksena on tutkia tulevan maakuntakaavan mukaisesti alueen omakotirakentamismahdollisuuksia tavoitteena korkeatasoinen ja viihtyisä joenranta-alue. Asemakaavoituksen yhteydessä luodaan mahdollisuudet Itäisen kehäväylän toteuttamiselle. Alueen sijainti avoimessa peltomaisematilassa kaupungin Tammelan suuntaan avautuvassa reunassa asettaa alueen rakentamiselle maisemalliset tavoitteet ja korkeat laatutavoitteet. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä

9 Kaavoituskatsaus 2015 *9. KESKUSTA IV F Tapulikadun varren korttelissa 61 tontilla 11 asemakaavaa muutettiin vuonna 2009 valmisteilla olevan hankkeen mukaisesti palvelu-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Hanke on jäänyt kuitenkin toteuttamatta. Nyt tilalle tutkitaan asuinrakentamista. Kortteliin 72 on jäänyt rakentamaton asuinkerrostalotontti, jonka käyttömahdollisuuksia tutkitaan uudelleen asemakaavassa. Yhteyshenkilö: Elisa Tegel 10. KESKUSTA II E Entisen S-marketin korttelin ja siihen liittyvän puiston asemakaavan muutos Loimijoen, Hämeentien ja Säästöpankinkadun välisellä alueella. Muutoksessa tutkitaan S- marketin ja entisen musiikkiopiston käyttötarkoitusta sekä pysäköinti- ja puistoalueen järjestelyjä. Entinen musiikkiopisto on nykyään yksityisomistuksessa. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 11. UUSIKYLÄ II K Rautatienkadun, Kauppakadun, Koivukadun ja Eteläisen puistokadun välisellä alueella tarkastellaan liikennejärjestelyjä sekä rakentamattomien kiinteistöjen käyttöä huomioiden lähialueen kokonaisuus sekä ajanmukaistetaan kaavaa muilta osin. Yhteyshenkilö: Elisa Tegel 12. UUSIKYLÄ I A Uudenkylän alueen osa Kauppakadusta rantaan ja pääosin Forssan kirjapainon omistaman alueen Yhtiönkadun, Oikokadun ja Esko Aaltosen kadun välisen kolmion asemakaavaa muutetaan. Alueelle on tehty Uudenkylän inventointi. Forssan kirjapaino on teettänyt omistamistaan rakennuksista kuntoselvityksen ja alustavan asemakaavaluonnoksen. Alustavasta luonnoksesta ja kuntoselvityksestä on Museoviraston lausunto, etteivät ne voi olla asemakaavan pohjana. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan kolmion alueen tuleva käyttö, mahdolliset suojelutarpeet sekä Yhtiönkadun puoleisten risteysalueiden liikennejärjestelyt. Ranta-alueen kaava ajanmukaistetaan ja mahdollistetaan olemassa olevien rakennusten säilyminen. Kauppakadun varren rakentamattoman kerrostalotontin rakentamistapaa mietitään uudelleen. Tavoitteena on saada asemakaavaluonnos nähtäville alkuvuodesta Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä

10 Kaavoituskatsaus HAUDANKORVA III E Kutomon alueen itäpuolella sijaitsevan rakentamattoman teollisuusalueen sekä Vanhan meijerin, kerrospytingin ja Uponorin teollisuuskiinteistön asemakaavan muuttaminen. Kaavoitusta tutkitaan maanomistajien aloitteesta. Muutoksessa tutkitaan voidaanko oikesuvaikutuksettoman yleiskaavan mukaisesti asumista sovittaa alueelle ja ratkaistaan rantaan riittävät viheralueet ja -yhteydet. Kaavaa viedään eteenpäin Haudankorvan osayleiskaavan rinnalla. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 14. TALSOILA I B Yksityisen maanomistajan aloitteesta kaavoitetaan Yrjölänkadun länsipuolella oleviin asemakaavoitettuihin asuintontteihin rajautuvia asemakaavattomia alueita asuinkäyttöön. Alueelle on tehty meluselvitys, jonka mukaan korttelialueiden rakennusaloja on määritelty. Kaavan luonnosvaiheen nähtävänä olon jälkeen maanomistaja on halunnut miettiä erilaisia asumisvaihtoehtoja alueen toteuttamiseksi. Kaavasta on tekeillä asemakaavaehdotus. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä *15. PAAVOLA I F Asemakaavamuutos koskee Metsäkalliontien, Kanervakujan ja Saniaispolun rajaama korttelia 718 Paavolan kaupunginosassa. Korttelin eteläosa on jäänyt rakentamatta. Naapurikortteli 719 on toteutunut. Kaavassa tutkitaan liikenneyhteyksiä sekä tontin 718 rakentamattoman osan toteuttamismahdollisuutta pienempinä kokonaisuuksina. Yhteyshenkilö: Elisa Tegel *16. PISPANMÄKI II C Pilvenmäentien ja Pispansaarenkadun välissä olevilla kortteleilla 511 ja 512 tutkitaan asumisen mahdollistamista. Pilvenmäentien länsipuolella olevassa teollisuuskorttelissa huomioidaan asutuksen läheisyys. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 17. PISPANMÄKI II B Yksityisen maanomistajan aloitteesta kaavoitetaan asemakaavatonta aluetta, joka käsittää Pispanmäen asuinalueen eteläpuolella sijaitsevan peltoalueen sekä Jokioistentien. Suunnittelualueen korttelialueet tullaan osoittamaan pienasumiseen ja yleiset alueet puisto-, suojaviher- ja liikennealueiksi. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä

11 Kaavoituskatsaus LAVOSSUO Jokioisten tien varrella olevia kaupungin alueita tarkastellaan Kiimassuo-osayleiskaavan mukaisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen käyttöön, esim. Kiimassuon bio- ym. alueiden tuotteita hyödyntäviä toimintoja varten. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 19. KIIMASSUO Jätehuolto- ja voimalaitosalueen sekä niiden ympäristön asemakaavoitus Kiimassuolla. Osalla alueesta on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Asemakaavassa tarkennetaan alueen toimintoja sekä liikennejärjestelyjä. Myös alueelle johtavan Kiimassuontien ympäröivän alueen käyttötarkoitusta tutkitaan. Asemakaavan muutos tukeutuu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n uuteen yva -selvitykseen sekä lainvoimaiseen Kiimassuon osayleiskaavaan, jonka yhteydessä laadittiin tarvittavat ympäristöselvitykset sekä tuulivoimateemayleiskaavan selvityksiin. Alueelle on laadittu Forssan Envitech-alueen hule- ja jätevesien käsittelyn ja johtamisen yleissuunnitelma. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 20. RATASMÄKI Ratasmäen alueen lounaispuolella sijaitsee Forssan Envitec -alue, jossa suurimmat rakennetut laitokset ovat Loimi-Hämeen jätehuolto Oy, Vapo Oy:n voimantuotantolaitos ja Envor Group. Itäpuolella sijaitsee nykyään tyhjillään oleva entinen Fenestran alue. Rakentamaton alue on talousmetsänä hoidettua tuoretta kangasta, kalliomännikköä, vaihtelevan ikäisiä hakkuuaukioita ja taimikoita, rämesuota sekä pienialaisia korpia. Asemakaavan tavoitteina on varautua teollisuusalueiden laajentumiseen Ratastien varrella, sekä toisaalta muodostaa puskurivyöhyke Kiimassuon ympäristöhaittoja aiheuttavien toimintojen ja muun maankäytön väliin. Kaava on ollut ensimmäisen kerran nähtävänä ehdotuksena ja kaupunginhallituksen uuden linjauspäätöksen johdosta toiseen kertaan ehdotusvaiheessa nähtävänä Kaavoituksen viivästyttyä rakentamista on jo valmisteltu kaava-alueella tapahtuvilla louhinnoilla. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä

12 Kaavoituskatsaus 2015 *21. RYTÖKALLIO Rytökallion alueella tutkitaan yleiskaavan mukaisten teollisuusalueiden sijoittumista alueelle. Asemakaavassa huomioidaan myös mahdollinen ratalinjaus. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä *22. VIEREMÄ I E Hållnäsintien varren korttelin 608 puistoa vasten sijoittuvien asuintonttien laajentamista puistoalueelle tutkitaan asemakaavassa. Kaava on lähtenyt vireille asukkaiden esityksestä. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä

13 Kaavoituskatsaus 2015 YHTEYSTIEDOT FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi /Maankäytön suunnittelu Turuntie 18, Forssa Tekninen johtaja Antti Heinilä Kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä Kaavoitusinsinööri Anne Seppälä Kaavoitusarkkitehti Elisa Tegel

14 Kaavoituskatsaus 2015

15 Kaavoituskatsaus 2015 Koijärven osayleiskaava, rajaus

16 KAIKULA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA

17 KAIKULA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Hakija/ Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus ja tavoite Yleiskaava Asemakaavan muutos: Kaikula II A: Kaikulan kaupunginosan kortteli 312 sekä puistoaluetta. Rakennuskonsultointi ANN Oy hakee kaavamuutosta palveluasumisen mahdollistamiseksi korttelin 312 tonteille 10,11 ja 12. Hakija olisi kiinnostunut laajentamaan osaa tonteista kaupungin omistuksessa olevaan puistoon. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan asumisen mahdollisuutta Kaikulantien ja Viljelyksentien rajaamasta korttelista 312 hakemuksessa esitetyillä tonteilla sekä katuihin rajautuvalla puistoalueella. Alueelle voidaan sijoittaa tarvittaessa myös palveluasumista. Ojalanmäen ja Parkkiaron hulevedet kulkevat Kaikulan kautta. Vesien määrä kasvaa kun alueet rakentuvat. Puistoalueella huomioidaan hulevesien viivytyksen tilantarve. Maanomistustilanne Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Asemakaava Alueella on voimassa hyväksytty asemakaava, jossa tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta AO-7. Tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja erillisen yksikerroksisen piharakennuksen. Viereinen puistoalue on leikkipuistoa VK. Tontit ovat yksityisten omistuksessa. Vihreällä on osoitettu kaupungin omistamat alueet. 2

18 KAIKULA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS Pohjaveisalue Kaava-alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Tehdyt/ tehtävät selvitykset Vaikutusalue Ympäristövaik. arviointi Valmistelija Päiväys ja allekirjoitus Ennen kuin puistoaluetta voidaan osoittaa muuhun käyttöön täytyy hulevesiratkaisut ja suunnitelmat tehdä koko valuma-alueelta. Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, joka on tällä hetkellä Forssan ainoa juomaveden lähde. Ennenkuin asumista esitetään tiivistettäväksi on arvioitava miten se vaikuttaa mahdollisiin riskeihin pohjavesialueella. Kaavan vaikutusalue ulottuu lähiympäristöön ja hulevesien järjestelyn osalta koko valuma-alueelle. Asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä arvioidaan sen vaikutukset alueen rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan yleiskaavalliset vaikutukset on arvioitu Parkkiaron osayleiskaavassa. Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu PL Forssa. Anne Seppälä Forssa Elisa Tegel kaavoitusarkkitehti 3

19 KAIKULA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 63 Marraskuu 2014 LUONNOS/MRL 62 Kesä 2015 EHDOTUS/ MRL 65 syksy 2015 MRL 200 talvi 2015 Osalliset: viranomaiset ja yhteisöt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulosta tiedottaminen kaavoituskatsaus 2015 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa Virallinen nähtävilläolo 14 päivää Voimaantulo Hämeen ELY-keskus tiedoksi tiedoksi neuvottelu tarvittaessa tiedoksi Kunnan viranomaistahot Yhdyskuntalautakunta tiedoksi hallinnollinen käsittely tiedoksi Ympäristölupalautakunta neuvottelu neuvottelu Kanta-Hämeen Pelastuslaitos tiedoksi lausunto neuvottelu tarvittaessa Forssan Verkkopalvelut tiedoksi lausunto neuvottelu tarvittaessa tiedoksi Oy Forssan vesihuoltol.l. tiedoksi lausunto neuvottelu tarvittaessa tiedoksi Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokranhaltijat tiedoksi kirjeellä, neuvottelu Naapurit tiedoksi kirjeellä neuvottelu tarvittaessa Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 63 Marraskuu 2014 LUONNOS/MRL 62 Kesäkuu 2015 EHDOTUS/ MRL 65 syksy 2015 MRL 200 talvi 2015 Forssa Elisa Tegel kaavoitusarkkitehti 4

20 NUMMI I B ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA

21 NUMMI I B ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Hakija/ Aloite Asemakaavan muutos: Nummi I B: Lamminrannan kaupunginosan kortteli 355 sekä katu- ja puistoaluetta. Forssan kaupunki Asemakaavamuutoksen tarkoitus ja tavoite Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on käyttötarkoituksen muuttaminen asumisen ja palvelujen suuntaan hotellitoiminnan päätyttyä. Muutos edellyttää pysäköintijärjestelyjen tutkimista. Liikennejärjestelyt tutkitaan valtatiem liittymän osalta. Rivi- ja omakotirakennusten korttelialueiden osalta kaavaa tarkistetaan ja ajanmukaistetaan. Hämeen maakuntakaavassa 2007 alue on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta A ja lähivirkistysaluetta VL. Pohjoisessa alue rajautuu Vt10:n. Harjua pitkin on osoitettu ulkoilureitti, joka jatkuu edelleen pohjoiseteläsuuntaisesti. Koko kaava-alue on pohjavesialueella. Kaavaalueen eteläpuolelle jää Linikkalan vedenottamo. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa alue on yksityisten palvelujen ja hallinnon alue PK, pientalovaltaista asuntoaluetta AP sekä urheilu- ja virkityspalvelujen aluetta VU. Alueella on voimassa hyväksytty asemakaava, jossa entisen hotellin tontti on liikerakennusten korttelialuetta AL-12. Alueelle saa sijoittaa majoitus- ja ravintolatoimintaa palvelevia rakennuksia. Rakennetun alueen ympärillä on luonnonmukaisena säilytettävä tontin osa, jota on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu (s). Istutettava puistoalue Pi on osoitettu Rantasipin länsipuolella vt10 varteen. Alueen itäosa on rivi- ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta AR sekä omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta AO. Rakennusten väleihin on osoitettu puin ja pensain istutettavat osat ja leikkialue rivitalojen keskelle. 2

22 NUMMI I B ASEMAKAAVAN MUUTOS Pohjavesialue Osa kaavoitettavasta alueesta sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella, osa I-luokan pohjavesialueella. Kaavassa on huomioitava pohjavesialueen vaatimukset. Maanomistus Tontit ovat yksityisten omistuksessa. Vihreällä on osoitettu kaupungin omistamat alueet. Rasteroidut vihreät ovat kaupungin vuokraamia alueita. 3

23 NUMMI I B ASEMAKAAVAN MUUTOS Tehdyt selvitykset Tehtävät selvitykset Vaikutusalue Ympäristövaik. arviointi Valmistelija Päiväys ja allekirjoitus Valtatien 10 meluselvitys tieosuudella maantien 284 liittymä - kunnanraja Forssa Olemassa olevan rakennuskannan muutosmahdollisuuksien arviointi. Kaavan muutosten vaikutus pohjaveden muodostumisalueeseen. Kaavan vaikutusalue ulottuu lähiympäristöön. Kaavan vaikutukset uloittuvat Vieremän pohjavesialueelle ja varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle. Asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä arvioidaan sen vaikutukset alueen rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan yleiskaavalliset vaikutukset arvioidaan soveltuvin osin. Vaikutukset arvioidaan ympäristöhallinnon ohjeen 10/2006 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa periaatteiden mukaisesti. Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu PL Forssa. Elisa Tegel Forssa Elisa Tegel kaavoitusarkkitehti 4

24 NUMMI I B ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 63 Marraskuu 2014 LUONNOS/MRL 62 Kesä 2015 EHDOTUS/ MRL 65 syksy 2015 MRL 200 talvi 2015 Osalliset: viranomaiset ja yhteisöt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulosta tiedottaminen kaavoituskatsaus 2015 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa Virallinen nähtävilläolo 30 päivää Voimaantulo Hämeen ELY-keskus tiedoksi tiedoksi neuvottelu tarvittaessa tiedoksi Hämeen liitto tiedoksi Kunnan viranomaistahot Yhdyskuntalautakunta tiedoksi hallinnollinen käsittely tiedoksi Ympäristölupalautakunta neuvottelu neuvottelu Kanta-Hämeen Pelastuslaitos tiedoksi lausunto neuvottelu tarvittaessa Forssan Verkkopalvelut tiedoksi lausunto neuvottelu tarvittaessa tiedoksi Oy Forssan vesihuoltol.l. tiedoksi lausunto neuvottelu tarvittaessa tiedoksi Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokranhaltijat tiedoksi kirjeellä, neuvottelu Naapurit tiedoksi kirjeellä neuvottelu tarvittaessa Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 63 Marraskuu 2014 LUONNOS/MRL 62 Kesäkuu 2015 EHDOTUS/ MRL 65 syksy 2015 MRL 200 talvi 2015 Forssa Elisa TEgel kaavoitusarkkitehti 5

25 KORKEAVAHA II C FORSSAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011

26 KORKEAVAHA II C FORSSAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kohde Asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaava Asemakaava: Aloite: Forssan kaupunki / Yksityiset maanomistajat Korkeavaha II C: Korkeavahan kaupunginosa. Asemakaavan tarkoituksena on tutkia alueelta tulleet kaavoituspyynnöt: Opetustoimintaa palvelevan alueen, Forssan ammatti-instituutin, pysäköintitarpeen sovittaminen alueelle tutkitaan huomioiden Saksanrimpi ja sijainti pohjavesialueella. Kaavoituspyyntö on tullut , jossa toivotaan 20 autopaikan lisäystä. Nykyiselle virkistysalueelle toteutuneiden rakennusten osalta asemakaavaa muutetaan siten, että rakennetut katos ja varasto tulevat osaksi ammatti-instituutin tonttia. Tiloille Harju, kiinteistötunnus , ja Tienhaara, kiint. tunnus on pyydetty kaavoitusta. Kaavoituspyyntö on lähetetty , aiempi Aluetta toivotaan pientalojen (omakotitalo) rakennuspaikaksi. Tilojen viereisellä alueella on sijainnut Nummen entinen kaatopaikka, jonka puhdistustyöt on saatu päätökseen Meluhaittatutkimus 10-tien melusta on tehty Asemakaava ilmoitettiin vireilletulleeksi esitetyssä rajauksessaan vuoden 2015 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Hämeen liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kanta-Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavassa alue on osoitettu julkisten palvelujen alueeksi P 7, lähivirkistysalueeksi VL 31; merkittävä yhdyskunta- ja taajamaalueen viheralue sekä pieneltä osin asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaava-alue on pohjavesialueella. Lähivirkistysalueen halki on osoitettu ulkoilureitti, joka jatkuu harjun suuntaisesti. Kaava-alue

27 KORKEAVAHA II C FORSSAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kaupunkipuiston teemaosayleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkipuiston teemaosayleiskaavassa alue on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta VU sekä lähivirkistysaluetta, harjualue VL-1, jonka suunnittelussa tulee turvata virkistyskäyttömahdollisuudet ja maisemalliset arvot. Merkintä s (sininen neliö) osoittaa luonnonsuojelulain 29 :n perusteella suojellun Saksanrimmen vaahtera-alueen. Numero 13 viittaa Saksanpuistoon, joka kuuluu osana kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyyn reittisuunnitelmaluonnokseen. Katkoviivalla ja huutomerkillä on osoitettu entiset soranottoalueet (myös entinen Nummen kaatopaikka), joilla on huolehdittava maisemavaurioiden korjaamisesta. Asemakaava Lähinnä Saarelantietä alue on asemakaavatonta. Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava (E72), jossa on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YO Saksankadun varteen. Urheilu- ja virkistyspalvelualue VU on harjun kohdalla ja alueella on määräys pysäköintialueilta kertyvän veden poisjohtamiseksi pohjaveden muodostumisalueelta. Ote ajantasa-asemakaavasta on esitetty kansikuvassa.

28 KORKEAVAHA II C FORSSAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maanomistus Forssan kaupungin omistuksessa olevat alueet vihreällä. Keltaisella on merkitty Renorin omistama alue. Muu osa alueesta on yksityisten omistuksessa (valkoinen). Tehdyt selvitykset 2007 AIRIX Ympäristö Oy: Valtatien 10 liikennemeluselvitys. Kartassa näkyy ennusteen mukainen päiväaikainen melukäyrä 55 db.

29 KORKEAVAHA II C FORSSAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maaperä Maaperä Alue sijoittuu Forssan keskustan pohjoispuolelle harjulle, jossa maaperä koostuu karkearakeisista kerrostumista: sora- ja hiekkamoreeni, hiekka (tummanvihreä ja vaaleampi vihreä). Saarelantiestä pohjoiseen ovat hietapohjaiset pellot (vaalea keltainen) ja 10-tien lähellä kallio- ja moreeniselänne (punaiset). Harjun eteläpuolella, jonne myös ammatti-instituutin alue sijoittuu, maaperä on savea (sininen). Saksanrimpi ympäristöineen on turvetta (ruskea). Pohjavesialue Kaava-alue on varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja I-luokan pohjavesialueella. Kaavaa valmisteltaessa tulee arvioida rakentamisen vaikutukset pohjaveteen ja syntyvät mahdolliset rakentamisen aiheuttamat riskit. Jos selvitysten perusteella katsotaan että rakentaminen on mahdollista kaavassa tulee huomioida pohjavesialue. Tehdyt selvitykset Maisemaselvitys 2006, Katariina Surakka Selvityksessä on tarkasteltu alueen maisemarakennetta, historiaa, vesiolosuhteita sekä kasvillisuutta. Forssan kaupungin maisema Viherverkosto ja teemaosayleiskaava 2010, Elisa Tegel Selvityksessä on tarkasteltu laajemmin kaupungin viherverkostoa

30 KORKEAVAHA II C FORSSAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Tehtävät selvitykset Liito-oravaselvitys Yleiskaavallinen selvitys Liikenteellinen selvitys Rakentamisen vaikutukset pohjaveden muodostumisalueeseen ja I luokan pohjavesialueeseen. Rakentamisen tuomat riskit pohjavesialueelle. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue korttelialueiden osalta ulottuu lähiympäristöön. Pohjaveden osalta vaikutusalue käsittää Vieremän pohjavesialueen, joka on Forssan ainoa puhtaan veden lähde. Ympäristövaikutusten arviointi Valmistelija Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtävä ympäristövaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin ja siinä arvioidaan kaavan vaikutukset etenkin alueen maisemaan, luonnonympäristöön, rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen. Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu, PL Forssa. kaavoitusinsinööri Anne Seppälä, puh (03) , fax (03)

31 KORKEAVAHA II C FORSSAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 63 LUONNOS / MRL EHDOTUS / MRL MRL Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt OAS ja vireille tulosta tiedottaminen: Kaavoituskatsaus 20 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa Virallinen nähtävänäolo 30 päivää Voimaantulo Hämeen ELY-keskus aloitusviranomaisneuvottelu tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa lausunnolle tiedoksi Uudenmaan ELY-keskus aloitusviranomaisneuvottelu tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa lausunnolle tiedoksi Hämeen liitto aloitusviranomaisneuvottelu tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa lausunnolle tiedoksi tiedoksi tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa lausunnolle tiedoksi tiedoksi neuvottelu lausunnolle Naapurikunnat Kunnan viranomaistahot Yhdyskuntalautakunta tiedoksi neuvottelu tarvittaessa Ympäristölupalautakunta tiedoksi hallinnollinen käsittely hallinnollinen käsittely K-H Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Forssan Verkkopalvelut Oy tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Forssan vesihuoltoliikelaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokranhaltijat Naapurit neuvottelu tarvittaessa tiedoksi kirjeellä neuvottelu tarvittaessa tiedoksi kirjeellä Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 63 LUONNOS / MRL EHDOTUS / MRL MRL Forssa xxx.2014 Kaavoitusinsinööri Anne Seppälä

32 JÄRVENPÄÄ II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011

33 JÄRVENPÄÄ II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kohde Asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaava Asemakaava: Aloite: Forssan kaupunki Järvenpää II: Järvenpään kaupunginosa. Asemakaavan tarkoituksena on tutkia itäisen ohikulkuväylän linjaus sekä tutkia Saarelantein ja valtatien 10 väliin mahdollisesti sijoitettavaa asumista kaavoittamattomalle alueelle. Kaava-alueen länsiosassa on asemakaavalla osoitettu huoltoasemien korttelialue. Merkintä ei ole enää ajanmukainen, koska alue on I-luokan pohjavesialuetta eikä alueelle ole saatu lupaa huoltamolle. Kaavan yhteydessä selvitetään onko maakuntakaavassa osoitettu asuinalueen laajentaminen pohjavesialueelle mahdollista. Asemakaava ilmoitettiin uudella rajauksella vireilletulleeksi vuoden 2015 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Hämeen liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kanta-Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavassa alue on osoitettu asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A), rakennettavaksi uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuntovaltaiseksi alueeksi (Ar) ja lähivirkistysalueeksi VL. Kaava-alue on pohjavesialueella. Lähivirkistysalueen halki on osoitettu ulkoilureitti, joka jatkuu harjun suuntaisesti. Uuden tielinjan (ns. itäinen ohikulkuväylä) ohjeellinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Vihreä katkoviiva osoittaa maisema-alueen: kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue. Kaava-alue Keskustaajaman yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä keskustaajaman yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi (A), pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), maisemallisesti tärkeä maatalousalueeksi (MV) sekä suojaviheralueeksi (EV).

34 JÄRVENPÄÄ II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Asemakaava Suurin osa alueesta on asemakaavatonta. Valtatien 10 ja Saarelantien kaakkoiskulmauksessa on voimassa vahvistettu asemakaava (D53), jossa korttelialue on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM). Huoltoasemaa alueelle ei ole toteutunut mm. sijainnista pohjavesialueella johtuen. Kaavaalueen luoteisosalta on kumottu asemakaava (K02). Ote ajantasa-asemakaavasta on esitetty kansikuvassa. Maanomistus Forssan kaupungin omistuksessa olevat alueet vihreällä. Keltaisella on merkitty Renorin omistama alue. Muu osa alueesta on yksityisten omistuksessa (valkoinen).

35 JÄRVENPÄÄ II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Tehdyt selvitykset 2007 AIRIX Ympäristö Oy: Valtatien 10 liikennemeluselvitys. Kartassa näkyy ennusteen mukainen päiväaikainen melukäyrä 55 db. Maaperä Maaperä Kaava-alue sijoittuu harjun pohjoispuolelle. Saarelantiestä pohjoiseen ovat hietapohjaiset pellot (vaalea keltainen) ja 10-tien lähellä kallio- ja moreeniselänne (punaiset). Alueen itärajalla on hieman hiesua. Harju koostuu karkearakeisista kerrostumista: sora- ja hiekkamoreeni, hiekka (tummanvihreä ja vaaleampi vihreä). Harjun eteläpuolella maaperä on savea (sininen).

36 JÄRVENPÄÄ II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Pohjavesialue Kaava-alue on I-luokan pohjavesialueella. Kaavaa valmisteltaessa tulee arvioida rakentamisen vaikutukset pohjaveteen ja syntyvät mahdolliset rakentamisen aiheuttamat riskit. Jos selvitysten perusteella katsotaan että rakentaminen on mahdollista kaavassa tulee huomioida pohjavesialue. Tehdyt selvitykset Maisemaselvitys 2006, Katariina Surakka Selvityksessä on tarkasteltu alueen maisemarakennetta, historiaa, vesiolosuhteita sekä kasvillisuutta. Maisema on säilynyt alueella lähes muuttumattomana jo toistasataa vuotta. Kallioselänteellä jäljellä oleva puusto alleviivaa selänteen luonnetta maisematilan vahvana reunana. Lakialueen puusto olisi pyrittävä säilyttämään myös jatkossa, jotta mäen profiili säilyttäisi asemansa. Avoin peltoaukea tuo alueelle sen identiteetin, ja yhtenäinen avoin tila, joskaan ei nykyisen laajuinen, olisi pyrittävä säilyttämään myös aluetta kehitettäessä. Saarelankatu/Saarelantie seurailee ikiaikaista tielinjausta, joka olisi pyrittävä säilyttämään. Tehtävät selvitykset Liito-oravaselvitys Yleiskaavallinen selvitys Liikenteellinen selvitys Rakentamisen vaikutukset pohjaveden muodostumisalueeseen ja I luokan pohjavesialueeseen. Rakentamisen tuomat riskit pohjavesialueelle. Vaikutusalue Ympäristövaikutusten arviointi Valmistelija Kaavan vaikutusalue korttelialueiden osalta ulottuu lähiympäristöön. Liikenteellisesti vaikutusalue käsittää laajemman osan Forssaa, koska kaava-alue sisältää osan itäisestä kehäväylästä. Kehäväylä on suunniteltu Valtatien 2 ja 10 väliseksi Forssan itäiseksi ohikulkutieksi, joka toteutuessaan vähentää keskustan läpi kulkevaa liikennettä. Pohjaveden osalta vaikutusalue käsittää myös laajemman osan Forssaa. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtävä ympäristövaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin ja siinä arvioidaan kaavan vaikutukset etenkin pohjaveteen tai mahdollisiin pohjavedelle syntyviin riskeihin, alueen maisemaan, luonnonympäristöön, rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen. Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu, PL Forssa. kaavoitusinsinööri Anne Seppälä, puh (03) , fax (03)