Kunnanhallituksen kokous

Transkriptio

1 Kunnanhallituksen kokous 3 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kunnan kannanotto 4 Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava, lausunto 5 Hannukaisen ja Rautuvaaran alueen asemakaavat, lausunto 6 Pajalan kuntakeskuksen maankäytön suunnittelu, tiedoksi 7 Keskustan asemakaavan muutosehdotus, nähtäville 8 Poikkeamishakemus autokatoksen ja varaston rakentamiseksi, käsittelyä siirretään (Asunto-osakeyhtiö Tunturipalo) 9 Terveyskeskuskiinteistön vuokrasopimus, käsittelyä siirretään 10 Talousarviolainan ottaminen 11 Lapin terveyden edistämisen koordinaatioryhmä, kunnan esitys 12 Seurakunnan henkilöstön ruokailu keskuskeittiöllä 13 Keskuskeittiön ateria- ja tuotehintojen tarkistaminen 14 Kunnan henkilöstön tietoturvaohje 15 Oppisopimuskoulutus 16 Nuoriso-ohjaajan palkkauksen tarkistaminen 17 Toimielin- ja viranhaltijapäätökset ja otto-oikeus (tekninen lautakunta ) 18 Kaukolämpösopimus ja kunnan etuosto-oikeus 19 Toimistosihteerin palvelussuhteen jatkaminen 20 Muut asiat

2 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Kunnanhallituksen kokous Aika ma klo Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Sakari Silén puheenjohtaja Matti Myllykangas varapuheenjohtaja Juha Niemelä Katja Muotka jäsen Pirkko Rauhala Markku Vuollo Kari Malila varajäsen (Raija Lehtimäki) Kosti Hietala Sirpa Hartojoki Anneli Uusitalo valtuuston puheenjohtaja kunnanjohtaja, esittelijä hallintosihteeri, npitäjä Poissa Raija Lehtimäki Laillisuus ja päätös- todettiin (1 ) valtaisuus Asiat 1 21 Pöytäkirjan allekirjoitus Sakari Silén Anneli Uusitalo ja varmennus puheenjohtaja npitäjä Pöytäkirjan tarkastus ma , kunnantalo Kari Malila Markku Vuollo 1 17 ja Katja Muotka Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä ti klo 11 15, kunnantalo Anneli Uusitalo hallintosihteeri

3 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kuntalain 50. :n mukaan valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset mm. toimielinten kokoontumisesta, varajäsenten kutsumisesta, puheenjohtajan tehtävistä ja läsnäolosta kokouksessa. Voimassa olevassa hallintosäännössä todetaan mm., että kokousmenettelyä koskevia säännöksiä sovelletaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä (9. ). Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä mahdollisuuksien mukaan käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä, mikäli se on mahdollista. Toimielin voi päättää, että esityslista voi korvata kokouskutsun. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Toimielin päättää esityslistan julkaisemisesta Internetsivuilla. Jäsenten lisäksi valtuuston puheenjohtajistolla on hallituksen kokouksessa läsnäolo-oikeus. (Hallintosäännön 11. ja 17. ) Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä taikka npitäjä voi luottamushenkilön pyynnöstä toimittaa kutsun varajäsenelle. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä (kuntalain 58. ). Hallitus päätti pitää varsinaiset kokouksensa pääsääntöisesti kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina klo 17 alkaen kunnantalossa. Kokous kutsutaan koolle kokouskutsulla tai esityslistalla, joka lähetetään vähintään viisi päivää ennen kokousta. Vain erityistapauksissa voidaan noudattaa lyhyempää koollekutsumisaikaa tai kutsua kokous koolle puhelimitse. Jos kokousta varten laaditaan esityslista ja se postitetaan ennen kokousta, se toimitetaan myös hallituksen varajäsenille, valtuutetuille, kunkin valtuustossa edustettuna olevan ryhmän kahdelle ensimmäiselle varajäsenelle ja tarkastuslautakunnan jäsenille sekä tiedotusvälineille. Tiedoksi annettava esityslista toimitetaan sähköisenä, ellei vastaanottaja toisin halua. Kokouskutsu on toimitettu sähköpostitse ja esityslista toimitetaan 16. päivänä. Pj. Puheenjohtaja totesi paikalla olevat luottamushenkilöt ja viranhaltijat sekä kokouksen päätösvaltaiseksi ja laillisesti koolle kutsutuksi.

4 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Pöytäkirjan tarkastaminen ja tarkastajien valinta Kuntalain 50. :n mukaan valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset mm. n laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä. Kunnan hallintosäännön mukaan tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. päätti , että kaksi jäsentä tarkastaa n kokousta seuraavan viikon ensimmäisenä arkipäivänä, ja hyväksyi myös etätarkastuksen. Päätös Hallitus valitsi tarkastajiksi Kari Malilan ja Katja Muotkan.

5 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella, mikä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja ja kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Valtionosuusjärjestelmän osana kuntien tulopohjaa tasataan myös kunnan verotulojen perusteella. Valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (valtiovarainministeriö) ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta (opetus- ja kulttuuriministeriö). Nykyistä valtionosuusjärjestelmää on pidetty monimutkaisena ja vanhentuneena. Valtionosuusjärjestelmää on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 alusta osana kuntauudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään vähentämällä merkittävästi laskentaperusteita ja poistamalla päällekkäisiä kriteerejä; asukasluku säilyy kuitenkin yleisperiaatteena. Järjestelmän painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen; sisältöön ja painoarvoon esitetään muutoksia. Uusi järjestelmä perustuu seuraavaan rakenteeseen: laskennalliset kustannukset, kuntien omarahoitusosuus, lisäosat ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus sekä muut valtionosuuksiin tehtävät lisäykset tai vähennykset ja siirtymätasaukset. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut mm. ammattikorkeakoulun käyttökustannusten kunnan omarahoitusosuuden poistamista ja osuuden korottamista esi- ja perusopetuksen ja sosiaalipalvelujen rahoituksessa. Linjauksen mukaan voimalaitosten kiinteistövero otetaan huomioon verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi uudistuksen kriteerit ja pääperiaatteet. Linjausten mukaan muutoksen tasoittamiseksi uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa ja ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään edelleen koulutuksen järjestäjälle. Selvitysmies Aarno Miettisen alustava ehdotus ja kuntakohtaiset koelaskelmat on lähetetty kuntiin. Kuntien kommentteja pyydetään mm. käytettyihin kriteereihin ja laskentaperusteisiin sekä valtionosuusjärjestelmän uudistukseen tarvittavaan siirtymäaikaan. Selvitysmies tekee lopullisen ehdotuksensa kuntakuulemisen jälkeen tammikuussa ja hallituksen esitys toimitetaan lausunnolle helmikuussa. Kommenttipyynnöstä on lähetetty sähköpostitse kopio hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle.

6 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto pyytää kirjeellään (dnro 224/17.12.) kuntien mahdollisia kommentteja selvitysmiehen alustavasta ja ministeriötyöryhmän käsittelemästä ehdotuksesta. Kommentointiaikaa on saakka. Keskeiset pääperiaatteet ja laskentakriteerit ovat seuraavat: 1. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus tasausraja 100 % (nykyisin 91,86 %) tasauslisä 80 % (nykyisin 100 %) tasausvähennys 30 %, lisätään tasausrajan ylittävän osan luonnollinen logaritmi (nykyisin kiinteä 37 %) tulojen tasaukseen siirretään 700 miljoonaa euroa (kustannusten tasauksesta, euroa/asukas) 2. Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät erät ikärakenne ja sairastavuus (painot selvityksissä, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia muutettu) työttömyysaste (kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo) kaksikielisyys (kaksikielisille kunnille) vieraskielisyys (kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin) asukastiheys (kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys, kerroin enintään 20) saaristo (varsinaisille saaristokunnille) koulutustausta (kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin) 3. Lisäosat syrjäisyys (syrjäisyysluvun perusteella, jos syrjäisyysluku on yli 1,5 = kunnan kerroin kolminkertainen) saamelaisten kotiseutualueen lisä (saamelaisten kotiseutualueen kunnille) työpaikkaomavaraisuus (kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin). Kunnanjohtaja on ollut yhteydessä kunnanhallituksen jäseniin, ja kannanotto toimitetaan ministeriölle asetetun määräajan takia ennen kokousta. Lausuntoluonnoksen mukaan valmisteltu ehdotus ei toteuta parhaalla mahdollisella tavalla valtionosuusjärjestelmän perustarkoitusta kuntien välisten olosuhde-erojen tasaamisessa ja lakisääteisten palvelujen järjestämisessä. Kunta viittaa peruspalvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja suhtautuu myönteisesti valtionosuusjärjestelmän selkeyttämiseen ja monikielisyys- ja työpaikkaomavaraisuuskriteereihin. Jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon ikääntyvän väestön palvelutarpeet ja palveluiden tasapuolinen saatavuus myös harvaan asutuilla ja pitkien etäisyyksien alueilla;

7 Muonion kunta Esityslista/ 1/ uutta harvan asutuksen lisää tulee tarkistaa. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien kunnissa on jouduttu korottamaan tuloveroprosenttia keskimääräistä korkeammaksi. Lausunto on kirjattu kommentteina sähköisen linkin kautta. Ehdotus Päätös kunnanjohtaja hyväksyy valtiovarainministeriölle toimitetun kannanoton. Hallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.

8 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava Kaivostoiminta Rautaruukki Oy ja Outokumpu Oy ovat louhineet rautamalmia Kolarin kunnan alueella: aloitus Rautuvaarassa vuonna 1975 ja Hannukaisessa Laurinojan ja Kuervaaran avolouhoksista louhittiin malmia vuosina Louhokset ovat täyttyneet vedellä. Rautuvaaran rikastamo oli käytössä vuoteen 1996, eikä sen sulkemista ole toteutettu. Rautuvaaran jätevedenpuhdistamolle kerätään kaikki Ylläksen alueen jätevedet ja ne johdetaan puhdistettuina Niesajokeen, joka laskee rajajokeen Juurakkovaaran pohjoispuolella. Northland Resources S.A. on suunnitellut rautamalmiesiintymien hyödyntämistä Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa, ja Suomessa pääkohteena on uuden kaivostoiminnan aloittaminen Hannukaisessa. Hannukaisen kaivoshanke kuuluu Pajalan ja Kolarin alueen hankekokonaisuuteen ja sisältää Hannukaisen ja Kuervitikon louhokset; Kuervitikon esiintymää ei ole louhittu aikaisemmin. Tapulin, Sahavaaran ja Pellivuoman kaivokset sijaitsevat Ruotsin puolella, ja tuotanto Tapulin avolouhoksella ja Kaunisvaaran rikastamolla aloitettiin joulukuussa Yhtiö on aloittanut Hannukaisen kaivoshankkeen lupamenettelyn valmistelut. Malmiesiintymä on tarkoitus toteuttaa avolouhintana kahdesta louhoksesta, Hannukaisen isommasta ja Kuervitikon pienemmästä avolouhoksesta, ja on arvioitu, että malmivarannot riittävät noin 17 vuodeksi. Kaivoksen päätuote tulee olemaan magnetiitti ja sivutuotteena saadaan kulta-kuparirikastetta. Rautarikaste kuljetetaan junalla satamaan ja kuparikultarikaste rekoilla sulattamoon Ruotsiin tai Suomeen. Hannukaisen avolouhoksen on arvioitu olevan tuotannossa vuosina ja Kuervitikon Kaivoksen sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän 5 vuotta ( ). Alustavan aikataulun mukaan irtomaan poisto aloitetaan kuluvan vuoden loppupuolella ja täyteen tuotantoon päästään vuonna Kaivoshankkeeseen kuuluu 2 avolouhosta, 3 sivukivialuetta, rikastamo magnetiitin rikastamiseen malmista, rikastushiekka-alue, kuljetuskäytävä (tiet, voimajohto ja kuljetushihna) ja suodatuslaitos veden erottamiseen rikasteesta sekä ratapiha rikasteen lastaamista varten. Siihen sisältyy myös Kolarin ja Rautuvaaran välisen rautatien peruskorjaus (18 km). Louhinta aloitetaan avolouhintana; maanalaisesta louhinnasta päätetään myöhemmin. Suunnitelmien mukaan Hannukaisen avolouhoksen pituus on noin 2,5 km, leveys 1,8 km ja syvyys m ja Kuervitikon avolouhoksen pituus noin 1,2 km, leveys 700 m ja syvyys 110 m. Malmiot sisältävät raudan lisäksi mm. kuparia, kobolttia ja kultaa, ja rikastaminen toteutetaan jauhatuksen, vaahdotuksen ja magneettisen erotuksen avulla.

9 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Kaivoksen kokonaistuotannoksi on arvioitu Mt malmia vuosittaisella 6 7 Mt:n tuotannolla, kun toiminta on saavuttanut täyden laajuuden. Rautarikastetta saadaan ja kulta-kuparirikastetta tn vuodessa. Magneettirikaste kuljetetaan junilla Rautuvaarasta Kemin, Raahen tai Kokkolan satamaan ja kupari-kultarikaste autoilla mahdollisesti Jällivaaraan, Skellefteåhon tai Harjavaltaan. Kaivostoiminnan aikana saadaan sivukiviä Mt ja rikastushiekkaa noin 64 Mt. Sivukivien sijoitus vaatii on ha:n ja rikastushiekan sijoitus noin ha:n suuruisen maa-alueen. Kaavoitus Tunturi-Lapin maakuntakaavassa Hannukainen ja Rautuvaara on osoitettu laajoilla aluevarauksilla kaivostoimintaan, ja kaava sisältää myös erilaisia kulkuyhteyksiä, mm. yhteydet Ruotsiin. Kolarin kunta on valmistellut yleisja asemakaavoitusta samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVAn) kanssa ja pyytää kirjeellään (dnro 232/29.11.) kunnan lausuntoa tammikuun loppuun mennessä Hannukaisen osayleiskaavan valmisteluaineistosta. Hyväksymiskäsittelyyn yleiskaava voidaan viedä vasta YVA-menettelyn päättymisen jälkeen. Ympäristöministeriö vahvisti Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien yhteistyönä laatiman Ylläksen osayleiskaavan, jonka tavoitteena on ollut matkailun ja siihen liittyvien toimintojen tarvitsemien alueiden osoittaminen ja ympäristöllisten näkökohtien yhteensovittaminen. Kaavaan on tehty useita muutoksia, useimmat Yllästunturin lähialueelle. Hannukaisen osayleiskaavan alustava rajaus ulottui myös Muonion kunnan puolelle, mutta suunnitelmien tarkennuttua osayleiskaava on rajattu Kolarin puolelle kuntarajaan saakka. Osalla nyt valmisteilla olevaa osayleiskaavan aluetta on voimassa hyväksytty oikeusvaikutteinen Ylläksen osayleiskaavan muutos. Osayleisaavan tavoitteena on suunnitella kestävällä tavalla Hannukaisen kaivosalue, siihen liittyvät toiminnot, kaivoksen toiminnan aikaiset ja pysyvät suoja-alueet, rakenteet ja yhteydet sekä niiden välitön ympäristö. Kaavalla ohjataan myös kaivosalueen lähiympäristön maankäyttöä, erityisesti Hannukaisen kylän ja sen läheisyydessä sijaitsevien loma-asutusalueiden käyttöä kaivostoiminnan aikana. Yleiskaavan vaikutusten arviointi pohjautuu pääasiassa kaivoshankkeen YVA-menettelyn yhteydessä laadittaviin selvityksiin ja vaikutusarviointiin. Arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Kaivoshankkeeseen liittyvä osayleiskaava on laadittu YVAn vaihtoehdon 4 pohjalta; arvion mukaan sen haitalliset ympäristövaikutukset ovat pienimmät. Hannukaisen kylän asukkaat kokevat keskeisimmin kaivostoiminnan vaikutukset. Hanke vaikuttaa myös

10 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Muonion paliskunnan porotalouteen maa-alan pienenemisen sekä erilaisten poronhoidollisten rakenteiden ja käytäntöjen muuttamisen myötä merkittävästi. Vaikutukset maisemaan, meluun ja pohjavesiin arvioidaan kohtalaisiksi ja maankäyttöön merkittäviksi. Kaava-alueen pinta-ala on noin 98 k-m 2, josta maa- ja metsätalousvaltaista aluetta on eniten, noin ha. Kaivos- ja kaivosteollisuusalueita varten osoitettu varaus on yhteensä noin ha. Varsinaiset kaivosteollisuustoiminnat sijoittuvat Hannukaisen alueelle ja rikastamo Rautuvaaraan. Kaivostoimintojen ympärille on osoitettu säteeltään noin 1,5 km:n ympäristöriskejä aiheuttavan laitoksen turvavyöhyke (sev). Osayleiskaavalla osoitetaan korvaavia asuin- ja työpaikka-alueita Hannukaisen kylästä väistyville toiminnoille. Rikastushiekka- ja lastausalue sijoitetaan Rautuvaaraan, samoin rikastamo, jossa on suodatuslaitos ja malmivarasto. Hannukaisen keskeiselle teollisuusalueelle sijoitetaan murskaamo, koneiden huolto- ja korjaustilat, vedenpuhdistuslaitos ja muita aputiloja. Murskattu malmi siirretään hihnakuljetinta Hannukaisen murskaamolta Rautuvaaran rikastamolle ja kuljetuskäytävään voidaan sijoittaa mm. huoltotie sekä putkia ja johtoja. Uusi ratayhteys on merkitty ohjeellisena Kolarista Ylläsjärvelle. Ylläksentie osoitetaan parannettavana yhdystienä ja Hannukaisen kylän eteläpuolelta sille osoitetaan uusi reitti. Ylläksentiestä rakennetaan sisäänajotie sekä Rautuvaaran että Hannukaisen teollisuusalueelle. Ylijäämävedet pumpataan Rautuvaaran alueelle ja sieltä Muonionjokeen. Purkukohdan sekoittumisvyöhykkeellä (500 m) vaikutus on merkittävä, mutta yli 2 km:n etäisyydellä vaikutusten oletetaan vaihtelevan vähäisestä merkityksettömään. Räjäytysten aikana Ylläksentie joudutaan sulkemaan. Liikenne vaihtelee rakennus- ja tuotantovaiheessa. Vaikka hankkeen aiheuttama liikenteen suhteellinen kasvu Ylläksentiellä ja Valtatiellä 21 on merkittävä, onnettomuusriskin ei odoteta kasvavan merkittävästi nykyisestä. Liikennevaikutusten lieventämiseksi teille voidaan rakentaa esimerkiksi kääntyvän liikenteen kaistoja ja väistöalueita. Rautarikasteen kuljetusten takia rautatietä joudutaan peruskorjaamaan ja kuljetukset tarkoittavat osuudella Rautuvaara Tornio keskimäärin 240 %:n lisäystä nykyisiin liikennemääriin. Kaavan vaikutusten arviointia täydennetään ehdotusvaiheessa. Ympäristövaikutuksista tärkeimpiä ovat poronhoito, matkailu ja liikenneyhteydet ja niiden parantaminen, erityisesti Valtatie 21, sekä metsästys-, vesistö- ja kalastovaikutukset. Kesämatkailun kannalta kalastus on keskeistä. Hankkeen toteuttaminen voi tuoda kunnalle tarpeen kehittää uusia asuinalueita ja palveluja. päätti lausunnostaan kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta. Marraskuussa annetussa lausunnossa on otettu kantaa lähinnä ylijäämävesien

11 Muonion kunta Esityslista/ 1/ johtamiseen, hankkeen vaikutuksiin porotaloudelle ja luontomatkailun edellytysten turvaamiseen. Siinä todetaan mm., että Tunturi-Lappi profiloituu koskemattomana, erämaisena ja luontomatkailupainotteisena kohteena ja että ei-toivotut maisemavaikutukset tulee minimoida. Ehdotus Päätös kunnanjohtaja viittaa ympäristövaikutuksen arviointiselostuksesta antamaansa lausuntoon ja toteaa, että lausunnossa esitetyt seikat, esimerkiksi vesistön tilan ja porotalouselinkeinon turvaaminen ja liikenneturvallisuus, tulee ottaa huomioon myös alueen kaavojen valmistelussa. Hallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen ja totesi, että kunnan kanta täsmentyy ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päätyttyä ehdotusvaiheessa. Yhtenä kulkuyhteyksien parantamistoimenpiteenä maankäytön suunnittelussa on syytä ottaa huomioon myös Paalumaan tien jatkaminen.

12 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Hannukaisen ja Rautuvaaran alueen asemakaavat Kaivostoiminta Rautaruukki Oy ja Outokumpu Oy ovat louhineet rautamalmia Kolarin kunnan alueella: aloitus Rautuvaarassa vuonna 1975 ja Hannukaisessa Laurinojan ja Kuervaaran avolouhoksista louhittiin malmia vuosina Louhokset ovat täyttyneet vedellä. Rautuvaaran rikastamo oli käytössä vuoteen 1996, eikä sen sulkemista ole toteutettu. Rautuvaaran jätevedenpuhdistamolle kerätään kaikki Ylläksen alueen jätevedet ja ne johdetaan puhdistettuina Niesajokeen, joka laskee rajajokeen Juurakkovaaran pohjoispuolella. Northland Resources S.A. on suunnitellut rautamalmiesiintymien hyödyntämistä Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa, ja Suomessa pääkohteena on uuden kaivostoiminnan aloittaminen Hannukaisessa. Hannukaisen kaivoshanke kuuluu Pajalan ja Kolarin alueen hankekokonaisuuteen ja sisältää Hannukaisen ja Kuervitikon louhokset; Kuervitikon esiintymää ei ole louhittu aikaisemmin. Tapulin, Sahavaaran ja Pellivuoman kaivokset sijaitsevat Ruotsin puolella, ja tuotanto Tapulin avolouhoksella ja Kaunisvaaran rikastamolla aloitettiin joulukuussa Yhtiö on aloittanut Hannukaisen kaivoshankkeen lupamenettelyn valmistelut. Malmiesiintymä on tarkoitus toteuttaa avolouhintana kahdesta louhoksesta, Hannukaisen isommasta ja Kuervitikon pienemmästä avolouhoksesta, ja on arvioitu, että malmivarannot riittävät noin 17 vuodeksi. Kaivoksen päätuote tulee olemaan magnetiitti ja sivutuotteena saadaan kulta-kuparirikastetta. Rautarikaste kuljetetaan junalla satamaan ja kuparikultarikaste rekoilla sulattamoon Ruotsiin tai Suomeen. Hannukaisen avolouhoksen on arvioitu olevan tuotannossa vuosina ja Kuervitikon Kaivoksen sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän 5 vuotta ( ). Alustavan aikataulun mukaan irtomaan poisto aloitetaan kuluvan vuoden loppupuolella ja täyteen tuotantoon päästään vuonna Kaivoshankkeeseen kuuluu 2 avolouhosta, 3 sivukivialuetta, rikastamo magnetiitin rikastamiseen malmista, rikastushiekka-alue, kuljetuskäytävä (tiet, voimajohto ja kuljetushihna) ja suodatuslaitos veden erottamiseen rikasteesta sekä ratapiha rikasteen lastaamista varten. Siihen sisältyy myös Kolarin ja Rautuvaaran välisen rautatien peruskorjaus (18 km). Louhinta aloitetaan avolouhintana; maanalaisesta louhinnasta päätetään myöhemmin. Suunnitelmien mukaan Hannukaisen avolouhoksen pituus on noin 2,5 km, leveys 1,8 km ja syvyys m ja Kuervitikon avolouhoksen pituus noin 1,2 km, leveys 700 m ja syvyys 110 m. Malmiot sisältävät raudan lisäksi mm. kuparia, kobolttia ja kultaa, ja rikastaminen toteutetaan jauhatuksen, vaahdotuksen ja magneettisen erotuksen avulla.

13 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Kaivoksen kokonaistuotannoksi on arvioitu Mt malmia vuosittaisella 6 7 Mt:n tuotannolla, kun toiminta on saavuttanut täyden laajuuden. Rautarikastetta saadaan ja kulta-kuparirikastetta tn vuodessa. Magneettirikaste kuljetetaan junilla Rautuvaarasta Kemin, Raahen tai Kokkolan satamaan ja kupari-kultarikaste autoilla mahdollisesti Jällivaaraan, Skellefteåhon tai Harjavaltaan. Kaivostoiminnan aikana saadaan sivukiviä Mt ja rikastushiekkaa noin 64 Mt. Sivukivien sijoitus vaatii on ha:n ja rikastushiekan sijoitus noin ha:n suuruisen maa-alueen. Kaavoitus Tunturi-Lapin maakuntakaavassa Hannukainen ja Rautuvaara on osoitettu laajoilla aluevarauksilla kaivostoimintaan, ja kaava sisältää myös erilaisia kulkuyhteyksiä, mm. yhteydet Ruotsiin. Kolarin kunta on valmistellut yleisja asemakaavoitusta samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVAn) kanssa ja pyytää kirjeellään (dnro 232/29.11.) kunnan lausuntoa tammikuun loppuun mennessä Hannukaisen kaivosteollisuusalueen, Hannukaisen kylän ja Rautuvaaran teollisuusalueen asemakaavojen valmisteluaineistosta. Hyväksymiskäsittelyyn asemakaavat voidaan viedä vasta YVA-menettelyn päättymisen jälkeen. Asemakaavojen tavoitteena on luoda turvalliset, terveelliset ja toimivat sekä ympäristön kannalta hyväksyttävät puitteet kaivostoimintaan liittyvän rakentamisen toteuttamiselle. Tavoitteisiin sisältyy kaivostoiminnan kehittäminen myös matkailua tukevalla tavalla. Kaavojen vaikutusten arviointi pohjautuu pääasiassa kaivoshankkeen YVA-menettelyn yhteydessä laadittaviin selvityksiin ja vaikutusarviointiin. Arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Kaivoshankkeeseen liittyvät kaavat on laadittu YVAn vaihtoehdon 4 pohjalta; arvion mukaan sen haitalliset ympäristövaikutukset ovat pienimmät. YVA-selostuksessa todetaan, että Hannukaisen kylän asukkaat kokevat keskeisimmin kaivostoiminnan vaikutukset. Kaavojen ehdotusvaiheessa ympäristövaikutusten arviointia kohdistetaan enemmän kunkin kaavan konkreettisiin vaikutuksiin. päätti lausunnostaan kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta. Marraskuussa annetussa lausunnossa on otettu kantaa lähinnä ylijäämävesien johtamiseen, hankkeen vaikutuksiin porotaloudelle ja luontomatkailun edellytysten turvaamiseen. Siinä todetaan mm., että Tunturi-Lappi profiloituu koskemattomana, erämaisena ja luontomatkailupainotteisena kohteena ja että ei-toivotut maisemavaikutukset tulee minimoida.

14 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Hannukaisen kaivosteollisuusalueen asemakaava Valkeajoen ja Kuerjoen välissä sijaitsevalla suunnittelualueella ei ole asutusta Hannukaisen kylä noin kilometrin etäisyydellä. Voimassa olevassa Ylläksen osayleiskaavan muutoksessa alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, johon on osoitettu kaivostoiminnan tutkimusalue (EK). Tarkoituksena on suunnitella Hannukaisen kaivosalueeseen kuuluvat rakentamisalueet, joihin sijoittuu mm. konevarikko, varastorakennuksia, kaivosalueen toimisto- ja sosiaalitiloja, räjähdysainevalmistamo ja varasto sekä muita kaivostoimintaan kuuluvia rakennuksia ja rakenteita. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 137 ha ja rakennusoikeus k-m 2. Alue koostuu kahdesta osa-alueesta: Pohjoisemmalle alueelle (30 ha) sijoitetaan räjähdysainevalmistamo ja varasto ja eteläisemmälle alueelle (107 ha) mm. huoltorakennuksia sekä sosiaali- ja toimistotiloja. 2. Rautuvaaran teollisuusalueen asemakaava Suunnittelualue sijaitsee Rautuvaaran vanhan kaivosalueen vieressä Ylläksentien ja rautatien välissä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Tarkoituksena on osoittaa rakentamisalueet ja rakennusoikeudet malmin rikastuslaitokselle ja siihen liittyville tiloille, kuten toimistoja sosiaalitiloille, lastausrakenteille, tieliittymille ja muille tarvittaville yhteyksille. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on 67 ha ja rakennusoikeus k-m 2. Alueelle sijoitetaan rikastamo, jonne murskattu malmi tuodaan kuljetinhihnalla Hannukaisesta, ja Rautuvaarassa toteutetaan tuotteen kuivatus, varastointi ja lastaus junaan. 3. Hannukaisen kylän asemakaava Hannukaisen kylä sijaitsee Ylläksentien varressa, ja suunnittelualueeseen kuuluu Hannukaisen kylä tien eteläpuolella ja Äkäsjoen rannalle toteutettu ranta-asemakaava-alue. Alueella on voimassa Ylläksen osayleiskaava. Rautamalmiesiintymän kaakkoisosa ulottuu aivan kylän tuntumaan ja uusi avolouhos sijoittuu lähimmillään parin sadan metrin päähän maantiestä. Ranta-asemakaavamääräysten muuttaminen edellyttää asemakaavaa. Kaavan tarkoituksena on suunnitella maankäyttö siten, että Hannukaisen kyläaluetta voidaan käyttää asumiseen ja loma-asuiseen siihen asti, kunnes se tarvitaan kaivostoiminnalle. Kaivoksen rakentamisen, räjäytysten ja louhinnan takia avolouhoksen ympärille muodostetaan noin kilometrin

15 Muonion kunta Esityslista/ 1/ laajuinen turvavyöhyke, johon kohdistuu käyttörajoituksia, jotka ovat tarpeen sen ajan kun avolouhosta rakennetaan lähellä kylää. Kaivostoiminnan aikana aluetta voidaan käyttää kaivostoimintaan liittyvänä asuntola- ja palvelualueena ja toiminnan päätyttyä se voidaan palauttaa loma-asuntokäyttöön. Kaava-alueen pinta-ala on 78 ha ja rakennusoikeus k-m 2. Asemakaavan saatua lainvoiman alueella tulee voimaan uuden rakennuksen rakennuskielto, joka on voimassa enintään kolme vuotta ja jota voidaan erityisestä syystä jatkaa kolme vuotta kerrallaan. Asuntojen ja lomaasuntojen korjaukset ja vähäiset laajennukset sallitaan. Ehdotus Päätös kunnanjohtaja viittaa ympäristövaikutuksen arviointiselostuksesta antamaansa lausuntoon ja toteaa, että lausunnossa esitetyt seikat, esimerkiksi vesistön tilan ja porotalouselinkeinon turvaaminen ja liikenneturvallisuus, tulee ottaa huomioon myös alueen kaavojen valmistelussa. Hallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen ja totesi, että kunnan kanta täsmentyy ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päätyttyä ehdotusvaiheessa. Yhtenä kulkuyhteyksien parantamistoimenpiteenä kaivosalueen maankäytön suunnittelussa on syytä ottaa huomioon myös Paalumaan tien jatkaminen.

16 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Pajalan keskustaajaman maankäytön suunnittelu Pajalan kunnan yleiskaava on hyväksytty vuonna 2010 ja pari vuotta myöhemmin sitä täydentävä suunnitelma ranta-alueiden käytöstä. Yleiskaavoitus nähtiin tarpeelliseksi mm. kaivostoiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Muutoksia oli odotettavissa mm. uusista kaivoksista, teistä, rautatiestä, voimalinjoista, tuulivoimasta ja matkailusta. Täydennyksessä käsiteltiin kunnan ranta-alueiden käyttöä mm. vapaa-ajan ja asumisen sekä luonnon ja jokamiehenoikeuksien kannalta. antoi kummastakin maankäyttösuunnitelmaehdotuksesta lausuntonsa. Nyt valmistelussa on Pajalan kuntakeskuksen syventävän maa- ja vesialueiden käytön suunnittelu, ja Pajalan kunta on kirjeensä (dnro 180/ ) ohessa toimittanut kaavaehdotuksen kunnalle. Mahdolliset kannanotot tulee toimittaa viimeistään Kaavoituksen tavoitteena on suunnitella kyläalueen maankäyttö lyhyellä ja pitkällä aikavälillä näkemyksenä asukasta vuonna Maa- ja vesialueiden käytön suunnittelun lähtökohtana on laatia suunnitelma siitä, miten ympäristöä käytetään, kehitetään ja säilytetään. Tarkoitus on mm. keskittää asumista ja toimintoja ja saada näin asukkaat ja palvelut lähemmäksi toisiaan. Yleiskaava sisältää neljä päälinjausta: keskittyminen, kokoontumisalueet, kulkureitit ja vesistön läheisyys. Keskittyminen mm. pienentää kuljetustarvetta ja luo paremmat edellytykset kaupalle, palveluille ja kulttuurille. Kaava-alue on jaettu 13 alueeseen (mm. keskusta, liikekeskus, teollisuusalue, kirkko, jokirinne, Mikon niityt, Mertapalo, Solsidan), joiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua selostetaan kaava-asiakirjoissa. Selostukseen sisältyvä kaavakartta ja sivut on toimitettu sähköpostitse hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle ja kopio jaetaan kokouksessa. Ehdotus Päätös kunnanjohtaja merkitsee Pajalan kuntakeskuksen kaava-aineiston vain tiedoksi, koska Palajan kuntakeskuksen sijainnin takia kaavoituksella ei liene Muonion kunnan alueelle ulottuvia vaikutuksia. Hallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.

17 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Keskustan asemakaavan muutosehdotus Kunta on ostanut Ojustien eteläpuolelta 0,40 ha:n suuruisen maa-alueen palvelutalohanketta varten. Koska alue kuuluu Keskustan asemakaavassa osoitettuun maa- ja metsätalousalueeseen (M), kunnanvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan tarkistamisen palvelutalon rakentamisen mahdollistamiseksi. hyväksyi kaavan laatijaksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n. Määräalasta on muodostettu tila Kunta-Peltopalo RN:o 15:99, ja se on pääosin rakentamatonta niittyä. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa palvelutalon rakentaminen ja tarkistaa kulkuyhteyksiä. Alueella ei ole yleiskaavaa, joten yleiskaavan sisältövaatimukset otetaan valmistelussa soveltuvin osin huomioon. Vanhentuneen pohjakartan (1968) takia kaavamuutoksen pohjana käytetään peruskarttaa, johon on lisätty ajantasaiset kiinteistötiedot. Voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten rakentamiseen (Y) osoitettua korttelia 37 laajennetaan länteen ja jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue tarkistetaan rakennetun pyörätien mukaiseksi. Kahdelle eri tilalle sijoittuva suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa taajama- ja keskustatoimintojen alueeseen, eikä sillä tai lähialueilla tunneta luonnonsuojelu- tai kulttuuriympäristökohteita eikä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava-alueen pinta-ala on 0,36 ha ja tehokkuusluku 0,30. Kaavamuutoksella kortteliin 37 muodostuu tontti nro 2, jonka pinta-ala on 0,3314 ha, ja kaava mahdollistaa yksikerroksisen palvelutalon rakentamisen (rakennusoikeus 994,2 k-m 2 ). Osa Kunta-Peltopalon tilasta on merkitty katualueeksi, ja pyörätie sijoittuu kiinteistölle Leveämaa RN:o 178:54. Keskustan asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto pidettiin nähtävänä ja mahdolliset lausunnot pyydettiin toimittamaan marraskuun loppuun mennessä. Kunnalle ei toimitettu yhtään mielipidettä; lausuntoja toimitettiin kaksi. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan , että kaavamuutos voidaan tulkita vaikutukseltaan vähäiseksi ja muutosehdotus tulee pitää nähtävänä vähintään 14 päivän ajan; muuta huomautettavaa ei tässä vaiheessa ole. Lapin liitto toteaa kaavamuutoksen toteuttavan maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavan tavoitteita. Kaavan laatijalta on saatu tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja päivätty kaavaehdotus.

18 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Lainsäädäntö ja kunnan säännöt Maankäyttö- ja rakennuslain 20. :n mukaan kunnan tulee huolehtia alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan ja sillä tulee olla käytettävissään riittävät voimavarat ja asiantuntemus. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Lain 51. edellyttää, että asemakaava laaditaan ja pidetään ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Viranomaisten on suunnittelussaan otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 7. luku sisältää säädökset mm. asemakaavan laatimisesta, sisällöstä, esitystavasta, kaavamääräyksistä ja oikeusvaikutuksista sekä ajanmukaisuuden arvioinnista ja 8. luku kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Laissa korostetaan kansalaisten todellisia mahdollisuuksia kaavoituksen valmisteluun osallistumiseen ja edellytetään viranomaisneuvottelujen järjestämistä. Kaavan hyväksyy valtuusto. Kaavaehdotuksen nähtävänäpidosta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 65. :ssä ja asetuksen 27. :ssä. Vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutosehdotus tulee asettaa nähtäville vähintään 14 päivän ajaksi, ja nähtävillepanosta tulee ilmoittaa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus muistutuksen tekemiseen. Lausuntojen pyytämisestä säädetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 28. :ssä. Kunnanhallituksen johtosäännön mukaan hallitus toimii kunnan kaavoitusviranomaisena. Ehdotus Päätös kunnanjohtaja hyväksyy Keskustan asemakaavan muutosehdotuksen ja sen nähtäville asettamisen. Ehdotus pidetään nähtävänä vähintään 30 päivän ajan ja lausunnot pyydetään samoilta tahoilta kuin valmisteluvaiheessakin. Hallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.

19 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Poikkeamishakemus autokatoksen ja varaston rakentamiseksi Hakemus ja teknisen osaston selvitys Asunto-osakeyhtiö Tunturipalo on hakemuksellaan (dnro 130/ 12.7) anonut lupaa kaavamääräyksistä poikkeamiseen. Hakijalla on tarkoitus rakentaa Suukoskenpalon asemakaavan korttelin 414 rakennuspaikalle nro 5 (Seurala RN:o 10:24) kahdeksan auton katos ja nurkkaan varasto. Miljoonatien varten sijoittuvan rakennuspaikan pinta-ala on m 2, ja rakennusoikeudesta on käytetty 706 k-m 2. Suunnitellun rakennuksen kerrosala on 145 m 2, eikä siihen ole tarkoitus rakentaa vesijohtoa eikä viemäröintiä. Hakemuksen mukaan rakennus suojaa pihaa liikenteen melulta ja lisää asumisviihtyvyyttä. Hakija arvioi, että hankkeella ei ole vaikutuksia kaavoitukselle, alueiden käytön muulle järjestämiselle, yhdyskuntakehitykselle eikä virkistystarpeisiin, kuten ei luonnon- tai kulttuuriympäristön säilymiseenkään. Sillä ei ole maisemallisia eikä haitallisia ympäristö- ja muita vaikutuksia. Rakentamisen vaikutusten merkittävyyden osalta hakija toteaa, ettei vaikutuksia ole. Teknisen osaston päällikkö, tekninen johtaja Mauri Kivelä toteaa lausunnossaan , että rakennus sijoittuu rakennusalan ulkopuolelle, jonne on sijoitettu vesihuoltoverkostoa. Hän esittää, että kunta ei hyväksy esitettyä hanketta, koska poikkeaminen aiheuttaa haittaa alueidenkäytön järjestämiselle, kuten vesi- ja viemärilaitoksen toimintaan. Rakennus sijoittuu vesihuoltoverkoston välittömään läheisyyteen ja mahdollisissa vauriotilanteissa rakennus olisi kaivuualueella. Rajanaapureilla ei ole hakemukseen huomautettavaa. Rakennuspaikan osoittavasta kaavakartasta ja asemapiirroksesta toimitetaan kopio esityslistan ohessa. Lainsäädäntö ja johtosäännöt Maankäyttö- ja rakennuslain 173. :ssä määritellään poikkeamismenettely ja 171. :ssä päätösvalta. Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksia eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien

20 Muonion kunta Esityslista/ 1/ tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa muutoin merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (172 ). Poikkeaminen ei saa olla yleinen käytäntö. Ennen asian ratkaisemista on huolehdittava kuulemis- ja lausuntomenettelystä maankäyttö- ja rakennuslain 173. :n edellyttämällä tavalla. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Kunnanhallituksen johtosäännön mukaan hallitus ratkaisee mm. asian, joka koskee poikkeuksen myöntämistä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Ehdotus Päätös kunnanjohtaja ei myönnä poikkeamista, koska suunniteltu rakentaminen aiheuttaa haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakennus on suunniteltu sijoitettavaksi rakennusalan ulkopuolelle ja vesihuoltoverkoston välittömään läheisyyteen, jolloin mahdollisissa vauriotilanteissa rakennus olisi kaivuualueella. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. päätti siirtää asian käsittelyä lisäselvitysten hankkimiseksi.

21 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Terveyskeskuskiinteistön vuokrasopimus Kansanterveyslaki tuli voimaan , ja siihen liittyvänä kunnanvaltuusto päätti terveyskeskuksen perustamisesta 1.4. lukien ja Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntainliiton muodostamisesta. Kunta myi vuonna 1978 noin 1,65 ha:n suuruisen maa-alueen terveyskeskuksen rakennuspaikaksi. Kuntayhtymän kiinteistöt luovutettiin peruskunnille vuonna Kunnan omistama kiinteistö Kuntola RN:o 147:18 on edelleen kuntayhtymän käytössä, ja mm. tilintarkastaja on perännyt sen hallinnan ja kustannustenjaon selvittämistä ja vuokrasopimuksen laatimista. Enontekiön ja Muonion kuntien edustajien pitämässä neuvottelussa sovittiin, että kunta perii kuntayhtymältä käyttötalouden kiinteistömenot vuokrana ja kuntayhtymä sisällyttää sen suoriteperusteisiin hintoihinsa. Kunnanvaltuusto päätti luopua hyvinvointikuntayhtymän perustamisesta ja hyväksyi määräaikaisen Muonion-Enontekiön terveydenhuollon perussopimuksen; se on voimassa vuoden 2018 loppuun. Samalla se hyväksyi perussopimukseen lisättäväksi maininnan siitä, että kiinteistöjen aikaisempien ja tulevien investointimenojen pääomakustannukset jaetaan nykyisen käytännön mukaisin prosenttiosuuksin. Maininta on liitetty aikaisemmin allekirjoitettuun perussopimukseen. Kuluvan vuoden alusta kiinteistömenot on siirretty kunnan talousarvioon. Lakia liikehuoneiston vuokraamisesta sovelletaan sopimukseen, jolla rakennus tai sen osa (huoneisto) vuokrataan muuhun kuin asumistarkoitukseen. Sopimuksella voidaan luovuttaa myös maa-alue. Sopimus on joko määräaikainen tai voimassa toistaiseksi, ja vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia huoneiston käyttöä, kuntoa ja kunnossapitoa koskevista oikeuksista ja velvoitteista. Mikäli muuta ei ole sovittu, vuokrasuhteessa noudatetaan lakia liikehuoneiston vuokraamisesta. Laissa on määritelty erikseen vuokranantajan vastuu toimenpiteistään ja vuokralaisen vastuu liikehuoneiston vahingoittumisesta. Ehdotus Päätös kunnanjohtaja päättää vuokrata Kuntolan tilasta Muonion-Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymälle sen käytössä olevat tilat viideksi vuodeksi. Vuokra määräytyy kiinteistön vuosittaisten käyttötalousmenojen perusteella ja tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä toteutuman mukaiseksi. Vuokranantaja vastaa kiinteistön hoidosta ja vakuuttamisesta ja niihin liittyvästä kilpailuttamasta. Vähän ennen kokousta tekniseltä osastolta saaduista sopimusehdoista jaettiin kopio kokouksessa. Hallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

22 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Pitkäaikaisen talousarviolainan ottaminen Talousarviota käsiteltäessä kunnanvaltuusto hyväksyi kuluvan vuoden lainanotoksi 2 miljoonaa euroa. Siitä on tarkoitus käyttää nykyisten lainojen takaisinmaksuun 1,1 miljoonaa euroa, jolloin pitkäaikaisen lainan määrä nousee noin 6,6 miljoonaan euroon. Pitkäaikaista lainaa nostettiin viime vuonna kaikkiaan 2,2 miljoonaa. Kunnalla on Kuntarahoitus Oy:n kanssa sopimus kuntatodistusohjelmasta, jota on lähinnä edullisen koron takia käytetty lyhytaikaisena rahoituksena (noin 2,5 miljoonaa). Danske Bank Oyj:lle, Kevalle, Kuntarahoitus Oyj:lle, Nordea Pankki Suomi Oyj:lle ja Pohjolan Osuuspankille on lähetetty tarjouspyyntö miljoonan euron lainan myöntämisestä 10 vuoden ajaksi (dnro 4/13.1.) ja 16. päivänä koron osalta tarkistettu tarjouspyyntö. Korkovaihtoehdoksi on esitetty 3 kk:n euribor-korkoa ja lyhennysten ja koron maksamista neljännesvuosittain. Tarjousten jättöaika päättyy pe klo Kunnalle on toimitettu seuraavat tarjoukset (Nordea Pankki Suomi Oyj määräajan jälkeen): Danske Bank Oyj Keva Kuntarahoitus Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj Pohjolan Osuuspankki Tarjoukset ovat voimassa helmikuun puoliväliin saakka. Kevasta on ilmoitettu, että eläkelaitoksella on tällä hetkellä käytössä vain 6 ja 12 kk:n euribor-korko. Tarjoukset on avattu määräajan päättymisen jälkeen, ja laaditusta muistiosta jaetaan kopio kokouksessa. Taloussihteeri esittää 17.1., että kunta ottaa lainan halvimman tarjouksen toimittaneelta Kuntarahoitus Oyj:ltä (3 kk:n euribor-korko, marginaali 0,95 prosenttiyksikköä). Vuodenvaihteessa kunnalla oli pitkäaikaista talousarviolainaa 5,6 miljoonaa euroa: vaihtuvakorkoista 1,2 ja kiinteäkorkoista 4,3 miljoonaa. Kiinteäkorkoisista lainoista 1,3 miljoonan euron määrällä on 4 vuoden kuluttua koronvaihtomahdollisuus. Hallintosäännön 28. :n mukaan valtuusto päättää lainan ottamista ja lainan antamista sekä muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista ja muista rahoitukseen liittyvistä asioista hallitus. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Valtuusto päätti , että lainan ottamisen perusperiaatteita ovat rahoituskustannusten minimointi, korko- ja valuuttariskien hallinta, lainan nostoajankohdan suunnittelu, vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen ottaminen tarkoituksenmukaisessa suhteessa ja lyhennysten tasainen jakautuminen. Pankkilainoihin ei sovelleta hankintalakia.

23 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Ehdotus Päätös kunnanjohtaja merkitsee toimitetut lainatarjoukset tiedoksi ja hyväksyy Kuntarahoitus Oyj:n tarjouksen eli euron määräisen lainan ottamisen 10 vuoden ajaksi 3 kk:n euribor-korkoon sidottuna. Hallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.

24 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Lapin terveyden edistämisen koordinaatioryhmä Aluehallintovirastojen tehtävänä on terveyden edistäminen sekä siihen liittyvä ohjaus ja valvonta toimialueellaan. Aluehallintovirastot tukevat kuntia terveyden edistämisen suunnittelussa, seurannassa ja toteutuksessa ja edistävät asiaan liittyvää yhteistyötä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Erityisesti huomiota kiinnitetään väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämiseen. Viime vuona aluehallintovirastoille myönnettiin määrärahaa virkojen perustamiseen terveyden edistämiseen ja alkoholiohjelman koordinointiin. Lapin aluehallintovirasto on päättänyt asettaa Lapin terveyden edistämisen koordinaatioryhmän kuluvan vuoden alusta lukien ja pyytää kirjeellään (dnro 212/25.11.) Lapin liitolta sekä alueen kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä edustajan nimeämistä. Ryhmään toivotaan johtavia viranhaltijoita kunnan eri toimialoilta. Koordinaatioryhmä suunnittelee ja linjaa terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön ja valtakunnallisten terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmien sekä suositusten toimeenpanoa alueella. Lisäksi ryhmä seuraa ja arvioi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toiminnan toteutusta Lapin alueella ja tukee toimillaan kuntia ja kunnissa toimivien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien työryhmien ja yhdyshenkilöiden toimintaa. Ryhmä voi tarvittaessa asettaa alatyöryhmiä ja kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa. Työryhmä kokoontuu vuosittain 2 4 kertaa, ja työryhmän jäsenet vastaavat omista matkakustannuksistaan. Kokouksissa käytetään myös etäyhteysmahdollisuuksia. päätti asettaa Terveys kansanterveysohjelman ja alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyvänä Enontekiön kunnan kanssa yhteisen terveyden edistämisen työryhmän ja jatkoi sen toimikautta kahdella vuodella. Työryhmän jäseninä toimivat Raija Lehtimäki ja sosiaalijohtaja ja yhteyshenkilönä Airi Sinikumpu. Kokouksessaan hallitus hyväksyi työryhmän esityksen tehtävistä ja käytännön järjestelyistä. Terveydenhuollon kuntayhtymän johtavan lääkärin ja hoitajan ilmoittaman mielipiteen mukaan edustaja voisi olla joku muu kuin terveydenhuollon viranhaltija. Kunnanjohtaja on ilmoittanut aluehallintovirastolle sosiaalijohtajan nimeämistä työryhmään. Ehdotus Päätös kunnanjohtaja hyväksyy sosiaalijohtajan esittämisen työryhmän jäseneksi. Hallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.

25 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Seurakunnan henkilöstön ruokailu Muonion seurakunta ilmoittaa kirjeellään (dnro 206/13.11.) haluavansa järjestää työtekijöilleen mahdollisuuden työpaikkaruokailuun ja anoo mahdollisuutta kunnan keskuskeittiöllä ruokailemiseen. Anomuksessa todetaan, että oletettavasti kaikki kahdeksan työntekijää eivät työpaikkaruokailuun osallistu ja että keskuskeittiön emäntä on ilmoittanut järjestelyn olevan mahdollista. Työpaikkaruokailun järjestäminen edistää henkilöstön terveyttä ja työhyvinvointia, ja mm. kirkon pääsopijaosapuolet suosittavat, että seurakuntaan palvelussuhteessa olevalle henkilölle järjestetään työpaikkaruokailu. Työnantaja voi ylläpitää omaa ruokalaa tai sopia ruokailun järjestämisestä muun työnantajayhteisön tai ravitsemusliikkeen kanssa. Ehdotus Päätös kunnanjohtaja hyväksyy seurakunnan henkilöstön ruokailemisen kunnan keskuskeittiöllä. Hallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.

26 Muonion kunta Esityslista/ 1/ Keskuskeittiön ateria- ja tuotehintojen tarkistaminen Emäntä Maija-Liisa Sysimetsä on kirjeellään (dnro 227/19.12.) esittänyt henkilökunnan aterioiden ja keskuskeittiön muun myynnin hintojen tarkistamista kuluvan vuoden alusta lukien 5 %:lla elintarvikkeiden ja polttoaineiden kallistumisen takia. Elintarvikkeiden, etenkin maito- ja lihatuotteiden, ostohinnat kohosivat viime vuonna 3 7 % ja muut kustannukset 3 5 %. Henkilöstöaterian hinnantarkistus on 5 25 senttiä ja muiden hintojen 5 30 senttiä. Hallitus hyväksyi voimassa olevat hinnat. Työpaikkaruokailun sekä vieras- ja kokoustarjoilun hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 14 %, ja uudet hinnat ovat seuraavat: lounas/päivällinen (+0,25) 5,25 euroa jälkiruoka (+0,05) 1,25 vieras-/kokousateria (lounas/päivällinen, +0,30) 6,50 kevytlounas/aamupala/iltapala (+0,15) 3,25 kahvi/pulla/kokousvoileipä (+0,05) 1,30 pasteija (60 g, +0,05)) 0,50. Muiden tuotteiden osalta esim. teen tarkistettu hinta on 60, mehulasillisen 60 tai 95 ja sämpylän 30 senttiä. Karjalanpiirakan ja marjapiirakkapalan hinta on 1,30 ja täytekakkupalan 2,10 euroa. Kuivakakku maksaa 6,50 tai 7,75 euroa ja kääretorttu 7,75 euroa, pitko 6,50 ja vuokaleipä 2,60 euroa. Trip-mehun hinta on 60 senttiä ja puolen litran virvoitusjuomapullon 2,10 euroa. Virvoitusjuomat laskutetaan erikseen ja erityistilaisuudet tilauksen mukaan. Pakkauskuluina peritään 5 euroa lähetykseltä (sisältää myös kertakäyttövälineet). Kunnanvaltuuston päätöksen mukaan tuotteiden myynnistä ja niistä palveluista, jotka eivät sisälly kunnan taksoihin, peritään maksu lähinnä ns. omakustannusperiaatteen mukaisesti. Keskuskeittiön tuotteiden ja palveluiden hinnoittelun tulee mahdollistaa vähäinen kehitystyö. Käsitellessään hallintosäännön 29. :ään perustuvan maksujen toimivallan siirtämistä kunnanhallitus päätti säilyttää ruokahuollon maksujen hyväksymisen itsellään. Ehdotus Päätös kunnanjohtaja hyväksyy henkilöstöruokailun ja keskuskeittiön muun myynnin 5 %:n suuruisen hinnantarkistuksen maaliskuun alusta lukien emäntä Maija-Liisa Sysimetsän kirjeen mukaisesti. Hallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen.