HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 1.3.2010."

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 101/2010/2 Dnro ESAVI/440/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kymen Vesi Oy:n biokaasulaitoksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, Kotka. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun hakemuksen päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on uusi toiminta. LUVAN HAKIJA Kymen Vesi Oy PL KOTKA LAITOKSEN SIJAINTI Biokaasulaitos sijoitetaan Kotkan kaupungin Mussalon kaupunginosaan Kymen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon tontille osoitteeseen Ämmänleuantie 2, Kotka. Tontin kiinteistörekisteritunnus on HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 5 g). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Biokaasutoiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Kiinteistöllä sijaitsevaa jäteveden puhdistamoa ja puhdistamolietteenkäsittelyä koskevat luvat ja sopimukset ovat seuraavat: Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan päätöksellään nro 137/05/01 Kymen Vesi Oy:n (ent. Kotkan Vesi) Sunilan ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 ja Mussalon jätevedenpuhdistamoille. Lupa on voimassa saakka, johon mennessä toiminnanharjoittajan on haettava uudelleen lupaa ympäristölupaehtojen tarkistamiseksi. Kymen Vesi Oy:lle (ent. Kotkan Vesi) myönnettiin ympäristölupa (Dnro KAS-2007-Y ) lietteiden käsittelemiseen avoaumoissa Mussalossa puhdistamon viereisellä kompostointikentällä. Luvan mukaisesti jätevesilietteen sijoittaminen kompostointikentälle piti lopettaa viimeistään Kymen Vesi Oy valitti lupapäätöksestä Vaasan hallintooikeuteen, joka myönsi jatkoaikaa raakalietteen avoaumakompostoimiseen edellä mainitulla kompostointikentällä päätöksellään nro 09/0048/1 (antopäivä ). Päätöksen mukaisesti lupa on voimassa saakka, johon mennessä sijoitettu liete saadaan kompostoida ja jälkikypsyttää alueella ja muodostuva kompostimulta varastoida siellä toistaiseksi. Sillä aikavälillä, jolloin voimassa olevan ympäristöluvan mukainen avoaumaus Mussalossa on lopetettu, mutta tässä hakemuksessa tarkoitettu biokaasulaitos ei ole vielä toiminnassa, Kymen Vesi Oy järjestää lietteen asianmukaisen käsittelyn ulkopuolisen operaattorin laitoksella, jonne liete kuljetetaan Mussalosta. Sopimus lieteoperaattorin kanssa lietteen viemisestä muualle asianmukaisesti käsiteltäväksi on solmittu ajalle Mussalon jätevedenpuhdistamon alue on asemakaavoitettu, ja alue on kaavassa merkinnällä ET (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue). Kotkan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemaakaavan Puhdistamon tontti rajautuu pääosin alueisiin, jotka on asemakaavoitettu teollisuuskäyttöön. Alueen kaakkois- ja eteläpuolen voimalatontilla on kaavamerkintä Tt2. Lounaispuolella Jänskäntien eteläpuolisen Palaslahden teollisuusalueella merkintä on T. Puhdistamon pohjoispuolella on voimassa asemakaava merkinnällä TY (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jossa ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia). TY- alueen ja Ristiniemen asuinalueen väliin on kaavassa osoitettu suojaviheralue EV. Ristiniemen asuinalue on asemakaavoittamatonta aluetta. 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Asutus ja herkät kohteet Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin päässä puhdistamosta länteen ja koilliseen. Lähin asuinalue on Ristiniemen omakotitaloalue puhdistamon koillis- ja pohjoispuolella. Ristiniemessä oli 129 asukasta vuonna Suurin osa ristiniemeläisistä asuu 1 kilometrin säteellä puhdistamolta. 1,5 km säteellä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja tai muita erityisen herkkiä kohteita.

3 Maisema, kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maa- ja kallioperä Hankealueella ja sen välittömässä lähiympäristössä ei ole erityisiä maisema- tai kulttuuriympäristöarvoja. Tontti on osa Mussalon sataman ja teollisten, energiantuotannon ja jätteenkäsittelyyn liittyvien toimintojen hallitsemaa laajaa, pääosin avointa maisemakokonaisuutta. Lähimmät arvokohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä Merituulentien itäpuolella. Lähimpiin valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin (Ruotsinsalmen merilinnoitus) etäisyyttä on noin kaksi kilometriä (Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelo RKY, Museovirasto). Ristiniemen asuinalueen ja jätevedenpuhdistamon tontin välissä sijaitsee viheraluekaista, jota käytetään lähivirkistysalueena. Ristiniemen asukasyhdistys on rakentanut viheralueelle paikalliseen virkistyskäyttöön mm. kuntopolun. Alue on kallioista ja pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. Hankealueen eteläpuolella on tasaisia täyttömaita. Itse hankealueen maaperä on enimmäkseen moreenia, lounaisosissa on myös savea. Alueen pohjois-, etelä- ja itäosa on avokalliota. Kohdetontti on rakennettua ympäristöä. Mussalon kallioperä on rapakivialuetta. Elollinen luonto ja suojelualueet Ilmanlaatu Hankealueella sijaitsee Mussalon jätevedenpuhdistamo. Kohdealueella tai puhdistamotontin välittömässä läheisyydessä ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä luontokohteita. Tontin koillispuolella on kapeahko puustoinen viheralue, joka erottaa puhdistamoalueen Ristiniemen asuinalueesta. Mussalon kohdealueella ei ole suojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat kohdealueesta noin 4 km etäisyydellä. Hakijalla ei ollut puhdistamoaluetta koskevia yksityiskohtaisia ilmanlaatutietoja käytettävissään. Kotkan ympäristökeskuksen ilmanlaadun pysyvät mittausasemat sijaitsivat vuonna 2008 Kotkansaarella ja Rauhalassa, minkä lisäksi ilmanlaatua seurattiin Kotkan Satamaan sijoitetulla siirrettävällä mittausasemalla. Vuonna 2008 Kotkan ilmanlaatu oli valtaosin hyvälaatuista. Välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi ilmanlaatu luokiteltiin aiempaa harvemmin. Eniten ilmanlaatua heikensi katujen pölyämisen takia nousseet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Hyvä ilmanlaatu johtui osittain poikkeuksellisen lauhasta, sateisesta ja ajoittain tuulisestakin säästä. Se hillitsi teiden pölyämistä ja laimensi tehokkaasti kaasumaisten ilmansaasteiden pitoisuuksia. 3

4 4 Pinta- ja pohjavesi Mussalon saaressa ei ole pohjavesialueita eikä mainittavia pintavesimuodostumia. Mussalon edustan merialue kuuluu Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueeseen, joka koostuu Suomen alueelta Suomenlahteen laskevien jokien valuma-alueista ja vastaavasta rannikkoalueesta. Vesienhoitoalueiden muodostaminen perustuu Euroopan yhteisön vuonna 2000 hyväksymään vesipuitedirektiiviin. Mussalon ympäristön merialue on ekologiselta luokitukseltaan pääasiassa tyydyttävä. Mussalon eteläkärjestä ulospäin merialue on luokiteltu välttäväksi. Itäisen Suomenlahden rannikkovesien erityisinä piirteinä ovat mataluus, suolaisuuden vaihtelu sekä veden vaihtuvuutta estävät geologiset muodostumat kuten saaret, luodot ja pinnanalaiset matalikot. Alueella esiintyy yleisesti sinileväkukintoja ja happikatoja. Kotkan merialueen tilaan vaikuttaa suuresti Kymijoen tuoma kuormitus. Mussalon puhdistamolla puhdistetut jätevedet johdetaan Mussalon ja Kotkansaaren väliselle merialueelle. Mussalon itäpuolella sijaitsevalla tarkkailupisteen Mussalo 358 vuoden vedenlaatutietojen (ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä) perusteella merialue on rehevä. Klorofylli a:n pitoisuudet ovat vaihdelleet kesä-heinäkuussa välillä 3,8 27 µg/l (ka 10 µg/l). Pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet 8 34 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet µg/l kaikkina havaintokertoina. Kesäsyyskuun keskimääräinen pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (26 µg/l) ilmentää rehevyyttä. Alusveden happitilanne on heikentynyt ajoittain, mikä on aiheuttanut alusveden fosforipitoisuuksien selvää kohoamista. Edellä mainitun tarkkailujakson aikana heikoin happitilanne (4,5 O 2 mg/l, hapen kyll.aste 42 %) on todettu heinäkuussa BIOKAASULAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Alueelle suunnitellaan rakennettavaksi biokaasutuslaitos ja ulkopuolisten lietteiden vastaanottoasema. Biokaasulaitoksen toiminta on suunniteltu alkavaksi vuonna Biokaasulaitokselle johdetaan putkella Mussalon jätevedenpuhdistamosta tiivistettyä lietettä (kuiva-ainepitoisuus n. 5 %) ja Mussalon ulkopuolelta mekaanisesti kuivattua, prosessiin soveltuvaa, lietettä (kuiva-ainepitoisuus %). Biokaasulaitoksen kapasiteetti eli maksimimäärä on t lietettä vuodessa. Laitokselle tulevasta lietteestä n. 75 % on peräisin Mussalon jätevedenpuhdistamosta ja 25 % muilta puhdistamoilta. Mädätetty ja mekaanisesti kuivattu liete kuljetetaan kompostoitavaksi Heinsuolle tai käsiteltäväksi muutoin asianmukaisesti. Mädätettä arvioidaan syntyvän enimmillään n TS t/a, joka vastaa n t/a kuiva-ainepitoisuudeltaan 25 % lietettä. Hankkeen tärkeimmät osaprosessit ovat seuraavat:

5 5 Mekaanisesti kuivattujen ulkopuolisten lietteiden kuljetus Mussaloon biokaasutettavaksi Mekaanisesti kuivatettujen ulkopuolisten lietteiden vastaanottoasema Biokaasutus Mädätetyn lieteen mekaaninen kuivaus Hajukaasujen hallinta Mädätetyn ja mekaanisesti kuivatun lietteen kuljetus Mussalosta Heinsuolle tai muualle asianmukaisen jatkokäsittelyyn. Lietteiden vastaanotto ja esikäsittely Liete pumpataan biokaasulaitokselle Mussalon jätevedenpuhdistamolta putkea pitkin, ja ulkopuolinen liete tuodaan maanteitse. Mussalon ulkopuoliset lietteet vastaanotetaan ennen biokaasutusta mädättämön yhteyteen rakennettavaan vastaanottotilaan. Vastaanottoterminaali alipaineistetaan tarvittaessa, mikä mahdollistaa hajukaasujen keräämisen ja mahdollisen käsittelyn. Lietekuormien purku tapahtuu aina suljetuissa sisätiloissa. Kuorma-autot purkavat lietteet vastaanottoterminaalissa oleviin vastaanottoaltaisiin, joista liete johdetaan edelleen sekoitus- ja syöttösäiliöihin. Syötteen valmistus Muualta tuotavien lietteiden kuiva-ainepitoisuus säädetään rejektivedellä tasolle 5 12 % sekoitus- ja syöttösäiliöissä. Mussalon jätevedenpuhdistamolta johdettujen lietteiden kuiva-ainepitoisuus on biokaasutusprosessia varten oikealla tasolla, eikä sitä tarvitse säätää. Sekoitus- ja syöttösäiliöistä esikäsitellyt lietteet pumpataan syötteenvalmistussäiliöön, jossa voidaan vielä tarvittaessa säätää syöttösakeutta rejektivedellä. Biokaasutusta varten kylmä liete (T min = 5 C) lämmitetään höyryllä tai lämmönvaihtimilla mädätyslämpötilaan (37 C). Lämmitys suoritetaan suoralla höyrylämmityksellä, ja höyry tuotetaan erillisellä höyrykehittimellä. Syötteen valmistussäiliöstä valmis syöteseos pumpataan syöttöpumpuilla biokaasutusreaktoreille, joita on 2 kappaletta. Biokaasutus Biokaasutus tapahtuu mädättämällä lietettä kahdessa suljetussa reaktorissa hapettomassa tilassa. Hankkeen prosessiksi on suunniteltu mesofiilinen (noin 37 C) mädätys. Lietteen lämmityksessä käytetään joko lämmönvaihtimia tai höyryä. Mädätysprosessin aikana bakteerit muuttavat osan orgaanisesta aineesta metaanipitoiseksi biokaasuksi ja lietteen kiintoainemäärä pienenee. Biokaasu koostuu pääasiassa metaanista, CH 4, ja hiilidioksidista, CO 2, sekä sisältää lisäksi pieniä määriä muita kaasuja, hiukkasia ja vesihöyryä. Syntynyt biokaasu kerätään vedenerottimen, liekinestimen ja rikinpoiston kautta kaasuvarastoon, jonka tilavuus on 200 m 3. Kaasu johdetaan jatkuvasti toiminnassa olevaan CHP -yksikköön (Combined Heat and Power), jossa siitä tuotetaan lämpö- ja sähköenergiaa. CHP -yksikön teknisenä ratkaisuna on joko mikroturbiini tai kaasumoottori.

6 Biokaasutuslaitoksen järjestelmään kuuluu myös soihtu, jolla kaikki muodostuva biokaasu voidaan tarvittaessa polttaa hiilidioksidiksi ja vesihöyryksi esim. CHP -yksikön huoltojen aikana. Soihtu käynnistyy automaattisesti, jos kaasukello täyttyy, ja kaasua syntyy enemmän kuin CHP -yksikköön saadaan syötettyä. Biokaasu hyödynnetään joko lämpöenergiana (5,8 kwh/tuotettu m 3 kaasua) tai lämpö- ja sähköenergiana (5,5 kwh/ tuotettu m 3 kaasua). Biokaasusta on mahdollista valmistaa myös liikennepolttoainetta tai käyttää sitä mekaanisen energian tuotantoon. Mussalon biokaasulaitoksessa saatava biokaasu käytetään pääasiassa laitoksen omiin tarpeisiin. 6 Hygienisointi Mesofiilisesti mädätetty liete hygienisoidaan mädätyksen yhteydessä. Hygienisoinnissa mädäte kuumennetaan kuumalla höyryllä yli 70 C asteen lämpötilaan lannoitevalmistelainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tällöin jätevesilietteessä mahdollisesti esiintyvien haitallisten mikrobien määrä vähenee. Suurin osa hajuyhdisteistä poistuu biokaasun mukana eikä muodosta hajupäästöjä. Höyry tuotetaan erillisellä höyryn kehittimellä ja johdetaan lietteeseen suoraan putkeen asennettavilla höyry-yhteillä. Kaasunkatkaisu Biokaasutettu liete pumpataan kaasunkatkaisuun, jossa kaasuntuotanto pysäytetään ilmastuksella. Kaasunpoistoaltaassa poistetaan hallitusti lietteestä erkanevat mädätyskaasut ilmastamalla. Lietteen happipitoisuuden noustessa myös mädätysprosessi pysähtyy. Ilma-metaanisuhde pidetään koko ajan metaanin räjähdyspitoisuutta (5 15 % CH 4 ) suurempana. Irronneet kaasut ja ylimääräinen ilma johdetaan kaasun keräilykanavan kautta hajunkäsittelyyn. Hajukaasujen käsittely Haisevia yhdisteitä (mm. rikkivety, ammoniakki, metyylimerkaptaani ja dimetyylisulfidi) pääsee biokaasulaitoksen ilmatilaan eri prosessi- ja toimintavaiheissa, joita ovat muun muassa: muualta tuotavan lietteen valmistaminen syötteeksi ja biokaasutetun lietteen kaasunkatkaisu. Muualta tuotavat lietteet ovat usein kuivatut korkeampaan kuivaainepitoisuuteen (15 20 %) kuin mitä biokaasutukseen johdettavaan syötteeseen yleisesti tarvitaan. Syötteen vahvuudeksi tavoitellaan yleensä kuiva-ainepitoisuutta 5 12 %, jolloin syöte voidaan pumpata prosessiin. Normaaliolosuhteissa linkokuivattu puhdistamoliete ei aiheuta vakavia hajuhaittoja. Mikäli lähtöpään puhdistamolla lietettä on jouduttu varastoimaan pidempään, erityisesti lämpimänä vuodenaikana, liete saattaa poikkeuksellisesti varastoinnin ja kuljetuksen aikana muuttua anaerobiseksi, jolloin hajuja aiheuttavien yhdisteiden muodostumisriski kasvaa. Kun tällainen liete vastaanoton yhteydessä sekoitetaan lämpimään rejektiveteen, vapautuu hajuja aiheuttavia yhdisteitä ilmatilaan. Syötteen valmistussäiliö rakenne-

7 taan umpinaiseksi ja poistoilma ohjataan kohdepoiston avulla hajukaasujen käsittely-yksikköön. Biokaasutuksen jälkeen liete johdetaan kaasunkatkaisuyksikköön, jossa anaerobinen toiminta ja metaanin tuotanto katkaistaan ilmastamalla lietettä. Mikäli mädätysprosessi ei jostain syystä ole toiminut optimaalisesti ja lietteeseen on jäänyt hajoamatonta orgaanista ainetta esimerkiksi haihtuvien rasvahappojen muotoon, nämä hajuja aiheuttavat yhdisteet vapautuvat ilmastuksen yhteydessä kaasunkatkaisutilan ilmatilaan. Haihtuvista rasvahapoista erityisesti butyraattien (voihapon johdannaiset) hajut ovat alhaisinakin pitoisuuksina epämiellyttävät. Tässäkin tapauksessa kaikki ilma poistetaan suljetusta reaktoritilasta hajukaasujen käsittelyyn. Hajukaasujen käsittelymenetelmä valitaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Mahdollisia menetelmiä ovat muun muassa: aktiivihiilisuodatus, biologinen suodatus, otsonointi ja hajukaasujen johtaminen kaasukattilaan. Hajunpoistoon valittava laite sijoitetaan biokaasulaitoksen tiloihin. Poistoilma johdetaan ulos rakennuksen katon tasolta noin m korkeudelta maan pinnasta. 7 Lietteen jatkokäsittely ja sen hajuhaitat Mädätetty liete pumpataan kaasunpoistoaltaan loppupään rauhoitusosastosta linkotorniin, jossa liete kuivataan mekaanisesti. Osa linkorejektivesistä käytetään biokaasulaitoksella syötteen valmistamisessa ja loput johdetaan Mussalon puhdistamon puhdistusprosessiin. Lietteen keräily ja linkokuivaus ovat nyt osa Mussalon jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kuivaus suoritetaan nykyisinkin käytössä olevassa linkotornirakennuksessa. Lietesiiloja on 2 kpl, ja kummankin siilon tilavuus on 90 m 3. Toisessa lietesiilossa on aina vapaata tilaa, sillä lietteenkuivaus tapahtuu ympärivuorokautisesti. Linkokuivattu liete kuljetetaan aumakompostoitavaksi tai jatkokäsiteltäväksi muutoin asianmukaisesti. Lietteen linkokuivauksen yhteydessä mädätetyn lietteen hajuhaittariski on normaaliolosuhteissa vähäinen, mutta samaan tapaan kuin kaasunkatkaisussakin, voivat mahdollisesti lietteeseen jääneet haihtuvien rasvahappojen pitoisuudet aiheuttaa hajuhaittaa. Esimerkiksi mädätetyn lietteen kuormaus tapahtuu linkotornin (mekaaninen kuivaus) alimmassa kerroksessa siten, että lietettä noutavat kuorma-autot ajavat lastaushalliin, jonka ovet pysyvät suljettuina muulloin kuin sisään- ja ulosajon yhteydessä. Hallissa on alipaineinen ilmanvaihto, jolla imetään talteen hajuja sisältävä ilma ja ohjataan se hajunpoistolaitteistolle. Hönkäkaasut kerätään säiliöistä hajunpoistoon.

8 Rejektiveden käsittely Rejektivesiä muodostuu mekaanisen linkokuivauksen lisäksi lietteen sakeutuksessa ja tiivistyksessä, mutta vain linkokuivauksen rejektit ovat niin typpipitoisia, että niiden erilliskäsittelyllä voidaan saavuttaa merkittävää puhdistamon typpikuormituksen vähenemistä ja mahdollisesti tehostaa myös puhdistamon aktiivilieteprosessin nitrifikaatiota. Mussalon jätevedenpuhdistamon laitosalueella varaudutaan rakentamaan tarvittaessa rejektivesiä varten erilliskäsittely. Erilliskäsittely toteutetaan vain siinä tapauksessa, että käsittelemättömien rejektivesien aiheuttama kuormitus olisi muutoin puhdistamon kannalta haitallisen suuri. Jos laitoksella mädätetään vain Mussalon puhdistamon omia lietteitä, on rejektivesien aiheuttama kuormitustaso todennäköisesti sellainen, että erilliskäsittelyyksikköä ei mitä luultavimmin tarvita. 8 Automaatio Laitoksen normaali käyttötapa on automaattinen ja miehittämätön. Automaatiojärjestelmällä ohjataan ja säädetään prosessia normaaleissa käyttötilanteissa sekä häiriötilanteissa. Automaatiojärjestelmän ulkopuolella sähkökeskuksessa toteutetaan ne turvalukitukset, joiden on toimittava myös käsikäyttötilanteessa. Vaaraa aiheuttavissa vika- ja häiriötilanteissa automaatio kykenee itsenäisesti ohjaamaan kaasun hyötykäyttöjärjestelmän alas kokonaan tai osittain ja mikäli häiriö ei vaikuta soihtupolttimen turvalliseen käyttöön, tuhotaan kaikki tuotettava mädättämökaasu soihtupolttimella. Automaatiojärjestelmällä huolehditaan terveyden kannalta turvallisten sekä räjähdys- että palovaarattomien olosuhteiden ylläpidosta. Kaasun hyötykäyttöyksikkö ja soihtupoltin varustetaan paikallisohjauspaneelein, joista toimintoja voidaan tarvittaessa ohjata ja muuttaa asetusarvoja. ATEX -luokitus Mädättämössä määritetään räjähdysvaaralliset tilat tilaluokittelemalla ja tiloissa suoritetaan räjähdysvaaran arviointi. Räjähdysvaarallisiin tiloihin valitaan niihin soveltuvat laitteet tilaluokituksen perusteella. Kaikista lietteenkäsittelyn räjähdysvaarallisista tiloista laaditaan räjähdyssuojausasiakirja. Tilaluokitusta pyritään välttämään tehokkaalla ilmanvaihdolla, jota tarkennetaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Käytettävät raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Biokaasulaitoksessa ei käytetä kemikaaleja. Raaka-aineena toimii jätevedenpuhdistamolta tuleva sekä muu prosessiin soveltuva liete, joka kaasutetaan. Prosessissa syntynyt biokaasu kerätään ja käytetään polttoaineena Mussalon biokaasulaitoksessa tai vastaavassa. Raakalietettä kaasutetaan enimmillään t/a.

9 Biokaasulaitoksen hygienisointiprosessin käynnistämisessä ja varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Polttoaine säilytetään asianmukaisissa tiloissa. 9 Vedenhankinta ja -käyttö sekä viemäröinti Talousvettä käytetään pesuvetenä, saniteettivetenä ja mahdollisesti höyryntuotantoon. Itse biokaasulaitoksella ei synny viemäröitäviä vesiä. Mädätetyn lietteen linkokuivauksesta syntyy rejektivesiä, joita käytetään syötteen valmistuksessa. Ylimääräiset rejektivedet johdetaan, tarvittaessa mahdollisen esikäsittelyn jälkeen, Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Syötteen valmistuksessa käytetään rejektiveden lisäksi tarvittaessa jätevedenpuhdistamon teknistä vettä. Biokaasun tuotto, energian käyttö ja energiatehokkuus Hankkeessa ei käytetä ulkopuolista energiaa, vaan biokaasulaitos tuottaa energiaa oman toimintansa lisäksi myös osin jätevedenpuhdistamon energiantarpeisiin. Hankkeen energiatehokkuus todettiin tutkituista vaihtoehdoista toiseksi parhaaksi YVA -selostuksen lietteenkäsittelyvaihtoehtojen energiatehokkuusvertailussa. Hankkeessa saatava biokaasu käytetään pääasiassa jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen omiin tarpeisiin, vesi- ja lieteprosessien lämmönja energiantarpeeseen sekä tilojen lämmitykseen. Biokaasulaitoksen sähköenergiaa jää jätevedenpuhdistamon käyttöön noin MWh/a. Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon energiataseet on esitetty seuraavassa taulukossa 1. Taulukko 1. Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon energiataseet Toiminnan kuvaus MWh/a Mussalon puhdistamon jätevesien käsittelyn energian kulutus Mussalon puhdistamon tilojen lämmitys (maakaasu/biokaasu/lietteen polton hukkalämpö) -700 Lietteen mekaaninen tiivistys ja pumppaukset sekä mekaaninen kuivaus Puhdistamon energian kulutus yhteensä Mädättämön lämpöenergian kulutus Mädättämön sähköenergian kulutus Mädättämön sähkön tuotanto 4100 Mädättämön lämmön tuotanto 6500 Biokaasulaitoksen energiatase 2900 Puhdistamon ja biokaasulaitoksen energiatase -550 Biokaasulaitoksen arvioidaan tuottavan kaasua noin 450 m 3 /tnvs. Biokaasun energiapitoisuus riippuu sen metaanipitoisuudesta ja on välillä 5 7 MWh/m 3.

10 Liikenne ja liikennejärjestelyt Liikennettä aiheutuu mekaanisesti kuivatun raakalietteen kuljettamisesta biokaasulaitokselle Mussaloon sekä mädätetyn ja mekaanisesti kuivatun lietteen kuljettamisesta biokaasulaitokselta jatkokäsittelyyn Heinsuon kompostointikentälle tai mahdollisesti muualle. Raakalietettä kuljetetaan laitokselle enimmillään keskimäärin noin 1 2 kuorma-autollista (20 t/lietekuorma) päivässä. Mädätettyä ja kuivattua lietettä kuljetetaan laitokselta enimmillään keskimäärin noin 3 4 täysperävaunurekallista (40 t/lietekuorma) päivässä. 10 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) Hakijan mukaan puhdistamolietteen ja muiden jätelietteiden biokaasuttaminen edustaa itsessään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä, sillä prosessissa: vähennetään jätteen (lietteiden) määrää ja haitallisuutta. Lietteen määrä vähenee, koska orgaaninen aines muuttuu talteen otettavaksi biokaasuksi. Lietteen hygienisointi vähentää lietteestä taudinaiheuttajia, ja koko biokaasutusprosessin tuloksena syntyvän lietteen hajuhaitat ovat selvästi vähäisemmät raakalietteeseen verrattuna. tuotannossa syntyvästä biokaasusta saadaan energiaa ja mädätettyä lietettä voidaan hyödyntää lannoite- ja maanparannustarkoituksessa jälkikypsytyksen (kompostoinnin) jälkeen. Toisin sanoen vaikeasti hyödynnettävistä puhdistamolietteistä ja muista lietteistä sekä saadaan energiaa että parannetaan lietteen jatkokäyttömahdollisuutta. Prosessi tuottaa stabiilia ja helposti kuivattavaa lietettä. Lisäksi ravinteet muuntuvat orgaanisesta epäorgaaniseen muotoon. biokaasusta saatavaa energia on puhdasta energiaa, eli energian lähteenä eivät ole fossiiliset, uusiutumattomat, luonnonvarat. biokaasua hyödyntävän energiantuotannon savukaasujen haittaainepitoisuudet ovat hyvin pienet. saadulla energialla korvataan Mussalon jätevedenpuhdistamon vaatimaa ulkopuolista energiaa (sähköverkosta saatavaa). saatu energiaa voidaan käyttää lämpönä tai sähkönä. prosessissa saatua kaasua voidaan käyttää useisiin eri käyttötarkoituksiin. Suurin osa biokaasulaitoksen tuottamasta kaasusta kuluu Mussalon jätevedenpuhdistamon energiatarpeeseen, mutta mahdollista ylimääräistä kaasua voi tulevaisuudessa olla mahdollista käyttää esimerkiksi liikennevälineiden polttoaineena, tai se voidaan hyödyntää sähkö- tai lämpöenergiana laitoksen ulkopuolella. Jätevesilietteen biokaasutus sekä biokaasun käyttö CHP -laitteistolla on vakiintunutta tekniikkaa, joka on ollut Suomessa käytössä lukuisilla jätevedenpuhdistamoilla jo useita kymmeniä vuosia. Tekniikka on tunnettua ja varmatoimista. BAT -tekniikat ja niiden mukaiset päästötasot kuvataan EU:n jäsenmaiden viranomaisten ja teollisuuden yhteistyönä laatimissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjoissa (BREF, BAT -referenssidokumentti).

11 Biokaasulaitoksen toimintaa säätelee jätteidenkäsittelyä koskeva asiakirja (BREF for the waste treatment industry, August 2006). Suomen ympäristökeskukselta on äskettäin ilmestynyt BATia käsittelevä julkaisu (Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä, Latvala 2009). Hakemuksen mukaan tullaan Kotkan biokaasulaitoksen laitteistoja ja prosesseja valittaessa sekä suunnittelutyössä hyödyntämään edellä mainittuja asiakirjoja. 11 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Biokaasulaitokselta ei aiheudu suoria päästöjä vesiin, koska laitoksen prosesseissa ei synny rejektivesiä. Rejektivesiä syntyy mädätetyn lietteen linkokuivauksessa, joka tapahtuu Mussalon jätevedenpuhdistamon linkotorneissa. Linkokuivaus on osa Mussalon jätevedenpuhdistamon nykyistä toimintaa ja sitä suoritetaan jatkuvasti riippumatta biokaasulaitoksen toteutusaikataulusta. Lietteen biokaasutus ennen mekaanista kuivausta vaikuttaa kuitenkin linkorejektivesien koostumukseen. Linkorejektien keskimääräinen virtaama on noin 180 m 3 /d ja maksimivirtaama noin 230 m 3 /d. Linkorejektien koostumuksesta ei ole Mussalon puhdistamolla mitattua tietoa, joten rejektivesien erilliskäsittelyn esisuunnitelman mitoituksessa on käytetty vastaavan, puhdistamolietettä mädättävän biokaasulaitoksen linkorejektien ainepitoisuuksia. Linkorejektit ovat lämpimiä, noin C, jopa lämpimämpiäkin, mikäli lietteen hygienisointiin käytetään höyryä. Linkorejektien laatu selvitetään lopullisen mitoituksen lähtötiedoiksi siinä vaiheessa, kun biokaasulaitos on rakennettu ja otettu käyttöön. Seuraavissa taulukoissa 2 ja 3 on esitetty arviot linkovesien määrästä ja laadusta. Taulukko 2. Arvio linkorejektien määrästä Mädätetyn lietteen linkokuivaus Maksimi Keskimäärin Mädätetyn lietteen määrä kg TS/d Virtaama m³/d Kuiva-ainepitoisuus % 6 6 Linkokuivauksen erotusaste % Kiintoaine, kuivattu liete kg TS/d 25 % 28 % Kiintoaine, rejektivesi kg TS/d Kuivatun lietteen määrä m³/d Rejektiveden määrä m³/d Taulukko 3. Arvio linkorejektien laadusta Rejektivesien kuormitus Maksimi Keskimäärin Rejektiveden määrä m³/d Kiintoainekuormitus kg TS/d Kiintoainepitoisuus mg TS/l Typpikuormitus kg N/d Typpipitoisuus mg/ N/l Fosforikuormitus kg P/d 1,2 0,9 Fosforipitoisuus mg P/l - 5 Orgaanisen aineen kuormitus kg COD Cr /d Orgaanisen aineen pitoisuus mg COD Cr /l Lämpötila C 30 25

12 Käsittelemättömien linkorejektien typpikuormitus vastaa noin 5 10 % Mussalon jätevedenpuhdistamon mitoitustyppikuormituksesta. Muiden kuormitustekijöiden osalta rejektivesien erilliskäsittely ei ole niin merkityksellinen kuin typenpoistokapasiteetin kannalta. Rejektivesien erilliskäsittelyllä tavoitellaan noin 70 % typpireduktiota, jolloin puhdistamon aktiivilieteprosessiin palautuvan rejektiveden typpikuormitus on noin kg N/d ja pitoisuus noin 180 mg/l. Käsiteltyjen rejektivesien typpikuormitus vastaa noin 1 2 % Mussalon jätevedenpuhdistamon mitoitustyppikuormituksesta. 12 Ilmapäästöt Savukaasupäästöt Biokaasu sisältää metaania (CH 4 ) %, hiilidioksidia (CO 2 ) %, rikkivetyä (H 2 S) 1 2 % sekä pieniä määriä muita epäpuhtauksia. Kaasussa on lisäksi vesihöyryä. Biokaasulaitoksen savukaasupäästöt ovat merkityksettömiä. Hajupäästöt Merkittäviä hajupäästöjä ei synny laitoksen toimiessa normaalisti, sillä laitoksella kerätään ja käsitellään hajukaasut, ennen kuin poistoilma johdetaan ulos laitokselta. Poistoilma johdetaan ulos rakennuksen katon tasolta eli noin m korkeudella maanpinnasta, jolloin lievästi haisevat hajukaasut laimenevat riittävästi. Laimeneminen riippuu havaintopaikan etäisyydestä päästölähteeseen, mutta lisäksi merkittävässä määrin sekoittumisolosuhteista (säätila, päästökorkeus, päästölähteen ja havaintopaikan välinen maasto jne.). Mahdollisissa häiriötilanteissa tilapäiset hajupäästöt ovat mahdollisia. Päästöt maaperään ja pohjavesiin Biokaasutusprosessi tapahtuu suljetussa laitteistossa, jossa liete siirtyy putkistolinjaa pitkin. Rejektivedet siirretään takaisin jätevedenpuhdistamolle samoin suljetussa putkistossa. Laitteistoa ympäröivät piha-alueet ovat päällystettyjä. Hankkeesta ei aiheudu päästöjä maaperään ja pohjavesiin. Melu Biokaasulaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävästi melua. Melua aiheutuu laitoksen koneista ja laitteista, lietteen siirrosta ja käsittelystä sekä lietteen kuljettamisesta. Biokaasulaitoksen toiminnoista aiheutuva melu rajoittuu pääasiassa sisätiloihin. Raakalietteen ja mädätetyn lietteen käsittelyssä ja kuljettamisessa otetaan huomioon, että valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason päiväohjearvot (klo ) L Aeq 55 db ja yöohjearvot (klo ) L Aeq db eivät ylity laitosalueen ulkopuolella. Lietekuljetukset tapahtuvat klo välisenä aikana. Kuljetukset painottuvat päiväsaikaan. Raakalietteen kuljettaminen laitokselle ja mädätetyn lietteen kuljettaminen biokaasulaitokselta asianmukaiseen jatkokäsittelyyn lisää liikennemelua kuljetusreiteillä, mutta melun lisääntymistä ei ole YVA:ssa arvioitu merkit-

13 täväksi. Esimerkiksi Merituulentiellä biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuva liikenne jää huomattavasti alle prosenttiin kokonaisliikenteestä. 13 Jätteet Biokaasulaitoksen kaasutusprosessin tuloksena syntyy lietettä, joka kuivataan mekaanisesti ja kuljetetaan Kotkan Heinsuolle suunnitellulle kompostointialueelle tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Mädätettyä ja mekaanisesti kuivattua lietettä arvioidaan syntyvän vuodessa enimmillään noin TS t/a, joka vastaa t kuiva-ainepitoisuudeltaan 25 % olevaa lietettä. Biokaasutetun ja jatkokäsittelyyn toimitettavan lietteen kuiva-ainepitoisuuden arvioidaan olevan noin %. Laitokselta syntyy vähäisiä määriä sekajätettä ja ongelmajätettä, jotka kerätään erillisiin, asianmukaisiin säiliöihin ja toimitetaan laitokseen tai paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätejaetta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ympäristövaikutusten arviointi Suoritetussa ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitiin yhdyskuntalietteen biokaasutuksen (sekä muiden hankevaihtoehtojen) vaikutuksia verrattuna nykyiseen lietteenkäsittelymenetelmään. Selostus ympäristövaikutusten arvioinnista valmistui Yhteysviranomainen on antamassaan lausunnossa todennut, että YVA -selostus on riittävä. Toukokuuhun 2010 saakka Mussalon jätevedenpuhdistamon lietteet käsiteltiin kompostoimalla ilman esikäsittelyä avoaumoissa Mussalossa jätevedenpuhdistamon naapurina sijaitsevalla kompostointikentällä. Raakalietteen avoaumakompostoinnista on aiheutunut ympäristövaikutuksia, joista merkittävimpänä on pidettävä ajoittaista hajuhaittaa läheisillä asuinalueilla. Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset Keskeisimmät ympäristöön vaikuttavat seikat on esitetty seuraavassa: Jätevesilietteen käsittelyyn liittyvistä elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistykseen vaikuttavista seikoista merkittävin on hajuhaitta. Siirryttäessä raakalietteen avoaumauksesta biokaasutusprosessiin, hajuhaitta vähenee nykytilanteeseen verrattuna normaalitilanteessa olennaisesti tai poistuu lähes kokonaan. Poikkeustilanteissa tilapäistä hajua saattaa toisinaan esiintyä. Rakentamisvaiheessa saattaa aiheutua tilapäistä melua ja pölyä, joka vastaa normaalia rakennustoimintaa. Hankealuetta ympäröivän toiminnan huomioon ottaen rakentamisvaiheen häiriöillä ei arvioida olevan olennaista merkitystä elinympäristön kannalta. Normaalitilanteessa hankkeesta arvioidaan aiheutuvan positiivisia terveysvaikutuksia kun mahdollisuus lepoon, virkistyksen ja elpymiseen paranee elinympäristön laadun kohenemisen myötä. Lähiasutukseen kohdistuvaa onnettomuusvaaraa hankkeen toteuttaminen ei aiheuta, mahdollisiin onnettomuuksiin liittyvä terveysvaara koskee lähinnä laitoksen omia työntekijöitä.

14 Hankealue on teollisuusalueella sijaitsevaa rakennettua ympäristöä, jossa ei ole elolliseen tai elottomaan luontoon liittyviä erityisiä arvoja. Lähimmät suojelukohteet sijaitsevat noin 2 kilometrin etäisyydellä. Hankkeella ei arvioida olevan mitään olennaisia vaikutuksia elolliseen luontoon. Hanke sijoittuu alueelle, jota teollisuus-, louhinta-, energiantuotanto- ja satamatoiminnot ovat jo valmiiksi voimakkaasti muokanneet. Alueiden ajallinen luonne on moderni ja muuttuva. Hankkeen edellyttämät uudet rakenteet muuttavat maisema- ja kaupunkikuvaa paikallisesti jonkin verran, mutta laajemmin tarkasteltuna aluekokonaisuuden luonne ei muutu. Biokaasutusprosessiin liittyvät rakenteet ovat luonteeltaan teollisia. Näkyvin osa laitteistosta on biokaasutusreaktori, jonka korkeus on noin 20 m. Biokaasutuslaitos sijoittuu lietetornin viereen. Hanke ei aiheuta merkittäviä maisemavaikutuksia lähialueiden asutukselle, sillä hankealueiden aluekokonaisuuksien luonne ja rajautuminen eivät merkittävästi muutu ja näkymiä asuinalueilta kohti hankealueita katkaiseva puusto ja maastonmuodot säilyvät. Tilanne saattaa kuitenkin näkymien osalta muuttua, mikäli hankealuetta ympäröivää puustoa poistetaan. Hankkeesta ei aiheudu suoria päästöjä pinta- tai pohjavesiin. Kaikki vedet johdetaan mahdollisen erilliskäsittelyn kautta jätevedenpuhdistamolle. Näin ollen hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia vesistöihin. Myöskään vaikutuksia maa- ja kallioperään ei arvioida merkittäviksi. 14 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakemuksessa on esitetty biokaasulaitoksen käyttö- ja päästötarkkailun periaatteet. Hakijan esittää, että tarkemmat tarkkailuohjelmat laaditaan, kun biokaasulaitoksen suunnitelmat ovat tarkentuneet, ja hankkeelle on myönnetty ympäristölupa. Päästöjen luonteesta, määristä ja kohdistumisesta johtuen hakija ei katso vaikutustarkkailua tarpeelliseksi. Päästöjä ei aiheudu maaperään, pohjavesiin eikä pintavesiin. Biokaasulaitoksen käyttöpäiväkirjaan tai automaatiojärjestelmään kirjataan seuraavat asiat: laitoksen käyntiajat laitokselle vastaanotetun lietekuorman määrä ja massa, lietelaji, vastaanottopäivämäärä ja alkuperä laitoksen prosessien tarkkailutiedot ja niihin liittyvä näytteenotto veden, energian ja kevyen polttoöljyn kulutus tuotetun biokaasun paine, tuotantomäärät ja laatu tuotetun biokaasun käyttö: soihtupolttimelle ohjattu määrä, tuotettu sähkö- ja lämpöenergia (kwh) sekä laitoksen käyttämän energian osuus laitoksella tuotetusta energiasta laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden määrä, jätelaji (ympäristöministeriön asetus 1129/2001), toimituspaikka ja ongelmajätteiden kuljettaja

15 15 Päästötarkkailu laitoksen häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt, kestoaika ja syntyneet päästöt ympäristön asukkaiden ja muiden asianomaisten antama palaute. Lietekuormat tarkastetaan ja punnitaan vastaanoton yhteydessä. Lietemääriä (m 3 ) tarkkaillaan vuorokausitasolla. Lietteiden määrää ja laatua tarkkaillaan seurantajärjestelmän ja prosessinseurannan avulla. Laitoksen prosesseja tarkkaillaan automaattisen prosessinohjaus- ja seurantajärjestelmän avulla. Lämpötilaa ja ph:ta sekä säiliön pinnantasoa mitataan jatkuvatoimisesti. Materiaalivirtoja tarkkaillaan virtaus- ja määrämittauksin. Laitoksen valvontaa tapahtuu työvuorojen ajalla keskitetystä valvomosta ja muulloin GSM-hälytysviesteinä vuorossa olevalle valvojalle. Laitoksen toimintatiedot tallennetaan automaatiojärjestelmään, josta tiedot on saatavissa raportointiin. Päästöt veteen ja viemäriin Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu suoria päästöjä vesistöön, koska rejektivedet johdetaan mahdollisen erilliskäsittelyn kautta käsiteltäväksi Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Näin ollen vesistötarkkailuun ei ole perusteita. Jätevedenpuhdistamolle johdettavan rejektiveden määrää tarkkaillaan jatkuvatoimisilla mittareilla. Näytteistä määritetään kerran vuodessa mm. seuraavien aineiden pitoisuudet tai arvot: lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happipitoisuus, COD Cr, BOD 7ATU, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kloridi, rauta, lyijy, mineraaliöljyt ja fekaaliset koliformiset bakteerit. Rejektiveden laatu ja määrä selvitetään ja raportoidaan myös mahdollisissa häiriö- tai vahinkotilanteissa, joissa epäillään jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden aiheuttamaa kuormitusta haitallisen suureksi puhdistamon prosesseille. Ilmapäästöt Biokaasulaitos varustetaan hajunkäsittelylaitteistolla, eli merkittäviä hajuhaittoja ei synny laitoksen toimiessa normaalisti. Normaalitilanteessa poistoilma laimenee riittävästi, kun se johdetaan ulkoilmaan räystäskorkeudelta (n m maanpinnasta). Biokaasulaitoksen muut ilmapäästöt ovat vähäisiä. Näin ollen ilmapäästötarkkailua ei katsota tarpeelliseksi. Melu Biokaasulaitos tulee sijaitsemaan teollisuusalueella, ja melua aiheuttava toiminta sijoittuu pääasiassa sisätiloihin. Näin ollen melun mittaamiseen ei ole perusteita.

16 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät sekä niiden laadunvarmistus Tarkkailuun kuuluvat näytteenotot, mittaukset ja analysoinnit tehdään Euroopan standardointikomitean (CEN) standardien tai ISO-, SFS- tai vastaavien standardien mukaisesti. Analyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa. 16 Raportointi Päästö- ja käyttötarkkailun vuosiraportointi tehdään TYVI-järjestelmään. Vuosiraportissa esitetään mm. seuraavat: tuotetun biokaasun paine, tuotantomäärät ja laatu tuotetun biokaasun käyttö: soihtupolttimelle ohjattu määrä, tuotettu sähkö- ja lämpöenergia (kwh) sekä laitoksen käyttämän energian osuus laitoksella tuotetusta energiasta laitokselle tulleen ja lähtevän lietteen määrä ja lietelaji rejektivesimäärä ja kuormitus jätevedenpuhdistamolle rejektivesien analyysitulokset syntyneet jätemäärät- ja jakeet kulutetun veden, energian ja kevyen polttoöljyn määrät laitoksen häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt, kestoaika ja syntyneet päästöt. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Poikkeustilanteita ja niiden vaikutuksia on pohdittu hankkeen YVA - selostuksessa. Ympäristöriskiä aiheuttavat poikkeus- ja onnettomuustilanteet on esitetty seuraavassa: Putkistovuodot. Ilmaan vapautuu puhdistamatonta voimakkaasti hajupitoista kaasua tai valmista biokaasua. Putkistorikko tai muu vuoto on varsin epätodennäköinen häiriö, mutta aiheutuva tilapäinen hajuhaitta saattaa olla huomattavan voimakas. Hajunpoistolaitteiston häiriöt. Hajukaasuja voidaan joutua päästämään ilmaan puhdistamattomina hajunpoistolaitteiston rikkoutuessa tai huoltokatkoksen aikana. Hajunpoistolaitteisto voidaan yleensä suunnitella kaksilinjaiseksi, mikä vähentää käytöstäpoistoaikaa olennaisesti, koska toinen linja voi normaalisti olla käytössä kun toista huolletaan. Metaanikaasuräjähdys. Biokaasulaitteistossa muodostuvan metaanikaasun räjähdys on mahdollinen, mutta hyvin epätodennäköinen. Laitteiston suunnittelussa ja käytössä huomioidaan asiaankuuluvan lainsäädännön vaatimukset sekä paras käytettävissä oleva tekniikka. Prosessin säädöllä ja hallinnalla varmistetaan, että metaanin ja ilman sekoitussuhde ei ole räjähdysvaarallisissa rajoissa. Vuosikymmeniäkin käytössä olleilla mädättämöillä ei ole tapahtunut räjähdyksiä. Mikäli räjähdys kuitenkin tapahtuisi, rajoittuisivat vahingot laitosalueelle. Kyseessä on siis laitoksen työntekijöihin kohdistuva työturvallisuusriski, ei väestötasoinen suuronnettomuuden vaara.

17 Lieterekan kaatuminen tai muu liikenneonnettomuus. Raakaa (tulossa Mussaloon) tai mädätettyä ja hygienisoitua lietettä (Mussalosta jatkokäsittelyyn) saattaa levitä maastoon aiheuttaen paikallisen hajuhaitan ja mahdollisesti paikallisen tilapäisen terveysriskin. Liikenneonnettomuuden todennäköisyys lieteautoille on vastaava kuin liikenneonnettomuuksien yleensäkin. Tulevaisuudessa liikennejärjestelyjen parantuessa onnettomuuden todennäköisyys pienenee nykyisestä. Prosessilaitteiston häiriötilanteissa saatetaan joutua turvautumaan tilapäisratkaisuihin. Tällöin voidaan joutua toimittamaan liete muulle laitokselle tai suoraan kompostointiin ilman biokaasutusta tai jotakin muuta käsittelyvaihetta. Tällöin normaalia voimakkaampi hajuhaitta kompostointialueelta on mahdollinen. Prosessilaitteisto on kaksilinjainen, joten koko laitteiston häiriötilanne on hyvin epätodennäköinen. Tavanomaisessa häiriötilanteessa voidaan prosessia ajaa vain ehjällä linjalla samalla, kun toinen linja on huollossa. Prosessihäiriöt. Erilaisten prosessihäiriöiden seurauksena voi syntyä normaalia huomattavasti enemmän hajuyhdisteitä usealla eri mekanismilla. Prosessihäiriö voi aiheutua säätö-, valvonta- tai ohjausautomaation virheistä, käyttäjän virheistä tai siitä, että prosessiin joutuu vääränlaista lietettä (esim. pitoisuudeltaan huomattavasti normaaleista poikkeava liete). Prosessihäiriöitä on tarkasteltu YVA -selostuksessa. Poikkeavanlaatuinen liete. Laitokselle otetaan vastaan vain puhdistamolietteitä sekä muita prosessiin soveltuvia lietteitä. Lähtökohtana on, että laitokselle vastaanotetut lietteet ovat laadultaan prosessiin soveltuvia. Mikäli epäillään tai todetaan esimerkiksi analyysinäyttein, että liete ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia, lietettä ei oteta vastaan tai se toimitetaan asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. 17 VAKUUS, 101 Kymen Vesi Oy hakee lisäksi lupaa ympäristönsuojelulain 101 mukaisesti siten, että ympäristölupapäätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Perusteena hakemiselle yhtiö esittää Mussalon jätevedenpuhdistamon lietteiden jatkokäsittelyn kiireellistä aikataulua, koska raakalietteen kompostointi Mussalossa tulee voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaisesti lopettaa toukokuussa LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Kotkan kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on lisäksi ilmoitettu Kymen Sanomat -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Kotkan kaupunginhallitukselta, Kotkan kaupungin ympäristönsuoje-

18 luviranomaiselta ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Kotkan kaupungin ympäristölautakunta on antanut hakemuksesta seuraavan lausunnon: Jätevesilietteen biokaasutus sekä biokaasun käyttö CHP -laitteistolla on vakiintunutta tekniikkaa, joka on ollut Suomessa käytössä useilla jätevedenpuhdistamoilla jo kymmeniä vuosia. Mädättämisen etuja ovat mm. kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, lietemäärän pienentyminen, hajuhaittojen pieneneminen, lisäksi syntyvän kaasun hyötykäytöllä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jätevesilietteen biokaasutus on Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman 2020 tavoitteiden mukaista. Toiminnan ympäristövaikutukset on selvitetty Mussalon lietteiden käsittelyn YVA -menettelyssä. Biokaasulaitos on suunniteltu sijoitettavaksi jätevedenpuhdistamon yhteyteen. Lähin asutus sijaitsee Ristiniemessä noin 200 metrin päässä. Asutukselle toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitat ovat ensisijaisesti hajuhaittoja. Hajupäästökohteet on hakemuksessa tunnistettu ja haittojen ennaltaehkäisy huomioitu laitoksen suunnittelussa. Normaalitilanteessa merkittävää hajuhaittaa ei esiintyne. Kokemukset muista laitoksista osoittavat hajuhaittaa syntyvän etenkin häiriötilanteissa. Laitoksen toimintavarmuuteen ja häiriötilanteiden hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hajukaasujen käsittelylle tulee olla riittävä varajärjestelmä käsittelylaitoksen mahdollisia häiriötilanteita varten, jotta puhdistamattomia hajukaasuja ei jouduta päästämään ilmaan. Laitoksen toimintahäiriöistä tulee ilmoittaa paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Muualta tuotavien lietteiden mahdolliset kuljetusten aikaiset hajuhaitat tulee ehkäistä. Laitoksen hajuhaittojen esiintymistä ympäristössä tulee seurata esim. kenttähavainnoin asiantuntijoista muodostetun havainnointiryhmän avulla. VTT on mm. tehnyt vastaavaa seurantatutkimusta Pääkaupunkiseudun jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksista (VTT tutkimusselostus 2008: YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä esiintyvän hajun kartoittaminen kenttähavainnoinnilla , loppuraportti). Laitoksella otetaan hakemuksen mukaan vastaan Mussalon jätevedenpuhdistamolla syntyvän lietteen lisäksi muualta tulevia puhdistamolietteitä sekä muita prosessiin soveltuvia lietteitä. Mikäli käsittelyyn tuodaan poikkeuksellisia liete-eriä, tulee ne hyväksyttää lupaviranomaisella ennakkoon. Käsittelyaika tulee pitää riittävän pitkänä, jotta lietteen käsittely ei jää kesken eikä lopputuote aiheuta hajuhaittoja jatkokäsittelyssä. Jätevedenpuhdistamolle johdettavan rejektiveden laadusta ei ole ennakkoon mitattua tietoa. Esikäsittely on esitetty toteutettavaksi tarvittaessa ennen puhdistamolle johtamista. Toiminnan käynnistyttyä tulee mahdollisimman pian selvittää jätevesien laatu ja tarve esikäsittelyyn sekä mahdolliset haittojen ennaltaehkäisytoimet ennen esikäsittelyn toteuttamista. Jätevesistä ei saa lähtökohtaisesti aiheutua haittaa missään vaiheessa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. 18

19 Mädätetyn lietteen kompostoitu lopputuote on yleensä käytetty viherrakentamisen tarpeisiin. Lopputuotteen sijoittaminen on osoittautunut joillain laitoksilla kysynnän vähäisyyden ja tukiaineen saantiongelmien vuoksi hankalaksi. Termisellä poltolla mm. paranevat lopputuotteen hyötykäyttömahdollisuudet ja hajuhaitat vähenevät. Laitoksen kehittämismahdollisuudet tulevaisuudessa tulee ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Kaikkiaan biokaasulaitoksen ympäristöluvassa tulee edellyttää korkeatasoista BAT -toteutusta ja prosessin hallintaa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa 2020 esitetyn mukaisesti. Hakemusta käsiteltiin Kotkan kaupunginhallituksessa edellä esitetyn lausunnon pohjalta. Kaupunginhallitus päätti antaa lausuntonaan ympäristölautakunnan esittämän lausunnon. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualueen hakemuksesta antamassa lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Hakemuksesta ei käy yksiselitteisesti selville, mikä on laitoksen kapasiteetti kuiva-aineena ja miltä puhdistamoilta, esim. teollisuudesta ja/tai yhdyskunnista, ulkopuoliset lietteet ovat peräisin. Lausunnonantajan mielestä kyseisten biokaasulaitoksen toiminnalle keskeisimpien tietojen eli laitoksen syötteiden tietojen tulee tarkentua laitoksen ympäristöluvassa. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman vuoteen 2020 painopistealueella "yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet" tavoitteena on vähentää lietteiden määrää ja parantaa laatua, lisätä ja kehittää lietteiden hyödyntämistä sekä lisätä lietteistä saatavien tuotteiden käyttöä. Suunnitelman määrällisenä tavoitteena on valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteen mukaisesti, että vuonna 2016 yhdyskuntalietteistä 100 % hyödynnetään joko maanparannuskäytössä tai energiana. Tavoite on saavutettavissa toimenpiteillä, kuten lisäämällä biokaasulaitosten määrää ja käsiteltyjen lietteiden lannoitevalmistekäyttöä. Näin ollen lausunnonantaja katsoo, että Kymen Vesi Oy:n suunnittelema biokaasulaitos tukee hyvin Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman toteutumista. Suunniteltu biokaasulaitos on Kymen Vesi Oy:n Mussalon jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyn YVA -selostuksessa vaihtoehto VE1 "Biokaasutus". VE1 vaihtoehdon vaikutukset 14 arviointikokonaisuudessa arvioitiin selostuksessa siten, että 11 kokonaisuudessa sen vaikutukset eivät olleet merkittäviä ja 3 kokonaisuudessa sen vaikutukset arvioitiin positiiviseksi. Hajuhaitan merkittävällä vähenemisellä vertailuvaihtoehtoon nähden on vaihtoehdolla VE1 arvioitu olevan myönteisiä haju-, sosiaalisia ja maankäytöllisiä vaikutuksia. Yhteysviranomaisen lausunnossa YVA -selostuksesta on todettu, että lähtökohtana vaikutusten arvioinnissa on ollut tilanne, jolloin Mussalon jätevedenpuhdistamon lietteet käsiteltiin kompostoimalla ne ilman esikäsittelyä avoaumoissa jätevedenpuhdistamon vieressä sijaitsevalla kompostointikentällä. Arviointitavan vuoksi kaikki selostuksen vaihtoehdot ovat näin ollen ympäristövaikutuksiltaan myönteisiä. Yhteysviranomainen muistuttaa- 19

20 kin lausunnossaan, että vaikka uudet lietteen käsittelyvaihtoehdot parantavat ympäristön tilaa, niin kaikista käsittelytoiminnoista voi aiheutua myös haitallisia vaikutuksia. Hakemuksen mukaan hajukaasujen käsittelystä huolimatta hajupäästöjä saattaa esiintyä erityisesti mahdollisissa häiriötilanteissa. Yhteysviranomainen on lausunnossaan YVA -selostuksesta korostanut, että lietteenkäsittelyn jatkosuunnittelussa on hajukaasujen torjunta tärkeää. Lausunnonantajan mielestä hajuhaittojen torjuminen on ensiarvoisen tärkeää kaikissa prosessivaiheissa mukaan lukien myös syötteiden ja mädätteen varastoinnit sekä niiden kuljetukset laitokselle ja laitokselta pois. Kymen Vesi Oy:n tulee hakemuksessa esittämänsä mukaisesti hyödyntää biokaasulaitoksensa jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tietoja ja kokemusta biokaasulaitoksien parhaista käytettävissä olevista tekniikoista ja menetelmistä ympäristöasioiden hallitsemiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. SUOMEN YMPÄRISTÖ sarjassa numerolla 24/2009 on julkaistu selvitys "Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä", jossa BAT -päätelmien pohjana on myös hyödynnetty EU-tasolla valmistellun jätteiden käsittelyn BAT -vertailuasiakirjan vuodelta 2006 päätelmiä. Biokaasun tuotannon paras käytettävissä oleva tekniikka on jaoteltu julkaisussa seuraavasti 7 ryhmään, mitkä kaikki kohdat on hakijan soveltuvin osin syytä ottaa jatkosuunnittelussaan huomioon: 1. yleiset käyttö- ja suunnitteluperiaatteet 2. syötteen laadun hallinta ja esikäsittely sekä varastointi 3. prosessinhallinta ja huolto 4. biokaasun käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 5. käsittelyjäännöksen jatkokäsittely loppusijoitusta varten 6. päästöt ilmaan ja vesiin 7. tarkkailu ja poikkeamat Kymen Vesi Oy:n ympäristölupahakemus on laadittu huolella ja siinä on suunniteltu biokaasulaitos prosessivaiheineen kuvattu pääosin kattavasti, mutta moni päästöjen kannalta keskeinen prosessivaihe on vasta alustavan suunnittelun asteella, kuten esim. ulkopuolisten lietteiden vastaanottoaseman hajupäästöjen keräily, hygienisointi, hajukaasujen käsittelymenetelmä, mädätteen jatkokäsittely ja rejektivesien käsittely. Näin ollen lausunnonantajan mielestä entisestään korostuu luvan hakijan mahdollisuus hyödyntää edellä kuvattua BAT -tietämystä. Ympäristölupahakemuksessa biokaasulaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma on esitetty hyvin alustavana. Lausunnonantajan mielestä hakemuksessa tulee olla riittävän yksityiskohtainen tarkkailuohjelma, johon mahdolliset tarvittavat muutokset voidaan tehdä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja toiminnanharjoittajan keskenään sopimalla tavalla ilman 46 :n menettelyä. Rejektivesien laatua on seurattava ainakin toiminnan alkuvaiheissa vähintään kerran kuukaudessa. Ilmapäästöjen ja niiden hajuvaikutusten seuranta tulee olla mukana tarkkailuohjelmassa. 20

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus hanna.lonngren@ymparisto.fi Pk-mallilupahanke Opas pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten

Lisätiedot

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Timo Heinonen marraskuu 2018 100 vuoden ratkaisu! Keskuspuhdistamo hanke: Sulkavuoren keskuspuhdistamo siirtoviemärit (paine

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Raholasta 4 kg/d Tammerkoskesta48 kg/d Keskuspuhdistamolta 15 kg/d (2024) Jätevedenpuhdistus tehostuu entisestään keskuspuhdistamon

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-ohjelman yleisötilaisuus 30.11.2016, Nokia YVA-OHJELMA Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen tekninen

Lisätiedot

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY 1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo.

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/2 Dnro ESAVI/233/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.3.2011 ASIA Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. LUVAN

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 13.5.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0199Y0187 114 No YS 660 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Vaikutukset luonnonolosuhteisiin Vaikutukset

Vaikutukset luonnonolosuhteisiin Vaikutukset VE louhintamäärä 985 m3ktr, luonnonolosuhteisiin Maa-ainesta otetaan nykyluvan luonnonvarojen mukaisesti -4 m3ktr. Vettä käyttöön käytetään kasteluun otettavasta maaainesmäärästä riippuen. Maa-aineista

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero.

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/3 Dnro ESAVI/400/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2011 ASIA Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. HAKIJA Antti ja Taru Välttilä Jaatilantie

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 06.10.2016 Sivu 1 / 1 1137/2013 11.01.00 88 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Ekokem-Palvelu Oy:n ympäristölupahakemus koskien Juvanmalmin jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan

Lisätiedot

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja

Lisätiedot

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 Etelä-Suomi 11.12.2013 Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus PL 43 21101 NAANTALI!/. C:'.?('. ()(/ Viite Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen/

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Päätös. Nro 23/2010/2 Dnro ESAVI/323/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Nro 23/2010/2 Dnro ESAVI/323/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 23/2010/2 Dnro ESAVI/323/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2010 ASIA Sunilan ja Mussalon jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvassa jätevesien lopettamiselle Sunilan puhdistamolta

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ^s^ss^^1 '""-'"KfcUfSTFiAn O 5. 6)5\ 20U Dnro/Dnr ^-_o2^^/^ Tehtäväluokka // Uppgiftsklass" '-' YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Nobina Finland South Oy Herttoniemen linja-autovarikko 5.5.2014 y Nobina (Viranomainen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen 1(6) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1.

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 376/11.01.00/2014 29 Espoon kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Anodisointi Janster Oy:n pintakäsittelylaitoksen

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 238/11.01.00/2012 14 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnan muuttamista ja lupamääräysten

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

Kainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh

Kainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun Ympäristökeskus PÄÄTÖS PL 115 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 87101 Kajaani Dnro: 1297Y0008-121 puh. 08-61631 ASIA Päätös hakemuksesta, joka koskee

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Lausunto Ekokem Oyj:n ympäristölupahakemuksesta; jätteiden esikäsittelylaitos

Lausunto Ekokem Oyj:n ympäristölupahakemuksesta; jätteiden esikäsittelylaitos Lausunto Ekokem Oyj:n ympäristölupahakemuksesta; jätteiden esikäsittelylaitos Tekla 10.3.2015 83 Vesijoht 25.3.2015 47 Ympla 26.3.2015 45 Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Riihimäen kaupungin lausuntoa

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Jätevesilietteen mädätyslaitos Topinojan lietteenkäsittelyalue Pitkäsaarenkuja, Turku

Jätevesilietteen mädätyslaitos Topinojan lietteenkäsittelyalue Pitkäsaarenkuja, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 29/2010/2 Dnro ESAVI/484/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukainen ympäristölupahakemus Biovakka Suomi Oy:n Topinojan jätevesilietteiden

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 34/2014/1 Dnro ESAVI/39/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA Päätös FinnHEMS Oy:n Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin tankkauspaikan toimintaa koskevan

Lisätiedot

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

BCDE Group Waste Management Ltd Oy Sinikellonpolku Vantaa

BCDE Group Waste Management Ltd Oy Sinikellonpolku Vantaa Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2011/2 Dnro ESAVI/708/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA BCDE Group Waste Management Ltd Oy:n biologisen hapetuslaitoksen ympäristölupapäätöksen määräysten tarkistamista

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Päätös Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Dnro ESAVI/192/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA Köyliön kunnan hakemus Kepolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi, Köyliö.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 107 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Vesienhoidon TPO Teollisuus Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan

Lisätiedot

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen

Lisätiedot

Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa

Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa Vesihuoltopäivät 2017 Ingrid Nobre, Surendra Pradhan ja Anna Mikola Haaste fosforin ja typen talteenottoon Fosforivarannot

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 7 a)

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 7 a) Etelä-Suomi Päätös Nro 126/2011/1 Dnro ESAVI/199/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2011 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Hyypiämäen kalkkikivikaivoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 23.8.2004 Kokouspvm 19.8.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki.

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki. Päätös Etelä-Suomi Nro 169/2013/1 Dnro ESAVI/170/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki. LAITOS Auto-pläkkärit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (5) 415 Lausunto Helsingin Energian Munkkisaaren huippu- ja varalämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan muuttamisesta HEL 2014-002841

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Puhelinnumerot 00280. Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet 450

Puhelinnumerot 00280. Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet 450 HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6) Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 115 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13a kohta

Ympäristönsuojelulain 115 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13a kohta Etelä-Suomi Päätös Nro 42/2011/2 Dnro ESAVI/126/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011 ASIA Jokioisten kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksessä nro 18/2010/2 puhdistamon tehostamista

Lisätiedot

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki MÄDÄTEPÄIVÄ PORI 28.11.2018 Biokaasulaitokset Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki 2 1.Laitoksen rakenne meillä ja muualla, onko eroa 2.Laitostyypit 3.Laitoksen vaikutus lopputuotteeseen 4.Viranomaistahot,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

D toiminnan olennainen muuttaminen (YSL 29 ) D luvan muuttaminen (YSL 89 ) D direktiivilaitoksen luvan tarkistaminen (YSL 81 ) D muu syy, mikä?

D toiminnan olennainen muuttaminen (YSL 29 ) D luvan muuttaminen (YSL 89 ) D direktiivilaitoksen luvan tarkistaminen (YSL 81 ) D muu syy, mikä? YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen Diaarimerkintä täyttää) Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUV AN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Loimaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen

Lisätiedot

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila. Etelä-Suomi Päätös Nro 60/2011/1 Dnro ESAVI/119/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 ASIA Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö 103 402-45-1)

Lisätiedot

Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto, 113, Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto, 5,

Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto, 113, Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto, 5, Tampere Ote pöytäkirjasta 13/2017 1 (7), 113,, 5, 17.01.2017 113 Lausunto Nokian Koukkujärven bioratkaisu -hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta TRE:8096/11.03.00/2016,, 113 Valmistelija

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018

ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Suodatus 8 % Muu 6 % Lietteen kuivauksen energiankulutus muodostuu kuivauslaitteiston pumppausjärjestelmän

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 586 05.09.2006 3 Ymp 10193-2006 (235) Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy Ympkaalk 586 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto 25.8.2006/Fredrik

Lisätiedot

Päätös. Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Päätös Etelä-Suomi Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Ekokem- Palvelu Oy:n Keltakankaan pilaantuneiden

Lisätiedot