POLVIJÄRVEN KUNTA KUOREVAARANTIEN ALUEEN VESIHUOLTO TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

Transkriptio

1 POLVIJÄRVEN KUNTA KUOREVAARANTIEN ALUEEN VESIHUOLTO TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

2 Sisältö 1. YLEISTÄ Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Päätoteuttaja Työsuojelusäädöksiä Työsuojeluorganisaatio ja katselmukset Yleisiä ohjeita Luvat ja luvanvaraiset työt RAKENNUSKOHTEEN TYÖTURVALLISUUS Yleistä Maankaivu ja kaivannon tuenta Louhinta- ja räjäytystyöt Sähköistys ja valaistus Työmaaliikenne ja -alue Työmenetelmät Koneiden ja laitteiden käyttö Nostotyöt ja siirrot Henkilöstösuojaimet Henkilöstötilat Ensiapuvalmius... 8

3 TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja on tarkoitettu liitettäväksi urakkasopimusasiakirjoihin urakkaohjelman liitteeksi. Tämä asiakirja täydentää urakkaohjelmaa ja teknisiä työselityksiä. Tämä turvallisuusasiakirja on rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA ) 205/ mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua sekä toteuttamista varten laadittu asiakirja. Asiakirjan tarkoituksena on tunnistaa rakennushankkeeseen liittyvät turvallisuustekijät, jotta ne tulevat huomioitua työn toteutuksessa sekä asettaa vaatimuksia työturvallisuusasioissa työn toteuttajalle. Asiakirjaa noudatetaan kaikissa tilaajan ja urakoitsijan välisissä rakentamiseen liittyvissä toimeksiannoissa. Kunkin rakennuskohteen turvallisuudessa noudatetaan rakennustyöturvallisuudesta annettuja säädöksiä ja ohjeita. Turvallisuuden varmistaminen tulee ottaa huomioon sekä suunnittelu-, sopimus- että rakentamisvaiheessa. Päätoteuttajan on otettava huomioon työturvallisuuslain 2002/738 ja työturvallisuusasetuksen 205/2009 ja niihin liittyvien valtioneuvoston päätösten vaatimukset. Rakennuttaja nimeää VNA 205/ luvun 5 edellyttämänä turvallisuuskoordinaattorin rakennushankkeeseen. Päätoteuttajan on työssään otettava huomioon valtioneuvoston asetuksen 205/2009 vaatimusten pohjalta laadittu turvallisuusasiakirja. Tätä asiakirjaa täydennetään työkohtaisella turvallisuussuunnitelmalla. Turvallisuussuunnitelma tehdään lomakkeelle L Päätoteuttaja Maanrakennusurakoitsija toimii kohteen päätoteuttajana. Päätoteuttajan tehtävistä huolehtivalla on oltava riittävä pätevyys ja asiantuntemus huolehtia päätoteuttajalle säädetyistä työturvallisuustehtävistä ottaen huomioon rakennushankkeen olosuhteet, ominaisuudet ja muut rakennustyön turvallisuuteen vaikuttavat tekijät sekä tosiasialliset toimivaltuudet huolehtia päätoteuttajalle säädetyistä velvoitteista.

4 Päätoteuttaja vastaa kaikkien urakoitsijoiden töiden yhteensovittamisesta. Päätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalle ennen työn alkua rakennustöiden työturvallisuutta koskevat suunnitelmat. Päätoteuttaja vastaa, että jokainen omaan tai sivu- ja aliurakoitsijan henkilöstöön kuuluva on perehdytetty työmaan turvallisuusohjeisiin ennen heidän tuloaan työmaalle. Sivu- ja aliurakoitsijat ovat velvollisia noudattamaan päätoteuttajan antamia ohjeita töiden järjestelyistä ja osallistumaan päätoteuttajan järjestämään opastukseen ja työmaan turvallisuusohjeisiin perehdyttämiseen. Päätoteuttaja on velvollinen suorittamaan viikoittain työturvallisuusmittauksen MVR-mittari 2010 mukaan. Päätoteuttaja ilmoittaa mittauksien tulokset omassa työvaiheilmoituksessaan, pöytäkirjan kopio tallennetaan työmaapäiväkirjan yhteyteen. Mittausten tuloksia ja muita työturvallisuuteen liittyviä havaintoja seurataan työmaakokouksissa. MVR-mittausten tavoitetaso kaikilla osa-alueilla on vähintään 95 %. Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan työmaata koskevia velvollisuuksia. 1.3 Työsuojelusäädöksiä Rakennuskohteessa on noudatettava työturvallisuudesta annettuja lakeja (VNA 205/2009) ja määräyksiä, jotka tulee olla nähtävillä työmaalla. Rakennustyön turvallisuusmääräykset selityksineen (Rakennusalan Kustantajat RAK 1994) kirjan sisältämät turvallisuusmääräykset tulee myös olla esillä työmaalla. Työmaan johtovelvollisuuksista vastaava päätoteuttaja vastaa siitä, että jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Tunnisteesta on käytävä ilmi, onko työmaalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja sekä tunnisteessa tulee olla työnantajan nimi ja henkilökohtainen veronumero. 1.4 Työsuojeluorganisaatio ja katselmukset Työsuojelun piiriin kuuluvassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa työnantajien ja työntekijöiden sekä eri urakoitsijoiden kesken noudatetaan lakia työsuojelun valvonnasta 44/2006 ja asetusta työsuojelun valvonnasta 954/73 muutoksineen. Lisäksi noudatetaan, mitä työehtosopimuksessa (TES) on sanottu. Ennen työmaan alkua on tehtävä työmaan käyttöönottotarkastus, joka on uusittava, kun työmaan tilanne oleellisesti muuttuu. Kun työmaalle tulee uusia koneita tai laitteita, on niistä tehtävä käyttöönottotarkastus käyttäen siihen tarkoitettua lomaketta. Päätoteuttaja vastaa työmaan hallintojärjestelyistä. Päätoteuttaja vastaa myös työmaan turvallisuusseurannasta ja antaa siitä raportin valvojalle. Turvallisuusseurantana on työn aikana kerran viikossa tehtävä kunnossapitotarkastus. Kunnossapitotarkastuksessa on tarkastettava VNA 4. luvun 16 :ssä

5 mainitut seikat, käyttäen siihen tarkoitettua lomaketta. Tarkastukset tekee työmaan vastuuhenkilö mukanaan työntekijöiden edustaja. Päätoteuttajan sekä ali- tai sivu-urakoitsijan on seurattava työsuojelutasoa työsuojeluindeksillä. Päätoteuttajan on pidettävä yllä luetteloa osuudellaan toimivista työnantajista yhteystietoineen ja vastuuhenkilöineen. Merkittävimmistä lisäurakoista pyydetään urakoitsijalta työsuunnitelmat, jotka rakennuttaja hyväksyy. 1.5 Yleisiä ohjeita Kunkin urakoitsijan on osaltaan hoidettava portaat, kulkusillat, käytävät ja lattia siten, että niissä ei ole putoamis-, liukastumis- tai kompastumis-vaaraa. Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloihin on kielletty ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukäteen valvojan kanssa. Työmaa on pidettävä järjestyksessä ja siistinä. Työalueelle kertyneet jätteet ja muu tarpeeton tavara on välittömästi siirrettävä niille osoitettuihin paikkoihin. Kunkin aliurakoitsijan on siivottava ja kuljetettava rakennus- ja pakkausjätteensä päivittäin pääurakoitsijan osoittamaan paikkaan, josta pääurakoitsija huolehtii niiden säännöllisestä poistamisesta työmaa-alueelta. Päätoteuttaja vastaa, että puhtaanapito on säännöllistä ja että työvälineet ja menetelmät ovat asianmukaisia. 1.6 Luvat ja luvanvaraiset työt Päätoteuttajan on huolehdittava, että työmaalla toimivilla henkilöillä on asianmukaiset luvat ja käytännön kokemus sähkö-, hitsaus-, tuli- ja räjäytystöissä. 2. RAKENNUSKOHTEEN TYÖTURVALLISUUS 2.1 Yleistä Rakennuskohteen työturvallisuudessa on huomioitava mm. seuraavaa: kaivutyöt, louhinta- ja räjäytystyöt, sähköistys ja valaistus, sähköpylväiden asennus, hitsaustyöt, työmaaliikenne, työmenetelmät, koneiden ja laitteiden käyttö, nostotyöt ja siirrot, henkilöstösuojaimet, henkilöstötilat, ensiapuvalmius

6 2.2 Maankaivu ja kaivannon tuenta Tukemattoman kaivannon kaivuluiskan on oltava niin loiva, ettei sortumia pääse tapahtumaan (RIL Putkikaivanto-ohje ja työsuojeluhallinnon julkaisu: Kapeat kaivannot. Yläreuna tulee pitää vapaana esineistä, jotka voivat vähäisen maan sortumisen tai muusta syystä joutua luiskaan ja vieriä kaivantoon. Ajoneuvoliikenne on kielletty aivan kaivantoluiskan yläreunassa. Urakoitsijan on harkittava, milloin kaivanto on tuettava. Tuettu kaivanto tehdään esimerkiksi seuraavalla menetelmällä: Alkukaivanto noin metrin syvyyteen maanpinnasta kaivetaan loivin luiskin. Loppuosa kaivannosta tuetaan tuentaelementein ja kuivanapito toteutetaan alentamalla pohjaveden pintaa pumppauskuopista pumppaamalla. Tehtäessä putkitöitä mahdollisten nykyisten rakenteiden alla, asennetaan tuenta, jolla estetään maiden siirtyminen kaivantoon. Erityistä varovaisuutta on noudatettava työskenneltäessä sähkölinjojen alla sekä vanhojen kaivantojen päällä tai lähialueella. Sähkölinjojen läheisyydessä on noudatettava linjan omistajan määräyksiä ja ohjeita. Kaivinkoneessa on käytettävä aina tarvittaessa nostokorkeuden rajoitinta. 2.3 Louhinta- ja räjäytystyöt Ennen työn aloittamista on urakoitsijan esitettävä panostusoikeutensa ja tehtävä räjäytystyön yleissuunnitelma sekä poistumis- ja pelastussuunnitelma räjäytys työmaalle. Täkkäyksenä käytetään kumimattoja tai maatäkkäystä. Jokaisesta kentästä on tehtävä panostustyökaavio. Louhittaessa rakennusten läheisyydessä on tiedotettava riittävästi asukkaita alueella tehtävistä louhintatöistä. Teiden läheisyydessä louhittaessa on otettava huomioon liikennejärjestelyt räjäytyksen aikana. Työmaalla ei saa varastoida räjähdysaineita lukuun ottamatta päivittäistä tarvetta. Räjäytystöissä on noudatettava valtioneuvoston asetusta VNA 644/2011 räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeista sekä vesi- ja ympäristöhallinnon ohjetta louhintatöistä. 2.4 Sähköistys ja valaistus Siellä, missä sähköä ei ole saatavissa, on pimeän aikana käytettävä tarpeellista työkoneen valaistusta tai mukana kuljetettavaa valaistusvälinettä. Työmaakeskuksista sähköä siirrettäessä jatkojohtimilla ne on sijoitettava siten, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle. Viallisia johtoja ei saa käyttää. Jatkoliitokset on sijoitettava näkyvälle paikalle ja suojattava kosteudelta (VNA 205; 15. luku ). Rakennuskohteeseen tulee nimetä työmaan sähkötöiden turvallisuudesta vastaava henkilö. Päätoteuttajan tulee laatia työmaan työnaikainen sähköistyssuunnitelma. Osana sähköistyssuunnitelmaa tulee olla sähkötöiden turvallisuusohjeet, jotka jaetaan kaikille työmaalla työskenteleville. Sähkön saa ottaa vain vikavirtasuojilla varustetuista ao. määräykset täyttävistä keskuksista ja jakelu on hoidettava siten, että kaapelit eivät kulje lattioilla tai maata pitkin.

7 Päätoteuttajan vastaa siitä, että sähkötilat ovat lukittuja siitä hetkestä lähtien kun laitteistoihin on kytketty jännite. Sähköurakoitsija vastaa keskeneräisten jännitteisten laitteistojen turvakilvistä. Sähkölaitteille tulee suorittaa asianmukaiset käyttöönottotarkastukset ja määräaikaistarkastukset. Kaikkien sähköasennusten on täytettävä sähköturvallisuusmääräykset. Sähköalaa koskevat tekniset ja sähköturvallisuutta koskevat määräykset on esitetty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksissä sekä sähköturvallisuuslaissa ( /410) ja asetuksessa ( /498). Lisäksi rakennushankkeessa tulee noudattaa Turvatekniikan keskuksen ylläpitämän turvallisuusluettelon (TUKESohje S10) standardeja. Kaikilta sähköalan töitä suorittavilta vaaditaan voimassa oleva sähkötyöturvallisuuskortti. Kaikki kiinteät ja puolikiinteät sähköliitännät saa tehdä ja niistä vastata ainoastaan ao. auktorisoidut asennusoikeudet omaava sähköurakoitsija Ennen kaikkia purkutöitä tulee varmistaa ko. alueella olevien asennusten jännitteettömyys. Purkutöissä on huolehdittava siitä, että käytössä olevien tai käyttöön jäävien asennusten käyttöturvallisuus tai määräystenmukaisuus ei purkutöiden aikana heikkene. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työalueiden läpi mahdollisesti meneviin jännitteellisiin asennuksiin ja ne on sähköurakoitsijan selkeästi merkittävä varoitusmerkinnöin ja niihin on asennettava tarvittaessa kosketussuojaukset. 2.5 Työmaaliikenne ja -alue Työmaaliikenne on järjestettävä siten, ettei siitä ole vaaraa muille alueella liikkujille. Työkohteen sijaitessa yleisen tien vaikutusalueella on urakoitsijan tehtävä liikennesuunnitelma ennen työn alkua, joka on hyväksytettävä tienpitäjällä. Myös alemman luokan teillä on käytettävä tarpeellisia liikenteen ohjausjärjestelyjä. Avonaiset kaivannot ja muut vaaralliset paikat tulee merkata hyvin puomeilla, liikennemerkeillä sekä nauhoilla, jotta alueella liikkuvat kulkuneuvot ja ihmiset eivät putoaisi niihin. Merkintöjen tulee näkyä myös pimeän aikana. Urakoitsijan henkilöstöllä on oltava asian edellyttämä Tieturva koulutus. Päätoteuttajan työmaakäyttöön ottamalle työmaa-alueelle päätoteuttajan on pystytettävä kustannuksellaan viranomaisten vaatimusten mukainen työmaa-aita työntekijöiden työturvallisuuden ja ohikulkijoiden turvallisuuden kannalta tarpeellisiin kohtiin. Työmaan aitaamisessa on otettava huomioon rakennustyön luonne, työmaan sijainti ja muut työmaaympäristön aiheuttamat lähtökohdat. Käytössä olevista kulkuaukoista ja porteista on huolehdittava siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle. 2.6 Työmenetelmät Työmenetelminä on käytettävä yleisesti vastaavissa töissä aikaisemmin hyväksi todettuja työmenetelmiä sekä ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Uudet työntekijät on ennen työhön ryhtymistä

8 perehdytettävä työpaikkaansa sekä annettava riittävästi työn opastusta (työsuojeluhallitus: Työntekijöiden perehdyttäminen, opetus ja ohjaus). 2.7 Koneiden ja laitteiden käyttö Koneita ja laitteita käytettäessä on huomioitava niiden soveltuvuus kulloiseenkin työhön. Käyttäjien on oltava ammattitaitoisia ja perehtyneitä koneiden ja laitteiden toimintaan, käyttötarkoitukseen ja turvallisuusohjeisiin (VNA 5. luku 19 ; 7. luku 35 ). 2.8 Nostotyöt ja siirrot Nostotöihin on käytettävä siihen soveltuvaa nostokalustoa. Nostoapuvälineet on oltava kunnossa ja asianmukaiset ja niissä on oltava tarpeelliset merkinnät nimelliskuormasta. Siirrot on tehtävä asianmukaisella kalustolla varovaisuutta noudattaen. Nostotöissä on huomioitava sähkölinjojen sijainti sekä noudatettava linjan omistajan ohjeita (VNA 5. luku :t). 2.9 Henkilöstösuojaimet Työmaalla on käytettävä aina henkilösuojaimia mm. kypärä, silmä- ja kuulosuojaus, varoitusvaate, turvajalkineet. Työskenneltäessä tie- ja katualueella tai muilla liikenteeseen käytetyillä alueilla, on käytettävä suojavaatteita tai varusteita, joissa on selvästi erottuvia värejä. Jos työ tehdään pimeässä tai hämärässä, varusteissa on oltava heijastavaa materiaalia (VNA 13. luku 71 ). Henkilönsuojainten on oltava CE-merkittyjä ja täytettävä suojaimia koskevat Henkilönsuojaindirektiivin 89/686/EEC vaatimukset. Direktiivi määrittelee oleelliset terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset henkilönsuojaimille Henkilöstötilat Päätoteuttajan on järjestettävä asianmukaiset henkilöstötilat koskien alistettua sähköurakkaa Ensiapuvalmius Ks. VNA 205/ Päätoteuttajan tulee huolehtia, että työmaan henkilöstön käytössä on asianmukaiset ensiapuvarusteet sekä ensiapukoulutuksen saanut henkilö. Päätoteuttaja on velvollinen kertomaan työntekijöille perehdyttämistilaisuudessa, missä ensiaputarvikkeet sijaitsevat ja kuka on työmaalla ensiapukoulutuksen saanut henkilö. Päätoteuttajan tulee tarvittaessa ylläpitää ja täydentää ensiapuvarustusta, mikäli varustus on vaillinainen, vanhentunutta tai kohteessa tehdään erityisvarustuksen vaatimia erikoistöitä. Vakavan tapaturman sattuessa on otettava välittömästi yhteyttä yleiseen hätänumeroon. Vakavasta tapaturmasta (ruumiinvamma) on ilmoitettava välittömästi työsuojelupiirille sekä poliisille. SAVO-KARJALAN VESI- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU OY