Oriveden kaupungin laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oriveden kaupungin laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016"

Transkriptio

1 Oriveden kaupungin laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Khall , 73 Kvalt

2 Sisällysluettelo Kertomuksen vastuutaho ja laatija... 4 Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Väestön yleinen hyvinvointi ja ympäristönäkökulmat Väestö Asuminen Asumisturvallisuutta lisäävät palvelut ja asumispalvelut Turvallisuus Terveellinen ja turvallinen ympäristö Esteettömyys Liikkuminen Terveysliikunta Ravitsemus Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Yhteenveto ja arviointi päättyneestä valtuustokaudesta Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kaupunkistrategia Talous Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Valtakunnantason strategioita, ohjelmia ja suunnitelmia Valtakunnallisia toimintaohjelmia Pirkanmaan alueelliset strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat Oriveden kaupungin omat strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkaneelle valtuustokaudella... 52

3 6.1 Asuminen, ympäristö ja turvallisuus Saavutettavat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yhteisöllisyyden lisääminen, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus Hyvinvointiviestinnän edistäminen Hyvinvointityön rakenteiden vahvistaminen Orivedellä Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen LIITTEET: Oriveden kaupungin hyvinvointi-indikaattorit

4 Terveydenhuoltolaki (1326/ ) on asettanut kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä velvoitteita. Yksi näistä velvoitteista on hyvinvointikertomuksen valmisteleminen kerran valtuustokaudessa sekä hyvinvoinnin vuosittainen raportointi valtuustolle (1326/2010, Luku 2 12). Hyvinvointikertomus on kaupunginvaltuuston hyväksymä työväline; julkinen asiakirja. Hyvinvointikertomus kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista ja päätöksentekoa. Kertomus nostaa esiin poikkihallinnolliset hyvinvoinnin taustatekijät, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Se auttaa kaupunkiorganisaatiota vastaamaan uuden terveydenhuoltolain velvoitteisiin. Oriveden kaupungin hallintosäännön mukaan kaupungin hyvinvointikoordinaattorina toimii alkaen suunnittelupäällikkö. Pirkanmaan alueellista hyvinvointikertomusta on käsitelty Oriveden kaupungin SoTe -jaostossa Oriveden kaupungin hyvinvointikertomus on laadittu tämän alueellisen hyvinvointikertomuksen pohjalta ja Pohjois-Suomen Kaste ohjelman tuella. Oriveden kaupungin johtoryhmä Oriveden kaupungin hyvinvointiryhmänä toiminnan aloitti kaupungin johtoryhmä. Johtoryhmä on käsitellyt hyvinvointiasioita kokouksissaan. Johtoryhmä päätti kokouksessaan hyvinvointityöryhmän kokoonpanon muutoksista, jotta sähköisen hyvinvointikertomuksen laadintaa saadaan joudutettua. Johtoryhmä käsitteli hyvinvointi asioita aktiivisesti ja omalta osaltaan osallistui sähköisen hyvinvointikertomuksen laadintaan sen eri vaiheissa. Hyvinvointikoordinaattorina Orivedellä toimii sosiaali- ja terveysjohtaja, jonka virka muuttui alkaen suunnittelupäälliköksi sotepalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä Tampere-Orivesi Sote -yhteistoiminta-alueen isäntäkunnalle, Tampereen kaupungille. Hyvinvointikoordinaattori on Oriveden kaupungin johtoryhmän jäsen. Hyvinvointityöryhmän jäsenet (hyvinvointikertomuksen laatijat) 2013 sosiaali- ja terveysjohtaja (hyvinvointikoordinaattori), työryhmän pj. palvelualuejohtaja ( saakka) liikuntapäällikkö, varalla vapaa-aikaohjaaja varhaiskasvatuksen johtaja, varalla kasvatus- ja opetusjohtaja koulukuraattori, varalla opinto-ohjaaja terveydenhuollon (yt -alue) edustaja ja vara kiinteistöpäällikkö, varalla kunnallistekniikan päällikkö Hyvinvointityöryhmän jäseninä hyvinvointikertomusta ovat olleet vuonna 2013 laatimassa; vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Leila Rutanen vs. palvelualuejohtaja Terhi Kallonen (aj ) ma. kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Vanhanen koulukuraattori Katariina Ronkonen vs. liikuntapäällikkö Terhi Kallio terveydenhoitaja Virpi Viljanen

5 varhaiskasvatuksen johtaja Jussi Lintunen ja asiantuntijajäsenenä työllisyyspalvelujen päällikkö Kirsi Onnela Hyvinvointityöryhmän jäseninä hyvinvointikertomusta ovat olleet vuonna 2014 laatimassa; vs. suunnittelupäällikkö Leila Rutanen ma. kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Vanhanen koulukuraattori Katariina Ronkonen vs. liikuntapäällikkö Terhi Kallio työllisyyspalvelujen päällikkö Kirsi Onnela varhaiskasvatuksen johtaja Jussi Lintunen erikoissuunnittelija Terhi Kallonen ( alk. Tampere YT) perheneuvoja Irma Koskela ( alk. Tampere YT) terveydenhoitaja Virpi Viljanen ( alk. Tampere YT) Indikaattoreiden ja vertailukuntien (tahojen) hyväksyminen Tämä hyvinvointikertomus on ensimmäinen Oriveden kaupungissa laadittu. Oriveden kaupungin Sote -jaosto on hyväksynyt hyvinvointikertomukseen mukaan otettavat indikaattorit sekä vertailtavat kunnat ja alueet kokouksessaan Sote-jaosto Viljanen Risto, pj. Hjerppe Ilkka, varapj. Koskela Irma, jäsen Jokipolvi Marjatta, varajäsen Tuhkanen Pekka, jäsen Nikkilä Päivi, jäsen Reini Ulla, jäsen Muut kokouksen osallistujat : Lilja Marjatta, talouspäällikkö Tuija Peurala, esittelijä Leila Rutanen, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Viljanen Jussi, KH pj. Hyvinvointikertomuksen laadinnan seuranta Hyvinvointikertomuksen laadintaan osallistui kaupungin johtoryhmä, hyvinvointityöryhmä, Sote - jaosto sekä vanhus- ja vammaisneuvosto. Neuvostolle ja Sote -jaostolle esitettiin säännöllisin väliajoin tilannekatsaus kertomuksen laadinnan etenemisestä sekä pyydettiin evästystä laajan hyvinvointikertomuksen laadintaan. Hyvinvointi-ilta, kuntalaisten ja yhteistyötahojen kuuleminen Hyvinvointi on laaja ja moniulotteinen käsite. Pohjimmiltaan hyvinvointikäsite on subjektiivinen ja se rakentuu ulkoisista hyvinvoinnin edellytyksistä sekä kokemuksellisista elementeistä. Käsitteen yksiselitteinen määrittäminen on vaikeaa, ja sen mittaaminen on monin tavoin haasteellista. Hyvinvointia ei voida kuvata yksittäisillä tunnusluvuilla. Sen sijaan on pyrittävä löytämään useampia hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittaamisen indikaattoreita. Hyvinvointi merkitsee ihmisille eri asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Oriveden kaupungin hyvinvointikertomuksessa hyvinvointia tarkastellaan eri elämänvaiheiden kautta. Hyvinvointi

6 kuvataan yleisesti terveyden ja sosiaalisten osatekijöiden summaksi. Hyvinvointia syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisen toiminnan tuloksena. Hyvinvointi on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössä. Hyvinvointifoorumi on kaksi kertaa vuodessa (helmikuu/maaliskuu ja syys- /lokakuu) hyvinvointityöryhmän koolle kutsuma kuntalais- ja yhteistyöfoorumi, avoin tilaisuus, jonne kaikki ovat tervetulleita. Tilaisuuksista saatua palautetta on hyödynnetty hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Ensimmäinen hyvinvointi-ilta pidettiin Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 44 kuntalaista. Tilaisuudessa käsiteltiin ikäryhmittäisiä hyvinvointi-indikaattoreiden tuloksia ja kuultiin osallistujien näkemyksiä kunnan hyvinvoinnintilasta sekä kehittämistoimenpiteiden tarpeista ja toiveista. Toinen hyvinvointiiltapäivä pidettiin Tilaisuudessa kuultiin osallistujien mielipiteitä valmisteilla olleen hyvinvointikertomuksen painopistealueista, tavoitteista, toimenpide-ehdotuksista ja valituista seurantamittareista. Hyvinvointifoorumi on kaksi kertaa vuodessa (helmikuu/maaliskuu ja syys- /lokakuu) hyvinvointityöryhmän koolle kutsuma kuntalais- ja yhteistyöfoorumi, avoin tilaisuus, jonne kaikki ovat tervetulleita. Tilaisuuksista saatua palautetta on hyödynnetty hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Jotta päättäjien ymmärrystä paikallisista olosuhteista sekä paikallisiin tarpeisiin perustuvista terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista sekä toimenpide tarpeista saadaan parannettua, tulee eri toimijoiden välistä yhteistyötä suunnitelmallisesti lisätä tulevina vuosina. Vastuutahona hyvinvointikoordinaattorin ja hyvinvointityöryhmän tulee ottaa entistä aktiivisempirooli eri hallintokuntien, Sote -jaoston, vanhus- ja vammaisneuvoston, kuntalaisten, kolmannen sektorin, yrittäjien sekä muiden toimijoiden säännöllisen vuoropuhelun ylläpitämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä. Terveydenhuoltolaki määrittelee, että kunnan tehtävä on tarjota kaikille asukkailleen yhtäläiset edellytykset terveeseen elämään. Terveydenhuoltolaki painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittämistä. Johtamiskäytäntöjen tulee kattaa koko kuntaorganisaatio ja mahdollistaa yhteistyö myös kunnan ulkopuolisten toimijoiden ja alueellisten organisaatioiden, kuten yhteistoiminta-alueen kanssa. Tavoite on, että kaikki toimijat pyrkivät yhdessä vaikuttamaan terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiin. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan yhä enemmän tietoa väestöstä ja niistä aiheista, joihin voidaan vaikuttaa päätöksenteolla ja palveluilla. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, joka lisää terveyttä ja toimintakykyä sekä vähentää terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Se on suunnitelmallista terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiin, kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen vaikuttamista. Väestön hyvinvoinnin tilaa kuvaavaa tietoa on olemassa runsaasti. Käytettävissä oleva tieto on kuitenkin varastoitu yhteiskunnassamme hajanaisesti, joten tietoa joudutaan keräämään monista valtakunnallisista ja paikallisista tietolähteistä. Kokonaiskuvan saaminen Oriveden kaupungin asukkaiden hyvinvointitilanteesta on ollut vaativa tehtävä. Kuntalaisten hyvinvoinnintilanne on moniulotteinen ja moniarvoinen sekä hyvinvointia kuvaavat indikaattorit ovat moniselitteisiä. Hyvinvointi-indikaattorien tulosten tulkinnat pitävät sisällään paikallisia selityksiä ja toimintakäytännöistä johtuvia eroavuuksia.

7 Hyvinvointitietoa tulee tuottaa myös paikallisesti (kysely-, haastattelu- ja terveystutkimusten avulla), sillä vain pieni osa tarvittavista tiedoista saadaan riittävän yksityiskohtaisina valtakunnallisista rekistereistä. Valtakunnallisten ja paikallisten hyvinvointimittareiden rinnalle tarvitaan myös ajankohtaista kokemuksellista tietoa hyvinvoinnista. Tätä tietoa Orivedellä kerätään Hyvinvointi-illoissa ja muissa kuntalaisfoorumeissa eri hallintokuntien teettämillä omilla kyselyillä. Monista läheteistä kerättyä, hyvinvointikertomukseen koottua tietoa hyvinvointiindikaattoreista tuodaan jatkossa yhteiseen keskusteluun jo kuntapalveluiden suunnitteluvaiheessa. Tämä hyvinvointikertomus on Orivedellä laatuaan ensimmäinen. Aiemmin hyvinvointitietoa on raportoitu Orivedellä ikä- tai teemaryhmittäisten ohjelmien ja suunnitelmien kautta, kuten ikäohjelmassa sekä lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Hyvinvointikertomuksen laadinnassa on hyödynnetty valtakunnallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritietoja, jotka on poimittu julkisista tilastolähteistä kuten Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietokannoista. Aineiston avulla voi tehdä sekä kuntien välisiä vertailuja että aikasarjoja. Oriveden hyvinvointikertomukseen valitut indikaattorit on vahvistettu sote -jaostossa syksyllä Indikaattoreiden valinnassa pyrkimyksenä oli, että ne antavat mahdollisimman laajan kuvan kaupungin eri väestöryhmien hyvinvoinnista. Kullekin ryhmälle on valittu vähintään 5 indikaattoria. Vertailukunniksi on valittu koko maan keskiarvo, Pirkanmaa, Tampereen seutukunta, Tampere, asukkaan kuntien keskiarvo ja asukkaan kuntien keskiarvo. Vertailu kattaa ajanjakson vuodesta 2000 vuoteen Väestöluvuissa on käytetty Tilastokeskuksen tilastoa Valmistelussa on hyödynnetty myös muita tuoreita tietolähteitä ja tutkimuksia, kuten kouluterveyskyselyn 2013 tuloksia, vanhusten palveluiden ajantasaisia palvelurakenneindikaattoreita, vuoden 2013 toiminta- ja taloustilaston tunnuslukuja sekä Ylä- Pirkanmaan liikenneturvallisuus suunnitelmaa vuodelta Valittujen indikaattoreiden avulla on kartoitettu terveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueita. Tulosten pohjalta on kuvattu tulevaisuuden haasteita sekä kehityskohteita. Oriveden kaupungin hyvinvointikertomuksen rakenne noudattaa sähköisen hyvinvointikertomuksessa mallia. Keskiössä on strateginen näkökulma ja analysoinnissa on painotettu indikaattoreiden 2000-luvun kehitystrendien merkitystä. Pyrkimyksenä on ollut tärkeimpien kysymysten ja haasteiden esille nostaminen, ei kaiken kattavan selonteon laatiminen. Oriveden hyvinvointikertomusta on kuvitettu orivesiläisten lasten piirroksilla, joita on hyödynnetty aiemmin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. " Taivaalta ei ole tarkoitus kurkotella kuuta, elämää vain kohentaa ei mitään muuta" -Arvo Turtiainen-

8 Kaupungin muita verrokkikuntia vanhuspainotteisempi väestörakenne, väestömäärän kasvun hitaus, työllisten määrän pienuus, työttömien määrän kasvu sekä keskimääräisten verotulojen ja yleisen tulotason alhaisuus asettavat suuria haasteita asukkaiden peruspalveluiden järjestämiselle ja rahoittamiselle Orivedellä. Palvelurakenteiden, palveluiden järjestämistapojen ja palveluprosessien kehittäminen on jatkuva prosessi, jotta asukkaiden hyvinvointitasoa saadaan ylläpidettyä ja kohennettua. Merkittävään osaan nousee kaupunkistrategiassa uusien veronmaksajien saaminen Orivedelle. Kaupungin omia tärkeitä työkaluja ovat kaavoitus ja asuntopolitiikka sekä etenkin kaupunkimarkkinointi ja kaupungin hyvän imagon ylläpitäminen. Tulevaisuuden haasteet Orivedellä ovat samankaltaiset kuin lähes koko maassa ikääntyvä väestö, heikkenevä huoltosuhde ja kasvavat hyvinvointierot. Oriveden kaupungin, kuten kaikkien vertailukuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset (euroa/asukas) ovat jatkaneet jyrkkää kasvuaan koko 2000-luvun ajan. Tulevien vuosien suurena haasteena on hillitä nettokustannusten kasvua uudistamalla nykyistä palvelurakennetta, lisäämällä ennaltaehkäisevien palveluiden osuutta sekä kehittämällä hoitoketjuja ja polkuja. Liiallista laitoshoitokapasiteettia tulee purkaa niin kehitysvammahuollossa, lastensuojelussa kuin ikäihmisten palveluissa. Vastaavasti avohoidon palveluiden osuutta tulee lisätä. Väestörakenteella on suuri merkitys kaupungin toimintakykyyn. Oriveden kaupungin ja myös koko suomalaisen yhteiskunnan yksi merkittävimmistä tulevaisuuden haasteista on vastata ikäihmisten kasvaviin palvelutarpeisiin. Kasvava tarve näkyy sekä määrällisenä kasvuna että monimuotoisten palveluiden vaatimuksena. Ikäihmisten määrä kasvaa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Tämä vanhettumistrendi on ennusteiden mukaan jatkumassa ja voimistumassa. Taulukko 1. Oriveden väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus) vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 95 vuotta Väestö yhteensä

9 Vuodesta 2013 vuoteen 2040 Oriveden väestömäärän ennustetaan kasvavan vain 344 asukkaalla. Samana ajanjaksona 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu. Orivedellä oli 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2013 yht Vuoteen 2040 mennessä Tilastokeskus ennustaa heitä olevan Orivedellä lähes puolet enemmän (2032). Kuntien palvelujärjestelmän ja rahoitusmahdollisuuksien kannalta keskeisin mittari on demografinen huoltosuhde. Oriveden demografinen huoltosuhde, eli kuinka monta lasta ja vanhuseläkeikäistä kunnassa asuu suhteessa työikäisten määrään, on ollut vuodesta 2005 alkaen kasvussa. Oriveden huoltosuhde on huomattavasti heikompi kuin koko maassa ja muissa verrokkikunnissa keskimäärin. Oriveden väestö on pysynyt Längelmäen kunnan kanssa vuonna 2007 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen lähes samana (9500 asukasta). Viime vuosina pienen väestön kasvun taustalla on ollut muuttovoitto. Koulutustausta indikaattorin arvo oli vuonna 2011 Orivedellä 286, eli samaa tasoa kuin alle asukkaan kunnissa keskimäärin (289). Kehitys on kuitenkin mennyt viime vuodet positiivisempaan suuntaan. Koulutustason arvot olivat kaikilla verrokkitahoilla huomattavasti Oriveden tasoa (286) korkeammat (koko maassa 340, Pirkanmaalla 349, Tampereella 385 ja Tampereen kaupunkiseudulla 371). Oriveden asukkaiden koulutustasoa tulisi pyrkiä kohottamaan, koska tällä olisi positiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin niin verotulojen kohoamisen kuin yksilöiden oman elämän, työllisyysmahdollisuuksien lisääntyminen ja perheiden toimeentulon kohenemisen myötä. Yhteiskunnastamme on katoamassa suuri joukko työpaikkoja, erityisesti teollisuudesta. Yleisesti on tiedostettu, että tänä päivänä työntekijän on varauduttava hankkimaan itselleen useampi koulutus työuran aikana. Vuonna 2011 keskimääräiset verotulot olivat Orivedellä vain 2833 euroa/asukas. Kunnissa, joissa asukkaita oli verotulot olivat keskimäärin 2998 euroa/asukas, koko maassa 3530 euroa/asukas ja Pirkanmaalla keskimäärin 3359 euroa/asukas. Verotulojen (euroa/asukasta) kehitys on jatkanut Orivedellä koko 2000-luvun ajan positiivista kehitystään. Tulevaisuuden uhkana kuitenkin on, että yleinen talouden heikko tila heikentää palkansaajien määrää ja ansiotasoa, jolloin positiivinen kehitys kääntyy laskuun. Orivedellä olisi tärkeää edistää työllisyyttä ja koulutustason nousua, jolloin verotulot/asukas/kk saataisiin nousemaan lähemmäksi koko maan keskiarvoa. Tällä olisi suuri vaikutus hyvinvointipalveluiden rahoitukseen sekä nykyisen palvelutason ylläpitoon. Terveys on keskeinen osa sekä yksilön että kunnan hyvinvointia. Vakavia terveysongelmia mittaava kunnan sairastavuusindeksi on Orivedellä 90,7,eli selvästi alle koko maan keskiarvon (100). Kuitenkin sairauspäivärahaa saaneita (16-64-vuotiaita) oli Orivedellä 113,7 (yli koko maan keskiarvon (100). Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat Orivedellä, kuten verrokkikunnissakin kasvaneet jyrkästi koko 2000-luvun. Vielä vuonna 2008 nettokustannukset olivat 2722 /asukas, mutta vuonna 2012 ne olivat 3312 euroa/asukas, kun ne koko maassa olivat vain 3272 euroa/asukas. Nettokustannukset nousivat edelleen vuonna 2013, jolloin ne olivat 3466 euroa/asukas. Sairastavuusindeksissä ei näy laitoshoidossa olevien asiakkaat, joita Orivedellä on kaksinkertainen määrä suosituksiin nähden ja vaikea lääkäritilanne on saattanut vaikuttaa siihen, että diagnoosien kirjaus tietokantaan on saattanut jäädä vaihtuvilta omalääkäreiltä kirjaamatta.

10 Jatkossa kirjaamiskäytänteitä tulee noudattaa entistä tarkemmin. Orivesi on perustanut Tampereen kaupungin kanssa alkaen sote -yhteistoiminta-alueen, joka laajennettiin alkaen koskettamaan kaikkia sote -palveluita sekä ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintäpalveluita. Erikoissairaanhoidon osalta Orivesi siirtyi kehyskuntien tilaajarenkaasta Tampereen tilaajarenkaaseen. Näillä muutoksilla ennakoidaan tulevaa sote -uudistusta, haetaan taloudellista säästöä sekä entistä vahvempaa suunnittelu ja kehittämisosaamista palveluiden järjestämiseen. Suuremmilla harteilla on mahdollista säilyttää ja järjestää Orivedelle myös tarvittavat erityispalvelut, joita Orivesi ei omin voimin olisi jatkossa kyennyt järjestämään kustannustehokkaasti. Erilaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että terveyserot ja moniongelmaisuus ovat edelleen kasvamassa. Heikentynyt terveys voi olla sekä syy että seuraus muille ongelmille, kuten työttömyydelle ja sosiaalisille vaikeuksille. Useilla asioilla on myönteisiä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja näihin voidaan paikallisesti myös vaikuttaa. Näitä asioita ovat mm. asuinympäristön viihtyisyys, arkiliikuntamahdollisuudet, toimiva joukkoliikenne, yhteisöllisyys sekä vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet. Oriveden kaupunki on monin eri tavoin kehittänyt asukkaidensa mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskevien palveluiden kehittämiseen. Asiakkaita ja heidän omaisiaan kuullaan mm. päivähoidon kasvatuskeskusteluissa, koulujen vanhempainvarteissa, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hoito- ja palvelusuunnitelmia laadittaessa. Näihin osallistutaan Orivedellä aktiivisesti. Omia ja omaisen käyttämiä palveluita koskeviin asioihin halutaan vaikuttaa. Perinteiset vaikuttamismahdollisuudet jäävät Orivedellä kuitenkin usein käyttämättä, kuten verrokkikunnissakin. Vuoden 2012 kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus (62,8 %) oli varsin alhainen. Kerho-, järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuvista ei Orivedellä ole koottu tilastoja. Orivedellä on havaittavissa merkittäviä osallisuus- ja yhteisöllisyyseroja asukkaiden, erityisesti nuorten välillä. Orivedelle ollaan kehittämässä harrastusportaalia, jonka avulla yhteydenpitoa kunnan, kolmannen sektorin ja kuntalaisten välillä ja kesken voidaan kehittää ja tehostaa. Alkoholijuomien myynti oli seuranta-aikana Orivedellä huomattavasti verrokkikuntia suurempaa. Alkoholijuomia myytiin 10,1 litraa asukasta kohti 100 %:n alkoholina mitattuna. Hyvinvointiillassa tähän etsittiin vastauksia. Osa syynä korkeaan myyntimäärään epäiltiin olevan kesäasukkaat ja naapurikunnan asukkaat (Juupajoen vastaava luku on kovin alhainen). Eräs osallistuja totesi: On kai se kuitenkin todettava, että kyllä ne poijjat osaa Orivedelläkin juoda. Olipa selitys mikä hyvänsä, ei se kuitenkaan poista tosiasiaa, että alkoholin liikakäyttö aiheuttaa runsaasti terveyshaittoja ja sosiaalisia ongelmia niin Orivedellä kuin koko maassa. Keskeinen ihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä on asuminen. Yksi Oriveden kaupungin keskeisistä perustehtävistä on edesauttaa asukkaitaan järjestämään asunto-olonsa niin, että heillä on käytettävissään elämäntilanteeseen ja asumistarpeisiinsa nähden hyvä ja tarkoituksenmukainen asunto. Hyvän asumisen laatutekijöitä, joihin Oriveden kaupunki voi vaikuttaa, ovat asunnon sijainti, kulkuyhteydet, asumisen kustannustaso, palvelujen saatavuus ja eri asuntovaihtoehtojen turvaaminen.

11 Orivesi on hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva, edullinen ja viihtyisä asuinpaikka. Orivedellä on pysyvän asutuksen lisäksi runsaasti kesäasutusta. Oriveden kaupunki harjoittaa ennakoivaa maapolitiikkaa eli hankkii omistukseensa raakamaata kaavoitustarpeita varten hyvissä ajoin. Menestyksekkäällä maanhankinnalla sekä kaavoituksella voidaan vaikuttaa suoraan tonttitarjontaan, tonttien hintatasoon ja sen kautta asumiskustannuksiin. Kaavoituksella turvataan myös kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus Orivedellä. Vuokra-asuntotuotantoon soveltuvalla tonttitarjonnalla turvataan pienituloisten kotitalouksien asuntotarve. Näitä asuntoja osoitetaan niin työssäkäyville, nuorille, työttömille ja eläkeläisille sekä muille asumisen erityisryhmiin kuuluville henkilöille (esim. kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset). Kaavoituksella ohjataan rakentamista sinne, missä kunnallisten palvelujen saatavuus on paras, ja kuntarakenne sopiva. Rantaosayleiskaavaluonnos on valmistunut 2013 ja se on parhaillaan lausuntokierroksella eri hallintokunnissa. Valmisteilla olevalla rantaosayleiskaavalla (sis. kyläalueet) on tarkoituksena eheyttää kylärakennetta ja määritellä ne kyläkeskukset joihin tulevaa rakentamista keskitetään. Haja-asutusalueen luonnonläheisyys ja rauha ovat myös hyvinvointitekijä, jota moni perhe arvostaa vaikka palvelutaso on taajamia selvästi heikompi. Laajat kylä- ja sisävesistöalue ovat osittain asuttuja ja Oriveden kaupungin eri alueiden elinvoimaa pyritään turvaamaan ja kehittämään myös yleiskaavoituksen keinoin sekä asuinrakentamisen, että elinkeinotoimintaa palvelevan rakentamisen osalta. Oman asunnon asumisturvallisuus on keskeinen asia etenkin ikäihmisillä. Oriveden kaupungin väestöstä keskimääräistä suurempi osuus on vanhuksia (kuvat 1 ja 2). Vanhusväestön suhteellisen ja absoluuttisen määrän kasvu asettaa haasteita julkisen sosiaali- ja terveystoimen resurssien kohdentamiselle. Rajalliset henkilöstöresurssit eivät riitä ohjaamaan, neuvomaan saati toteuttamaan tarvittavia asunnonmuutostöiden arviointeja koko vanhusväestölle, jotta heidän oman asunnon asumisturvallisuus saataisiin kohentumaan tasoon, jossa ehkäistäisiin tehokkaasti esim. tapaturmia ja kaatumisia. Kriittisimmät tilanteet tulevat esille vasta kotihoidon palvelujen järjestämisen yhteydessä ja kuntoutuksessa, jolloin tehdään asunnon muutostöitä (mm. asennetaan tukikahvoja, ja kulkuluiskia).

12 Kuva vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus). Kuva vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus). Valtaosa ikääntyvästä väestöstä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon työntekijät neuvovat ja opastavat asiakasta sekä asunnon että ympäristön turvallisuuskysymyksissä, kuten turvapuhelimien hankinta ja käyttö, palovaroittimen tarkastus, asunnon pienet muutostyöt, erilaisten apuvälineiden hankinta ja käyttö, ympäristön kunnossapito. Vuoden 2014 alusta Orivedelle perustetaan uusi kotihoidon fysioterapeutin toimi, asiakasohjaajan virka sekä yhdistetty

13 kotiutushoitajan ja muistihoitajan toimi. Aikuisneuvolan terveydenhoitajan työpanosta kohdennetaan jatkossa 75 vuotta täyttäneiden ennaltaehkäisevien kotikäynteihin sekä seniorineuvontaan. Asiakkaan palvelutarve arvioidaan kokonaisuudessaan. Arvioinnin piiriin kuuluvat myös asuminen ja siihen mahdollisesti liittyvät ongelmat. Asiakkaan kanssa yhdessä laadittavassa hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan palvelukokonaisuudesta, tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään. Hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja arviointiin osallistetaan asiakkaan niin halutessa myös asiakkaan omaiset ja läheiset. Mikäli asiakkaan asunnossa havaitaan puutteita, esteitä tai mahdollisesti vaaraa aiheuttavia tekijöitä, voidaan asuntoon tehdä tai suositella teetettäväksi asunnonmuutostöitä tai hankittavaksi laitteita (esim. palovaroitin, turvaliesi, tukikahvat). Asukkaalla on kuitenkin itsemääräämisoikeus omassa kodissaan. Haasteena ovat myös asukkaat, jotka eivät tarvitse/halua palveluja ja/tai joiden omaiset asuvat kaukana tai heitä ei ole ollenkaan. Toimintakyvyn heiketessä asukkaille voidaan tarjota vaihtoehtoisia asumisratkaisuja (esim. ryhmäasumista, tehostettua palveluasumista). Kotihoidon palvelut tulisi olla saatavina kaikkina vuorokauden aikoina. Orivedellä on alkanut ympärivuorokautinen kotihoito marraskuussa Kun elämä kotona alkaa tuntua epävarmalta, turvapuhelin tarjoaa mielenrauhaa sekä käyttäjälle että hänen läheisilleen. Turvapuhelinpalvelu tuo avun hälytyspainikkeen päähän. Turvapuhelinpalvelu sopii niin ikäihmisille, liikuntarajoitteisille, epileptikoille, pitkäaikaissairaille, kuntoutujille, kehitysvammaisille kuin yksin työskentelevien hoitajienkin turvaksi. Turvapuhelimen avulla apu on saatavissa nopeasti ja helposti. Kotihoidon tukipalveluina tulee enenevissä määrin tarjota asiakkaille turvapalveluja, kuten turvapuhelimia, sekä lisälaitteita (mm. ovihälytin, savu-/palovaroitin sekä liesi- ja vuodevahti). Turvapuhelimen kautta onnistuu tarvittaessa myös hyvinvointisoitot, joiden kautta voidaan tiedustella asiakkaan vointia. Kotihoidon turvapalvelun apuna (erityisesti uhkaavissa tilanteissa) on perusteltua käyttää apuna vartiointipalveluja. Kotihoidon asiakkaiden turvaksi ja erityisesti kulunvalvonnan seurantaan tulisi ottaa käyttöön sähkölukot, jotka nopeuttavat turvahälytystilanteissa asiakkaan kotiin sisäänpääsyä. Uusiin asumisyksiköihin tulisi jo perustamisvaiheessa investoida monitorointi- ja kulunvalvontalaitteet, joiden avulla voidaan lisätä asukasturvallisuutta ja vähentää tapaturmia. Asumisturvallisuutta parannetaan suunnittelukaudella Tähtiniemikodilla, asentamalla varavoimajärjestelmä ja potilashälytysjärjestelmä. Orivedellä on tarvetta sekä sosiaaliseen isännöintiin että nuorten tukiasuntoihin. Haastavan tilanteesta tekee, ettei tukiasuntojen tarve ei ole kuitenkaan jatkuvaa vaan satunnaista. Asuntotoimisto on tiukentanut linjauksiaan ja se on lastensuojelun näkökulmasta vaikeuttanut tilannetta lisäämällä lastensuojelun tarvetta ja lastensuojelutyötä. Lastensuojelulaissa sanotaan, että mikäli lastensuojelun tarve aiheutuu asumisen puutteista, kunta on velvollinen järjestämään kunnon asunnon. Orivesiläisille nuorille on ostettu tukiasumispalvelua Tampereelta, jolloin nuoren on pitänyt myös muuttaa sinne itsenäisesti asumaan.

14 Myös aikuisväestössä on henkilöitä, jotka eivät kykene asumaan tavallisissa vuokra-asunnoissa, mutta pienellä ohjauksella ja tuella he pärjäisivät omassa kodissa. Haasteellisen tilanteesta tekee yhteistoiminta-alue, joka pitää sisällään sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta tiukentunut asuntopolitiikka on Oriveden kaupungin omaa palvelua. On esiintynyt tilanteita, joissa sosiaalityön tai päihdetyön ja asuntotoimiston intressit eivät ole kohdanneet, koska henkilöllä on ollut tuen tarve eikä sitä ole ollut tarjolla. Vaikka Orivedellä ei esiinny virallisesti asunnottomuutta, on olemassa jonkin verran henkilöitä, jotka asuvat esimerkiksi tilapäisesti kaverin luona. Tukiasuntojen ja sosiaalisen isännöinnin tarve on havaittavissa myös Orivedellä. Toimintamallina voisi toimia yksi asumisenohjaaja, joka tarjoaisi tukeaan kaikille väestöryhmille, jotta he voisivat asua omissa kodeissaan. Asumisenohjaajan työtehtävien tulisi liittyä tuetun asumisen tarpeessa olevien kuntalaisten ohjaamiseen (kuten jalkautuva sosiaalityö asiakkaan kotiin ja yhteydenpito puhelimitse, asiakkaan asioiden hoito viranomaisten kanssa, muutoissa tukeminen, asuntojen kunnosta huolehtiminen, yhteistyö eri viranomaisten kanssa jne.). Tuetussa asumisessa asuva henkilö tarvitsee tukea ja ohjausta kyetäkseen asumaan itsenäisesti kotonaan tai tukiasunnossa. Henkilö asuu lähtökohtaisesti omassa kodissaan, jonne hänelle tarjotaan tukea. Tukiasunnosta on tavoitteena siirtyä itsenäisempään asumiseen sitten, kun kuntoutuminen on edistynyt niin, että itsenäisempi asuminen on mahdollista. Sosiaalisen isännöinnin päätehtävänä on turvata asuminen vuokranmaksua ja asumisen onnistumista seuraamalla. Kotikäynneillä nähdään kuinka asunnon siisteyttä pidetään yllä ja kuinka asukas voi. Tarvittaessa sosiaali-isännöitsijät ottavat yhteyttä asiakkaan muuhun palveluverkostoon tarvittavien palveluiden takaamiseksi. Tavoitteena on puuttua asumisen ongelmiin, ennen kuin ne ehtivät kriisiytyä. Tällöin voidaan ehkäistä myös häätöprosessiin ajautuminen. Erityisryhmiin kuuluville asukkaille suunnitellaan ja tarjotaan palveluasumista, mikä mahdollistaa turvallisen asumisen siinä vaiheessa, kun asukkaan toimintakyky heikkenee, eikä kotona asuminen ole enää turvallista. Orivedellä on suunnitteilla lisätä uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja tulevina vuosina: vuonna paikkainen ja vuoteen 2020 mennessä n. 30-paikkainen ikäihmisten tehostetun asumispalvelun yksikkö vuonna paikkainen kehitysvammaisten autetun ja ohjatun asumisen yksikkö. Turvallisuus on abstrakti käsite, jonka avulla kuvataan jonkin oletetun vaaran tai riskin poissaoloa tai näiden vaikutusten estämistä. Turvallisuuden kokemus on henkilön subjektiivinen käsitys vaaran tai riskin poissaolosta.

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Hoitolaitosten ja erityisryhmien paloturvallisuus

Hoitolaitosten ja erityisryhmien paloturvallisuus Hoitolaitosten ja erityisryhmien paloturvallisuus Johtaja Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto 4.9.2015 1 Esityksen sisältö: 1) Tulipalo Turun yliopistollisen keskussairaalan A-sairaalassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistaminen Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistamishanke Hallituksen esitys: luonnos lausunnolle 2.11.2009 eduskuntaan maaliskuu 2010 laki voimaan tammikuu 2011 Lausuntopyyntö: www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Perusmaksu (sisältää 2h työtä)

Perusmaksu (sisältää 2h työtä) A. VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISTEN VALVONTA- JA TARKASTUSTEHTÄVIEN MAKSUT Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (alv. 0%) Yleinen palotarkastus - - Jälkipalotarkastus -

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 Perusteet valvontakohteiden maksullisuudesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunnan tehtävinä on mm. ohjata ja

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Turvallisuuden monialainen edistäminen

Turvallisuuden monialainen edistäminen Turvallisuuden monialainen edistäminen Jyväskylä, Turvallisuutta ja hyvinvointia hoitotyössä -seminaari 25.11.2014 Anne Lounamaa. THL, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Tapaturmissa kuolleet ja ennuste vuoteen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Yritysinfo 16.9.2015

Yritysinfo 16.9.2015 Yritysinfo 16.9.2015 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Riskienhallintapäällikkö Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon turvallisuuden ja riskienhallinnan takaamiseksi? Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto Lausunto 13.8.2014 Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Toimenpidepyyntö 17.6.2014 SM021:00/2013 Lausuntona raportista Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot