Oriveden kaupungin laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle

Transkriptio

1 Oriveden kaupungin laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Khall , 73 Kvalt

2 Sisällysluettelo Kertomuksen vastuutaho ja laatija... 4 Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Väestön yleinen hyvinvointi ja ympäristönäkökulmat Väestö Asuminen Asumisturvallisuutta lisäävät palvelut ja asumispalvelut Turvallisuus Terveellinen ja turvallinen ympäristö Esteettömyys Liikkuminen Terveysliikunta Ravitsemus Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Yhteenveto ja arviointi päättyneestä valtuustokaudesta Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kaupunkistrategia Talous Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Valtakunnantason strategioita, ohjelmia ja suunnitelmia Valtakunnallisia toimintaohjelmia Pirkanmaan alueelliset strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat Oriveden kaupungin omat strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkaneelle valtuustokaudella... 52

3 6.1 Asuminen, ympäristö ja turvallisuus Saavutettavat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yhteisöllisyyden lisääminen, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus Hyvinvointiviestinnän edistäminen Hyvinvointityön rakenteiden vahvistaminen Orivedellä Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen LIITTEET: Oriveden kaupungin hyvinvointi-indikaattorit

4 Terveydenhuoltolaki (1326/ ) on asettanut kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä velvoitteita. Yksi näistä velvoitteista on hyvinvointikertomuksen valmisteleminen kerran valtuustokaudessa sekä hyvinvoinnin vuosittainen raportointi valtuustolle (1326/2010, Luku 2 12). Hyvinvointikertomus on kaupunginvaltuuston hyväksymä työväline; julkinen asiakirja. Hyvinvointikertomus kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista ja päätöksentekoa. Kertomus nostaa esiin poikkihallinnolliset hyvinvoinnin taustatekijät, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Se auttaa kaupunkiorganisaatiota vastaamaan uuden terveydenhuoltolain velvoitteisiin. Oriveden kaupungin hallintosäännön mukaan kaupungin hyvinvointikoordinaattorina toimii alkaen suunnittelupäällikkö. Pirkanmaan alueellista hyvinvointikertomusta on käsitelty Oriveden kaupungin SoTe -jaostossa Oriveden kaupungin hyvinvointikertomus on laadittu tämän alueellisen hyvinvointikertomuksen pohjalta ja Pohjois-Suomen Kaste ohjelman tuella. Oriveden kaupungin johtoryhmä Oriveden kaupungin hyvinvointiryhmänä toiminnan aloitti kaupungin johtoryhmä. Johtoryhmä on käsitellyt hyvinvointiasioita kokouksissaan. Johtoryhmä päätti kokouksessaan hyvinvointityöryhmän kokoonpanon muutoksista, jotta sähköisen hyvinvointikertomuksen laadintaa saadaan joudutettua. Johtoryhmä käsitteli hyvinvointi asioita aktiivisesti ja omalta osaltaan osallistui sähköisen hyvinvointikertomuksen laadintaan sen eri vaiheissa. Hyvinvointikoordinaattorina Orivedellä toimii sosiaali- ja terveysjohtaja, jonka virka muuttui alkaen suunnittelupäälliköksi sotepalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä Tampere-Orivesi Sote -yhteistoiminta-alueen isäntäkunnalle, Tampereen kaupungille. Hyvinvointikoordinaattori on Oriveden kaupungin johtoryhmän jäsen. Hyvinvointityöryhmän jäsenet (hyvinvointikertomuksen laatijat) 2013 sosiaali- ja terveysjohtaja (hyvinvointikoordinaattori), työryhmän pj. palvelualuejohtaja ( saakka) liikuntapäällikkö, varalla vapaa-aikaohjaaja varhaiskasvatuksen johtaja, varalla kasvatus- ja opetusjohtaja koulukuraattori, varalla opinto-ohjaaja terveydenhuollon (yt -alue) edustaja ja vara kiinteistöpäällikkö, varalla kunnallistekniikan päällikkö Hyvinvointityöryhmän jäseninä hyvinvointikertomusta ovat olleet vuonna 2013 laatimassa; vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Leila Rutanen vs. palvelualuejohtaja Terhi Kallonen (aj ) ma. kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Vanhanen koulukuraattori Katariina Ronkonen vs. liikuntapäällikkö Terhi Kallio terveydenhoitaja Virpi Viljanen

5 varhaiskasvatuksen johtaja Jussi Lintunen ja asiantuntijajäsenenä työllisyyspalvelujen päällikkö Kirsi Onnela Hyvinvointityöryhmän jäseninä hyvinvointikertomusta ovat olleet vuonna 2014 laatimassa; vs. suunnittelupäällikkö Leila Rutanen ma. kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Vanhanen koulukuraattori Katariina Ronkonen vs. liikuntapäällikkö Terhi Kallio työllisyyspalvelujen päällikkö Kirsi Onnela varhaiskasvatuksen johtaja Jussi Lintunen erikoissuunnittelija Terhi Kallonen ( alk. Tampere YT) perheneuvoja Irma Koskela ( alk. Tampere YT) terveydenhoitaja Virpi Viljanen ( alk. Tampere YT) Indikaattoreiden ja vertailukuntien (tahojen) hyväksyminen Tämä hyvinvointikertomus on ensimmäinen Oriveden kaupungissa laadittu. Oriveden kaupungin Sote -jaosto on hyväksynyt hyvinvointikertomukseen mukaan otettavat indikaattorit sekä vertailtavat kunnat ja alueet kokouksessaan Sote-jaosto Viljanen Risto, pj. Hjerppe Ilkka, varapj. Koskela Irma, jäsen Jokipolvi Marjatta, varajäsen Tuhkanen Pekka, jäsen Nikkilä Päivi, jäsen Reini Ulla, jäsen Muut kokouksen osallistujat : Lilja Marjatta, talouspäällikkö Tuija Peurala, esittelijä Leila Rutanen, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Viljanen Jussi, KH pj. Hyvinvointikertomuksen laadinnan seuranta Hyvinvointikertomuksen laadintaan osallistui kaupungin johtoryhmä, hyvinvointityöryhmä, Sote - jaosto sekä vanhus- ja vammaisneuvosto. Neuvostolle ja Sote -jaostolle esitettiin säännöllisin väliajoin tilannekatsaus kertomuksen laadinnan etenemisestä sekä pyydettiin evästystä laajan hyvinvointikertomuksen laadintaan. Hyvinvointi-ilta, kuntalaisten ja yhteistyötahojen kuuleminen Hyvinvointi on laaja ja moniulotteinen käsite. Pohjimmiltaan hyvinvointikäsite on subjektiivinen ja se rakentuu ulkoisista hyvinvoinnin edellytyksistä sekä kokemuksellisista elementeistä. Käsitteen yksiselitteinen määrittäminen on vaikeaa, ja sen mittaaminen on monin tavoin haasteellista. Hyvinvointia ei voida kuvata yksittäisillä tunnusluvuilla. Sen sijaan on pyrittävä löytämään useampia hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittaamisen indikaattoreita. Hyvinvointi merkitsee ihmisille eri asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Oriveden kaupungin hyvinvointikertomuksessa hyvinvointia tarkastellaan eri elämänvaiheiden kautta. Hyvinvointi

6 kuvataan yleisesti terveyden ja sosiaalisten osatekijöiden summaksi. Hyvinvointia syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisen toiminnan tuloksena. Hyvinvointi on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössä. Hyvinvointifoorumi on kaksi kertaa vuodessa (helmikuu/maaliskuu ja syys- /lokakuu) hyvinvointityöryhmän koolle kutsuma kuntalais- ja yhteistyöfoorumi, avoin tilaisuus, jonne kaikki ovat tervetulleita. Tilaisuuksista saatua palautetta on hyödynnetty hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Ensimmäinen hyvinvointi-ilta pidettiin Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 44 kuntalaista. Tilaisuudessa käsiteltiin ikäryhmittäisiä hyvinvointi-indikaattoreiden tuloksia ja kuultiin osallistujien näkemyksiä kunnan hyvinvoinnintilasta sekä kehittämistoimenpiteiden tarpeista ja toiveista. Toinen hyvinvointiiltapäivä pidettiin Tilaisuudessa kuultiin osallistujien mielipiteitä valmisteilla olleen hyvinvointikertomuksen painopistealueista, tavoitteista, toimenpide-ehdotuksista ja valituista seurantamittareista. Hyvinvointifoorumi on kaksi kertaa vuodessa (helmikuu/maaliskuu ja syys- /lokakuu) hyvinvointityöryhmän koolle kutsuma kuntalais- ja yhteistyöfoorumi, avoin tilaisuus, jonne kaikki ovat tervetulleita. Tilaisuuksista saatua palautetta on hyödynnetty hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Jotta päättäjien ymmärrystä paikallisista olosuhteista sekä paikallisiin tarpeisiin perustuvista terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista sekä toimenpide tarpeista saadaan parannettua, tulee eri toimijoiden välistä yhteistyötä suunnitelmallisesti lisätä tulevina vuosina. Vastuutahona hyvinvointikoordinaattorin ja hyvinvointityöryhmän tulee ottaa entistä aktiivisempirooli eri hallintokuntien, Sote -jaoston, vanhus- ja vammaisneuvoston, kuntalaisten, kolmannen sektorin, yrittäjien sekä muiden toimijoiden säännöllisen vuoropuhelun ylläpitämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä. Terveydenhuoltolaki määrittelee, että kunnan tehtävä on tarjota kaikille asukkailleen yhtäläiset edellytykset terveeseen elämään. Terveydenhuoltolaki painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittämistä. Johtamiskäytäntöjen tulee kattaa koko kuntaorganisaatio ja mahdollistaa yhteistyö myös kunnan ulkopuolisten toimijoiden ja alueellisten organisaatioiden, kuten yhteistoiminta-alueen kanssa. Tavoite on, että kaikki toimijat pyrkivät yhdessä vaikuttamaan terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiin. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan yhä enemmän tietoa väestöstä ja niistä aiheista, joihin voidaan vaikuttaa päätöksenteolla ja palveluilla. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, joka lisää terveyttä ja toimintakykyä sekä vähentää terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Se on suunnitelmallista terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiin, kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen vaikuttamista. Väestön hyvinvoinnin tilaa kuvaavaa tietoa on olemassa runsaasti. Käytettävissä oleva tieto on kuitenkin varastoitu yhteiskunnassamme hajanaisesti, joten tietoa joudutaan keräämään monista valtakunnallisista ja paikallisista tietolähteistä. Kokonaiskuvan saaminen Oriveden kaupungin asukkaiden hyvinvointitilanteesta on ollut vaativa tehtävä. Kuntalaisten hyvinvoinnintilanne on moniulotteinen ja moniarvoinen sekä hyvinvointia kuvaavat indikaattorit ovat moniselitteisiä. Hyvinvointi-indikaattorien tulosten tulkinnat pitävät sisällään paikallisia selityksiä ja toimintakäytännöistä johtuvia eroavuuksia.

7 Hyvinvointitietoa tulee tuottaa myös paikallisesti (kysely-, haastattelu- ja terveystutkimusten avulla), sillä vain pieni osa tarvittavista tiedoista saadaan riittävän yksityiskohtaisina valtakunnallisista rekistereistä. Valtakunnallisten ja paikallisten hyvinvointimittareiden rinnalle tarvitaan myös ajankohtaista kokemuksellista tietoa hyvinvoinnista. Tätä tietoa Orivedellä kerätään Hyvinvointi-illoissa ja muissa kuntalaisfoorumeissa eri hallintokuntien teettämillä omilla kyselyillä. Monista läheteistä kerättyä, hyvinvointikertomukseen koottua tietoa hyvinvointiindikaattoreista tuodaan jatkossa yhteiseen keskusteluun jo kuntapalveluiden suunnitteluvaiheessa. Tämä hyvinvointikertomus on Orivedellä laatuaan ensimmäinen. Aiemmin hyvinvointitietoa on raportoitu Orivedellä ikä- tai teemaryhmittäisten ohjelmien ja suunnitelmien kautta, kuten ikäohjelmassa sekä lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Hyvinvointikertomuksen laadinnassa on hyödynnetty valtakunnallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritietoja, jotka on poimittu julkisista tilastolähteistä kuten Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietokannoista. Aineiston avulla voi tehdä sekä kuntien välisiä vertailuja että aikasarjoja. Oriveden hyvinvointikertomukseen valitut indikaattorit on vahvistettu sote -jaostossa syksyllä Indikaattoreiden valinnassa pyrkimyksenä oli, että ne antavat mahdollisimman laajan kuvan kaupungin eri väestöryhmien hyvinvoinnista. Kullekin ryhmälle on valittu vähintään 5 indikaattoria. Vertailukunniksi on valittu koko maan keskiarvo, Pirkanmaa, Tampereen seutukunta, Tampere, asukkaan kuntien keskiarvo ja asukkaan kuntien keskiarvo. Vertailu kattaa ajanjakson vuodesta 2000 vuoteen Väestöluvuissa on käytetty Tilastokeskuksen tilastoa Valmistelussa on hyödynnetty myös muita tuoreita tietolähteitä ja tutkimuksia, kuten kouluterveyskyselyn 2013 tuloksia, vanhusten palveluiden ajantasaisia palvelurakenneindikaattoreita, vuoden 2013 toiminta- ja taloustilaston tunnuslukuja sekä Ylä- Pirkanmaan liikenneturvallisuus suunnitelmaa vuodelta Valittujen indikaattoreiden avulla on kartoitettu terveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueita. Tulosten pohjalta on kuvattu tulevaisuuden haasteita sekä kehityskohteita. Oriveden kaupungin hyvinvointikertomuksen rakenne noudattaa sähköisen hyvinvointikertomuksessa mallia. Keskiössä on strateginen näkökulma ja analysoinnissa on painotettu indikaattoreiden 2000-luvun kehitystrendien merkitystä. Pyrkimyksenä on ollut tärkeimpien kysymysten ja haasteiden esille nostaminen, ei kaiken kattavan selonteon laatiminen. Oriveden hyvinvointikertomusta on kuvitettu orivesiläisten lasten piirroksilla, joita on hyödynnetty aiemmin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. " Taivaalta ei ole tarkoitus kurkotella kuuta, elämää vain kohentaa ei mitään muuta" -Arvo Turtiainen-

8 Kaupungin muita verrokkikuntia vanhuspainotteisempi väestörakenne, väestömäärän kasvun hitaus, työllisten määrän pienuus, työttömien määrän kasvu sekä keskimääräisten verotulojen ja yleisen tulotason alhaisuus asettavat suuria haasteita asukkaiden peruspalveluiden järjestämiselle ja rahoittamiselle Orivedellä. Palvelurakenteiden, palveluiden järjestämistapojen ja palveluprosessien kehittäminen on jatkuva prosessi, jotta asukkaiden hyvinvointitasoa saadaan ylläpidettyä ja kohennettua. Merkittävään osaan nousee kaupunkistrategiassa uusien veronmaksajien saaminen Orivedelle. Kaupungin omia tärkeitä työkaluja ovat kaavoitus ja asuntopolitiikka sekä etenkin kaupunkimarkkinointi ja kaupungin hyvän imagon ylläpitäminen. Tulevaisuuden haasteet Orivedellä ovat samankaltaiset kuin lähes koko maassa ikääntyvä väestö, heikkenevä huoltosuhde ja kasvavat hyvinvointierot. Oriveden kaupungin, kuten kaikkien vertailukuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset (euroa/asukas) ovat jatkaneet jyrkkää kasvuaan koko 2000-luvun ajan. Tulevien vuosien suurena haasteena on hillitä nettokustannusten kasvua uudistamalla nykyistä palvelurakennetta, lisäämällä ennaltaehkäisevien palveluiden osuutta sekä kehittämällä hoitoketjuja ja polkuja. Liiallista laitoshoitokapasiteettia tulee purkaa niin kehitysvammahuollossa, lastensuojelussa kuin ikäihmisten palveluissa. Vastaavasti avohoidon palveluiden osuutta tulee lisätä. Väestörakenteella on suuri merkitys kaupungin toimintakykyyn. Oriveden kaupungin ja myös koko suomalaisen yhteiskunnan yksi merkittävimmistä tulevaisuuden haasteista on vastata ikäihmisten kasvaviin palvelutarpeisiin. Kasvava tarve näkyy sekä määrällisenä kasvuna että monimuotoisten palveluiden vaatimuksena. Ikäihmisten määrä kasvaa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Tämä vanhettumistrendi on ennusteiden mukaan jatkumassa ja voimistumassa. Taulukko 1. Oriveden väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus) vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 95 vuotta Väestö yhteensä

9 Vuodesta 2013 vuoteen 2040 Oriveden väestömäärän ennustetaan kasvavan vain 344 asukkaalla. Samana ajanjaksona 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu. Orivedellä oli 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2013 yht Vuoteen 2040 mennessä Tilastokeskus ennustaa heitä olevan Orivedellä lähes puolet enemmän (2032). Kuntien palvelujärjestelmän ja rahoitusmahdollisuuksien kannalta keskeisin mittari on demografinen huoltosuhde. Oriveden demografinen huoltosuhde, eli kuinka monta lasta ja vanhuseläkeikäistä kunnassa asuu suhteessa työikäisten määrään, on ollut vuodesta 2005 alkaen kasvussa. Oriveden huoltosuhde on huomattavasti heikompi kuin koko maassa ja muissa verrokkikunnissa keskimäärin. Oriveden väestö on pysynyt Längelmäen kunnan kanssa vuonna 2007 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen lähes samana (9500 asukasta). Viime vuosina pienen väestön kasvun taustalla on ollut muuttovoitto. Koulutustausta indikaattorin arvo oli vuonna 2011 Orivedellä 286, eli samaa tasoa kuin alle asukkaan kunnissa keskimäärin (289). Kehitys on kuitenkin mennyt viime vuodet positiivisempaan suuntaan. Koulutustason arvot olivat kaikilla verrokkitahoilla huomattavasti Oriveden tasoa (286) korkeammat (koko maassa 340, Pirkanmaalla 349, Tampereella 385 ja Tampereen kaupunkiseudulla 371). Oriveden asukkaiden koulutustasoa tulisi pyrkiä kohottamaan, koska tällä olisi positiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin niin verotulojen kohoamisen kuin yksilöiden oman elämän, työllisyysmahdollisuuksien lisääntyminen ja perheiden toimeentulon kohenemisen myötä. Yhteiskunnastamme on katoamassa suuri joukko työpaikkoja, erityisesti teollisuudesta. Yleisesti on tiedostettu, että tänä päivänä työntekijän on varauduttava hankkimaan itselleen useampi koulutus työuran aikana. Vuonna 2011 keskimääräiset verotulot olivat Orivedellä vain 2833 euroa/asukas. Kunnissa, joissa asukkaita oli verotulot olivat keskimäärin 2998 euroa/asukas, koko maassa 3530 euroa/asukas ja Pirkanmaalla keskimäärin 3359 euroa/asukas. Verotulojen (euroa/asukasta) kehitys on jatkanut Orivedellä koko 2000-luvun ajan positiivista kehitystään. Tulevaisuuden uhkana kuitenkin on, että yleinen talouden heikko tila heikentää palkansaajien määrää ja ansiotasoa, jolloin positiivinen kehitys kääntyy laskuun. Orivedellä olisi tärkeää edistää työllisyyttä ja koulutustason nousua, jolloin verotulot/asukas/kk saataisiin nousemaan lähemmäksi koko maan keskiarvoa. Tällä olisi suuri vaikutus hyvinvointipalveluiden rahoitukseen sekä nykyisen palvelutason ylläpitoon. Terveys on keskeinen osa sekä yksilön että kunnan hyvinvointia. Vakavia terveysongelmia mittaava kunnan sairastavuusindeksi on Orivedellä 90,7,eli selvästi alle koko maan keskiarvon (100). Kuitenkin sairauspäivärahaa saaneita (16-64-vuotiaita) oli Orivedellä 113,7 (yli koko maan keskiarvon (100). Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat Orivedellä, kuten verrokkikunnissakin kasvaneet jyrkästi koko 2000-luvun. Vielä vuonna 2008 nettokustannukset olivat 2722 /asukas, mutta vuonna 2012 ne olivat 3312 euroa/asukas, kun ne koko maassa olivat vain 3272 euroa/asukas. Nettokustannukset nousivat edelleen vuonna 2013, jolloin ne olivat 3466 euroa/asukas. Sairastavuusindeksissä ei näy laitoshoidossa olevien asiakkaat, joita Orivedellä on kaksinkertainen määrä suosituksiin nähden ja vaikea lääkäritilanne on saattanut vaikuttaa siihen, että diagnoosien kirjaus tietokantaan on saattanut jäädä vaihtuvilta omalääkäreiltä kirjaamatta.

10 Jatkossa kirjaamiskäytänteitä tulee noudattaa entistä tarkemmin. Orivesi on perustanut Tampereen kaupungin kanssa alkaen sote -yhteistoiminta-alueen, joka laajennettiin alkaen koskettamaan kaikkia sote -palveluita sekä ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintäpalveluita. Erikoissairaanhoidon osalta Orivesi siirtyi kehyskuntien tilaajarenkaasta Tampereen tilaajarenkaaseen. Näillä muutoksilla ennakoidaan tulevaa sote -uudistusta, haetaan taloudellista säästöä sekä entistä vahvempaa suunnittelu ja kehittämisosaamista palveluiden järjestämiseen. Suuremmilla harteilla on mahdollista säilyttää ja järjestää Orivedelle myös tarvittavat erityispalvelut, joita Orivesi ei omin voimin olisi jatkossa kyennyt järjestämään kustannustehokkaasti. Erilaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että terveyserot ja moniongelmaisuus ovat edelleen kasvamassa. Heikentynyt terveys voi olla sekä syy että seuraus muille ongelmille, kuten työttömyydelle ja sosiaalisille vaikeuksille. Useilla asioilla on myönteisiä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja näihin voidaan paikallisesti myös vaikuttaa. Näitä asioita ovat mm. asuinympäristön viihtyisyys, arkiliikuntamahdollisuudet, toimiva joukkoliikenne, yhteisöllisyys sekä vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet. Oriveden kaupunki on monin eri tavoin kehittänyt asukkaidensa mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskevien palveluiden kehittämiseen. Asiakkaita ja heidän omaisiaan kuullaan mm. päivähoidon kasvatuskeskusteluissa, koulujen vanhempainvarteissa, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hoito- ja palvelusuunnitelmia laadittaessa. Näihin osallistutaan Orivedellä aktiivisesti. Omia ja omaisen käyttämiä palveluita koskeviin asioihin halutaan vaikuttaa. Perinteiset vaikuttamismahdollisuudet jäävät Orivedellä kuitenkin usein käyttämättä, kuten verrokkikunnissakin. Vuoden 2012 kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus (62,8 %) oli varsin alhainen. Kerho-, järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuvista ei Orivedellä ole koottu tilastoja. Orivedellä on havaittavissa merkittäviä osallisuus- ja yhteisöllisyyseroja asukkaiden, erityisesti nuorten välillä. Orivedelle ollaan kehittämässä harrastusportaalia, jonka avulla yhteydenpitoa kunnan, kolmannen sektorin ja kuntalaisten välillä ja kesken voidaan kehittää ja tehostaa. Alkoholijuomien myynti oli seuranta-aikana Orivedellä huomattavasti verrokkikuntia suurempaa. Alkoholijuomia myytiin 10,1 litraa asukasta kohti 100 %:n alkoholina mitattuna. Hyvinvointiillassa tähän etsittiin vastauksia. Osa syynä korkeaan myyntimäärään epäiltiin olevan kesäasukkaat ja naapurikunnan asukkaat (Juupajoen vastaava luku on kovin alhainen). Eräs osallistuja totesi: On kai se kuitenkin todettava, että kyllä ne poijjat osaa Orivedelläkin juoda. Olipa selitys mikä hyvänsä, ei se kuitenkaan poista tosiasiaa, että alkoholin liikakäyttö aiheuttaa runsaasti terveyshaittoja ja sosiaalisia ongelmia niin Orivedellä kuin koko maassa. Keskeinen ihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä on asuminen. Yksi Oriveden kaupungin keskeisistä perustehtävistä on edesauttaa asukkaitaan järjestämään asunto-olonsa niin, että heillä on käytettävissään elämäntilanteeseen ja asumistarpeisiinsa nähden hyvä ja tarkoituksenmukainen asunto. Hyvän asumisen laatutekijöitä, joihin Oriveden kaupunki voi vaikuttaa, ovat asunnon sijainti, kulkuyhteydet, asumisen kustannustaso, palvelujen saatavuus ja eri asuntovaihtoehtojen turvaaminen.

11 Orivesi on hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva, edullinen ja viihtyisä asuinpaikka. Orivedellä on pysyvän asutuksen lisäksi runsaasti kesäasutusta. Oriveden kaupunki harjoittaa ennakoivaa maapolitiikkaa eli hankkii omistukseensa raakamaata kaavoitustarpeita varten hyvissä ajoin. Menestyksekkäällä maanhankinnalla sekä kaavoituksella voidaan vaikuttaa suoraan tonttitarjontaan, tonttien hintatasoon ja sen kautta asumiskustannuksiin. Kaavoituksella turvataan myös kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus Orivedellä. Vuokra-asuntotuotantoon soveltuvalla tonttitarjonnalla turvataan pienituloisten kotitalouksien asuntotarve. Näitä asuntoja osoitetaan niin työssäkäyville, nuorille, työttömille ja eläkeläisille sekä muille asumisen erityisryhmiin kuuluville henkilöille (esim. kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset). Kaavoituksella ohjataan rakentamista sinne, missä kunnallisten palvelujen saatavuus on paras, ja kuntarakenne sopiva. Rantaosayleiskaavaluonnos on valmistunut 2013 ja se on parhaillaan lausuntokierroksella eri hallintokunnissa. Valmisteilla olevalla rantaosayleiskaavalla (sis. kyläalueet) on tarkoituksena eheyttää kylärakennetta ja määritellä ne kyläkeskukset joihin tulevaa rakentamista keskitetään. Haja-asutusalueen luonnonläheisyys ja rauha ovat myös hyvinvointitekijä, jota moni perhe arvostaa vaikka palvelutaso on taajamia selvästi heikompi. Laajat kylä- ja sisävesistöalue ovat osittain asuttuja ja Oriveden kaupungin eri alueiden elinvoimaa pyritään turvaamaan ja kehittämään myös yleiskaavoituksen keinoin sekä asuinrakentamisen, että elinkeinotoimintaa palvelevan rakentamisen osalta. Oman asunnon asumisturvallisuus on keskeinen asia etenkin ikäihmisillä. Oriveden kaupungin väestöstä keskimääräistä suurempi osuus on vanhuksia (kuvat 1 ja 2). Vanhusväestön suhteellisen ja absoluuttisen määrän kasvu asettaa haasteita julkisen sosiaali- ja terveystoimen resurssien kohdentamiselle. Rajalliset henkilöstöresurssit eivät riitä ohjaamaan, neuvomaan saati toteuttamaan tarvittavia asunnonmuutostöiden arviointeja koko vanhusväestölle, jotta heidän oman asunnon asumisturvallisuus saataisiin kohentumaan tasoon, jossa ehkäistäisiin tehokkaasti esim. tapaturmia ja kaatumisia. Kriittisimmät tilanteet tulevat esille vasta kotihoidon palvelujen järjestämisen yhteydessä ja kuntoutuksessa, jolloin tehdään asunnon muutostöitä (mm. asennetaan tukikahvoja, ja kulkuluiskia).

12 Kuva vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus). Kuva vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus). Valtaosa ikääntyvästä väestöstä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon työntekijät neuvovat ja opastavat asiakasta sekä asunnon että ympäristön turvallisuuskysymyksissä, kuten turvapuhelimien hankinta ja käyttö, palovaroittimen tarkastus, asunnon pienet muutostyöt, erilaisten apuvälineiden hankinta ja käyttö, ympäristön kunnossapito. Vuoden 2014 alusta Orivedelle perustetaan uusi kotihoidon fysioterapeutin toimi, asiakasohjaajan virka sekä yhdistetty

13 kotiutushoitajan ja muistihoitajan toimi. Aikuisneuvolan terveydenhoitajan työpanosta kohdennetaan jatkossa 75 vuotta täyttäneiden ennaltaehkäisevien kotikäynteihin sekä seniorineuvontaan. Asiakkaan palvelutarve arvioidaan kokonaisuudessaan. Arvioinnin piiriin kuuluvat myös asuminen ja siihen mahdollisesti liittyvät ongelmat. Asiakkaan kanssa yhdessä laadittavassa hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan palvelukokonaisuudesta, tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään. Hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja arviointiin osallistetaan asiakkaan niin halutessa myös asiakkaan omaiset ja läheiset. Mikäli asiakkaan asunnossa havaitaan puutteita, esteitä tai mahdollisesti vaaraa aiheuttavia tekijöitä, voidaan asuntoon tehdä tai suositella teetettäväksi asunnonmuutostöitä tai hankittavaksi laitteita (esim. palovaroitin, turvaliesi, tukikahvat). Asukkaalla on kuitenkin itsemääräämisoikeus omassa kodissaan. Haasteena ovat myös asukkaat, jotka eivät tarvitse/halua palveluja ja/tai joiden omaiset asuvat kaukana tai heitä ei ole ollenkaan. Toimintakyvyn heiketessä asukkaille voidaan tarjota vaihtoehtoisia asumisratkaisuja (esim. ryhmäasumista, tehostettua palveluasumista). Kotihoidon palvelut tulisi olla saatavina kaikkina vuorokauden aikoina. Orivedellä on alkanut ympärivuorokautinen kotihoito marraskuussa Kun elämä kotona alkaa tuntua epävarmalta, turvapuhelin tarjoaa mielenrauhaa sekä käyttäjälle että hänen läheisilleen. Turvapuhelinpalvelu tuo avun hälytyspainikkeen päähän. Turvapuhelinpalvelu sopii niin ikäihmisille, liikuntarajoitteisille, epileptikoille, pitkäaikaissairaille, kuntoutujille, kehitysvammaisille kuin yksin työskentelevien hoitajienkin turvaksi. Turvapuhelimen avulla apu on saatavissa nopeasti ja helposti. Kotihoidon tukipalveluina tulee enenevissä määrin tarjota asiakkaille turvapalveluja, kuten turvapuhelimia, sekä lisälaitteita (mm. ovihälytin, savu-/palovaroitin sekä liesi- ja vuodevahti). Turvapuhelimen kautta onnistuu tarvittaessa myös hyvinvointisoitot, joiden kautta voidaan tiedustella asiakkaan vointia. Kotihoidon turvapalvelun apuna (erityisesti uhkaavissa tilanteissa) on perusteltua käyttää apuna vartiointipalveluja. Kotihoidon asiakkaiden turvaksi ja erityisesti kulunvalvonnan seurantaan tulisi ottaa käyttöön sähkölukot, jotka nopeuttavat turvahälytystilanteissa asiakkaan kotiin sisäänpääsyä. Uusiin asumisyksiköihin tulisi jo perustamisvaiheessa investoida monitorointi- ja kulunvalvontalaitteet, joiden avulla voidaan lisätä asukasturvallisuutta ja vähentää tapaturmia. Asumisturvallisuutta parannetaan suunnittelukaudella Tähtiniemikodilla, asentamalla varavoimajärjestelmä ja potilashälytysjärjestelmä. Orivedellä on tarvetta sekä sosiaaliseen isännöintiin että nuorten tukiasuntoihin. Haastavan tilanteesta tekee, ettei tukiasuntojen tarve ei ole kuitenkaan jatkuvaa vaan satunnaista. Asuntotoimisto on tiukentanut linjauksiaan ja se on lastensuojelun näkökulmasta vaikeuttanut tilannetta lisäämällä lastensuojelun tarvetta ja lastensuojelutyötä. Lastensuojelulaissa sanotaan, että mikäli lastensuojelun tarve aiheutuu asumisen puutteista, kunta on velvollinen järjestämään kunnon asunnon. Orivesiläisille nuorille on ostettu tukiasumispalvelua Tampereelta, jolloin nuoren on pitänyt myös muuttaa sinne itsenäisesti asumaan.

14 Myös aikuisväestössä on henkilöitä, jotka eivät kykene asumaan tavallisissa vuokra-asunnoissa, mutta pienellä ohjauksella ja tuella he pärjäisivät omassa kodissa. Haasteellisen tilanteesta tekee yhteistoiminta-alue, joka pitää sisällään sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta tiukentunut asuntopolitiikka on Oriveden kaupungin omaa palvelua. On esiintynyt tilanteita, joissa sosiaalityön tai päihdetyön ja asuntotoimiston intressit eivät ole kohdanneet, koska henkilöllä on ollut tuen tarve eikä sitä ole ollut tarjolla. Vaikka Orivedellä ei esiinny virallisesti asunnottomuutta, on olemassa jonkin verran henkilöitä, jotka asuvat esimerkiksi tilapäisesti kaverin luona. Tukiasuntojen ja sosiaalisen isännöinnin tarve on havaittavissa myös Orivedellä. Toimintamallina voisi toimia yksi asumisenohjaaja, joka tarjoaisi tukeaan kaikille väestöryhmille, jotta he voisivat asua omissa kodeissaan. Asumisenohjaajan työtehtävien tulisi liittyä tuetun asumisen tarpeessa olevien kuntalaisten ohjaamiseen (kuten jalkautuva sosiaalityö asiakkaan kotiin ja yhteydenpito puhelimitse, asiakkaan asioiden hoito viranomaisten kanssa, muutoissa tukeminen, asuntojen kunnosta huolehtiminen, yhteistyö eri viranomaisten kanssa jne.). Tuetussa asumisessa asuva henkilö tarvitsee tukea ja ohjausta kyetäkseen asumaan itsenäisesti kotonaan tai tukiasunnossa. Henkilö asuu lähtökohtaisesti omassa kodissaan, jonne hänelle tarjotaan tukea. Tukiasunnosta on tavoitteena siirtyä itsenäisempään asumiseen sitten, kun kuntoutuminen on edistynyt niin, että itsenäisempi asuminen on mahdollista. Sosiaalisen isännöinnin päätehtävänä on turvata asuminen vuokranmaksua ja asumisen onnistumista seuraamalla. Kotikäynneillä nähdään kuinka asunnon siisteyttä pidetään yllä ja kuinka asukas voi. Tarvittaessa sosiaali-isännöitsijät ottavat yhteyttä asiakkaan muuhun palveluverkostoon tarvittavien palveluiden takaamiseksi. Tavoitteena on puuttua asumisen ongelmiin, ennen kuin ne ehtivät kriisiytyä. Tällöin voidaan ehkäistä myös häätöprosessiin ajautuminen. Erityisryhmiin kuuluville asukkaille suunnitellaan ja tarjotaan palveluasumista, mikä mahdollistaa turvallisen asumisen siinä vaiheessa, kun asukkaan toimintakyky heikkenee, eikä kotona asuminen ole enää turvallista. Orivedellä on suunnitteilla lisätä uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja tulevina vuosina: vuonna paikkainen ja vuoteen 2020 mennessä n. 30-paikkainen ikäihmisten tehostetun asumispalvelun yksikkö vuonna paikkainen kehitysvammaisten autetun ja ohjatun asumisen yksikkö. Turvallisuus on abstrakti käsite, jonka avulla kuvataan jonkin oletetun vaaran tai riskin poissaoloa tai näiden vaikutusten estämistä. Turvallisuuden kokemus on henkilön subjektiivinen käsitys vaaran tai riskin poissaolosta.