Te olette kuulleet sanottavan: valistus ei toimi. Mutta minä sanon teille: valistus ei toimi niin.

Transkriptio

1 Te olette kuulleet sanottavan: valistus ei toimi. Mutta minä sanon teille: valistus ei toimi niin. TUPAKKA, PÄIHTEET JA RAHAPELIT Laatua ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisyyn

2 Lähihistoriaa: kuinka valistus menetti maineensa Raittiustyö = raittiusvalistus Monopoli -> haittavalistus Huumetyö = huumevalistus ( herätys ) Turmiolan Tommi -oireyhtymä Alkoholiliberalismi vs. holhous Preventiotutkimus: ei vaikuttavuutta Rationaalinen l. humaani yhteiskuntapolitiikka -> kontrollia ja hyvinvointipolitiikkaa, ei valistusta Alkoholiteollisuus ja sen myötäilijät: valistusta, ei kontrollia 2

3 Kysymyksiä Valistus ja etiikka. Terveystalebanit valloillaan? Valistusta ei käytetä eikä sen menetelmiä kehitetä tarpeeksi. Miksi? Onko valistus hyödytöntä? Miksi ja miten viestintä vaikuttaa? Voiko valistuksen vaikutuksia tutkia ja arvioida? Mitä sanoa ja tehdä ja miten? 3

4 Valistuksen etiikasta Oikeus ja velvollisuus valistaa Liberaali perustelu (J.S. Mill) Millin hevosvaljakko-vertaus holhous = pakottamista Kuulija saa hyväksyä tai hylätä valinnanvapaus edellyttää oikeaa tietoa

5 Valistuksen arvostelusta tutkimuksen arvosteluun

6 Vallitseva tutkimuskanta Valistus on tehotonta ja kallista Hyviä käytäntöjä ei ole 6

7 Mitä tutkimus ei kumoa Viestintä toimivien menetelmien ja monialaisten ryhtymysten osana/ tukena Paremman valistuksen mahdollisuus Osoitettujen vaikutusten merkitys Lyhytaikaiset vaikutukset Vaikutukset tietoihin ja asenteisiin Valistuksen yhteiskunnallinen ja eettinen perustelu 7

8 Mitä tutkimus ei tavoita ja miksi Menetelmät eivät tavoita vähittäistä kulttuurista ja yhteiskunnallista vaikutusta. Kaavamainen käsitys vaikuttavuudesta: nopeita, perustavanlaatuisia käyttäytymismuutoksia. Kumoaa vain alun perin perusteettomia odotuksia Teoria vaikutusmekanismeista on vanhentunut tai puuttuu! Kapea käsitys siitä mitä tavoitellaan vs. päihdetyön ja valistuksen laajat tavoitteet, ei vain päihteiden käyttö 8

9 Samaan aikaan toisaalla: viestintätutkimus ja vaikuttavuus 1. Massayhteiskunnan teoriat: huoli propagandan ja markkinoinnin voimasta (1900-luvun alku) 2. MCR-perinne: vaikuttamattomuuden teesi ( l.) preventiotutkimus pysyi kärryillä tähän asti 3. Vaikutus yhteiskunnallista, kulttuurista, kasautuvaa ja pitkäaikaista (ideologiset, turruttavat jne. vaikutukset) (1960-l ->) 4. Vaikutukset maailmankuvaan (kehystysteoria, päiväjärjestysteoria) 1970-l - >) 5. Jälkistrukturalismi: Viestintä tuottaa subjektiviteettia (diskurssit ja kieli määräävät ajattelua ja toimintaa) (1970-l.->) 6. Käyttötarkoitusteoria (1980-l.->) : mitä me teemme viestinnällä, ei mitä viestintä tekee meille: vastaanottajan aktiivisuus merkityksen antamisessa. (Vrt. virittävän valistuksen teoria) 9

10 Viestinnän tutkimuksen näkökulmia Mitata vai ajatella On selvää, että joukkoviestinnän yhteiskunnalliset vaikutukset ovat ennen muuta pitkäaikaisia ja kasautuvia, vaikutusta siihen, millä tavalla miellämme todellisuuden: mistä näkökulmasta sitä katsomme, millä kielellä siitä puhumme ja millaisiksi ymmärrämme muut ihmiset. Jos joukkoviestinnän vaikutuksia haluaa mitata, jää kysymys helposti avoimeksi. Jos asiaa ajattelee tovin, on vaikea epäillä vaikutusten laajuutta. Risto Kunelius: Viestinnän vallassa 10

11 Hitailla muutoksilla on tekijänsä kuinka yhteiskunta valistuu Näyttöä ja esimerkkejä: ympäristöteot, kuritusväkivalta, suhtautuminen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, tupakointi ja tupakkapolitiikka, alkoholin tarjoaminen nuorille, ruokavalio jne. 11

12 I Virittävän valistuksen teoria: kuinka valistumme yhdessä

13 Virittävän valistuksen teoria Yksilöt voivat joukolla muuttaa käyttäytymistään vain yhteiskunnallisen ilmapiirin muututtua ensin On kohdistettava viesti julkisiin ja yksityisiin keskusteluihin, ei yksilöiden käyttäytymiseen Ei käskyjä ja kieltoja vaan aineksia pohdintoihin Valistuksen vaikutuksia (vrt. vaikuttavuutta) voi tutkia siitä millaisia jälkiä ja reaktioita (vaikutuksia) se synnyttää. Pitkän aikavälin muutokset näkee vain jälkikäteen. 13

14 II kehystysteoria: Mikä ja kenen ongelma

15 Mistä väitellään? Kehystysteoria Väitellään ongelman tulkintakehyksestä ongelman määrittelystä usein jopa ongelman olemassaolosta ongelman syistä ja selityksistä. Nämä ovat oleellisimmat väittelyt, koska ongelmanmäärittelyillä on valta sanella ratkaisut, ja siksi ongelmat halutaan määritellä omista intresseistä käsin. Jos lähtee väittelemään toisen määrittelemässä kehyksessä, on jo häviöllä. Päätelmä: tutkimustietoon tukeutuvia näkemyksiä on tuotava aktiivisesti esiin. 15

16 Alkoholin tarjoaminen alaikäisille: perinteinen keskusteluasetelma Puolesta Vastaan Suomalaisten suhde alkoholiin on ongelmallinen, koska meitä holhotaan: alkoholi houkuttelee, koska se on kielletty hedelmä eikä sitä opita käyttämään oikein. Lapset tulee mieluiten totuttaa jo kotona sivistyneeseen alkoholinkäyttöön. Alkoholi, kuten muutkin päihteet, on vielä haitallisempaa kehittyvälle nuorelle kuin aikuiselle, ja siksi alaikäisten alkoholinkäyttöä on ehkäistävä. Alkoholi ei kuulu nuoruuteen on perusteltu sanoma ja järkevien ihmisten hyväksyttävissä. 16

17 Mistä alkoholin haitat johtuvat ja mitä niille tulee tehdä kaksi tulkintakehystä Alkoholiteollisuus Tutkimukseen pohjautuva näkemys Alkoholi ja alkoholiteollisuus tuottavat yhteiskunnille vaurautta ja kansalaisille elämänlaatua. Ongelmat aiheuttaa pieni vähemmistö, joka ei osaa käyttää alkoholia oikein. Siksi on väärin ja hyödytöntä rajoittaa alkoholiteollisuuden toimintamahdollisuuksia tai alkoholia oikein käyttävän enemmistön elämää. Koska ongelma on osaamisessa, valistus on tehokkainta ehkäisyä. Myös kontrolli on rajoitettava väärinkäyttäjiin. Haitat johtuvat alkoholin päihdyttävyydestä, myrkyllisyydestä ja riippuvuuspotentiaalista. Valtaosa alkoholihaitoista ja - kustannuksista koituu enemmistölle. Tehokkainta haittojen vähentämistä on kokonaiskulutuksen vähentäminen. Tutkimustiedon mukaan tehokasta tässä on saatavuuden ja hinnan rajoittaminen. Sen rinnalla on tarjottava tukea ongelmakäyttäjille. Valistuksen teho yksittäisenä keinona vähäinen. 17

18 III Asialistateoria: mistä puhutaan, siihen puututaan

19 Ratkaisujen markkinoinnista ongelmien markkinointiin Yhteiskunnallisia ongelmia ei itsessään ole: ongelmia ovat ne jotka määrittelemme ongelmiksi. Vain asialistalle päässeet asiat otetaan ratkaistaviksi. Asialistoja on politiikalla, joukkoviestimillä, yleisellä mielipiteellä ja yksilöillä. Joukkoviestintä avainasemassa: se priorisoi ongelmia. Ihmisille ei voi kertoa mitä asioista pitää ajatella mutta hyvin tehokkaasti voi kertoa, mitä asioita pitää ajatella.. Päätelmä: On vähintään yhtä olennaista kyetä markkinoimaan ratkaisua vaativaa ongelmaa kuin omaa ratkaisuaan: Mitä asialle on tehtävä vs. onko asialle tehtävä mitään Esimerkki: keskustelu ja liikehdintä alkoholimainonta-kysymyksestä Onko kysymys alkoholista ja alaikäisistä riittävän korkealla eri asialistoilla? 19

20 IV Viestinnän kaksivaiheteoria: ketä kuunnellaan

21 Valistusta mutkan kautta Vaikuttaako vaalimainonta? Kyllä mutta ei suoraan. Vaikuttajayksilöt, mielipidejohtajat Esimerkki: argumentit alkoholimainonnasta (Yhteiskuntapolitiikka 5/2010) Päätelmät: 1. Tunnista vaikuttajayksilöt, 2. Rupea vaikuttajayksilöksi, so. hyödylliseksi tietolähteeksi, keskustelukumppaniksi, idealingoksi, asioiden valmistelijaksi jne. Vaikutusvalta ei riipu asemasta. 21

22 V Hiljaisuuden kierteet teoria: mistä puhutaan, mistä vaietaan

23 Piiloudumme mielellämme laumaan Mukaudumme mielellämme muiden mielipiteisiin Käsityksemme niistä voivat olla harhaisia Hiljaisuuden kierteitä voi sekä murtaa että vahvistaa Esimerkki: alkoholipoliittisen ilmapiirin muutos, ulkomaalaispelon nousu Sovelluksia: Normatiivinen kasvatus, Kännissä olet ääliö -kampanja 23

24 VI Kultivaatioteoria: mikä on sanomattakin selvää

25 Väkivalta ja alkoholi kuuluvat hyvään elämään Lisääkö TV-väkivalta tosielämän väkivaltaa? Kyllä mutta ei siten kuin luulisi Viestintä ja mainonta opettavat meille asioiden luonnollisuutta ja hyväksyttävyyttä. Sovellus: nuoriin kohdistuvan alkoholimainonnan haitallisuuden ymmärtäminen On järjetöntä edes kysyä, muuttaako media maailmaa, sillä maailma on median luomus. Timo Airaksinen 25

26 Mitä on tehtävä ja miten

27 Mitä päihdevalistus voi olla Tietoperustan varmistamista Tietoisten valintojen mahdollistamista Valintojen edellyttämän pohdinnan virittämistä Yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttamista Vaikuttavan päihdepolitiikan edellytys on valistunut yleisö Yksilölliset muutokset toteutuvat kulttuuristen muutosten perässä 27

28 Viestintäosaaminen ehkäisevässä päihdetyössä Vuorovaikutustaidot Kulttuurinen kompetenssi Väittely, retoriikka, argumentaatio Päihdekysymykset ovat läpeensä poliittisia ja kiistanalaisia Tutkimustiedon hallinta, tulkinta ja soveltaminen Kaikki tunnustavat sanoissa tutkimustiedon ja vetoavat siihen Mediayhteistyö ja -vaikuttaminen Itsemme kehittäminen mielipidevaikuttajaksi (kaksivaihehypoteesi): luottamuspääoma, vaikutusvalta 28