Liminganlahden yhtenäiskoulu. Tilakohtainen riskianalyysi

Transkriptio

1 Liminganlahden yhtenäiskoulu Tilakohtainen riskianalyysi Tutkimusraportti Inspector Sec Oy Tämä dokumentti soveltuu päätöksenteon apuvälineeksi rakennusten kunnosta vastaaville tahoille. Dokumenttia ei ole tarkoitettu käytettäväksi omatoimiseen diagnosointiin. Tilakohtaisia havaittuja haittoja ei voida määritellä suoraan terveysongelmien syyksi, mutta ne voivat olla oireilun ja sairastelun merkittäviä riskitekijöitä.

2 Tiivistelmä Tässä raportissa selvitettiin sisäilman laadun tilannetta sekä kartoitettiin terveysperusteista toimenpidetarvetta Liminganlahden yhtenäiskoulun tiloissa riskianalyysin avulla. Tutkimusmenetelminä käytettiin laskeumapölystä tehtävää solutoksikologista tutkimusta, käyttäjäkyselyä sekä haastatteluja. Lisäksi kartoitettiin rakennukseen kohdistuvaa kemikaalikuormitusta. Käyttäjäkysely tehtiin laajennettuna koko koulun henkilökunnalle. 23 % vastaajista ei työskennellyt tutkimuskohteessa kyselyajankohtana. Solutoksikologiset tutkimukset tehtiin 30 tilasta. Tulokset analysoitiin tilastollisesti. Tutkittujen tilojen luokittelu pölyn toksisuuden perusteella Pölynäytteiden toksisuus tutkittiin 30 työtilasta. Kyseessä oli osatutkimus, jonka tilat valittiin rehtorin suosituksen mukaisesti. Tulokset osoittivat, että 52 %:ssa tiloista (15 kpl) sisäilmahaitta on todennäköinen, 41 %:ssa tiloista (12 kpl) mahdollinen ja 7 %:ssa (2 kpl) epätodennäköinen. Toksisuusjakauman perusteella kohteessa on keskivaikea tai vaikea sisäilmaongelma. Sisäisen korrelaatioanalyysin perusteella toksisuus korreloi hyvin terveysoireiden kanssa tässä kohteessa. Toksisten tilojen sijainti rakennuksessa jakautui epätasaisesti. Eniten toksisia tiloja oli A-osan 2. kerroksessa, B-osan 2. kerroksessa ja ruokalasiivessä. Rakennuksen kemikaalikuormitus Tutkimuksessa selvitettiin rakennuksen käyttöön liittyvä kemikaalikuormitus. Siivouksen osalta kemikaalikäyttö ei ollut poikkeavaa. Ruokalassa käytetty astiahuuhde sisälsi herkistävää kemikaalia. Ruokailuvälineisiin mahdollisesti jäävät jäämät voivat kuormittaa elimistöä ja aiheuttaa herkistymistä pitkällä aikavälillä. Astiahuuhde tulisi vaihtaa turvallisempaan vaihtoehtoon. Tutkittujen tilojen luokittelu terveysperusteisesti Käyttäjäkyselyyn vastasi 48 henkilöä (vastausprosentti 87 %). Analysoiduista 59 oireesta 37 kpl nousi tilastollisesti merkitsevästi yliedustetuksi ja rakennukseen 2

3 liittyväksi. Vastaajista 17 %:lla oli voimakas rakennukseen liittyvä oirekuva. Tällä mittarilla arvioituna rakennuksessa oli keskivaikea sisäilmaongelma. Oireilu jakautui epätasaisesti rakennuksessa. Ruokalasiivessä oli selkeästi eniten yliesiintyviä oireita ja voimakkaita oirekuvia. Myös A- ja B -osien 2. kerroksissa oireesiintyvyydet olivat korkeita. Muissa osissa oireita oli vähemmän, mutta ainoastaan A- osan 1. kerroksessa ei esiintynyt rakennukseen liittyviä oireita. Henkilöstön tilanne Vastaajista 81 % uskoi, että koulussa on sisäilmaongelma. Kaikista vastaajista 63 % ilmoitti saavansa oireita työpaikkarakennuksessa. Heistä 80 %:lla oireilu oli alkanut nykyisessä työpaikassa. Vastaajista 31 % arvioi työkykynsä alentuneen merkittävästi nykyisessä työpaikkarakennuksessa. 25 % arvioi sairauslomiensa määrän lisääntyneen selvästi nykyisessä työpaikassa. Edellä mainittujen lukujen ja avoimien vastausten perusteella työyhteisöä rasittaa epäily sisäilmaongelmista ja huoli omasta ja työkavereiden terveydestä. Tilanne vaatii aktiivisia toimia tilanteen kriisiytymisen välttämiseksi. Aistinvaraiset havainnot Aistinvaraisten havaintojen perusteella rakennuksessa on ilmanlaatuongelma (50 % vastaajista raportoi tunkkaisuudesta tai muista hajuista), homeongelma (40 % vastaajista raportoi maakellarin tai homeen hajusta) sekä lievä viemärikaasuongelma (19 % vastaajista). Kemikaalihajusta valitti 4 % vastaajista. Liian alhaisesta tai voimakkaasti vaihtelevasta lämpötilasta raportoi 15 % tilankäyttäjistä. Tilakohtainen riskiluokitus Tilakohtainen riskiluokitus tehtiin pölynäytteiden toksisuuden, aistinvaraisten havaintojen, erilaisten oireparametrien ja muiden saatujen tietojen perusteella. Sietämättömän riskin tiloja ei ollut yhtään. Merkittävän riskin tiloja oli 4 kpl (14 %). Kohtalaisen riskin tiloja oli 18 kpl (62 %) ja siedettävän riskin tiloja 7 kpl (24 %). Merkityksettömän riskin tiloja ei ollut yhtään. Toisin sanoen tutkituista tiloista 7 vastaa käyttötarkoitustaan ja 22 tilaa vaatii erityisiä jatkotoimenpiteitä. 3

4 Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset on käyty läpi kokonaisuudessaan kohdassa 7. Yhteenveto: 1. Ruokalasiipi (6 tutkittua tilaa): 3 tilaa suositellaan suljettavaksi 1-3 kuukauden kuluessa. Kolmeen tilaan suositellaan ilmanpuhdistimia ensiavuksi ja jatkotoimenpiteitä mahdollisimman nopealla aikataululla. 2. B-osan 2. kerros (6 tutkittua tilaa): 1 tila suositellaan suljettavaksi 1-3 kuukauden kuluessa. 1 tila vastaa pääosin käyttötarkoitustaan. Neljään tilaan suositellaan ilmanpuhdistimia ensiavuksi ja jatkotoimenpiteitä mahdollisimman nopealla aikataululla. 3. A-osan 2. kerros (5 tutkittua tilaa): 1 tila vastaa pääosin käyttötarkoitustaan. Neljään tilaan suositellaan ilmanpuhdistimia ensiavuksi ja jatkotoimenpiteitä mahdollisimman nopealla aikataululla. 4. B-osan 1. kerros (6 tutkittua tilaa): 3 tilaa vastaa pääosin käyttötarkoitustaan. Kolmeen tilaan suositellaan ilmanpuhdistimia ensiavuksi ja jatkotoimenpiteitä mahdollisimman nopealla aikataululla. 5. B-osan pohjakerros (3 tutkittua tilaa): 1 tila vastaa pääosin käyttötarkoitustaan. Yhteen tilaan suositellaan ilmanpuhdistimia ensiavuksi heti ja kahteen tilaan jatkotoimenpiteitä puolen vuoden kuluessa. 6. Lukio (2 tutkittua tilaa): Molempiin tiloihin suositellaan jatkotutkimuksia mahdollisimman nopealla aikataululla. 7. A-osan 1. kerros (1 tutkittu tila): Tila vastaa pääosin käyttötarkoitustaan. Tutkimuksessa nousi esille 6 mahdollista ongelmakohtaa (jatkotutkimustarve): 1. Toksisuus noin puolessa tutkituista tiloissa 2. Lähes kaikkialla vanhalla puolella leijuva tunkkaisuus 3. Homeenhajuhavainnot vanhalla puolella B-osan pohjakerroksen kirjastossa ja käytävillä, ruokalasiiven käytävillä, liikuntasalissa sekä asuntolan puoleisessa porraskäytävässä sekä lukion puolella Heikki Sarvela salissa, kellarissa ja kahviossa 4. Viemärikaasuhavainnot asuntolan puoleisessa porraskäytävässä, liikuntasalissa sekä wc-tiloissa eri puolilla rakennusta 5. B-osan pohjakerroksen murenevat seinän alaosat, lämmönjakohuoneen lattialla aina seisova vesi 6. B-osan tuulikaapissa kaksi vuotta sitten vuotaneen lattialämmityspiirin vaikutusalue 4

5 Sisällysluettelo 1. Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteuttaminen Näytteenotto ja pölyn toksisuuden tutkiminen Käyttäjäkysely Henkilökunnan haastattelu Tilastolliset analyysit Tulokset ja niiden tulkinta Näytteenotto ja pölyn toksisuuden tutkiminen Rakennuksen sisäilmahaittaluokitus toksisuusjakauman perusteella Käyttäjäkyselyn terveyteen liittyvät kysymykset Rakennuksen sisäilmahaittaluokitus terveysperusteisesti Henkilöstön raportoimat aistinvaraiset havainnot Analyysi ja lopputulokset Tilakohtainen riskiluokitus Rakennuksen kemikaalikuormitus Sisäiset korrelaatioanalyysit Asiantuntija-analyysi Toimenpide-ehdotukset Liitteet Allekirjoitus

6 1. Tutkimuksen tausta Tutkimuskohde Liminganlahden yhtenäiskoulu Linnukkatie Liminka Työn tarkoitus Tilakohtainen riskianalyysi, sisäilmahaitan vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tarvearviointi Toimeksiantaja Simo Pöllänen Limingan kunta Kauppakatu Liminka Tutkimuksen ajankohta Tutkimuksen suorittaja Inspector Sec Oy Raportin laatija Mikko Salin, tuotepäällikkö, FT Jakelu Toimeksiantaja Inspector Sec Oy:n arkisto Inspector Sec Oy sai toimeksiannon Limingan kunnalta riskianalyysin tekemiseksi Liminganlahden yhtenäiskoulun tiloista. Toimeksiannon taustalla oli tilankäyttäjien kokemus huonolaatuisesta sisäilmasta ja sen vaikutuksista terveyteen. 6

7 2. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on antaa riskinhallinnallisia työkaluja esim. sisäilmaryhmien, kiinteistön hallinnasta vastaavien tahojen, työterveysvastuuhenkilöiden, poliittisten päätöksentekijöiden ja/tai muiden päättäjien käyttöön. Tämä toteutetaan arvioimalla tilojen käytöstä aiheutuvaa terveydellistä riskiä ja sekä luokittelemalla tilat eri riskiluokituksen tiloihin. Tarkoituksena on myös toimia apuvälineenä varsinaisille rakennuksen kuntotutkimuksille, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa tehokkaasti sekä määritellä niiden laajuus tilankäyttäjien terveys huomioiden. Tutkimuksen tuloksena tilat luokitellaan käytettävyysturvallisuuden mukaan sietämättömän, merkittävän, kohtalaisen, siedettävän ja merkityksettömän riskin tiloihin. Saatua tietoa hyödynnetään välittömän sisäilmahaitan vähentämisessä ja työolosuhteiden parantamisessa. Nopeita toimia tarvitaan, kun sisäilmahaitan riskiluokitus on sietämätön, merkittävä tai kohtalainen. Näiden toimien tarkoituksena on vähentää tiloissa koettavia haittoja ja antaa lisäaikaa käynnistää sisäilmahaitan pysyvän vähentämisen prosessi. Sisäilmahaitan pysyvän vähentämisen osalta tutkimuksen tavoitteena on paikantaa tilat, joissa on kohonnut riski haitallisen päästölähteen esiintymiselle. Samalla tavoitteena on ohjata kiinteistön parantamistoimenpiteitä siten, että sisäilman laatu saadaan käyttötarkoitusta vastaavaksi sietämättömän, merkittävän ja kohtalaisen riskin tiloissa. Tutkimuksen tulokset annetaan lähtötietoina rakennuksen kuntotutkijoille, jotka kartoittavat mahdollisia sisäilman laatua heikentäviä rakennuksen vaurioita. Rakennuksen tutkimuksista edetään tarvittaessa korjaussuunnitteluun ja varsinaisiin korjauksiin. 7

8 3. Tutkimusmenetelmät Tutkimusprosessi on kuvattu alla olevassa prosessikaaviossa (Kuva 1). Käytetyt tutkimusmenetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä 1C. Kuva 1. Sisäilmahaitan tutkimusprosessi. 8

9 4. Tutkimuksen toteuttaminen Kyselyt toteutettiin joulukuussa Näytteet kerättiin Lopullinen raportti luovutettiin tilaajalle Näytteenotto ja pölyn toksisuuden tutkiminen Pölytutkimuksen näytteet kerättiin rehtorin suosittelemista tiloista. Pyyhintäpölynäytteitä kerättiin 30 tilasta, joista tulos saatiin 28 tilasta. Heikki Sarvela - salista ei saatu kerättyä pölynäytettä, joten kyseisestä tilasta otettiin viljelynäyte. Salin varastosta ei saatu tulosta. Tutkitut tilat on esitetty taulukossa III. 4.2 Käyttäjäkysely Käyttäjäkysely toteutettiin web-pohjaisena kyselynä. Kolmiosaisessa kyselyssä tiedusteltiin henkilön taustatietoja, terveyteen liittyviä tietoja sekä rakennuksen kuntoon liittyviä havaintoja. Analyysikelpoiset vastaukset jäljitettiin työpisteisiin, arvioitiin terveydellisen riskin suuruus ryhmätasolla sekä arvioitiin terveydellisen riskin liittyminen rakennuksessa oleskeluun. Postituslistalla oli yhteensä 55 henkilöä, joista kyselyvastauksen palautti 48 henkilöä. Vastausprosentti oli siis vastaajaa ei työskennellyt tutkimuksentekohetkellä tutkittavassa rakennuksessa. 4.3 Henkilökunnan haastattelu Rehtoria ja kiinteistönhoitajaa haastateltiin ennen näytteenottoa tavoitteena sekä saada selville että sulkea pois riskitekijöitä. Siivoustyön johtajalta pyydettiin ja saatiin lista tutkimuskohteessa käytettävistä kemikaaleista. 4.4 Tilastolliset analyysit Tilastolliset tunnusluvut laskettiin Excel 2010 ohjelmalla. Oire-esiintyvyyksien p-arvot saatiin χ 2 -riippumattomuustestillä. Vertailuaineistona käytettiin Helsingin koulututkimuksesta 2 saatuja kouluhenkilöstön terveystietoja. Raportoitu oire luokiteltiin yliesiintyväksi, jos esiintyvyys oli merkitsevästi suurempi (R > 1 ja vastaava p-arvo 0,05), kuin koulututkimuksen vähiten oireileva koulukvartiili. Verrokkiaineistoon kuului 97 henkilöä neljästä eri koulusta. 9

10 5. Tulokset ja niiden tulkinta 5.1 Näytteenotto ja pölyn toksisuuden tutkiminen Pölyn toksisuusmittausten tulokset on esitetty taulukossa III. Tulosten jakauma on esitetty taulukossa VII. Tilat ovat selvästi toksisia, kun EC 50 12,5 µg/ml. Tulosten tulkinnat on esitetty taulukossa IV. Taulukko III. Pölyn toksisuusmittaustulokset. Tilakoodi Näytteenottokohta Toksisuus, EC 50 (µg/ml) B111 valaisimen, kaapiston ja kaiuttimien P1: 6,5 12,5 (12) päältä, lämpöpatterin taustalta B112 kaapiston päältä P2: (18) B113 kaapiston päältä P3: 6,5 12,5 (12) B115 kaapiston päältä P4: (13) B116 kaapiston päältä P5: 6,5 12,5 (10) B117 kaapiston päältä P6: (15) A106 kaapiston päältä P7: (16) 41 kaapiston päältä P8: 6,5 12,5 (11) 42 valaisimen ja kaapiston päältä P9: (13) 43 valaisimen ja kaapiston päältä P10: 6,5 12,5 (8) 44 valaisimen, kaapiston, kaiuttimen ja P11: 6,5 12,5 (10) ikkunalistojen päältä 109, varhaiskasvatuksen valaisimen ja kaapiston päältä P12: (16) toimisto, ruokalasiipi 115, ruokalasiipi kaapiston päältä P13: (17) kahvio, lukio kaapiston päältä P14: (19) Heikki-Sarvela sali, lukio MEA-laskeumamaljanäyte *) TSA-laskeumamaljanäyte *) P15: (33) *) P16: (30) *) Porrasalusvarasto täytetyn eläimen päältä lattialta P30: 6,5 12,5 (10)** P31: 6,5 12,5 (9)** B004 kaapiston päältä P17: (17) B025 kaapiston päältä P18: (18) A204 kaapiston päältä P19: (16) A208 kaapiston päältä P20: 6,5 12,5 (9) A210 kaapiston päältä P21: 6,5 12,5 (9) A214 kaapiston päältä P22: 6,5 12,5 (9) A215 kaapiston päältä P23: 6,5 12,5 (11) B226 kaapiston päältä P24: 6,5 12,5 (10) B225 kaapiston päältä P25: 6,5 12,5 (7) B224 kaapiston päältä P26: (13) B221 kaapiston päältä P27: 6,5 12,5 (11) B220 kaapiston päältä P28: (18) B219 kaapiston päältä P29: 6,5 12,5 (10) *Tilasta tehtiin pölyn suoraviljely, josta tutkittiin toksisuus ** Poikkeava näytteenottokohta 10

11 5.2 Rakennuksen sisäilmahaittaluokitus toksisuusjakauman perusteella Toksisuustutkimuksen tulosten jakautuminen eri haittakategorioihin on esitetty taulukossa IV. Rakennuksen haittaluokitus on tehty vertaamalla toksisuustulosten jakaumaa Helsingin koulututkimuksesta 2 saatuun vertailuaineistoon. Taulukko IV. Toksisuustulosten jakauma Liminganlahden yhtenäiskoulussa sekä vertailurakennuksissa, joissa oli todettu keskivaikea tai vaikea sisäilmahaitta. Haitan todennäköisyys Pölytutkimustulosten jakauma Liminganlahden yhtenäiskoulu, % tiloista Sisäilmahaitta erittäin todennäköinen, EC50 6 µg/ml 0 2 Sisäilmahaitta todennäköinen, EC50 = 7 12 µg/ml Sisäilmahaitta mahdollinen EC50 = µg/ml Ei viittaa sisäilmahaittaan, EC50 > 18 µg/ml 7 53 Yhteensä *toinen mittaus on pölyn suoraviljelynäytteestä tehty toksisuusmittaus Vertailurakennukset, joissa on todettu keskivaikea tai vaikea sisäilmahaitta % Vertailuaineistoon suhteutettuna pölytulokset muistuttavat eniten rakennuskantaa, jossa on todettu keskivaikea tai vaikea sisäilmahaitta (toksisuuden perusteella ei voida erotella keskivaikeaa ja vaikeaa sisäilmahaittaa toisistaan). Liminganlahden yhtenäiskoulussa on tyypillistä keskivaikean tai vaikean sisäilmahaitan kohdetta enemmän toksisia tiloja. 5.3 Käyttäjäkyselyn terveyteen liittyvät kysymykset Henkilökunnan näkemys tilanteesta Käyttäjäkysely tehtiin koko koulun nykyiselle henkilökunnalle. Vastaajista 23 % oli siirretty pois tutkittavista tiloista tai he olivat väliaikaisesti muualla. Vastausprosentti oli 87 %, joten kyselyn voidaan katsoa antavan kattavan kuvan koko henkilöstön näkemyksestä. Taulukkoon V on koottu keskeisimpiä henkilökunnan näkemyksiä kuvaavia parametreja. 11

12 Taulukko V. Henkilökunnan näkemys sisäilmaongelmasta. Käyttäjäkyselyn kysymys Kyllä-vastausten osuus (%) Epäily siitä, että työpaikkarakennuksessa on sisäilmaongelma 81 Työpaikkarakennuksessa oleskeluun liittyy oireilua 63 Oireilu on alkanut sen jakson aikana, jolloin vastaaja on ollut 50 (80) tutkittavassa rakennuksessa töissä (% oireilijoista) Oireiden voimakkuus on lisääntynyt selkeästi tutkittavassa 48 (77) rakennuksessa (% oireilijoista) Oireiden lukumäärä lisääntynyt selkeästi tutkittavassa 46 (73) rakennuksessa (% oireilijoista) Sairauslomien määrä lisääntynyt selkeästi tutkittavassa 25 (40) rakennuksessa (% oireilijoista) Työkyky heikentynyt selkeästi tutkittavassa rakennuksessa (% 31 (50) oireilijoista) Oireilu helpottuu työpaikalta poissa ollessa (% oireilijoista) 54 (87) Oireista toipumiseen tarvittava aika pidentynyt selkeästi tutkittavassa rakennuksessa (% oireilijoista) 35 (57) Yliesiintyvät, rakennukseen liittyvät oireet Käyttäjäkyselyn perusteella lasketut, tilastollisesti yliesiintyvät oireet (37 kpl) on esitetty taulukossa VI. Mukaan vertailuun on otettu vain ne oireet, joiden esiintyvyyden vastaajat kykenivät liittämään työpaikkarakennukseen. Terveyteen liittyviä, tilastollisesti analysoituja kysymyksiä käyttäjäkyselyssä oli yhteensä 59 kpl. Taulukko VI. Liminganlahden yhtenäiskoulun henkilöstön rakennukseen liitetyt, tilastollisesti merkitsevät oireet. Yliesiintyvät oireet (p-arvo 0,05) Riskisuhteen merkitsevyys R* p-arvo** Luottamusväli min max 01. Yleinen sairauden tunne 2,4 0,02 1,1 5,1 02. Epätavallinen väsymys tai uupumus 2,9 < 0,001 1,7 5,1 04. Päänsärky 1,7 0,03 1,1 2,7 05. Elimistö on herkistynyt reagoimaan voimakkaasti tietyille hajuille/muille altisteille (aiheuttaa tuntemuksia elimistössä) 2,4 0,003 1,4 4, Kuumeilu/lämpöily 4,7 0,01 1,4 15, Hikoilukohtaukset päivisin (voi esiintyä ilman kuumuuden tunnetta) 6,0 0,01 1,6 23,7 08. Merkittäviä/haittaavia kipuja tai yleistä kipuherkkyyttä >10 0,001 1,9 55,2 12

13 09. Pitkäaikaisia tai toistuvia nenän oireita 1,9 0,003 1,2 2, Nenän tukkoisuus 1,9 0,004 1,2 2, Nenän kuivuminen ja karstoittuminen 2,8 < 0,001 1,6 4, Nenän kirvely 5,3 0,003 1,7 16, Nuhavuoto 2,3 0,001 1,4 4, Paineen tunne poskissa tai otsassa 7,2 < 0,001 3,4 15, Aivastelu 2,6 0,002 1,4 4, Suun kuivuminen 5,0 0,001 1,9 13, Äänen käheys, sortuminen tai menetys 2,8 < 0,001 1,8 4, Palantunne kurkussa 28,0 < 0,001 8,1 98, Nielun limaisuus, tarve selvitellä kurkkua 3,4 < 0,001 2,0 5, Nielun tai kurkun kutina 3,8 < 0,001 1,8 7, Nielu- tai kurkkukipu 4,3 < 0,001 2,0 9,2 11. Pitkäaikaiset tai toistuvat hengitysoireet 4,8 < 0,001 2,0 11, Yskä 4,8 < 0,001 2,4 9,4 12. Pitkäaikaiset tai toistuvat ihon oireet 2,5 0,007 1,3 5, Ihon kuivuus tai hilseily 3,5 < 0,001 1,9 6, Nykimisen tunne iholla, elohiiri 7,0 0,003 1,9 26,1 13. Pitkäaikaiset tai toistuvat silmäoireet 2,8 < 0,001 1,6 4, Ärsytys, kirvely tai karvastelu 3,1 < 0,001 1,6 6, Kuivuus 2,7 0,003 1,4 5, Punoitus silmävalkuaisissa 3,5 < 0,001 1,7 7, Silmäluomien turvotus 6,0 0,01 1,6 23, Rähmiminen 7,0 0,003 1,9 26, Kipu/särky nivelissä 26,0 < 0,001 7,3 94, Nivelten jäykkyys 18,0 < 0,001 4,3 76,4 16. Huimaus 2,7 0,01 1,3 5,8 17. Silmien lisääntynyt herkkyys valolle 5,0 0,001 1,9 13,6 18. Lihaskipu tai särky 14,0 < 0,001 3,0 66,2 19. Alentunut vireystila 9,0 < 0,001 4,0 20,7 *R = riskisuhde = kyllä-vastausten suhde tutkittavien ja verrokkien välillä. CI 95 % ** p-arvot on laskettu χ2-riippumattomuustestiä käyttäen. Tulosten tilastolliset tulkintaperusteet saatiin Helsingin koulututkimuksesta1 (2012). Koulututkimusaineistoon kuului 15 koulua, joiden valintaperusteina olivat rakennusvuosikymmen, rakennus- ja talotekniikka sekä peruskorjausvuosi. Rakennukset edustivat Helsingin keskimääräistä koulurakennuskantaa. Näistä kouluista valittiin verrokkiaineistoksi neljä koulua, joissa sisäilmaan liittyvä oireilu oli vähäisintä. Verrokkiaineistoon kuului yhteensä 97 henkilöä. Raportoitu oire luokiteltiin yliesiintyväksi, jos esiintyvyys oli merkitsevästi suurempaa (riskisuhde R > 1 ja vastaava p-arvo 0,05) kuin koulututkimuksen vähiten oireileva koulukvartiili. 5.4 Rakennuksen sisäilmahaittaluokitus terveysperusteisesti Vastaajista 17 %:lla oli voimakas rakennukseen liittyvä oirekuva. Tällä kriteerillä arvioituna kohteessa on keskivaikea sisäilmaongelma (Inspector Sec Oy:n aineiston 13

14 perusteella keskivaikeassa sisäilmaongelmakohteessa voimakkaiden oirekuvien osuus on %). Voimakkaat oirekuvat keskittyivät ruokalasiipeen sekä A2- ja B2-osiin. 5.5 Henkilöstön raportoimat aistinvaraiset havainnot Käyttäjäkyselyn avulla selvitettiin tilankäyttäjien aistinvaraisia havaintoja rakennuksesta. Tilastot havainnoista on koottu taulukkoon VII. Taulukko VII. Liminganlahden yhtenäiskoulun henkilöstön raportoimat aistinvaraiset havainnot. Raportoitu havainto Kyllä-vastauksia, % Tilat Viemärin haju 19 -Liikuntasali -wc:t eri puolilla rakennusta Kemikaalien haju 4 -hajuaistin herkistymisestä johtuvia havaintoja koko vanhalta puolelta Maakellarin tai homeen haju Muut hajut, tunkkaisuus Liian alhainen tai voimakkaasti vaihteleva lämpötila 40 -Ruokalasiiven sisääntulo -B-osan kellarin käytävät ja kirjasto -Heikki Sarvelan sali ja kellari -näytelmävälinevarasto -asuntolan puoleinen portaikko -liikuntasali ja pukuhuoneet 50 -Ruokalasiipi -A-osan 2. kerros -A-aula -B-osan kellari -B-osan 1. kerros -B-osan 2. kerros -asuntolan puoleinen porraskäytävä -Heikki Sarvela -sali 15 -Keskittynyt lähes kokonaan toksisiin tiloihin (EC50 < 12,5 µg/ml) 14

15 6. Analyysi ja lopputulokset 5.1 Tilakohtainen riskiluokitus Tilakohtainen riskiluokitus tehtiin kaikille tiloille, joista oli saatu pölyn toksisuusmittauksen tulokset. Luokitus tehtiin havaittujen vaaratekijöiden ja oireilun vakavuuden perusteella. Vaaratekijöihin liittyviä mittareita oli 6 kpl ja vastaajien oireiluun liittyviä mittareita 2 kpl. Tilakohtaiset riskiluokitukset on esitetty taulukossa VIII sekä liitteissä 3A-3E. Taulukko VIII. Liminganlahden yhtenäiskoulun tilakohtainen riskiluokitus ja jakauma. Riskiluokitus Tilat Tiloja (kpl) Tiloja (%) Sietämätön riski Merkittävä riski B Kohtalainen riski A208 A210 A214 A215 Porrasalusvarasto* B B111 B113 B116 B221 B224 B225 B226 Heikki Sarvela sali Lukion kahvio Siedettävä riski A106 A204 B025 B B115 B117 B220 Merkityksetön riski Ei riskiluokitusta Heikki Sarvela -salin varasto *Poikkeava näytteenottokohta

16 Sietämättömän, merkittävän ja kohtalaisen riskin tilat (22 kpl, 76 %) vaativat toimenpiteitä. Siedettävän ja merkityksettömän riskin tilat (7 kpl, 24 %) vastaavat pääosin käyttötarkoitustaan. Yksittäiset tilankäyttäjät voivat kokea oireita myös siedettävän riskin tiloissa, mutta todennäköisyys tähän on vähäisempi verrattuna korkeamman riskiluokan tiloihin. Toimenpide-ehdotukset käydään läpi osiossa Rakennuksen kemikaalikuormitus Poikkeava kemikaalikäyttö voi toisinaan vaikuttaa toksisuusmittauksen tuloksiin. Tutkimuksessa selvitettiin rakennuksessa käytetyt kemikaalit sekä niiden mahdollinen vaikutus toksisuustuloksiin (taulukko IX). Taulukko IX. Liminganlahden yhtenäiskoulussa käytetyt kemikaalit. Ajankohta Toimenpide Käytetyt kemikaalit Mahdolliset tuloksiin vaikuttavat kemikaalit Jatkuva Siivous ja astianpesu Muurahaismyrkytys (ruokalasiipi) -Neutra L käsitiskiaine -Alltop yleispesuaine -Easydes desinfiointiaine -Oven wash uuninpuhdistus -Hypo dip valkaisuaine -Erisan soap käsienpesuaine -Etasept käsihuuhde -Kiilto Unifresh yleispuhdistusaine -Teho A 100 -Sanitop hapan -Pluschlor -Kiilto window ikkunanpuhdistusaine -Jyty -Fastop vahanpoistoaine -Floortop vaha -Sterisol huuhde -MP Restia astianpesuaine -Restia huuhteluaine -deltametriini -Siivouksessa käytetyistä kemikaaleista ei löytynyt kemikaaleja, jotka vaikuttaisivat tiedettävästi toksisuustuloksiin. -Huuhteluaine Restia sisältää säilöntäaineina benzisotiatsolinonia ja metyyli-isotiatsolinonia. Molemmat aineet ovat myrkyllisiä ja herkistäviä. Huuhteluainetta esiintyy vain astioissa, eikä se vaikuta toksisuustuloksiin. Deltametriini on myrkky. Sen vaikutusta toksisuustuloksiin ei ole tutkittu, mutta vaikutus on mahdollinen. 16

17 Taulukosta IX nähdään, että käytetyt pesuaineet eivät sisällä kemikaaleja, jotka tiettävästi vaikuttaisivat toksisuustuloksiin. Tämän osalta toksisuustuloksia voidaan pitää luotettavina. Muurahaismyrkytys on pääosin tapahtunut rakennuksen ulkopuolelta. Sisäpuolella on käytetty myös syöttejä ja joskus harvoin aerosolia. Käyttö on ollut niin vähäistä, että vaikutus toksisuustuloksiin on epätodennäköistä. Liminganlahden yhtenäiskoulussa Restia huuhteluainetta käytetään tiskien pesussa. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan kyseinen huuhteluaine sisältää bentsisotiatsolinonia ja metyyli-isotiatsolinonia. Nämä kemikaalit ovat erittäin herkistäviä. Astioita pestessä on olemassa riski, että astioihin jää pieniä jäämiä näistä kemikaaleista. Tämä ei vaikuta kohteen toksisuustuloksiin, mutta on mahdollinen jatkuva altiste koulun henkilökunnalle ja koululaisille. Aineesta ilmoitettiin siivoustyön johtajalle, joka vei asian eteenpäin valmistajalle (KiiltoClean Oy) asti. Valmistaja suositteli tilalle vaihtoehtoista huuhteluainetta, joka ei sisällä isotiatsolinoneja. 5.3 Sisäiset korrelaatioanalyysit Tulosten luotettavuuden kannalta on olennaista, korreloivatko toksisuusmittausten tulokset ja lopullinen riskiluokitus oireilun kanssa. Taulukossa X on esitetty toksisuuden korrelaatio keskeisiin oireparametreihin. 17

18 Taulukko X. Raportoituja haittoja toksisissa ja ei-toksisissa tiloissa. Raportoitu haitta Toksiset tilat EC 50 12,5 µg/ml (14 vastaajaa) Ei-toksiset tilat EC 50 >12,5 µg/ml (14 vastaajaa) Voimakas oirekuva 21 % 14 % Oiresumma (keskiarvo) 18 kpl 14 kpl Rakennuksessa oleskeluun liittyy oireilua 86 % 57 % Työpaikkarakennukseen liitetyt oireet (keskiarvo) 7 kpl 3 kpl Lomilla helpottuvat oireet (keskiarvo) 9 kpl 5 kpl Sairauslomat (mediaani) 7 vrk 4,5 vrk Oireiden lukumäärä lisääntynyt selkeästi tässä rakennuksessa 71 % 36 % Oireiden voimakkuus lisääntynyt selkeästi tässä rakennuksessa 79 % 36 % Työkyky heikentynyt selkeästi tässä rakennuksessa 50 % 21 % Tässä kohteessa keskeiset oireparametrit korreloivat hyvin toksisuuslukemien kanssa. Ryhmätasolla oireilua ja sairastelua siis tapahtuu enemmän niissä tiloissa, joiden EC 50 12,5 µg/ml kuin niissä tiloissa, joiden EC 50 > 12,5 µg/ml. Taulukossa XI on esitetty riskiluokituksen ja oireilun väliset korrelaatiot. 18

19 Taulukko XI. Riskiluokituksen ja oireilun välinen korrelaatio. Oireparametri Sietämättömän Merkittävän riskin tilat Kohtalaisen riskin tilat Siedettävän riskin tilat Merkityksettömän riskin tilat riskin tilat Vastaajien lukumäärä Voimakkaat oirekuvat - 50 % 24 % 0 % - Oiresumma Rakennuksessa % 76 % 63 % - oleskeluun liittyy oireilua Työpaikkarakennukseen liitetyt oireet Lomilla helpottuvat oireet Sairauslomat (mediaani) Oireiden lukumäärä % 57 % 25 % - lisääntynyt selkeästi tässä rakennuksessa Oireiden voimakkuus % 67 % 13 % - lisääntynyt selkeästi tässä rakennuksessa Työkyky heikentynyt selkeästi tässä rakennuksessa - 50 % 52 % 0 % - Taulukosta XII nähdään, että oireilu ja sairauslomat korreloivat voimakkaasti riskiluokituksen kanssa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että tutkimuksen perusteella muodostettu riskiluokitus kuvaa luotettavasti riskin suuruutta kohteessa. 19

20 5.4 Asiantuntija-analyysi Lukio Lukion puolelle tehtiin tutkimusta Heikki Sarvela saliin ja sen kellariin. Lisäksi tutkittiin salin viereisen kahvion tilannetta. Lukion tiloissa ei ollut selvää toksisuutta. Kahvion puolella EC 50 oli 19 µg/ml (pyyhkäisypölynäyte) ja salissa 33 µg/ml (MEA-laskeumamaljanäyte) ja 30 µg/ml (TSAlaskeumamaljanäyte). Sen sijaan 13 % kaikista vastaajista raportoi maakellarin hajua salista, sen varastoista tai kellarista. Lisäksi raportoitiin maakellarin tai homeen hajusta kahviossa ja sen takana olevassa portaikossa. 14 % vastaajista ilmoitti saavansa oireita kyseisissä tiloissa. Tarkastuskierroksen aikana kiinteistönhoitaja kertoi, että koulua rakennettaessa salin päällä olevat suojat olivat pettäneet ja lattialle oli valunut kuutioittain vettä. Vahingon sattuessa nykyinen lattia oli jo paikallaan. Hajuhavainnot, oireet ja vesivahinko antavat viitteitä siitä, että Heikki Sarvelan salissa ja sen ympäristössä voi piillä homevaurioita. Tilanne on pahentunut hiljalleen ajan myötä. Toimenpidetarve on selkeä, koska osa vastaajista ei pysty olemaan tiloissa pidempiä aikoja. Toimenpide-ehdotukset lukiolle on käyty läpi osiossa 7. Vanha puoli Luvuissa 5.2 todettiin, että toksisuuden perusteella kohteessa on keskivaikea tai vaikea sisäilmaongelma. Terveysperusteisesti arvioituna kohteessa on keskivaikea sisäilmaongelma. Kohdetta analysoitaessa kuitenkin huomattiin, että sekä toksisuus että oireilu jakautuivat epätasaisesti kohteessa. Tarkempaa analyysiä varten vanha puoli jaettiin kuuteen eri tutkittavaan osioon: B0, B1, B2, A1, A2 ja ruokalasiipi. Taulukossa XII on esitetty keskimääräinen toksisuus eri rakennuksen osissa. Samassa taulukossa on myös esitetty voimakkaiden oirekuvien ja yliesiintyvien oireiden jakaantuminen eri osien kesken. Työkierrosta johtuen ihmiset ovat usein altistuneet yhdessä paikassa, josta heidät on siirretty puhtaampaan paikkaan. Taulukon XII tapauksessa voimakkaan oirekuvan tapaukset on jäljitetty vastausten perusteella 20

21 altistumisen aiheuttaneeseen tilaan. Voimakkaiden oirekuvien lukumääriä ei ole ilmoitettu yksilönsuojan takia. Taulukko XII. Toksisuuden ja voimakkaiden oirekuvien jakautuminen Liminganlahden yhtenäiskoulun eri osien kesken. A1 A2 B0 B1 B2 Ruokalasiipi Keskimääräinen pölyn EC50-tulos 16 (1) 10 (5) 14 (3) 13 (6) 11 (6) 12 (6) tutkituissa tiloissa µg/ml (tutkittuja tiloja kpl) Voimakkaita oirekuvia 0 % 33 % 0 % 0 % 22 % 56 % Taulukosta nähdään, että sekä toksisuus, että voimakkaat oirekuvat keskittyvät A-osan 2. kerrokseen, B-osan 2. kerrokseen sekä ruokalasiipeen. Tutkimuksessa 15 % vastaajista raportoi voimakkaasti heittelevästä tai liian alhaisesta lämpötilasta. Nämä havainnot keskittyivät 71 %:sti toksisiin tiloihin. Tämä voi olla myös sattumaa. Tilankäyttäjistä huomattava osuus (50 %) raportoi tunkkaisesta ilmasta. Havainnot jakaantuivat tasaisesti koko vanhan puolen alueelle. Haastattelusta kävi ilmi, että tekninen henkilökunta on tehnyt voitavansa asian hyväksi. Ilmanvaihtoon on tilattu säätöä toistuvasti. Kyselyssä tuli palautetta, että luokkien happipitoisuus on parantunut, mutta oireita toimet eivät ole poistaneet. Haastattelussa kävi myös ilmi, että B-osan 1. kerroksessa on välillä ollut pitkiä aikoja ylipaineinen tilanne. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusrasitusta rakenteisiin. Sisäilman huononnuttua pikku hiljaa B- osassa on alettu pitämään ilmanvaihtoa täydellä teholla aina. Normaalikierrolla toimittaessa haju on ollut voimakasta viikonlopun jälkeen ja aamuisin. Tämä kertoo todennäköisimmin rakennusperäisestä ongelmasta. Tunkkainen haju on riskitekijä oireilulle. Aikaisemmin ilmenneeseen kuituongelmaan on reagoitu vaihtamalla IV-järjestelmien äänenvaimennusmateriaalit ei-kuitupitoiseen materiaaliin. Kattojen akustiikkalevyjä on maalattu. Ilmeisesti osalla henkilökunnasta toimenpiteet ovat voineet auttaa, mutta A- 21

22 osan 2. kerroksessa 60 % vastaajista ilmoittaa kuitenkin yhä, että heillä on silmänvalkuaisten punoitusta. Tämä oire voi viitata kuituongelmaan. Muualla valituksia tuli tästä oireesta vain hajanaisesti. Merkittävä osuus tilankäyttäjistä (40 %) raportoi maakellarin tai homeen hajusta. Hajukeskittymiä olivat erityisesti B-osan pohjakerros (kirjasto, B003, käytävät ympäri kellaria, hissin vieressä oleva porrasalustila, B022), ruokalasiiven sisäänkäynti ja käytävät, liikuntasali sekä asuntolan puoleinen porraskäytävä. Homeen haju on riskitekijä oireilulle ja kertoo kosteusvaurioista rakennuksessa. Kellarikerroksessa havaittiin betoniseinän alareunassa pehmenemistä tai murenemista kymmenien metrien mitalta. Ilmiö oli havaittavissa sekä väli- että ulkoseinissä. Ilmiöstä herää kysymys, että mistä kosteutta tulee keskellä pohjakerrosta? Lämmönjakohuoneen lattialla oli vettä vajaan senttimetrin verran. Kiinteistöhuollon mukaan näin on aina ollut. Maanvaraisessa ulkoseinässä näkyi kuivuneita valumajälkiä. Todennäköisin vesivuotokohta lämmönjakohuoneessa on putkiläpivientien kohdalla maata vasten olevassa seinässä. Havainnosta seuraa epäilys kosteussulkujen toimivuudesta muuallakin rakennuksen maata vasten olevassa osassa. Kellarikerroksessa havaittiin tarkastuskäynnillä hissin lähettyvillä portaikon alainen tila, jossa ilma oli poikkeavan kosteaa. Asiasta kysyttiin kiinteistönhuoltajalta, joka kertoi B- aulan tuulikaapin lattialämmityspiirin vuotaneen pari vuotta aikaisemmin kuutioittain vettä ennen vahingon havaitsemista. Lämmityspiiri oli uusittu, mutta muita korjaavia toimenpiteitä ei ollut tehty. Tilasta otetut 2 näytettä olivat toksisia (EC 50 = 9 ja 10 µg/ml). Vähäisestä pölymäärästä johtuen näytteenotto oli poikkeava (lattialla sijaitsevasta pölystä sekä täytetyn ketun päällä olevasta pölystä), joten tulokseen liittyy epävarmuutta. Aistittavissa oleva ilmankosteus voi olla peräisin lattiapiirin vuotovesistä, koska tilan takaseinä on kastunutta maata vasten. Tilan läheisyyteen liittyy havainto maakellarin tai homeen hajusta. Kemikaalihajusta raportoi 4 % vastaajista. Havainnot kohdistuivat koko vanhalle puolelle sekä luokkaan 41. Todennäköisimmin koko koulun alueelle sijoittuvat havainnot johtuvat hajuaistin herkistymisestä, eivätkä altistumattomat ihmiset 22

23 havaitse sitä. Luokissa on käytetty vähäisessä määrin Baition-nimistä muurahaistorjunta-ainetta (vaikuttava aine deltametriini). Havaittu haju voi johtua kyseisestä kemikaalista. Deltametriini on ihmisille neurotoksiini ja voi aiheuttaa myös iho-oireita. Viemärin hajusta ilmoitti 19 % vastaajista. Havainnot keskittyivät pääosin eri wc-tiloihin ympäri rakennusta. Havaintoja tuli myös asuntolan puoleisesta porraskäytävästä ja sen viereisistä tiloista (liikuntasalista sekä tilasta B022). Viemärikaasut ovat merkittävä riskitekijä oireilulle. Yhteenveto vanhan puolen tilanteesta Kokonaisuutena ajatellen vanha puoli vaikuttaa moniongelmaiselta, pitkälle edenneeltä sisäilmaongelmakohteelta. Tilanne on huonontunut vähitellen ja todennäköisesti ongelmat ovat päässeet leviämään laajalle. Ruokalasiivessä sekä A- ja B -osien 2. kerroksessa on tiloja, jotka voivat olla sairastuttavia % henkilökunnasta on herkistynyt vanhan puolen sisäilmalle. Voiko rakennusta korjata kohtuukustannuksin sellaiseen kuntoon, että henkilökunta voi hyvin? Tämä voi olla vaikeaa. B-osan pohjakerroksessa kosteusvaurioon viittaavat havainnot kattavat lähes koko pohjakerroksen. Tilanteeseen johtaneita syitäkin on todennäköisesti monia. Samoin todennäköisesti rakennuksesta vapautuva tunkkainen haju vallitsee lähes kaikkialla vanhalla puolella, vaikka ilmanvaihtojärjestelmiä on useita, säätöjä on tehty toistuvasti ja laitteita käytetään B-osassa aina täysillä. Asuntolan puoleisen porraskäytävän tilanne viittaa sekin levinneeseen haittaan, koska hajut ovat levinneet sekä pohjakerroksessa B022:een, että kerroksissa liikuntasaliin. Samoin lattialämmityspiirin vesivuodon vaikutus on kysymyksen alla. Mihin vuotanut vesi on joutunut, kuinka laajalle se on levinnyt ja onko vuoto aiheuttanut haittoja? Voiko vuotanut vesi olla päässyt rakennuksen alle? Mistä ruokalasiivessä ja 1. ja 2. kerroksissa esiintyvä toksisuusongelma juontaa juurensa ja miten se korjataan? Vaihtoehto 1: Oireileville tilankäyttäjille hankitaan ilmanpuhdistimet. Tämän tutkimuksen tulokset annetaan lähtötietoina rakennuksen kuntotutkijoille, jotka 23

24 kartoittavat mahdollisia sisäilman laatua heikentäviä rakennuksen vaurioita. Rakennuksen tutkimuksista edetään tarvittaessa korjaussuunnitteluun ja varsinaisiin korjauksiin. Jo nyt nähdään, että tilanteen parantamiseksi tarvitaan laajoja korjauksia. Laajojenkin korjausten jälkeen on epätodennäköistä, että 7-15 herkistynyttä opettajaa voisi palata remontoituihin tiloihin. Vaihtoehto 2: Rakennetaan uudet tilat. Kyseessä olisi vuosikausien projekti. Suurinta osaa nykyisistä tiloista voi todennäköisesti käyttää rakennuksen valmistumiseen asti, mikäli riittävästä ilmanpuhdistuskapasiteetista huolehdittaisiin siirtymäajan ajan. Vaihtoehto 3: Ei tehdä mitään. Jatketaan toimintaa, kuten tähänkin asti. Tässä vaihtoehdossa riski sairastumisille on suuri ja kasvaa ajan funktiona. 24

25 6. Toimenpide-ehdotukset Kohteen toimenpide-ehdotukset on koottu taulukoihin XIII-XV. Toimenpide-ehdotukset on tehty riskinhallinnan näkökulmasta siten, että nopeilla haitanvähentämisen toimilla turvataan ensin tilankäyttäjien terveys ja pyritään vähentämään oireilua. Pysyvän haitanvähentämisen osalta valitaan ensin etenemisvaihtoehto 1, 2 tai 3 (katso sivu 24). Taulukoihin XIII-XV on kirjattu vaihtoehdon 1 mukaiset pysyvän haitanvähentämisen toimet. 25

26 Taulukko XIII. Toimenpide-ehdotukset merkittävän riskin tiloihin. Merkittävän terveysriskin tilat -41, 43, 44, B219 Merkittävimmät oireilun riskitekijät -toksisuus, tunkkaisuus ja maakellarin haju tilojen 41, 43, 44 ja B219 ympäristössä; kemikaalin haju tilassa 41 Toimenpide-ehdotukset: nopea haitan vähentäminen -Merkittävän riskin tilat ovat moniongelmaisia, ja niiden sulkeminen 1-3 kuukauden kuluessa olisi suositeltavaa. Tiloissa oleskeluun liittyy kohonnut riski sairastua pitkäaikaisesti tai herkistyä erilaisille altisteille. Nykyisten tilankäyttäjien siirtämistä toiseen työpisteeseen suositellaan. Heidän suositellaan hakeutuvan työterveyslääkärille. -Oireilun ja sairastumisen riskiä voidaan alentaa hankkimalla ilmanpuhdistuskapasiteettia sekä hiukkasmaisten että kaasumaisten altisteiden poistoon. Tämä toimenpide on kiireellinen. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä toimenpide tilojen pitämiseksi auki pysyvästi. -Tiloihin tulee tehdä perusteellinen siivous (toimintatavat, varusteet ja suojautuminen ohjeistetaan, liite 4). Toimenpide-ehdotukset: pysyvä haitan vähentäminen -Valitaan sopiva etenemismalli (katso sivu 24). -Tilojen palauttamista takaisin käyttöön voidaan harkita, jos merkittävimmät oireilun riskitekijät voidaan poistaa tilasta ja sen ympäristöstä. -Mikäli päädytään lisätutkimuksiin ja korjauksiin (vaihtoehto 1), selvitetään eri hajujen ja toksisuuden lähteet yhteistyössä kuntotutkijan kanssa kartoittamalla ja tutkimalla riskirakenteet. Mahdolliset kostuneet materiaalit kartoitetaan. Päästölähteet poistetaan ja vahingoittuneet materiaalit vaihdetaan. -Työnantaja harkitsee tarvittavat tilaan liittyvät jatkotoimenpiteet kuntotutkijan ja työterveyshuollon suositukset huomioon ottaen. -Mikäli oireilun riskitekijät saadaan poistettua, tilojen käyttöönotto katselmoidaan ja tilankäyttäjien oireilua seurataan. Toimenpide-ehdotukset: seuranta -Mikäli tiloja kunnostetaan, toimenpiteiden onnistuminen varmistetaan uudella käyttäjäkyselyllä ja toksisuusmittauksilla. 26

27 Taulukko XIV. Toimenpide-ehdotukset kohtalaisen riskin tiloihin. Kohtalaisen terveysriskin tilat -42, 109, 115, A208, A210, A214, A215, porrasalusvarasto, B004, B111, B113, B116, B221, B224, B225, B226, Heikki Sarvela Sali, Lukion kahvio Merkittävimmät oireilun riskitekijät -toksisuus ja tunkkaisuus tiloissa A208, A210, A214, A215, porrasalusvarasto, B111, B113, B116, B221, B225 ja B226 -lievä toksisuus ja tunkkaisuus tiloissa 109, 115 ja B224 -toksisuus, tunkkaisuus ja maakellarin haju tilojen 42 ja B004 lähettyvillä -maakellarin haju Heikki Sarvelan salissa ja kahviossa Toimenpide-ehdotukset: nopea haitan vähentäminen -Kohtalaisen terveysriskin tiloissa oleskeluun liittyy kohonnut riski saada voimakkaita rakennukseen liittyviä oireita. Riskiä voidaan alentaa hankkimalla riittävästi ilmanpuhdistuskapasiteettia (pl. sellaiset tilat, joissa ei oleskella säännöllisesti), kunnes pysyvät haitan vähentämisen toimet saadaan käyntiin. Ilmanpuhdistuskapasiteetin hankinta suositellaan tapahtuvaksi kuukauden kuluessa raportin saamisesta. Toimenpide-ehdotukset: pysyvä haitan vähentäminen -Valitaan sopiva etenemismalli (katso sivu 24). -Mikäli päädytään lisätutkimuksiin ja korjauksiin (vaihtoehto 1), selvitetään eri hajujen ja toksisuuden lähteet yhteistyössä kuntotutkijan kanssa kartoittamalla ja tutkimalla riskirakenteet. Mahdolliset kostuneet materiaalit kartoitetaan. Päästölähteet poistetaan ja vahingoittuneet materiaalit vaihdetaan. -Ehdotetut jatkotoimenpiteet tehdään kuntotutkijan tai vastaavan tahon ja työterveyshuollon suositukset huomioon ottaen. Toimenpide-ehdotukset: seuranta -Ilmanpuhdistimien vaikuttavuutta seurataan vaikuttavuudenseurantalomakkeen avulla vähintään ensimmäisen kahden viikon ajan. -Kunnostustoimenpiteiden onnistuminen varmistetaan käyttäjäkyselyllä ja toksisuusmittauksilla. 27

28 Taulukko XV. Toimenpide-ehdotukset siedettävän riskin tiloihin. Siedettävän terveysriskin tilat - A106, A204, B025, B112, B115, B117, B220 Merkittävimmät oireilun riskitekijät -lievä toksisuus ja tunkkaisuus tiloissa A106, A204, B112, B115, B117 ja B220 -lievä toksisuus ja pöly tilassa B025 ja homeen haju tilan lähistöllä käytävällä Toimenpide-ehdotukset: nopea haitan vähentäminen -Tilat vastaavat pääosin käyttötarkoitustaan. Mikäli oireilua tästä huolimatta esiintyy, henkilökunnalle suositellaan hankittavaksi ilmanpuhdistuskapasiteettia. -Mikäli henkilö kokee oireita ilmanpuhdistimien käytöstä huolimatta, hänen tulee hakeutua työterveyshuoltoon. Toimenpide-ehdotukset: seuranta -Ilmanpuhdistimien vaikuttavuutta seurataan vaikuttavuudenseurantalomakkeen avulla vähintään ensimmäisen kahden viikon ajan. -Työnantaja harkitsee tarvittavat tiloihin liittyvät jatkotoimenpiteet kuntotutkijan ja työterveyshuollon suositukset huomioon ottaen. 28

29 7. Liitteet Liite 1A. Pyyhintäpölyn toksisuuden tulkinta ja siihen liittyvät toimenpidesuositukset Liite 1B. Mikrobitoksisuuden tulkinta ja tuloksiin liittyvät toimintasuositukset Liite 1C. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Liite 2. Toksisuusmittaukset sisäilmahaitan arvioinnissa Liite 3A. Liminganlahden yhtenäiskoulun riskiluokituskartta, B-osa, kellarikerros Liite 3B. Liminganlahden yhtenäiskoulun riskiluokituskartta, A- ja B -osat, 1. kerros Liite 3C. Liminganlahden yhtenäiskoulun riskiluokituskartta, A- ja B -osat, 2. kerros Liite 3D. Liminganlahden yhtenäiskoulun riskiluokituskartta, ruokalasiipi Liite 3E. Liminganlahden yhtenäiskoulun riskiluokituskartta, lukio Liite 4. Siivoustyön ohje sisäilmaongelmaisiin kohteisiin 29

30 8. Allekirjoitus Oulussa, Mikko Salin, FT Tuotepäällikkö, riskianalyysit Inspector Sec Oy Asemakylänraitti 29, Haukipudas Puhelin Sähköposti: 30