Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/2000"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/2000

2 2 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000

3 Sisältö Puheenjohtajan palsta... 4 Särkylääkepäänsärky ja päänsärkyvyyhti... 5 Migreenikysely terveyskeskuslääkäreille... 7 Hallitus v Uusi toimistonhoitaja... 8 Migreenin lääkehoitojen kustannus-vaikuttavuus analyysi... 9 Historian Suuret Migreenikot... 9 Trigeminusneuralgia Ekaluokkalaisten lasten päänsäryt kolminkertaistuneet 20 vuoden aikana Asiantuntija vastaa Uutisia meiltä ja muualta Lukijat kirjoittavat Minun tarinani Vanhan kansan lääkintäviisautta Jäsenilta Helsingissä Oletko geenitutkimuksessa mukana? Paikallisuutisia Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistys Tampereen alaosasto Forssan alaosasto aloitti Jäsenillat (09) Arkisin klo (Heinäkuun ajan suljettu.) Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Kansi: AstraZenecan kokoelmista Lehden taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? YHTEYSTIETOMME: Suomen Migreeniyhdistys Mannerheimintie 44 A Helsinki Faksi (09) migreeni@migreeni.org Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000 3

4 Positiivinen ajattelu kantaa Yhdistyksemme toimii aktiivisesti nyt jo kuudetta vuotta. Koska aikaa ennen sitä voisi verrata vaikka pimeään keskiakaan migreenitietouden kannalta, on ymmärrettävää, että tiedonjanomme on ollut hurjaa. Itse migreenistä sairautena ei aina ole uutta kerrottavaa, mutta joukkoomme liittyy joka viikko jäseniä, jotka kaipaavat jo monille vanhoille konkareille tuttua perustietoa. Tavoitteenamme onkin jatkossa koota avainartikkelimme yksiin kansiin. Seuraavassa jäsenlehdessämme haluamme keskittyä enemmän siihen, miten tämän taudin kanssa voi pärjätä. Tarvitsemme apuanne ja odotammekin innolla kaikkia menestystarinoita tai pieniäkin positiivisia kertomuksia, joita te, rakkaat jäsenemme, lähetätte meille. Jos kynä ei pysy kädessä, voi lyhyen kommentin kertoa vaikka puhelinvastaajaan. Noin vuosi sitten aloitimme ponnistelut toiminnanjohtajan saamiseksi, mutta ongelmat rahoituksessa ovat toistaiseksi estäneet sen toteutumisen. Toivottavasti Raha-automaattiyhdistyksen kanssa pätee vanha sanonta, että kolmas kerta toden sanoo. Se asia selvinnee taas joulukuussa. Jäsenmäärän tasaisesti lisääntyessä työmääräkin kasvaa, joten perustelut toiminnanjohtajalle ovat olemassa. Jos haluamme päästä eteenpäin kaikissa niissä tavoitteissa, joita meillä on, niin muita vaihtoehtoja ei juuri löydy. Takaiskuista huolimatta olemme optimisteja. Yksi tavoitteistamme on saada uusia alaosastoja pitkin Suomea, sillä vertaistuki tekee hyvää. Hallitus on voinut sen omakohtaisesti todeta tapaammehan kokouksissa säännöllisesti. Haluamme, että mahdollisimman moni muukin pääsisi osalliseksi tästä edusta. Forssan alaosaston aloitus on hyvä esimerkki. Kertomus siitä löytyy sivulta 24. Olemme huomioineet henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet meille olevansa kiinnostuneita yhteistyöstä. Tulemme ottamaan heihin yhteyttä käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Näin kesän ja helteiden kynnyksellä on hyvä muistaa LL Leif Lindbergin sanat: Juo ennen kuin janottaa. Voikaamme hyvin! Leena Kanerva puheenjohtaja 4 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000

5 Särkylääkepäänsärky ja päänsärkyvyyhti Hannele Havanka Neurologian erikoislääkäri, LKT, Ylilääkäri Länsi-Pohjan keskussairaala, Kemi Kroonisiin päänsärkyihin liittyy hyvin usein runsas särkylääkkeiden käyttö. Päivittäinen tai lähes päivittäinen särkylääkkeen käyttö voi johtaa särkylääkepäänsäryn syntymiseen. Särkylääkepäänsärky saattaa kehittyä miltei minkä särkylääkkeen käytön yhteydessä hyvänsä, useimmiten on kyseessä viattomaksi mielletty käsikauppamyynnissä oleva valmiste, jota pidetään turvallisena ja vaarattomana. Krooniset päänsäryt Kroonisesta päänsärystä puhutaan virallisten diagnoosikriteereiden mukaan silloin, kun päänsärkyä on vähintään 15 vuorokautena kuukaudessa, vähintään 4 tunnin ajan kerrallaan. Tavallisimmat kroonisen päänsäryn aiheuttajat ovat jännitys- ja lihasjännityspäänsärky erilaisine muotoineen. Myös migreenistä tunnetaan muoto, jossa oireilu on lähes päivittäistä. Sarjoittaiseen päänsärkyyn liittyy krooninen muoto. Hermosäryt, neuralgiat, esiintyvät yleensä jaksoittaisina, mutta jaksot saattavat olla pitkiä ja toistua usein. Särkylääkepäänsärky Runsas ja usein toistuva särkylääkkeen käyttö saattaa päänsärkypotilaalla johtaa tilanteeseen, jossa lääke itsessään pitää kipukierrettä yllä. Ensimmäiset särkylääkepäänsärkyä käsittelevät kansainväliset julkaisut nostivat esiin asetosalisyylihapon ja parasetamolin, maailman ehkä käytetyimmät päänsärkylääkkeet. Mikä tahansa tulehduskipulääke voi aiheuttaa päivittäisessä tai lähes päivittäisessä käytössä särkylääkepäänsäryn. Sama ongelma saattaa yhtälailla syntyä myös ibuprofeenin tai ketoprofeenin runsaasta käytöstä. Mikä tahansa tulehduskipulääke voi aiheuttaa päivittäisessä tai lähes päivittäisessä käytössä särkylääkepäänsäryn. Saman tapainen ilmiö tunnetaan myös aiemmin migreenin lääkkeenä usein käytettyjen ergotamiinijohdosten kohdalla. Hoitona on lääkevierotus, joka saattaa vaatia jopa sairaalahoitoa. Vyyhtipäänsärky Vyyhtipäänsäryssä potilasta kiusaavat useat päänsäryt yhtä aikaa. Päänsäryt vyyhteytyvät kierteeksi, jonka osatekijöiden etsintä saattaa olla yhtä monimutkaista kuin päänsäryn hoitokin. Vyyhtipäänsärylle on tyypillistä, että kohtauksittaisena, jaksoittaisena alkanut päänsärky esiintyy yhä useammin, ja mukaan liittyy uusia päänsärkyjä, kunnes oireisto on päivittäinen, jatkuva kipujen kierre. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000 5

6 Päänsärkyvyyhti. Mitä kaikkea mukana? Tunnettua on lihasjännityspäänsäryn kehittyminen migreenin rinnalle. Tällöin osa potilaan oireista on selkeää migreenikohtausoireistoa ja osa taas lihasjännityksen mukanaan tuomaa painon ja puristuksen tunnetta. Lisätään tähän väsymys, kiire ja ahdistus, siis lisää jännitystä, ja lisää päänsärkyoireita. Lisätään tähän purentavirhe, vajaa tai huonosti hoidettu hampaisto, ja pikkuhiljaa kehittyvät leukanivelten kulumamuutokset. Lisätään tähän kaularangan kulumamuutoksia ja paikallisia hermojuuriärsytyksiä. Lisätään tähän särkylääkkeiden käyttö sivu- ja kerrannaisvaikutuksineen; päänsärkyä sekä särkylääkkeiden sivuvaikutuksina, että vieroitusoireina, siis... särkylääkepäänsärky. Särkylääkkeiden lisäksi oman mausteensa oirekuvaan saattavat tuoda myös päänsäryn estolääkkeet vaikutuksineen ja sivuvaikutuksineen, samoin ne monet rentouttavat lääkkeet ja pahoinvointilääkkeet, joita päänsärkypotilaat runsaasti käyttävät. Päänsärkypotilaalla saattaa olla lisäksi käytössä monia muita, esimerkiksi sydän- ja verenpainelääkkeitä, tai mielialalääkkeitä, joiden sivuvaikutuksena päänsärky on sangen tavallinen. Päänsärky ja depressio esiintyvät usein yhtä aikaa samalla potilaalla, ja on diagnostisesti tärkeää selvittää onko päänsärkypotilas myös masentunut; olipa masennus sitten seuraus päänsärkykierteestä vai osin tai ehkä kokonaankin kipukierteen syy. Hälyttävää mielestäni on viimeisten vuosien aikana ollut se, että vastaanotolle hakeutuu yhä nuorempia päänsärkypotilaita valittaen jatkuvaa, päivittäistä päänsärkyä. Erityisesti lihasjännitys- ja jännityspäänsäryn osuus näyttäisi nuorilla, kouluikäisillä potilailla selvästi lisääntyvän, samoin masennukseen liittyvä ruumiillinen oireilu. Nuorin päivittäistä, tutkimukseen tulovaiheessa jo kuukausia jatkunutta päänsärkykierrettä valittanut potilas vastaanotollani on ollut kahdeksan vuoden ikäinen. Hoito Hyvä lääkäri- ja potilassuhde on välttämätön hoidon onnistumiselle. Hoidossa oleellisinta on päänsärkyvyyhden purku osiinsa. Potilaan kanssa käydään läpi päänsärkykierteen osia yksi ker- rallaan samalla miettien olemassa olevia hoitomahdollisuuksia. Erillistä lääkehoitoa tähän päänsärkymuotoon ei ole olemassa. Usein on enemmän apua käytössä olevan lääkityksen hyötyjen ja haittojen läpikäymisestä ja mikäli mahdollista, lääkityksen vähentämisestä, jopa lopettamisesta. Lääkevieroitus saattaa vaatia yhteydenottoja muihin potilasta hoitaviin lääkäreihin; vieroitus voi vaatia jopa sairaalajaksoa. Joskus konetutkimuksilla on hoidollinen merkitys, koska oireiston vyyhteytymisen takana saattaa olla huoli päänsäryn taustasyystä. Rentoutuminen on hoitokeinona hyvä, mutta tahdonalaisen rentoutumisen oppiminen keskellä särkykierrettä vaatii tuekseen joko hyvän rentoutusryhmän tai kokeneen terapeutin. Hyvä lääkäri- ja potilassuhde on välttämätön hoidon onnistumiselle. Vyyhtipäänsärkypotilas tarvitsee aikaa, ymmärtämystä ja hoitavalta lääkäriltään vankan päänsärkytuntemuksen. Suunnitelluilla mittatilaushoidoillakaan potilasta ei yleensä saada oireettomaksi, mutta tilanne saadaan palautumaan siedettäväksi. 6 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000

7 Migreeniviikko Migreenikysely terveyskeskuslääkäreille Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen Migreeniseura ja Suomen Apteekkariliitto teettivät marraskuussa 1999 tutkimuksen, jossa haastateltiin sataa terveyskeskuslääkäriä puhelimitse. Lääkäreitä haastateltiin alueellisen jakauman mukaisesti: kolmasosa oli Etelä- Suomesta, kolmasosa Länsi- Suomesta ja loput muualta Suomesta. Tutkimuksella haluttiin selvittää mm. lääkärin tapaamien päänsärkypotilaiden määrää, migreenin toteamisen ongelmia ja migreenin hoitoon määrättyjä lääkkeitä. Tutkimuksen mukaan lähes kaikki terveyskeskuslääkärit tapaavat joka viikko useita päänsärkypotilaita. Kolmannes lääkäreistä tapasi yli neljä päänsäryn vuoksi vastaanotolle hakeutunutta potilasta, lisäksi muun vaivan selvityksen yhteydessä valitettiin päänsärkyä lähes yhtä usein. Päänsärkypotilaita oli eniten Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Kolmanneksella lääkäreistä on myös omakohtaisia kokemuksia migreenistä. Tärkeimmät oireet, jotka saavat lääkärin epäilemään migreeniä ovat toispuoleinen päänsärky, pahoinvointi, näköhäiriöt ja kohtauksellisuus. Sekamuotoiset tai harvinaiset oireet voivat hankaloittaa tunnistamista, samoin kommunikaatio-ongelmat: potilas ei osaa kertoa oireistaan riittävästi ja lääkäri ei osaa kysellä tarpeeksi. Myös potilaat itse saattavat vähätellä sairauttaan. Päänsärky tuodaan usein esiin jonkin muun vaivan yhteydessä. Varsinkin päivystysvastaanotolla vaivaa ajanpuute. Migreenin tunnistamista voi hankaloittaa sekin, että potilas saattaa kärsiä sekä migreenistä että jännityspäänsärystä, jopa samanaikaisesti. Lääketieteellinen tietämys migreenistä on lisääntynyt ja tarkentunut viime vuosina, jonka vuoksi jopa vuosikymmeniä tavallisena päänsärkynä hoidettu sairaus saatetaan vasta nyt todeta migreeniksi. Selvä enemmistö terveyskeskuslääkäreistä katsoi migreenin diagnostisoinnin kuuluvan ensisijaisesti terveyskeskukselle. Potilaat, joilla on epätyypilliset tai rajut oireet lähetetään kuitenkin neurologin vastaanotolle. Lasten migreenin diagnostisointi mainittiin erityisen ongelmalliseksi. Suurin osa lääkäreistä määräsi migreenikohtauksesta kärsivälle potilaalle sairaslomaa; vain 10 prosenttia sanoi määräävänsä harvoin. Selvä enemmistö terveyskeskuslääkäreistä pitää migreeniä lihasjännityspäänsärkyä hankalampana sairautena. Lisätietoa migreenistä kaipasi kolmannes lääkäreistä, erityisesti nuoremmat lääkärit. Lääkärit toivoivat koulutusta, lisätietoa täsmälääkkeistä, potilasohjeita, potilaspäiväkirjoja ja diagnoosiyhteenvetoja. Uudet täsmälääkkeet ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia hoitaa migreeniä: yli puolet terveyskeskuslääkäreistä kertoi määräävänsä migreenin hoidoksi täsmälääkettä. Potilaspalaute on ollut pääasiassa myönteistä. Melkein kaikki määräävät myös tulehduskipulääkkeitä tai muita kipulääkkeitä. Elämäntapojen muutoksia ja lepoa suositteltiin myös usein. Tutkimuksessa ilmennyt lääkärien myönteinen asenne migreenipotilaita kohtaan yllätti allekirjoittaneen. Myönteistä asennetta ehkä osaltaan selittää se, että varsin isolla osalla lääkäreistä oli omakohtaisia kokemuksia migreenistä. Laila Seppä Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000 7

8 Hallitus v Takarivissä vasemmalta Laila Seppä (sihteeri) ja Ulpu Rantala. Eturivissä vasemmalta Leena Kanerva (pj.), Virpi Vallasvuo (varapj.), Päivi Hölttä ja Tellervo Vallasvuo (rahastonhoitaja). Kuvasta puuttuvat Liisa Aaltoila ja Lotta Söderlund. Uusi toimistonhoitaja Mari Matilainen on uusi toimistonhoitajamme. Hän opiskelee tradenomiksi Haaga Instituutissa ja siinä sivussa pitää toimistoamme pystyssä. Hänet tavoittaa tällä hetkellä maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo toukokuun loppuun asti ja sitten taas syyskuun alusta. 8 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/

9 Migreenin lääkehoitojen kustannus-vaikuttavuus - analyysi Tuhannelle satunnaisesti valitulle jäsenellemme on lähetetty kesäkuun alussa taustakyselykaavakkeet ja kolmen kuukauden migreenipäiväkirjat. Kysymys on tutkimusassistentti Janne Martikaisen Kuopion yliopistolle Terveyshallinnon ja -talouden laitokselle tekemästä opinnäytetyöstä. Uskomme tutkimuksen antavan meille sellaista tietoa, johon voimme potilasyhdistyksenä jatkossa vedota yrittäessämme parantaa migreenin hoitoa, migreenilääkkeiden korvattavuutta ja ymmärtämystä migreenikkoja kohtaan. Muistathan palauttaa kaavakkeet! Taustakyselykaavake tulee palauttaa juhannukseen mennessä ja migreenipäiväkirjat syyskuun loppuun mennessä. Aikataulu on tiukka, jotta tutkimus saataisiin valmiiksi vielä tämän vuoden aikana. Leena Kanerva Historian Suuret Migreenikot Kärsitkö sinä migreenistä? No, niin ovat kärsineet historian saatossa monet aikakirjoihin jääneet suurmiehet ja -naisetkin. Heidän aikalaisensa pitivät heitä tietysti vähintäänkin omituisina jopa hulluina. Mutta me, jotka osaamme yhdistää migreenin oireet kertomuksiin ja kuvauksiin näistä historiallisista hahmoista, tiedämme paremmin. Sotilasjohtajia ja Valtiomiehiä ja Parempia puoliskoja Monet kuuluisat sotilasjohtajat ja valtiomiehet ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä sairastaneet migreeniä. Historiankirjoitusten perusteella voidaan todellakin olettaa migreenin koetelleen niin Julius Caesaria ( ekr.) kuin Napoleon Bonaparteakin ( ). Yhdysvaltojen kolmas presidentti Thomas Jefferson ( ), jonka kynästä aikanaan syntyi mm. maan us- konnonvapauden perustana oleva lakiehdotus, sairasti todennäköisesti migreeniä. Mieheksi, jolla oli sana hallussaan ja taito kirjoittaa vaikuttavaa tekstiä Thomas Jefferson oli varsin huono puhuja ja hän nousikin puhujakorokkeelle hyvin vastentahtoisesti. Vastahakoisuuden syyksi arvellaan migreenikohtausten aiheuttamia puhekyvyn menetyksiä. Migreenikomentajista ja -kenraaleista voidaan mainita myös Amerikan sisällissodan suuret nimet etelän Robert E. Lee ( ) ja pohjoisen Ulysses S. Grant ( ). Grantista tuli myöhemmin USA:n 18. presidentti. Ja jokaisen suurmiehenkin takana on tietenkin nainen. Ensimmäisistä naisista mm. Mary Todd Lincolnin, Yhdysvaltojen 16. presidentin Abraham Lincolnin puolison, oletetaan kärsineen migreenistä. Die Schmerzhilfe lehden 1/2000 artikkelista Berühmte Migräniker der Geschichte Vapaasti suomentanut Virpi Vallasvuo. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000 9

10 Trigeminusneuralgia Eräs maailmankaikkeuden suuria ratkaisemattomia kysymyksiä on, kumpi on karmeampi tila, migreeni vai trigeminusneuralgia. Migreenin oireista ei tämän lehden lukijoille tarvitse kertoa sen enempää. Trigeminusneuralgia sen sijaan tuskin on monille tuttu. On olemassa joukko migreenipotilaita, joilla on epätyypillistä kipua myös kasvojen alueella. Koska sekä migreenin että trigeminusneuralgian diagnostiikassa on ongelmia erityisesti silloin, kun kyseiset sairaudet eivät esiinny ns. klassisissa muodoissaan, on migreenipotilaan hyvä tietää myös muista pään ja kasvojen alueen kiputiloista. Jakke Mäkelä tiedottaja Suomen TN-yhdistys Mitä on trigeminusneuralgia? Trigeminusneuralgia (TN) on, lyhyesti, kolmoishermon alueella esiintyvää kouristuksenomaista kipua. Kolmoishermo on kasvojen suurin tuntohermo. Kummallakin kasvopuoliskolla on oma hermonsa. Yhdistyksemme logosta saa suurinpiirtein kuvan siitä, miten hermo leviää yli kasvojen. Yksi haara kattaa silmän alueen; toinen posken; kolmas lähinnä leuan. Trigeminusneuralgialla on olemassa klassinen muoto, joka on periaatteessa hyvin selkeä tila. Valitettavasti totuus ei ole niin yksinkertainen, vaan monilla on myös erilaisia epätyypillisiä oireita. Klassinen trigeminusneuralgia Klassinen trigeminusneuralgia on selväpiirteisin tila. Kipu on kohtauksittaista ja kouristuksenomaista, sähköiskujen tapaista tai viiltävää. Tyypillinen kohtaus kestää vain muutamia sekunteja. Kipu on kuitenkin yleensä sietämätöntä ja rampauttavaa aikuisten miesten tiedetään kouristelleen lattialla kohtausten aikana. Kohtauksiin liittyy usein rajuja kasvojen kouristuksia ja joskus esimerkiksi kuolaamista tai silmän tai nenän vuotoa. YYleensä kasvoissa on trigger- eli liipaisupisteitä, joiden kevytkin kosketus saattaa laukaista kivun. Kohtauksia voi tulla täysin arvaamatta, koska tahansa. Niiden väli voi olla viikkoja tai sitten sekunteja. Kipu voi jatkua tuntikausia tai loppua koska tahansa. Kipuun liittyy usein ns remissioita, kivuttomia kausia, joiden pituus voi olla kuukausia tai jopa vuosia. Kerran todettu TN voi kuitenkin koska tahansa iskeä uudelleen. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka todella ovat parantuneet. Juuri tämä arvaamattomuus tekee TN:stä erityisen hankalan kestettävän. TN-kohtausta ei voi estää, mutta sellaisen voi kyllä aiheuttaa. Yleensä kasvoissa on trigger- eli liipaisupisteitä, joiden kevytkin kosketus saattaa laukaista kivun. Tyypillisesti tällaisia pisteitä on huulissa, leuan sivulla, silmän alla tai silmäluomessa. Kohtauksen käynnistämiseen riittää sananmukaisesti höyhenen sipaisu. Aina ei tarvita edes sitä: kylmä tuulenvirekin voi riittää. Myös kaikenlaiset kasvonliikkeet saattavat aiheuttaa kipukohtauksia. Yleensä potilas ei voikaan kipukohtausten aikana syödä eikä edes puhua. Hän on kohtauksen aikana muutenkin toimintakyvytön. Pahimmissa tapauksissa potilas saattaa laihtua hyvin nopeasti ja invalidisoitua muutenkin. Jos särky jatkuu pitkään, potilas 10 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000

11 alkaa yleensä pelätä kohtausten alkamista niin paljon, että hän yrittää kaikin mahdollisin tavoin välttää trigger-pisteiden ärsyttämistä. Tämä johtaa helposti syömättömyyteen ja puhumattomuuteen varsinaisten kipukohtausten välilläkin. Uuden kohtauksen pelossa potilas ei yksinkertaisesti uskalla liikuttaa kasvojaan. Ympäristön voi olla vaikea ymmärtää tällaista käytöstä, joka saattaa olla kuitenkin potilaalle ainoa mahdollinen. Epätyypillinen TN ja atyyppinen kasvokipu Klassinen trigeminusneuralgia ei esiinny aina puhtaana, vaan epätyypilliset piirteet ovat melko tavallisia. Epätyypillisenä trigeminusneuralgia voi saada lähes mitä muotoja tahansa. Kipu voi olla esimerkiksi puristavaa tai jomottavaa pikemminkin kuin iskunomaista. Se voi myös olla jatkuvaa, ja remissiot saattavat puuttua kokonaan. Kaiken lisäksi trigeminusneuralgia saattaa aiheuttaa esimerkiksi kasvojen jännitystilan, joka taas vuorostaan lisää tuskaa ja vaikeuttaa entisestäänkin hoitoa. Toisaalta erilaiset jännitys- ja kulumavauriot saattavat aiheuttaa kipua, joka muistuttaa TN-kipua vaikkeivät varsinaisesti olisikaan sitä. Kaiken kaikkiaan erilaisten kasvokipujen kirjo onkin hankala sekasotku. Usein tällaisen sekavan kiputilan diagnoosiksi tulee ns epätyypillinen (atyyppinen) kasvokipu, jota ei lääketieteessä periaatteessa ollenkaan lasketa neuralgiaksi. Joskus trigeminusneuralgiaan käytetyt hoitomuodot saattavat kuitenkin tehota myös atyypikoille, ja muutenkin potilaan kannalta ero on usein hiuksenhieno. Nimenomaan jokapäiväiset ongelmat krooninen kipu, puhevaikeudet, syömisongelmat ovat atyypikoilla aivan samanlaisia kuin varsinaisilla neuralgiapotilailla. Potilaan kannalta ei aina olekaan suurta merkitystä sillä, mikä hänen diagnoosinsa tarkkaan ottaen on. KKoska TN on neuralgia eli hermosärky, tavalliset kipulääkkeet eivät tehoa siihen ollenkaan. Erään ajatusmallin mukaan, jota myös Suomen TN-yhdistyksessä (STNY) käytännössä sovelletaan, neuralgiatyyppiset kivut voidaan siis ajatella jatkumoksi, jonka yhdessä päässä on klassinen trigeminusneuralgia ja toinen pää sulautuu epämääräisesti atyyppiseen kasvokipuun. Tämä jako ei välttämättä ole tiukan lääketieteellisesti aivan oikea, mutta potilaiden kannalta se on mielekäs. STNY ottaa siis jäsenikseen niin klassisia TNpotilaita kuin atyypikkojakin. Kivun syyt Trigeminusneuralgian syytä ei läheskään aina saada selville. Klassisen trigeminusneuralgian perussyynä pidetään nykyään usein sitä, että jokin verisuoni pään alueella puristaa hermon juurta; tosin muunkinlaisia käsityksiä esiintyy. Tämä kipu on yleensä hyvin selväpiirteistä. Myös hermoa suojaavan myeliinitupen vaurio, esimerkiksi MStaudin yhteydessä, voi aiheuttaa kolmoishermosärkyä. Kyseessä lienee eräänlainen oikosulku, jossa esimerkiksi painesignaali kulkeekin kipua välittävää hermorataa pitkin. Hermosto siis tulkitsee tavalliset ärsykkeet, esimerkiksi kevyen kosketuksen, ankaraksi kivuksi. Erilaiset tapaturmat tai tulehdukset saattavat vaurioittaa kolmoishermoa ja aiheuttaa neuralgiaa. Erilaisten kasvojen alueen leikkausten ja hammashoitojen tiedetään myös joskus laukaisseen kolmoishermosärkyä. Näissä tapauksissa kipu on usein hyvin epätyypillistä ja siksi erityisen vaikeahoitoista. Joskus kivun taustalla voi olla jokin muu kuin varsinainen neuralgia, esimerkiksi hammas- tai lihasperäinen kipu, joka kuitenkin aistitaan trigeminusneuralgian kaltaisena. Kuka sairastuu kolmoishermosärkyyn? TN on harvinainen tila, eikä sen esiintymistä osata ennustaa millään tavalla. Klassista TN:aa sairastaa Suomessa tilastollisesti arvioiden ehkä 500, korkeintaan 1000 ihmistä. Tarkkaa lukua ei tiedetä. Jos lukuun kuitenkin otetaan mukaan myös ne, joiden diagnoosiksi tulee epätyypillinen kasvokipu, määrä voi olla huomattavasti suurempikin. STNY:n jäsenistä lähes puolella on jokin muu kuin klassinen TN; näin arvioituna kokonaismäärä Suomessa voisi olla pari tuhatta. Klassinen trigeminusneuralgia iskee vain harvoin nuoriin ihmisiin; potilaiden keski-ikä on yli 50 vuotta. Naisilla TN:aa ja erityisesti atyyppistä kasvokipua esiintyy jonkin verran enemmän kuin miehillä. Syytä tähän ei tiedetä. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/

12 Hoito Täydellistä hoitoa ei ole. Koska TN on neuralgia eli hermosärky, tavalliset kipulääkkeet eivät tehoa siihen ollenkaan. Edes vahvimmat opiaatit eivät välttämättä auta. Yleisin lääkehoito on yhdistelmä epilepsia- ja masennuslääkkeitä. Epilepsialääkkeet ilmeisesti rauhoittavat kolmoishermon yliherkkyyttä, kun taas masennuslääkkeet vahvistavat epilepsialääkkeiden tehoa (ne auttavat tietysti myös masennukseen jota kipupotilailla usein on, mutta tämä on vasta toissijainen hyöty). Lääkkeillä voi valitettavasti olla vakaviakin sivuvaikutuksia, kuten väsymys, unohtelu, lihasheikkous, ja joskus harvoin myös maksan toiminta voi heikentyä. TN:lle ei ole löydetty spesifisiä lääkkeitä (kuten esimerkiksi triptaanit migreenin hoidossa), eikä sellaisia aktiivisesti etsitä koska tila on niin harvinainen. Jotkut lääkärit ovat kuitenkin kokeiluluonteisesti etsineet uusia yhdistelmiä, joiden tehokkuudesta ei ole vielä selvyyttä. Tutkimus on (ainakin USA:ssa) keskittynyt enemmän TN:n kirurgiseen hoitoon, ja siinä onkin tapahtunut melkoisesti edistystä viimeisten vuosikymmenien aikana. Laajoja koulukuntia on nykyään käytännössä kaksi. Ritsotomiassa kolmoishermon juurta vaurioitetaan hieman, jolloin kipusignaali ei pääse kulkemaan (hermoa ei kuitenkaan katkaista kokonaan). Mikrokirurgisessa leikkauksessa hermoa taas siirretään pois sitä puristavan verisuonen ympäriltä sen verran, että kipuärsytys poistuu. Suomessa käytetään lähes pelkästään ritsotomiaa. Hoitojen tehoa on äärimmäisen vaikea mitata tarkasti johtuen siitä, että TN on niin harvinainen, se alkaa yleensä vasta vanhalla iällä, ja luontaiset kivuttomat kaudet (remissiot) ovat niin pitkiä. Pitkäaikaisia suuria tilastotutkimuksia ei juuri ole, ja niiden harvojenkin tulokset ovat epäselviä. Yleissääntönä kuitenkin on, että kipua on sitä helpompi hoitaa, mitä klassisempaa se on. Jos klassinen TN hoidetaan nopeasti, ennuste on hyvä; sekä lääke- että leikkaushoidot ovat tehokkaita. Pitkään jatkuessaan kipu voi saada myös epätyypillisiä muotoja, jolloin ennuste tasaisesti huononee. Leikkaushoidoista ei ole mitään hyötyä epätyypillisessä kasvokivussa. Epätyypillisiin kasvokipuihin ei muutenkaan ole yleisratkaisuja, ja hoidot joudutaan räätälöimään yksittäiselle potilaalle. Joillekin löydetään sopiva kivunlievityskeino, kaikille valitettavasti ei. Suomen TN-yhdistys Suomen TN-yhdistys (STNY) on rekisteröity vuonna STNY on pieni yhdistys ja tulee sellaiseksi jäämäänkin; tällä hetkellä jäsenmäärä on noin 30. Yhdistys julkaisee kolmasti vuodessa omaa jäsenlehteä (nimeltään Ajan Hermolla ) ja on muutenkin toistaiseksi keskittynyt tiedottamiseen. Jäsentapaamisia ei toistaiseksi ole ollut, koska jäsenet ovat hajallaan ympäri Suomea, mutta niihin pyritään. Lääkäreiden suuntaan yhteyksiä ei ole vielä paljon ollut, mutta tilanne on paranemassa. Oma yhdistys on järkevä koska TN on ainutlaatuinen kiputila, mutta resurssien puutteen takia STNY pyrkii tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä suurempien potilasjärjestöjen kanssa. Migreenikot voisivat olla meille luontevia yhteistyökumppaneita. Tässä artikkelissa kuvaillut ongelmat herättävät varmasti vastakaikua myös migreenipotilaissa. Tarkat oireemme ovat ehkä erilaisia, mutta käytännön seurauksissa on paljon samaa. Ympäristön vähättely ja ymmärryksen puute ovat ehkä kroonisin yhdistävä tekijä. Mikäli tuntuu, että yhteistyö voisi olla kannattavaa, pyydämme ottamaan yhteyttä johonkin alla mainituista yhteyshenkilöistä. Kirjoittaja on STNY ry:n tiedottaja. Hän on fyysikko jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta, mutta kahdeksan vuoden omakohtainen kokemus TN:stä. Lisätietoa STNY:n yhteyshenkilöiltä: Bertel Stenius (puheenjohtaja), Mona Martin (sihteeri), Fredrikinkatu 12 B 49, HELSINKI. Puh. (09) , (09) bertel.stenius@netlife.fi, mofo@netlife.fi Jakke Mäkelä (tiedottaja), Petkeltie 4 D 122, TURKU, Puh. (02) , Jakke.Makela@iki.fi 12 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000

13 Ekaluokkalaisten lasten päänsäryt kolminkertaistuneet 20 vuoden aikana Epäsäännöllinen ruokailu ja unen puute syynä päänsärkyihin. Pyry Lapintie Helsingin Sanomat TURKU. Ekaluokkalaisten migreenit ja muut päänsäryt ovat kolminkertaistuneet kahdessa vuosikymmenessä. Kouluikäisten lasten päänsärkyjen ja muiden kipujen esiintyvyydestä Turun yliopistossa perjantaina väitellyt lastentautien erikoislääkäri Pirjo Anttila sanoo selittävinä syinä olevan elämäntavoissa ja sosiaalisessa elinympäristössä tapahtuneet muutokset. Täysin samoilla menetelmillä Turussa kahden vuosikymmenen välein tehtyjen tutkimusten mukaan migreenistä kärsivien 7-vuotiaitten lasten määrä lisääntyi 1,9 prosentista 5,7 prosenttiin vuodesta 1974 vuoteen Lasten päänsärkyjen lisääntymistä seurattiin sen jälkeen läpi koulun. Selittäväksi tekijäksi Anttila epäilee, että lasten ruokailutavat ovat parin vuosikymmenen aikana muuttuneet epäsäännöllisemmiksi. Myös unirytmi on muuttunut. Viime vuonna Turun yliopistossa julkaistun väitöksen mukaan juuri unen puute laukaisi päänsärkyä. Kouluterveystutkimuksissa ja WHO:n tutkimuksissa on todettu, että suomalaislapset nukkuvat toiseksi vähiten maailmassa. Anttilan tutkimuksessa tulee selvästi esille myös säännöllisen kouluruokailun merkitys päänsärkyyn. Päänsärkyisillä 12-vuotiailla turkulaislapsilla oli säännöllinen syömättömyys koulussa selvästi yleisempää. Ensimmäisen kouluvuoden aikana uusien päänsärkytapausten määrä lisääntyi selvästi eli aikaisemmin säryttömät lapset alkoivat kärsiä päänsärystä. Nämä lapset kuuluivat usein perheisiin, jotka luokiteltiin korkeampaan sosiaaliekonomiseen asemaan. Anttilan mukaan selitys tähän voi olla, että korkeammin koulutettujen vanhempien lapsilta odotetaan koulussa enemmän. Tämä odotuspaine voi luoda stressiä, joka ilmenee lapsella päänsärkynä. Täysin ilman mitään päänsärkyä oli 12-vuotiaista lapsista tutkimuksen mukaan enää 36 prosenttia. Jännityspäänsärkyä esiintyi 12 prosentilla 12-vuotiasta lapsista. Jännityspäänsärkyyn vaikuttavien taustatekijöiden osalta tutkimus on ensimmäisiä väestöpohjaisia tutkimuksia koko maailmassa. Jännityspäänsärkyä sairastavat lapset ovat tutkimusaineiston perusteella usein niin sanottuja tietokonelapsia, jotka liikkuvat vähemmän ja viihtyvät tietokoneen äärellä. Migreenilapset kärsivät myös allergioista muita enemmän. Jatkoselvityksen aiheena on, ovatko migreenilapset muita kipuherkempiä vai onko heillä muita alhaisempi kipukynnys eli he raportoivat kivuista enemmän. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/

14 Asiantuntija vastaa 1. Olen 32-vuotias mies. Migreenikohtaukseni alkoivat 11-vuotiaana. Aluksi kohtaukset olivat hyvin, hyvin voimakkaita. Kohtaus oli yleensä alkanut, kun heräsin aamulla ja kesti koko päivän aina siihen saakka, kun nukahdin joskus illansuussa. Näitä voimakkaita kohtauksia kesti n vuotiaaksi asti. Sen jälkeen ei migreenistä juurikaan ole ollut haittaa, valonarkuutta ja pientä päänsärkyä on, mutta se ei menoa haittaa. Kysymys kuuluu: onko mahdollista, että migreeni palaa jossakin elämänvaiheessa tai iässä taas voimakkaampana? Onko tavallista, että oireilu on vähäisempää toisin ajoin vai olenko vaan oppinut välttelemään altistavat tekijät tehokkaasti? Todennäköisintä on, että noin vaikeat kohtaukset eivät enää palaa, mutta varmaa se ei ole. Migreeni voi joskus hävitä vuosiksi, ja taas ilmestyä yllättäen takaisin. Naisilla hormonaaliset muutokset voivat selittää tällaisen migreenin vaihtelevuuden, mutta miehillä ikääntymiseen liittyvien muutosten ja migreenin välistä yhteyttä ei niin selvästi ole. 2. Mistä johtuu etteivät minkäänlaiset särkylääkkeet (jopa erittäin suurina annoksina) auta jännityspäänsärkyyn? Jännityssärky on ikään kuin vastus- tuskykyinen särkylääkkeille, vaikka nämä tehoavat esimerkiksi kuukautiskipuihin. Jännityspäänsärky sisältää monesta eri syystä johtuvaa särkyä. Se voi olla esim. puremalihasten tai niskalihasten kiinnittymiskohtien tulehduskipua tai henkisen jännityksen aiheuttamaa pään kipuaistimuksen muuntumista. Jos kivun syntymekanismi pään alueella sisältää tekijöitä, joihin särkylääkkeet eivät vaikuta, niin silloin niistä ei ole hyötyä. Toinen syy voi olla jatkuva ja runsas särkylääkkeiden käyttö, jonka seurauksena kehittyy riippuvuustila, ja ko.lääkkeiden teho menetetään. 3. Mitä tarkoittaa atyyppinen mahamigreeni? Sairastan myös tavallista migreeniä, ja nyt tehtiin tämmöinen diagnoosi. Tämä mahamigreeni -nimitys kulkee päänsärkykirjallisuudessa, vaikkei sitä oikein ole pystytty erilliseksi migreenin alaryhmäksi osoittamaan. Atyyppisestä mahamigreenistä puhutaan yleensä silloin, kun kohtauksessa suolisto-oireet ovat hyvin keskeisiä, eikä varsinaisia migreenioireita juurikaan ole mukana. Yleensä kyseessä on se tavallinen migreeni, mutta jotkut kohtaukset vain tulevat vatsaoirein korostuneena. Koska kyseessä on epämääräinen tilanne, on tarkasti suljettava pois sellainen mahdollisuus, että suolisto-oireiden taustalla on jotakin muuta kuin migreeni. Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS 4. Pitääkö todella olla 24 tuntia imettämättä ja heittää maitoa pois Imigranlääkityksen jälkeen? Virallinen kanta on, että Imigranin ottamisen jälkeen pitää olla 24 tuntia imettämättä. Imigranin (sumatriptaanin) on todettu erittyvän äidinmaitoon, ja imetysrajoitus on annettu lapsen saaman lääkeannoksen minimoimiseksi. Lyhyempikin aika saattaisi olla turvallinen, mutta kun sumatriptaanin vaikutusta vauvaan ei tunneta, halutaan pelata varman päälle. 5. Toimiiko Fevarin-niminen mielialalääke myös migreenin estossa? Monia Fevarinin kanssa samaan ryhmään kuuluvia mielialalääkkeitä on kokeiltu migreenin estohoidossa. Tutkimuksissa nämä eivät kuitenkaan ole osoittautuneet vertailulääkkeeseen 14 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000

15 tai lumelääkkeeseen verrattuna hyödyllisiksi, mutta eivät ne migreeniä lisännetkään. Ajatus oli se, että koska Fevarin ja sen kaltaiset lääkkeet kohottavat aivojen serotoniinipitoisuuksia, ne voisivat estää migreeniä (joka taas on matalan serotoniinin aikana esiintyvä syndrooma), mutta serotoniin aineenvaihdunta aivoissa ei ollutkaan näin yksinkertaista. 6. Aamumigreeniini on auttanut jonkin verran puoli-istuva makuuasento; taikauskoa vai fysiologiaa? Tähän migreenin asentohoitoon on vaikea ottaa mitään kantaa, koska useimmilla migreeni helpottuu makuuasennossa, ja kullakin potilaalla on omat asentonsa, joissa he löytävät helpoimman olon. Taikauskoksikaan sitä ei voi leimata; kyllä tämän taustalla voi olla jokin pään alueen verenkierron fysiologinen mekanismi. 7. Mitä tehdä, kun altistuu joka viikko jollekin uudelle aineelle eli siitä tuoksusta/hajusta laukeaa migreenikohtaus? Viimeisimmät ovat kahvi, kanamunat, makeisten tuoksu, kynsilakat, hajustetut huulirasvat, monet kosteusvoiteet, puhumattakaan näistä normaaleista, kuten punaviini, juustot yms. Ei siinä muu auta kun yrittää välttää näitä laukaisevia aineita. Todennäköisesti migreeniherkässä vaiheessa mikä tahansa voimakas haju tai vastaava ärsyke laukaisee kohtauksen. Ainakin itse voi käyttää hajusteettomia tuotteita, ja pyytää lähipiiriäkin niin tekemään. 8. Pitäisikö jokaisessa basilaarimigreenikohtauksessa mennä sairaalaan? Olen hoitanut kotona kaksi pienempää kiertohuimaus- ja oksennuskohtausta kivun- ja pahoinvoinnin estoon tarkoitetuilla peräpuikoilla sekä huimauslääkkeillä. Mieheni on tehnyt niinä päivinä kotona töitä. Jos on varma, että kyseessä on silläkin kertaa basilaarimigreenikohtaus, niin ei tarvitse. Basilaarimigreenikohtaus johtaa usein niin hankalaan tasapainon häiriöön, että yksin selviytyminen voi olla vaikeata. Basilaarimigreenikohtauksen erottaminen aivorungon alueen verenkierron häiriöstä on myös vaikeaa. Jos oireisto on pitkäkestoinen ja tajunta sumenee, niin kyllä silloin on syytä käydä sairaalassa. 9. Poskiontelotulehdus sai aikaan jälleen basilaarimigreenin oireet. Olisiko antibioottikuuri vai punkteeraus migreenin kannalta parempi poskiontelotulehduksen hoito? Asia on mietittävä poskiontelotulehduksen kannalta, eli kumpaa hoitoa siihen tarvitaan; migreenin suhteen sillä ei ole merkitystä. 10. Neurologi on antanut minulle Emconcor 5 mg:n tabletteja migreenin estolääkitykseen, mikä on auttanut hyvin. Miksi käytäntö ei yleisty? Emconcor on suhteellisen uusi, beetasalpaajien ryhmään kuuluva lääke. Beetasalpaajien käyttö on hyvin yleistä migreenin estohoidossa, mutta kaikille tästäkään ei ole apua. Merkittävää tehoeroa eri beetasalpaajien välillä ei ole osoitettu. 11. Onko veren sokerija suolatasapainomuutosten yhteyttä migreeniin tutkittu? Mitä kannattaisi juoda/syödä oksennus- ja ripulitaudin jälkeen, ettei migreeni tulisi? Migreeni voi laueta elimistön tasapainotilan häiriintymisen, esim. verensokerin laskun jälkeen. Ehkä suola-, sokeri ja nestetasapainoa voisi korjata vichyjaffalla, joka sisältää 50 % keltaista jaffaa ja 50 % vichyvettä. 12. Olen keski-ikäinen naishenkilö, joka on kärsinyt migreenistä 14-vuotiaasta asti. Lääkityksenä on ollut Anervan, Clotam Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen lokakuun 15. päivään mennessä. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/

16 ja nyt Miranax 550 mg. Näistä ei ole apua. Näen sahalaitakuvioita, kasvot ja käsi puutuvat toisella puolen kehoa, olo on sekava ja puheessa sanat sot keutuvat. Mikä avuksi? Pitäisikö tilata neurologilta aika? Jos sahalaidat, kasvojen toispuoleinen puutuminen, sekava olo ja puheen häiriö toistuvat joka kerta ennen päänsärkyä, voi olla hyödyllistä käydä neurologilla. Useimmiten migreeniä voi kuitenkin hoitaa oma lääkäri. Sinun kohdallasi olisi mietittävä, sopisivatko uudet täsmälääkkeet, triptaanit, kohtausten hoitoon. Hoidon valintaan tietysti vaikuttaa sekin, kuinka paljon nämä esioireet ja kuinka paljon itse päänsärky häiritsevät. 13. Voiko mielialalääkettä, esim. Seroniliä ottaa samana päivänä migreenin täsmälääkkeen kanssa? Mitä tapahtuu, jos oksentaa eikä voi ottaa Seroniliä? Jos käyttää migreenin täsmälääkettä vain muutaman kerran kuukaudessa, voi mielialalääkettä, esim. Seronilia, käyttää samanaikaisesti. Joissakin maissa tämäntyyppisiä mielialalääkkeitä ei suositella käytettäväksi yhdessä migreenin täsmälääkkeiden, triptaanien, kanssa. Jos migreenikohtauksia on paljon, ja joutuu ottamaan täsmälääkkeen lähes joka päivä, niin silloin on vaara serotoniinisyndrooman kehittymisestä. Tällöin serotoniinin määrä elimistössä nousee liian korkealle, ja oireina tulee pahoinvointia, sydämentykytystä, oksennusta, huimausta jne. Tila on vaarallinen, ja tällöin molempien lääkkeiden käyttö on joksikin aikaa lopetettava. Jos oksentaminen estää Seronilin ottamisen, ei asialla ole suurta merkitystä. Koska kyseessä on pitkäaikaisvaikutukseen perustuva mielialan hoito, ei Seronilin siirtyminen myöhemmäksi vaikuta kokonaistulokseen. Seronil-tabletti voidaan ottaa, kun oksenteluvaihe on mennyt ohi. Muutama hyväksi havaittu vinkki Jos hajustettujen pyykinpesuaineiden jäljiltä vaatteet tuoksuvat liian voimakkaalle, voi sekoittaa puoliksi hajustamatonta ja hajustettua pulveria, niin saa kuitenkin vähän puhdasta tuoksua pyykkiin. * * * Jos appelsiinituoremehun valmistuksessa on käytetty hedelmälihan lisäksi myös kuoria, saa mehusta herkemmin migreenin. * * * Jos käytät suussa liukenevia tabletteja (kuten Maxalt Rapitab tai Zomig Rapimelt), niin ota myös kulaus vettä päälle, jos mahdollista. Lääke menee tällöin nopeammin vatsaan ja myös imeytyy nopeammin. 16 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000

17 Uutisia meiltä ja muualta Päänsäryn voi taltuttaa vähentämällä rasvaa Syömällä vähemmän rasvaa voi välttää usein toistuvia päänsärkyjä, sanovat migreenin syitä selvittäneet tutkijat Kalifornian yliopistosta. Tutkimukseen osallistui 54 vapaaehtoista migreenipotilasta, jotka pudottivat päivittäisen rasvankulutuksensa 66 grammasta 28 grammaan. Muutoksen seurauksena päänsärkyjen tiheys, kesto ja voimakkuus heikkenivät. Koehenkilöt tarvitsivat myös päänsärkylääkkeitä aiempaa vähemmän. Tutkimuksen mukaan tietyt ruoka-aineet voivat laukaista migreenikohtauksen. Näitä ovat ainakin kypsytetyt juustot, pähkinät, suklaa, punaviini, banaani, sipuli, papaija, herne sekä sellaiset teolliset valmisruoat, jotka sisältävät nitriittejä, aspartaamia ja glutamaattia. Tutkijat kehottavat siis tarkkailemaan syömisiä ja alentamaan rasvankulutusta noin 30 grammaan vuorokaudessa. Elämänhalu 8/99 Unilääkettä Yhä lyhytvaikutteisimpia nukahtamislääkkeitä on tullut markkinoille, mutta sveitsiläiset tutkijat ovat tieteellisesti vahvistaneet hyväksi myös vanhan konstin. Kun jalat ja kädet ovat lämpimät, uni tulee helpommin. Kun jalkojen ja käsien verisuonet laajenevat, keho viilenee ja ruumiin yleinen lämpötilan lasku unettaa. Meille migreenipotilaille konsti on tervetullut, sillä on hyvin tyypillistä, että juuri Muista säilyttää lääkekuitit Lääkärin määräämien lääkekulujen itse maksettavalle osuudelle on määritelty vuosittainen enimmäismäärä, jonka ylittävä osa korvataan kokonaan sairausvakuutuksesta. Vuonna 2000 enimmäismäärä on 3319,91 mk. Kun sairausvakuutuksen omavastuuosuudet kaikista lääkärin määräämistä lääkeostoista ylittävät kalenterivuoden aikana tämän summan, voit hakea lisäkorvausta Kelasta. Korvausta hakiessasi tarvitset apteekkikuitit ostoistasi. Tätä varten Sinun on hyvä säilyttää kuitit kaikista reseptiostoistasi. Lisäkorvaukseen oikeuttavia lääkekuluja ovat yhden henkilön kalenterivuoden aikana ostamien lääkärin hänelle määräämien, sairauden hoidon kannalta tarpeellisten lääkkeiden omavastuuosuudet. Jos lisäkorvaus jäisi alle 100 markan, sitä ei makseta. Kela lähettää asiakkaalle ilmoituksen, kun sen rekisteritietojen mukaan vuotuinen summa ylittyy. Apteekkikuitit tarvitaan lisäkorvausta haettaessa, jotta varmistetaan, ettei asiakas ole saanut lääkekulujaan muualta, esimerkiksi vakuutusyhtiöltä, potilasvakuutusyhdistykseltä tai asuinkunnalta. Lisäkorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa kalenterivuoden päättymisestä, eli viimeistään kesäkuussa. Kela meillä on aina kylmät jalat. Lääkkeitäkin syömme jo ihan tarpeeksi. Jos ei halua nukkua sukat jalassa, voi myös kokeilla kuumaa jalkakylpyä ennen nukkumaan menoa. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/

18 Kirjoita meille! Osoite on: Suomen Migreeniyhdistys ry Mannerheimintie 44 A, Helsinki Faksi: (09) Lukijat kirjoittavat Laita kirjeen mukaan yhteystietosi, vaikka haluaisitkin esiintyä nimimerkillä lehden palstalla. Moikka Migreenijengi Arvaatko mikä mua tässä migreeniyhdistyksen touhussa vähän suututtaa: No se, että aina kun teiltä tulee joku julkaisu, lehtinen, tiedote tai mikä vaan bumaska, siinä aletaan juurtajaksaen selvittää mikä ja millainen on migreeni. Kun tätä pirullista tautia on koko ikänsä sairastanut ja yrittänyt etsiä siihen jos jonkinlaista apua, ei enää ole tarkoitus opiskella millainen se migreeni on ja millainen se ei ole. jne... Tämä on jo juurimultia myöten kaalissa! Olisi hedelmällisempää ja valtavan paljon antoisampaa jos keskittyisitte niihin menestystarinoihin. Siis migreenistä parantuneiden ihmisten kertomuksiin löytämistään parantavista keinoista. Näitäkin varmaan on. Ja näistähän se paras migreenistä eroonpääsykeino saattaisi muillekin löytyä. Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla vyöhyketerapiaa. Sen hoidon antajat väittavat, että vyöhyketerapialla on erittäin hyvä hoitovaste. Otetaan uusi linja. Kerron tässä omasta kokemuksestani migreenin suhteen. Täytettyäni 40 v aloin saada kohtauksia, joista ensimmäisen rajun migreenin muistan hyvin. Olin töissä rekalla kuumana kesäpäivänä Närpiön-Kaskisen suunnassa. Tavaraa oli paljon jaettavana ja lähtevää oli viimeisestä noutopaikasta yli puoli rekkaa, auton ja traktorin renkaita. Lepäsin noin 15 min ennenkuin lähdin kotiapäin. Tässä vaiheessa oikeaa silmää jo särki jonkin verran. Matkalla päätä alkoi särkeä ja vain oikealta puolelta. Lopulta kipu tuli niin rajuksi, että oksensin suoraan ratin välistä kojelaudan päälle. En tiennyt silloin että se voisi olla migreeniä, vaan ajattelin rasittaneeni itseäni liikaa. Pääsin Seinäjoelle ajaen km pätkiä välillä lepäen. Seinäjoella menin omaan autoon nukkumaan jossa makasin noin 2 tuntia varjoisassa paikassa. Kipu hellitti tämän jälkeen ja pääsin lähtemään kotiin. Olen huomannut että kesän hellepäivät ovat kaikkein pahimpia aikoja, jolloin kartan rajuja ponnistuksia. Minulla on ollut vuodessa noin rajua kohtausta, jonka johdosta menin lääkäriin tutkittavaksi. Todettiin verenpainetta ja uniapnea. Sain verenpaineeseen lääkityksen ja uniapneaan c-pap -laitteen, eli happikoneen. Ihme ja kumma kun kohtaukset ovat vähentyneet 1 2 kohtaukseen vuodessa. Nämäkin ajoittuvat kesän hellepäiviin, joita odotan aina kauhulla, kun työtahtikin on vedetty äärimmilleen ja pitkiksi 8 15 tuntiin. Olen täysperävaunullisen kuorma-auton kuljettaja ja työaika on vuorokaudessa epäsäännöllinen vuorotyö; aamu-, päivä-, ilta- ja yövuoro. Yövuorot 9 15 tuntia, josta ajoa noin 9 10 tuntia. Päivävuoro tuntia, kun taas aamu ja ilta ovat lyhkäisiä 8 tunnin vuoroja. Olen huomannut että c-pap -laite auttoi minua paljon lihaskivuissa ja krampeissa, sekä väsymyksessä yöajosssa. Ennen tarvitsin unta tuntia, kun nyt enää 7 8 tuntia. Tätä kirjoittaessani olen 53 vuotias ja sairaslomalla työtapaturman takia. Lievä kallonpohjan murtuma ja oikea olkapää leikattuna. Tasapaino sekaisin, tosin enää lievästi ja aisteista haju kateissa. Pelkään miten migreenin kävi, kun loukkasin juuri oikean puolen päästä. Pertsa 18 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/

19 Minun tarinani Kokemuksia basilaarimigreenistä Olen 44-vuotias erikoissairaanhoitaja, naimisissa ja meillä on 11-vuotias tytär. Migreenini alkoi jo 14-vuotiaana, mitä ei silloin yhdistetty migreeniksi, vaan kuukautisiin liittyväksi päänsäryksi ja oksenteluiksi. Noin 25-vuotiaana sitä alettiin epäillä migreeniksi. Äidin puolen suvussa on vahva migreenigeeniperimä. Minulla ei ole auraoireita, mutta muuten se täyttää migreenin piirteet. Migreenini on pahentunut iän myötä. Aluksi siihen auttoi kaksi Disperin-tablettia tarpeeksi ajoissa otettuna, myöhemmin siirryin Clotamiin, joka ei auttanut sekään enää. Migreenikohtaukset tihenivät ja vaikuttivat koko elämääni, töissäoloon sekä vapaa-aikaan. Käännyin neurologi Markus Färkkilän puoleen. Minulle tehtiin asianmukaiset neurologiset tutkimukset ja kartoitettiin hyvin tarkasti migreeniä laukaisevia tekijöitä sekä migreenin ilmenemismuodot. Migreeniäni on yritetty hoitaa estolääkkeillä, mutta pulssini reagoi niihin liian rajusti. Uuden polven migreenilääkkeet; triptaanit ovat tuoneet helpotusta myös minulle. Täsmälääke auttoi hyvin, mutta saatoin tarvita kolmekin tablettia päivittäin. Migreenikierrettä katkaistaan aina välillä Kortison-Confortin -tiputus tai päälaelta niskaan annettavilla kortisoni-injektioilla. Tämän vuoden tammikuussa minulla alkoi jälleen kova vasemmanpuoleinen päänsärky, mutta otettuani täsmälääkkeen oksensin sen välittömästi. Kävelin kuin humalainen, puheeni alkoi mongertaa, oksensin jatkuvasti, minulla oli hengitysvaikeuksia, enkä pysynyt pystyssä. Olin kuin karusellissä, en nähnyt kunnolla ja silmiini sattui. Olo oli painajaismainen, en välittänyt mistään, oksensin vain ja pienikin päänkääntö tuntui järkyttävältä. Onneksi mieheni oli kotona ja soitti ambulanssin ja pääsin ripeästi Hyksin ensiapuun. Siskoni tuli välittömästi ensiapuun ja henkilökunta antoi hänen olla kanssani. Minusta otettiin verikokeita, ekg, keuhkokuva ja sisätautilääkäri tutki minut. Minulle oli asetettu infuusio suoneen, oksensin jatkuvasti. Kun minua yritettiin auttaa portatiiville virtsaamaan, niin jalkani eivät kantaneet. Paikalle kutsuttiin neurologi, joka teki kliinisen tutkimuksen. Vasen puoleni ei totellut kunnolla käskyjä. Näin vastakkaisella seinällä vain värikkään kyltin, en siinä olevaa tekstiä. Pienikin liike sai aikaan kiertohuimauksen ja sen myötä oksennuksen. Minut määrättiin aivojen takakuopan Ct-kuvaukseen vuodon tai infarktin poissulkemiseksi. Onneksi aivojen Ct-kuvauksen vastaus oli normaali. Neurologi keskusteli kanssani kolmesta eri vaihtoehdoista, mikä minulla olisi. Ensimmäisenä hän kertoi korvan takana sijaitsevasta mahdollisesta kasvaimesta, joka olisi aiheuttanut kyseiset kiertohuimausoireet. Se poissuljettaisiin aivojen magneettikuvauksella lähipäivinä. Toinen vaihtoehto oli Menierintauti, jossa tasapainoelin korvassa olisi vaurioitunut. Kuulon olisi pitänyt heikentyä ja korvissa soida, mitä minulla ei mielestäni ollut. Kolmantena vaihtoehtona hän tarjosi migreenin pahentunutta muotoa; basilaarimigreeniä. Minut siirrettiin neurologiselle osastolle lisätutkimuksiin ja toipumaan. Oli outoa asettua potilaan rooliin, mutta hyvin pian sitä ikään kuin alistui ja passivoitui. Olin pari päivää kuin karusellissä, pienikin asennonvaihdos sai minut oksentamaan. Päätäni särki, silmiäni veti, enkä pysynyt itse pystyssä. Minua ahdisti ja itketti. Pelkäsin halvausta, näköja puhekyvyn menetystä. Pelkkä lämpimän ruoan tuoksu sai minut oksentamaan. Sain päivittäin pahoinvoinnin estolääkitystä sekä huimauslääkettä. Minua kehotettiin olemaan puoli-istuvassa asennossa mahdollisimman kauan, niin Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/

20 korvan tasapainoelin tottuisi vähitellen pystyasentoon. Kun minun oletettiin olevan jo suihkuunmenokunnossa, yritin väittää vastaan, mitä ei noteerattu. Horjuin suihkuun pidellen seinistä kiinni, mutta lopulta tasapainoni petti ja kaaduinkin pariin eri otteeseen. Tuli mieleeni, että potilasta voisi kuunnella ja auttaa silloin, kun hän pyytää apua. Tämä oli ainoa negatiivinen kokemukseni osastolla ollessani. Muuten minua kohdeltiin kuin ketä tahansa potilasta, vaikka olinkin hoitohenkilökuntaa. Se oli hyvä, sillä enhän ollut tämän osa-alueen asiantuntija. Viivyin sairaalassa viisi päivää. Mieheni, tyttäremme ja siskoni vierailivat päivittäin piristämässä minua. Jouduin odottamaan kolme viikkoa pään magneettikuvaukseen pääsyä. Ne olivat elämäni raskaimmat kolme viikkoa. Onneksi tulos oli negatiivinen, eli korvan takana ei ollut mitään kasvainta. Diagnoosiksi asetettiin basilaarimigreeni. Ohjeeksi sain, että pitäisi entistäkin huolellisemmin välttää migreeniä laukaisevia tekijöitä, lopettaa täsmälääkkeiden käyttö tai ainakin harventaa sitä, sekä hakeutua heti Hyksiin jos kiertohuimausoireet tulisivat yhtä rajuina. Olen tämän kohtauksen jälkeen saanut kolme lievempää basilaarimigreenikohtausta, joista on selvitty kotona miehen avustuksella. Lääkitykseni migreeniin on nykyisin normaali pahoinvoinninesto- ja kipulääkitys. Migreenikohtaus on päällä noin kaksi-kolme kertaa päivässä. Kortisoni-injektiot paikallisesti annettuna auttavat parhaiten ja pitävät migreenin loitolla kauemmin. Olen etuoikeutetussa asemassa asuessani pääkaupunkiseudulla, hyvän neurologin hoidossa. Toisekseen minulla on hyvin ymmärtäväinen mies ja omatoiminen tyttö. Olen toista vuotta kuntoutustuella, nykyisin en pysty liikkumaan edes yleisellä kulkuneuvolla pahoinvoinnin vuoksi. Elämänympyräni ovat supistuneet kotona ollessani, mutta olen saanut muita asioita niiden tilalle, mistä saan olla kiitollinen. Olen vastaanottamassa tytärtäni koulusta kotiin ja voin tukea opinnoissa hänen luokkalaisiaan, kun olen kotona. Tulin valituksi Suomen Migreeniyhdistyksen hallitukseen ja puhelin on usein käännetty minulle. Osa puheluista koskee jäseneksi liittymistä, mutta suuri osa soittajista haluaa myös keskustella migreenistä, jolloin voin toimia ns. ohjaajana. Toisin sanoen, asioissa on aina kaksi puolta. Liisa Aaltoila 20 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 1/2000

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä. KROONINEN MIGREENI Kun migreeni kroonistuu, päänsärky on jatkuvampaa ja sitä voi olla jopa päivittäin. Kohtauslääkkeiden käytön rajoittaminen, migreenin estolääkitys, riittävä lepo ja liikunta auttavat

Lisätiedot

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/96 Puheenjohtajan palsta Tässä se nyt on, yhdistyksemme ensimmäinen jäsenlehti. Kuten varmaan huomasitkin, alkuperäinen nimemme Helsinginseudun päänsärkypotilasyhdistys

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Lataa Sairaus - Susanna Tulonen. Lataa. Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.

Lataa Sairaus - Susanna Tulonen. Lataa. Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16. Lataa Sairaus - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980432 Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.60 Mb On erikoissairaanhoitaja, joka pitkän työuransa aikana on nähnyt

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Laxabon. Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja. Suomi

Laxabon. Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja. Suomi Laxabon Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja Suomi Laxabon kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja Vastaukset perustuvat Laxabon-oraaliliuosjauheen pakkausselosteeseen, päiväys 26.3.2010. Ota

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?

Lisätiedot

Teoksen ensimmäisessä tekstiluvussa käydään läpi, mitä on

Teoksen ensimmäisessä tekstiluvussa käydään läpi, mitä on 1 Teoksen ensimmäisessä tekstiluvussa käydään läpi, mitä on sosiaalisten tilanteiden pelko, ja perehdytään kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteisiin sosiaalisten tilanteiden pelon hoitamisessa.

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Muokkaa opas omaksesi

Muokkaa opas omaksesi Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91 8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

FIKSUJA KYSYMYKSIÄ FIKSUJA KYSYMYKSIÄ. Sairaanhoidolle ikäihmisten lääkehoidosta

FIKSUJA KYSYMYKSIÄ FIKSUJA KYSYMYKSIÄ. Sairaanhoidolle ikäihmisten lääkehoidosta FIKSUJA Sairaanhoidolle ikäihmisten lääkehoidosta 1 Fiksut kysymykset on tarkoitettu sinulle, joka olet ikäihminen ja käytät lääkkeitä. Ikääntyessä on yhä yleisempää tarvita lääkkeitä. Joidenkin kohdalla

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot