Vuosikertomus 2013 Suomen Setlementtiliiton yhteiskunnallinen konserni

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2013 Suomen Setlementtiliiton yhteiskunnallinen konserni"

Transkriptio

1

2 Vuosikertomus 2013 Suomen Setlementtiliiton yhteiskunnallinen konserni Suomen Setlementtiliitto ry S-Asunnot Oy Senioriasumisoikeus Oy Oskelakoti Oy

3 Valokuvat: Emil Bobyrev, Alejandro Lorenzo, Matti Rajala, Oren Singer ja Setlementtiliiton arkisto.

4 SISÄLLYSLUETTELO Sivu SUOMEN SETLEMENTTILIITTO RY Suomen Setlementtiliitto kansalaisjärjestö ja yhteiskunnallinen konserni....4 Setlementtiliike merkittävä valtakunnallinen palveluntuottaja...6 Setlementtiliiton seitsemän päätoimialaa Asumisen palvelut Kansalaistoiminta Lapsi- ja nuorisotyö Monikulttuurinen työ Opinto- ja kulttuuritoiminta Seniori- ja vanhustyö Vaikeat elämäntilanteet Setlementit...22 Setlementtiliiton toimintaympäristö...24 Setlementtiliiton organisaatio Tuloslaskelma ja tase: Konserni Tuloslaskelma ja tase: Suomen Setlementtiliitto ry KONSERNIN YRITYKSET S-Asunnot Oy ja Senioriasumisoikeus Oy yhteiskunnallista asuntotuotantoa...30 Vuonna 2013 valmistuneet talot...32 Talokohtaiset asukasisännöitsijät...34 S-Asunnot Oy:n vuokratalot Tuloslaskelma ja tase: S-Asunnot Oy Senioriasumisoikeusasunnot Tuloslaskelma ja tase: Senioriasumisoikeus Oy...42 Oskelakoti Oy Tuloslaskelma ja tase: Oskelakoti Oy Suomen Setlementtiliiton yhteiskunnallisen konsernin muodostavat: Suomen Setlementtiliitto ry, S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy, Oskelakoti Oy.

5 Suomen Setlementtiliitto kansalaisjärjestö ja yhteiskunnallinen konserni Setlementtiliiton yhteiskunnallinen konserni on ylpeä kertoessaan toiminnastaan vuonna Se on haasteellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa osoittanut olevansa paitsi vanha ja kokenut, myös uudistumishaluinen ja tuoreella tavalla innostunut perustehtävästään. Sen osoituksena Setlementtiliitto on tiivistänyt sisäistä rakennettaan omistamiensa osakeyhtiöiden kanssa, vahvistanut ja kehittänyt toimialojaan, viestintäänsä ja taloushallintonsa rakenteita sekä toiminnan tuloksellisuuden mittaamista ja raportoimista. 50 suomalaisella paikkakunnalla tehtävän setlementtityön keskusjärjestönä oleminen on hieno ja palkitseva tehtävä. 95-vuotista historiaa pitää kunnioittaa ja samalla haastaa toimijoita uudistumaan. Rohkeudessa ja uudistumishaluisuudessa liiton itsensä on oltava esimerkillinen. Yhteiskunta on muuttumassa ja hyvinvointivaltiota haastetaan kaikilta suunnilta. Enää emme rehellisyyden nimissä edes voi puhua hyvinvointivaltiosta, vaan on hyväksyttävä se tosiasia, että verovaroilla emme kykene tuottamaan kaikkea. Globaali, tai vähintäänkin Euroopan kokoinen, haasteemme on olla eturintamassa siinä joukossa joka rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunta rajaa tiukasti sitä, mitkä asiat ovat jatkossakin kuntien ja valtion vastuulla, ja mikä vastuu voidaan antaa kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Tässä kuntauudistusten, rakennemuutoksen, priorisoinnin, kilpailuttamisten ja kovenevan arvopuheen maailmassa järjestöjä haastetaan oman perustehtävänsä äärelle. Miksi ja keitä varten me olemme olemassa? Tähän kysymykseen Setlementtiliitto on vakavissaan pyrkinyt vastaamaan myös toimintavuonna Se näkyy uskossa siihen, että isoakin bisnestä voidaan tehdä oikein, kohtuullisesti ja läpinäkyvästi. Se on sitoutumista heikommassa asemassa olevan ihmisen tilanteeseen, luovuttamatonta ihmisoikeuksien kunnioittamista, ja uskoa ihmisten ja yhteisöjen omaan kykyyn. Se on arkista työtä ja arvopuhetta, siinä järjestyksessä. Yhä vahvemmin Setlementtiliitto jäsentää itsensä myös osaksi kansainvälistä yhteisöä Pohjoismaissa, Euroopassa ja maailmalla. Setlementtiliikkeen kansainvälinen verkostoituminen, kehitysyhteistyö Tansaniassa ja monet toimialakohtaiset yhteydet EU-alueella tekevät meistä vielä vahvemman kansalaisyhteiskuntatoimijan. Suomen Setlementtiliitto on vuonna 1918 perustettu kirkollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sivistys- ja sosiaalisen työn kansalaisjärjestö. Yhdessä omistamiensa yleishyödyllisten yritysten kanssa Setlementtiliitto muodostaa yhteiskunnallisen konsernin. Setlementtiliitto toimii myös suomalaisen setlementtiliikkeen keskusjärjestönä. Valtakunnallinen liike koostuu 33 paikallisesta setlementistä, seitsemästä alueellisesta lapsi- ja nuorisotyön piirijärjestöstä sekä liitosta yhtiöineen ja toimialoineen. Setlementtiliitto tukee paikallisia setlementtejä tuottamalla jäsenpalveluja, tarjoamalla asiantuntijatukea ja koordinoimalla valtakunnallisia hankkeita. Seitsemän päätoimialaa Setlementtiliitolla on seitsemän päätoimialaa: Asumisen palvelut, Kansalaistoiminta, Lapsi- ja nuorisotyö, Monikulttuurinen työ, Opinto- ja kulttuuritoiminta, Seniori- ja vanhustyö sekä Vaikeat elämäntilanteet. Setlementtiliikkeen toimintamallina on paikallisten setlementtien tekemä tiivis yhteistyö muiden paikallisten toimijoiden kanssa toimialat ovat osa tätä laaja-alaista verkostoa. Toimialoissa tehtävää setlementtityötä koordinoi toimialajohtaja. Vuoden 2013 aikana toimialat jatkoivat vahvistumistaan ja samalla yleinen tietoisuus setlementtityöstä kasvoi. Lue meistä, inspiroidu meistä, liity meihin! Pentti Lemmetyinen 4 SETLEMENTTILIITTO PERUSTETTIIN VUONNA 1918

6 Setlementtiliiton liittohallitus 2013 Liittohallitus vuonna 2013: Irene Roivainen (pj), Kalervo Haapaniemi (vpj), Tiina Cederström, Aaro Harju, Pertti Hartikainen, Anna-Kristiina Mikkonen, Anu-Rohima Mylläri, Piia Puurunen ( asti), Nasima Razmyar ja Ilkka Repo. Liittohallitus toimii myös konsernihallituksena. Kokoonpanossa huomioidaan alueellinen kattavuus, ikärakenne ja setlementtityön vaatima asiantuntemus. Asiantuntijajäsenten luottamustehtävään kuuluu myös päätoimialoja kehittävien toimikuntien puheenjohtajuus. Toimikunnat Toimialakohtaisten toimikuntien tehtävänä on valmistella, kehittää ja seurata Setlementtiliiton toimintaa ja strategian toteutumista operatiivisella tasolla. Toimikuntien työtä johtavat liittohallituksen jäsenet ja esittelijöinä ja sihteereinä toimivat toimialajohtajat. Toimialajohtajat Asumisen palvelut Toimialajohtaja Anu Haapanen Kansalaistoiminta Toimialajohtaja Helka Körkkö, saakka Vt. toimialajohtaja Piia Puurunen lähtien Lapsi- ja nuorisotyö Toimialajohtaja Otto Pasma Monikulttuurinen työ Toimialajohtaja Matti Cantell Opinto- ja kulttuuritoiminta Toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski Seniori- ja vanhustyö Toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski Vaikeat elämäntilanteet Pääsihteeri Pentti Lemmetyinen Tavoitteemme vuonna 2013 Setlementtiliikkeen perustavoite on vahvistaa yhteiskunnallista eheyttä tukemalla lähiyhteisöjä. Tämä tavoite korostuu yhteiskunnallisen kehityksen murrosaikoina, jollaisen merkit mielestämme ovat jo selvästi nähtävissä. Toisaalta suomalaisen yhteiskunnan muutoksen mekanismit ovat hankalasti hallittavissa, sillä globaalitalous vaikuttaa meihin heti ja muutokset kohdistuvat suoraan paikallisyhteisöihin. Siksi tarvitaan toimintamalleja, joiden avulla lähiyhteisöissä vahvistetaan kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa. Toimintaympäristön haasteet 2013 Setlementtiliiton 95. toimintavuosi osui keskelle EU:n yhteisvaluutan kriisiä. Sen hieman helpottaessa alkoi mustia pilviä kerääntyä Keski-Euroopan valtioiden sisäisiin ja ulkoisiin suhteisiin. Suomessa vuotta väritti rakennemuutos. Haasteina nähtiin sosiaalisten erojen kasvu, supistuva talous, kuntien ja valtion velkaantuminen, kuntarakenteen muutokset, hyvinvointipalvelujen uusjako sekä mureneva yhteisöllisyys. Ihmisillä on silti edelleen tarve löytää elämäänsä sisältöä, jota ei voi rahalla mitata. Näistä haasteista löytyy setlementtiliikkeen olemisen tarkoitus ja vahvistumisen mahdollisuus. Liikkeemme on aina uudistunut yhteiskunnallisissa murroksissa etsimällä ja kehittämällä aikaan sopivat toimintamallit. Tämä mielessäään Setlementtiliitto teki työtään myös vuonna SETLEMENTTILIITON PAINOPISTEITÄ 2013 Setlementtiliikkeen brändiä kirkastettiin sisällöllisesti ja organisatorisesti sekä kehittämällä sähköisiä työkaluja osana jäsenpalveluita. Setlementtiliitto opasti jäseniään siirtymään viestinnässä yhteisen Setlementti-brändin alle. Setlementtityöntekijöiden ammatillinen lisäkoulutus, Avoimet setlementtiopinnot, käynnistettiin Rovala- ja Pohjola-opistoissa. SETLEMENTTILIITTO KESKUSJÄRJESTÖNÄ Setlementtiliitto on setlementtiliikettä palveleva keskusjärjestö ja setlementtiliikkeen verkostojen kohtauspiste. Vuonna 2013 oli kaksi liittokokousta, Äänekoskella ja Rovaniemellä. Äänekosken kokouksen yhteydessä oli myös Setlementtipäivät, osallistujia 80 henkilöä. Vanhuus Rokkaa konserttikiertue oli keväällä Turussa, Helsingissä, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Tampereella. Maailma kylässä -tapahtumassa Helsingin Kaisaniemessä Setlementtiliitolla oli ständi Kalliolan setlementin kanssa. Helsingissä Kuntamarkkinat-messuilla Setlementtiliitolla oli ständi Kalliolan setlementin, Setlementti Ukonhatun, Nuorisokeskus Syötteen ja S-Asunnot Oy:n kanssa. Setlementtiliitto on kansainvälisen Setlementtiliiton (IFS) aktiivinen jäsen ja pääsihteerimme on IFS:n hallituksen jäsen ja yksi varapuheenjohtajista. Setlementtiliitto oli pääjärjestäjänä Brysselissä EU-parlamentissa eurooppalaisen setlementtityön kehittämisseminaarissa, jonka emännöi parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja pääpuhujana oli presidentti Tarja Halonen. Setlementtityötä tehdään kaikkialla Suomessa paikallisin voimin 5

7 Setlementtiliike valtakunnallinen kansalaisyhteiskunnan rakentaja Setlementtiliikkeestä on 100-vuotisen historiansa aikana kasvanut maamme merkittävimpiin kuuluva valtakunnallinen sivistys- ja sosiaalisen työn tekijä, jonka vaikutus tuntuu kaikilla elämän alueilla. Toimintakenttämme yltää lapsi-, nuoriso- ja vanhustyöstä opinto-, kulttuuri- ja monikulttuurityöhön sekä monipuolisiin asumisen palveluihin. Setlementtiliike kokonaisuudessaan on sivistys- ja sosiaalialan suurimpia palveluntuottajia ja työllistäjiä erimuotoista toimintaa on 50 paikkakunnalla, liikkeen palveluksessa 4000 ammattilaista ja työssä mukana kunnioitettava joukko eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia vapaaehtoistyöntekijöitä. Toimintamallina on paikallisten setlementtien tekemä tiivis yhteistyö muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Setlementtityö perustuu yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen. Tehtävämme on edistää hyvää elämää, ihmisoikeuksia, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista. Sitoudumme erityisesti vaikeimmassa tilanteessa olevien auttamiseen. Setlementtiliiton ja sen jäsenjärjestöjen talouden perustana ovat hyvinvointipalvelujen tuottaminen kunnille ja valtiolle, Raha-automaattiyhdistyksen avustukset, ministeriöiden tuet sekä yksityiset lahjoitukset. Toimintamme on voittoa tavoittelematonta. Setlementtityön perusarvot Arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus Yhteisöllisyys Ihmisten välinen yhteistyö Toimintaamme ohjaavat arvot Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Erilaisuuden hyväksyminen Ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-arvoisuus Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista omat ongelmansa Paikallisuus Mahdollisuus henkilökohtaiseen ystävyyteen ja yhteyteen yli kaikkien rajojen Sitoutuminen heikommassa tilanteessa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen Suomalaisen setlementtiliikkeen perustehtävät Yksilön elämänhallinnan edistäminen Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen Ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja lähimmäisyyden edistäminen Yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävien toimintamuotojen kehittäminen Tulevaisuus kutsuu, perinteet velvoittavat Suomalaisen setlementtityön perustana on jo sata vuotta ollut sillan rakentaminen erilaisten ryhmittymien välille. Arkinen käytännön työ on ihmisten kohtaamista ruohonjuuritasolla, yhtä paljon oppimista kuin opettamistakin, yhtä paljon saamista kuin antamistakin. Antakaa itsenne, ei rahojanne, kutsuttiin ihmisiä mukaan toimintaan sata vuotta sitten. Hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen ja sosiaalisesti kestävä kehitys vaativat yhä valistuneiden kansalaisten yhteistyötä joten sama kutsu on voimassa yhä! 6 SETLEMENTTILIIKKEEN PALVELUKSESSA ON YLI 4000 AMMATTILAISTA

8 Setlementtiliiton seitsemän päätoimialaa Suomalaisen setlementtiliikkeen muodostavat 33 paikallista setlementtiä, seitsemän alueellista lapsi- ja nuorisotyön piirijärjestöä sekä Suomen Setlementtiliitto yhtiöineen. Setlementtiliitto toimii myös setlementtiliikkeen keskusjärjestönä. Setlementtiliiton toiminta jakautuu yleisen järjestötyön lisäksi seitsemään päätoimialaan, joilla on omat toimialajohtajansa. Toimialojen työtä ohjaavien toimikuntien puheenjohtajina ovat liittohallituksen asiantuntijajäsenet ja jäseninä setlementtiliikkeen verkostoista kootut ammatti- ja kokemusasiantuntijat. Toimintavuoden 2013 aikana Setlementtiliiton toimialat vahvistuivat monin tavoin ja yleinen tietoisuus setlementtityöstä kasvoi. Toimintakenttämme on laaja ja kattava: se yltää lapsi-, nuoriso- ja vanhustyöstä opinto-, kulttuuri- ja monikulttuurityöhön sekä monipuolisiin asumisen palveluihin. Toiminnan sisällölliset pääteemat olivat kansalaislähtöisen työn vahvistaminen, ihmisoikeusnäkökulman syventäminen, moniarvoisen ja monikulttuurisen Suomen vahvistaminen sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. Teemoja vahvisti Uusi paikallisuus -hanke, jota toteutetaan yhteistyössä paikallisten setlementtien ja kahden yliopiston kanssa. Uusimmaksi toimialaksi vahvistui kansalaistoiminta ja sen kehittäminen. Yhteistyön voimistava vaikutus Setlementtityön tavoite on edistää hyvää elämää, ihmisoikeuksien toteutumista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen osallistumisen vahvistamista. Setlementtityön perusarvo on kokemus yhteisöllisyyden ihmistä voimistavasta vaikutuksesta. Kaikkea työtämme ohjaavat yksilön kunnioitus, erilaisuuden hyväksyminen, luottamus ihmisiin, tasa-arvon vaaliminen sekä heikompien auttaminen. Näihin paikallisissa setlementeissä pyritään laaja-alaisilla yhteistyön verkostoilla ja arjen keskellä toteutuvalla toisten huomioonottamisella. Aidosti pioneerihenkisinä paikalliset setlementit etsivät jatkuvasti uusia tapoja tehdä sosiaalityötä ja nimenomaan niillä alueilla, joille mikään muu taho ei vielä palveluja tuota. Setlementtiliiton päätoimialat 2013: 1. Asumisen palvelut 2. Kansalaistoiminta 3. Lapsi- ja nuorisotyö 4. Monikulttuurinen työ 5. Opinto- ja kulttuuritoiminta 6. Seniori- ja vanhustyö 7. Vaikeat elämäntilanteet Setlementtityön tavoite on hyvän elämän edistäminen 7

9 1. Asumisen palvelut Onnistuneita muuttoja, täyttyneitä toiveita Teemu Roni on Viikin Ässäkotien alkuperäisasukas, joka muutti alueelle ensimmäisten joukossa talon valmistuttua vuonna Mies uhkuu edelleen tyytyväisyyttään taloon, sen palveluihin ja ennen kaikkea Viikin alueeseen: Minä suorastaan rakastan tätä luontoa tässä ympärillä. En halua ikinä muuttaa täältä pois! Viikkiin asperger-diagnosoitu mies muutti Herttoniemestä Nuorisosäätiön asunnosta, jossa oli vierähtänyt peräti 14 vuotta. Roni on Vuosaaressa syntynyt helsinkiläinen, joka kävi nuorena graafisen alan ammattikoulun. Työsuhteet ovat kuitenkin jääneet lyhyiksi hyppäyksiksi, sillä digitaalinen murros muutti alan totaalisesti. Harrastuksekseen kuvanveistokursseillakin käynyt Roni mainitsee pienimuotoiset puutyöt. Pöytä omalle parvekkeelle ja lampunjalka lahjaksi tutulle perheelle ovat isoimpia töitä, pienemmässä päässä on pienoismalleja ja koriste-esineitä, savukerasioita, puulippaita ja erikoisuutena shakkilauta nappuloineen. Toinen mieliharrastukseni on heittouistelu, jota harrastan joko yksin tai ex-vaimon kanssa, yleensä Vanhankaupunginlahdella. Olen harkinnut omien vaappujenkin tekoa. Roni kertoo naurahtaen, että nykyinen asunto on hänelle jo kolmas samassa talossa: Aluksi muutin C-portaan yksiöön, sitten naimisiin mentyä D-portaan kaksioon ja nyt erovaiheessa A-portaaseen jälleen yksiöön. Kaikki muuttoni ovat olleet erittäin onnistuneita, Roni vakuuttaa. Olen löytänyt aina juuri sellaisen asunnon, joita olen siinä vaiheessa tarvinnut ja toivonut. Suuri kiitos siitä kuuluu talon emännälle! Talon emäntä tarkoittaa Viikin asukasisännöitsijä Terhi Nehadia. Terhin ja hänen edeltäjiensä toimintaa Teemu Roni ylistää monin tavoin. Alueella asuu monia kohtalon kolhimia, joista jotkut tarvitsevat enemmän erilaista apua. Roni osallistuu itsekin aktiivisesti talon toimintaan. Hän on mukana asukastoimikunnassa ja käyttää ahkerasti talosaunaa ja kuntosalia. Oli onni, että osasin hakea silloin aikanaan tänne asumaan. Se tapahtui Kalliolan setlementin kautta ja opastajani siellä oli Anu Haapanen. 8 AINUTLAATUINEN ASUKASISÄNNÖINNIN MALLI LUO TURVALLISUUTTA

10 TOIMINNAN TULOKSIA VUONNA 2013 Setlementtiasumisen erityisyyttä kuvaavien toimintamallien tuottaminen RAY:n asumisen edistämisen ja kehittämisen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys S-Asuntojen ERTIS Enemmän irti asumisneuvonnasta -hanke Koteja elämän eri vaiheisiin Setlementtiliikkeen asumispalvelut tarjoavat koteja erilaisille ihmisille elämän eri vaiheisiin. Erityispiirteenä asuintaloissamme ovat yhteisöllisyys, tukipalvelut ja asukasisännöinti. Setlementtiasumisen palvelukokonaisuus muodostuu Setlementtiliiton kolmen yhtiön (S-Asunnot, Senioriasumisoikeus, Oskelakoti) sekä paikallisten setlementtien tarjoamista erilaisista asumisen palveluista. Asumisen toimialan tavoitteet Toimialan perustehtävänä on yhteistyössä Setlementtiliiton yhtiöiden ja paikallissetlementtien kanssa tukea, edistää ja kehittää asumisen palvelutoimintaa. Tavoitteina ovat tiedon lisääminen setlementtiasumisen toimintamuotojen erityisyydestä sekä toimijoiden osallistumisen ja mahdollisuuksien edistäminen. Palkattuina resursseina toimintavuonna 2013 olivat toimialajohtaja ja osa-aikainen järjestösihteeri, tukiresursseina verkoston jäsenet, muut toimialajohtajat ja viestintäosasto. Paikalliset setlementit tuottavat kuntouttavaa asumispalvelua ja ympärivuorokautisia asumis- ja hoivapalveluja eri asiakasryhmille. Uusia toimintamalleja kehitetään muun muassa nuorten tyttöjen ja poikien yhteisöllisessä tukiasumisessa sukupuolisensitiivisellä työotteella. Asuintaloissa työskentelee lähityöntekijä, joka varmistaa turvallisen asuinyhteisön kaikille asukkaille. Setlementtiliiton yhtiöt S-Asunnot Oy on yleishyödyllinen asunnontuottaja, jolla on 11 vuokrataloa, joissa on yhteensä noin 1000 asuntoa. Senioriasumisoikeus Oy on S-Asuntojen tytäryhtiö, jolla on kahdeksan yli 55-vuotiaille tarkoitettua senioriasumisoikeustaloa ja yli 400 asuntoa. Talot sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, Hyvinkäällä, Tampereella ja Kuopiossa. Oskelakoti Oy on Helsingin Malmilla ja Alppikylässä sijaitseva asumispalveluyksikkö päihteistä toipuville miehille. Setlementtiliikkeen asumisen palveluiden toimijat: Auralan Setlementti, Turku Jyränkölän Setlementti, Heinola Kalliolan setlementti, Helsinki Kiinteistö Oy Harjulakoti, Lahti Setlementti Louhela, Järvenpää Setlementti Naapuri, Tampere OmaPolku ry, Tampere Rovalan Setlementti, Rovaniemi Toivola-Luotolan Setlementti, Kemi Tunturilan Setlementti, Kemijärvi Setlementti Ukonhattu, Leppävirta Vaasan Setlementtiyhdistys, Vaasa Vaihtoehtoisen ammattikoulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry, Helsinki Asumisen palvelut toimialajohtaja Anu Haapanen puh Kuvaukset uusista osallisuuden toimintamuodoista asumisen palveluissa S-Asuntojen, asumisen toimialan ja Kalliolan setlementin asukasfoorumi Learning Café -menetelmänä Osallisuuden työpajan toteutus S-Asuntojen 13 asuin talon kanssa Osallisuuden työkaluja: Unelma asumisesta tulevaisuuden asuminen ja osallisuus -koulutustapahtuma Uutena yhteistyömuotona asukasdemokratian ja asukasviestinnän kehittäminen RENTO-palvelun ideointi arkkitehtien ja yhteisö - valmentajien kanssa Setlementtiasumisen nostaminen näkyväksi asiantuntijafoorumeissa EAPN FIN:in hallitus Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen hallitus Home-less & Home-first - SMES-Euroopan asunnottomuuskonferenssi Fighting for a Social Europe Free of Poverty! EAPN:n Learning Forum Investing in a Social Europe! Euroopan unionin köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen konferenssi Asumisen verkoston vahvistus kansalaistoiminnalla Verkostoyhteistyössä toimijoita 13 setlementistä ja setlementtiyhtiöistä Verkoston yhteyteen uusi kansalaistoiminnan verkosto Kalliolan ja S-Asuntojen yhteistyö asukkaiden osallisuuden tukemiseksi Mallien pilotointia muun muassa päihdekuntoutujien asuttamiseksi ja tukemiseksi S-Asuntojen ja Kalliolan kansalaistoiminnan asukasfoorumi Learning Café -menetelmällä Setlementit tarjoavat tuettua asumista kaikkialla Suomessa 9

11 2. Kansalaistoiminta Palosaaren henki elää vahvana Vaasan Palosaari on ainutlaatuinen asuinalue. Muutos ja kehitys ovat olleet valtavia, mutta silti vanha präntööläinen henki elää arjessa vahvasti. Niinpä se on hyvä kohde Uusi paikallisuus -hankkeelle, joka korostaa paikallisyhteisön merkitystä ihmisille. Näin vakuuttaa Kankaanpäässä syntynyt ja kasvanut Rauni Raukola, joka opiskeli Turun yliopistossa kieliä ja suoritti kirjastotieteen tutkinnon Åbo Akademissa. Työura kulki Porvoon maalaiskunnan kautta Vaasan pääkirjastoon ja sieltä Palosaaren kirjastonjohtajaksi. Mieheni on syntyperäinen palosaarelainen, joten halusimme tulla tänne asumaan, Rauni Raukola kertoo. Tämä on aivan mahtava paikka, perinteinen työläisalue, jossa asuu yhä värikästä väkeä, vanhojen palosaarelaisten lisäksi pari tuhatta korkeakoululaista. Alueella on vetovoimaa. Täällä on upean yliopistokampuksen ja modernin yrityskeskuksen ohella satavuotias urheiluseura, vanha kirkko, koulu ja kirjasto siis kaikki mitä kaupungissa tarvitaan. Ennen vanhaan täällä oli omat poliisitkin. Raukola naurahtaa, että kesän Palosaari-karnevaalissa kaupunginosa julistautui kolmeksi päiväksi itsenäiseksi ja valitsi oman pormestarin. Karnevaali on osa Uusi paikallisuus -hanketta, johon Raukola tuli mukaan ensin asukasyhdistyksen sihteerin ominaisuudessa ja Järjestöfoorumiin kirjastonjohtajana. Jäin syksyllä eläkkeelle, joten nyt minulla on paljon aikaa näihin kiinnostaviin projekteihin. Palosaarelaiset ovatkin lähteneet innostuneesti mukaan hankkeeseen. Suuri ansio siitä kuuluu Anne Majanevalle, joka on tehnyt hienoa työtä asian eteen. Järjestöfoorumiin kuuluu jäseninä muun muassa asukasyhdistyksiä, seurakuntia, ylioppilaskunta, kirjasto, pakolaisapu, urheiluseura, harrastajateatteri, Liikenneturva ja Vaasan Setlementtiyhdistys. Tavoitteena on kehittää asukkaiden tarpeita vastaavaa sosiaali-, kulttuuri- ja virkistystoimintaa. Olen jo ammatin takia aina lukenut paljon ja tämän projektin myötä olen kiinnostunut paikallishistorioista, Rauni Raukola sanoo. Palosaaren historiasta oppii, että hyvä paikallisyhteisö luo sosiaalista pääomaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Tämän me haluamme herättää henkiin! 10 UUSI PAIKALLISUUS -HANKE LUO UUDENLAISIA VAIKUTTAMISEN MALLEJA

12 Yhteistä työtä yhteiseksi hyväksi Kansalaistoiminta on ollut osa setlementtiliikkeen toimintaa alusta saakka. Liike syntyi kansalaisten yhteiskunnallisen aktivoitumisen myötä 1800-luvun lopussa. Kansalaistoiminta on edelleen merkittävä osa työtämme. Toimintaa ohjaavana ja määrittävänä se yhdistää kaikkia toimialoja. Tavoitteenamme on moniäänisen ja yhdenvertaisuutta edistävän kansalaisyhteiskunnan rakentaminen. Toimialan tehtävänä on tukea paikallisia setlementtejä ja luoda edellytyksiä kansalaislähtöiselle toiminnalle. Tavoitteena on innostaa kansalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan omaan lähiympäristöönsä. Paikallislähtöisyys on keskeinen tekijä kansalaistoiminnassa. Sen edistäminen ja huomioiminen tarkoittaa lähiyhteisöjen tarpeiden tunnistamista ja tarpeiden pohjalta syntyvän toiminnan tukemista. Yhdessä tekeminen ja yhteisen hyvän edistäminen luo puolestaan yhteisöllisyyttä. Kansalaistoimintaa luonnehtivat näiden seikkojen lisäksi vapaaehtoisuus, omaehtoisuus ja eettisyys. European Year of Citizens Vuosi 2013 oli EU:ssa kansalaisten teemavuosi European Year of Citizens ja se näkyi kansalaistoiminnan toimialan ohjelman kaikilla kolmella tehtäväalueella: Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan verkoston luominen Uusi paikallisuus -hankkeen toimintamallien kehittäminen Kansalaislähtöisyyden vahvistaminen eri toimialojen kanssa Uusi paikallisuus -hanke Setlementtiliitossa keskeinen osa kansalaistoiminnan toimialaa on Uusi paikallisuus -hanke. Hankkeen tavoitteena on Vapaaehtoistoiminta on setlementtiliikkeen ydinosaamista paikallislähtöisesti kehittää ja toteuttaa kansalaisvaikuttamisen menetelmiä, uusia kansalaisjärjestöjen välisiä yhteistyömuotoja, kunnan ja paikallisyhteisöjen välistä vuorovaikutusta sekä paikallisyhteisöjen sisäistä vuorovaikutusta. Hanke toteutetaan vuosina yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, kuntien, yliopistojen, seurakuntien ja yritysten kanssa. Hanke käynnistettiin kolmella pilottipaikkakunnalla: Vaasan Palosaarella, Tampereen Hervannassa ja Kemijärvellä. Keväästä 2013 alkaen mukana ovat myös Kemi ja Rovaniemi. Hankkeessa on toteutettu: Innostamista ja yhdessä tekemistä: asukaslähtöistä matalan kynnyksen toimintaa ja tapahtumia. Kansalaisten vaikutustaitojen vahvistumista: uudenlaisten lähidemokratian keinojen testausta; kansalaisraadeissa kansalaiset pääsevät kysymään ja keskustelemaan tärkeistä omaan asuinalueeseen vaikuttavista asioista. Paikallisyhteisön ja kunnan välisen vuorovaikutuksen edistämistä: kehittämiskävelyillä asukkaat ja viranhaltijat kohtaavat toisensa kehittämistä kaipaavassa ympäristössä. Järjestöjen välisen yhteistyön kehittämistä: järjestöfoorumi kokoaa paikalliset järjestöt säännöllisesti keskustelemaan yhteisistä tavoitteista ja toiminnasta. Uusi paikallisuus -hankkeen kautta toimiala kehittää setlementtiliikkeeseen uusia kansalaisvaikuttamisen menetelmiä. Kansalaistoiminta vt. toimialajohtaja Piia Puurunen puh TOIMINNAN TULOKSIA VUONNA 2013 Setlementtityön neuvottelukunta uudistui kansalaistoiminnan toimikunnaksi Setlementeissä nimettiin 18 kansalaistoiminnan yhteyshenkilöä Toimialojen välistä yhteistyötä: - Unelma asumisesta tulevaisuuden asuminen ja osallisuus -tapahtuma Helsingissä - Kulttuurilla osallisuutta sukupolvilta sukupolville iästä viis -seminaaripäivä Hankkeen työmuotojen mallintaminen Innokylä-hankkeen kanssa Uusi paikallisuus -hanke on aktiivinen osa kansainvälistä setlementtityötä (IFS) ja mukana eurooppalaisen setlementtityön verkoston Europe for Citizens -projektissa Europe for Citizens -tapahtuma Kemijärvellä sekä kansainvälinen yhteistyö muiden eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa Uusi paikallisuus -hanke on osallistunut EFC-projektin kautta neljään kansainväliseen tapahtumaan Hollannissa, Englannissa ja Kreikassa Hanke osallistui Englannissa Locality-konferenssiin ja IFS:n Euroopan työkokoukseen Hankkeen ulkoinen väliarviointi Levón-instituutin toteuttamana Vaasan yliopiston tekemä ulkoinen arviointi hankkeen järjestämistä kansalaisraadeista Itä-Suomen yliopiston tutkimus Osallisuus ja osallistuminen lähidemokratiassa Uusi paikallisuus -hankkeen kansalaisraati-koulutus Kemijärvellä, Setlementtipäivillä Äänekoskella ja lapsi- ja nuorisotyön toimialan Nuorisotyön neuvottelupäivillä, työpaja hankkeessa toteutetusta kävelymenetelmästä Kulttuurilla osallisuutta -seminaarissa Uusi paikallisuus -hankkeessa on tehty yhteistyötä viranhaltijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa, uudenlaisia kansalaisvaikuttamisen menetelmiä on esitelty päättäjille ja viranhaltijoille Hankkeen johtaja valtioneuvoston kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan demokratiatyöryhmässä Toiminnan tulosten ja johtopäätösten pohjalta on laadittu Setlementtiliiton kannanotto uudistuvaan kuntalakiin lähidemokratiasta Kipinöitä-hankkeen kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä. Kipinöitä-hanke edistää kehitysvammaisten kansalaisosallistumista. Uusi paikallisuus -hankkeen toimintamallien soveltaminen Pohjois-Kymen Setlementin Koko kylä kasvattaa -hankkeessa Hankkeessa testatut työmenetelmät keskeisellä sijalla yhteistyössä jäsensetlementtien kanssa Hanke on järjestänyt kansalaisraateja ja koulutusta, World Cafe -ideapajoja ja aktivoinut paikallista keskustelua kansalaisten ja kunnallispolitiikkojen välillä 11

13 3. Lapsi- ja nuorisotyö Kohtaan nuoria, jotka ovat rohkeita ja sitkeitä, herkkiä ja vahvoja Jyvälän Setlementin Oiva ja Ilona -hankkeen projektikoordinaattori Sonja Puolakka korostaa, että nuoret täytyy kohdata heidän omilla ehdoillaan. Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Se on kaikissa meissä, eikä se häviä ikinä. Jyväskylässä avomiehensä kanssa asuvalle kasvatustieteen maisterille, joka harrastaa ratsastusta sekä yrttien, kasvien, marjojen ja sienien keräilyä koiran kanssa, setlementtityö oli tuttua jo lapsuudessa. Isotätini teki täällä elämäntyönsä. Oiva ja Ilona -hanke perustuu kahteen omaan tilaan: Ilona tytöille ja Oiva pojille. Toiminta koostuu avoimien ovien oleskelupäivistä, ohjatuista harrastus- ja ryhmätoiminnoista sekä erilaisista retkistä, te loista ja leireistä. Tytöille tyttöjen kesken ja pojille poikien kesken. Kaikkien nuorten elämä ei ole helppoa, mutta jokainen työssäni kohtaama nuori on upea ihminen, arvokas yksilö omana itsenään. Puolakka vierastaa termiä syrjäytyminen. Se sisältää leiman, ulkoapäin tulevan määritelmän, joka vaikeuttaa aitoa kohtaamista. Asiaa pitää katsoa nuoren omasta näkökulmasta: miksi nuori toimii siten kuin toimii? Nuoren näkökulmasta se tarkoittaa mahdollisuuksien katoamista omasta vaikutuspiiristä. Hän kokee jäävänsä niiden ulkopuolelle. Toiminta, jonka määrittelemme syrjäytymiseksi, voi näyttää hyvin järkevältä siitä perspektiivistä. Olemme kadottaneet tunteen omasta oikeutetusta paikastamme, jota olemme laumaeläimenä tarvinneet tuhansia vuosia hengissä pysymiseen, Puolakka täsmentää. Neurologinen koneistomme on rakentunut siten, että elinpiiriimme kuuluu vain 150 ihmistä. Nyt tietotekniikka on laajentanut tämän elämänpiirin aivoillemme käsittämättömäksi, jota emme hallitse, emmekä koe olevamme turvassa. Puolakan mukaan elämme yksinäisyyden aikakautta, jota pirstaleinen some-kulttuuri vielä vahvistaa. Katoavien yhteisöjen tilalle tarvitaan uusia kohtauspaikkoja. Ihmisten kohdatessa tapahtuu suuria asioita ja liikkuu suuria tunteita. Me tarvitsemme niitä, jotta tulisimme siksi ihmiseksi, jona haluamme elää. 12 HYVÄ NUORISOTYÖ ON SUUNNITELTU NUORTEN KANSSA

14 TOIMINNAN TULOKSIA 2013 Tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa Setlementtiliitolla on seitsemän lapsi- ja nuorisotyön piirijärjestöä, jossa on jäseninä 36 lapsi- ja nuorisotyön järjestöä. Paikallissetlementit järjestävät lapsille, nuorille ja perheille avointa ja aktiivista toimintaa erilaisissa kerhoissa, ryhmissä ja leireillä alueellisten tarpeiden mukaan. Lapsi- ja nuorisotyön toimiala kokoaa setlementtiliikkeessä tehtävän varhaiskasvatuksen, nuorisotyön ja perhetyön toteutettavaksi yhdessä setlementtiliikkeen muiden toimialojen kanssa. Toimiala korostaa jokaisen lapsen ja nuoren oikeutta aikuisen läsnäoloon ja huolenpitoon. Sosiaalinen vastuu turvaa lasten ja nuorten eheän kasvun ja luo edellytykset sukupolvien väliselle vuorovaikutukselle. Toimialan tehtävänä on toimia setlementtinuorisotyön kehittäjänä sekä erilaisten tukipalvelujen tuottajana piiri- ja paikallisyhdistyksille. Painopisteet ovat perusnuorisotyön tukemisessa, sosiaalisen nuorisotyön työmuotojen kehittämisessä ja kansainvälisyyskasvatuksessa. Toimiala on aktiivinen toimija myös kansainvälisellä tasolla. Liitto on jäsenenä eurooppalaisessa nuorisojärjestöjen kattojärjestö European Confederation of Youth Club Organisation ssa (ECYC) ja pohjoismaisessa Ungdom och Fritid i Nordenissa. Työmuotomme vuonna 2013 Työmuotojemme kirjo on monipuolinen: niitä ovat muun muassa kerhotyö, sosiaa linen nuorisotyö, lähialuetyö, tyttö- ja poikatyö, ja kansainvälisyyskasvatus. Paikalliset tarpeet määrittävät toiminnan muodon ja laadun: paikallisesti järjestetään esimerkiksi taidekerhotoimintaa, kriisityöryhmiä tai väkivaltaa kohdanneiden nuorten monikulttuurista ryhmätoimintaa. Perusnuorisotyö on paikallisten setlementtiyhdistysten harjoittamaa kerho-, leiri-, retki- ja harrastustoimintaa eri-ikäisille lapsille ja nuorille Sosiaalinen nuorisotyö on yksilöllistä ja pitkäjänteistä lasten ja nuorten tarpeista lähtevää ennaltaehkäisevää ja korjaavaa moniammatillista työtä Sukupuolisensitiivisellä tyttö- ja poikatyöllä vahvistetaan nuorten identiteettiä, sosiaalisia valmiuksia ja elämänhallintataitoja muuttamalla sukupuolirooleja ja sukupuolittuneita käyttäytymismalleja Mun talous -verkostohankkeessa vahvistetaan nuorten taloudellista osaamista ja ennaltaehkäistään talousongelmia, verkostossa on mukana 50 organisaatiota (järjestöjä, viranomaisia, rahoitus- ja tutkimuslaitoksia) Tyttötyön verkosto -hankkeella tuettiin tyttötyötä ja kehitettiin uusia tyttötyön toimintamuotoja verkostotapaamisten, seminaarien ja materiaalien avulla; kehitettiin ja juurrutettiin alueellisia tyttötyön verkostoja, koordinoitiin Tyttöjen Talojen verkostoa sekä järjestettiin hankkeen päätösseminaari Tampereella. Setlementtinuorisotyön piiriyhdistykset Hämeen piiri Itä-Suomen piiri Keski-Suomen piiri Lapin piiri Oulun piiri Lounais-Suomen piiri Uudenmaan piiri Lapsi- ja nuorisotyö toimialajohtaja Otto Pasma puh Setlementtiliitto tarjosi vuonna 2013 Nuorelle Kerhonohjaajien päiviä Suomenlinnassa Kerho-ohjaajille koulutuksia piiritasolla. Atrian perheleiri Pikku-Syötteellä Nuorten omaehtoiset ryhmät toteutettiin kaikissa piireissä vuoden aikana. Jokaisella ryhmällä oli taloudellisena resurssina 1000 euroa. Työntekijöille Koulutuksia Kehittämispäiviä Uusi strateginen ohjelma Setlementtiliiton jäsenille Näkyvyyttä Apua kehittämishankkeiden suunnittelussa Aikuisen läsnäolo ja huolenpito turvaa lasten ja nuorten eheän kasvun 13

15 4. Monikulttuurinen työ Mukava kohtauspaikka aivan tavallisille miehille Tervetuloa manselaiset ja maailmankansalaiset, kutsuu tamperelainen Miesten kansalaistalo Mattila eri taustoista tulevia miehiä monenlaiseen yhdessä tekemiseen. Mattilan yksikönjohtaja Jukka Tukia ei halua puhua monikulttuurisesta miestyöstä, vaan yksinkertaisesti miestyöstä, vaikka miehiä eri kulttuureista toimintaan osallistuukin. Perinteisen miestyön lähestymiskulmana on ehkä liiaksi ongelma edellä -tyyppinen. On kokoonnuttu väkivallan, juomisen, ero-ongelmien ympärille. Mattila haluaa painottaa kansalaistaloluonnetta. Mattila ei ole kriisikeskus, vaan tavallisten miesten olohuonemainen kohtauspaikka. Meillä kaikilla on erilaisia taustoja, ajatuksia ja elämäntarinoita, mutta niiden perusteella ei ketään luokitella eikä toimintaa määritellä. Teemme miestyötä, jonka tarkoituksena on tarjota rakenteita ja luoda tilaisuuksia yhdessä olemiselle ja yhdessä tekemiselle tavoitteena on saada aikaan toimiva dialogi. Lähtökohtamme on, että vuoropuhelu ja toisten kohtaaminen on parasta mitä miehille voi tapahtua! Tärkeintä on, että kynnys tulla mukaan on mahdollisimman matala. Penkkiurheilua harrastava Tukia asuu Hämeenkyrössä rintamamiestalossa, perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. Peruskoulutukseltaan hän on kirkon diakoni- ja sosiaalityöntekijä, mutta päivitti koulutuksensa AMK-sosionomiksi Setlementti Naapuriin tultuaan. Työuransa hän on tehnyt lastensuojelussa ja perheväkivaltaklinikalla. Mattila syntyi RAY:n miestyönkehittämishankkeena Ohjelmatarjonta on laaja. Viikko alkaa avoimilla ovilla vapaan seurustelun merkeissä, ja jatkuu erilaisilla ryhmätoiminnoilla, teematapahtumilla, kursseilla, kokkauksilla, urheilulla, peleillä ja retkillä. Kävijöistä manselaisia on kolmannes ja loput maailmankansalaisia, muun muuassa irakilaisia, kurdeja, afganistanilaisia, afrikkalaisia, japanilaisia, kanadalaisia, brittejä jne. Monissa kulttuureissahan tällaiset miesten keskiset tuokiot, joissa kokoonnutaan pelailemaan ja puhelemaan, ovat luonnollisempia kuin meillä. Olemme keskustelevissa te loissa nostaneet esille myös niitä asioita, joista puhuminen miehelle on vaikeampaa, mm. raha, terveys, seksi, parisuhde tai vaikkapa kunniakulttuuri, jota käsittelimme kunnia-teeman alla. Kaiken toimintamme perustana ovat setlementtiarvot ja niiden eläminen todeksi, jolloin ne muuttuvat sanoista teoiksi, Jukka Tukia korostaa lopuksi. 14 SETLEMENTTILIIKE ON MAAN SUURIMPIA MONIKULTTUURISEN TYÖN TEKIJÖITÄ

16 Avoin ja yhdenvertainen yhteiskunta Setlementtityön tavoite on edistää avoimen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan kehitystä. Siihen pyritään muun muuassa luomalla uusia kansalaistoiminnan ja kohtaamisen muotoja perinteisten perheeseen, uskontoon ja kansallisuuteen perustuvien yhteisötunteiden rinnalle. Toimiala nojaa työssään vahvasti paikallisiin setlementteihin, joilla on tärkeä rooli alueidensa monikulttuurisessa arjessa. Yhteistyötä tehdään myös muiden monikulttuurista työtä tekevien järjestöjen ja erilaisten etnisten yhteisöjen kanssa sekä osallistutaan monenlaisiin yhteisiin hankkeisiin ja verkostoihin. Setlementtiliike on noussut erääksi maan suurimmaksi monikulttuurista työtä tekeväksi järjestöksi. Myös liikkeen työntekijät, asiantuntijat, asiakkaat ja vapaaehtoiset edustavat eri uskontokuntia ja kulttuureja. Kansalaistoiminnan koko kirjo Toimialan päätavoitteena on edistää monikulttuurista verkostotyötä, vuorovaikutuksellisuutta kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Lisäksi teemme kehitysyhteistyötä Tansaniassa. Monipuoliset työmuodot yltävät päiväkodeista ikääntyneiden asumispalveluihin. Tärkeitä työn muotoja ovat vertaisapu, opintotoiminta, suomalaiseen työkulttuuriin perehdyttäminen, aktiiviseen kansalaisuuteen opastaminen sekä väliinputoajaryhmien tunnistaminen ja tukeminen. Toimivana keinona tavoittaa uussuomalaiset ovat matalan kynnyksen neuvonta- ja tapaamispaikat, joissa yhdessä etsitään reittejä suomalaisen kulttuurin, byrokratian ja toimintatapojen viidakoissa. Setlementtiliiton kehitysyhteistyöhankkeessa Tansanias sa työskentelemme erityisesti lasten- ja nuorten koulu- ja terveysolojen parantamiseksi syrjäisillä seuduilla. Monikulttuurista työtä tehdään seuraavissa setlementeissä: Hämeenlinnan setlementti Kuopion Setlementti Puijola Vaasan Setlementtiyhdistys Rovalan Setlementti Linnalan Setlementti Monikulttuurinen työ toimialajohtaja Matti Cantell puh TOIMINNAN TULOKSIA 2013 Setlementtityön perinteen ja toimintatapojen välittyminen uusille työntekijöille ja vapaaehtoisille Aktiivinen tiedotus setlementtien monikulttuurisen arkityön kokemuksista Setlementti-lehden kaikissa numeroissa esillä monikulttuurisen työn teemat artikkelien, projekti- ja kenttäkuulumisten yhteydessä Uutena juttumuotona pyöreän pöydän keskustelu, jossa sanavalmiit henkilöt keskustelevat annetusta aiheesta Verkoston sisäisen viestinnän vahvistus mm. uutiskirjein ja hyvien käytäntöjen levittäminen Kehittämiskohteina setlementtiliikkeen monikulttuurisen työn tueksi mm. MoniSet-verkostoitumishanke ja yhteisen linjan kehittäminen Yhdenvertaisuus ja ihmisoikeusnäkökulman vahvistuminen setlementtiliikkeessä Setlementtiliitto mukana järjestöjen Ei rasismille -hankkeessa Toimialajohtaja mukana MOD (moninaisuus oivallus dialogi) -yhdenvertaisuuskoulutuksen ohjausryhmässä Suomen Somaliliiton kanssa somalialaisen kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimialojen välisen yhteistyön voimistus Europe for Citizens, Kemijärven työpajaosuus Uusi paikallisuus -hankkeessa ja Nuorisotyön neuvottelupäivillä Peruskoulutuksen kehittäminen Tansanian syrjäseuduilla Syrjäisten kyläkoulujen opetusolosuhteiden edistäminen koulutuskampanjan, terveysaiheisten materiaalien, opettajien täydennyskoulutuksen, koulutilojen kunnostamisen ja paikallisviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön avulla Setlementtilehdessä ja uutiskirjeissä tiedotettu kehitysyhteistyön kokemuksista ja tarjottu mahdollisuuksia osallistua aihetta käsittelevään työryhmään ja tilaisuuksiin Kehityskysymyksiä käsittelevä seinäkalenteri 2014 Paikalliset setlementit iloisesti keskellä monikulttuurista arkea 15

17 5. Opinto- ja kulttuuritoiminta Nuoret saavat arvokkaita kokemuksia työnteosta Hartolalainen Sirkka Suomi yllättyi, kun hän seitsemän vuotta sitten tuli Jyränkölän Setlementin omistaman Heinolan kansalaisopiston rehtoriksi. En tuntenut setlementtitoimintaa aiemmin, joten hämmästyin kuinka paljon hienoa työtä liikkeessä tehdään! Sama tunne on säilynyt, vakuuttaa pitkän työuran perusopetuksen rehtorina tehnyt kasvatustieteiden maisteri ja liikunnanopettaja. Nykyään hän on siirtänyt osan rehtorin päivittäisistä tehtävistä apulaisrehtorille, jotta voi keskittyä tehokkaammin ajankohtaisiin hanke- ja kehittämistoimiin. Rehtorilla on joka päivä edessään miljoona kansalaisopiston asiaa, jotka on hoidettava heti. Halusin enemmän aikaa tärkeisiin hankkeisiin, joista hyvänä esimerkkinä on tuore Takuulla!-hanke. Se vauhdittaa nuorisotakuun toteutumista setlementtitoiminnassa. Hallinnoinnin lisäksi Sirkka Suomi toimii hankkeessa myös suunnittelijana ja toteuttajana. Tiivistahtisen työn vastapainona on omakotitalo Hartolassa. Perheeseen kuuluvat opettaja mies ja tytär, kevään ylioppilas. Harrastukset liittyvät liikuntaan ja luontoon: juoksua, tennistä, puuhailua puutarhassa, sienestystä, marjastusta ja lenkkeilyä koiran kanssa. Viimeisin maraton taittui Tukholmassa pari vuotta sitten. Pyrin kulkemaan pyörällä työmatkat aina, kun kalenteri ja keli antavat myöten siihen menee puolisentoista tuntia suuntaansa. Sen verran liikunnanopettajaakin minussa vielä on, että vedän opistossamme naisten kuntojumppaa pari kertaa viikossa. Heinolan kansalaisopisto on toiminut vuodesta 1933, kursseja on vuodessa noin 600 ja opiskelijoita Opiskella voi muun muassa kieliä, kuvataidetta, käsityötä, liikuntaa, musiikkia, ATK:ta sekä yhteiskunnallisia aineita. Suomen mukaan seniorit osallistuvat ahkerasti, sen sijaan nuoria ja maahanmuuttajia on haasteellisempi saada mukaan. Nuorten aktivointi onnistuu Mediapajan kaltaisilla uusilla toimintatavoilla. Mediapaja tarjoaa ihan oikeita ja aitoja työkokemuksia. Moni saa täältä kipinän tulla mukaan muuhunkin hienoon setlementtityöhön, osaksi Jyränkölää! Takuulla!-hankkeessa keräämme valtakunnallisia hyviä nuorisotakuun toteuttamisen malleja vietäväksi muuallekin. Meillä todella on halu työllistää nuoria ihan oikeasti esimerkiksi RAY:n Paikka auki ohjelmassa 13 setlementtiä on palkannut nuoren tai nuoria omaan setlementtiinsä tekemään setlementtityötä. 16 SETLEMENTTILIIKE ON SUURIN YKSITYINEN KANSALAISOPISTOJEN YLLÄPITÄJÄ

18 Mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen Sivistystyö on kuulunut alusta asti tärkeänä osana setlementtiliikkeen toimintaan. Koulutus, oppiminen ja itsensä kehittäminen nähdään edelleen toimivana keinona vahvistaa yhteiskunnan eheyttä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Opinto- ja kulttuuritoimiala on oleellinen osa setlementtitoimintaa sen kaikissa muodoissa. Meillä voi oppia aivan uutta, kehittää ammattitaitoa, hankkia ammattitutkinnnon, valmentautua työnhakuun, harrastaa kehittäviä asioita tai opiskella uudessa kotimaassa tarvittavia arjen taitoja. Opiskelijoiksi ovat tervetulleita myös erityisiä tukitoimia tarvitsevat, sillä setlementtitoiminnan kulmakivi on yksilöllisyyden huomiointi. Opinto- ja kulttuuritoimintamme tarjoaa kaikille mahdollisuuden elinikäisen oppimisen iloon, yhdessä tekemiseen ja kansalaisena kasvamiseen ryhmissä. Suomen suurin yksityinen kansalaisopistojen ylläpitäjä Setlementtiliikkeellä on 16 kansalaisopistoa, kaksi kansanopistoa ja kaksi erityisoppilaitosta. Yhteensä opiskelijoita on vuosittain lähes Toimintaa täydentävät eri ikäisille suunnatut opintokerhot. Setlementtiliike onkin Suomen suurin yksityinen kansalaisopistojen ylläpitäjä: toteutamme peräti 10 % koko maan kansalaisopistotunneista. Opisto- ja opintokerhotoimintamme yhteiskunnallista tehtävää ja kehittämistyötä ohjaavat setlementtityön arvot, paikalliset ja alueelliset koulutustarpeet sekä aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön valtakunnalliset ohjelmat. Päätavoitteemme on lisätä lähiyhteisöjä vahvistavaa opinto- ja kulttuuritoiminnan tunnettuutta ja yhteistyötä. Setlementtiliikkeen kansalaisopistot: Ahjolan kansalaisopisto, Tampere, Ahjolan Setlementti Auralan kansalaisopisto, Turku, Auralan Setlementti Heinolan kansalaisopisto, Heinola, Jyränkölän Setlementti Harjulan kansalaisopisto, Lahti, Harjulan Setlementti Jyväskylän kansalaisopisto, Jyväskylä, Jyvälän Setlementti Kainulan kansalaisopisto, Kajaani, Setlementti Kainula Kalliolan kansalaisopisto, Helsinki, Kalliolan setlementti Koskelan kansalaisopisto, Äänekoski, Koskelan Setlementti Kurikan kansalaisopisto, Kurikka, Kurikkalan Setlementti Kyröskosken kansalaisopisto, Hämeenkyrö, Setlementti Kyröskoskela Lievestuoreen kansalaisopisto, Lievestuore, Lievestuoreen Setlementti Linnalan kansalaisopisto, Savonlinna, Linnalan Setlementti Otsolan kansalaisopisto, Pori, Otsolan Setlementti Oulun kansalaisopisto, Oulu, Oulun Seudun Setlementti Rovaniemen kansalaisopisto, Rovaniemi, Rovalan Setlementti Toimelan vapaaopisto, Helsinki, Toimelan Setlementti Kansanopistot: Pohjola Opisto, Oulu, Oulun Seudun Setlementti Rovala-Opisto, Rovaniemi, Rovalan Setlementti Muut opetusta antavat toimijat: Vaihtoehtoinen ammatti- ja oppisopimuskoulu, Helsinki Vimmart, yhdenvertaisen taiteen oppilaitos, Tampere Opinto- ja kulttuuritoiminta toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski puh TOIMINNAN TULOKSIA VUONNA 2013 Opintotoimialan viestintämateriaalien uudistus ja ajanmukaistus Aloitettiin opistojen yhtenäisen ilmeen luominen Setlementtilehdessä ikääntyvien oppimiseen liittyviä artikkeleja Toimiala keskittynyt vapaan sivistystyön yksityisten opistojen edunvalvontaan Aktiivinen vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin Setlementtiliitto jäseneksi Kansalaisopistojen liittoon (KoL) Toimialajohtaja KoL:n varapuheenjohtaja, VST:n hallituksen varajäsen ja Kansanvalistusseuran hallintoneuvoston varapuheenjohtaja sekä OKM:n Elinikäisen oppimisen ohjaus- ja yhteistyöryhmän jäsen Ekstranetiin viety hyviä pedagogisia käytäntöjä hyödyntävää materiaalia Setlementtipäivien yleisöluentoina Äänekoskella ja Rovaniemellä teemoja, joiden yhteiskunnallisen murroksen näkökulmat vahvasti kiinni sosiaalipedagogiikassa Ekososiaalisen sivistystyön näkökulmaa Äänekosken Setlementtipäivillä Arto Salosen luento, joka korosti ihmisyhteisöjen kukoistamisen edellyttävän myötätuntoa kykyä nähdä maailma toisin, toisen ihmisen silmin Ikäpedagogiikan seminaarit yhteistyökumppanien kanssa Auralassa Muisti ja oppiminen ja Kalliolassa Mulla ei oo kielipäätä -seminaarit Sukupuolisensitiivistä opintotoimintaa erityisesti ikääntyneille yhteistyössä Voimaneidot-ohjelman ja Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin kanssa Toimialajohtaja European Association Education for Adults (EAEA) -hallituksessa Uusi Erasmus for All -ohjelma lisää mahdollisuuksia yhteistyöhön eurooppalaisten kumppanien kanssa Setlementtiliiton rooli opinto- ja kulttuuritoiminnassa vahvistui Aloitettiin Avoimet setlementtiopinnot Rovala-Opistossa Opintoverkosto aloitti setlementtiopistojen yhteisen rakenteen kehittämisen Jyränkölän Setlementin aloitteesta 16 setlementtiä ja Setlementtiliitto mukaan ESR-rahoitteiseen Takuulla!-hankkeeseen Tervetuloa opiskelijoiksi xxxxxxxxxxx myös tukitoimia tarvitsevat 17

19 6. Seniori- ja vanhustyö Olen ikuisesti kiitollinen, että olen saanut olla mukana Tuulikki Pienimäki huokaisee syvään muistellessaan vuodentakaista aikaa, jolloin syöpä vei hänen miehensä. En olisi selviytynyt ilman Parkanon setlementin ihania ihmisiä, Marjoa, Sirpaa, Annelia ja muita. Olen vieläkin aivan hämmästynyt siitä lämpimästä ystävällisyydestä, jolla he ottivat minut vastaan, aivan vieraan ihmisen. Enhän ollut ikinä edes kuullut mistään setlementtitoiminnasta. Se oli minulle aivan uutta. Eteläpohjanmaalta kotoisin oleva Tuulikki muutti Parkonoon, kun mies halusi heidän eläköidyttyään palata synnyinseudulleen. Niinpä leskeksi jäätyään hän tunsi itsensä hyvin yksinäiseksi, kun Eila-siskokin asuu Ikaalisissa asti. Eila ja Tuulikki Pienimäki... aivan, tunnetut laulajasiskoksethan he ovat, vaikka Tuulikki joutuikin luopumaan urastaan jo 70-luvun lopussa. Minulle tuli jokin vaiva korvien tasapainoelimiin, enkä kyennyt enää esiintymään. Niinpä kouluttauduin uudelleen puutaharhuriksi. Tuulikki osallistuu aktiivisesti Yhdessä mukana -projektiin, jossa tuetaan ikääntyneiden osallistumista muun muassa vertaistoiminnan avulla. Parkanossa on parannettu haja-asutusalueilla asuvien mahdollisuuksia tulla mukaan. Minulla on keskukseen seitsemän kilometriä, eikä busseja juuri kulje, joten en autottomana ilman setlementin avuliaita ihmisiä pääsisi mihinkään. Koska lempiharrastus on käsitöiden tekeminen, hän käy viikoittain Setlementtikeskus Parkanopirtillä käsityökerhossa, kahvilla, rupattelemassa ja lukemassa lehtiä. Meitä käy siellä yllättävän paljon, useita kymmeniä päivittäin. Siellä on tosi hyvä henki, viihdyn oikein hyvin. Tuulikki kertoo osallistuneensa muuhunkin toimintaan. Yhdessä mukana -projektin ja kansanopiston yhteistyössä järjestämässä neulekahvilassa hän käy myös viikoittain ja projektin järjestämä Voimaneidot ikääntyneille -ryhmä on antanut voimia arkeen. Aion mennä itsekin Yhdessä mukana -hankkeen vertaistoiminnan koulutukseen, Tuulikki vakuuttaa hymyillen. Kun olen nyt päässyt nauttimaan siitä saavana osapuolena, haluan vuorostani päästä jakamaan myös muille hyvää mieltä! 18 LÄHES KAIKISSA SETLEMENTEISSÄ TEHDÄÄN SENIORI- JA VANHUSTYÖTÄ

20 Kokemustieto yhteiskunnan voimavaraksi Setlementtiliikkeessä seniorit ja vanhukset kohdataan yhteisöjensä täysvaltaisina ja arvostettuina jäseninä, joiden elämänkokemus ja osaaminen nähdään tärkeänä voimavarana. Seniorija vanhustyötä tehdäänkin lähes kaikissa setlementeissä. Vanheneminen on arvokasta, aktiivista ja turvallista, kun ihmiset itse ovat mukana heitä koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. Seniori- ja vanhustyömme kattaa hyvinvointi- ja asumispalvelut, harrastus- ja opintotoiminnan sekä vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan. Tarjolla on erimuotoisia asumispalveluita ikääntyneelle, myös heille, jotka eivät tule kodissaan toimeen yksin. Ikääntyneiden kodinomaista asumista tuetaan ateriapalveluilla, liikuntakuntoutuspalveluilla sekä muilla hoiva- ja hoitotyön ammattilaisten tukitoimilla. Seniori- ja vanhustyöhömme kuuluvat myös uusien palvelujen kehittäminen, esimerkiksi ikääntyneiden maahanmuuttajataustaisten, päihdeongelmaisten ja kehitysvammaisten erityispalvelut. Päätavoite on, että setlementtiliikkeessä alkaa toimia paikallisia lähiyhteisöjä ja ikääntyneiden osallisuutta vahvistava seniori- ja vanhustyön verkosto. Yhdessä mukana Yhdessä mukana -projektissa yli 60-vuotiaat vapaaehtoiset toimivat vertaistukijoina tukea tarvitseville ikäisilleen tai vanhemmille. Tavoitteena on setlementtityön seniori- ja vanhustyön toimintamalli, jossa ikääntyneille kehitetään psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti esteetöntä elinympäristöä. Projekti kuuluu Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakokonaisuuteen ja se toteutetaan kuudella pilottipaikkakunnalla vuosina Näitä ovat Helsinki, Hämeenlinna, Lahti, Parkano, Rovaniemi ja Savonlinna. Vanhustyön Keskusliitossa Setlementtiliiton edustajana toimii Timo Lemmetyinen ja valtuustossa liikettä edustavat Kirsti Rantala ja varajäsenenä Sirpa Kaunomäki-Nyman. Setlementtiliiton konsernin Senioriasumisoikeus Oy:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut Pirkko Ruuskanen-Parrukoski. Seniori- ja vanhustyö toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski puh Setlementtityössä ikäihminen on oman elämänsä asiantuntija TOIMINNAN TULOKSIA VUONNA 2013 Yhdessä mukana -projektilla edistettiin ikääntyneiden osallisuutta, kansalaisjärjestötoimintaa ja mahdollisuutta lähiyhteisöjen vahvistamiseen Projektista muotoutui seniori- ja vanhustyön verkoston kansalaistoimintaa vahvistava työmuoto Verkosto osallistui Helsingissä pidettyyn Vau, mikä vanhuus -aloitusseminaariin Verkosto osallistui Uusi paikallisuus -hankkeen kanssa järjestettyyn Kulttuurilla osallisuutta sukupolvelta sukupolvelle -seminaariin Verkosto tutustui Rovalassa setlementtien yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutus- ja toimintasisältöjen esittelyyn sekä Jokkakallion palvelukeskukseen Setlementtiliikkeen rooli vahvistui vanhusten turvatun aseman edistäjänä Mukana seitsemän järjestön Valtaa vanhuus -liikkeessä, joka vahvistaa vanhojen ihmisten asemaa ja järjestöjen yhteistyötä Mukana Age Demand`s Day:ssa, jossa julkaistiin vanhojen ihmisten hyvinvointiin liittyviä maakohtaisia tuloksia Mukana WHO:n Terveyden edistämisen -konferenssin yhteydessä pidetyssä näyttelyssä Finlandia-talossa Mukana THL:n järjestämässä sukupolvifoorumissa Kysy kokeneelta -kampanjan hankehakemus EU-parlamenttivaalien yhteyteen Vanhuus Rokkaa -kiertueella korostettiin mm. kuulemisen kulttuurin vahvistamista ikääntyneiden asioiden hoitamisessa Setlementtilehdessä artikkelit ikääntyneiden oppimisesta ja senioripedagogiikasta Yhteisölliset vertaistoiminnan koulutukset käynnistyivät Salli osallisuus -julkaisussa Mona Särkelä-Kukon artikkeli Osallisuuden eriarvoisuus ja eriarvoistuminen Vanhustyö-lehdessä artikkeli Yhdessä mukana -projektista, otsikkona Setlementtityössä ikäihminen on oman elämänsä asiantuntija Projektia esiteltiin RAY:n Eloisa ikä -ohjelman tuottamassa Arvokas vanhuus -artikkelissa sekä radio- ja videouutisessa. Artikkeli luettiin 349 kertaa, radio-ohjelma esitettiin 8 kanavalla, video julkaistiin 8 sivustolla. Yhdessä mukana -projektista artikkeleita ja uutisia 20 kpl Vanhusten viikon tapahtumiin osallistuttiin 6 paikkakunnalla Mukana Töölön juhlaviikoilla ja toimittajien aamiaistilaisuuksissa Parkanossa ja Rovaniemellä sekä Eloisa Flash mob -tapahtumassa Helsingissä Viestinnän rooli vahva tapahtumatiedottamisessa sekä materiaalien ja kotisivujen toimittamisessa Esitteet ja esitemateriaalit uusittu, Yhdessä mukana 19 -projektille omat kotisivut Vanhuus Rokkaa -kiertue sai hyvin mediajulkisuutta.

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Satavuotiaan setlementtiliikkeen strategia 2018

Satavuotiaan setlementtiliikkeen strategia 2018 Sivu 1 / 9 KALLIOLLE RAKENNETTU Satavuotiaan setlementtiliikkeen strategia 2018 Ohjelmamme kohti myötätunnon, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhteiskuntaa. Suomen Setlementtiliitto

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Vapaaehtoisena vaikutat

Vapaaehtoisena vaikutat Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

SUOMEN NUORISOKESKUSTEN STRATEGIA

SUOMEN NUORISOKESKUSTEN STRATEGIA SUOMEN NUORISOKESKUSTEN STRATEGIA 2020 NUORISOKESKUSTEN YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan ja tarjoamalla

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke oma lähiympäristö tärkeäksi Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima ja RAY:n rahoittama 5 -vuotinen (2011-2015) kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Aikaisempia kokemuksia - Luistelukoulu - Maahanmuuttajat ottelutapahtumassa - Koulutusta seuratyöhön - Aikuisille suunnattu luistelukoulu Toiminnan

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot