Lapsuuden tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kohtaaminen eduskunnassa

Transkriptio

1 1 Miten lapset voivat tehdä? Mitä voidaan tehdä? Lapsuuden tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kohtaaminen eduskunnassa Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapsemme voivat? Lapsiasiavaltuutetun yksi päätehtävä on seurata lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja vaikuttaa päättäjien ongelmien korjaamiseksi. Tässä työssä lapsiasiavaltuutettu on hyvin yhteistyöhakuinen ja verkostoituva viranomainen. Olen alusta asti pitänyt tärkeänä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin ja lapsuuden tutkijoiden kanssa. Lapsia koskevan tutkimustiedon saaminen entistä paremmin päättäjien tietoon on ollut tavoitteena. Tässä tarkoituksessa lapsiasiavaltuutetun toimintakertomukseen kokoan vuosittain toivon mukaan päättäjiä kiinnostavia näkökulmia lasten hyvinvointiin myös tutkimuksen näkökulmasta. Työn ihan alkuvaiheessa hakeuduin yhteistyöhön Itsenäisyyden lastenrahasto ITLAn kanssa. Tämä lastensuojelujärjestöjen sekä STM:n yhteinen säätiö on ollut viime vuosina tärkeä lapsuuden tutkimuksen tukija. Tämän vuoden alusta ITLA on rahoittanut lapsuuden tutkimuksen valtakunnallisen verkoston koordinointia Jyväskylästä käsin lahjoittamalla yliopistolle siihen yhden viran verran rahaa. Tämän seminaarin tarkoitus on tuoda päättäjien ja kaikkien lasten hyvinvoinnista kiinnostuneiden tietoon lapsuuden tutkimusta, tehdä sitä paremmin näkyväksi ja toivon mukaan saada myös enemmän rahoitusta lapsuuden tutkimukseen. Se jos mikä on hyvä investointi tulevaisuuteen! Idea on tehdä tästä kohtaamisesta jokasyksyinen traditio. Tehtäväni on lyhyesti arvioida keskustelun virittämiseksi ja suuntaamiseksi lasten hyvinvointia Suomessa. En puhu tutkijana vaan vaikuttajana esitän tutkimustietoon perustuvia näkemyksiä ja linjauksia. Hyvinvointi sinällään on vaikea teema sen voi määritellä niin monin eri tavoin eri ihmisten hyvinvointiin kuuluu erilaisia asioita. Lasten hyvinvointiin vaikuttavat tekemisillään sekä tekemättä jättämisillään tietysti vanhemmat, lähiyhteisö, kunnat ja valtio mutta myös elinkeinoelämä erityisesti media ja mainonta-alan toimijat.

2 2 Kokonaiskuvan esittäminen lasten hyvinvoinnista ei ole ihan yksinkertaista siksikään, että monilta alueilta itse asiassa puuttuu kansallista seurantatietoa. Lasten hyvinvointia ei ole meillä seurattu yhtä järjestelmällisesti kuin aikuisten. Monia puutteita parhaillaan korjataan: kansanterveyslaitos on kehittämässä lasten terveyden seurantaa, jossa huomioidaan myös alakouluikäiset ja alle kouluikäiset lapset. Tähän mennessä seurantatietoa on lähinnä yläkouluikäisten ja vanhempien näkökulmista kouluterveyskyselyn kautta. Poliisiammattikorkeakoulu aloittaa tänä syksynä ensimmäisen pilotin lasten ns. uhritutkimuksesta, jossa selvitetään lasten turvallisuuden tilaa eli heidän kokemaansa väkivaltaa. Uuden lastensuojelulain myötä STAKES on luvannut koota parempaa tietoa lastensuojelun piirissä olevien lasten taustoista ja hyvinvoinnista. Lähden liikkeille tuoreista kansainvälisistä vertailuista. Viimeisen vuoden aikana on ilmestynyt kaksikin vertailututkimusta, jossa koetetaan laittaa eri maita järjestykseen lasten hyvinvoinnin kannalta erilaisten indikaattoreiden avulla. Eräs tärkeä tietolähde on näissä WHOkoululaistutkimus. Vertailuilla on aina omat rajansa ja indikaattoreiden valinnasta voi kiistellä, mutta on hyvä nähdä miten Suomi näissä sijoittuu. Toisessa vertailuissa Suomi sijoittui neljänneksi ja toisessa viidenneksi. Suomen edellä olivat molemmissa Alankomaat, Tanska ja Ruotsi. Voimme varmasti arvioida kuuluvamme Euroopan tasolla lasten hyvinvoinnin kärkikaartiin meillä on monia vahvuuksia mutta myös parantamisen varaa riittää. Parhaimmin Suomi menestyi vastasyntyneiden terveyden, lasten koulumenestyksen sekä materiaalisen vaurauden mittareilla. Myös nuorten kokema väkivalta lähiympäristössä oli Suomessa vähäistä verrattuna muihin maihin. Neljättä sijaa selvästi huonommin Suomi sijoittui nuorten osallistumisen, kouluviihtyvyyden, perhesuhteiden kiinteyden sekä nuorten riski- ja terveyskäyttäytymisen mittareilla. Osallistumista mitattiin mm. kysymällä nuorilta kiinnostuksesta politiikkaan. Tässä Suomi sijoittui pahnan pohjimmaiseksi. Lasten omissa subjektiivisissa arvoissa hyvinovinnistaan Suomi ei myöskään pärjännyt hyvin paljon onkin keskusteltu jo lasten ilmaisemasta huonosta kouluviihtyvyydestä.

3 3 Perhesuhteiden kiinteyden mittarina oli muun muassa lasten ja vanhempien yhteisten ruokailuhetkien määrä. Perheet ruokailevat Suomessa viikoittain yhdessä harvimmin kaikista EUmaista. Riskikäyttäytymisessä mitataan esimerkiksi alkoholinkäytön ja tupakoinnin aloitusikää, mikä Suomessa on alhainen. Terveyskäyttäytyminen tarkoitti pieniä arjen toimia hampaiden harjauksesta hedelmien syöntiin ja liikkumiseen. Suomalaisilla lapsilla nämä jäävät väliin useammin kuin muualla. Kuten sanottu, Suomessa on monia vahvuuksia lasten hyvinvoinnissa mutta myös paljon parantamisen varaa. Voidaan myös arvioida, että lasten hyvinvointi Suomessa eriarvoistuu ja erilaistuu. Aika usein toistettu väite on, että huomattava osa lapsista voi kohtuullisen hyvin, mutta pienelle osalle kasautuu entistä vaikeampaa pahoinvointia. Kouluterveyskyselyn mukaan pahoinvointi ja epäterveelliset tottumukset kasautuvat noin joka kuudennelle nuorelle. Lasten pahoinvointi näkyy esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sekä lastenpsykiatrian asiakkaiden määrän kasvuna. Korjaavien palveluiden kysynnän kasvu kielii myös ehkäisevien palveluiden ja vanhemmuuden varhaisen tuen puutteesta. Tarkoitan erityisesti neuvolaa ja sen perhevalmennusta, oppilashuoltoa ja erityisesti kouluterveyspalveluita sekä sosiaalityön perheiden kotipalvelua. Lasten ja perheiden ongelmia lähdetään ratkomaan liian myöhään, kun ongelmien vyyhti on jo kovin vaikeasti avattavissa. Mitä ongelmia sitten esimerkiksi kasvaneen lastensuojelutarpeen eli vaikeimman pahoinvoinnin taustalla on? Stakes on julkaissut tänä vuonna pilottitutkimuksen, jossa on käyty läpi yhdeksän kunnan (Tampere, Pori, Hämeenlinna + Tampereen seutukunta) lastensuojeluratkaisut. Useimmiten taustalla ovat vanhempien ongelmat. Tutkimus profiloi uudet lastensuojelun asiakkaat kahdeksaan ryhmään, jotka ovat - vanhempien jaksamattomuus ja vaikeudet työelämässä - aikuisten riidat ja riitely lapsesta (erokiistat - lapsen hoidon laiminlyönti ja vanhempien avuttomuus - vanhempien päihteiden väärinkäyttö - perheväkivaltaan tai hyväksikäyttöön liittyvät syyt

4 4 Lapsiin liittyviä taustatekijöitä olivat - monissa vaikeuksissa oleva nuori (kouluvaikeudet, kiusaaminen, rikokset, päihteet, riidat, mielenterveys) - lapsen erityisyys ja sairaus, kehityksen viivästyminen - itsenäisen selviytymisen pulmat (rahankäyttö, asuminen, sairaus myös vanhempien) Tutkimus osoitti huomattavan osan lastensuojeluasiakkaina olevien lasten tulevan pääosin köyhistä perheistä. Joka toinen oli ollut toimeentulotuen asiakkaana. Tiedossa on, että köyhyys keskittyy yksinhuoltajille, alle 3-vuotiaiden lasten perheille sekä monilapsisille perheille. Olen edellä keskittynyt valottamaan pienelle lasten vähemmistölle kasautuvan pahoinvoinnin kuvaa. Siihen Toisaalta ei ole syytä liiaksi polarisoida lasten hyvinvointia ikään kuin kaikkien muiden lasten asiat olisivat erinomaisesti. Haluan tuoda esille myös laajempia lasten ja nuorten elämään ja lapsuuden muuttumiseen liittyviä kulttuurisia asioita. Voi sanoa, että lapsuus on Suomessa tietyllä tavalla ahtaalla. Lapset saattavat itsekin olla haluttomia määrittelemään itseään lapseksi. Ensinnäkin tarve vanhempien ja ylipäätään aikuisten vahvempaan läsnäoloon lasten elämässä välittyy monesta ajankohtaisesta suomalaisesta lapsuuden tutkimuksesta. Lasten omassa arjen kuvauksessa tulevat esille yksinäisyys ja aikuisten etäisyys tai se, että aikuiset eivät arvosta tai ota hänen tarpeitaan vakavasti. Kotona tarvitaan enemmän aikaa kiireettömään yhdessä tekemiseen ja leikkimiseen. Vanhempien läsnäoloon vaikuttavat keskeisesti työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisut sekä työn rasittavuuden lisääntyminen. Verrattuna Ruotsiin, Norjaan ja vaikkapa em. hyvinvointivertailussa hyvin pärjänneisiin Alankomaihin Suomessa vanhemmat tekevät vähemmän osa-aikatyötä. Vanhempia tarvitaan myös median ja mainonnan vaikutteiden suodattajana ja keskustelukumppanina. Lapsen arkinen media- ja kuvaympäristö on väkivaltaistunut ja erotisoitunut. Tähän liittyvät myös tyttöjen kasvaneet ulkonäköpaineet. Ajankäyttötutkimus ( ) kertoo, että lapset seurustelivat perheensä kanssa 4 minuuttia koulupäivinä ja 7 minuuttia vapaapäivinä. Televisiota katseltiin arkisin 115 minuuttia ja vapaapäivänä vähän enemmän. Pohjoismaisen vertailututkimuksen (Järventie) mukaan lasten pahoinvoinnin riskejä kasvattaa vanhempien kanssa vietetyn ajan niukkuus. Suomessa nämä riskit liittyivät erityisesti lasten

5 5 identiteetti- ja itsetunto-ongelmiin. Myös päivähoidon ja koulun ryhmäkokojen pienentäminen tukisi lasten hyvinvointia noin puolet lapsiasiavaltuutetun kyselyyn vastanneista koululaisista v oli sitä mieltä, että opettajilla ei ole riittävästi aikaa kuunnella lapsia. Väitän siis, että lasten elämään tarvitaan enemmän aikuisten läsnäoloa ja vähemmän yksinäisyyttä. Toinen teesini on, että lasten elämään Suomessa tarvitaan enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista. Suomalaiset lapset pärjäävät erinomaisesti koulun oppimistuloksissa mutta eivät kuitenkaan itse ilmaise viihtyvänsä koulussa. Lasten elämä voi olla hyvin suorituspainotteista paitsi koulussa, myös harrastuksissa. Myös harrastaminen ja liikkuminen keskittyvät osa lapsista harrastaa kiivaasti osa puolestaan jää niiden ulkopuolelle. Lasten yhdessäolo perustuu useimmiten autolla kulkemiseen ja aikatauluihin omaehtoisen kulkemisen ja pihaleikkien mahdollisuudet ovat kaventuneet. Toisaalta lapsille tärkeitäkin kaveripiirejä syntyy virtuaalimaailman kännyköiden ja sähköpostin välityksellä. Leikki ja luovuus suojaavat lapsen mielenterveyttä. Leikki on lapsen omaa toimintaa, jota kuitenkin myös aikuisten tulee arvostaa ja tukea. Koulu tulisi saada paremmin lasten kokonaishyvinvointia tukevaksi niin, että se tarjoaisi harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoa, hengähdyshetkiä koulutyön lomassa esimerkiksi kiireettömän ruokailun että myös lasten kannalta viihtyisän fyysisen ympäristön ja pihan. Tarvitaan myös parempaa lastenkulttuurin palveluiden ja luovuutta tukevan taide-opetuksen tasa-arvoa. Lasten mielenterveyden osalta monet heikot signaalit kertovat erityisesti tyttöjen ongelmista: kouluterveyskyselyssä ilmaistut tyttöjen masennusoireet ovat lisääntyneet, tytöille määrätään paljon masennuslääkkeitä, heidän alkoholinkäytön ja tupakoinnin ongelmansa ovat samalla tasolla poikien kanssa ja myös nuorten naisten (15-25 v) itsetuhoisuus on kansainvälisesti verrattuna Suomessa yleistä. Lopuksi vielä palaan lapsen oikeuksiin: YK:n lapsen oikeuksien sopimus näkee lapsen yhtä aikaa sekä erityisen suojelun tarpeessa olevana että aktiivisena toimijana, jolla on oikeus tulla kuulluksi niin kotona, koulussa kuin erilaisissa palveluissakin. Suomessa lait ovat tässä suhteessa hyvällä mallilla mutta käytännöt eivät.

6 6 Kaikilla lapsilla on omasta arjestaan tärkeää tietoa, jota tarvitaan hyvän yhteiskunnan kehittämisessä. Lapsia itseään tulisi siis entistä enemmän kuulla silloin kun heidän hyvinvointiaan arvioidaan tämä toive koskee sekä tutkijoita että päätöksentekijöitä.