Romano Missio ry. Päiväkummun lastenkoti 14 paikkaa Kotimäen pienryhmäkoti 7 paikkaa

Transkriptio

1 Romano Missio ry. Perustettu vuonna 1906 Romaniväestön hyväksi toimiva lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan kristillinen palvelujärjestö. Lastensuojeluyksiköt Päiväkummun lastenkoti 14 paikkaa Kotimäen pienryhmäkoti 7 paikkaa

2 Projektityö Lastensuojelutyö Toimintamuodot Hengellinen ja sosiaalinen kenttätyö, Koulutus-julkaisu-tiedotustoiminta (Romano Boodos-lehti) Lapsi- ja nuorisotyö Romanikulttuurin ja -kielen vaaliminen sekä opiskelevien romaninuorten tukeminen

3 Suomen romanit

4 Tummat ja vaaleet Vieraan kulttuurin kohtaamisen voisi aloittaa siitä mitä meillä on yhteistä, eikä niinkään miettiä sitä, miten erilaisia olemme. Ihminen on kuitenkin perustaltaan samanlainen; koemme surua, iloa ja koko ihmiselämän tunnekirjon kukin omista lähtökohdistamme. Eroavaisuudet, joita elinympäristömme tai kulttuurimme aiheuttavat, voivat rikastuttaa puolin ja toisin meitä kaikkia.

5 Romanien lukumäärästä Euroopassa asuu n.10 miljoonaa romania ja maailmassa 20 milj. Monet romanit kokevat syrjintää, rasismia ja väkivaltaa etnisyytensä vuoksi Suomessa asuu n romania.

6 Suomen romanien historia Historian tietäminen auttaa ymmärtämään nykypäivää Historian taival ollut traaginen ilman ihmisoikeuksia, jopa vainottuina Suomessa kantaneet yksin erilaisuuden leimaa Nämä kokemukset jättäneet leimansa kulttuuriin, arvoihin, asenteisiin ja kasvatustavoitteisiin Romanimiehet osallistuneet Suomen molempiin sotiin

7 Perhekäsitys Romaniyhteisössä perheen ja suvun merkitys on tärkeä. Perhekäsitys on romaneilla laajempi kuin pääväestöllä. Romaniperheeseen katsotaan kuuluvan vanhempien ja lasten lisäksi isovanhemmat, sedät, tädit, enot ja serkut. Sukulaisuus ei aina ole biologista sukulaisuutta. Jos on kasvettu ja eletty yhdessä lapsuudesta aikuisuuteen, ollaan läheisiä.

8 Perhekäsitys jatkuu.. Romaniyhteisössä on paljon kasvattiäitejä, -isiä, mummoja ja tätejä. Jos vanhemmat eivät ole syystä tai toisesta voineet kasvattaa lasta, niin joku lapsen läheisistä on ottanut lapsen hoitoonsa ja kasvattanut lapsen kuin omanaan. Suku on romaneille turvaverkko. Suvun tuella on ollut etenkin aiemmin suuri merkitys, kun yhteiskunnan sosiaalinen turva oli huonompi.

9 Romanilapsen maailma Lapset ovat romanikulttuurissa tärkeä ja luonnollinen osa perhe-elämää Vaikka kaikki raskauteen ja lapsen syntymään*) liittyvät asiat ovat romanikulttuurissa tabuja, joista ei sukupolvien välillä puhuta, ovat lapset rakastettuja ja huomioituja *)= kulttuurillista puhtautta

10 Romanilapsen maailma Lapsuus on romanikulttuurissa turvallisen huolenpidon aikaa. Lapsi kasvaa yhteisön keskellä ja saa osakseen huomiota monelta taholta Jos vanhemmat ovat jostain syystä estyneet hoitamaan lasta, saa lapsi hoivaa ja huolenpitoa muilta suvun jäseniltä Jos ydinperheessä ei ole miestä, suvun muut miehet, kuten lapsen sedät tai enot ottavat vastuuta poikalapsen kasvatuksessa Samoin myös tädit ja suvun muut naispuoliset jäsenet ovat kasvattajan roolissa tyttölasten suhteen

11 Perhe ja suku Lasten kasvatukseen ja ohjeistukseen osallistuu lähisukulaiset Nykypäivänä tapaamiset suvun kanssa vähäisiä (oma kokemus) -> asutaan eri paikkakunnilla, lapset käyvät säännöllisemmin koulua

12 Suku kasvattajana.. Varhaislapsuuden kasvatusvastuu on pääsääntöisesti romanikulttuurissa naisten vastuulla Aiemmin romanimiehen oli, häveliäisyys syistä, vaikea osallistua pienten lasten hoitoon Romanimiehet ovat alkaneet osallistua lapsen varhaisvuosien kasvatukseen esim. tulemalla mukaan neuvolaan ja viemällä lasta päivähoitoon Lasten kasvatukseen mies osallistuu enemmän, kun lapset ovat murrosiän kynnyksellä. Murrosiässä alkaa selkeämpi roolijako tyttöjen ja poikien välillä. Tapakulttuurin omaksuminen tapahtuu mallioppimisen kautta;

13 Romanilapsen identiteetti Suvun turvan ja yhteydenpidon ollessa puhelinsoittojen ja harvojen tapaamisten varassa, saattavat romanilapset kasvaa identiteetiltään epävarmoiksi -> syrjäytymistä ja etsitään turvaa ja identiteetin vahvistusta väärällä tavalla ja vääristä yhteyksistä.

14 Identiteetin rakentuminen Kahden kulttuurin ristipaine: -> Oma kulttuuri ja valtakulttuuri vetävät eri suuntiin Lapsen sosiaalinen kasvuympäristö erilainen, kulttuurierot ->Lapsi pohtii pienenä miksi monet asiat tehdään toisin kuin naapurissa tai kavereiden kotona.

15 Tämän vuoksi lapsi jo ennen esikouluikää ymmärtää monia aikuisten maailmaan kuuluvia asioita esim. ihmissuhteista tai käytännön elämästä. Hänen minänsä ei ole päässyt kehittymään lapselle luontaisen leikin avulla. Varhaislapsuus Romaniperheissä lapset viettävät huomattavan paljon aikaa aikuisten seurassa, mikä on vaikutuksiltaan kaksitahoinen asia. Aikuisten kanssa ollessaan lapsi saa tarpeellista huomiota ja huolenpitoa. Ollessaan paljon aikuisten seurassa, hän saattaa omaksua liikaa aikuisten toimintatapoja.

16 Peruskouluikä Lapsen tullessa kouluikään on edessä ensimmäinen kontakti ympäröivään yhteiskuntaan yksin. Hän on tähän mennessä omaksunut omaan kulttuuriympäristöönsä tarvittavat valmiudet ja kokenut itsensä osaavaksi ja hyväksytyksi. Ne valmiudet joita koulumaailmassa tarvitaan ovat erilaisia. Jos lapsi ei ole osallistunut esiopetukseen, ryhmässä toimiminen, ohjattu opiskelu ja muu kouluun liittyvä on hänelle uutta. Lapsi saattaa kokea turvattomuutta ja osaamattomuutta

17 Kotikieli Romanit käyttävät suomenkieltä kotikielenään. Se on ensimmäinen kieli, jonka lapsi oppii. On kuitenkin huomioitava käytetyn kielen ilmaisutavan ja käsitteistön erilaisuus sekä sanavaraston suppeus pääväestöön verrattuna. Lapsi ei välttämättä ymmärrä kaikkea mitä päiväkodissa / koulussa puhutaan. Erilainen puhetapa, monotonisuus, hidastempoisuus ja äänenpainot lisäävät outouden tunnetta. Jännitys ja monet uudet asiat ja tilanteet lisäävät lapsen paineita onnistumisen ja selviämisen

18 Suomen romanikieli Kuuluu ns. pohjoisen murteisiin Sukua Pohjois-Venäjän, Puolan, Baltian ja Walesin romanimurteille Suomessa kaalo-murre Kielenpuhujat vähentyneet viimeisen 20-vuoden aikana Elvytystyö meneillään, romanikielistä oppimateriaalia

19 Romanikulttuuri Omat kulttuuritavat säilyneet enemmistökansojen puristuksesta huolimatta Tärkeimmät tukipilarit: Oma kieli Vanhempien ihmisten kunnioitus Suvun ja perheen yhteenkuuluvuus Perinteinen pukeutuminen Puhtaus- ja häveliäisyystavat Oikeuskäsite: väistämisvelvollisuus

20 Romanielämän ja kulttuurin kulmakivet Häveliäisyyteen liittyvät tavat määrittävät eri sukupuolten ja eri ikäisten välistä kanssakäymistä Puhtauteen liittyvät tavat konkreettinen ja symbolinen/rituaalinen puhtauskäsitys määrittävät esineisiin ja asioihin kohdistuvaa puhtautta sekä ryhmän sisäistä käytöstä ja hierarkiaa että korostavat tapojen ja kunnioituksen merkityksiä Romanikulttuuri on yhteisöllistä ja kollektiivista

21 Vanhempien kunnioittaminen Suurin osa perinnäistavoista liittyy vanhempien kunnioittamiseen Korkean iän tuomaa elämänviisautta, kokemusta arvostetaan Vanhempia ihmisiä teititellään Pukeudutaan säädyllisesti heidän aikanaan Ei puhuta sopimattomia

22 Vanhojen ihmisten kunnioittaminen vanhuksilla on viisaus ja elämänkokemus suullinen historia Romanivanhuksilla on erityinen asema ja arvostus. Heissä nähdään koko suvun ja yhteisön oma historia, omakohtainen eletty kulttuuri ja tapaperinne Vanhuksilla on hallussaan iän myötä saatu viisaus ja elämänkokemus heillä on muistissaan koko yhteisön

23 Suullinen kulttuuri Tämä tarkoittaa tiedonhankinnan ja prosessoinnin ja tuottamisen suullista traditiota, romaneilla ei ole kirjoitetun tiedon traditiota Tiedon hankkiminen, käsittely ja jakaminen tapahtuu suullisesti. Tieto kulkee sukupolvelta toiselle kertomalla ja muistelemalla. Perinteinen tapa oppia on luonnollinen tapa oppia, isältä pojalle, vanhemmilta nuoremmille kuuntelemalla, matkimalla ja tekemällä oppimalla.

24 Perheen ja suvun yhteenkuuluvuus Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kollektiivinen vastuu perheestä ja suvusta tärkeää Pyritään auttamaan vaikeuksiin joutunutta sukulaista: sairaus, kuolema, avioero Olemme aina vastuussa omasta (ja muiden käytöksestä), kun joku tekee väärin, kaikki kärsivät, koko perhe, suku ja ryhmä kärsivät. Mutta myös kunniallinen ja hyvä teko tuo kunniaa koko yhteisölle.

25 Oikeuskäsitys Romaneilla on aina ollut oma sisäinen oikeusjärjestyksensä Romaniyhteisössä on kirjoittamattomia lakeja, mutta ennen kaikkea voimakas moraalinen vastuu itsestään, omasta suvusta ja koko yhteisöstä Romaneiden oma sisäinen oikeudenmukaisuus asettaa rikoksiin syyllistyneet ottamaan myös yhteiskunnan säätämän rikosoikeudellisen vastuun teoistaan. (murros) Yhteisössä, jonka jäsenet ovat riippuvaisia toisistaan, moraalinen tuomio on ollut

26 Aina väistäminen ei ole toiminut, mutta sillä on pystytty estämään moni uusi yhteenotto. Väistämisvelvollisuus on otettava huomioon asuntoasioissa ja vankeinhoidossa, sillä suvut eivät voi asua samalla alueella, jos heillä on Väistämis- ja välttämisvelvollisuus Romanikulttuuriin kuuluu väistämis- ja välttämismekanismi. Henkirikokseen syyllistyneen ja hänen lähisukunsa on kuulunut muuttaa pois uhrin suvun läheltä. Tämä väistämis- ja välttämismekanismi on vastapuolen surun kunnioittamista, ja se on estänyt surun vallassa tehtyjä kostotoimia ja antanut kaikille aikaa rauhoittua.

27 1900-luvun pukeutumismalli

28 Pukeutumisen historiaa Vaikutteita talonpoikaisnaisen asusta 1900-luvun alkupuoliskolta Omaleimainen pukeutuminen, vain Suomessa Perustuu vanhempien kunnioittamiseen, peittää nilkat ja käsivarret Naiset pukeutuvat asuun vuotiaana. Asu kertoo kantajan identiteetistä ja on aikuisuuden

29 Kansanpuku ei kansallispuku Arkipäivän asu, pidetään joka päivä Ei estä osallistumista kouluun tai työelämään Vanhanajan kulttuurissa oli itsestään selvää pukeutua romaniasuun, silti on aina ollut yksittäisiä naisia, jotka ovat valinneet niin sanotun pikkuhameen

30 Puhdas ja likainen, säädyllinen ja säädytön, sopiva ja sopimaton, eivät sekoitu keskenään. Kulttuurillinen puhtaus Romanien puhtaustavat ovat mukana kaikessa arkipäivän toiminnoissa. Puhtaustavat ovat sekä konkreettisia että symbolisia. Ne esiintyvät pyykinpesusta ruokatavaroiden ja astioiden käyttämiseen sekä vaatetuksesta eri sukupolvien väliseen kanssakäymiseen.

31 Kulttuurillinen puhtaus Ilmenee etupäässä suhtautumisessa asuntoon, ruokaan ja astioihin ja pyykkiin Esim. astioita ei laiteta tuolille eikä lattialle. Keittiörätillä pyyhitään vain pöytätasoja Keittiö on kulttuurillisesti talon puhtain paikka Eri ikäisten pyykit pestään erikseen Käsien pesu tärkeää, kerrostalossa

32 Lähteet: Blomerus, Satu Vantaa kaupunki. Romanilapsi kotona, päivähoidossa ja koulussa. Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto. Jeskanen, Inka Naisten vuoro projekti. Romano Missio ry. Nyman, Tuula Naiset murroksessa. Opinnäytetyö DIAK. Nyman, Tuula Kokemusasiantuntia Romano Missio ry. Åkerlund, Tuula. Romano Missio ry.