Lisätietoja: Nora Fagerholm Tutkija Maantieteen laitos Turun yliopisto Sähköposti: Puhelin: (02)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisätietoja: Nora Fagerholm Tutkija Maantieteen laitos Turun yliopisto Sähköposti: nora.fagerholm@utu.fi Puhelin: (02) 333 5591"

Transkriptio

1 Tämä tutkimusraportti on yhteenveto Turussa tehdyn lasten arkiliikkumista selvittävän tutkimuksen tuloksista. Tutkimus oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani Onni -hanketta. Pansion ja Wäinö Aaltosen koulun opettajat ja oppilaat sekä heidän vanhempansa ansaitseva kiitoksen hyvästä yhteistyöstä, joka mahdollisti tutkimusaineiston keruun. Lisätietoja: Nora Fagerholm Tutkija Maantieteen laitos Turun yliopisto Sähköposti: Puhelin: (02)

2 Tässä metodologisesti uusia menetelmiä kokeilevassa tutkimuksessa haluttiin pureutua lasten itsenäiseen liikkumiseen omassa lähiympäristössä kahdella asuinalueella Turussa. Lapsen itsenäiseen liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ikä, sukupuoli, koulumatkan pituus, auton käyttö perheessä, asuinalueen sosio-ekonominen luonne sekä yhdyskuntarakenne. Näitä asuinalueen rakenteen osalta vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi viheralueiden määrä, rakennetun ympäristön tiiviys, kevyen liikenteen reittien ja polkujen määrä sekä liikenteen vilkkaus. Arkipäivien ja viikonlopun liikkumisen välillä sekä vuodenaikojen vaihtelun mukaan on havaittavissa huomattavia eroja liikkumisessa. Vanhemmat säätelevät lasten liikkumista olennaisesti ja asuinalueen koettu turvallisuus vaikuttaa merkittävästi lasten liikkumiseen. Lapsiystävällinen elinympäristö rohkaisee lasta liikkumaan itsenäisesti. Itsenäinen liikkuminen on lisäksi olennaista kehityksen ja fyysisen aktiivisuuden kannalta. Useissa maissa itsenäinen arkiliikkuminen on vähentynyt, millä on yhteys terveyteen sekä hyvinvointiin. Erityisesti lasten lihavuuteen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Tutkimuksessa selvitettiin lasten liikkumista spatiaalisessa kontekstissa sekä mahdollisuuksia itsenäiseen liikkumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää käytettyjen uudenlaisten menetelmien soveltuvuutta lasten liikkumisen tutkimukseen. Tutkimuskysymykset koostuivat seuraavasti: Miten lapset liikkuvat urbaanissa ympäristössä Pansio-Pernon ja Hirvensalon asuinalueilla Turussa? Mihin fyysisen ympäristön piirteisiin lapsiystävällinen elinympäristö kytkeytyy tutkimusalueilla? Miten ja kenen kanssa liikutaan? Millä tavoin koettu turvallisuus ja liikkumislisenssit vaikuttavat itsenäiseen liikkumiseen? 2

3 Tutkimus toteutettiin Turussa kahdella asuinalueella, Hirvensalossa sekä Pansio-Pernon alueella. Hirvensalo on pientalovaltainen vihreä asuinalue, jonka koettu lapsiystävällisyys on Turun korkeimpia. Pansio-Perno edustaa monikulttuurista kerrostalovaltaista lähiötä, jossa asukkaat ovat huolestuneita alueen turvattomuudesta. Alue koetaan kuitenkin tästä huolimatta melko lapsiystävälliseksi. 3

4 Liikkumisen tutkimuksessa usein hyödynnettyjä menetelmiä ovat haastattelut, kyselyt, liikkumispäiväkirjojen täyttäminen, havainnointi, valokuvaus sekä uudemmat satelliittija mobiilipaikannukseen perustuvat menetelmät. Tässä tutkimuksessa kokeiltiin satelliittipaikannukseen (Global Positioning System, GPS) perustuvaa tarkkaa liikkumisen paikannusta. Menetelmää ei tietääksemme ole muualla Suomessa vielä hyödynnetty, vaikkakin kansainvälisesti esimerkkejä on tiedossa jo useampia (Mackett ym. 2007, Mikkelsen & Christensen 2009, Pooley ym. 2010). Tutkimusmenetelmien valinnassa haluttiin korostaa aineiston keruuta kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä yhdistäen. Satelliittipaikannuksen ohella tutkimukseen osallistuneet alakouluikäiset lapset täyttivät tutkimusjakson ajan (7 vrk) liikkumispäiväkirjaa. Osallistujat haastateltiin lisäksi tutkimusjakson jälkeen ja koululaisten vanhemmat vastasivat omaa liikkumistaan sekä lapselle annettuja liikkumislisenssejä koskevaan kyselyyn. Aineiston keruu tapahtui neljän viikon ajan syyslokakuussa

5 Tutkimus toteutettiin yhteistyössä asuinalueiden alakoulujen kanssa ja tutkimukseen osallistui yhteensä 35 lasta (joista yksi kahden viikon ajan). Lapsista 17 oli tyttöjä ja 18 poikia. Kuvan lapset ovat Wäinö Aaltosen koulun oppilaita. 5

6 Tutkimukseen osallistuneet lapset täyttivät liikkumispäiväkirjaa seitsemän päivän ajan. Päiväkirjavihkonen sisälsi myös lyhyen taustatietojen kyselyn. Lisäksi lapset kantoivat mukanaan tutkimusjakson ajan ladattavaa pienikokoista GPS-paikanninta. Laite rekisteröi sijainnin viiden sekunnin välein. 6

7 Paikannusaineisto koostui yli pisteestä ja kukin GPS-laite rekisteröi aineistoa liikkumisesta keskimäärin 2,5 tunnin ajan päivittäin lapsen liikkuessa ulkona satelliittisignaalin ulottuvilla. Paikannuspisteistä koostuvaa tietokantaa analysoitiin paikkatietojärjestelmässä. 7

8 Yli 80 % paikannetusta pisteistä sijaitsee kilometrin säteellä kodista. Lapset liikkuvat siten pääasiassa oman kodin ja koulun lähistöillä. Myös päiväkirjojen mukaan mukavin paikka sijaitsee kotona tai kodin lähistöllä. Tuloksista on löydettävissä yhteys Turussa toteutettuun lasten PehmoGIS-tutkimukseen, jonka tulokset osoittavat, että yli 50 % kokemuksellisesti merkityksellisistä tarjoumista löytyy 0,5 km:n säteellä kodista (Kyttä ym. 2010). Arkisin liikkuminen on keskittynyt lähelle kotia ja keskimääräinen päivittäin kuljettu matka on huomattavasti lyhyempi kuin viikonloppuna, jolloin käydään esimerkiksi jalkapalloturnauksissa tai mökeillä. Tyttöjen reitit ovat lyhyempiä kuin poikien, mikä heijastelee kansainvälisiä lasten liikkumistutkimusten tuloksia (Mackett ym. 2007, Brown ym. 2008, Mikkelsen & Christensen 2009). Kodin lähistöllä ja omalla asuinalueella pojat liikkuvat myös nopeammin kuin tytöt. Poikien voidaankin sanoa olevan tyttöjä aktiivisempia; pojat liikkuvat tyttöjä enemmän, mikä johtaa myös korkeampaan liikkumisnopeuteen. Hirvensalolaisten lasten reitit ovat arkiliikkumisen osalta pidemmät Pansio-Pernoon verrattuna. Lapset myös matkustavat useammin asuinalueensa ulkopuolelle sekä liikkuvat tällöin nopeammin, todennäköisesti siis autokyydillä. Tulosten voidaan ajatella olevan yhteydessä Hirvensalon saaren hajanaiseen yhdyskuntarakenteeseen, pidempiin koulumatkoihin sekä matkustamiseen saaren ulkopuolelle ostos- ja harrastusmatkojen osalta.

9 Paikannuspisteiden tiheyden tarkastelu ilmentää pisteiden keskittymisen erityisesti koulujen piha-alueille sekä lasten kotien ympäristöön. Lasten liikkuminen asuinalueiden ulkopuolella seuraa lähinnä teitä. Maankäytön suhteen tarkasteltuna pääosa lasten liikkumisesta tapahtuu asuinalueilla, kaupallisilla ja liikennealueilla (luokka: other land use, 80,1 %). Viidesosa paikannetuista pisteistä sijaitsee viheralueilla ja maatalousalueilla. Lähes kaikki vesialueille osuneet pisteet sekä yli 70 % maatalousalueiden pisteistä ovat Hirvensalolaisten lasten paikantamia, mikä heijastelee asuinalueiden erilaista yhdyskuntarakennetta. Maankäytön tarkastelussa aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen SLICES-ainestoa. 9

10 Tutkimukseen osallistuneiden lasten päiväkirjoissa oli yhteensä 769 matkaa, jotka luokiteltiin ja analysoitiin kulkutavan, matkatyypin ja -seuran mukaan. Alueiden ja sukupuolten välillä ei matkojen osalta ole havaittavissa eroja aineistossa. Sen sijaan kulkuneuvo ja itsenäinen liikkuminen vaikuttavat olennaisesti siihen, miten liikutaan. Pääosa matkoista tehdään itsenäisesti kävellen tai pyöräillen kodin ja koulun välillä. Lasten liikkuminen on ennen kaikkea sosiaalista ja pääasiassa liikutaan kaverin/kavereiden seurassa. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aiemmin lasten liikkumista tutkittaessa (Mikkelsen & Christensen 2009). Ilahduttavasti vain 22,2 % tutkimukseen osallistuneiden lasten matkoista tapahtuu aikuisen seurassa. Kansainvälisesti huomionarvoista on, että koulumatkat tehdään itsenäisesti ja aktiivisesti liikkuen. Aktiivisesti tapahtuvalla itsenäisellä liikkumisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin sekä ylipainoisuuteen liittyviin ongelmiin. Lasten on havaittu kulkevan mutkikkaampia reittejä sekä fyysisesti aktiivisemmin ilman aikuisen seuraa. Lisäksi on havaittu, että lapset jotka matkustavat vähemmän autolla, ovat fyysisesti aktiivisempia myös kaikenlaisessa muussa toiminnassa (Cooper ym. 2005, Mackett ym. 2007). Yli puolet tutkimukseen osallistuneista lapsista harrastaa aktiivisesti liikuntaa. Päiväkirjoihin merkityistä matkoista 12,7 % tapahtuu näihin harrastuksiin tai muihin järjestettyihin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Tällöin liikkuminen kuitenkin tapahtuu pääasiassa autolla ja aikuisten seurassa, epäitsenäisesti. Vastaavanlainen havainto epäitsenäisestä liikkumisesta erityisesti harrastuksiin on tehty mm. norjalaislapsia tutkittaessa (Fyhri & Hjorthol 2009).

11 Molemmilla tutkimusalueilla lapset sekä heidän vanhempansa kokevat lähiympäristön varsin turvalliseksi. Tämä lisää lasten itsenäistä liikkumista omassa lähiympäristössä. Itsenäistä liikkumista tukevat erityisesti vanhempien myöntämät varsin laajat liikkumislisenssit. Tutkimustulokset ovat linjassa Suomessa tehtyjen tutkimusten (Kyttä 1997) kanssa. Suomalaislapset saavat, ainakin toistaiseksi, liikkua omassa lähiympäristössä varsin itsenäisesti, mikä on moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellista. 11

12 Tutkimus rajoittui vain kahden eri asuinalueen sekä kohtalaisen vähäisen osallistujamäärän tarkasteluun, mistä olimme tietoisia aineistoa analysoitaesssa. Viikon tutkimusjakso ei myöskään kerro liikkumisesta muina vuodenaikoina. Aineistosta on kuitenkin mahdollista hahmottaa liikkumisen maantieteellinen ulottuvuus sekä eroja sukupuolten ja asuinalueiden välillä. Tutkimus vahvistaa tuloksia siitä, että Suomessa lasten liikkuminen on varsin itsenäistä sekä usein aktiivista pyörällä tai kävellen liikkumista. Poikkeuksena voidaan kuitenkin nähdä erityisesti harrastuksiin tapahtuva liikkuminen. Lapsiystävällisillä asuinalueilla on siten merkittävä painopiste kaupunkisuunnittelussa. Kodin lähiympäristö on koettava turvalliseksi ja lapsiystävälliseksi, jotta lasten itsenäinen liikkuminen on mahdollista. Menetelmällisesti tutkimus tuotti positiivisia kokemuksia GPS-paikannuksen käytöstä liikkumisen tutkimuksessa. Lapset olivat innostuneita GPS-laitteen kantamisesta mukanaan eikä laitteen lataaminen yöaikaan tuottanut ongelmia. Liikkumispäiväkirjojen täyttäminen ja eksakti paikannustieto täydensivät toisiaan. Liikkumispäiväkirjojen osalta lasten välillä oli eroja; toiset täyttivät merkintöjä hyvin huolellisesti ja osassa päiväkirjoista ei sen sijaan ollut kaikkia päivän aikana kuljettuja matkoja (vrt. Mackett ym. 2007). 12

13 Tarkempi kuvaus tutkimuksesta sekä analyyseista: Fagerholm, N. & Broberg, A., Mapping and characterising children s daily mobility in urban residential areas in Turku, Finland. Children's Geographies, käsikirjoitus lähetetty julkaistavaksi. 13

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN, KOETUN FYYSISEN PÄTEVYYDEN JA TAVOI- TEORIENTAATION MUUTOKSET PERUSKOULUN JA LUKION AIKANA

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN, KOETUN FYYSISEN PÄTEVYYDEN JA TAVOI- TEORIENTAATION MUUTOKSET PERUSKOULUN JA LUKION AIKANA FYYSISEN AKTIIVISUUDEN, KOETUN FYYSISEN PÄTEVYYDEN JA TAVOI- TEORIENTAATION MUUTOKSET PERUSKOULUN JA LUKION AIKANA Jarkko Mäkinen ja Sami Piironen Liikuntapedagogiikan pro gradu tutkielma Kevät 2014 Liikuntakasvatuksen

Lisätiedot

OPPIVA KAUPUNKISUUNNITTELU JA ASUMISEN ARKI

OPPIVA KAUPUNKISUUNNITTELU JA ASUMISEN ARKI PehmoGIS elinympäristön koetun laadun kartoittajana Marketta Kyttä Maarit Kahila PehmoGIS tutkimuksemme elinympäristön koetusta laadusta on käynnissä oleva tutkimus, joka alkoi Ympäristöministeriön ympäristöklusteri

Lisätiedot

MIKSI MURROSIKÄINEN LUOPUU LIIKUNNASTA?

MIKSI MURROSIKÄINEN LUOPUU LIIKUNNASTA? MIKSI MURROSIKÄINEN LUOPUU LIIKUNNASTA? Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä Tuula Aira, Lasse Kannas, Jorma Tynjälä, Jari Villberg ja Sami Kokko Miksi lapset ja nuoret katoavat liikuntaja urheiluseuroista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.)

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014 VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2015:2 Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen

Lisätiedot

Selvitys lasten liikennekäyttäytymisestä

Selvitys lasten liikennekäyttäytymisestä Juha Heltimo Selvitys lasten liikennekäyttäytymisestä Uudenmaan tiepiiri Juha Heltimo Selvitys lasten liikennekäyttäytymisestä Uudenmaan tiepiiri Tiehallinto Helsinki 2009 Kansikuva: kyselyyn vastanneiden

Lisätiedot

Lisätietoa ja yhteystiedot:

Lisätietoa ja yhteystiedot: Urbaani onni -hankkeessa tutkittiin, millä ehdoilla ekologisesti kestävä yhdyskunta voi olla myös sosiaalisesti kestävä ja kokemuksellisesti laadukas, eli elämänlaatua, onnellisuutta ja hyvinvointia tukeva

Lisätiedot

Tanja Matarma MITÄ ON LIIKUNTA? Laadullinen tutkimus 6.- ja 9.-luokkalaisten liikuntakäsityksistä ja suhteesta liikuntaan

Tanja Matarma MITÄ ON LIIKUNTA? Laadullinen tutkimus 6.- ja 9.-luokkalaisten liikuntakäsityksistä ja suhteesta liikuntaan Tanja Matarma Laadullinen tutkimus 6.- ja 9.-luokkalaisten liikuntakäsityksistä ja suhteesta liikuntaan Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 5/2012 TURUN LAPSI- JA NUORISOTUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Koosteen on kasannut Maarit Kahila, karttojen laadinta Tuija Tzoulas ja Anna Broberg ja avovastausten luokittelu Santtu Pyykkönen.

Koosteen on kasannut Maarit Kahila, karttojen laadinta Tuija Tzoulas ja Anna Broberg ja avovastausten luokittelu Santtu Pyykkönen. Tämä tutkimusraportti toimii yhteenvetona Kontulan kaupunginosassa tehdystä pehmogiskyselystä, joka oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani onni hanketta 2009-2010. Vastaavia yhteenvetoja on toimitettu muitakin,

Lisätiedot

Oulu 2003. Liikenne- ja viestintäministeriön Jaloin-hanke Internet-sivut: www.tieliikelaitos.fi/jaloin

Oulu 2003. Liikenne- ja viestintäministeriön Jaloin-hanke Internet-sivut: www.tieliikelaitos.fi/jaloin Otsikko: Talvipyöräilyn laajuus, sen esteet ja motiivit sekä terveysvaikutukset Ulkoasu ja taitto: Timo Perälä Painopaikka: Painotalo Suomenmaa, Oulu Kannen kuva: Timo Perälä Oulu 23 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Nuorten VAPAA-AIKATUTKIMUS 2013

Nuorten VAPAA-AIKATUTKIMUS 2013 SAMI MYLLYNIEMI PÄIVI BERG Nuoria liikkeellä! Nuorten VAPAA-AIKATUTKIMUS 2013 SAMI MYLLYNIEMI & Päivi Berg Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013 Sami Myllyniemi & Päivi Berg Nuoria liikkeellä!

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelma-asiakirja Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelma-asiakirja Tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Ladattakoon myös Helvetica Neue Con ja Con Bold

Ladattakoon myös Helvetica Neue Con ja Con Bold Ladattakoon myös Helvetica Neue Con ja Con Bold Timo Cantell, Tanssin Tiedotuskeskus ja Taiteen keskustoimikunta Kansi: Kari Piippo Taitto: Jussi Hirvi ISBN 952-5253-46-5 ISSN 0788-0278 Paino: Nykypaino

Lisätiedot

Turvallisuuskävelyt. Opas järjestäjille ja osallistujille

Turvallisuuskävelyt. Opas järjestäjille ja osallistujille Turvallisuuskävelyt Opas järjestäjille ja osallistujille Tehdään yhdessä turvallista, tasa-arvoista ja viihtyisää elinympäristöä Monet eri tahot vastaavat yksittäisen alueen elinympäristöstä, minkä vuoksi

Lisätiedot

likes_loppuraporttikansi.indd 1 27.8.2012 19.44

likes_loppuraporttikansi.indd 1 27.8.2012 19.44 Toimittajat Kirjoittajat Julkaisija Taitto Paino Tuija Tammelin, Kaarlo Laine, Salla Turpeinen Annaleena Aira, Henna Haapala, Matti Hakamäki, Katariina Kämppi, Kaarlo Laine, Katja Rajala, Tuija Tammelin,

Lisätiedot

Päivi Berg, Maarit Piirtola. Lasten ja nuorten liikuntatutkimus Suomessa tutkimuskatsaus 2000 2012

Päivi Berg, Maarit Piirtola. Lasten ja nuorten liikuntatutkimus Suomessa tutkimuskatsaus 2000 2012 Päivi Berg, Maarit Piirtola Lasten ja nuorten liikuntatutkimus Suomessa tutkimuskatsaus 2000 2012 1 Päivi Berg, Maarit Piirtola Lasten ja nuorten liikuntatutkimus Suomessa tutkimuskatsaus 2000 2012 Liikuntatieteellinen

Lisätiedot

Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä

Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Tutkimuksia 2 / 2012-1 - - 2 - Rukan matkailuyritysten yhteistyö Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2012 Rukan matkailuyritysten

Lisätiedot

Lasten mediabarometri 2012

Lasten mediabarometri 2012 Lasten mediabarometri 2012 10 12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien mediankäyttö Annikka Suoninen nuorisotutkimusverkosto Lasten mediabarometri 2012 10 12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien mediankäyttö Annikka

Lisätiedot

Se on niinku yks semmonen perustekijöistä 7-LUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ MIELENTERVEYDESTÄ JA KUVAUS HEIDÄN MIELENTERVEYSOSAAMISESTAAN INTERVENTION

Se on niinku yks semmonen perustekijöistä 7-LUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ MIELENTERVEYDESTÄ JA KUVAUS HEIDÄN MIELENTERVEYSOSAAMISESTAAN INTERVENTION Se on niinku yks semmonen perustekijöistä 7-LUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ MIELENTERVEYDESTÄ JA KUVAUS HEIDÄN MIELENTERVEYSOSAAMISESTAAN INTERVENTION JÄLKEEN Anne-Mari Tuominiemi Terveyskasvatuksen pro gradu

Lisätiedot

ELKÄÄ TEHKÖ TIETÄ MEIÄN MEHTÄÄ!

ELKÄÄ TEHKÖ TIETÄ MEIÄN MEHTÄÄ! JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Tonttituotanto Maria E. Tolppanen ELKÄÄ TEHKÖ TIETÄ MEIÄN MEHTÄÄ! KYSELY LÄHIMETSIEN ARVOSTA Hannikaisenkatu 17 PL 233, 40101 Jyväskylä SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Keskustan strateginen kehittäminen ja asukkaiden kokemuksellinen tieto

Keskustan strateginen kehittäminen ja asukkaiden kokemuksellinen tieto Keskustan strateginen kehittäminen ja asukkaiden kokemuksellinen tieto Näkökulmia tiedon tuotannon menetelmiin ja niiden tulkintaan Huhtikuu 2013 Jarkko Bamberg 1 Työn tilaaja: Tampereen kaupunki/ Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN

417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN Adriaan Perrels Elina Kangas Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Lisätiedot

LASTEN MEDIABAROMETRI 2011 7 11-vuotiaiden lasten mediankäyttö ja kokemukset mediakasvatuksesta. Saara Pääjärvi (toim.)

LASTEN MEDIABAROMETRI 2011 7 11-vuotiaiden lasten mediankäyttö ja kokemukset mediakasvatuksesta. Saara Pääjärvi (toim.) LASTEN MEDIABAROMETRI 2011 7 11-vuotiaiden lasten mediankäyttö ja kokemukset mediakasvatuksesta Saara Pääjärvi (toim.) Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2012 LASTEN MEDIABAROMETRI 2011 7 11-vuotiaiden

Lisätiedot

KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako?

KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako? KOKO KYLÄ KASVATTAA - vai kasvattaako? Selvitys kasvatusyhteistyöhankkeen vaikutuksista Koivukylän alueella Liisa Rautio Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot

KOULUKOKEMUSTEN KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA 2010 SEKÄ MUUTOKSET SUOMESSA JA POHJOISMAISSA 1994 2010 WHO-KOULULAISTUTKIMUS (HBSC-STUDY)

KOULUKOKEMUSTEN KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA 2010 SEKÄ MUUTOKSET SUOMESSA JA POHJOISMAISSA 1994 2010 WHO-KOULULAISTUTKIMUS (HBSC-STUDY) Katariina Kämppi, Raili Välimaa, Kristiina Ojala, Jorma Tynjälä, Ilona Haapasalo, Jari Villberg & Lasse Kannas KOULUKOKEMUSTEN KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA 2010 SEKÄ MUUTOKSET SUOMESSA JA POHJOISMAISSA 1994

Lisätiedot

Henkilöliikennetutkimus 2010 2011. suomalaisten liikkuminen

Henkilöliikennetutkimus 2010 2011. suomalaisten liikkuminen 212 Henkilöliikennetutkimus 21 211 suomalaisten liikkuminen Henkilöliikennetutkimus 21 211 Suomalaisten liikkuminen Kannen kuva: Pyöräilykuntien verkosto ry Lukujen aloituskuvat: Luku 6 Reijo Helaakoski,

Lisätiedot

SENTIT JA SEKUNNIT - OPPILAIDEN KOKEMUKSIA MITTAAMISESTA KOULULIIKUNNASSA

SENTIT JA SEKUNNIT - OPPILAIDEN KOKEMUKSIA MITTAAMISESTA KOULULIIKUNNASSA MYLLY, JYRKI OHTONEN, KIMMO SENTIT JA SEKUNNIT - OPPILAIDEN KOKEMUKSIA MITTAAMISESTA KOULULIIKUNNASSA Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen

Lisätiedot

Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä

Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä Kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus Riikka Taavetti Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä Kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus Riikka Taavetti Nuorisotutkimusverkoston

Lisätiedot

Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot Vesa Kanninen Panu Kontio Raine Mäntysalo Mika Ristimäki (toim.)

Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot Vesa Kanninen Panu Kontio Raine Mäntysalo Mika Ristimäki (toim.) Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 101 Espoo 2010 Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot Vesa Kanninen Panu Kontio Raine Mäntysalo Mika Ristimäki (toim.) Jakelu:

Lisätiedot

Määräaikainen työnkevennys työssä selviytymisen tukena

Määräaikainen työnkevennys työssä selviytymisen tukena Janne Jalava, Jukka Salomäki Määräaikainen työnkevennys työssä selviytymisen tukena Arviointitutkimus Itellan Kunnon Polku -tuen vaikutuksista työntekijöiden sairauspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen

Lisätiedot