Lisätietoja: Nora Fagerholm Tutkija Maantieteen laitos Turun yliopisto Sähköposti: Puhelin: (02)

Transkriptio

1 Tämä tutkimusraportti on yhteenveto Turussa tehdyn lasten arkiliikkumista selvittävän tutkimuksen tuloksista. Tutkimus oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani Onni -hanketta. Pansion ja Wäinö Aaltosen koulun opettajat ja oppilaat sekä heidän vanhempansa ansaitseva kiitoksen hyvästä yhteistyöstä, joka mahdollisti tutkimusaineiston keruun. Lisätietoja: Nora Fagerholm Tutkija Maantieteen laitos Turun yliopisto Sähköposti: Puhelin: (02)

2 Tässä metodologisesti uusia menetelmiä kokeilevassa tutkimuksessa haluttiin pureutua lasten itsenäiseen liikkumiseen omassa lähiympäristössä kahdella asuinalueella Turussa. Lapsen itsenäiseen liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ikä, sukupuoli, koulumatkan pituus, auton käyttö perheessä, asuinalueen sosio-ekonominen luonne sekä yhdyskuntarakenne. Näitä asuinalueen rakenteen osalta vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi viheralueiden määrä, rakennetun ympäristön tiiviys, kevyen liikenteen reittien ja polkujen määrä sekä liikenteen vilkkaus. Arkipäivien ja viikonlopun liikkumisen välillä sekä vuodenaikojen vaihtelun mukaan on havaittavissa huomattavia eroja liikkumisessa. Vanhemmat säätelevät lasten liikkumista olennaisesti ja asuinalueen koettu turvallisuus vaikuttaa merkittävästi lasten liikkumiseen. Lapsiystävällinen elinympäristö rohkaisee lasta liikkumaan itsenäisesti. Itsenäinen liikkuminen on lisäksi olennaista kehityksen ja fyysisen aktiivisuuden kannalta. Useissa maissa itsenäinen arkiliikkuminen on vähentynyt, millä on yhteys terveyteen sekä hyvinvointiin. Erityisesti lasten lihavuuteen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Tutkimuksessa selvitettiin lasten liikkumista spatiaalisessa kontekstissa sekä mahdollisuuksia itsenäiseen liikkumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää käytettyjen uudenlaisten menetelmien soveltuvuutta lasten liikkumisen tutkimukseen. Tutkimuskysymykset koostuivat seuraavasti: Miten lapset liikkuvat urbaanissa ympäristössä Pansio-Pernon ja Hirvensalon asuinalueilla Turussa? Mihin fyysisen ympäristön piirteisiin lapsiystävällinen elinympäristö kytkeytyy tutkimusalueilla? Miten ja kenen kanssa liikutaan? Millä tavoin koettu turvallisuus ja liikkumislisenssit vaikuttavat itsenäiseen liikkumiseen? 2

3 Tutkimus toteutettiin Turussa kahdella asuinalueella, Hirvensalossa sekä Pansio-Pernon alueella. Hirvensalo on pientalovaltainen vihreä asuinalue, jonka koettu lapsiystävällisyys on Turun korkeimpia. Pansio-Perno edustaa monikulttuurista kerrostalovaltaista lähiötä, jossa asukkaat ovat huolestuneita alueen turvattomuudesta. Alue koetaan kuitenkin tästä huolimatta melko lapsiystävälliseksi. 3

4 Liikkumisen tutkimuksessa usein hyödynnettyjä menetelmiä ovat haastattelut, kyselyt, liikkumispäiväkirjojen täyttäminen, havainnointi, valokuvaus sekä uudemmat satelliittija mobiilipaikannukseen perustuvat menetelmät. Tässä tutkimuksessa kokeiltiin satelliittipaikannukseen (Global Positioning System, GPS) perustuvaa tarkkaa liikkumisen paikannusta. Menetelmää ei tietääksemme ole muualla Suomessa vielä hyödynnetty, vaikkakin kansainvälisesti esimerkkejä on tiedossa jo useampia (Mackett ym. 2007, Mikkelsen & Christensen 2009, Pooley ym. 2010). Tutkimusmenetelmien valinnassa haluttiin korostaa aineiston keruuta kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä yhdistäen. Satelliittipaikannuksen ohella tutkimukseen osallistuneet alakouluikäiset lapset täyttivät tutkimusjakson ajan (7 vrk) liikkumispäiväkirjaa. Osallistujat haastateltiin lisäksi tutkimusjakson jälkeen ja koululaisten vanhemmat vastasivat omaa liikkumistaan sekä lapselle annettuja liikkumislisenssejä koskevaan kyselyyn. Aineiston keruu tapahtui neljän viikon ajan syyslokakuussa

5 Tutkimus toteutettiin yhteistyössä asuinalueiden alakoulujen kanssa ja tutkimukseen osallistui yhteensä 35 lasta (joista yksi kahden viikon ajan). Lapsista 17 oli tyttöjä ja 18 poikia. Kuvan lapset ovat Wäinö Aaltosen koulun oppilaita. 5

6 Tutkimukseen osallistuneet lapset täyttivät liikkumispäiväkirjaa seitsemän päivän ajan. Päiväkirjavihkonen sisälsi myös lyhyen taustatietojen kyselyn. Lisäksi lapset kantoivat mukanaan tutkimusjakson ajan ladattavaa pienikokoista GPS-paikanninta. Laite rekisteröi sijainnin viiden sekunnin välein. 6

7 Paikannusaineisto koostui yli pisteestä ja kukin GPS-laite rekisteröi aineistoa liikkumisesta keskimäärin 2,5 tunnin ajan päivittäin lapsen liikkuessa ulkona satelliittisignaalin ulottuvilla. Paikannuspisteistä koostuvaa tietokantaa analysoitiin paikkatietojärjestelmässä. 7

8 Yli 80 % paikannetusta pisteistä sijaitsee kilometrin säteellä kodista. Lapset liikkuvat siten pääasiassa oman kodin ja koulun lähistöillä. Myös päiväkirjojen mukaan mukavin paikka sijaitsee kotona tai kodin lähistöllä. Tuloksista on löydettävissä yhteys Turussa toteutettuun lasten PehmoGIS-tutkimukseen, jonka tulokset osoittavat, että yli 50 % kokemuksellisesti merkityksellisistä tarjoumista löytyy 0,5 km:n säteellä kodista (Kyttä ym. 2010). Arkisin liikkuminen on keskittynyt lähelle kotia ja keskimääräinen päivittäin kuljettu matka on huomattavasti lyhyempi kuin viikonloppuna, jolloin käydään esimerkiksi jalkapalloturnauksissa tai mökeillä. Tyttöjen reitit ovat lyhyempiä kuin poikien, mikä heijastelee kansainvälisiä lasten liikkumistutkimusten tuloksia (Mackett ym. 2007, Brown ym. 2008, Mikkelsen & Christensen 2009). Kodin lähistöllä ja omalla asuinalueella pojat liikkuvat myös nopeammin kuin tytöt. Poikien voidaankin sanoa olevan tyttöjä aktiivisempia; pojat liikkuvat tyttöjä enemmän, mikä johtaa myös korkeampaan liikkumisnopeuteen. Hirvensalolaisten lasten reitit ovat arkiliikkumisen osalta pidemmät Pansio-Pernoon verrattuna. Lapset myös matkustavat useammin asuinalueensa ulkopuolelle sekä liikkuvat tällöin nopeammin, todennäköisesti siis autokyydillä. Tulosten voidaan ajatella olevan yhteydessä Hirvensalon saaren hajanaiseen yhdyskuntarakenteeseen, pidempiin koulumatkoihin sekä matkustamiseen saaren ulkopuolelle ostos- ja harrastusmatkojen osalta.

9 Paikannuspisteiden tiheyden tarkastelu ilmentää pisteiden keskittymisen erityisesti koulujen piha-alueille sekä lasten kotien ympäristöön. Lasten liikkuminen asuinalueiden ulkopuolella seuraa lähinnä teitä. Maankäytön suhteen tarkasteltuna pääosa lasten liikkumisesta tapahtuu asuinalueilla, kaupallisilla ja liikennealueilla (luokka: other land use, 80,1 %). Viidesosa paikannetuista pisteistä sijaitsee viheralueilla ja maatalousalueilla. Lähes kaikki vesialueille osuneet pisteet sekä yli 70 % maatalousalueiden pisteistä ovat Hirvensalolaisten lasten paikantamia, mikä heijastelee asuinalueiden erilaista yhdyskuntarakennetta. Maankäytön tarkastelussa aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen SLICES-ainestoa. 9

10 Tutkimukseen osallistuneiden lasten päiväkirjoissa oli yhteensä 769 matkaa, jotka luokiteltiin ja analysoitiin kulkutavan, matkatyypin ja -seuran mukaan. Alueiden ja sukupuolten välillä ei matkojen osalta ole havaittavissa eroja aineistossa. Sen sijaan kulkuneuvo ja itsenäinen liikkuminen vaikuttavat olennaisesti siihen, miten liikutaan. Pääosa matkoista tehdään itsenäisesti kävellen tai pyöräillen kodin ja koulun välillä. Lasten liikkuminen on ennen kaikkea sosiaalista ja pääasiassa liikutaan kaverin/kavereiden seurassa. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aiemmin lasten liikkumista tutkittaessa (Mikkelsen & Christensen 2009). Ilahduttavasti vain 22,2 % tutkimukseen osallistuneiden lasten matkoista tapahtuu aikuisen seurassa. Kansainvälisesti huomionarvoista on, että koulumatkat tehdään itsenäisesti ja aktiivisesti liikkuen. Aktiivisesti tapahtuvalla itsenäisellä liikkumisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin sekä ylipainoisuuteen liittyviin ongelmiin. Lasten on havaittu kulkevan mutkikkaampia reittejä sekä fyysisesti aktiivisemmin ilman aikuisen seuraa. Lisäksi on havaittu, että lapset jotka matkustavat vähemmän autolla, ovat fyysisesti aktiivisempia myös kaikenlaisessa muussa toiminnassa (Cooper ym. 2005, Mackett ym. 2007). Yli puolet tutkimukseen osallistuneista lapsista harrastaa aktiivisesti liikuntaa. Päiväkirjoihin merkityistä matkoista 12,7 % tapahtuu näihin harrastuksiin tai muihin järjestettyihin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Tällöin liikkuminen kuitenkin tapahtuu pääasiassa autolla ja aikuisten seurassa, epäitsenäisesti. Vastaavanlainen havainto epäitsenäisestä liikkumisesta erityisesti harrastuksiin on tehty mm. norjalaislapsia tutkittaessa (Fyhri & Hjorthol 2009).

11 Molemmilla tutkimusalueilla lapset sekä heidän vanhempansa kokevat lähiympäristön varsin turvalliseksi. Tämä lisää lasten itsenäistä liikkumista omassa lähiympäristössä. Itsenäistä liikkumista tukevat erityisesti vanhempien myöntämät varsin laajat liikkumislisenssit. Tutkimustulokset ovat linjassa Suomessa tehtyjen tutkimusten (Kyttä 1997) kanssa. Suomalaislapset saavat, ainakin toistaiseksi, liikkua omassa lähiympäristössä varsin itsenäisesti, mikä on moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellista. 11

12 Tutkimus rajoittui vain kahden eri asuinalueen sekä kohtalaisen vähäisen osallistujamäärän tarkasteluun, mistä olimme tietoisia aineistoa analysoitaesssa. Viikon tutkimusjakso ei myöskään kerro liikkumisesta muina vuodenaikoina. Aineistosta on kuitenkin mahdollista hahmottaa liikkumisen maantieteellinen ulottuvuus sekä eroja sukupuolten ja asuinalueiden välillä. Tutkimus vahvistaa tuloksia siitä, että Suomessa lasten liikkuminen on varsin itsenäistä sekä usein aktiivista pyörällä tai kävellen liikkumista. Poikkeuksena voidaan kuitenkin nähdä erityisesti harrastuksiin tapahtuva liikkuminen. Lapsiystävällisillä asuinalueilla on siten merkittävä painopiste kaupunkisuunnittelussa. Kodin lähiympäristö on koettava turvalliseksi ja lapsiystävälliseksi, jotta lasten itsenäinen liikkuminen on mahdollista. Menetelmällisesti tutkimus tuotti positiivisia kokemuksia GPS-paikannuksen käytöstä liikkumisen tutkimuksessa. Lapset olivat innostuneita GPS-laitteen kantamisesta mukanaan eikä laitteen lataaminen yöaikaan tuottanut ongelmia. Liikkumispäiväkirjojen täyttäminen ja eksakti paikannustieto täydensivät toisiaan. Liikkumispäiväkirjojen osalta lasten välillä oli eroja; toiset täyttivät merkintöjä hyvin huolellisesti ja osassa päiväkirjoista ei sen sijaan ollut kaikkia päivän aikana kuljettuja matkoja (vrt. Mackett ym. 2007). 12

13 Tarkempi kuvaus tutkimuksesta sekä analyyseista: Fagerholm, N. & Broberg, A., Mapping and characterising children s daily mobility in urban residential areas in Turku, Finland. Children's Geographies, käsikirjoitus lähetetty julkaistavaksi. 13