Lisätietoa ja yhteystiedot:

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisätietoa ja yhteystiedot:"

Transkriptio

1 Urbaani onni -hankkeessa tutkittiin, millä ehdoilla ekologisesti kestävä yhdyskunta voi olla myös sosiaalisesti kestävä ja kokemuksellisesti laadukas, eli elämänlaatua, onnellisuutta ja hyvinvointia tukeva urbaani ympäristö. Tutkimuksen kohteena olivat asukasryhmät 11 asuinalueella Helsingissä ja Espoossa. Asukkailta kerättiin palautetietoa urbaanin asumisen koetusta laadusta paikkoihin kytkettynä, jota sitten analysoitiin tilastollisesti ja maantieteellisesti. Tarkoituksena on tuottaa suunnittelun kannalta helposti hyödynnettävää tietoa, joka auttaa kehittämään asuinalueita yhä paremmin asukkaiden toiveita vastaaviksi. Hankkeen tuloksista on kirjoitettu tulostiivistelmiä, jotka vetävät hankkeen päätulokset yhteen helppotajuisiksi ja nopealukuisiksi paketeiksi. Käsillä oleva tiivistelmä johdattelee tutkimuksen teemoihin ja tutkimusmenetelmiin. Kaupunkiympäristön tiiviyden ja asukkaiden kokeman ympäristön laadun suhdetta tarkastelee raporteista yksi, ja toinen keskittyy asukkaiden merkitsemien paikkojen tarkempiin sisältöihin. Lisäksi kustakin 11 alueesta on kirjoitettu oma alueellinen raporttinsa. Kaikki tiivistelmäraportit löytyvät osoitteesta Rahoittajat ja kumppanit Tutkimuksesta vastasi Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston Edge-tutkimusyksikön kanssa. Hanke oli osa Tekesin Kestävä yhdyskunta-teknologiaohjelmaa, ja muita rahoittaja- ja yhteistyöosapuolia olivat Helsingin kaupunki (kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto), Turun kaupunki, Espoon kaupunki, Liikennevirasto, Ympäristöministeriö, Skanska, Finnish Consulting Group, TopOne sekä Vaisala. Lisätietoa ja yhteystiedot: Anna Broberg, tutkija ja hankkeen projektipäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Sähköposti Puhelin

2 Kestävien yhdyskuntien kehittäminen vaatii lisääntyvää ymmärrystä paitsi yhdyskuntien rakenteellisen kestävyyden edellytyksistä myös asukkaiden toiveista ja mieltymyksistä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on keskeinen pyrkimys tämänhetkisessä ekologista kestävyyttä tavoittelevassa yhdyskuntasuunnittelussa. Eheyttäminen tarkoittaa samanaikaisesti sekä yhdyskuntien rakenteellista tiivistämistä että pyrkimystä elinympäristön laadun parantamiseen. Asukkaiden asumisvalinnat ja todelliset elämäntavat (mm. liikkuminen) vaikuttavat viime kädessä yhdyskuntien ekologiseen kestävyyteen. Jos yhdyskuntien kestävyys vaatii entistä eheämpää ja tiiviimpää yhdyskuntarakennetta, täytyy urbaanin ympäristön olla aidosti asukkaita houkutteleva asumisvaihtoehto. Onnistuneen ja kestävän kaupunkisuunnittelun mittapuuna on oltava arjen viihtyvyys ja sujuvuus. Ekologisesti kestävät ratkaisut toimivat vasta kun ne ovat sosiaalisestikin kestäviä ja tulevat osaksi asukkaiden arkea. Urbaani Onni hankkeessa pohdittiin, millä ehdoilla tiiviisti rakennettu, ekologisesti kestävä ympäristö voidaan kokea laadukkaana, sosiaalisesti kestävänä. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat asukkaiden kokemia urbaanin ympäristön laatutekijöitä ja mihin ne paikallistuvat heidän elinympäristössään? Onko asukkaiden kokemalla hyvinvoinnilla, terveydellä ja onnellisuudella yhteyttä yhdyskunnan rakenteellisiin piirteisiin? Millä keinoin asukkaiden kokemuksellista tietoa elinympäristön laatutekijöistä saadaan kytkettyä konkreettisiin suunnitteluratkaisuihin? 2

3 Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa v lähtien kehitetyn pehmogis-metodologian avulla asukkaiden kokemuksellista ja arkikäyttäytymiseen liittyvää tietoa kerätään paikkatietopohjaisesti. PehmoGIS pureutuu asukkaiden toiminnalliseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen ympäristösuhteeseen, siihen miten kukin asukas kokee ympäristön suhteessa omaan elämäänsä ja elämäntapaansa. Arvioidessaan elinympäristöään asukkaat tuottavat arvokasta kokemuksellista pehmeää paikkatietoa. Tätä subjektiivista tietoa voidaan tutkia yhtäaikaisesti paikkatietojärjestelmän sisältävän rikkaan yhdyskuntien fyysiseen ja sosiaaliseen rakenteeseen liittyvän objektiivisen tiedon kanssa. PehmoGIS-menetelmien tuottama tieto voi olla sekä laadullista että määrällistä ja arvioitava ympäristö voi ulottua lähiympäristöstä aina koko kaupungin tasolle saakka. PehmoGIS-menetelmät nojautuvat seuraaviin periaatteisiin: kokemuksellisen tiedon kerääminen tapahtuu tieteellisesti pätevin ja luotettavin menetelmin kokemuksellista tietoa kerätään tavalla, joka mahdollistaa tiedon vaivattoman jatkoanalysoinnin menetelmiä suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä hankittavan tiedon loppukäyttäjien (tavallisesti yhdyskuntasuunnittelijoiden) kanssa menetelmät pyritään rakentamaan mahdollisimman helppokäyttöisiksi tulosten analyysissa hyödynnetään uusimpia tutkimusmenetelmiä Liittämällä asukkaiden kokemustieto paikkoihin, kokemukset saavat osoitteen, ne kytketään tiiviisti fyysiseen ympäristöön. Tällöin tuotettu, paikkaan kytketty kokemustieto on yhdyskuntasuunnittelussa helposti hyödynnettävää. 3

4 PehmoGIS-menetelmiä on käytetty jo 10 paikkakunnalla. Kyselyjä on rakennettu erityisille kohderyhmille, kuten lapsille ja kyselyt ovat kohdistuneet vaihteleviin teemoihin, esimerkiksi asukkaiden kokemaan elinympäristön laatuun yleisellä tasolla tai ne ovat liittyneet erityisempiin teemoihin kuten turvallisuuteen tai palvelujen kartoitukseen. Jo lähes 9000 suomalaista on osallistunut pehmogis-tutkimuksiin. PehmoGIS-metodologia on herättänyt runsaasti myös kansainvälistä kiinnostusta ja se on palkittu sekä kotimaassa (Naiset ja teknologia palkinto 2009) että ulkomailla (Geospatial Technology Innovation Award - Web GIS for softgis-methodology, Geospatial World Forum 2011). Ks. 4

5 PehmoGIS-metodien tekniset ratkaisut ovat jatkuvasti kehittyneet. Alkuperäisissä pehmogis-kyselyissä käytettiin avoimen lähdekoodin palvelimia (MapServer, Apache) ja ohjelmointikieliä (PHP, MapScript). Lukuisten teknisten vaikeuksien takia kehitimme v pehmogis:in teknistä rakennetta luotettavammaksi ja tehokkaammaksi Tekesin kolmannen jalostusvaiheen Tuli-rahoituksen turvin. Suurimmiksi ongelmiksi avoimen lähdekoodin sovelluksissa osoittautui niiden vaikea muokattavuus, huono ylläpidettävyys ja tehottomuus. Näistä syistä Urbaani onni-hankkeessa käytetyt pehmogis-sovellukset toteutettiin ESRI:n ArcGIS paikkatietoalustalla. ESRI:n ArcGIS-palvelin tarjoaa pehmogis:lle tarvittavat työkalut kyselyn luomiseen ja kerätyn tiedon analysoimiseen. ArcGIS-palvelin toimii Microsoftin.NET frameworkissa, joka tarjoaa myös mahdollisuuden Internet-sovellusten ohjelmointiin ASP.NET, ADO.NET ja C# -työkaluilla. PehmoGIS -alustan arkkitehtuuri jaettiin kahdelle eri palvelimelle tietoturvasyistä. Siirtyminen ESRI-työkalujen käyttöön saattaa olla väliaikaista, koska avoimen lähdekoodin työkalut kehittyvät nopeasti ja seuraamme aktiivisesti tätä kehitystyötä. Teknisen kehitystyön tarkoituksena on ollut kehittää pehmogis-metodologiaa prototyyppitasolta ammattimaiseen käyttöön sopivaksi. Samalla metodiikan kaupallistamismahdollisuudet ovat selvästi parantuneet. Vaikka metodiikan teknisessä ja sisällöllisessä kehittämisessä riittää työtä vielä moniksi vuosiksi, metodiikka alkaa olla kypsä kaupallistamiseen. 5

6 PehmoGIS-metodologia suhteessa kotimaisiin ja kansainvälisiin rinnakkaishankkeisiin Paikkatietojärjestelmien (GIS, geographical information system) hyödyntäminen osallistuvassa suunnittelussa perinteisten asiantuntijakäyttöjen lisäksi on synnyttänyt monia vuorovaikutteisuutta tukevia PPGIS-menetelmiä (public participation GIS). Internet on mahdollistanut PPGIS-menetelmien kehitystyön siirtymisen uudelle tasolle sekä käyttöliittymien, jakelukanavien että vuorovaikutteisuuden kannalta. Yhdyskuntasuunnittelua ja päätöksentekoa tukevia vuorovaikutteisia internet-pohjaisia PPGISjärjestelmiä on kehitetty mm. Englannissa, Australiassa ja Hollannissa. Uuden tiedon tuottaminen PPGIS-järjestelmissä tapahtuu useimmiten linkittämällä karttakohteeseen tekstimuotoinen viesti. Nämä ns. argumentointikartat tukevat alueen kehityksestä käytävää keskustelua. Yllä olevassa kuvassa on ryhmitelty olemassa olevia internetpohjaisia GIS-järjestelmiä niiden tavoitteleman tiedon asteen ja karttojen toimintaympäristön mukaan (nettipohjaiset vs. ei-nettipohjaiset järjestelmät). Suomalaiset kaupunkisuunnittelua varten kehitetyt internet-pohjaiset vuorovaikutteiset GISmenetelmät ovat olleet edelläkävijöitä. Viimeisen 10 vuoden aikana on syntynyt monia eritasoisia ja eri käyttöihin tarkoitettuja Internetiä hyödyntäviä menetelmiä vuorovaikutteisen suunnittelun tarpeisiin. PehmoGISin tärkeänä esikuvana oli Minun Maunulani karttakäyttöliittymä. Parhaillaan monet eri tahot tekevät samantyyppistä metodikehittelytyötä, esimerkiksi Oulussa on kehitelty kuntis - ja Tampereella paikkis työkalua. Uusimpia tulokkaita on Helsingin Kerro kartalla - palvelu ja Kartoittaja.fi -palvelu. PehmoGIS-menetelmällä tavoitellaan syvempää kokemuksellista tietoa ja validimpaa analyysien tasoa kuin useimmissa em. hankkeissa. Kokemuksellista tietoa on vain harvoin analysoitu, tutkittu systemaattisesti, yhdistetty rekisteripohjaisiin paikkatietoaineistoihin tai hyödynnetty suunnittelussa. Tässä suhteessa pehmogis-metodologia tähtää esikuviaan pidemmälle. Toisaalta järjestelmän avoimuuden ja todellisen kaksisuuntaisuuden suhteen tehtävää on vielä. 6

7 Urbaani onni hankkeen keskeisintä osaa edustivat pehmogis-kyselyt Helsingissä ja Espoossa, jotka toteutettiin vuoden 2009 syksyllä. Asukkaita kutsuttiin vastaamaan kyselyyn henkilökohtaisella kirjeellä. Helsingin kaupungin kuntarekisteristä valittiin tutkimusalueilta tasapainotettu asukkaan otanta, ja Espoon tutkimukseen valituilta tilastoalueilta valittiin samankaltaisen peittävyyden saamiseksi joka viides asukas. Kaupungit toimittivat asukkaiden osoitetiedot tai valmiiksi tulostetut osoitetarrat tutkijoiden käyttöön. Kutsukirjeitä lähetettiin noin tuhat päivässä sovelluksen ruuhkautumisen estämiseksi. Helsinkiläisille asukkaille kirjeet lähetettiin lokakuun 2009 puolivälistä alkaen, ja espoolaisille marraskuun loppupuolella. Kirje oli kaksikielinen: paperin toisella puolella osallistumiskutsu oli suomeksi, toisella englanniksi. Kyselyn etusivulla vastaaja pääsi valitsemaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen version välillä lähetetystä kirjeestä takaisin palautui virheellisten osoitetietojen takia 116 kpl, joten kyselyn vastausprosentti oli 19,7 %. Kunnittain tarkasteltuna vastausprosentit olivat Helsingissä 20,4 % (2027 vastaajaa) ja Espoossa 18,4 % (1092 vastaajaa) vastaajasta 2420 merkitsi kotinsa kartalle, ja 1906 merkitsi kartalle laatupaikannuksia, joita aineistossa on yhteensä pistettä. Sovelluksiin voi vielä tutustua osoitteissa ja vaikka tutkimusaineistoa nillä ei enää kerätä. 7

8 Sovellus koostui useista toisiaan seuraavista kyselysivuista, joista osa sisälsi kartan ja paikannustehtäviä ja osa oli perinteisempiä kyselysivuja. Taustatieto-osiossa kysyttiin vastaajan ikää, sukupuolta, perhetyyppiä ja asumismuotoa, talotyyppiä ja asunnon pinta-alaa sekä matkakorttien, polkupyörien ja henkilöautojen lukumäärää taloudessa. Tämän jälkeen vastaajaa pyydettiin paikantamaan kotitalonsa ja onnen paikkansa sekä vastaamaan kysymyksiin koetusta hyvinvoinnista. Taustatietoja seurasi kyselyn ydinosa, elinympäristön arviointi. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan elinympäristöään neljältä eri kannalta ja merkitsemään, missä paikoissa on hänen mielestään myönteinen tai kielteinen 1. ympäristön ulkoinen ilme, 2. sosiaalinen ilmapiiri, 3. ympäristön tunnelma tai 4. ympäristön toimintamahdollisuudet. Kuhunkin paikannukseen liittyi lisätietokysymys, jossa vastaaja merkitsi, millä tavoin esim. sosiaalinen ilmapiiri on hyvä (Alueen maine on hyvä, Asukkaat välittävät toisistaan, Sosiaalinen elämä on vilkasta jne.). Kuhunkin paikannettavaan pistetyyppiin oli valittavissa 0-8 lisätietokenttää, minkä lisäksi vastaajan oli mahdollista kertoa omin sanoin muu lisätieto paikasta. Paikannettavien neljän teeman järjestys arpoutui kyselysivulla, ja samoin pisteeseen liittyvien valittavien lisätietojen järjestys oli sattumanvarainen kullekin vastaajalle. Näin merkittyjen pisteiden ja niihin valittujen lisätietojen määriä on mahdollista vertailla, kun listassa ylimpänä olevien vastausvaihtoehtojen ylikorostumista ei tapahdu. Elinympäristön arviointiin liittyvän paikannustehtävän jälkeen vastaajaa pyydettiin vielä arvioimaan elinympäristönsä laatua kokonaisuutena em. neljän asian suhteen nollasta sataan ulottuvalla liukumalla. Elinympäristön arvioinnin jälkeen vastaajien oli mahdollista merkitä parannusehdotuksia asuinalueelleen: säilytettäviä kohteita, kohennettavia paikkoja ja alueita, poistettavia kohteita, uusia rakennuksia sekä reittejä. Nämä kysymykset oli muodostettu erityisesti kaupunkisuunnittelun tarpeista käsin. Lopuksi vastaajia pyydettiin vielä merkitsemään erilaisia arkielämän paikkoja, piirtämään koetun naapurustonsa rajaus sekä vastaamaan muutamiin lisätaustatietokysymyksiin sekä antamaan palautetta kyselystä. Vastaaja saattoi halutessaan tulostaa oman karttansa kyselyn viimeisellä sivulla. 8

9 Tutkimuksessa oli mukana Helsingistä ja Espoosta kaikkiaan 11 kaupunginosaa. Töölö, Kallio, Kontula, Mellunmäki, Kannelmäki, Pohjois-Haaga ja Lassila edustivat Helsinkiä. Espoosta mukana olivat Soukka, Matinkylä, Suvela ja Leppävaara. Alueiden valinnalla pyrittiin yhtäältä rikkaaseen kirjoon erilaisia urbaaneja elinympäristöjä ja toisaalta täyttämään mukana olevien kaupunkien toiveita heidän kehitysprojektiensa kannalta erityisen kiinnostavista kaupunginosista. Helsingin keskustan alueista Etu-Töölö ja Kallio (Torkkelinmäki ja Linjat) otettiin mukaan erityisesti tutkimusryhmän toiveesta, koska tutkimuksessa haluttiin päästä tarkastelemaan tiiviitä, aidosti kaupunkimaisia asuinalueita ja näiden asukkaiden kokemuksia elinympäristöstään. Tutkimuksessa mukana olleet kaupunginosat ovat monessa mielessä hyvin erilaisia. Alueita on kuvailtu tarkemmin alueittaisissa raporteista, minkä lisäksi Sanna Iltasen tutkimustiivistelmässä on vertailtu alueiden rakennetta monin eri mittarein. 9

10 Tutkimukseen valituista Helsingin esikaupunkialueista Kontula, Mellunmäki, Kannelmäki, Pohjois-Haaga ja Lassila kuuluivat Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston käynnissä olleeseen Esikaupunkien renessanssi-projektiin. Alueittaisissa vastaajamäärät on esitetty alla olevassa taulukossa. Yhteenlaskettu määrä ei vastaa kyselyn koko vastaajamäärää, sillä 395 vastaajaa jätti mainitsematta asuinalueensa. Oletettavasti osa näistä vastaajista on saanut kuulla kyselystä jossain ja vastaa vaikkei asu varsinaisilla tutkimusalueilla, ja osin vastaamattomuus voi johtua siitä, ettei vastaaja koe asuvansa millään annetuista aluevaihtoehdoista, vaikka on kutsun kyselyyn saanutkin (esim. Suvelan reunamien omakotitaloalueet). Alueellisissa vastausprosenteissa oli selviä eroja. Ahkerimmin vastasivat pohjoishaagalaiset ja lassilalaiset. Kaupunginosa vastaajia vastausprosentti Kallio ,2 % Kannelmäki ,3 % Kontula ,6 % Lassila ,2 % Mellunmäki ,4 % Pohjois-Haaga ,2 % Töölö ,6 % Leppävaara ,1 % Matinkylä ,5 % Soukka ,8 % Suvela ,8 % 10

11 Espoon kaupunginosista mukana tutkimuksessa olivat Soukka, Matinkylä, Suvela ja Leppävaara. Näistä korkein vastausprosentti oli Leppävaarassa (17,1 %). Tarkasteltaessa eri alueiden väestömäärien suhteita kantaväestössä ja vastanneissa, Kontula ja Mellunmäki ovat alueina erityisen aliedustettuina. Pohjois-Haaga, Töölö, Lassila, Kallio ja Leppävaara ovat eniten yliedustettuina, ja näistä suuren vastaaja- ja väestömääränsä vuoksi erityisesti Töölö, Kallio ja Leppävaara ovat huomionarvoisia Perusjoukko Vastanneet 11

12 Kyselyn vastaajille luvattiin, ettei heidän kotipaikannuksiaan esitetä julkisesti, eikä näitä tietoja jaeta eteenpäin esimerkiksi kaupungin virkamiehille, vaan kodin tarkkoja paikannuksia käytetään ainoastaan tutkimuksessa. Yllä olevassa kartassa on siten esitetty vastaajien kotien paikannukset 250 metrin ruudukossa. Vastaajista 2420 merkitsi kotinsa kartalle. Lisäksi 79 vastaajaa merkitsi laatupisteitä tai muita paikannuksia kartalle, vaikkei ollut halunnut merkitä kotiaan. Vastaajien kotien tiiviys on suurinta Kalliossa, Töölössä ja pienellä alueella Leppävaarassa, jotka ovat myös absoluuttiselta huoneistotiiviydeltään tutkimuskaupunginosien tiiveimpiä alueita. Kartasta on myös nähtävissä, että yksittäisiä vastaajia on löytänyt kyselyn saamatta kutsua osallistua tutkimukseen. Vastaajien kotipaikannusta tarvitaan tutkimuksessa erityisesti siksi, että näin kullekin vastaajalle voidaan muodostaa paikkatietoanalyyseja käyttäen yksilöllisiä tunnuslukuja, jotka kuvaavat esimerkiksi yhdyskuntarakennetta tai etäisyyttä vastaajan merkitsemien paikkojen välillä. Yhdyskunnan rakenteellisia piirteitä mitattiin tutkimuksessamme siis yksilöllisen herkästi niin, että jokaisen vastaajan kodin lähiympäristöä kuvattiin juuri tälle osa-alueelle tunnusomaisella tavalla. Samankin asuinalueen reunalla tai keskellä asuvien kaupunkilaisten kotiympäristön rakenteellinen kuvaus voi siten olennaisesti erota toisistaan. 12

13 Yllä olevassa pylväsdiagrammissa on esitetty vastaajien osuudet eri ikäryhmissä Helsingin ja Espoon aineistossa. Näyttää siltä, että ikäluokassa vuotiaat on eniten vastaajia, ja näin erityisesti Helsingissä. Kuitenkin kun tarkastellaan vastaajien ikäryhmien suhteellista osuutta ikäryhmien osuuksiin perusjoukossa (15-64-vuotiaat), havaitaan, että vastaajat edustavat iältään hyvin Helsingin ja Espoon kantaväestöä. Aiemmissa pehmogis-kyselyissä nuorten aikuisten ja keski-ikäisten ikäryhmät ovat olleet lievästi yliedustettuina, eli näiden ikäryhmien vastaajia on ollut aineistossa suhteellisesti hieman enemmän kuin kuntien asukkaissa. Helsingin ja Espoon pehmogis-kyselyssä sen sijaan vastaajien ikäryhmittäiset erot perusjoukkoon olivat pieniä. Sukupuolittain tarkasteltuna miehillä viimeinen ikäryhmä oli aavistuksen yliedustettuna. Kaiken kaikkiaan naisia on vastaajissa (n. 60 % vastaajista oli naisia) suhteessa enemmän kuin perusjoukossa. Jollain alueilla naisten yliedustus oli korostuneempaa, joillain lievempää. Pääsääntöisesti perheet sekä yksinhuoltajat ovat otoksessa yliedustettuina suhteessa yksinasuviin. Tämän osalta oli joitain aluekohtaisia eroja, mutta perustrendi oli selkeä. Tulojen ja ammattiaseman vertailu ei onnistunut suoraan saatavilla olevan tilastoaineiston perusteella. Nämä olisivat tärkeitä muuttujia, koska yleensä nimenomaan koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset ovat aktiivisia kaupunkisuunnittelun kentällä, ehkä myös pehmogis-vastaajina. 13

14 Alakategoriat PehmoGIS-sovelluksen viimeisellä sivulla olleeseen kyselyyn vastasi 1894 asukasta Helsingistä ja Espoosta. Yllä on kuvaaja vastaajien näkemyksistä kyselyn onnistumisesta. Vastaajista 645 antoi lisäksi sanallista palautetta. Enimmiltään avopalaute kohdistui kyselyyn ja yleisiin mielipiteisiin tutkimuksen toteutuksesta, mutta myös jatkokommentteja elinympäristön ominaisuuksista ja koetusta laadusta annettiin paljon. Palaute oli myös nähty vaikuttamis- ja osallistumiskanavana. Kyselyn käytettävyydestä nousi esille erityisesti kartan vaikeakäyttöisyys ja reitin piirtämisen haasteellisuus. (Kuitenkin Helsingin aineiston keruun jälkeen tehdyt kyselyn tekniset parannukset vähensivät karttaan liittyvien kielteisten kommenttien määrää Espoo-aineistossa huomattavasti.) Oltiin myös sitä mieltä, että kyselyn tekemiseen käytetty aika ylitti usein luvatun 15 minuuttia. Vaikka käytettävyydessä nähtiin kehitettävää, kiiteltiin kiinnostavasta tutkimuksesta ja uudenlaisesta tutkimusmenetelmästä. Elinympäristöön liittyvät kommentit Elinympäristöön liittyvät jatkokommentit Palaute vaikutuskanavana Täsmennys omiin vastauksiin Käytettävyyteen liittyvät kommentit Käytettävyys Vaikea käyttää Kartan kanssa ongelmia Kartan ohjelaatikko haittana Piirtotyökalu vaikeakäyttöinen Teknisiä ongelmia Rasittavuus (liian pitkä ajallisesti) Menetelmään liittyvät kehitysehdotukset Kehitysehdotukset Onnistuneisuuteen liittyvät kommentit Onnistuneisuus Hyvä ja mukava kysely Tutkimusmetodin kritiikki Ei pystytty ilmaisemaan omaa sanomaa/asiaa Tutkimuksen vaikutusmahdollisuudet Mainintoja Ymmärrettävyyteen liittyvät kommentit Ymmärrettävyys 14

15 Urbaani onni tutkimuksen puitteissa on tehty myös pienempiä osatutkimuksia, joiden tarkoituksena on ollut syventää tilastollista pehmogis-aineistoa laadullisemmalla tutkimusotteella. Niilo Ikonen pohti arkkitehtuurin diplomityössään Tiivistä ja hyvää? Esikaupungin täydennystä kokemusperäistä paikkatietoa hyödyntäen pehmogis-aineiston käyttämistä täydennysrakentamissuunnitelmien pohja-aineistona Pohjois-Haagan, Lassilan ja Kannelmäen alueella. Heli Ponto tarkasteli pehmogis-vastaajien onnen paikkoihin liittämiä avovastauksia teksti- ja sisällönanalyysien avulla. Hän analysoi onnen paikkojen laadullisia ominaisuuksia ja paikkoihin liittyviä kokemuksia. Outi Silfverberg pureutui sosiologian gradussaan kaupunkiluontoon sekä kaupungin viheralueisiin liittyviin kokemuksiin ja merkityksiin asukasnäkökulmasta. Hänen tutkimusaineistonsa koostuu pääosin Itä-Helsingissä Mellunkylän alueella tehdyistä kävelyhaastatteluista sekä haastateltavien omasta asuinympäristöstään ottamista valokuvista. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty pehmogis-aineistosta löytyviä onnen paikkoihin liittyviä kuvauksia. 15

OPPIVA KAUPUNKISUUNNITTELU JA ASUMISEN ARKI

OPPIVA KAUPUNKISUUNNITTELU JA ASUMISEN ARKI PehmoGIS elinympäristön koetun laadun kartoittajana Marketta Kyttä Maarit Kahila PehmoGIS tutkimuksemme elinympäristön koetusta laadusta on käynnissä oleva tutkimus, joka alkoi Ympäristöministeriön ympäristöklusteri

Lisätiedot

Koosteen on kasannut Maarit Kahila, karttojen laadinta Tuija Tzoulas ja Anna Broberg ja avovastausten luokittelu Santtu Pyykkönen.

Koosteen on kasannut Maarit Kahila, karttojen laadinta Tuija Tzoulas ja Anna Broberg ja avovastausten luokittelu Santtu Pyykkönen. Tämä tutkimusraportti toimii yhteenvetona Kontulan kaupunginosassa tehdystä pehmogiskyselystä, joka oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani onni hanketta 2009-2010. Vastaavia yhteenvetoja on toimitettu muitakin,

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma Aluetiede Suunnittelumaantiede

Pro gradu -tutkielma Aluetiede Suunnittelumaantiede Pro gradu -tutkielma Aluetiede Suunnittelumaantiede Hyvän asuinympäristön jäljillä asumispreferenssit ja toivotun uuden rakentamisen sijoittuminen Espoossa Anniina Lehtonen 2014 Ohjaaja: Harry Schulman

Lisätiedot

Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot Vesa Kanninen Panu Kontio Raine Mäntysalo Mika Ristimäki (toim.)

Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot Vesa Kanninen Panu Kontio Raine Mäntysalo Mika Ristimäki (toim.) Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 101 Espoo 2010 Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot Vesa Kanninen Panu Kontio Raine Mäntysalo Mika Ristimäki (toim.) Jakelu:

Lisätiedot

Kuntien kulttuuripalveluiden indikaattorit: raportti 22 kaupungin yhteisen vertailevan tietokannan ja internetportaalin perustamisesta

Kuntien kulttuuripalveluiden indikaattorit: raportti 22 kaupungin yhteisen vertailevan tietokannan ja internetportaalin perustamisesta Kuntien kulttuuripalveluiden indikaattorit: raportti 22 kaupungin yhteisen vertailevan tietokannan ja internetportaalin perustamisesta 5.5.2011 Sari Karttunen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö

Lisätiedot

Keskustan strateginen kehittäminen ja asukkaiden kokemuksellinen tieto

Keskustan strateginen kehittäminen ja asukkaiden kokemuksellinen tieto Keskustan strateginen kehittäminen ja asukkaiden kokemuksellinen tieto Näkökulmia tiedon tuotannon menetelmiin ja niiden tulkintaan Huhtikuu 2013 Jarkko Bamberg 1 Työn tilaaja: Tampereen kaupunki/ Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot

Hille Koskela Riikka Nurminen. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti

Hille Koskela Riikka Nurminen. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti Hille Koskela Riikka Nurminen Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti 12.6.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Arviointitutkimuksen tavoitteet 2. Tutkimuksen teoreettinen

Lisätiedot

Nuorten VAPAA-AIKATUTKIMUS 2013

Nuorten VAPAA-AIKATUTKIMUS 2013 SAMI MYLLYNIEMI PÄIVI BERG Nuoria liikkeellä! Nuorten VAPAA-AIKATUTKIMUS 2013 SAMI MYLLYNIEMI & Päivi Berg Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013 Sami Myllyniemi & Päivi Berg Nuoria liikkeellä!

Lisätiedot

Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä

Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Tutkimuksia 2 / 2012-1 - - 2 - Rukan matkailuyritysten yhteistyö Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2012 Rukan matkailuyritysten

Lisätiedot

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Ei vain tätä päivää varten OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 3 2. Johdanto, tausta ja asetelma 4 3. Toteutus,

Lisätiedot

Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi

Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tuulikki Venninen, Jonna Leinonen ja Mikko Ojala Työpapereita 2010:3 Parasta on, kun yhteinen

Lisätiedot

TUTKITTUA TIETOA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ

TUTKITTUA TIETOA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ Etunimi Sukunimi Marja Kankaanranta Inka Mikkonen Kaisa Vähähyyppä toim. TUTKITTUA TIETOA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa Oppaat ja käsikirjat 2012:13 Opetushallitus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun keskustojen seurantamittaristo (barometri) 2012 Kuntajohtajakokous 5.10.2012

Tampereen kaupunkiseudun keskustojen seurantamittaristo (barometri) 2012 Kuntajohtajakokous 5.10.2012 Tampereen kaupunkiseudun keskustojen seurantamittaristo (barometri) 2012 Kuntajohtajakokous 5.10.2012 Seutuhallitus 31.10.2012 2 3 TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntien keskusta alueiden kehittäminen

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautot. asuntoalueilla. Kyselytutkimus. Loppuraportti

Yhteiskäyttöautot. asuntoalueilla. Kyselytutkimus. Loppuraportti Yhteiskäyttöautot asuntoalueilla Kyselytutkimus Loppuraportti Esipuhe Tämä selvitys käsittelee yhteiskäyttöautoilun kehittämismahdollisuuksia pääkaupunkiseudun asuntokortteleissa. Eri puolille pääkaupunkiseutua

Lisätiedot

Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä

Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä Kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus Riikka Taavetti Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä Kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus Riikka Taavetti Nuorisotutkimusverkoston

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Sara Häkkinen SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Opinnäytetyö Kulttuurituotannon koulutusohjelma Huhtikuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 31.3.2015 Tekijä(t) Sara

Lisätiedot

Lasten mediabarometri 2012

Lasten mediabarometri 2012 Lasten mediabarometri 2012 10 12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien mediankäyttö Annikka Suoninen nuorisotutkimusverkosto Lasten mediabarometri 2012 10 12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien mediankäyttö Annikka

Lisätiedot

CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA

CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA SISÄLLYS ESIPUHE.......................................................................................3

Lisätiedot

Joka kodin konstit projekti

Joka kodin konstit projekti Joka kodin konstit projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE Kehittämistyön lähtökohtana perheiden todellinen arki Joka kodin konstit -projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE

Lisätiedot

Vain me ja tavallinen kerrostalo

Vain me ja tavallinen kerrostalo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 6 2013 Vain me ja tavallinen kerrostalo Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja Susanna Hintsala ja Reetta Mietola Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Yleiskaavan ihmisiin kohdistuvat sosiaaliset ja viihtyisyyteen liittyvät vaikutukset

Yleiskaavan ihmisiin kohdistuvat sosiaaliset ja viihtyisyyteen liittyvät vaikutukset HELSINGIN YLEISKAAVA Yleiskaavan ihmisiin kohdistuvat sosiaaliset ja viihtyisyyteen liittyvät vaikutukset Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston

Lisätiedot

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan suomenkielisten 9.-luokkalaisten nuorten kulttuuriharrastukset ja harrastuksiin liittyvät toiveet

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan suomenkielisten 9.-luokkalaisten nuorten kulttuuriharrastukset ja harrastuksiin liittyvät toiveet Etelä- ja Keski-Pohjanmaan suomenkielisten 9.-luokkalaisten nuorten kulttuuriharrastukset ja harrastuksiin liittyvät toiveet Jaana Lähteenmaa Teija Strand Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura

Lisätiedot

Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Katriina Rehnbäck, Soili Keskinen

Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Katriina Rehnbäck, Soili Keskinen Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla Katriina Rehnbäck, Soili Keskinen Lukijalle Työyhteisön toimivuus ja hyvä ilmapiiri ovat tärkeimpiä työhyvinvointiin, tuloksellisuuteen ja palvelun

Lisätiedot

pohdittaessa. Tietointensiiviset liikeelämän palvelut: kohti merkityksellisempää vertailuinformaatiota

pohdittaessa. Tietointensiiviset liikeelämän palvelut: kohti merkityksellisempää vertailuinformaatiota discussion Harri Laihonen, Antti Lönnqvist ja Jonna Käpylä Tietointensiiviset liike-elämän palvelut: kohti merkityksellisempää vertailuinformaatiota Johdanto Tarve KIBS-yrityksen kehittämistä tukevalle

Lisätiedot

kunnat ja kilpailu Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö

kunnat ja kilpailu Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö kunnissa kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Kilpailutus ja toimittajayhteistyö kunnissa Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ - Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt TILANNEKATSAUS TOUKOKUU 2011 Muistiot 2011:2 Työryhmä: Tina Heino Riku Honkasalo Ella Kiesi Jari Koivisto Kimmo Koskinen Kari

Lisätiedot

MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ

MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ MUN KAIKKI ON TÄRKEITÄ SOS-LAPSIKYLÄÄN SIJOITETTUJEN LASTEN SOSIAALISET VERKOSTOT Pro gradu -tutkielma Sonja Vanhanen 83199 Syksy 2009 Sosiaalipolitiikan laitos Turun yliopisto TURUN YLIOPISTO Sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini raportteja 76 H E L S I N K I 2 0 1 1 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini Hyvinvointia työstä Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä

Lisätiedot

Perhebarometri 2007 MIKÄ ON MINUN PERHEENI?

Perhebarometri 2007 MIKÄ ON MINUN PERHEENI? PERHEBAROMETRI 1 PIRJO PAAJANEN Perhebarometri MIKÄ ON MINUN PERHEENI? SUOMALAISTEN KÄSITYKSIÄ PERHEESTÄ VUOSILTA JA Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 30/ 2 PERHEBAROMETRI Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Lisätiedot