TOIMINTAKERTOMUS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2011"

Transkriptio

1 MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-SAVON LIITTO MTK-ETELÄ-SAVO RY. TOIMINTAKERTOMUS

2 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2011 Jukka Leikkonen, MTK-Etelä-Savon johtokunnan puheenjohtaja vuonna 2011, Mäntyharju Vuoden 2011 aikana maatalouden kannattavuus ei parantunut. Tuotantokustannusten ja tuottajahintojen kehitys jatkoivat eriytymistään. Tätä kehitystä ei helpottanut valtion loppuvuoden päätökset mm. energiaveron korotuksista. Erityisen pahana jatkuneeseen lihantuotannon murheen alhoon ei myöskään saatu parannusta. Tuottajahintojen laahaaminen jäljessä verrattaessa eurooppalaisiin kolleegoihin ja kustannusten nousu ajoivat tiloja entistä ahtaammalle. Näin ei voi jatkua kovin pitkään ja vuoden aikana olikin jo havaittavissa kasvavaa tuotannosta luopumista. Lihantuotannon lopettamisen jälkeen tiloilla useimmin jatkui kuitenkin peltoviljely. Maatalouden rakennekehitys ei ole tuonut peltoa markkinoille, mikä olisi helpottanut laajentaneiden ja investoineiden tilojen peltopulaa. Olemme kaksijakoisessa ongelmassa, jossa on tarve turvata tilojen taloudellinen asema ja samalla tarve turvata kehittyvien ja laajentavien tilojen peltojen saatavuus. Tässä tilanteessa emme voi sulkea silmiämme peltojen ohjautumiselta enenevässä määrin tukiviljelyyn. Samalla meidän on muistettava myös tuotannostaan luopumaan joutuvien asema. MTK jatkoi keskustelua järjestön rakenteesta menneen vuoden aikana. Keskustelu huipentuu Savonlinnan liitokokoukseen kesällä Rakenteesta käydyssä keskustelussa on mielestäni aika ajoin unohtanut se tosiasia, että itsensä kanssa ei voi sopia yhteisistä asioista. On keskusteltava kaikkien osallisten kesken. Eniten keskustelua herättänyt osa on, miten metsänhoitoyhdistyskenttä järjestetään osaksi järjestöä. Valmisteilla oleva metsänhoitoyhdistyksiä koskeva lainsäädäntö tekee tästä keskustelusta haastavan. Voimme vain ennakoida mikä on lain lopputulos. Kävi mhy-lain suhteen miten tahansa, on metsänhoitoyhdistysten pystyttävä tarjoamaan metsänomistajille palveluja kilpailukykyisesti ja innovatiivisesti. Tämän päivän metsänomistajat ovat useimmiten kaupunkilaisia, jotka tarvitsevat erilaisia palvelukonsepteja kuin perinteinen maanviljelijämetsänomistaja. Tässä tarjonnassa perinteiset metsänostajat ovat onnistuneet paremmin puhuttelemaan uusia metsänomistajaryhmiä. Kun ajattelemme MTK:n rakennetta ja jäsenkuntaa sekä sen laajentamista, ovat uudet metsänomistajaryhmät keskeisessä roolissa uusia jäseniä haettaessa. Tässä on merkittävä työsarka niin tuottajayhdistyksillä kuin metsänhoitoyhdistyksillä. Järjestössä on löydettävä yhteinen käsitys, miten jäsenyys järjestetään niin, että vahvistamme järjestöä samalla vahvistaen painoarvoamme maa- ja metsätalouden sekä kaikkien muidenkin maaseutuelinkeinojen edunvalvojana. Kuitenkaan emme saa unohtaa jäsenyyden periaatetta, jäsen ja ääni. Toimintakertomusta lukiessaan ei aina ymmärrä niitä perusteluja, miksi MTK -liittoja arvostellaan. Tämä kertomus on itsessään oiva osoitus liiton tarpeellisuudesta. Liittojen välistä yhteistyötä tulee entisestään lisätä tulevaisuudessa. Liittojen yhteistyön tiivistämisen asiantuntijoita ovat liitot itse, jotka varmasti tekevät sen tarpeen mukaan ja toimiessaan vastuullisesti jäsentensä parhaaksi. Vuoden 2011 aikana MTK aktivoitui kuluttajatyön osalta. Etelä-Savossakin järjestettiin tilaisuuksia, joissa kuluttajat ja viljelijät kohtasivat. Näistä tilaisuuksista saimme hyvää palautetta. Tämä työ on viljelijöiden markkinointityötä, jossa me kaikki voimme olla mukana. Laadukas ja vastuullinen työmme pelloilla ja karjasuojissa sekä siitä kertominen ovat yhtä tärkeää kuin perinteinen edunvalvonta esimerkiksi maataloustukien osalta. Meidän on oltava rohkeampia rakentamaan siltaa kuluttajiin ohi jalostuksen ja kaupan, jotta voimme kertoa tuotannostamme ja viljelijän arjesta heille. Vuoden lopulla Kilpailuvirasto julkaisi selvityksen kaupan asemasta elintarvikeketjussa. Selvitys ei paljastanut suoranaisia laittomuuksia, mutta kertoi selvästi kaupan määräävästä markkina-asemasta ja sen mahdollisuudesta käyttää sitä väärin. Tätä samaa viestiä MTK on kertonut jo aiemmin ja on hyvä, että se vahvistettiin myös viranomaisen taholta. Toivottavasti esiin nousseisiin epäkohtiin tartutaan myös konkreettisesti ja niitä korjataan tarvittaessa lainsäädäntö muuttamalla. Elintarviketuotannon uhraaminen ei ole minkään kansakunnan etu. 2

3 TOIMINNAN TARKOITUS Maataloustuottajain Etelä-Savon liitto, MTK-Etelä-Savo ry, toimii jäsenistönsä taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edistämiseksi. Tärkeimpänä tavoitteena on toimia vahvasti maakunnallisella tasolla maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden tuotantomahdollisuuksien ja yrittäjien toimeentulon kehittämiseksi. Samalla vaikutetaan maaseudun yleisiin asumisen ja elämisen edellytyksiin. Muita keskeisiä tavoitteita ovat vaikuttaminen kotimaiseen ja Euroopan unionin päätöksentekoon tuomalla esille eteläsavolaisittain tärkeitä tekijöitä. Vaikka päätöksenteko sekä niihin vaikuttaminen erityisesti maatalouspolitiikassa on siirtynyt entistä kauemmaksi jäsentiloista, ei edunvalvonnan tarpeiden muodostuminen ole muuttunut aiemmasta. Edunvalvonnan tarve lähtee edelleen jäsenten tarpeista, jolloin edunvalvonnan tulee olla nykyisenkaltaisessa MTK:n organisaatiossa katkeamaton ketju jäsentilasta yhdistyksen ja liiton kautta keskusliittoon. Edunvalvonnan keskeinen lähtökohta on, että sen tarpeet muodostuvat ja vaikutukset realisoituvat jäsentiloilla. Maaseudun elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ja maaseudulla asumiseen vaikuttavia päätöksiä tehdään valtakunnan ja EU-tason lisäksi edelleen paljon myös kunta- ja maakuntatasolla. Näillä tasoilla vaikutetaan sekä valtakunnallisen lainsäädännön ja ohjelmien laatimiseen tuomalla esille alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita että niiden alueelliseen toteuttamiseen, tulkintaan ja soveltamiseen. Tässä tehtävässä on merkittävä rooli niin yhdistyksillä kuin liitoilla. Alueilla sijaitsevat ELY keskukset, maakuntaliitot, kunnat, yrittäjä- ja ammattijärjestöt, osuuskunnat, rahoitus- ja vakuutuslaitokset, maaseutukeskukset ja metsäkeskukset sekä maatilataloutta lähellä olevat muut viranomaistahot (verottaja, maanmittaus) ja kaupalliset toimijat ovat liittojen keskeisiä yhteistyökumppaneita. Yhdistysten vastinparina toimivat erityisesti kunnat, mutta myös monet liittotason yhteistyökumppanit paikallisen toimintansa kautta. Liitot ovat myös keskeinen toimija tukemaan ja ohjaamaan tuottajayhdistysten toimintaa. Tuottajayhdistys on järjestön läheisin kontakti jäseneen. Elintarvike- ja metsäteollisuusyritysten markkinat ovat kansainvälistyneet, jolloin yritysten toimintaa ohjataan entistä enemmän valtakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla. Kaupan ketjut ja ostajayritykset toimivat myös yhä valtakunnallisemmin ja kansainvälisemmin. Harvan yrityksen markkinoita johdetaan maakunnallisesti. Maakunnallinen näkökulma tulee esiin raaka-aineiden hankintojen ohjailussa. Puuraaka-aineen hankinnan markkinat ovat vähintäänkin Itämeren altaan suuruiset. Metsäteollisuusyritysten hankinta-alueiden koko on jatkuvasti kasvanut myös kotimaassa. Toimintasuunnitelma 2011 TYÖTÄ ETELÄSAVOLAISEN MAASEUDUN TALOUDELLISEN JA HENKISEN HYVINVOINNIN LISÄÄMI- SEKSI Jäsenet ja järjestö yhdessä varmistavat maaseutuelinkeinojen kannattavuuden ja arvostuksen. Vahva ja yhtenäinen järjestö on merkittävä ja aktiivinen markkina- ja yhteiskuntavaikuttaja. Vahvistamme markkinavaikuttamista ja parannamme maatilatalouden harjoittajien ja maaseutuyrittäjien asemaa markkinoilla. Viestimme aktiivisesti jäsentemme asemasta ja roolista maaseudulta lähtevissä tuoteja arvoketjuissa: - markkinavaikuttaminen yhdessä keskusliiton kanssa, valtakunnallisten toimenpiteiden toteuttaminen liitto- ja yhdistystasolla, vaikuttaminen tuottajahintoihin ja tuotantokustannuksiin - keskusliiton tuottaman markkinainformaation välittäminen jäsenille - tiedottaminen siitä, mikä on tuottajan osuus elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa - elintarvikkeiden alkuperän korostaminen ja esillä pitäminen, jotta kotimainen tuote erottuu tuontituotteista, MTK:n kuluttajaohjelman toteuttamiseen osallistuminen Vaikutamme EU- ja kansalliseen politiikkaan jäsentemme toimintaedellytysten parantamiseksi: - alueen kansanedustajiin vaikuttaminen, jotta eduskunnan ja hallituksen päätöksissä otetaan huomioon eteläsavolaiset erityispiirteet - maatalouspolitiikkaan vaikuttaminen maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi Etelä-Savossa yhdessä sidosryhmien kanssa 3

4 - vaikuttaminen EU- ja kansalliseen politiikkaan siten, että niillä parannetaan maatalouden kannattavuutta ja edistetään yrittäjyyttä, yhteisöllisyyttä ja maaseudun palvelujen saatavuutta - viljelijöiden, EU avustajien, neuvojien ja maaseutuviranomaisten tiedottaminen tukijärjestelmien uudistuessa (viljelijätuet, investointituet) - viranomaistoimintaan vaikuttaminen, jotta maaseudun yrittäjien ja asukkaiden saamat palvelut kannustavat ja edesauttavat maaseudulla yrittämistä ja asumista. Kehitämme järjestön toimintaa sen jokaisella tasolla: yhdistyksissä, liitossa ja keskusliitossa: - yhdistysten ja liiton taloudellisen aseman kohentaminen edunvalvonnan tason parantamiseksi ja toiminnallisen aseman vahvistamiseksi järjestössä - edunvalvonnallisen yhteistyön lisääminen Itä-Suomen MTK- ja MO -liittojen välillä - tuottajayhdistysten välisen yhteistyön lisääminen erityisesti seudullisessa toiminnassa kuntarakenteessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset huomioiden - viestinnän ja tiedottamisen lisääminen jäsenille järjestön toiminnasta - nuorten toimintaan panostaminen yhdessä Itä-Suomen MTK liittojen kanssa - edunvalvonnan ja osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen liittojen ja keskusliiton välillä - koko järjestön toiminnan suunnitelmallisuuden ja yhteistyön lisääminen viestimällä alueellisista erityispiirteistä ja tarpeista sekä niiden huomioonottamisesta järjestön päätöksenteossa. LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT Liiton johtokunta ja kokoukset vuonna 2011 (lisäksi johtokuntaseminaari 4.10.) Jukka Leikkonen, pj Mäntyharju x x x x Juha Paajanen, vpj Punkaharju x x x - Kalle Björn Savonlinna Sami Heikkinen Enonkoski x x x x Seppo Hynninen Virtasalmi x x - x Petri Miettinen Juva x x x x Tuomo Lahikainen Kangasniemi - x - - Pasi Malinen Heinävesi x - x - Pekka Parkkinen Mikkeli x x x x Marko Piispanen Ristiina x x x x Virpi Valkonen Rantasalmi x x - x Antti Ranta Sulkava - x x x Sanna Hämäläinen, valtuuskunta Kerimäki x - x - Aarno Puttonen, valtuuskunta Puumala x - x x Pasi Häkkinen,maaseutunuorten pj. Haukivuori x x - x Tilintarkastajat: varsinainen Aki Rusanen, HTM, JHTT Kari Pitkälä, agronomi vara Keijo Laitinen, maanviljelijä Ilpo Kiema, maanviljelijä Valiokunnat: Maitovaliokunta Lihavaliokunta Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Maaseutuyrittäjävaliokunta Luomuvaliokunta Sosiaalivaliokunta Maaseutunuorten valiokunta Sokerijuurikasvaliokunta Viljakasvivaliokunta Kuluttajatyöryhmä Verovaliokunta Työvaliokunta

5 Toimihenkilöt: Vesa Kallio toiminnanjohtaja alkaen Saila Paananen toimistosihteeri alkaen (osa-aikaeläke alkaen) Anu Raatikainen hankevetäjä alkaen, osa-aikainen JÄSENET MTK-Etelä-Savo on yksi neljästätoista MTK:n alueellisesta tuottajaliitosta. Vuonna 2011 liiton jäsenistö koostui 22:sta maataloustuottajayhdistyksestä sekä kuudesta yhteisöjäsenestä. Yhteisöjäseninä ovat liiton alueella toimivat osuustoiminnalliset maito- ja liha-alan yritykset sekä Tapiola. Vuoden 2011 lopussa liiton alueen yhdistyksissä oli jäsentilaa ja kokonaisjäsenmäärä oli jäsentä. Jäsenrekisteriuudistuksesta johtuen vuodenvaihteen yhdistyskohtaisia tietoja ei ollut käytettävissä. ELINKEINOT Etelä-Savo on Suomen maaseutuvaltaisinta aluetta. Alla olevissa taulukoissa esitettyjen myyntitulolaskelmien (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet (maidon tuotantotuki) eivät sisälly myyntituloihin. Laskelmat eivät sisällä arvonlisäveroa. Tilastolähteinä on käytetty sekä julkisia että Elintarviketiedon itse keräämiä tilastoja. Maatalouden tilastot ovat pääsääntöisesti Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja metsätilastot Metsäntutkimuslaitoksen keräämiä tilastoja. Sivuansiotulot lasketaan Tilastokeskuksesta saatavaan aineistoon perustuvana (Maatalouden tulo- ja verotilasto). Huom! Tilastoinnissa tapahtuneiden muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Maitotulot - tuottajahintainen meijerimaitotulo - meijerien laatulisät ja jälkitilit Teurastulot (naudan-, sian-, siipikarjan-, lampaan- ja hevosen liha) - tuottajahintainen teurastulo - teurastamojen jälkitilit Kananmunatulot - tuottajahintainen myyntitulot (pakkaamot ja suoramyynnit) - pakkaamoiden jälkitilit Viljatulot - kaupan kautta kulkeva vilja - tuottajahintainen myyntitulo Muut kasvinviljelytulot (öljykasvit, peruna, sokerijuurikas, herne, avomaavihannekset sekä puutarhamarjat ja hedelmät) - tuottajahintainen myyntitulo Tulotuki (=maatalouden kansallinen ja EU:n maksama tuki; ei sis. kasvihuonetuotannon tukia) - EU-tuet (CAP, LFA, ympäristötuki ja muut EU-tuet) - Kansalliset tuet (pohjoinen tuki, Etelä-Suomen kansallinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki, perunantuotannon tuki, siementuotannon tuet, satovahinkokorvaukset, muut kansalliset tulotuet) Metsätulot - yksityismetsänomistajien metsänmyyntitulot (kantorahat ja hankintakauppojen työtulo) Sivuansiot - aktiivitilojen viljelijöiden ja puolison veronalaiset työtulot, tulonsiirrot ja muut tulot 5

6 Maatilojen tulot, brutto, ei sisällä alv. (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, tilastointiperusteissa tapahtui vuodesta 2005 alkaen muutos) Tiloja Myyntitulot milj. 83,62 81,27 82,04 76,87 77,38 79,34 87,08 78,37 77,95 % Tulotuet milj. 60,70 61,70 63,28 61,83 69,95 64,24 65,48 66,52 67,47 % Metsätulot milj. 70,09 67,51 67,16 60,88 58,07 87,00 62,75 39,49 63,84 % Sivuans/liitännäiset milj. 51,39 68,09 64,83 61,68 66,11 59,94 74,75 74,81 71,41 % Yhteensä milj. 265,80 278,58 277,31 261,24 271,51 290,51 290,16 259,09 280,67 % Maatalouden myyntitulot, brutto, ei sisällä alv (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Maito milj. 49,62 48,42 47,28 45,60 46,30 46,62 52,71 46,55 46,64 % tiloja Naudanliha milj. 10,33 10,52 10,27 9,90 10,64 10,90 10,72 11,23 10,54 % tiloja Sianliha milj. 3,58 3,43 3,63 3,63 3,86 4,08 4,60 3,44 3,01 % tiloja Muu liha milj. 2,75 2,85 3,72 3,56 3,43 2,48 0,17 0,06 0,04 % tiloja Kananmunat milj. 0,27 0,34 0,25 0,14 0,21 0,23 0,63 0,89 2,13 % tiloja Viljat milj. 3,65 3,38 3,16 2,00 1,93 3,20 3,55 1,97 4,23 % tiloja Muut kasvit milj. 13,42 12,33 13,72 12,02 10,99 11,82 14,06 13,30 11,35 % tiloja Pellon käyttö vuosina, ha (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura Seosviljat Muut viljat Rypsi, rapsi Peruna Sokerijuurikas Herne Nurmet yhteensä Puutarhakasvit Muut kasvit Ruokohelpi Kesanto Kesanto ja hoidettu viljelemätön pelto Monivuotiset nurmet ja niityt (yli 5 v) Käyt. oleva maat.maa

7 Maatalouden tuotanto (Lähde: TIKE) Maito, milj. litraa 135,0 132,1 129,2 128,8 126,0 119,8 118,0 118,1 116,4 Naudanliha, milj. kg 5,3 5,5 5,3 4,8 4,9 4,9 4,3 4,5 4,4 Sianliha, milj. kg 2,6 2,9 3,0 2,8 3,1 3,1 3,3 2,4 2,2 Kalkkuna, milj. kg 1,5 1,8 1,9 2,1 2,1 1, Kananmunat, milj. kg 0,4 0,3 0,2 0,3 0, ,0 2,4 Vilja, milj. kg 86,1 73,8 69,4 72,4 80,2 63,5 71,6 72,5 50,2 Avom. vihannes, milj. kg 13,2 13,0 12,4 12,3 13,4 12,0 10,9 14,5 11,8 Marjat, milj. kg 1,3 1,2 1,3 1,2 1,2 1,1 1,2 1,4 1,1 Maidonlähettäjien lukumäärien ja maitomäärien kehitys vuosina 1990, , kerätty suoraan meijereistä kalenterivuosittaisina tietoina. Maidonlähettäjien määrä on tilanne ko. vuonna. (puuttuu 2010 Ruhan meijerin tiedot). Lähettäjiä, kpl Maitoa, milj.litraa Enonkoski ,8 3,5 3,4 3,5 3,5 3,5 3,5 Haukivuori ,9 5,4 Heinävesi ,3 3,4 3,6 3,6 3,7 3,7 3,6 Hirvensalmi ,8 3,7 3,5 3,1 3,0 2,8 2,9 Joroinen ,5 7,4 7,2 6,8 6,9 6,7 6,6 Juva ,4 16,0 15,2 14,9 14,8 14,6 14,2 Jäppilä 57 3,3 Kangaslampi ,6 1,9 1,6 1,3 1,3 1,4 1,3 Kangasniemi ,5 7,5 7,1 6,9 6,9 6,4 6,2 Kerimäki ,5 4,1 3,9 3,9 3,6 3,7 3,3 Mikkeli ,2 13,3 17,8 17,0 17,1 16,8 16,3 Mäntyharju ,5 4,1 4,0 3,9 3,9 3,7 3,6 Pertunmaa ,3 5,3 5,1 4,8 4,7 3,9 4,2 Pieksämäki ,5 11,0 10,7 10,6 10,6-10,4 Punkaharju ,9 5,9 5,5 5,8 6,0 6,0 6,1 Puumala ,4 3,2 3,2 3,4 3,3 3,3 3,1 Rantasalmi ,0 16,1 15,3 14,5 14,4 14,7 14,4 Ristiina ,7 4,5 4,5 4,1 3,8 3,9 3,7 Savonlinna ,9 6,1 6,2 6,5 8,0 7,7 7,4 Savonranta ,4 1,5 1,4 1,4 Sulkava ,7 4,8 4,2 3,9 3,9 3,5 3,6 Virtasalmi 62 3,6 Etelä-Savo ,7 128,7 123,0 119,3 119,4 115,8 114,4 MAASEUDUN JA MAATALOUDEN KEHITTÄMINEN Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus Maatalouden investointitukea saaneiden tilojen määrä väheni vuonna 2011 hieman edellisestä vuodesta, mutta myönnettyjen avustusten määrä kasvoi yli 55 % ja oli 2,1 miljoonaa euroa. Investoinneille myönnettiin lisäksi korkotukea 5,4 miljoonan euron lainamäärälle. Nuorten viljelijöiden aloitustukipäätöksiä oli aiempaa vähemmän. Suurimmat investoinnit tehtiin maidontuotannossa, jossa laajennusinvestoinnit näyttäisivät jatkuvan myös kertomusvuotta seuraavana vuonna. Heikosta hintakehityksestä johtuen naudanlihan tuotannossa investoinnit jäivät muutamia yksittäisiä laajennuksia lukuun ottamatta suhteellisen pieniksi. Myös alueen puutarhayritykset pitivät välivuoden investoinneissaan. Kotieläintuotannosta luopumisen seurauksena kasvituotannon tilat lisääntyvät alueella. Aloitus- ja investointitukien vähenemisessä osasyynä on kasvintuotantotilojen pieni koko, jolloin varsinkaan osaaikaisilla kasvituotannon tiloilla ei ylletä investointitukijärjestelmän alimpiin tulorajoihin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetuista alueellisista hankkeista suurin on Pertunmaan laajakaistarunkoverkon rakentaminen; Pertun kuitu -hanke, johon myönnettiin noin euron EU-rahoitus. Hanke oli ensimmäinen maakuntamme maaseudun laajakaistaverkon rakentamishankkeista. Laajakaistahankkeiden rahoittaminen maaseuturahastosta on osoittautunut haastavaksi. Koko maassa on rahoitettu vasta kaksi maaseutuohjelman kautta rahoitettavaa laajakaistahanketta. Tavoitteena on rahoittaa 7

8 hankkeita maaseutuohjelman kautta Etelä-Savossa 11 kpl ja koko Suomessa 59 kpl. Haasteellisinta on saada teleyritykset jättämään tarjouksia verkon rakentamisesta. Hakemusmenettely koetaan teleyritysten taholta monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi. Vuonna 2011 myönnetty hankerahoitus suuntautui monipuolisesti maaseutuohjelman toimenpiteisiin. Metsätalouteen myönnetyllä hankerahoituksella edistetään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, metsäenergian tarjontaa ja metsänomistajien ammatillista osaamista. Maaseuturahaston hankerahoitusta myönnettiin myös maaseudun jätevesineuvontaan, lähiruokayrittäjyyden edistämiseen, maaseudun nuorten innostamiseen maaseudun ammatteihin sekä vesihuolto- ja muihin pienempiin infrastruktuurihankkeisiin. Maataloutta kehitetään useamman maakunnan alueella toteutettavilla maitotalouden, lammastalouden ja maatalouden vesiensuojelun kehittämishankkeilla. Toimintaryhmien (Rajupusu Leader, Veej jakaja ry, Piällysmies ry, Päijänne Leader) kautta toteutetuissa kehittämishankkeissa suurin hakijaryhmä oli kyläyhdistykset (sis. metsästysseurat ja maaseutunaiset). Näissä hankkeissa avustusta myönnettiin yhteisten tilojen korjaamiseen ja lämpöjärjestelmien muuttamiseen. Myös liikuntaan, reitistöihin ja oman kylän kehittämissuunnitelmiin sekä teatteriharrastuksiin myönnettiin avustuksia. Toimintaryhmien hankkeet ovat tästä rahastosta ainoita, joilla voidaan tehdä kansainvälisiä hankkeita. Näitä ja niiden esiselvityshankkeita tehtiin Etelä-Savossa vuonna 2011 kaksi kappaletta. Vuoden 2011 aikana nousi esille jäsenten kokemia ongelmia investointituen haussa. Aiheesta pidettiin palavereita erilaisilla kokoonpanoilla yhdessä rahoittajaviranomaisen kanssa. Esille nousivat mm. seuraavat asiat: säädökset, jotka helpottavat/mahdollistavat vaiheittaisen investoinnin esim vuoden ajalla Mavi:lta selkeä ohjeistus olennaisen tulon märittelyyn vuokrapeltojen ja sopimusten tulkintojen lieventäminen investointitukipäätöstä tehtäessä vesihuollon jotkut korjaustoimenpiteet tukikelpoisiksi korvausinvestointien sekä uusinvestoinnin rajaus tilalla työskentelevän työntekijän asunnon peruskorjaus/rakentaminen kustannukset tukikelpoiseksi tuen haku maatalouteen silloin, kun maatila on yhtiö, jolla on jatkojalostusta, joka on muuta kuin Annex I -toimintaa hakuaikojen uudelleen pohdintaa (elokuun hakua pidettiin jopa turhana, kun kunnollisia hakemuksia ei kukaan ennätä tekemään ja virkamiehetkin kesällä lomalla) päätökset tehtävä nopeammin ja keskityttävä vain välttämättömien tietojen vaatimiseen hakijalta. VUODEN 2011 TOIMINTAA (poimintoja kuukausittaisista tapahtumista) Tammikuu - liiton johtokunta ja työvaliokunta - maatalouden rahoituslaitosinfo - MEP Riikka Mannerin kummitilatapaaminen - Savonlinnan seudun eläinlääkäripalaveri - Esedu luonnonvara-alan strategiaryhmä - Itä-Suomen viljavaliokunta - Itä-Suomen ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta - Itä-Suomen lihavaliokunta - Maaseutunuorten valiokunta - Itä-Suomen MTK-liittojen yhteistyöpalaveri - Maakuntaliiton materiaalitaseseminaari - Energiapuuta Etelä-Savosta seminaari - sähkölinjapalavereita Suur-Savon Sähkön/Järvi- Suomen Energian kanssa - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - MTK-jäsenten elokuvapäivä, Savonlinna - ohjausryhmiä ja muita palavereita Helmikuu - MTK:n toimihenkilöpäivät - MMM tukihakukoulutus - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - MTK-jäsenten elokuvapäivä, Mikkeli - Itä-Suomen ympäristöasiamiesten koulutuspäivä - MTK liittokokouspalaveri tuen maatalouspoliittinen seminaari - Itä-Suomen luomuvaliokunta - Etelä-Savon ELY-keskuksen strategiaseminaari - maatalouden rakennusinvestoinnit ja ympäristölupamenettely -seminaari - MTK liittojen puheenjohtaja- ja toiminnanjohtajakokous - sähkölinjapalavereita Suur-Savon Sähkön/Järvi- Suomen Energian kanssa - ohjausryhmiä ja muita palavereita 8

9 Maaliskuu - MTK -yhdistysten luottamushenkilöpäivät - MTK rakennetyöryhmä - Itä-Suomen maitovaliokunta - tuulivoimaseminaari - sähkölinjapalavereita Suur-Savon Sähkön/Järvi- Suomen Energian kanssa - tuottajayhdistysten kokouskierros - EU avustajien ja neuvojien koulutukset - sähköisen tukihaun koulutukset - Etelä-Savon maataloustuottajain säätiön hallitus - liiton johtokunta - liiton ja säätiön tilintarkastus - MTK SporttiStartti -järjestökoulutuspäivät - maaseutunuorten vierailu Otavan koulutilalla - Itä-Suomen maaseutunuorten valiokuntien yhteiskokous - Maakunnan yhteistyöryhmä - eduskuntavaalipaneelit Mikkeli ja Savonlinna - kuntakohtaiset tukihakukoulutukset - ohjausryhmiä ja muita palavereita Huhtikuu - tuottajayhdistysten kokouskierros - kuntakohtaiset tukihakukoulutukset - liiton kevätkokous, Rantasalmi - Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelman seurantaryhmä - Yrittäjä- ja kuluttajavastaavien koulutuspäivät - Etelä-Savon bioenergialiiketoimintaseminaari - Itä-Suomen kuluttajatyöryhmä - Lähiruokaa kauppoihin -seminaari - MTK liittojen toiminnanjohtajakokous - MTK liittojen puheenjohtajakokous - MTK:n valtuuskunta - C tukialueen MTK-liittojen pj- ja tj -kokous - koululaisvierailu Otavan koulutilalle - ohjausryhmiä ja muita palavereita Toukokuu - ruoan alkuperäkampanjan suunnittelupalavereita - Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntapäivä - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - hallitusohjelmapalaveri - Itä-Suomen MTK liittojen kehittämispäivät - ohjausryhmiä ja muita palavereita Kesäkuu - MTK liittojen puheenjohtaja- ja toiminnanjohtajakokous - Pellervo-Instituutin 20 vuotisjuhla - ruoan alkuperäkampanjan suunnittelupalavereita - Itä-Suomen MTK-liittojen järjestökoulutuspalaveri - MTK:n liittokokouksen suunnittelupalaveri - Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta - ohjausryhmiä ja muita palavereita Heinäkuu - tuottajayhdistysten kesätapaamisia - pellonpiennarpäivä Elokuu - sosiaalivaliokuntien koulutuspäivät - Itä-Suomen sosiaalivaliokunta - ruoan alkuperäkampanjatapahtumat Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki - kansanedustajien kummitilatapaamiset - Itä-Suomen MTK liittojen yhteistyön kehittämispäivät - elonkorjuumarkkinat, Savonlinna - investointitukipalaveri, ELY-keskus - ohjausryhmiä ja muita palavereita Syyskuu - investointitukipalaveri, ELY-keskus - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - liiton johtokunta, yhteiskokous ProAgria Etelä- Savo - liiton työvaliokunta - tiedotustilaisuus valtion vuoden 2012 budjetista - Etelä-Savon maaseutustrategian toimenpideohjelman käynnistäminen - Etelä-Savon jäteasiain neuvottelukunta - MTK:n toimihenkilöpäivät - ELY keskuksen neuvottelukunta - ohjausryhmiä ja muita palavereita Lokakuu - investointitukipalaveri, ELY-keskus - Itä-Suomen MTK- ja MO liittojen rakenneseminaari - Etelä-Savon maaseutustrategian toimenpideohjelman ohjausryhmiä - MEP Sari Essayahin tapaaminen - Itä-Suomen MTK liittojen luottamushenkilöpäivät - MTK liittojen puheenjohtaja- ja toiminnanjohtajakokous - Itä-Suomen MTK liittojen yhteistyön kehittämispäivä - MTK:n lihavaliokuntien yhteiskokous - Maakunnan yhteistyöryhmä - Pellervon liha-alan tulevaisuusseminaari - MTK liittojen toiminnanjohtajakokous - MTK:n jäsenristeily, Uudet tuulet - Etelä-Savon maaseutustrategia seminaari - ohjausryhmiä ja muita palavereita Marraskuu - liiton johtokunta - tuottajayhdistysten kokouskierros - MEP Riikka Mannerin kummitilatapaaminen - Itä-Suomen viljavaliokunta - Pellervon vilja-alan tulevaisuusseminaari - MTK:n viljavaliokuntien yhteiskokous - Itä-Suomen maitovaliokunta - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta 9

10 - Etelä-Savon maaseutustrategian toimenpideohjelman työpajoja - maaseutunuorten syysparlamentti - MTK liittojen pj- ja tj kokous - MTK:n valtuuskunta - Itä-Suomen luomuvaliokunta - ohjausryhmiä ja muita palavereita Joulukuu - tuottajayhdistysten kokouskierros - Itä-Suomen Start II -viestintäkurssi - Itä-Suomen verovaliokunta - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - Etelä- ja Itä-Suomen sokerijuurikasvaliokunta - Maakunnan yhteistyöryhmä - liiton syyskokous - Itä-Suomen kuluttajatyöryhmä - Etelä-Savon maaseutustrategian toimenpideohjelman ohjausryhmä - Etelä-Savon maaseutustrategian toimenpideohjelman työpajoja - Itä-Suomen ympäristövaliokunta - Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen tapaaminen - investointitukipalaveri, ELY keskus - Itä-Suomen MTK liittojen yhteistyön kehittämispäivä - ohjausryhmiä ja muita palavereita MTK-ETELÄ-SAVON EDUSTUS MTK:N VALIOKUNNISSA JA JAOSTOISSA VUONNA 2011 Maaseutuyrittäjävaliokunta Luomuvaliokunta Kananmunavaliokunta Sosiaalivaliokunta Sokerijuurikasvaliokunta MTK:n säätiön hallintoneuvosto Aarno Puttonen, Puumala Anssi Laamanen, Juva Jouni Paunonen, Juva Leena Hämäläinen, Pieksämäki Kimmo Ihalainen, Joroinen Matti Korhonen, Rantasalmi Aarno Puttonen, Puumala Valinta-alueen muut edustukset: Maaseutunuorten valiokunta Aluekehitysvaliokunta Nautajaosto Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Energiavaliokunta Sikajaosto Sosiaalivaliokunta Tuotantotalousvaliokunta Verovaliokunta Kylvösiemenjaosto Maaseutuyrittäjävaliokunta Lammasjaosto Matti Setälä, Pohjois-Savo Ilona Alhoniemi, Pohjois-Karjala Jarkko Pakkanen, Keski-Suomi Tomi Toivanen, Pohjois-Savo Kari Pennanen, Pohjois-Karjala Erkki Kalmari, Keski-Suomi Eero Hetemäki, Keski-Suomi Eero Heinonen, Pohjois-Savo Antti Sivonen, Pohjois-Karjala Juhani Savolainen, Pohjois-Savo Matti Lappalainen, Pohjois-Savo Jussi Lehmuskoski, Keski-Suomi Heikki Peltola, Pohjois-Savo Outi Sirola, Pohjois-Karjala 10

11 LIITON OSALLISTUMINEN MAAKUNNALLISIIN TOIMIELIMIIN JA HANKKEISIIN MTK-Etelä-Savon edustus oli vuonna 2011 seuraavissa ohjausryhmissä ja toimielimissä: Maakunnan yhteistyöryhmä Laajakaista kaikille Etelä-Savon suurpetoneuvottelukunta ELY-keskuksen neuvottelukunta Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman seurantaryhmä Etelä-Savon jäteneuvottelukunta Vesienhoitosuunnitelmien seurantaryhmä Vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmaryhmät Lumo - maaseutuympäristöjen luonnon monimuotoisuus -hanke Maakunnan parhaat maisemat -hanke Päivittäistavarakaupan valmiusharjoituksen seurantaryhmä Maaseudun Bioenergiat Etelä-Savon metsäneuvosto Pro Matkailu - maaseutumatkailuhanke Kilpuri - Kilpailukykyä Eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen Kasvintuotanto kannattaa Lihakas - naudanlihantuotannon esiselvityshanke HYMY - hyvinvoiva maatilayrittäjä Etelä-Savon maaseutustrategian toimenpideohjelma Hallittu kasvu ja nurmesta tankkiin Rae - ravinteet euroiksi, Etelä-Savon osio MaitoTaito - Itä-Suomen maidontuotannon kehittämishanke Rae - ravinteet euroiksi, Itä-Suomen osio Ilmase - ilmastonmuutos ja maaseutu Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Itä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Savon metsäkeskus, ProAgria E-S Etelä-Savon metsäkeskus ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo ProAgria Pohjois-Savo Savonia Ammattikorkeakoulu MTT Kasvintuotannon tutkimus Ilme - Etelä-Savon pk -elintarvikeyritysten imagon parantaminen sekä lähi- ja luomutuotteiden menekin edistäminen Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum Etelä-Savon maatilat ympäristönsuojelun edelläkävijöinä Etelä-Savon riistaneuvosto OpinOvi - aikuiskoulutushanke Tukipilari -hanke ESBIO - omavarainen maatila Like -laadukasta liiketoimintaa luonnosta YES - keskus, yrittäjyyskasvatus ProOsa -työelämän kehittämishanke Eteläsavolainen nuori mahdollisuuksien maaseudulla - EMMA Maanomistajien arviointikeskus Asunto Oy Maaherrankatu 34, Mikkeli Mikkelin Ravirata Oy ProAgria Etelä-Savo Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutti Suomen riistakeskus Esedu Etelä-Savon ammattiopisto MTK-Etelä-Savo Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti HKKK Pienyrityskeskus Työväen sivistysliitto ry Mikkelin ammattikorkeakoulu kokousedustajat kokousedustajat kokousedustajat kokousedustajat 11

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät Kohti Tulevaa hanke Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Toiminnanjohtaja Antti Sahi Vuosi 2013 epävarmuuden vuosi Eurooppalainen talouskriisi Euroopan kilpailukyky Julkisen talouden alijäämä kotimaassa- säästöjä ja leikkauksia suuri teollisuuden

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Kunnan elinkeinopoiitinen kysely

Kunnan elinkeinopoiitinen kysely Kunnan elinkeinopoiitinen kysely 1. Minkä kouluarvosanan annat Hankasalmen kunnan elinkeinopolitiikalle yrittäjän näkökulmasta? Vastaajien määrä: 28 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 4 5 6 7 8 9 10 2. Minkä arvosanan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto ENERGIA- TEHOKKUUDESTA KILPAILUKYKYÄ MAASEUDULLA Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva MRL:n muutokset Merja Vikman-Kaverva 2.10.2015 Kaavoitusta ja rakentamisen ohjausta uudistetaan Tavoitteena menettelyjen sujuvoittaminen ELY-keskuksille kuuluva poikkeamistoimivalta siirretään kuntiin

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1. Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.2017 1 MMM:n toimialan aluehallinnon ja kuntien tehtävät maakuntiin Hallituksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot