TOIMINTAKERTOMUS 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2010"

Transkriptio

1 MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-SAVON LIITTO MTK-ETELÄ-SAVO RY. TOIMINTAKERTOMUS

2 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2010 Jukka Leikkonen, MTK-Etelä-Savon johtokunnan puheenjohtaja vuonna 2010, Mäntyharju Vuoden 2010 lopulla valmistui kansallinen ruokastrategia. Sen tarkoituksena on antaa vastauksia, miten suomalaisille turvataan riittävästi turvallista, maistuvaa, terveellistä, vastuullisesti tuotettua ja kohtuuhintaista ruokaa. Strategia toteaa tärkeäksi turvata sen, että alkutuottajat, teollisuus, kauppa ja ammattikeittiöt pystyvät toimimaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Erikseen mainitaan, että vain kannattava toiminta takaa jatkuvuuden. Kun katsoo kaupan osuuden kasvua elintarvikeketjun arvosta, ei voi muuta todeta kuin, että kauppa se on, mikä kannattaa. Teollisuus on vuosien saatossa menettänyt osuuttaan ja nimenomaan kaupan suuntaan. Vielä huonommin on käynyt alkutuotannon, sen osuus on laskenut kuin se kuuluisa lehmän häntä. Siis onko jatkuvuutta tiedossa elintarvikeketjussa muilla kuin kaupalla? Uskon, että teollisuus pystyy kustannuksensa hoitamaan ja jatkamaan tästä eteenpäin. Suurempi huoli mielestäni on viljelijöiden selviäminen. Teollisuuden huoli liittyy raaka-aineen saatavuuteen kotimaasta. Vuoden 2010 aikana viestit tiloilta eivät olleet mitenkään mieltä ylentäviä. Kesän poudat heikensivät viljelynäkymiä niin kasvinviljely- kuin kotieläintiloilla. Kotieläintiloilla onnistuttiin kuitenkin saamaan kohtuullisesti varastot täyteen ja kuluvasta talvesta selvittäneen kevääseen, mutta rehubudjetit ovat tiukoilla ja toivotaan normaalia kevättä, eikä pienestä aikaisuudesta olisi haittaa. Tilojen kannattavuudessa tapahtui heikkenemistä vuonna Kustannukset nousivat, mutta tuottajahinnat eivät, viljaa lukuun ottamatta. Toisaalta viljan näkymiä heikensi huono sato. Vuoden loppua kohden kotieläintilojen kannattavuudessa ei tapahtunut paranemista. Ei, vaikka Eurooppaa ravisteli saksalainen ruokaskandaali sianrehuissa käytetyn dioksiinin muodossa. Kun markkinoilla oli tarjolla epäkuranttia tuotetta ja vaihtoehtoisesti turvallista ja jäljitettävää kotimaista lihaa niin, mitä tapahtui? Kotimaisenkin lihan hinta laski eurooppalaisen vaihtoehdon perässä. Miksi markkina ei toiminut? Vai eikö sen annettu toimia? Yhtä huolestuttava tilanne on naudalla, jossa vuoden lopulla nähtiin Suomessa Euroopan alhaisimmat hinnat. Tämä kehitys entisestään syvensi nautatilojen ahdinkoa. Maidolla tilanne oli parempi ja loppuvuotta kohden aavistuksen parani, tosin ei hurraamaan pääse. Toivon, että vuosi 2010 ei jää historiaan muusta kuin luonnonilmiöistä, kun katsotaan maataloutta. Vaihtoehtona on kuitenkin kehityksen alku, jossa kotieläintalous aloittaa kiihtyvän vähenemisen ja suurin paine on lihantuotannon puolella. Jos lihaketju katkeaa maitotilojen jälkeen, syntyy ongelma, jonka ratkaiseminen voi olla ongelmallinen maatalouden imagolle. Mitä tehdään syntyville sonnivasikoille? Useilla tiloilla ei ole vasikoille kasvatuspaikkoja, vaan tuotanto on rakennettu siten, että vasikat lähtevät terneinä. Lain asettamat rajat ajavat tilat tilanteeseen, jossa vasikat joudutaan lopettamaan ja lähettämään Honkajoelle jätteenä. Asia ei kuulosta miellyttävältä, kun samalla maailmalla nähdään nälkää. Asetan toivon elintarvikeketjun muihin toimijoihin, etenkin kauppaan, että tuottajahinnat saadaan kustannuksia vastaavalle tasolle ja vältetään pikkuvasikoiden jätteeksi joutuminen. Samalla kun toteamme maatalouden tämän hetken murheen alhon, on muistettava, että maailma tarvitsee elintarvikkeita yhä enemmän. Siinä meillä suomalaisilla ja eteläsavolaisillakin viljelijöillä on sijamme. Meillä on vahvuutenamme puhdas luonto ja elintarvikkeiden jäljitettävyys, joita meidän on opittava hyödyntämään paremmin. Meidän on tehtävä itsemme tarpeelliseksi kuluttajalle ja oltava heidän luottamuksensa arvoinen. Meistä jokainen tekee markkinatyötä elinkeinomme eteen arjessa huolehtimalla ympäristöstään ja tuotannon eettisyydestä. Silloin voimme myös vaatia elintarvikeketjun muita osallisilta vastuuta ja tekoja. 2

3 TOIMINNAN TARKOITUS Maataloustuottajain Etelä-Savon liitto, MTK-Etelä-Savo ry, toimii jäsenistönsä taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edistämiseksi. Tärkeimpänä tavoitteena on toimia vahvasti maakunnallisella tasolla maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden tuotantomahdollisuuksien ja yrittäjien toimeentulon kehittämiseksi. Samalla vaikutetaan maaseudun yleisiin asumisen ja elämisen edellytyksiin. Muita keskeisiä tavoitteita ovat vaikuttaminen kotimaiseen ja Euroopan unionin päätöksentekoon tuomalla esille eteläsavolaisittain tärkeitä tekijöitä. Vaikka päätöksenteko sekä niihin vaikuttaminen erityisesti maatalouspolitiikassa on siirtynyt entistä kauemmaksi jäsentiloista, ei edunvalvonnan tarpeiden muodostuminen ole muuttunut aiemmasta. Edunvalvonnan tarve lähtee edelleen jäsenten tarpeista, jolloin edunvalvonnan tulee olla nykyisenkaltaisessa MTK:n organisaatiossa katkeamaton ketju jäsentilasta yhdistyksen ja liiton kautta keskusliittoon. Edunvalvonnan keskeinen lähtökohta on, että sen tarpeet muodostuvat ja vaikutukset realisoituvat jäsentiloilla. Maaseudun elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ja maaseudulla asumiseen vaikuttavia päätöksiä tehdään valtakunnan ja EU-tason lisäksi edelleen paljon myös kunta- ja maakuntatasolla. Näillä tasoilla vaikutetaan sekä valtakunnallisen lainsäädännön ja ohjelmien laatimiseen tuomalla esille alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita että niiden alueelliseen toteuttamiseen, tulkintaan ja soveltamiseen. Tässä tehtävässä on merkittävä rooli niin yhdistyksillä kuin liitoilla. Alueilla sijaitsevat TE keskukset, maakuntaliitot, kunnat, yrittäjä- ja ammattijärjestöt, osuuskunnat, rahoitusja vakuutuslaitokset, ympäristökeskukset, maaseutukeskukset ja metsäkeskukset sekä maatilataloutta lähellä olevat muut viranomaistahot (verottaja, maanmittaus) ja kaupalliset toimijat ovat liittojen keskeisiä yhteistyökumppaneita. Vuoden 2010 alusta TE keskusten ja ympäristökeskusten yhdistyminen uusiksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi (ELY keskus) mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön alueen viranomaisten kanssa. Yhdistysten vastinparina toimivat erityisesti kunnat, mutta myös monet liittotason yhteistyökumppanit paikallisen toimintansa kautta. Liitot ovat myös keskeinen toimija ohjaamaan tuottajayhdistysten toimintaa. Tuottajayhdistys on järjestön läheisin kontakti jäseneen. Elintarvike- ja metsäteollisuusyritysten markkinat ovat kansainvälistyneet tai kansainvälistymässä, jolloin yritysten toimintaa ohjataan entistä enemmän valtakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla. Kaupan ketjut ja ostajayritykset toimivat myös yhä valtakunnallisemmin ja kansainvälisemmin. Harvan yrityksen markkinoita johdetaan maakunnallisesti. Maakunnallinen näkökulma tulee esiin raaka-aineiden hankintojen ohjailussa. Puuraaka-aineen hankinnan markkinat ovat vähintäänkin Itämeren altaan suuruiset. Metsäteollisuusyritysten hankinta-alueiden koko on jatkuvasti kasvanut myös kotimaassa. Toimintasuunnitelma 2010 Työtä eteläsavolaisen maaseudun taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi - maatilatalouden harjoittajien ja maaseutuyrittäjien toimeentulon edistämistä, kilpailukyvyn parantamista ja kustannusten nousun hillitsemistä. Markkinaedunvalvonta parempaa kannattavuutta yhteistyössä koko järjestön kanssa - markkinavaikuttaminen yhdessä keskusliiton kanssa, valtakunnallisten toimenpiteiden toteuttaminen liitto- ja yhdistystasolla, vaikuttaminen tuottajahintoihin ja tuotantokustannuksiin - keskusliiton tuottaman markkinainformaation välittäminen jäsenille - tiedottaminen siitä, mikä on tuottajan osuus elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa - elintarvikkeiden alkuperän korostaminen ja esillä pitäminen, jotta kotimainen tuote erottuu tuontituotteista, MTK:n kuluttajaohjelman toteuttamiseen osallistuminen Maakunnallinen edunvalvonta maaseudun edunvalvonta maakunnallisessa päätöksenteossa, maakunnan päättäjiin vaikuttaminen - aluehallinnon uudistukseen vaikuttaminen, edunvalvonta uusiin viranomaisorganisaatioihin - Etelä-Savon maakuntaohjelman laadintaan osallistuminen ja vaikuttaminen - EU-ohjelmakauden maaseudun kehittämishankkeisiin vaikuttaminen - alueellisen ja valtakunnallisen maaseutuohjelman toimeenpanoon vaikuttaminen - kuntarakenteen muutosten huomioiminen ja niihin varautuminen edunvalvonnassa 3

4 Maaseutunuorten toiminta maaseutunuorten valiokunnan aktiivinen toiminta - tavoitteena nostaa nuorten profiilia ja aktivoida nuoria toimimaan järjestössä - kansanedustajien kummitilatoiminnan aktiivinen käyttö maaseudun edunvalvonnassa - europarlamentaarikko Riikka Mannerin kummitilatoiminta yhdessä Itä-Suomen alueella - maaseutunuorille järjestettävät tapahtumat ja koulutukset yhdessä sidosryhmien kanssa Sosiaalipoliittinen edunvalvonta hyvinvointia yrittäjien työhön ja vapaa-aikaan - lomituksen paikallisyksiköiden toimivuuden varmistaminen - yrittäjien työterveyshuollon edistäminen - maaseudun päivähoitopalvelujen turvaaminen - verotukseen liittyvä edunvalvonta, verotuksen seuraaminen ja siihen vaikuttaminen Ympäristö- ja maapolitiikka - vaikuttaminen ja osallistuminen päätöksentekoon - vaikuttaminen päätöksentekoon valmisteluvaiheessa sidosryhmäyhteistyöllä - maanomistajien aseman parantaminen kaavoitus-, lunastus- yms. asioissa - vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmien täytäntöönpanoon liittyvä edunvalvonta Maaseutuyrittäjyys - MTK maaseutuyrittäjien edunvalvojana - tiedottaminen järjestön roolista maaseutuyrittäjien edunvalvojana - yhteistyö ProAgrian ja yrittäjäjärjestön kanssa liitto- ja yhdistystasolla - resurssien ja osaamisen lisääminen yhteistyössä sidosryhmien ja muiden liittojen kanssa - jäsenten omistamien energialähteiden käytön edistäminen, bioenergia käytön lisääminen Maatalouspolitiikka - käytännön toteuttaminen Etelä-Savossa, Tukimuuri -hanke - viljelijöiden, EU avustajien, neuvojien ja maaseutuviranomaisten kouluttaminen tukijärjestelmien uudistuessa (viljelijätuet, investointituet) - maatalouspolitiikkaan vaikuttaminen maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi Etelä-Savossa yhdessä sidosryhmien kanssa Organisaation kehittäminen - edunvalvonnallisen yhteistyön lisääminen Itä-Suomen MTK- ja MO -liittojen välillä - järjestökoulutuksen hyväksikäyttö yhdistysten edunvalvonnan tehostamiseksi - tuottajayhdistysten välisen yhteistyön lisääminen erityisesti seudullisessa toiminnassa - liiton talouden ylläpitäminen ja kehittäminen LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT Liiton johtokunta ja kokoukset vuonna 2010 (lisäksi Itä-Suomen johtokuntien seminaari 2.2.): Jukka Leikkonen, pj Mäntyharju x x x x x Juha Paajanen, vpj Punkaharju x x - - x Kalle Björn Savonlinna Sami Heikkinen Enonkoski x x x x x Seppo Hynninen Virtasalmi - x x x x Petri Miettinen Juva x x x x x Tuomo Lahikainen Kangasniemi - x - x - Pasi Malinen Heinävesi x Pekka Parkkinen Mikkeli x x x x x Marko Piispanen Ristiina x - x x - Virpi Valkonen Rantasalmi x x x - x Antti Vasara Sulkava x x x - - Sanna Hämäläinen, valtuuskunta Kerimäki x x - x - Aarno Puttonen, valtuuskunta Puumala - - x - x Pasi Häkkinen,maaseutunuorten pj. Haukivuori x Tilintarkastajat: varsinainen Aki Rusanen, HTM, JHTT Kari Pitkälä, agronomi vara Keijo Laitinen, maanviljelijä Ilpo Kiema, maanviljelijä 4

5 Valiokunnat: Maitovaliokunta Lihavaliokunta ( valtakunnallinen lihavaliokuntien seminaari) Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Maaseutuyrittäjävaliokunta Luomuvaliokunta Sosiaalivaliokunta Maaseutunuorten valiokunta Sokerijuurikasvaliokunta Viljakasvivaliokunta Kuluttajatyöryhmä Verovaliokunta Työvaliokunta Toimihenkilöt: Vesa Kallio toiminnanjohtaja alkaen Saila Paananen toimistosihteeri alkaen (osa-aikaeläke alkaen) Anu Raatikainen hankevetäjä alkaen, osa-aikainen JÄSENET MTK-Etelä-Savo on yksi neljästätoista MTK:n alueellisesta tuottajaliitosta. Vuonna 2010 liiton jäsenistö koostui 22:sta maataloustuottajayhdistyksestä sekä kuudesta yhteisöjäsenestä. Yhteisöjäseninä ovat liiton alueella toimivat osuustoiminnalliset maito- ja liha-alan yritykset sekä Tapiola. Vuoden 2010 lopussa liiton alueen yhdistyksissä oli jäsentilaa ja kokonaisjäsenmäärä oli jäsentä. Jäsentilasto alle 3 ha 3-5 ha 5-10 ha ha ha ha yli 50 ha Yht. Yli 3 ha Tukea Järjestäy- Perheenhaken. tymisaste jäseniä Yht muutos Enonkoski , Haukivuori Heinävesi , Hirvensalmi , Joroinen , Juva , Jäppilä Kangaslampi Kangasniemi , Kerimäki , Mikkeli Mikkeli+Haukivuori ,5 Mäntyharju , Pertunmaa , Pieksämäki Pieksämäki+Jäppilä+Virtasalmi ,9 Punkaharju , Puumala , Rantasalmi , Ristiina , Savonlinna Savonlinna+Savonranta ,5 Savonranta Sulkava , Virtasalmi Yhteensä , , Muutos , MTK:n valtuuskunnan jäsenmäärä määräytyy maksaneiden jäsenten mukaan niin, että jokaista alkavaa jäsentä kohti liitto saa yhden valtuuskuntapaikan. Vuoden 2010 lopussa maksaneiden jäsenten määrä oli eli vuonna 2012 MTK-Etelä-Savo menettää yhden valtuuskuntapaikan. Tämän vuoksi yhdistysten tulee aktiivisesti päivittää jäsenrekisteriin kaikki yli 15 vuotiaat perheenjäsenet. Ei-maksaneita jäseniä tulisi lähestyä ja ilmoittaa, että heidät erotetaan jäsenyydestä ja kaikki jäsenedut lakkaavat välittömästi, mikäli jäsenmaksuja ei makseta. On myös syytä harkita, millä tavoin suhtaudutaan osittaisen jäsenmaksun maksaneisiin, koska heitä ei myöskään lasketa maksaneiksi jäseniksi, kuten ei myöskään niitä, jotka maksavat jäsenmaksun vasta seuraavana kalenterivuonna. 5

6 Maksaneet jäsenet 2010 Maksaneet Yhteensä Maksaneet Yhteensä Tiloja Tiloja % Jäseniä Jäseniä % MTK-HAUKIVUORI , ,1 MTK-HIRVENSALMI , ,6 MTK-JOROINEN , ,9 MTK-JUVA , ,6 MTK-JÄPPILÄ , ,7 MTK-KANGASNIEMI , ,1 MTK-MIKKELI , ,4 MTK-MÄNTYHARJU , ,0 MTK-PERTUNMAA , ,3 MTK-PIEKSÄMÄKI , ,2 MTK-PUUMALA , ,0 MTK-RISTIINA , ,6 MTK-VIRTASALMI , ,6 MTK-ENONKOSKI , ,0 MTK-HEINÄVESI , ,2 MTK-SAVONLINNA , ,1 MTK-KANGASLAMPI , ,4 MTK-KERIMÄKI , ,6 MTK-PUNKAHARJU , ,1 MTK-RANTASALMI , ,5 MTK-SAVONRANTA , ,0 MTK-SULKAVA , , , ,6 ELINKEINOT Etelä-Savo on Suomen maaseutuvaltaisinta aluetta. Alla olevissa taulukoissa esitettyjen myyntitulolaskelmien (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet (maidon tuotantotuki) eivät sisälly myyntituloihin. Laskelmat eivät sisällä arvonlisäveroa. Tilastolähteinä on käytetty sekä julkisia että Elintarviketiedon itse keräämiä tilastoja. Maatalouden tilastot ovat pääsääntöisesti Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja metsätilastot Metsäntutkimuslaitoksen keräämiä tilastoja. Sivuansiotulot lasketaan Tilastokeskuksesta saatavaan aineistoon perustuvana (Maatalouden tulo- ja verotilasto). Huom! Tilastoinnissa tapahtuneiden muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Maitotulot - tuottajahintainen meijerimaitotulo - meijerien laatulisät ja jälkitilit Teurastulot (naudan-, sian-, siipikarjan-, lampaan- ja hevosen liha) - tuottajahintainen teurastulo - teurastamojen jälkitilit Kananmunatulot - tuottajahintainen myyntitulot (pakkaamot ja suoramyynnit) - pakkaamoiden jälkitilit Viljatulot - kaupan kautta kulkeva vilja - tuottajahintainen myyntitulo 6

7 Muut kasvinviljelytulot (öljykasvit, peruna, sokerijuurikas, herne, avomaavihannekset sekä puutarhamarjat ja hedelmät) - tuottajahintainen myyntitulo Tulotuki (=maatalouden kansallinen ja EU:n maksama tuki; ei sis. kasvihuonetuotannon tukia) - EU-tuet (CAP, LFA, ympäristötuki ja muut EU-tuet) - Kansalliset tuet (pohjoinen tuki, Etelä-Suomen kansallinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki, perunantuotannon tuki, siementuotannon tuet, satovahinkokorvaukset, muut kansalliset tulotuet) Metsätulot - yksityismetsänomistajien metsänmyyntitulot (kantorahat ja hankintakauppojen työtulo) Sivuansiot - aktiivitilojen viljelijöiden ja puolison veronalaiset työtulot, tulonsiirrot ja muut tulot Maatilojen tulot, brutto, ei sisällä alv. (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, tilastointiperusteissa tapahtui vuodesta 2005 alkaen muutos) Tiloja Myyntitulot milj. 83,62 81,27 82,04 76,87 77,38 79,34 87,08 78,37 % Tulotuet milj. 60,70 61,70 63,28 61,83 69,95 64,24 65,48 66,52 % Metsätulot milj. 70,09 67,51 67,16 60,88 58,07 87,00 62,75 39,49 % Sivuans/liitännäiset milj. 51,39 68,09 64,83 61,68 66,11 59,94 74,75 74,81 % Yhteensä milj. 265,80 278,58 277,31 261,24 271,51 290,51 290,16 259,09 % Maatalouden myyntitulot, brutto, ei sisällä alv (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Maito milj. 49,62 48,42 47,28 45,60 46,30 46,62 52,71 46,55 % tiloja Naudanliha milj. 10,33 10,52 10,27 9,90 10,64 10,90 10,72 11,23 % tiloja Sianliha milj. 3,58 3,43 3,63 3,63 3,86 4,08 4,60 3,44 % tiloja Muu liha milj. 2,75 2,85 3,72 3,56 3,43 2,48 0,17 0,06 % tiloja Kananmunat milj. 0,27 0,34 0,25 0,14 0,21 0,23 0,63 0,89 % tiloja Viljat milj. 3,65 3,38 3,16 2,00 1,93 3,20 3,55 1,97 % tiloja Muut kasvit milj. 13,42 12,33 13,72 12,02 10,99 11,82 14,06 13,30 % tiloja

8 Maatalouden tuotanto (Lähde: TIKE) Maito, milj. litraa 138,8 135,0 132,1 129,2 128,8 126,0 119,8 118,0 118,1 Naudanliha, milj. kg 5,0 5,3 5,5 5,3 4,8 4,9 4,9 4,3 4,5 Sianliha, milj. kg 2,6 2,6 2,9 3,0 2,8 3,1 3,1 3,3 2,4 Kalkkuna, milj. kg 0,7 1,5 1,8 1,9 2,1 2,1 1,8 0 0 Kananmunat, milj. kg 0,4 0,4 0,4 0,3 0,2 0,3 0,3 0,7 3,0 Vilja, milj. kg 77,3 86,1 73,8 69,4 72,4 80,2 63,5 71,6 72,5 Avom. vihannes, milj. kg 13,0 13,2 13,0 12,4 12,3 13,4 12,0 10,9 14,5 Marjat, milj. kg 1,4 1,3 1,2 1,3 1,2 1,2 1,1 1,2 1,4 * kalenterivuoden aikana meijerien vastaanottama maitomäärä Pellon käyttö vuosina, ha (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura Seosviljat Muut viljat Rypsi, rapsi Peruna Sokerijuurikas Herne Nurmet yhteensä Puutarhakasvit Muut kasvit Ruokohelpi Kesanto Kesanto ja hoidettu viljelemätön pelto Monivuotiset nurmet ja niityt (yli 5 v) Käytössä oleva maatalousmaa Maidonlähettäjien lukumäärien ja maitomäärien kehitys vuosina 1990, , kerätty suoraan meijereistä kalenterivuosittaisina tietoina. Maidonlähettäjien määrä on tilanne ko. vuonna. (puuttuu 2010 Ruhan meijerin tiedot, vuonna 2009 seitsemän tilaa ja noin 1 milj. litraa maitoa). Lähettäjiä, kpl Maitoa, milj.litraa Enonkoski ,8 3,6 3,5 3,4 3,5 3,5 3,5 Haukivuori ,9 5,7 5,4 Heinävesi ,3 3,4 3,4 3,6 3,6 3,7 3,7 Hirvensalmi ,8 3,8 3,7 3,5 3,1 3,0 2,8 Joroinen ,5 7,3 7,4 7,2 6,8 6,9 6,7 Juva ,4 16,5 16,0 15,2 14,9 14,8 14,6 Jäppilä 57 3,3 Kangaslampi ,6 2,0 1,9 1,6 1,3 1,3 1,4 Kangasniemi ,5 7,7 7,5 7,1 6,9 6,9 6,4 Kerimäki ,5 4,3 4,1 3,9 3,9 3,6 3,7 Mikkeli ,2 13,5 13,3 17,8 17,0 17,1 16,8 Mäntyharju ,5 4,1 4,1 4,0 3,9 3,9 3,7 Pertunmaa ,3 5,4 5,3 5,1 4,8 4,7 3,9 Pieksämäki ,5 11,3 11,0 10,7 10,6 10,6 9,4 Punkaharju ,9 6,2 5,9 5,5 5,8 6,0 6,0 Puumala ,4 3,0 3,2 3,2 3,4 3,3 3,3 Rantasalmi ,0 16,3 16,1 15,3 14,5 14,4 14,7 Ristiina ,7 4,6 4,5 4,5 4,1 3,8 3,9 Savonlinna ,9 6,3 6,1 6,2 6,5 8,0 7,7 Savonranta ,4 1,5 1,5 1,4 1,4 Sulkava ,7 4,9 4,8 4,2 3,9 3,9 3,5 Virtasalmi 62 3,6 Etelä-Savo ,7 131,4 128,7 123,0 119,3 119,4 115,8 8

9 Maatilojen maankäyttölajit kunnittain 2008 (Lähde: Tike, Matilda, vuodesta 2009 alkaen tilastot ovat maksullisia, joten niitä ei enää jatkossa ole toimintakertomuksessa). Peltoa ja Keski- Vuokra Peltoa Luonnonniitty puutarhaa peltoala peltoa viljeltynä ja -laidun Metsämaa Muu maa Yhteensä ENONKOSKI tiloja ha , HEINÄVESI tiloja ha , HIRVENSALMI tiloja ha , JOROINEN tiloja ha , JUVA tiloja ha , KANGASNIEMI tiloja ha , KERIMÄKI tiloja ha , MIKKELI tiloja ha , MÄNTYHARJU tiloja ha , PERTUNMAA tiloja ha , PIEKSÄMÄKI tiloja ha , PUNKAHARJU tiloja ha , PUUMALA tiloja ha , RANTASALMI tiloja ha , RISTIINA tiloja ha , SAVONLINNA tiloja ha , SAVONRANTA tiloja ha , SULKAVA tiloja ha , VARKAUS tiloja ha , Etelä-Savo tiloja ha ,

10 MAASEUDUN JA MAATALOUDEN KEHITTÄMINEN Maaseudun ja maatalouteen kehittämistoimintaan myönnettiin rahoitusta vuonna 2010 yhteensä 15,6 miljoonaa euroa. Maaseudun kokonaisrahoitus on vähentynyt, mikä johtuu pääosin maatalouden investointien vähenemisestä. Rahoitus on vähentynyt yhteensä 4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Kun huomioidaan kasvanut rahoitus maaseudun pienyritystoiminnan tukemiseen, niin maaseudun tuki- ja kehittämisrahoitus väheni edellisestä vuodesta miljoona euroa Kehittämis- ja investointirahoituksen lisäksi ELY -keskus ja kunnat maksoivat viljelijöille maatalouden tuotantotukia viime vuonna noin 68 miljoonaa euroa. Maatalouden ja maaseudun yritys- ja kehittämisrahoituksen sekä maatalouden tuotantotukien ja korkotukilainojen kokonaismäärä oli n. 84 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämisohjelman yritystukipäätöksiä tehtiin koko vuoden ajan. Vuonna 2010 rahoitettiin maaseutuohjelmasta 95 yritystukihanketta. Lisäksi toimintaryhmien ohjelmista rahoitettiin 42 yritystukihanketta. Toimialoittain tarkasteltuna eniten tukea myönnettiin matkailuun, elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja hevostalouteen. Maaseutuohjelman ja toimintaryhmien ohjelmista rahoitettiin yhteensä 62 kehittämishanketta. Alla olevasta taulukosta on nähtävillä eri vuosina myönnetyt ja vireillä olleet investointitukihakemukset. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen päätösten siirtymisestä seuraaville kalenterivuosille, mutta antavat kuitenkin suuntaa investointimäärien kehityksestä. Maatalouden investointitukihakemukset, myönnetyt ja vireillä olleet (Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus) Lypsykarjanavetat Lihanauta Sika Kana- ja siipikarja Puutarhatal. rakentaminen Lisämaan ostot * Nuoren vilj.tuki/tilanp. aloitt *lisämaanostoja ei enää rahoiteta, rakennetun kiinteistön hankintaan (jossa maan osuus sen arvosta enintään 10%) oli mahdollista hakea rajoitetusti korkotukilainaa välisenä aikana. VUODEN 2010 TOIMINTAA Poimintoja kuukausittaisista tapahtumista Tammikuu - liiton johtokunta - MTK:n toimihenkilöpäivät - maatalouden rahoituslaitosinfo - Etelä-Savon maaseututoimijoiden kokoontuminen - MTK-liittojen Mela-yhteyshenk. tapaaminen - maaseutunuorten valiokunta - opinto-ohjaajien maaseutuinfo - työhyvinvointi/työterveyhuoltoseminaari - maaseudun bioenergiat -seminaari Helmikuu - MMM viljelijätukihakukoulutus - maa- ja metsätalousministeri Anttilan vierailu - Itä-Suomen MTK-liittojen johtokuntaseminaari - MTK:n politiikan koulu - yhteistyöpalaveri MTK-Keski-Suomi - Maatilatalouden veropäivät - Maakunnan yhteistyöryhmien koulutuspäivät - Itä-Suomen luomuvaliokunta - MEP Riikka Mannerin kummitilatapaaminen - kansanedustajien kummitilatapaaminen - maaseutunuorten kevätparlamentti - voimalinjapalaveri Maaliskuu - MTK -yhdistysten puheenjohtaja- ja sihteeripäivä - tuottajayhdistysten kokouskierros - EU avustajien ja neuvojien koulutukset - sähköisen tukihaun koulutukset - voimalinjapalaveri - maaseutunuorten vierailu Otavan koulutilalla - Itä-Suomen maitovaliokunta - MTK:n ympäristötukiseminaari ja työpaja - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - MTK-liittojen puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien kokous - Etelä-Savon maataloussäätiön hallitus - liiton johtokunta - liiton ja säätiön tilintarkastus - Itä-Suomen jäsenhankintaseminaari - maaseutunuorten elokuvapäivä, Savonlinna - kuntakohtaiset tukihakukoulutukset 10

11 Huhtikuu - tuottajayhdistysten kokouskierros - kuntakohtaiset tukihakukoulutukset - liiton kevätkokous, Rantasalmi - Itä-Suomen kuluttajatyöryhmä - Itä-Suomen maidontuotannon kehittämispalaveri - Maakunnan yhteistyöryhmä - MTK:n elintarvikeketjuseminaari - MTK liittojen puheenjohtajakokous - MTK:n valtuuskunta - Itä-Suomen lihavaliokunta - Itä-Suomen sosiaalivaliokunta - yhteistyöpalaveri MTK-Keski-Suomi Toukokuu - MTK:n järjestökoulutuksen työpaja - opinto-ohjaajien ja Te-toimistojen maaseutuelinkeinoihin tutustuttamispäiviä - Itä-Suomen maidontuotannon kehittämispalaveri - maaseutunuorten valiokunta - Itä-Suomen jätesuunnitelmaseminaari - liiton johtokunta Kesäkuu - maaseutunuorten eduskuntavierailu - Itä-Suomen verovaliokunta - vesienhoitoneuvottelut ympäristöministeriö - Maakunnan yhteistyöryhmä - vesienhoitosuunnitelmien ohjausryhmä - Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta - Itä-Suomen MTK-liittojen koulutuspalaveri - Itä-Suomen ympäristö- ja maapoliittinen valiok. - Mikkelin elinkeinostrategiaseminaari - Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltosen tapaaminen - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - MTK:n rakennetyöryhmä Heinäkuu - MTK-Kangasniemen 80 vuotisjuhla - A-Tuottajien liha-alan tapaaminen - Osuuspankin eloistunto, Mikkeli - Farmari maatalousnäyttely, Mikkeli - valtakunnallinen maaseutunuorten tapaaminen, Ristiina Elokuu - sosiaalivaliokuntien koulutuspäivät - Asta myrsky ja siihen liittyvät tapahtumat - maaseutunuorten valiokunta - Savonlinnan seudun kuntayhtymän johtaja Marjukka Aarnion maaseutuyrittämiseen perehdyttämispäivä - kansanedustajien kummitilatapaaminen - valtakunnallinen lähiruokaviesti Etelä-Savossa - elonkorjuumarkkinat, Savonlinna - Itä-Suomen huippuseminaari Syyskuu - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - liiton työvaliokunta - yhteistyötapaaminen MTK-Keski-Suomi - Made in Savonlinna -seminaari - MTK:n rakennetyöryhmä - Itä-Suomen viljavaliokunta - voimalinjatilaisuuksia - Itä-Suomen yliopiston neuvottelukunta - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - Etelä-Savon ELY-keskuksen neuvottelukunta - MTK:n toimihenkilöpäivät - Aluehallintoviraston turvallisuusfoorumi Lokakuu - Itä-Suomen luomuvaliokunta - Itä-Suomen MTK-liittojen yhteiset tuottajayhdistysten puheenjohtaja- ja sihteeripäivät - Itä-Suomen maidontuotannon kehittämispalaveri - Ympäristöteemavuoden seminaari, Mikkeli - liiton johtokunta MTK-Keski-Suomen kanssa - yläkoululaisten maaseutuyrittämiseen perehdytyspäivä - Itä-Suomen maitovaliokunta - Maakunnan yhteistyöryhmä - Start II -viestintäkurssi - Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta - Vihreää kasvu maalta jäsentapahtuma Helsinki - MTK:n lihavaliokuntien koulutuspäivä - Pellervon liha-alan tulevaisuusseminaari Marraskuu - liiton johtokunta - tuottajayhdistysten kokouskierros - Pellervon vilja-alan tulevaisuusseminaari - MTK:n viljavaliokuntien yhteiskokous - vesienhoitosuunnitelmien yhteistyöryhmä - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - yläkoululaisten maaseutuyrittämiseen perehdytyspäivä - työterveyshuolto- ja lomitusvastaavien koulutus - Pellervon maitoalan tulevaisuusseminaari - maaseutunuorten syysparlamentti - MTK liittojen pj- ja tj kokous - MTK:n valtuuskunta - maaseutunuorten valiokunta - kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten koulutuspäivä Joulukuu - tuottajayhdistysten kokouskierros - Itä-Suomen verovaliokunta - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - Etelä- ja Itä-Suomen sokerijuurikasvaliokunta - Maakunnan yhteistyöryhmä - liiton syyskokous - yläkoululaisten maaseutupäivä - Itä-Suomen viljamarkkinaselvitys 11

12 MTK-ETELÄ-SAVON EDUSTUS MTK:N VALIOKUNNISSA JA JAOSTOISSA VUONNA 2010 Maaseutuyrittäjävaliokunta Luomuvaliokunta Kananmunavaliokunta Sosiaalivaliokunta Sokerijuurikasvaliokunta Maaseutunuorten valiokunta MTK:n säätiön hallintoneuvosto Aarno Puttonen, Puumala Anssi Laamanen, Juva Jouni Paunonen, Juva Leena Hämäläinen, Pieksämäki Kimmo Ihalainen, Joroinen Ulla Taavitsainen, Virtasalmi Matti Korhonen, Rantasalmi Aarno Puttonen, Puumala Valinta-alueen muut edustukset: Maaseutunuorten valiokunta Aluekehitysvaliokunta Nautajaosto Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Energiavaliokunta Sikajaosto Sosiaalivaliokunta Tuotantotalousvaliokunta Verovaliokunta Kylvösiemenjaosto Maaseutuyrittäjävaliokunta Lammasjaosto Antti Tuukkanen, Keski-Suomi Ilona Alhoniemi, Pohjois-Karjala Minna Häkkinen, Keski-Suomi Tomi Toivanen, Pohjois-Savo Varpu Törrönen, Pohjois-Karjala Erkki Kalmari, Keski-Suomi Eero Hetemäki, Keski-Suomi Eero Heinonen, Pohjois-Savo Antti Sivonen, Pohjois-Karjala Juhani Savolainen, Pohjois-Savo Matti Lappalainen, Pohjois-Savo Jussi Lehmuskoski, Keski-Suomi Heikki Peltola, Pohjois-Savo Outi Sirola, Pohjois-Karjala LIITON OSALLISTUMINEN MAAKUNNALLISIIN TOIMIELIMIIN JA HANKKEISIIN MTK-Etelä-Savon edustus oli vuonna 2010 seuraavissa ohjausryhmissä ja toimielimissä: Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Savon maakuntaohjelman johtoryhmä Etelä-Savon maakuntaohjelman valmistelufoorumit Laajakaista kaikille hankkeen ohjausryhmä Etelä-Savon suurpetoneuvottelukunta ELY-keskuksen neuvottelukunta Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä Etelä-Savon metsäneuvosto Etelä-Savon ympäristökeskuksen ohjausryhmä Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmä Etelä-Savon vesienhoidon paikalliset työryhmät Maaseutuympäristöjen luonnon monimuotoisuus -hanke MTK:n rakennetyöryhmä Etelä-Savon Tukimuuri viljelijätukien tiedotushanke ESBIO Energiaomavarainen maatila tutkimushanke TUKI Tutkimuksesta kilpailukykyä kehittämishanke Maaseudun bioenergiat tiedotushanke Nurmesta tankkiin tiedotushanke Maatilayrityksen hallittu kasvu tiedotushanke Voimansiirto maaseutuyritysten muutosten tukihanke Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Etelä-Savon metsäkeskus Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus MTK MTK-Etelä-Savo HY Ruralia insituutti, Mikkelin amk, MTT Mikkeli HY Ruralia insituutti ProAgria Etelä-Savo ja Etelä-Savon Metsäkeskus ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo 12

13 Kasvintuotanto kannattaa hanke ProAgria Etelä-Savo Pajalta tutkintoon nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Mikkelin ammattikorkeakoulu YES keskus, yrittäjyyskasvatushanke Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum, HY ILME - lähi- ja luomuruoan käytön edistämishanke Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum, HY OpinOvi aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke Etelä-Savon Koulutus Oy Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen järvialueella Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutti Työterveyshuollon seurantaryhmä Mikkelin seudun työterveyshuolto ProOsa työelämän kehittämishanke Työväen sivistysliitto Interreg IIIA ohjelman seurantakomitea Sisäasiainministeriö Etelä-Savon riistanhoitopiirin hallitus Etelä-Savon riistanhoitopiiri Tapiola neuvottelukunta Tapiola Kokousedustus Maanomistajien Arviointikeskus Oy Kokousedustus Asunto Oy Maaherrankatu 34,Mikkeli Kokousedustus Itä- ja Keski-Suomen koesikalayhdistys Kokousedustus Mikkelin Ravirata Oy KANNANOTOT, KIRJELMÄT JA TIEDOTTEET MTK-Etelä-Savo antoi lausuntoja, otti kantaa, kirjelmöi ja tiedotti seuraavista asioista (nähtävissä kokonaisuudessaan liiton sivuilla tai saatavissa liiton toimistolta) Tiedote liiton johtokunnan järjestäytymisestä Lausunto Etelä-Savon maakuntakaavan luonnoksesta Tiedote Maaseutunuorten valiokunnan järjestäytymisestä 8.2. Itä-Suomen Maaseutunuorten yhteinen kannanotto europarlamentaarikko Riikka Mannerille maatalouden harjoittamisen edellytyksistä koko Euroopan unionin alueella Maaseutunuorten valiokunnan kirjelmä kansanedustajille EU:n maatalouspolitiikasta Muistio elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle Fingrid Oyj:n voimalinjan rakentamisesta Yllikkälä- Huutokoski -välille Itä-Suomen luomuvaliokunnan kannanotto MTK:n luomuedunvalvonnan kehittämiseksi Itä-Suomen luomuvaliokunnan esitys osuuskunta Itämaidolle ja A-Rehulle luomurehumarkkinaselvityksen tekemiseksi Maanomistajille laadittu lausuntomallipohja käytettäväksi Fingrid Oyj:n lunastuslupahakemuksesta annettaviin lausuntoihin Työ- ja elinkeinoministeriölle Kirjelmä kansanedustajille Maanvuokralain uudistamiseen liittyen 4.5. Lausunto Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojelumääräysehdotuksesta 5.5. Lausunto Varkauden kaupungin ympäristönsuojelumääräysehdotuksesta 5.5. Itä-Suomen lihavaliokunnan tiedote elintarvikealan työkiistojen vaikutuksista lihantuotantoon 2.6. Maaseutunuorten kirjelmä kansanedustajille alle 3 vuotiaan lapsen kotihoiden sijaisavusta, hajaasutusalueiden jätevesiasioista, sukupolvenvaihdoksista ja lunastuslain muutostarpeista Aloite lomituspalvelulain muuttamiseksi koskien vakituisen työvoiman käytön vaikutusta maatalousyrittäjän vuosilomaan Kommentit Ympäristöministeriön Vesienhoidon toteutusohjelman laatiminen muistiosta 7.7. Itä-Suomen ympäristö- ja maapoliittisen valiokunnan tiedote maa-alueiden käyttörajoitussopimuksista Maaseutunuorten kirjelmä kansanedustajille hallitusohjelman mukaisten toimien toteuttamiseksi 13

14 3.9. Tiedote elintarvikeketjun toimimattomuudesta ja tuottajahintojen korotustarpeista kustannusten noustessa 3.9. Työvaliokunnan kirjelmä keskusliitolle MTK:n näkemyksistä Fingridin maksamiin korvauksiin liittyen Itä-Suomen viljavaliokunnan tiedote viljelijän heikosta asemasta viljamarkkinoilla MTK-liittojen yhteinen esitys alkutuottajien veroilmoitusmenettelyn muuttamiseksi lomakkeiden palautusaikoihin liittyen Itä-Suomen luomuvaliokunnan kannanotto luomulihan markkinoiden edistämisestä, raiviopeltojen saattamisesta tukikelpoisiksi, tarkastusbyrokratian vähentämisestä sekä luomuneuvonnan kehittämisestä Lausunto MTK:n viestintäohjelmaluonnoksesta Itä-Suomen lihavaliokunnan tiedote naudanlihan teurastustoiminnasta Kommentit Etelä-Savon vesienhoidon toteutusohjelmaan Itä-Suomen luomuvaliokunnan kannanotto Suomen maabrändityöryhmän esityksiin Kirjelmä kansanedustajille liikennetraktorin ajokorttivaatimuksista MAAKUNNALLINEN EDUNVALVONTA Vuoden 2010 keskeiset maakunnalliset edunvalvontatehtävät liittyivät ympäristö- ja maapolitiikkaan ja maakunnan kehittämisen. Näitä olivat erityisesti Etelä-Savon maakuntaohjelman laatimiseen ja vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen osallistuminen sekä Yllikkälä - Huutokoski -voimalinja-asiaan vaikuttaminen. Etelä-Savon maakuntaohjelma Yleisiä kommentteja Maakuntaohjelmaan liittyen Etelä-Savon maakuntaohjelman luonnoksessa on hyvin kuvattu maakunnan nykytilaa ja vahvuuksia sekä niihin liittyviä haasteita. Etelä-Savo 2009 nykytila luvussa sivuilla viisi ja kuusi voidaan nähdä, että tavalla tai toisella kaikki maakunnan ominaispiirteet ja niistä nousevat mahdollisuudet liittyvät maaseutuun. Etelä-Savo on harvaan, mutta kauttaaltaan asuttu maakunta, joka tarvitsee menestyäkseen toimivan infrastruktuurin, niin tie- kuin tietoliikenneyhteydet. Väestön ikääntyminen, väheneminen ja muuttotappio ovat haasteita, joihin voidaan vastata hyödyntämällä maaseudun antamia mahdollisuuksia yrittämisessä ja asumisessa. Vapaa-ajan asutus, vakituinen asutus ja maaseudun elinkeinot tukevat toisiaan ja luovat tukevan pohjan maaseudun ja sitä kautta koko maakunnan elinvoimaisuudelle. Eteläsavolaiset kaupungit eivät yksinään ole kilpailukykyisiä eivätkä sisällä sellaisia vetovoimatekijöitä, joilla maakunta pystyisi erottumaan muusta Suomesta. Maaseutu tuottaa valtaosan ihmisten tarvitsemista tuotteista, sillä lähes kaikki tarvittava energia tulee maalta. Ruoan raaka-aine tuotetaan nyt ja tulevaisuudessa maalla, minkä lisäksi entistä suurempi osuus muustakin energiasta tuotetaan bioperäisestä raaka-aineesta, joka sekin tulee maaseudulta. Maatalouselinkeinossa ja sitä kautta koko maaseudun elinkeinorakenteessa jatkuu voimakas rakennemuutos. Tilamäärä vähenee, tilakoko kasvaa ja samanaikaisesti myös muu maaseudun yritystoiminta kehittyy. Tulevaisuuden maatalous- ja maaseutuyrityksiin tarvitaan ammatillisen koulutuksen saaneita uusia yrittäjiä ja työntekijöitä. Myös yrityksille erilaisia palveluja ja tuotteita tarjoaviin yrityksiin ja organisaatioihin tarvitaan ammattitaitoisia työntekijöitä. Tilakoon kasvaessa kaikkia maatiloja ei enää hoideta yksinomaan viljelijäperheen voimin. Tilat tarvitsevat ammattitaitoisia tilatyöntekijöitä, joista on jo nyt pulaa. Tilat tarvitsevat lisäksi monien eri alojen ammattilaisten palveluita. Esimerkiksi erilaisten urakoitsijoiden, metsäalan työntekijöiden, lomittajien, eläinlääkäreiden ja tietotekniikan osaajien tarve on kasvanut. Maa- ja metsätalous sekä muu maaseutuyrittäjyys ovat suoraan ja välillisesti merkittäviä työllistäjiä eikä näitä työpaikkoja voida siirtää ulkomaille. 14

15 Keskeinen tekijä maaseudun antamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä on yleisen tietoisuuden lisääminen niistä. Erityisesti nuorilla on usein hyvinkin vähäiset tiedot siitä, mitä eteläsavolaisella maaseudulla on tarjota, muutakin kuin mökkeilyä ja vapaa-ajanviettoa. Niilläkin nuorilla, jotka asuvat maalla, voi olla liian yksipuolinen kuva siitä, mitä eri vaihtoehtoja on tarjolla. Nykyaikainen maatalous on jotain aivan muuta kuin, mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten ja maatila voi antaa monia muita yrittämisen mahdollisuuksia maatalouden ohella tai sen sijaan. Merkittävässä roolissa maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämisessä ovat koulut. Lisäämällä opettajien tiedon tasoa maaseudun ammateista ja elinkeinoista, voivat he tarjota tasapuolisesti sitä tietoa edelleen myös oppilaille. Erityisesti Etelä-Savon kaltaisessa maakunnassa, jossa väkiluku laskee ja keski-ikä jatkuvasti nousee, tarvitaan maakuntaohjelmassa linjattavia toimenpiteitä tämän kehityskulun pysäyttämiseksi. Näillä toimenpiteillä ehkäistään nuorten poismuuttoa maakunnasta, edistetään maaseudulla toimivien yritysten jatkuvuutta yrittäjä- ja sukupolvenvaihdosten kautta, parannetaan nuorten työllistymismahdollisuuksia maaseudun yrityksiin ja yrittäjinä sekä edistetään maakunnan ulkopuolella opiskelevien eteläsavolaisten paluumuuttoa maakuntaan. Toimenpiteillä tulee myös turvata maaseudun yrityksiin ja niiden toimialoilla toimiviin muihin yrityksiin ja organisaatioihin ammattitaitoista työvoimaa. Samalla nämä toimenpiteet ehkäisevät nuorten syrjäytymistä. Niin maalla kuin taajamassa asuvat ihmiset käyttävät samoja palveluja ja eri toimialojen yrittäjät samoja tukipalveluja. Elinvoimainen maaseutu pitää useissa tapauksissa yllä juuri sitä oleellista kriittistä massaa, jonka avulla näitä palveluja on kannattavaa tarjota. Erityisesti Etelä-Savossa tämä on syytä muistaa, koska maakunnan kaikki vahvuudet kytkeytyvät tavalla tai toisella elävään maaseutuun, jota voidaan kestävällä tavalla hyödyntää kaikkien eteläsavolaisten hyväksi. Maakuntaohjelman tavoitteet ja toimintalinjat MTK-Etelä-Savon näkemyksen mukaan luonnoksessa esitetyt maakuntaohjelman tavoitteet vastaavat hyvin edellä esitettyihin maakunnan kehittämistarpeisiin. Oleellista on varmistaa se, että maaseutu huomioidaan myös maakuntaohjelman käytännön toteutuksessa. Maaseudun ja sitä kautta maakunnan elinvoimaisuus edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä niin kunnallisella kuin maakunnallisella tasolla ja niissä hyödynnetään niin kansallista rahoitusta kuin EU:n eri ohjelmien rahoitusmahdollisuuksia. Maaseudun kehittämistä ei tule jättää vain maaseudulle kohdennettavien erillisohjelmien ja alan toimijoiden yksin kannettavaksi. Tavoitteissa on maininta kaupunkiseutujen kaupallisten innovaatioiden aktiivisesta toteuttamisesta. Tälle ei löydy maakuntaohjelmasta selitystä, mitä sillä tarkoitetaan. Kaupallisiksi innovaatioiksi ei liene voida luokitella kauppakeskusten ja liikenneasemien rakentamista, joten olisi tarpeen tarkentaa ko. kohtaa. Maakuntaohjelmassa on kuvattu hyvin Etelä-Savon vahvuuksia unelma-asumisesta, joka perustuu runsaisiin vesistöihin ja maaseutuun. Samaan liittyy Toimintalinja kolmessa mainittu päämäärä palvelujen kattavasta tuottamisesta maaseudulla. Myös Toimintalinja neljässä tuodaan esille tarpeet kattavista väylä- ja verkkoratkaisuista koko maakunnassa. Edelliseen viitaten onkin ristiriitaista, että Toimenpidekokonaisuus 1. Kilpailukykyinen asuin-, työ- ja vapaaajan ympäristön kehittäminen luvussa ei esitetä juurikaan toimenpiteitä maaseudun kehittämiseksi. Päinvastoin toimenpiteet painottuvat vain kaupunkikeskusten kehittämiseen ja toimintojen ohjaamiseen niihin. Kohdassa mainittu kyläsuunnitelmien kehittäminenkin voidaan tulkita toimintojen keskittämiseksi, mikäli kyläsuunnitelmia ja rantayleiskaavojen arviointia ja päivittämistä ei tehdä asukkaiden ja maanomistajien tarpeista, vaan niitä ohjaavat esim. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tai ns. luonnonsuojelulliset näkemykset. Edelleen luonnoksessa esitetään voimakasta kritiikkiä haja-asutusalueille suuntautuvalle matkailun ja vapaaajan kehitykselle ja ne toiminnat haluttaisiin ohjata keskuksiin. Etelä-Savon maakuntaohjelman luonnoksen kolme ensimmäistä toimintalinjaa tuovat vahvasti esille maakuntamme vahvuudet, jotka liittyvät suurelta osin maaseutuun. MTK-Etelä-Savo edellyttää, että tämä linja jatkuu koko ohjelman läpi ja ne kirjataan myös toimintalinjaan neljä. Nykyisessä luonnoksessa tämä ei toteudu, mikä tulee myös vaikeuttamaan ohjelman toteuttamista sen ollessa epäjohdonmukainen. 15

16 Menestyvä yritystoiminta Toimintalinja 1. Menestyvä yritystoiminta antaa hyvän pohjan eteläsavolaisen elinkeinotoiminnan kehittämiselle. Kriittisiin menestystekijöihin tulee lisätä elintarvikeketjun antamat mahdollisuudet alkutuotannon tuottamien raaka-aineiden jalostuksessa kuin myös mm. tutkimustoiminnassa. Matkailun osalta on hyvin oivallettu, että maakunnan tarjoamat matkailupalvelut perustuvat pitkälti pieniin ja keskisuuriin matkailuyrityksiin ja, jotka toimivat maaseudulla. Matkailuelinkeinolle esitetyt kehittämistoimenpiteet ovat oikean suuntaisia, mutta on huolehdittava siitä, että niitä tullaan myös käytännössä kohdentamaan pieniin perheyrityskokoluokan yrityksille. Matkailupuolen kehittämistoiminnassa on myös pystyttävä karsimaan turhaa päällekkäistä toimintaa, joka nykyisellään ei pysty parhaalla mahdollisella tavalla tarjoamaan kehittämisapua alan yrityksille. Eri oppilaitosten, tutkimuksen, hankkeiden jne. on pystyttävä tehokkaampaan toimintaan mm. työnjakoa selkiyttämällä. Metsä- ja maatalouselinkeinot otsikon alla oleva toimenpide maatalousmaan säilyttäminen elintarviketuotannossa on kannatettava, mutta se ei saa estää peltoenergian tuotantoa. Maatalousmaan määrä on maatalouden harjoittamisen yksi minimitekijä Etelä-Savossa ja pellon kysyntä on erityisesti tuotantoaan kehittävillä ja jatkavilla tiloilla korkea. Tämän lisäksi maatalouden tukijärjestelmä ohjaa valtaosan tuesta peltohehtaarien kautta maksettavaksi. Näiden tekijöiden johdosta kaikki pelto tulee säilyttää viljely- ja tukikelpoisena. Tämä voi tapahtua myös energiakasvituotannossa niillä alueilla, joille se luontevasti sopii. Uudistuneet ja erikoistuneet osaamisrakenteet Maakunnan väestön vähenemisen hidastaminen ja muuttotappion kääntäminen voitolliseksi edellyttää osaltaan hyvin toimivaa ja laadukasta koulutustarjontaa. Maakunnan tulee kyetä tarjoamaan peruskoulun ja lukion päättäville nuorille mahdollisuus kiinnostuksensa kohteena olevan alan koulutukseen. Erityisesti maaseudun ammattien osalta Etelä-Savon tilanne on varsin heikko ja mahdollisuudet opintoihin omassa maakunnassa vähäiset. Mikäli maakunta ei itse pysty näitä opintomahdollisuuksia tarjoamaan, on huolehdittava siitä, etteivät maaseutuammatit jää sen takia vaille uusia työntekijöitä ja yrittäjiä. Koulujen ja oppilaitosten on tarvittaessa tuotava esille opiskelumahdollisuudet muualla maassa ja maakunnassa on tehtävä toimenpiteitä, joilla nämä opiskelijat saadaan palaamaan takaisin Etelä-Savoon työhön ja asumaan. Etelä-Savon vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat Vuonna 2010 vesienhoitotyö keskittyi toteutusohjelmien laadintaan ja käynnistämiseen. Vuoden aikana perustettiin viisi alueellista hankeryhmää, joihin nimettiin paikalliset MTK:n edustajat. Nämä ryhmät toimivat Haukivuorella (Kyyvesi), Mikkelissä, Joroisissa, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Vesiensuojelun toteutusohjelmien osalta toimme esille seuraavia tekijöitä. Alueella tehdyt toimenpideohjelmat ovat hyvä pohja tehtäville toimenpiteille ja niistä on pidettävä kiinni. Valtion puolelta tärkeintä on turvata alueille riittävät resurssit toimenpiteiden toteuttamiseen. Erityisesti resursseja tarvitaan vesien tilan seurantaan oikean tiedon saamiseksi sekä pohjavesialueiden ja erityisesti niiden muodostumis- ja varastoitumisalueiden määrittämiseen. Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteitä ei tule viedä yksityiskohtaisesti Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vaan siinä on esitettävä yleisemmällä tasolla tehtävät toimenpiteet ja niihin tarvittava rahoitus. Myöskään toteutussuunnitelmissa ei ole tarvetta esittää toimenpiteiden toteuttajatahoja yksittäisten toiminnanharjoittajien ja yksityisten toimijoiden osalta. Vastuullisten viranomaistahojen maininta riittää. Toteutusohjelmissa esitetyt kustannukset haja- ja loma-asutuksen vesienhoidon kustannuksiksi vaikuttavat vahvasti alimitoitetuilta. Yksittäisen kohteen jätevesijärjestelmien rakentaminen maksaa eurosta ylöspäin, monessa tapauksessa yli euroa. Taulukossa esitetyt summat eivät siten ole realistisia. Toteutusohjelman liitteessä maataloudelle esitetään maantieteellisesti ja tilatasolle kohdennettuja ympäristötuen toimenpiteitä. Esitys on varmaankin perusteltu, mutta se ei saa vähentää Etelä-Savoon tulevaa ympäristötuen kokonaisrahoitusta sen vuoksi, että Etelä-Savossa vesistöt ovat muuta maata paremmassa tilassa. Rahoitusta tulee päinvastoin lisätä, jotta vesien tila saadaan turvattua ja yksittäisillä ongelmakohteilla parannettua. Maatalouden ympäristötuen kokonaisrahoitusta tuleekin kasvattaa ja sitä kautta kohdentaa alueittain mahdollisiin ongelmakohtiin. 16

17 Maatalouden ympäristötuen rahoitus on epävarmaa vuoden 2013 jälkeen johtuen EU:n komission suunnittelemasta CAP -uudistuksesta. Uudistus voi johtaa merkittävään ympäristötuen kokonaisrahoituksen laskuun, joka on syytä ottaa jo nyt huomioon, jotta varaudutaan lisärahoitukseen ja maatalouden tukijärjestelmien ulkopuolisin rahoitusmahdollisuuksiin. Eri rahoituselementtien yhdistäminen johtaa järjestelmän sisäiseen kilpailuun mm. ympäristötuen ja maaseudun kehittämisen välillä ja kansallisen rahoitusmahdollisuuden rajoittaminen tarkoittaisi pahimmillaan miljoonan euron rahoitusvajetta maatalouden tukijärjestelmiin. Toteutusohjelmassa mainitaan myös, että vesiensuojelutoimenpiteet, kuten lannoituksen vähentäminen ja kasvipeitteisyys, voivat luoda kustannussäästöjä maataloudelle. Väite on varsin teoreettinen, koska em. toimenpiteet johtavat välittömästi sadon määrän laskuun ja mm. lannan ja rehun kuljetusmatkojen ja sitä kautta kustannusten nousuun. Maa-alueiden käyttörajoitussopimukset Itä-Suomen ympäristövaliokunta kiinnitti maanomistajien huomiota siihen, että erilaisista käyttötarpeista ja niihin liittyvistä rajoituksista ja korvauksista on syytä tehdä sopimus. Osalle toimintoja MTK on yhdessä eri tahojen kanssa tehnyt suositussopimusmalleja. Malleissa on pyritty monipuolisesti ottamaan huomioon niin käyttäjän kuin maanomistajan näkökulmia. Kaikkia erilaisia tapauksia ei kuitenkaan osata etukäteen miettiä, joten jokaisen sopimusta tekevän on omalta kohdaltaan mietittävä, mitä kaikkea sopimuksessa on huomioitava. Malleista on kuitenkin apua, kun maanomistajalle tarjotaan vaikkapa tuulivoimalan perustamissopimusta. Näihin tutustumalla saattaa välttyä monelta jälkeenpäin harmittavalta asialta. Kaavoituksen lisäksi monet yleisten tarpeiden maa-alueiden käyttörajoitukset tai lunastukset liittyvät sähkö-, vesi- ja tielinjojen rakentamiseen. Energiaratkaisuihin liittyviä ovat lisäksi maakaasu ja tuulivoimaloiden vaatimat maa-alueet. Elinkeinoihin liittyy vahvasti matkailu ja osin myös virkistystoiminta, joihin tarvitaan maaalueita, kuten ammattimaisten hevostallien maastoreitit. Moottorikelkkojen ja mönkijöiden vapaa-ajankäyttö on lisännyt erilaisten maastoreittien tarvetta. Kaikelle maa-alueita vaativille käyttöoikeuksille ei ole olemassa sopimusmallia. Tämäkin on syytä huomioida. Jos tällaista mallia ei ole, niin syy siihen saattaa olla se, että asia on niin uusi, ettei mallia ole vielä tehty tai sitten vanha sopimus ei ole enää voimassa. Esimerkiksi keskijännitteisten 20 kv:n linjojen osalta ei ole voimassa olevaa suositussopimusta. Suositussopimus päättyi vuoden 2010 alusta, eikä uutta ole vielä saatu aikaiseksi osapuolten eriävien näkemysten vuoksi. Itä-Suomen ympäristövaliokunta suositteleekin maatalous- ja metsäalueiden omistajia tutustumaan huolella tarjottaviin sopimuksiin, ottamaan tarvittaessa yhteyttä tuottaja- tai metsänomistajajärjestöihin ja selvittämään millaisia vaihtoehtoja ja asioita käyttörajoitussopimuksiin liittyy. Korvauskysymykset ovat seikoista kaikkein hankalimmat ja ne ovat monesti tapauskohtaisia. MTK:n ja metsänomistajaliittojen jäsenillä on käytössään myös nettisivut, joista saa tietoa sopimusmalleista. Voimalinjojen lunastuskäytäntöön saatava muutos MTK-Etelä-Savon muistio elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle liittyen Fingridin voimalinjahankkeeseen välillä Yllikkälä-Huutokoski. Fingrid Oyj on jättänyt valtioneuvostolle lunastuslupahakemuksen 400 kv:n voimajohdon rakentamiseksi Yllikkälä Huutokoski välille. Fingrid perustelee uuden voimalinjan rakentamista sillä, että Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla on paljon sähköntuotantoa ja tuontia. Lisäksi yritys toteaa, että voimansiirtoyhteydet muualle Suomeen ovat kuormittuneet. Myös Kaakkois-Suomeen rakennettavaa uutta sähköntuotantokapasiteettia ja supistuvaa kulutusta pidetään perusteluina voimalinjan rakentamiselle. MTK-Etelä-Savo kyseenalaistaa Fingrid Oyj:n esittämät perustelut. Fingrid Oyj:n esittämälle nykyisen voimalinjan kuormittumiselle on esitetty myös vastakkaisia arvioita. Niiden mukaan nykyisen voimalinjan sähkönsiirtokyvystä ei ole käytössä kuin noin kolmannes, jonka perusteella tarvetta uuden linjan rakentamiseen ei ole. Myös Fingrid Oyj:n esittämät perustelut ovat ristiriitaisia niin yrityksen oman toiminnan kuin mm. valtion asettamien sähkönsäästötavoitteiden näkökulmasta. Yhtiö perusteli mm. Itä-Suomen lääninhallitukselle jättä- 17

18 mässään tutkimuslupahakemuksessa uutta voimalinjaa sähkön ylikapasiteetilla Kaakkois-Suomessa ja samalla on osallisena uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamisessa sinne. Myös valtion taholta on asetettu selkeät tavoitteet sähkön käytön rajoittamiseksi. Fingrid Oyj on tehnyt voimalinjan johtoreitistä ympäristövaikutusten arvioinnin ja sen päivityksen. Tehdyssä arvioinnissa on mainittu kaksi vaihtoehtoa: 0-vaihtoehto, jossa linjaa ei rakenneta ja reittivaihtoehto 1 (VE1) sekä siihen liittyvät vaihtoehtoiset reittivalinnat (VE1A ja VE1B). YVA-asetuksen mukaan yhtenä vaihtoehtona tulee olla hankkeen toteuttamatta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton. Nyt tehdyssä YVA:ssa ei O-vaihtoehtoa ole tarkasteltu lainkaan. Perusteluna tälle on esitetty sähkömarkkinalaissa Fingrid Oyj:lle määritellyt tehtävät. MTK-Etelä-Savon mielestä tämä ei ole riittävä perustelu O-vaihtoehdon tarkastelun tekemättä jättämiselle. Maanomistajien näkökulmasta voimalinjan rakentaminen sisältää ainoastaan kielteisiä seikkoja. Jo nykyinen voimalinja rajoittaa merkittävästi metsätalouden harjoittamista ja uusi linja toteutuessaan siirtää lisää metsämaata tuottamattomaan käyttöön. Nykyinen lunastusmenettely jättää maanomistajat käytännössä ilman korvausta menetetystä maasta, alhaisista ja ajastaan jälkeen jääneistä korvaustasoista johtuen. MTK-Etelä-Savon näkemyksen mukaan tärkeimpinä syinä uuden voimalinjan rakentamiselle ovat merkittävät taloudelliset tekijät. Uuden voimalinjan kautta Fingrid Oyj ja sen omistavat tahot tulevat siirtämään Venäjältä sähköä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sekä muun Suomen läpi myytäväksi Euroopan sähkömarkkinoille. Fingridin omien tiedotteiden mukaan se on tehnyt mm. sopimuksen Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin kanssa (tiedote ), jonka myötä sähkönsiirtokapasiteetti Baltian maihin kasvaa megawattiin. Joulukuun tiedotteessaan ( ) Fingrid kertoo, mille tahoille se myy sähkönsiirtoa. Vuoden 2010 yhteensä megawatin siirrosta 650 megawattia Fingrid myy RAO Nordic Oy:lle. Tiedotteen mukaan RAO Nordic olisi suomalainen yritys, mutta käytännössä kyseessä on Inter RAO UES -yhtiön tytäryhtiö nimeltä RAO Nordic. Inter RAO UES yhtiön puolestaan omistaa Venäjän valtion omistama ydinvoimayhtiö Rosatom. RAO Nordic on ollut mukana myös muissa sähkönsiirtoon Venäjältä tähtäävissä hankkeissa, kuten KTM:n hylkäämässä merikaapelihankkeessa vuosikymmenen puolivälissä. RAO Nordicin lisäksi Fingrid myy sähkönsiirtoa 250 megawattia ruotsalaiselle Scaent AB:lle. (Vuoden 2011 sähkönsiirto Venäjältä menee 100 %:sti ulkomaalaisomisteisten yhtiöiden kautta). On ilmeistä, että Fingridin suunnittelema voimalinjan rakentaminen tähtää enenevässä määrin venäläisen ydinsähkön siirtämiseen Suomen kautta edelleen Baltian maihin ja Ruotsiin. Uuden voimalinjan rakentamisessa ei ole kyse suomalaisen sähköntuotannon ja kulutuksen tasapainottamisesta ja turvaamisesta vaan liiketoiminnasta ja siihen liittyvästä voitontavoittelusta. MTK-Etelä-Savo kanta on, että Fingrid Oyj:lle ei edellä esitettyjen seikkojen johdosta tule myöntää lunastuslupaa Yllikkälä Huutokoski voimalinjan rakentamiseksi. Lunastuslupahakemusta käsiteltäessä tulee vähintään saada tarkat selvitykset seuraavista tekijöistä, jotta päätöksenteolle on oikeat perustelut: 1. Voimalinjan tarpeen yleishyödyllisyys tulee selvittää puolueettoman tahon toimesta, jolloin otetaan huomioon koko maan sähköntuotanto ja kulutus sekä niiden ennusteet ml. valtion suunnitelmat sähkönkäytön vähentämiseksi, tuontisähkön määrä sekä erityisesti Fingridin ja sen omistajatahojen suunnitelmat sähkön viemiseksi Suomesta ulos. 2. Puolueeton selvitys nykyisen voimalinjan sähkönsiirtokapasiteetista ja sitä kautta uuden linjan todellisesta tarpeesta. Samalla on annettava selvitys nykyisen voimalinjan käyttöiästä, jolloin selvitetään myös se, onko uuden voimalinjan rakentamisella tarkoitus myös samalla hoitaa vanhan linjan peruskorjaustarve, jota ei ole tuotu Fingridin selvityksissä esille. 3. Puolueeton selvitys uuden voimalinjan rakentamisen kustannuksista eri pylväsvaihtoehdoilla sekä eri linjavaihtoehtojen aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset haitat maanomistajille. 4. Ympäristövaikutusten arviointia on täydennettävä perustellulla selvityksellä 0 vaihtoehdosta eli linjan rakentamisen toteuttamatta jättämisestä. 18

19 MTK-Etelä-Savon ja Järvi-Suomen Metsänomistajien liiton kirjoitus maakuntalehdissä Hallituksen tuoreita ydinvoimaratkaisuja on perusteltu vahvasti mm. sähköhuollon varmistamisella. Samaa perustetta käytetään myös uusien voimalinjojen rakentamiselle. Toki sähkön saanti kaikille tulee varmistaa, mutta samaan aikaan sähkön siirrosta on tullut puhdasta liiketoimintaa. Pohjoismainen sähköverkko on laajenemassa ja ajansaatossa kasvamassa eurooppalaiseksi verkostoksi. Jo nyt on suunnitteilla uutta kaapelia Viroon ja Ruotsiin. Uusien suunnitelmien myötä siirtoliikenteeseen tulee entistä enemmän vaikuttamaan se, mistä sähköä on halvimmalla tarjolla ja, mihin sitä voi kovimmalla hinnalla myydä. Suomeen tuodaan halpaa sähköä omaan käyttöön. Samaan aikaan meiltä viedään paremmalla hinnalla sähköä ulos. Suomessa toimivien sähkönsiirtoyhtiöiden liiketoimintamahdollisuudet paranevat, jos uudet ydinvoimalahankkeet toteutuvat, jolloin myös tarpeet uusille voimalinjoille kasvavat. Sähkön hintaa voi kilpailuttaa, mutta siirto on sähkömarkkinalain mukaista monopolitoimintaa. Käytännössä siirtoon liittyvän hinnoittelun määrittää verkon omistaja. Sähkömarkkinalaki ohjaa ja energiamarkkinavirasto valvoo, että hinnoittelu ei ole kohtuutonta, mutta yksinoikeus sähkön siirtoon tuo yhtiölle varmaa tuottoa. Ei siis voi olla oikein, että yksityiset maanomistajat joutuvat pakkolunastuksien kautta luovuttamaan maa-alueita pilkkahintaan yhtiöiden liiketoiminnalliseen käyttöön. Sähkön tuottaminen ja siirtäminen ovat yhä enemmän liiketoimintaa, jolla tehdään omistajille tulosta. Voidaan hyvin kysyä, onko kyseessä aina yleinen etu vai pelkkä voiton tavoittelu? Sähkön hinta kun tuntuu joustavan vain ylöspäin, olivatpa tuotanto- ja siirtokulut nousevia tai laskevia. Lunastuslain mukaan maata voidaan pakkolunastaa yleisen edun niin vaatiessa, ellei lunastuksen tarkoitukseen ole muuta yhtä sopivaa tapaa käytettävissä. Onko todellisia vaihtoehtoja kuitenkaan aina edes kunnolla kartoitettu? Esimerkiksi Yllikkälä Huutokoski -linjan ympäristövaikutusten arvioinnista tehtiin päivitys, mutta linjan rakentamatta jättämisvaihtoehtoa ei tässä yhteydessä käsitelty lainkaan. Valtioneuvoston on lunastuslupapäätöstä tehdessään harkittava mm. onko linjalle todellista tarvetta, onko hanke kiireellinen, onko sijoittelu kaikilta osin turvallinen - myös linjan varrella asuville ja onko käytössä parempaa tekniikkaa linjan rakentamiseen. Sähkölinjan alle jäävän maapohjan käyttömahdollisuus tuottavaan toimintaan menetetään käytännössä lopullisesti. Lunastuslaissa todetaan, että lunastettavasta alueesta on maksettava käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (=kohteenkorvaus). Korvaus tulee suorittaa rahallisena kertakorvauksena. Korvaus, joka maksetaan menetetystä maapohjan käyttömahdollisuudesta, ei vastaa todellista tuotonmenetystä. Lunastuslaissa on mahdollisuus perustaa arviointi myös omaisuuden tuottoon. Tätä ei kuitenkaan metsämaiden käyttöoikeuden rajoituksista maksettavissa korvauksissa käytetä. Fingridin edustaja totesi Länsi-Savon artikkelissa , että he voisivat maksaa parempiakin korvauksia, mutta lunastuslaki ei anna siihen mahdollisuutta. Onko näin? Ei ole, koska lunastuslain mukaan asianosaiset voivat sopia korvauksesta. Kyse on ennemminkin haluttomuudesta muuttaa olemassa olevaa edullista käytäntöä. Jos uudet hankkeet sähköntuotantoon toteutuvat ja sen myötä tarve uusille linjoille, on valtiovallan otettava myös lunastuslain ja nykyisen korvauskäytännön muutokset työn alle vastaamaan nykyaikaa. Valmistelulla on kiire, jotta uudet käytännöt olisivat käytössä mahdollisimman pian, kuitenkin ennen uusien linjahankkeiden aloittamisia. Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ja MTK-Etelä-Savo ovat vaatineet muutosta nykyiseen korvauskäytäntöön ja tasoon. Maanomistajien käyttöön laadittu lausuntomalli Fingrid Oyj:n lunastuslupahakemukseen Työ- ja elinkeinoministeriölle koskien voimalinjahanketta välillä Yllikkälä-Huutokoski Fingrid Oyj on jättänyt valtioneuvostolle lunastuslupahakemuksen 400 kv:n voimajohdon rakentamiseksi välille Yllikkälä Huutokoski. Linja-alueella on n. 400 maanomistajaa ja heiltä on jäämässä n. 280 ha metsämaata ja lisäksi n. 40 hehtaaria peltomaata entisen linja-alueen lisäksi johtoalueen alle. 19

20 Fingrid perustelee uuden voimalinjan rakentamista sillä, että Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla on paljon sähköntuotantoa ja tuontia. Lisäksi yritys toteaa, että voimansiirtoyhteydet muualle Suomeen ovat kuormittuneet. Myös Kaakkois-Suomeen rakennettavaa uutta sähköntuotantokapasiteettia ja supistuvaa kulutusta pidetään perusteluina voimalinjan rakentamiselle. Koska sähkön tuotanto ja siirtotoiminta ovat yhä enemmän liiketoimintaa, on näkemyksemme mukaan tärkeimpinä syinä uuden voimalinjan rakentamiselle merkittävät taloudelliset tekijät. Uuden voimalinjan kautta Fingrid Oyj ja sen omistavat tahot tulevat siirtämään Venäjältä sähköä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sekä muun Suomen läpi myytäväksi Euroopan sähkömarkkinoille. Me kyseenalaistamme Fingrid Oyj:n esittämät perustelut linjahankkeelle. Fingrid Oyj:n esittämälle nykyisen voimalinjan kuormittumiselle on esitetty myös vastakkaisia arvioita. Niiden mukaan nykyisen voimalinjan sähkönsiirtokyvystä ei ole käytössä kuin noin kolmannes, jonka perusteella tarvetta uuden linjan rakentamiseen ei ole. Linjan rakentamisvaihtoehdoissa ei ole selvitetty riittävästi sitä vaihtoehtoa, että linjaa ei rakennettaisi. Tämä ns. 0-vaihtoehto tulisi edelleen selvittää. Lisäksi tulisi tehdä puolueeton selvitys uuden voimalinjan rakentamisen kustannuksista eri pylväsvaihtoehdoilla sekä tutkia eri linjavaihtoehtojen aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset haitat maanomistajille. Lunastuslakia (603/1977) sovelletaan, kun kiinteää omaisuutta lunastetaan mm. yleiseen tarpeeseen. Lunastuslain 4 :n mukaisesti yleinen tarve ja vaihtoehto aiotulle hankkeelle tulee selvittää. Voimalinjan tarpeen yleishyödyllisyyttä ei ole lunastuslupahakemuksessa selvitetty puolueettoman tahon toimesta, jolloin olisi otettu huomioon koko maan sähköntuotanto ja kulutus sekä niiden ennusteet ml. valtion suunnitelmat sähkönkäytön vähentämiseksi, tuontisähkön määrä sekä erityisesti Fingridin ja sen omistajatahojen suunnitelmat sähkön viemiseksi Suomesta ulos. Edellä mainituilla perusteilla mielestämme ei täyty lunastuslain vaatimus yleisestä tarpeesta maan pakkolunastukseen. Uudella pylvästekniikalla pystyttäisiin johto viemään 24 m johtoaukeassa. Pylväsratkaisulla linja voitaisiin rakentaa olemassa olevaan johtokäytävään. Uutta pylväsratkaisua tulisikin käyttää koko linja-alueella. Nyt tehdyt selvitykset vaihtoehtoisista pylväsratkaisuista eivät ole riittävän perusteellisia. Me vaadimmekin, että linjalle ei tule antaa lunastuslupaa uuden maa-alueen hankkimiseen, vaan voimalinja tulee rakentaa olemassa olevaan johtoalueeseen, esim. käyttämällä toisenlaista olemassa olevaa pylvästekniikkaa. Laissa sähkölaitoksista (168/1928) todetaan, että älköön kuitenkaan otettako maata lähempää kuin sadan metrin päästä talonasemasta tahi sen yhteydessä olevasta rakennuksesta tai puutarhasta Osa rakennettavaksi aiotuksi linjasta sijoittuu kuitenkin lähemmäs kuin 100 m kiinteistöistä. Lunastuslupahakemuksessa kerrotaan, että näissä tapauksissa pyritään neuvottelutulokseen rakennuksen omistajan kanssa. Hakemuksesta ei kuitenkaan käy riittävästi selville mitä vaikutuksia linjan aiheuttamalla magneettikentällä on ihmisille, miten linja vaikuttaa kiinteistöjen arvoa alentavasti ja mitä muita sosiaalisia ja taloudellisia haittoja sillä on. Näitäkin haittoja voitaisiin minimoida erilaisella yhteispylväsratkaisulla, jolla samalla voitaisiin minimoida uuden maa-alueen lunastustarve. Me vaadimmekin, että linjaa ei saa rakentaa 100 m lähemmäs asumuksia tai lomarakennuksia, vaan esim. pylväsratkaisulla johto sijoitetaan olemassa olevaan johtoalueeseen. Lunastuslupahakemuksessa haetaan myös johtoalueen kiinteistöiltä tarvittavien alueiden ennakkohaltuunottolupaa lunastuslain 58 mukaisesti. Ennakkohaltuunottotarvetta perustellaan hankkeen kiireellisyydellä. Kuitenkaan kiireellisyydelle ei ole muita perusteita selvitetty kuin hankkeen oma aikataulu. Mielestämme annetut perustelut kiireellisyydelle eivät oikeuta poikkeamista normaalista lunastuslain 57.1 säännönmukaisesta haltuunotosta, jonka mukaan omaisuus saadaan haltuun, kun lunastuspäätös on julistettu ja korvaukset maksettu. Koska muita perusteluja ei ole, niin ennakkohaltuunottoon ei ole tule antaa lupaa. Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten, mielestämme Fingrid Oyj:lle ei tule myöntää lunastuslupaa. Lunastuslupahakemusta käsiteltäessä edellytämme, että seuraavista seikoista tulee saada tarkat selvitykset ennen päätöksentekoa. 20

TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-SAVON LIITTO MTK-ETELÄ-SAVO RY. TOIMINTAKERTOMUS 2009 17.3.2010 1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2009 Jukka Leikkonen, MTK-Etelä-Savon johtokunnan puheenjohtaja vuonna 2009, Mäntyharju

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatilojen rahavirrat 2009 Tuloerien sisältö Maatilojen rahavirrat 2009 Myyntitulolaskelmissa lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Sivu 1 Maaseudun kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-SAVON LIITTO MTK-ETELÄ-SAVO RY. TOIMINTAKERTOMUS 2011 19.3.2012 1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2011 Jukka Leikkonen, MTK-Etelä-Savon johtokunnan puheenjohtaja vuonna 2011, Mäntyharju

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-SAVON LIITTO MTK-ETELÄ-SAVO RY. TOIMINTAKERTOMUS 2014 20.3.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan katsaus vuoteen 2014. 3 Toiminnan tarkoitus.. 4 Johtokunta, valiokunnat ja toimihenkilöt.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009:

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009: MTK- Kerimäki Toimintakertomus 2009 Hyvä Jäsenemme! MTK-Kerimäen tuottajayhdistyksen johtokunta päätti toimittaa vuoden 2009 toimintakertomuksen kaikille jäsenilleen. Yhdistyksen toiminta oli vuonna 2009

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto, MTK Kaakkois-Suomi TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry (www.kaupunkikeskustat.fi) ja maakuntaliitot:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie

Lisätiedot

Pidämme alueen yritykset ja kaupan toimijat ajan tasalla maaseudun elinkeinojen taloudellisesta tilanteesta ja kasvumahdollisuuksista.

Pidämme alueen yritykset ja kaupan toimijat ajan tasalla maaseudun elinkeinojen taloudellisesta tilanteesta ja kasvumahdollisuuksista. MAATALOUSTUOTTAJAIN POHJOIS-SAVON LIITTO MTK-POHJOIS-SAVO RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Liitto toimii sääntöjensä mukaisesti maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä maaseutuyrittäjien maakunnallisena

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyiden taustaa Tilusjärjestelyn keinot; sisältö, periaatteet ja vaiheet

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot