TOIMINTAKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-SAVON LIITTO MTK-ETELÄ-SAVO RY. TOIMINTAKERTOMUS

2 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2010 Jukka Leikkonen, MTK-Etelä-Savon johtokunnan puheenjohtaja vuonna 2010, Mäntyharju Vuoden 2010 lopulla valmistui kansallinen ruokastrategia. Sen tarkoituksena on antaa vastauksia, miten suomalaisille turvataan riittävästi turvallista, maistuvaa, terveellistä, vastuullisesti tuotettua ja kohtuuhintaista ruokaa. Strategia toteaa tärkeäksi turvata sen, että alkutuottajat, teollisuus, kauppa ja ammattikeittiöt pystyvät toimimaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Erikseen mainitaan, että vain kannattava toiminta takaa jatkuvuuden. Kun katsoo kaupan osuuden kasvua elintarvikeketjun arvosta, ei voi muuta todeta kuin, että kauppa se on, mikä kannattaa. Teollisuus on vuosien saatossa menettänyt osuuttaan ja nimenomaan kaupan suuntaan. Vielä huonommin on käynyt alkutuotannon, sen osuus on laskenut kuin se kuuluisa lehmän häntä. Siis onko jatkuvuutta tiedossa elintarvikeketjussa muilla kuin kaupalla? Uskon, että teollisuus pystyy kustannuksensa hoitamaan ja jatkamaan tästä eteenpäin. Suurempi huoli mielestäni on viljelijöiden selviäminen. Teollisuuden huoli liittyy raaka-aineen saatavuuteen kotimaasta. Vuoden 2010 aikana viestit tiloilta eivät olleet mitenkään mieltä ylentäviä. Kesän poudat heikensivät viljelynäkymiä niin kasvinviljely- kuin kotieläintiloilla. Kotieläintiloilla onnistuttiin kuitenkin saamaan kohtuullisesti varastot täyteen ja kuluvasta talvesta selvittäneen kevääseen, mutta rehubudjetit ovat tiukoilla ja toivotaan normaalia kevättä, eikä pienestä aikaisuudesta olisi haittaa. Tilojen kannattavuudessa tapahtui heikkenemistä vuonna Kustannukset nousivat, mutta tuottajahinnat eivät, viljaa lukuun ottamatta. Toisaalta viljan näkymiä heikensi huono sato. Vuoden loppua kohden kotieläintilojen kannattavuudessa ei tapahtunut paranemista. Ei, vaikka Eurooppaa ravisteli saksalainen ruokaskandaali sianrehuissa käytetyn dioksiinin muodossa. Kun markkinoilla oli tarjolla epäkuranttia tuotetta ja vaihtoehtoisesti turvallista ja jäljitettävää kotimaista lihaa niin, mitä tapahtui? Kotimaisenkin lihan hinta laski eurooppalaisen vaihtoehdon perässä. Miksi markkina ei toiminut? Vai eikö sen annettu toimia? Yhtä huolestuttava tilanne on naudalla, jossa vuoden lopulla nähtiin Suomessa Euroopan alhaisimmat hinnat. Tämä kehitys entisestään syvensi nautatilojen ahdinkoa. Maidolla tilanne oli parempi ja loppuvuotta kohden aavistuksen parani, tosin ei hurraamaan pääse. Toivon, että vuosi 2010 ei jää historiaan muusta kuin luonnonilmiöistä, kun katsotaan maataloutta. Vaihtoehtona on kuitenkin kehityksen alku, jossa kotieläintalous aloittaa kiihtyvän vähenemisen ja suurin paine on lihantuotannon puolella. Jos lihaketju katkeaa maitotilojen jälkeen, syntyy ongelma, jonka ratkaiseminen voi olla ongelmallinen maatalouden imagolle. Mitä tehdään syntyville sonnivasikoille? Useilla tiloilla ei ole vasikoille kasvatuspaikkoja, vaan tuotanto on rakennettu siten, että vasikat lähtevät terneinä. Lain asettamat rajat ajavat tilat tilanteeseen, jossa vasikat joudutaan lopettamaan ja lähettämään Honkajoelle jätteenä. Asia ei kuulosta miellyttävältä, kun samalla maailmalla nähdään nälkää. Asetan toivon elintarvikeketjun muihin toimijoihin, etenkin kauppaan, että tuottajahinnat saadaan kustannuksia vastaavalle tasolle ja vältetään pikkuvasikoiden jätteeksi joutuminen. Samalla kun toteamme maatalouden tämän hetken murheen alhon, on muistettava, että maailma tarvitsee elintarvikkeita yhä enemmän. Siinä meillä suomalaisilla ja eteläsavolaisillakin viljelijöillä on sijamme. Meillä on vahvuutenamme puhdas luonto ja elintarvikkeiden jäljitettävyys, joita meidän on opittava hyödyntämään paremmin. Meidän on tehtävä itsemme tarpeelliseksi kuluttajalle ja oltava heidän luottamuksensa arvoinen. Meistä jokainen tekee markkinatyötä elinkeinomme eteen arjessa huolehtimalla ympäristöstään ja tuotannon eettisyydestä. Silloin voimme myös vaatia elintarvikeketjun muita osallisilta vastuuta ja tekoja. 2

3 TOIMINNAN TARKOITUS Maataloustuottajain Etelä-Savon liitto, MTK-Etelä-Savo ry, toimii jäsenistönsä taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edistämiseksi. Tärkeimpänä tavoitteena on toimia vahvasti maakunnallisella tasolla maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden tuotantomahdollisuuksien ja yrittäjien toimeentulon kehittämiseksi. Samalla vaikutetaan maaseudun yleisiin asumisen ja elämisen edellytyksiin. Muita keskeisiä tavoitteita ovat vaikuttaminen kotimaiseen ja Euroopan unionin päätöksentekoon tuomalla esille eteläsavolaisittain tärkeitä tekijöitä. Vaikka päätöksenteko sekä niihin vaikuttaminen erityisesti maatalouspolitiikassa on siirtynyt entistä kauemmaksi jäsentiloista, ei edunvalvonnan tarpeiden muodostuminen ole muuttunut aiemmasta. Edunvalvonnan tarve lähtee edelleen jäsenten tarpeista, jolloin edunvalvonnan tulee olla nykyisenkaltaisessa MTK:n organisaatiossa katkeamaton ketju jäsentilasta yhdistyksen ja liiton kautta keskusliittoon. Edunvalvonnan keskeinen lähtökohta on, että sen tarpeet muodostuvat ja vaikutukset realisoituvat jäsentiloilla. Maaseudun elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ja maaseudulla asumiseen vaikuttavia päätöksiä tehdään valtakunnan ja EU-tason lisäksi edelleen paljon myös kunta- ja maakuntatasolla. Näillä tasoilla vaikutetaan sekä valtakunnallisen lainsäädännön ja ohjelmien laatimiseen tuomalla esille alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita että niiden alueelliseen toteuttamiseen, tulkintaan ja soveltamiseen. Tässä tehtävässä on merkittävä rooli niin yhdistyksillä kuin liitoilla. Alueilla sijaitsevat TE keskukset, maakuntaliitot, kunnat, yrittäjä- ja ammattijärjestöt, osuuskunnat, rahoitusja vakuutuslaitokset, ympäristökeskukset, maaseutukeskukset ja metsäkeskukset sekä maatilataloutta lähellä olevat muut viranomaistahot (verottaja, maanmittaus) ja kaupalliset toimijat ovat liittojen keskeisiä yhteistyökumppaneita. Vuoden 2010 alusta TE keskusten ja ympäristökeskusten yhdistyminen uusiksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi (ELY keskus) mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön alueen viranomaisten kanssa. Yhdistysten vastinparina toimivat erityisesti kunnat, mutta myös monet liittotason yhteistyökumppanit paikallisen toimintansa kautta. Liitot ovat myös keskeinen toimija ohjaamaan tuottajayhdistysten toimintaa. Tuottajayhdistys on järjestön läheisin kontakti jäseneen. Elintarvike- ja metsäteollisuusyritysten markkinat ovat kansainvälistyneet tai kansainvälistymässä, jolloin yritysten toimintaa ohjataan entistä enemmän valtakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla. Kaupan ketjut ja ostajayritykset toimivat myös yhä valtakunnallisemmin ja kansainvälisemmin. Harvan yrityksen markkinoita johdetaan maakunnallisesti. Maakunnallinen näkökulma tulee esiin raaka-aineiden hankintojen ohjailussa. Puuraaka-aineen hankinnan markkinat ovat vähintäänkin Itämeren altaan suuruiset. Metsäteollisuusyritysten hankinta-alueiden koko on jatkuvasti kasvanut myös kotimaassa. Toimintasuunnitelma 2010 Työtä eteläsavolaisen maaseudun taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi - maatilatalouden harjoittajien ja maaseutuyrittäjien toimeentulon edistämistä, kilpailukyvyn parantamista ja kustannusten nousun hillitsemistä. Markkinaedunvalvonta parempaa kannattavuutta yhteistyössä koko järjestön kanssa - markkinavaikuttaminen yhdessä keskusliiton kanssa, valtakunnallisten toimenpiteiden toteuttaminen liitto- ja yhdistystasolla, vaikuttaminen tuottajahintoihin ja tuotantokustannuksiin - keskusliiton tuottaman markkinainformaation välittäminen jäsenille - tiedottaminen siitä, mikä on tuottajan osuus elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa - elintarvikkeiden alkuperän korostaminen ja esillä pitäminen, jotta kotimainen tuote erottuu tuontituotteista, MTK:n kuluttajaohjelman toteuttamiseen osallistuminen Maakunnallinen edunvalvonta maaseudun edunvalvonta maakunnallisessa päätöksenteossa, maakunnan päättäjiin vaikuttaminen - aluehallinnon uudistukseen vaikuttaminen, edunvalvonta uusiin viranomaisorganisaatioihin - Etelä-Savon maakuntaohjelman laadintaan osallistuminen ja vaikuttaminen - EU-ohjelmakauden maaseudun kehittämishankkeisiin vaikuttaminen - alueellisen ja valtakunnallisen maaseutuohjelman toimeenpanoon vaikuttaminen - kuntarakenteen muutosten huomioiminen ja niihin varautuminen edunvalvonnassa 3

4 Maaseutunuorten toiminta maaseutunuorten valiokunnan aktiivinen toiminta - tavoitteena nostaa nuorten profiilia ja aktivoida nuoria toimimaan järjestössä - kansanedustajien kummitilatoiminnan aktiivinen käyttö maaseudun edunvalvonnassa - europarlamentaarikko Riikka Mannerin kummitilatoiminta yhdessä Itä-Suomen alueella - maaseutunuorille järjestettävät tapahtumat ja koulutukset yhdessä sidosryhmien kanssa Sosiaalipoliittinen edunvalvonta hyvinvointia yrittäjien työhön ja vapaa-aikaan - lomituksen paikallisyksiköiden toimivuuden varmistaminen - yrittäjien työterveyshuollon edistäminen - maaseudun päivähoitopalvelujen turvaaminen - verotukseen liittyvä edunvalvonta, verotuksen seuraaminen ja siihen vaikuttaminen Ympäristö- ja maapolitiikka - vaikuttaminen ja osallistuminen päätöksentekoon - vaikuttaminen päätöksentekoon valmisteluvaiheessa sidosryhmäyhteistyöllä - maanomistajien aseman parantaminen kaavoitus-, lunastus- yms. asioissa - vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmien täytäntöönpanoon liittyvä edunvalvonta Maaseutuyrittäjyys - MTK maaseutuyrittäjien edunvalvojana - tiedottaminen järjestön roolista maaseutuyrittäjien edunvalvojana - yhteistyö ProAgrian ja yrittäjäjärjestön kanssa liitto- ja yhdistystasolla - resurssien ja osaamisen lisääminen yhteistyössä sidosryhmien ja muiden liittojen kanssa - jäsenten omistamien energialähteiden käytön edistäminen, bioenergia käytön lisääminen Maatalouspolitiikka - käytännön toteuttaminen Etelä-Savossa, Tukimuuri -hanke - viljelijöiden, EU avustajien, neuvojien ja maaseutuviranomaisten kouluttaminen tukijärjestelmien uudistuessa (viljelijätuet, investointituet) - maatalouspolitiikkaan vaikuttaminen maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi Etelä-Savossa yhdessä sidosryhmien kanssa Organisaation kehittäminen - edunvalvonnallisen yhteistyön lisääminen Itä-Suomen MTK- ja MO -liittojen välillä - järjestökoulutuksen hyväksikäyttö yhdistysten edunvalvonnan tehostamiseksi - tuottajayhdistysten välisen yhteistyön lisääminen erityisesti seudullisessa toiminnassa - liiton talouden ylläpitäminen ja kehittäminen LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT Liiton johtokunta ja kokoukset vuonna 2010 (lisäksi Itä-Suomen johtokuntien seminaari 2.2.): Jukka Leikkonen, pj Mäntyharju x x x x x Juha Paajanen, vpj Punkaharju x x - - x Kalle Björn Savonlinna Sami Heikkinen Enonkoski x x x x x Seppo Hynninen Virtasalmi - x x x x Petri Miettinen Juva x x x x x Tuomo Lahikainen Kangasniemi - x - x - Pasi Malinen Heinävesi x Pekka Parkkinen Mikkeli x x x x x Marko Piispanen Ristiina x - x x - Virpi Valkonen Rantasalmi x x x - x Antti Vasara Sulkava x x x - - Sanna Hämäläinen, valtuuskunta Kerimäki x x - x - Aarno Puttonen, valtuuskunta Puumala - - x - x Pasi Häkkinen,maaseutunuorten pj. Haukivuori x Tilintarkastajat: varsinainen Aki Rusanen, HTM, JHTT Kari Pitkälä, agronomi vara Keijo Laitinen, maanviljelijä Ilpo Kiema, maanviljelijä 4

5 Valiokunnat: Maitovaliokunta Lihavaliokunta ( valtakunnallinen lihavaliokuntien seminaari) Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Maaseutuyrittäjävaliokunta Luomuvaliokunta Sosiaalivaliokunta Maaseutunuorten valiokunta Sokerijuurikasvaliokunta Viljakasvivaliokunta Kuluttajatyöryhmä Verovaliokunta Työvaliokunta Toimihenkilöt: Vesa Kallio toiminnanjohtaja alkaen Saila Paananen toimistosihteeri alkaen (osa-aikaeläke alkaen) Anu Raatikainen hankevetäjä alkaen, osa-aikainen JÄSENET MTK-Etelä-Savo on yksi neljästätoista MTK:n alueellisesta tuottajaliitosta. Vuonna 2010 liiton jäsenistö koostui 22:sta maataloustuottajayhdistyksestä sekä kuudesta yhteisöjäsenestä. Yhteisöjäseninä ovat liiton alueella toimivat osuustoiminnalliset maito- ja liha-alan yritykset sekä Tapiola. Vuoden 2010 lopussa liiton alueen yhdistyksissä oli jäsentilaa ja kokonaisjäsenmäärä oli jäsentä. Jäsentilasto alle 3 ha 3-5 ha 5-10 ha ha ha ha yli 50 ha Yht. Yli 3 ha Tukea Järjestäy- Perheenhaken. tymisaste jäseniä Yht muutos Enonkoski , Haukivuori Heinävesi , Hirvensalmi , Joroinen , Juva , Jäppilä Kangaslampi Kangasniemi , Kerimäki , Mikkeli Mikkeli+Haukivuori ,5 Mäntyharju , Pertunmaa , Pieksämäki Pieksämäki+Jäppilä+Virtasalmi ,9 Punkaharju , Puumala , Rantasalmi , Ristiina , Savonlinna Savonlinna+Savonranta ,5 Savonranta Sulkava , Virtasalmi Yhteensä , , Muutos , MTK:n valtuuskunnan jäsenmäärä määräytyy maksaneiden jäsenten mukaan niin, että jokaista alkavaa jäsentä kohti liitto saa yhden valtuuskuntapaikan. Vuoden 2010 lopussa maksaneiden jäsenten määrä oli eli vuonna 2012 MTK-Etelä-Savo menettää yhden valtuuskuntapaikan. Tämän vuoksi yhdistysten tulee aktiivisesti päivittää jäsenrekisteriin kaikki yli 15 vuotiaat perheenjäsenet. Ei-maksaneita jäseniä tulisi lähestyä ja ilmoittaa, että heidät erotetaan jäsenyydestä ja kaikki jäsenedut lakkaavat välittömästi, mikäli jäsenmaksuja ei makseta. On myös syytä harkita, millä tavoin suhtaudutaan osittaisen jäsenmaksun maksaneisiin, koska heitä ei myöskään lasketa maksaneiksi jäseniksi, kuten ei myöskään niitä, jotka maksavat jäsenmaksun vasta seuraavana kalenterivuonna. 5

6 Maksaneet jäsenet 2010 Maksaneet Yhteensä Maksaneet Yhteensä Tiloja Tiloja % Jäseniä Jäseniä % MTK-HAUKIVUORI , ,1 MTK-HIRVENSALMI , ,6 MTK-JOROINEN , ,9 MTK-JUVA , ,6 MTK-JÄPPILÄ , ,7 MTK-KANGASNIEMI , ,1 MTK-MIKKELI , ,4 MTK-MÄNTYHARJU , ,0 MTK-PERTUNMAA , ,3 MTK-PIEKSÄMÄKI , ,2 MTK-PUUMALA , ,0 MTK-RISTIINA , ,6 MTK-VIRTASALMI , ,6 MTK-ENONKOSKI , ,0 MTK-HEINÄVESI , ,2 MTK-SAVONLINNA , ,1 MTK-KANGASLAMPI , ,4 MTK-KERIMÄKI , ,6 MTK-PUNKAHARJU , ,1 MTK-RANTASALMI , ,5 MTK-SAVONRANTA , ,0 MTK-SULKAVA , , , ,6 ELINKEINOT Etelä-Savo on Suomen maaseutuvaltaisinta aluetta. Alla olevissa taulukoissa esitettyjen myyntitulolaskelmien (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet (maidon tuotantotuki) eivät sisälly myyntituloihin. Laskelmat eivät sisällä arvonlisäveroa. Tilastolähteinä on käytetty sekä julkisia että Elintarviketiedon itse keräämiä tilastoja. Maatalouden tilastot ovat pääsääntöisesti Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja metsätilastot Metsäntutkimuslaitoksen keräämiä tilastoja. Sivuansiotulot lasketaan Tilastokeskuksesta saatavaan aineistoon perustuvana (Maatalouden tulo- ja verotilasto). Huom! Tilastoinnissa tapahtuneiden muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Maitotulot - tuottajahintainen meijerimaitotulo - meijerien laatulisät ja jälkitilit Teurastulot (naudan-, sian-, siipikarjan-, lampaan- ja hevosen liha) - tuottajahintainen teurastulo - teurastamojen jälkitilit Kananmunatulot - tuottajahintainen myyntitulot (pakkaamot ja suoramyynnit) - pakkaamoiden jälkitilit Viljatulot - kaupan kautta kulkeva vilja - tuottajahintainen myyntitulo 6

7 Muut kasvinviljelytulot (öljykasvit, peruna, sokerijuurikas, herne, avomaavihannekset sekä puutarhamarjat ja hedelmät) - tuottajahintainen myyntitulo Tulotuki (=maatalouden kansallinen ja EU:n maksama tuki; ei sis. kasvihuonetuotannon tukia) - EU-tuet (CAP, LFA, ympäristötuki ja muut EU-tuet) - Kansalliset tuet (pohjoinen tuki, Etelä-Suomen kansallinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki, perunantuotannon tuki, siementuotannon tuet, satovahinkokorvaukset, muut kansalliset tulotuet) Metsätulot - yksityismetsänomistajien metsänmyyntitulot (kantorahat ja hankintakauppojen työtulo) Sivuansiot - aktiivitilojen viljelijöiden ja puolison veronalaiset työtulot, tulonsiirrot ja muut tulot Maatilojen tulot, brutto, ei sisällä alv. (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, tilastointiperusteissa tapahtui vuodesta 2005 alkaen muutos) Tiloja Myyntitulot milj. 83,62 81,27 82,04 76,87 77,38 79,34 87,08 78,37 % Tulotuet milj. 60,70 61,70 63,28 61,83 69,95 64,24 65,48 66,52 % Metsätulot milj. 70,09 67,51 67,16 60,88 58,07 87,00 62,75 39,49 % Sivuans/liitännäiset milj. 51,39 68,09 64,83 61,68 66,11 59,94 74,75 74,81 % Yhteensä milj. 265,80 278,58 277,31 261,24 271,51 290,51 290,16 259,09 % Maatalouden myyntitulot, brutto, ei sisällä alv (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Maito milj. 49,62 48,42 47,28 45,60 46,30 46,62 52,71 46,55 % tiloja Naudanliha milj. 10,33 10,52 10,27 9,90 10,64 10,90 10,72 11,23 % tiloja Sianliha milj. 3,58 3,43 3,63 3,63 3,86 4,08 4,60 3,44 % tiloja Muu liha milj. 2,75 2,85 3,72 3,56 3,43 2,48 0,17 0,06 % tiloja Kananmunat milj. 0,27 0,34 0,25 0,14 0,21 0,23 0,63 0,89 % tiloja Viljat milj. 3,65 3,38 3,16 2,00 1,93 3,20 3,55 1,97 % tiloja Muut kasvit milj. 13,42 12,33 13,72 12,02 10,99 11,82 14,06 13,30 % tiloja

8 Maatalouden tuotanto (Lähde: TIKE) Maito, milj. litraa 138,8 135,0 132,1 129,2 128,8 126,0 119,8 118,0 118,1 Naudanliha, milj. kg 5,0 5,3 5,5 5,3 4,8 4,9 4,9 4,3 4,5 Sianliha, milj. kg 2,6 2,6 2,9 3,0 2,8 3,1 3,1 3,3 2,4 Kalkkuna, milj. kg 0,7 1,5 1,8 1,9 2,1 2,1 1,8 0 0 Kananmunat, milj. kg 0,4 0,4 0,4 0,3 0,2 0,3 0,3 0,7 3,0 Vilja, milj. kg 77,3 86,1 73,8 69,4 72,4 80,2 63,5 71,6 72,5 Avom. vihannes, milj. kg 13,0 13,2 13,0 12,4 12,3 13,4 12,0 10,9 14,5 Marjat, milj. kg 1,4 1,3 1,2 1,3 1,2 1,2 1,1 1,2 1,4 * kalenterivuoden aikana meijerien vastaanottama maitomäärä Pellon käyttö vuosina, ha (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura Seosviljat Muut viljat Rypsi, rapsi Peruna Sokerijuurikas Herne Nurmet yhteensä Puutarhakasvit Muut kasvit Ruokohelpi Kesanto Kesanto ja hoidettu viljelemätön pelto Monivuotiset nurmet ja niityt (yli 5 v) Käytössä oleva maatalousmaa Maidonlähettäjien lukumäärien ja maitomäärien kehitys vuosina 1990, , kerätty suoraan meijereistä kalenterivuosittaisina tietoina. Maidonlähettäjien määrä on tilanne ko. vuonna. (puuttuu 2010 Ruhan meijerin tiedot, vuonna 2009 seitsemän tilaa ja noin 1 milj. litraa maitoa). Lähettäjiä, kpl Maitoa, milj.litraa Enonkoski ,8 3,6 3,5 3,4 3,5 3,5 3,5 Haukivuori ,9 5,7 5,4 Heinävesi ,3 3,4 3,4 3,6 3,6 3,7 3,7 Hirvensalmi ,8 3,8 3,7 3,5 3,1 3,0 2,8 Joroinen ,5 7,3 7,4 7,2 6,8 6,9 6,7 Juva ,4 16,5 16,0 15,2 14,9 14,8 14,6 Jäppilä 57 3,3 Kangaslampi ,6 2,0 1,9 1,6 1,3 1,3 1,4 Kangasniemi ,5 7,7 7,5 7,1 6,9 6,9 6,4 Kerimäki ,5 4,3 4,1 3,9 3,9 3,6 3,7 Mikkeli ,2 13,5 13,3 17,8 17,0 17,1 16,8 Mäntyharju ,5 4,1 4,1 4,0 3,9 3,9 3,7 Pertunmaa ,3 5,4 5,3 5,1 4,8 4,7 3,9 Pieksämäki ,5 11,3 11,0 10,7 10,6 10,6 9,4 Punkaharju ,9 6,2 5,9 5,5 5,8 6,0 6,0 Puumala ,4 3,0 3,2 3,2 3,4 3,3 3,3 Rantasalmi ,0 16,3 16,1 15,3 14,5 14,4 14,7 Ristiina ,7 4,6 4,5 4,5 4,1 3,8 3,9 Savonlinna ,9 6,3 6,1 6,2 6,5 8,0 7,7 Savonranta ,4 1,5 1,5 1,4 1,4 Sulkava ,7 4,9 4,8 4,2 3,9 3,9 3,5 Virtasalmi 62 3,6 Etelä-Savo ,7 131,4 128,7 123,0 119,3 119,4 115,8 8

9 Maatilojen maankäyttölajit kunnittain 2008 (Lähde: Tike, Matilda, vuodesta 2009 alkaen tilastot ovat maksullisia, joten niitä ei enää jatkossa ole toimintakertomuksessa). Peltoa ja Keski- Vuokra Peltoa Luonnonniitty puutarhaa peltoala peltoa viljeltynä ja -laidun Metsämaa Muu maa Yhteensä ENONKOSKI tiloja ha , HEINÄVESI tiloja ha , HIRVENSALMI tiloja ha , JOROINEN tiloja ha , JUVA tiloja ha , KANGASNIEMI tiloja ha , KERIMÄKI tiloja ha , MIKKELI tiloja ha , MÄNTYHARJU tiloja ha , PERTUNMAA tiloja ha , PIEKSÄMÄKI tiloja ha , PUNKAHARJU tiloja ha , PUUMALA tiloja ha , RANTASALMI tiloja ha , RISTIINA tiloja ha , SAVONLINNA tiloja ha , SAVONRANTA tiloja ha , SULKAVA tiloja ha , VARKAUS tiloja ha , Etelä-Savo tiloja ha ,

10 MAASEUDUN JA MAATALOUDEN KEHITTÄMINEN Maaseudun ja maatalouteen kehittämistoimintaan myönnettiin rahoitusta vuonna 2010 yhteensä 15,6 miljoonaa euroa. Maaseudun kokonaisrahoitus on vähentynyt, mikä johtuu pääosin maatalouden investointien vähenemisestä. Rahoitus on vähentynyt yhteensä 4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Kun huomioidaan kasvanut rahoitus maaseudun pienyritystoiminnan tukemiseen, niin maaseudun tuki- ja kehittämisrahoitus väheni edellisestä vuodesta miljoona euroa Kehittämis- ja investointirahoituksen lisäksi ELY -keskus ja kunnat maksoivat viljelijöille maatalouden tuotantotukia viime vuonna noin 68 miljoonaa euroa. Maatalouden ja maaseudun yritys- ja kehittämisrahoituksen sekä maatalouden tuotantotukien ja korkotukilainojen kokonaismäärä oli n. 84 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämisohjelman yritystukipäätöksiä tehtiin koko vuoden ajan. Vuonna 2010 rahoitettiin maaseutuohjelmasta 95 yritystukihanketta. Lisäksi toimintaryhmien ohjelmista rahoitettiin 42 yritystukihanketta. Toimialoittain tarkasteltuna eniten tukea myönnettiin matkailuun, elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja hevostalouteen. Maaseutuohjelman ja toimintaryhmien ohjelmista rahoitettiin yhteensä 62 kehittämishanketta. Alla olevasta taulukosta on nähtävillä eri vuosina myönnetyt ja vireillä olleet investointitukihakemukset. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen päätösten siirtymisestä seuraaville kalenterivuosille, mutta antavat kuitenkin suuntaa investointimäärien kehityksestä. Maatalouden investointitukihakemukset, myönnetyt ja vireillä olleet (Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus) Lypsykarjanavetat Lihanauta Sika Kana- ja siipikarja Puutarhatal. rakentaminen Lisämaan ostot * Nuoren vilj.tuki/tilanp. aloitt *lisämaanostoja ei enää rahoiteta, rakennetun kiinteistön hankintaan (jossa maan osuus sen arvosta enintään 10%) oli mahdollista hakea rajoitetusti korkotukilainaa välisenä aikana. VUODEN 2010 TOIMINTAA Poimintoja kuukausittaisista tapahtumista Tammikuu - liiton johtokunta - MTK:n toimihenkilöpäivät - maatalouden rahoituslaitosinfo - Etelä-Savon maaseututoimijoiden kokoontuminen - MTK-liittojen Mela-yhteyshenk. tapaaminen - maaseutunuorten valiokunta - opinto-ohjaajien maaseutuinfo - työhyvinvointi/työterveyhuoltoseminaari - maaseudun bioenergiat -seminaari Helmikuu - MMM viljelijätukihakukoulutus - maa- ja metsätalousministeri Anttilan vierailu - Itä-Suomen MTK-liittojen johtokuntaseminaari - MTK:n politiikan koulu - yhteistyöpalaveri MTK-Keski-Suomi - Maatilatalouden veropäivät - Maakunnan yhteistyöryhmien koulutuspäivät - Itä-Suomen luomuvaliokunta - MEP Riikka Mannerin kummitilatapaaminen - kansanedustajien kummitilatapaaminen - maaseutunuorten kevätparlamentti - voimalinjapalaveri Maaliskuu - MTK -yhdistysten puheenjohtaja- ja sihteeripäivä - tuottajayhdistysten kokouskierros - EU avustajien ja neuvojien koulutukset - sähköisen tukihaun koulutukset - voimalinjapalaveri - maaseutunuorten vierailu Otavan koulutilalla - Itä-Suomen maitovaliokunta - MTK:n ympäristötukiseminaari ja työpaja - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - MTK-liittojen puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien kokous - Etelä-Savon maataloussäätiön hallitus - liiton johtokunta - liiton ja säätiön tilintarkastus - Itä-Suomen jäsenhankintaseminaari - maaseutunuorten elokuvapäivä, Savonlinna - kuntakohtaiset tukihakukoulutukset 10

11 Huhtikuu - tuottajayhdistysten kokouskierros - kuntakohtaiset tukihakukoulutukset - liiton kevätkokous, Rantasalmi - Itä-Suomen kuluttajatyöryhmä - Itä-Suomen maidontuotannon kehittämispalaveri - Maakunnan yhteistyöryhmä - MTK:n elintarvikeketjuseminaari - MTK liittojen puheenjohtajakokous - MTK:n valtuuskunta - Itä-Suomen lihavaliokunta - Itä-Suomen sosiaalivaliokunta - yhteistyöpalaveri MTK-Keski-Suomi Toukokuu - MTK:n järjestökoulutuksen työpaja - opinto-ohjaajien ja Te-toimistojen maaseutuelinkeinoihin tutustuttamispäiviä - Itä-Suomen maidontuotannon kehittämispalaveri - maaseutunuorten valiokunta - Itä-Suomen jätesuunnitelmaseminaari - liiton johtokunta Kesäkuu - maaseutunuorten eduskuntavierailu - Itä-Suomen verovaliokunta - vesienhoitoneuvottelut ympäristöministeriö - Maakunnan yhteistyöryhmä - vesienhoitosuunnitelmien ohjausryhmä - Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta - Itä-Suomen MTK-liittojen koulutuspalaveri - Itä-Suomen ympäristö- ja maapoliittinen valiok. - Mikkelin elinkeinostrategiaseminaari - Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltosen tapaaminen - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - MTK:n rakennetyöryhmä Heinäkuu - MTK-Kangasniemen 80 vuotisjuhla - A-Tuottajien liha-alan tapaaminen - Osuuspankin eloistunto, Mikkeli - Farmari maatalousnäyttely, Mikkeli - valtakunnallinen maaseutunuorten tapaaminen, Ristiina Elokuu - sosiaalivaliokuntien koulutuspäivät - Asta myrsky ja siihen liittyvät tapahtumat - maaseutunuorten valiokunta - Savonlinnan seudun kuntayhtymän johtaja Marjukka Aarnion maaseutuyrittämiseen perehdyttämispäivä - kansanedustajien kummitilatapaaminen - valtakunnallinen lähiruokaviesti Etelä-Savossa - elonkorjuumarkkinat, Savonlinna - Itä-Suomen huippuseminaari Syyskuu - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - liiton työvaliokunta - yhteistyötapaaminen MTK-Keski-Suomi - Made in Savonlinna -seminaari - MTK:n rakennetyöryhmä - Itä-Suomen viljavaliokunta - voimalinjatilaisuuksia - Itä-Suomen yliopiston neuvottelukunta - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - Etelä-Savon ELY-keskuksen neuvottelukunta - MTK:n toimihenkilöpäivät - Aluehallintoviraston turvallisuusfoorumi Lokakuu - Itä-Suomen luomuvaliokunta - Itä-Suomen MTK-liittojen yhteiset tuottajayhdistysten puheenjohtaja- ja sihteeripäivät - Itä-Suomen maidontuotannon kehittämispalaveri - Ympäristöteemavuoden seminaari, Mikkeli - liiton johtokunta MTK-Keski-Suomen kanssa - yläkoululaisten maaseutuyrittämiseen perehdytyspäivä - Itä-Suomen maitovaliokunta - Maakunnan yhteistyöryhmä - Start II -viestintäkurssi - Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta - Vihreää kasvu maalta jäsentapahtuma Helsinki - MTK:n lihavaliokuntien koulutuspäivä - Pellervon liha-alan tulevaisuusseminaari Marraskuu - liiton johtokunta - tuottajayhdistysten kokouskierros - Pellervon vilja-alan tulevaisuusseminaari - MTK:n viljavaliokuntien yhteiskokous - vesienhoitosuunnitelmien yhteistyöryhmä - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - yläkoululaisten maaseutuyrittämiseen perehdytyspäivä - työterveyshuolto- ja lomitusvastaavien koulutus - Pellervon maitoalan tulevaisuusseminaari - maaseutunuorten syysparlamentti - MTK liittojen pj- ja tj kokous - MTK:n valtuuskunta - maaseutunuorten valiokunta - kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten koulutuspäivä Joulukuu - tuottajayhdistysten kokouskierros - Itä-Suomen verovaliokunta - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - Etelä- ja Itä-Suomen sokerijuurikasvaliokunta - Maakunnan yhteistyöryhmä - liiton syyskokous - yläkoululaisten maaseutupäivä - Itä-Suomen viljamarkkinaselvitys 11

12 MTK-ETELÄ-SAVON EDUSTUS MTK:N VALIOKUNNISSA JA JAOSTOISSA VUONNA 2010 Maaseutuyrittäjävaliokunta Luomuvaliokunta Kananmunavaliokunta Sosiaalivaliokunta Sokerijuurikasvaliokunta Maaseutunuorten valiokunta MTK:n säätiön hallintoneuvosto Aarno Puttonen, Puumala Anssi Laamanen, Juva Jouni Paunonen, Juva Leena Hämäläinen, Pieksämäki Kimmo Ihalainen, Joroinen Ulla Taavitsainen, Virtasalmi Matti Korhonen, Rantasalmi Aarno Puttonen, Puumala Valinta-alueen muut edustukset: Maaseutunuorten valiokunta Aluekehitysvaliokunta Nautajaosto Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Energiavaliokunta Sikajaosto Sosiaalivaliokunta Tuotantotalousvaliokunta Verovaliokunta Kylvösiemenjaosto Maaseutuyrittäjävaliokunta Lammasjaosto Antti Tuukkanen, Keski-Suomi Ilona Alhoniemi, Pohjois-Karjala Minna Häkkinen, Keski-Suomi Tomi Toivanen, Pohjois-Savo Varpu Törrönen, Pohjois-Karjala Erkki Kalmari, Keski-Suomi Eero Hetemäki, Keski-Suomi Eero Heinonen, Pohjois-Savo Antti Sivonen, Pohjois-Karjala Juhani Savolainen, Pohjois-Savo Matti Lappalainen, Pohjois-Savo Jussi Lehmuskoski, Keski-Suomi Heikki Peltola, Pohjois-Savo Outi Sirola, Pohjois-Karjala LIITON OSALLISTUMINEN MAAKUNNALLISIIN TOIMIELIMIIN JA HANKKEISIIN MTK-Etelä-Savon edustus oli vuonna 2010 seuraavissa ohjausryhmissä ja toimielimissä: Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Savon maakuntaohjelman johtoryhmä Etelä-Savon maakuntaohjelman valmistelufoorumit Laajakaista kaikille hankkeen ohjausryhmä Etelä-Savon suurpetoneuvottelukunta ELY-keskuksen neuvottelukunta Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä Etelä-Savon metsäneuvosto Etelä-Savon ympäristökeskuksen ohjausryhmä Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmä Etelä-Savon vesienhoidon paikalliset työryhmät Maaseutuympäristöjen luonnon monimuotoisuus -hanke MTK:n rakennetyöryhmä Etelä-Savon Tukimuuri viljelijätukien tiedotushanke ESBIO Energiaomavarainen maatila tutkimushanke TUKI Tutkimuksesta kilpailukykyä kehittämishanke Maaseudun bioenergiat tiedotushanke Nurmesta tankkiin tiedotushanke Maatilayrityksen hallittu kasvu tiedotushanke Voimansiirto maaseutuyritysten muutosten tukihanke Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Etelä-Savon metsäkeskus Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus MTK MTK-Etelä-Savo HY Ruralia insituutti, Mikkelin amk, MTT Mikkeli HY Ruralia insituutti ProAgria Etelä-Savo ja Etelä-Savon Metsäkeskus ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo 12

13 Kasvintuotanto kannattaa hanke ProAgria Etelä-Savo Pajalta tutkintoon nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Mikkelin ammattikorkeakoulu YES keskus, yrittäjyyskasvatushanke Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum, HY ILME - lähi- ja luomuruoan käytön edistämishanke Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum, HY OpinOvi aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke Etelä-Savon Koulutus Oy Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi Etelä-Savon elinkeino-, luonnonvara- ja ympäristökeskus Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen järvialueella Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutti Työterveyshuollon seurantaryhmä Mikkelin seudun työterveyshuolto ProOsa työelämän kehittämishanke Työväen sivistysliitto Interreg IIIA ohjelman seurantakomitea Sisäasiainministeriö Etelä-Savon riistanhoitopiirin hallitus Etelä-Savon riistanhoitopiiri Tapiola neuvottelukunta Tapiola Kokousedustus Maanomistajien Arviointikeskus Oy Kokousedustus Asunto Oy Maaherrankatu 34,Mikkeli Kokousedustus Itä- ja Keski-Suomen koesikalayhdistys Kokousedustus Mikkelin Ravirata Oy KANNANOTOT, KIRJELMÄT JA TIEDOTTEET MTK-Etelä-Savo antoi lausuntoja, otti kantaa, kirjelmöi ja tiedotti seuraavista asioista (nähtävissä kokonaisuudessaan liiton sivuilla tai saatavissa liiton toimistolta) Tiedote liiton johtokunnan järjestäytymisestä Lausunto Etelä-Savon maakuntakaavan luonnoksesta Tiedote Maaseutunuorten valiokunnan järjestäytymisestä 8.2. Itä-Suomen Maaseutunuorten yhteinen kannanotto europarlamentaarikko Riikka Mannerille maatalouden harjoittamisen edellytyksistä koko Euroopan unionin alueella Maaseutunuorten valiokunnan kirjelmä kansanedustajille EU:n maatalouspolitiikasta Muistio elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle Fingrid Oyj:n voimalinjan rakentamisesta Yllikkälä- Huutokoski -välille Itä-Suomen luomuvaliokunnan kannanotto MTK:n luomuedunvalvonnan kehittämiseksi Itä-Suomen luomuvaliokunnan esitys osuuskunta Itämaidolle ja A-Rehulle luomurehumarkkinaselvityksen tekemiseksi Maanomistajille laadittu lausuntomallipohja käytettäväksi Fingrid Oyj:n lunastuslupahakemuksesta annettaviin lausuntoihin Työ- ja elinkeinoministeriölle Kirjelmä kansanedustajille Maanvuokralain uudistamiseen liittyen 4.5. Lausunto Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojelumääräysehdotuksesta 5.5. Lausunto Varkauden kaupungin ympäristönsuojelumääräysehdotuksesta 5.5. Itä-Suomen lihavaliokunnan tiedote elintarvikealan työkiistojen vaikutuksista lihantuotantoon 2.6. Maaseutunuorten kirjelmä kansanedustajille alle 3 vuotiaan lapsen kotihoiden sijaisavusta, hajaasutusalueiden jätevesiasioista, sukupolvenvaihdoksista ja lunastuslain muutostarpeista Aloite lomituspalvelulain muuttamiseksi koskien vakituisen työvoiman käytön vaikutusta maatalousyrittäjän vuosilomaan Kommentit Ympäristöministeriön Vesienhoidon toteutusohjelman laatiminen muistiosta 7.7. Itä-Suomen ympäristö- ja maapoliittisen valiokunnan tiedote maa-alueiden käyttörajoitussopimuksista Maaseutunuorten kirjelmä kansanedustajille hallitusohjelman mukaisten toimien toteuttamiseksi 13

14 3.9. Tiedote elintarvikeketjun toimimattomuudesta ja tuottajahintojen korotustarpeista kustannusten noustessa 3.9. Työvaliokunnan kirjelmä keskusliitolle MTK:n näkemyksistä Fingridin maksamiin korvauksiin liittyen Itä-Suomen viljavaliokunnan tiedote viljelijän heikosta asemasta viljamarkkinoilla MTK-liittojen yhteinen esitys alkutuottajien veroilmoitusmenettelyn muuttamiseksi lomakkeiden palautusaikoihin liittyen Itä-Suomen luomuvaliokunnan kannanotto luomulihan markkinoiden edistämisestä, raiviopeltojen saattamisesta tukikelpoisiksi, tarkastusbyrokratian vähentämisestä sekä luomuneuvonnan kehittämisestä Lausunto MTK:n viestintäohjelmaluonnoksesta Itä-Suomen lihavaliokunnan tiedote naudanlihan teurastustoiminnasta Kommentit Etelä-Savon vesienhoidon toteutusohjelmaan Itä-Suomen luomuvaliokunnan kannanotto Suomen maabrändityöryhmän esityksiin Kirjelmä kansanedustajille liikennetraktorin ajokorttivaatimuksista MAAKUNNALLINEN EDUNVALVONTA Vuoden 2010 keskeiset maakunnalliset edunvalvontatehtävät liittyivät ympäristö- ja maapolitiikkaan ja maakunnan kehittämisen. Näitä olivat erityisesti Etelä-Savon maakuntaohjelman laatimiseen ja vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen osallistuminen sekä Yllikkälä - Huutokoski -voimalinja-asiaan vaikuttaminen. Etelä-Savon maakuntaohjelma Yleisiä kommentteja Maakuntaohjelmaan liittyen Etelä-Savon maakuntaohjelman luonnoksessa on hyvin kuvattu maakunnan nykytilaa ja vahvuuksia sekä niihin liittyviä haasteita. Etelä-Savo 2009 nykytila luvussa sivuilla viisi ja kuusi voidaan nähdä, että tavalla tai toisella kaikki maakunnan ominaispiirteet ja niistä nousevat mahdollisuudet liittyvät maaseutuun. Etelä-Savo on harvaan, mutta kauttaaltaan asuttu maakunta, joka tarvitsee menestyäkseen toimivan infrastruktuurin, niin tie- kuin tietoliikenneyhteydet. Väestön ikääntyminen, väheneminen ja muuttotappio ovat haasteita, joihin voidaan vastata hyödyntämällä maaseudun antamia mahdollisuuksia yrittämisessä ja asumisessa. Vapaa-ajan asutus, vakituinen asutus ja maaseudun elinkeinot tukevat toisiaan ja luovat tukevan pohjan maaseudun ja sitä kautta koko maakunnan elinvoimaisuudelle. Eteläsavolaiset kaupungit eivät yksinään ole kilpailukykyisiä eivätkä sisällä sellaisia vetovoimatekijöitä, joilla maakunta pystyisi erottumaan muusta Suomesta. Maaseutu tuottaa valtaosan ihmisten tarvitsemista tuotteista, sillä lähes kaikki tarvittava energia tulee maalta. Ruoan raaka-aine tuotetaan nyt ja tulevaisuudessa maalla, minkä lisäksi entistä suurempi osuus muustakin energiasta tuotetaan bioperäisestä raaka-aineesta, joka sekin tulee maaseudulta. Maatalouselinkeinossa ja sitä kautta koko maaseudun elinkeinorakenteessa jatkuu voimakas rakennemuutos. Tilamäärä vähenee, tilakoko kasvaa ja samanaikaisesti myös muu maaseudun yritystoiminta kehittyy. Tulevaisuuden maatalous- ja maaseutuyrityksiin tarvitaan ammatillisen koulutuksen saaneita uusia yrittäjiä ja työntekijöitä. Myös yrityksille erilaisia palveluja ja tuotteita tarjoaviin yrityksiin ja organisaatioihin tarvitaan ammattitaitoisia työntekijöitä. Tilakoon kasvaessa kaikkia maatiloja ei enää hoideta yksinomaan viljelijäperheen voimin. Tilat tarvitsevat ammattitaitoisia tilatyöntekijöitä, joista on jo nyt pulaa. Tilat tarvitsevat lisäksi monien eri alojen ammattilaisten palveluita. Esimerkiksi erilaisten urakoitsijoiden, metsäalan työntekijöiden, lomittajien, eläinlääkäreiden ja tietotekniikan osaajien tarve on kasvanut. Maa- ja metsätalous sekä muu maaseutuyrittäjyys ovat suoraan ja välillisesti merkittäviä työllistäjiä eikä näitä työpaikkoja voida siirtää ulkomaille. 14

15 Keskeinen tekijä maaseudun antamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä on yleisen tietoisuuden lisääminen niistä. Erityisesti nuorilla on usein hyvinkin vähäiset tiedot siitä, mitä eteläsavolaisella maaseudulla on tarjota, muutakin kuin mökkeilyä ja vapaa-ajanviettoa. Niilläkin nuorilla, jotka asuvat maalla, voi olla liian yksipuolinen kuva siitä, mitä eri vaihtoehtoja on tarjolla. Nykyaikainen maatalous on jotain aivan muuta kuin, mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten ja maatila voi antaa monia muita yrittämisen mahdollisuuksia maatalouden ohella tai sen sijaan. Merkittävässä roolissa maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämisessä ovat koulut. Lisäämällä opettajien tiedon tasoa maaseudun ammateista ja elinkeinoista, voivat he tarjota tasapuolisesti sitä tietoa edelleen myös oppilaille. Erityisesti Etelä-Savon kaltaisessa maakunnassa, jossa väkiluku laskee ja keski-ikä jatkuvasti nousee, tarvitaan maakuntaohjelmassa linjattavia toimenpiteitä tämän kehityskulun pysäyttämiseksi. Näillä toimenpiteillä ehkäistään nuorten poismuuttoa maakunnasta, edistetään maaseudulla toimivien yritysten jatkuvuutta yrittäjä- ja sukupolvenvaihdosten kautta, parannetaan nuorten työllistymismahdollisuuksia maaseudun yrityksiin ja yrittäjinä sekä edistetään maakunnan ulkopuolella opiskelevien eteläsavolaisten paluumuuttoa maakuntaan. Toimenpiteillä tulee myös turvata maaseudun yrityksiin ja niiden toimialoilla toimiviin muihin yrityksiin ja organisaatioihin ammattitaitoista työvoimaa. Samalla nämä toimenpiteet ehkäisevät nuorten syrjäytymistä. Niin maalla kuin taajamassa asuvat ihmiset käyttävät samoja palveluja ja eri toimialojen yrittäjät samoja tukipalveluja. Elinvoimainen maaseutu pitää useissa tapauksissa yllä juuri sitä oleellista kriittistä massaa, jonka avulla näitä palveluja on kannattavaa tarjota. Erityisesti Etelä-Savossa tämä on syytä muistaa, koska maakunnan kaikki vahvuudet kytkeytyvät tavalla tai toisella elävään maaseutuun, jota voidaan kestävällä tavalla hyödyntää kaikkien eteläsavolaisten hyväksi. Maakuntaohjelman tavoitteet ja toimintalinjat MTK-Etelä-Savon näkemyksen mukaan luonnoksessa esitetyt maakuntaohjelman tavoitteet vastaavat hyvin edellä esitettyihin maakunnan kehittämistarpeisiin. Oleellista on varmistaa se, että maaseutu huomioidaan myös maakuntaohjelman käytännön toteutuksessa. Maaseudun ja sitä kautta maakunnan elinvoimaisuus edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä niin kunnallisella kuin maakunnallisella tasolla ja niissä hyödynnetään niin kansallista rahoitusta kuin EU:n eri ohjelmien rahoitusmahdollisuuksia. Maaseudun kehittämistä ei tule jättää vain maaseudulle kohdennettavien erillisohjelmien ja alan toimijoiden yksin kannettavaksi. Tavoitteissa on maininta kaupunkiseutujen kaupallisten innovaatioiden aktiivisesta toteuttamisesta. Tälle ei löydy maakuntaohjelmasta selitystä, mitä sillä tarkoitetaan. Kaupallisiksi innovaatioiksi ei liene voida luokitella kauppakeskusten ja liikenneasemien rakentamista, joten olisi tarpeen tarkentaa ko. kohtaa. Maakuntaohjelmassa on kuvattu hyvin Etelä-Savon vahvuuksia unelma-asumisesta, joka perustuu runsaisiin vesistöihin ja maaseutuun. Samaan liittyy Toimintalinja kolmessa mainittu päämäärä palvelujen kattavasta tuottamisesta maaseudulla. Myös Toimintalinja neljässä tuodaan esille tarpeet kattavista väylä- ja verkkoratkaisuista koko maakunnassa. Edelliseen viitaten onkin ristiriitaista, että Toimenpidekokonaisuus 1. Kilpailukykyinen asuin-, työ- ja vapaaajan ympäristön kehittäminen luvussa ei esitetä juurikaan toimenpiteitä maaseudun kehittämiseksi. Päinvastoin toimenpiteet painottuvat vain kaupunkikeskusten kehittämiseen ja toimintojen ohjaamiseen niihin. Kohdassa mainittu kyläsuunnitelmien kehittäminenkin voidaan tulkita toimintojen keskittämiseksi, mikäli kyläsuunnitelmia ja rantayleiskaavojen arviointia ja päivittämistä ei tehdä asukkaiden ja maanomistajien tarpeista, vaan niitä ohjaavat esim. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tai ns. luonnonsuojelulliset näkemykset. Edelleen luonnoksessa esitetään voimakasta kritiikkiä haja-asutusalueille suuntautuvalle matkailun ja vapaaajan kehitykselle ja ne toiminnat haluttaisiin ohjata keskuksiin. Etelä-Savon maakuntaohjelman luonnoksen kolme ensimmäistä toimintalinjaa tuovat vahvasti esille maakuntamme vahvuudet, jotka liittyvät suurelta osin maaseutuun. MTK-Etelä-Savo edellyttää, että tämä linja jatkuu koko ohjelman läpi ja ne kirjataan myös toimintalinjaan neljä. Nykyisessä luonnoksessa tämä ei toteudu, mikä tulee myös vaikeuttamaan ohjelman toteuttamista sen ollessa epäjohdonmukainen. 15

16 Menestyvä yritystoiminta Toimintalinja 1. Menestyvä yritystoiminta antaa hyvän pohjan eteläsavolaisen elinkeinotoiminnan kehittämiselle. Kriittisiin menestystekijöihin tulee lisätä elintarvikeketjun antamat mahdollisuudet alkutuotannon tuottamien raaka-aineiden jalostuksessa kuin myös mm. tutkimustoiminnassa. Matkailun osalta on hyvin oivallettu, että maakunnan tarjoamat matkailupalvelut perustuvat pitkälti pieniin ja keskisuuriin matkailuyrityksiin ja, jotka toimivat maaseudulla. Matkailuelinkeinolle esitetyt kehittämistoimenpiteet ovat oikean suuntaisia, mutta on huolehdittava siitä, että niitä tullaan myös käytännössä kohdentamaan pieniin perheyrityskokoluokan yrityksille. Matkailupuolen kehittämistoiminnassa on myös pystyttävä karsimaan turhaa päällekkäistä toimintaa, joka nykyisellään ei pysty parhaalla mahdollisella tavalla tarjoamaan kehittämisapua alan yrityksille. Eri oppilaitosten, tutkimuksen, hankkeiden jne. on pystyttävä tehokkaampaan toimintaan mm. työnjakoa selkiyttämällä. Metsä- ja maatalouselinkeinot otsikon alla oleva toimenpide maatalousmaan säilyttäminen elintarviketuotannossa on kannatettava, mutta se ei saa estää peltoenergian tuotantoa. Maatalousmaan määrä on maatalouden harjoittamisen yksi minimitekijä Etelä-Savossa ja pellon kysyntä on erityisesti tuotantoaan kehittävillä ja jatkavilla tiloilla korkea. Tämän lisäksi maatalouden tukijärjestelmä ohjaa valtaosan tuesta peltohehtaarien kautta maksettavaksi. Näiden tekijöiden johdosta kaikki pelto tulee säilyttää viljely- ja tukikelpoisena. Tämä voi tapahtua myös energiakasvituotannossa niillä alueilla, joille se luontevasti sopii. Uudistuneet ja erikoistuneet osaamisrakenteet Maakunnan väestön vähenemisen hidastaminen ja muuttotappion kääntäminen voitolliseksi edellyttää osaltaan hyvin toimivaa ja laadukasta koulutustarjontaa. Maakunnan tulee kyetä tarjoamaan peruskoulun ja lukion päättäville nuorille mahdollisuus kiinnostuksensa kohteena olevan alan koulutukseen. Erityisesti maaseudun ammattien osalta Etelä-Savon tilanne on varsin heikko ja mahdollisuudet opintoihin omassa maakunnassa vähäiset. Mikäli maakunta ei itse pysty näitä opintomahdollisuuksia tarjoamaan, on huolehdittava siitä, etteivät maaseutuammatit jää sen takia vaille uusia työntekijöitä ja yrittäjiä. Koulujen ja oppilaitosten on tarvittaessa tuotava esille opiskelumahdollisuudet muualla maassa ja maakunnassa on tehtävä toimenpiteitä, joilla nämä opiskelijat saadaan palaamaan takaisin Etelä-Savoon työhön ja asumaan. Etelä-Savon vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat Vuonna 2010 vesienhoitotyö keskittyi toteutusohjelmien laadintaan ja käynnistämiseen. Vuoden aikana perustettiin viisi alueellista hankeryhmää, joihin nimettiin paikalliset MTK:n edustajat. Nämä ryhmät toimivat Haukivuorella (Kyyvesi), Mikkelissä, Joroisissa, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Vesiensuojelun toteutusohjelmien osalta toimme esille seuraavia tekijöitä. Alueella tehdyt toimenpideohjelmat ovat hyvä pohja tehtäville toimenpiteille ja niistä on pidettävä kiinni. Valtion puolelta tärkeintä on turvata alueille riittävät resurssit toimenpiteiden toteuttamiseen. Erityisesti resursseja tarvitaan vesien tilan seurantaan oikean tiedon saamiseksi sekä pohjavesialueiden ja erityisesti niiden muodostumis- ja varastoitumisalueiden määrittämiseen. Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteitä ei tule viedä yksityiskohtaisesti Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vaan siinä on esitettävä yleisemmällä tasolla tehtävät toimenpiteet ja niihin tarvittava rahoitus. Myöskään toteutussuunnitelmissa ei ole tarvetta esittää toimenpiteiden toteuttajatahoja yksittäisten toiminnanharjoittajien ja yksityisten toimijoiden osalta. Vastuullisten viranomaistahojen maininta riittää. Toteutusohjelmissa esitetyt kustannukset haja- ja loma-asutuksen vesienhoidon kustannuksiksi vaikuttavat vahvasti alimitoitetuilta. Yksittäisen kohteen jätevesijärjestelmien rakentaminen maksaa eurosta ylöspäin, monessa tapauksessa yli euroa. Taulukossa esitetyt summat eivät siten ole realistisia. Toteutusohjelman liitteessä maataloudelle esitetään maantieteellisesti ja tilatasolle kohdennettuja ympäristötuen toimenpiteitä. Esitys on varmaankin perusteltu, mutta se ei saa vähentää Etelä-Savoon tulevaa ympäristötuen kokonaisrahoitusta sen vuoksi, että Etelä-Savossa vesistöt ovat muuta maata paremmassa tilassa. Rahoitusta tulee päinvastoin lisätä, jotta vesien tila saadaan turvattua ja yksittäisillä ongelmakohteilla parannettua. Maatalouden ympäristötuen kokonaisrahoitusta tuleekin kasvattaa ja sitä kautta kohdentaa alueittain mahdollisiin ongelmakohtiin. 16

17 Maatalouden ympäristötuen rahoitus on epävarmaa vuoden 2013 jälkeen johtuen EU:n komission suunnittelemasta CAP -uudistuksesta. Uudistus voi johtaa merkittävään ympäristötuen kokonaisrahoituksen laskuun, joka on syytä ottaa jo nyt huomioon, jotta varaudutaan lisärahoitukseen ja maatalouden tukijärjestelmien ulkopuolisin rahoitusmahdollisuuksiin. Eri rahoituselementtien yhdistäminen johtaa järjestelmän sisäiseen kilpailuun mm. ympäristötuen ja maaseudun kehittämisen välillä ja kansallisen rahoitusmahdollisuuden rajoittaminen tarkoittaisi pahimmillaan miljoonan euron rahoitusvajetta maatalouden tukijärjestelmiin. Toteutusohjelmassa mainitaan myös, että vesiensuojelutoimenpiteet, kuten lannoituksen vähentäminen ja kasvipeitteisyys, voivat luoda kustannussäästöjä maataloudelle. Väite on varsin teoreettinen, koska em. toimenpiteet johtavat välittömästi sadon määrän laskuun ja mm. lannan ja rehun kuljetusmatkojen ja sitä kautta kustannusten nousuun. Maa-alueiden käyttörajoitussopimukset Itä-Suomen ympäristövaliokunta kiinnitti maanomistajien huomiota siihen, että erilaisista käyttötarpeista ja niihin liittyvistä rajoituksista ja korvauksista on syytä tehdä sopimus. Osalle toimintoja MTK on yhdessä eri tahojen kanssa tehnyt suositussopimusmalleja. Malleissa on pyritty monipuolisesti ottamaan huomioon niin käyttäjän kuin maanomistajan näkökulmia. Kaikkia erilaisia tapauksia ei kuitenkaan osata etukäteen miettiä, joten jokaisen sopimusta tekevän on omalta kohdaltaan mietittävä, mitä kaikkea sopimuksessa on huomioitava. Malleista on kuitenkin apua, kun maanomistajalle tarjotaan vaikkapa tuulivoimalan perustamissopimusta. Näihin tutustumalla saattaa välttyä monelta jälkeenpäin harmittavalta asialta. Kaavoituksen lisäksi monet yleisten tarpeiden maa-alueiden käyttörajoitukset tai lunastukset liittyvät sähkö-, vesi- ja tielinjojen rakentamiseen. Energiaratkaisuihin liittyviä ovat lisäksi maakaasu ja tuulivoimaloiden vaatimat maa-alueet. Elinkeinoihin liittyy vahvasti matkailu ja osin myös virkistystoiminta, joihin tarvitaan maaalueita, kuten ammattimaisten hevostallien maastoreitit. Moottorikelkkojen ja mönkijöiden vapaa-ajankäyttö on lisännyt erilaisten maastoreittien tarvetta. Kaikelle maa-alueita vaativille käyttöoikeuksille ei ole olemassa sopimusmallia. Tämäkin on syytä huomioida. Jos tällaista mallia ei ole, niin syy siihen saattaa olla se, että asia on niin uusi, ettei mallia ole vielä tehty tai sitten vanha sopimus ei ole enää voimassa. Esimerkiksi keskijännitteisten 20 kv:n linjojen osalta ei ole voimassa olevaa suositussopimusta. Suositussopimus päättyi vuoden 2010 alusta, eikä uutta ole vielä saatu aikaiseksi osapuolten eriävien näkemysten vuoksi. Itä-Suomen ympäristövaliokunta suositteleekin maatalous- ja metsäalueiden omistajia tutustumaan huolella tarjottaviin sopimuksiin, ottamaan tarvittaessa yhteyttä tuottaja- tai metsänomistajajärjestöihin ja selvittämään millaisia vaihtoehtoja ja asioita käyttörajoitussopimuksiin liittyy. Korvauskysymykset ovat seikoista kaikkein hankalimmat ja ne ovat monesti tapauskohtaisia. MTK:n ja metsänomistajaliittojen jäsenillä on käytössään myös nettisivut, joista saa tietoa sopimusmalleista. Voimalinjojen lunastuskäytäntöön saatava muutos MTK-Etelä-Savon muistio elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle liittyen Fingridin voimalinjahankkeeseen välillä Yllikkälä-Huutokoski. Fingrid Oyj on jättänyt valtioneuvostolle lunastuslupahakemuksen 400 kv:n voimajohdon rakentamiseksi Yllikkälä Huutokoski välille. Fingrid perustelee uuden voimalinjan rakentamista sillä, että Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla on paljon sähköntuotantoa ja tuontia. Lisäksi yritys toteaa, että voimansiirtoyhteydet muualle Suomeen ovat kuormittuneet. Myös Kaakkois-Suomeen rakennettavaa uutta sähköntuotantokapasiteettia ja supistuvaa kulutusta pidetään perusteluina voimalinjan rakentamiselle. MTK-Etelä-Savo kyseenalaistaa Fingrid Oyj:n esittämät perustelut. Fingrid Oyj:n esittämälle nykyisen voimalinjan kuormittumiselle on esitetty myös vastakkaisia arvioita. Niiden mukaan nykyisen voimalinjan sähkönsiirtokyvystä ei ole käytössä kuin noin kolmannes, jonka perusteella tarvetta uuden linjan rakentamiseen ei ole. Myös Fingrid Oyj:n esittämät perustelut ovat ristiriitaisia niin yrityksen oman toiminnan kuin mm. valtion asettamien sähkönsäästötavoitteiden näkökulmasta. Yhtiö perusteli mm. Itä-Suomen lääninhallitukselle jättä- 17

18 mässään tutkimuslupahakemuksessa uutta voimalinjaa sähkön ylikapasiteetilla Kaakkois-Suomessa ja samalla on osallisena uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamisessa sinne. Myös valtion taholta on asetettu selkeät tavoitteet sähkön käytön rajoittamiseksi. Fingrid Oyj on tehnyt voimalinjan johtoreitistä ympäristövaikutusten arvioinnin ja sen päivityksen. Tehdyssä arvioinnissa on mainittu kaksi vaihtoehtoa: 0-vaihtoehto, jossa linjaa ei rakenneta ja reittivaihtoehto 1 (VE1) sekä siihen liittyvät vaihtoehtoiset reittivalinnat (VE1A ja VE1B). YVA-asetuksen mukaan yhtenä vaihtoehtona tulee olla hankkeen toteuttamatta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton. Nyt tehdyssä YVA:ssa ei O-vaihtoehtoa ole tarkasteltu lainkaan. Perusteluna tälle on esitetty sähkömarkkinalaissa Fingrid Oyj:lle määritellyt tehtävät. MTK-Etelä-Savon mielestä tämä ei ole riittävä perustelu O-vaihtoehdon tarkastelun tekemättä jättämiselle. Maanomistajien näkökulmasta voimalinjan rakentaminen sisältää ainoastaan kielteisiä seikkoja. Jo nykyinen voimalinja rajoittaa merkittävästi metsätalouden harjoittamista ja uusi linja toteutuessaan siirtää lisää metsämaata tuottamattomaan käyttöön. Nykyinen lunastusmenettely jättää maanomistajat käytännössä ilman korvausta menetetystä maasta, alhaisista ja ajastaan jälkeen jääneistä korvaustasoista johtuen. MTK-Etelä-Savon näkemyksen mukaan tärkeimpinä syinä uuden voimalinjan rakentamiselle ovat merkittävät taloudelliset tekijät. Uuden voimalinjan kautta Fingrid Oyj ja sen omistavat tahot tulevat siirtämään Venäjältä sähköä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sekä muun Suomen läpi myytäväksi Euroopan sähkömarkkinoille. Fingridin omien tiedotteiden mukaan se on tehnyt mm. sopimuksen Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin kanssa (tiedote ), jonka myötä sähkönsiirtokapasiteetti Baltian maihin kasvaa megawattiin. Joulukuun tiedotteessaan ( ) Fingrid kertoo, mille tahoille se myy sähkönsiirtoa. Vuoden 2010 yhteensä megawatin siirrosta 650 megawattia Fingrid myy RAO Nordic Oy:lle. Tiedotteen mukaan RAO Nordic olisi suomalainen yritys, mutta käytännössä kyseessä on Inter RAO UES -yhtiön tytäryhtiö nimeltä RAO Nordic. Inter RAO UES yhtiön puolestaan omistaa Venäjän valtion omistama ydinvoimayhtiö Rosatom. RAO Nordic on ollut mukana myös muissa sähkönsiirtoon Venäjältä tähtäävissä hankkeissa, kuten KTM:n hylkäämässä merikaapelihankkeessa vuosikymmenen puolivälissä. RAO Nordicin lisäksi Fingrid myy sähkönsiirtoa 250 megawattia ruotsalaiselle Scaent AB:lle. (Vuoden 2011 sähkönsiirto Venäjältä menee 100 %:sti ulkomaalaisomisteisten yhtiöiden kautta). On ilmeistä, että Fingridin suunnittelema voimalinjan rakentaminen tähtää enenevässä määrin venäläisen ydinsähkön siirtämiseen Suomen kautta edelleen Baltian maihin ja Ruotsiin. Uuden voimalinjan rakentamisessa ei ole kyse suomalaisen sähköntuotannon ja kulutuksen tasapainottamisesta ja turvaamisesta vaan liiketoiminnasta ja siihen liittyvästä voitontavoittelusta. MTK-Etelä-Savo kanta on, että Fingrid Oyj:lle ei edellä esitettyjen seikkojen johdosta tule myöntää lunastuslupaa Yllikkälä Huutokoski voimalinjan rakentamiseksi. Lunastuslupahakemusta käsiteltäessä tulee vähintään saada tarkat selvitykset seuraavista tekijöistä, jotta päätöksenteolle on oikeat perustelut: 1. Voimalinjan tarpeen yleishyödyllisyys tulee selvittää puolueettoman tahon toimesta, jolloin otetaan huomioon koko maan sähköntuotanto ja kulutus sekä niiden ennusteet ml. valtion suunnitelmat sähkönkäytön vähentämiseksi, tuontisähkön määrä sekä erityisesti Fingridin ja sen omistajatahojen suunnitelmat sähkön viemiseksi Suomesta ulos. 2. Puolueeton selvitys nykyisen voimalinjan sähkönsiirtokapasiteetista ja sitä kautta uuden linjan todellisesta tarpeesta. Samalla on annettava selvitys nykyisen voimalinjan käyttöiästä, jolloin selvitetään myös se, onko uuden voimalinjan rakentamisella tarkoitus myös samalla hoitaa vanhan linjan peruskorjaustarve, jota ei ole tuotu Fingridin selvityksissä esille. 3. Puolueeton selvitys uuden voimalinjan rakentamisen kustannuksista eri pylväsvaihtoehdoilla sekä eri linjavaihtoehtojen aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset haitat maanomistajille. 4. Ympäristövaikutusten arviointia on täydennettävä perustellulla selvityksellä 0 vaihtoehdosta eli linjan rakentamisen toteuttamatta jättämisestä. 18

19 MTK-Etelä-Savon ja Järvi-Suomen Metsänomistajien liiton kirjoitus maakuntalehdissä Hallituksen tuoreita ydinvoimaratkaisuja on perusteltu vahvasti mm. sähköhuollon varmistamisella. Samaa perustetta käytetään myös uusien voimalinjojen rakentamiselle. Toki sähkön saanti kaikille tulee varmistaa, mutta samaan aikaan sähkön siirrosta on tullut puhdasta liiketoimintaa. Pohjoismainen sähköverkko on laajenemassa ja ajansaatossa kasvamassa eurooppalaiseksi verkostoksi. Jo nyt on suunnitteilla uutta kaapelia Viroon ja Ruotsiin. Uusien suunnitelmien myötä siirtoliikenteeseen tulee entistä enemmän vaikuttamaan se, mistä sähköä on halvimmalla tarjolla ja, mihin sitä voi kovimmalla hinnalla myydä. Suomeen tuodaan halpaa sähköä omaan käyttöön. Samaan aikaan meiltä viedään paremmalla hinnalla sähköä ulos. Suomessa toimivien sähkönsiirtoyhtiöiden liiketoimintamahdollisuudet paranevat, jos uudet ydinvoimalahankkeet toteutuvat, jolloin myös tarpeet uusille voimalinjoille kasvavat. Sähkön hintaa voi kilpailuttaa, mutta siirto on sähkömarkkinalain mukaista monopolitoimintaa. Käytännössä siirtoon liittyvän hinnoittelun määrittää verkon omistaja. Sähkömarkkinalaki ohjaa ja energiamarkkinavirasto valvoo, että hinnoittelu ei ole kohtuutonta, mutta yksinoikeus sähkön siirtoon tuo yhtiölle varmaa tuottoa. Ei siis voi olla oikein, että yksityiset maanomistajat joutuvat pakkolunastuksien kautta luovuttamaan maa-alueita pilkkahintaan yhtiöiden liiketoiminnalliseen käyttöön. Sähkön tuottaminen ja siirtäminen ovat yhä enemmän liiketoimintaa, jolla tehdään omistajille tulosta. Voidaan hyvin kysyä, onko kyseessä aina yleinen etu vai pelkkä voiton tavoittelu? Sähkön hinta kun tuntuu joustavan vain ylöspäin, olivatpa tuotanto- ja siirtokulut nousevia tai laskevia. Lunastuslain mukaan maata voidaan pakkolunastaa yleisen edun niin vaatiessa, ellei lunastuksen tarkoitukseen ole muuta yhtä sopivaa tapaa käytettävissä. Onko todellisia vaihtoehtoja kuitenkaan aina edes kunnolla kartoitettu? Esimerkiksi Yllikkälä Huutokoski -linjan ympäristövaikutusten arvioinnista tehtiin päivitys, mutta linjan rakentamatta jättämisvaihtoehtoa ei tässä yhteydessä käsitelty lainkaan. Valtioneuvoston on lunastuslupapäätöstä tehdessään harkittava mm. onko linjalle todellista tarvetta, onko hanke kiireellinen, onko sijoittelu kaikilta osin turvallinen - myös linjan varrella asuville ja onko käytössä parempaa tekniikkaa linjan rakentamiseen. Sähkölinjan alle jäävän maapohjan käyttömahdollisuus tuottavaan toimintaan menetetään käytännössä lopullisesti. Lunastuslaissa todetaan, että lunastettavasta alueesta on maksettava käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (=kohteenkorvaus). Korvaus tulee suorittaa rahallisena kertakorvauksena. Korvaus, joka maksetaan menetetystä maapohjan käyttömahdollisuudesta, ei vastaa todellista tuotonmenetystä. Lunastuslaissa on mahdollisuus perustaa arviointi myös omaisuuden tuottoon. Tätä ei kuitenkaan metsämaiden käyttöoikeuden rajoituksista maksettavissa korvauksissa käytetä. Fingridin edustaja totesi Länsi-Savon artikkelissa , että he voisivat maksaa parempiakin korvauksia, mutta lunastuslaki ei anna siihen mahdollisuutta. Onko näin? Ei ole, koska lunastuslain mukaan asianosaiset voivat sopia korvauksesta. Kyse on ennemminkin haluttomuudesta muuttaa olemassa olevaa edullista käytäntöä. Jos uudet hankkeet sähköntuotantoon toteutuvat ja sen myötä tarve uusille linjoille, on valtiovallan otettava myös lunastuslain ja nykyisen korvauskäytännön muutokset työn alle vastaamaan nykyaikaa. Valmistelulla on kiire, jotta uudet käytännöt olisivat käytössä mahdollisimman pian, kuitenkin ennen uusien linjahankkeiden aloittamisia. Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ja MTK-Etelä-Savo ovat vaatineet muutosta nykyiseen korvauskäytäntöön ja tasoon. Maanomistajien käyttöön laadittu lausuntomalli Fingrid Oyj:n lunastuslupahakemukseen Työ- ja elinkeinoministeriölle koskien voimalinjahanketta välillä Yllikkälä-Huutokoski Fingrid Oyj on jättänyt valtioneuvostolle lunastuslupahakemuksen 400 kv:n voimajohdon rakentamiseksi välille Yllikkälä Huutokoski. Linja-alueella on n. 400 maanomistajaa ja heiltä on jäämässä n. 280 ha metsämaata ja lisäksi n. 40 hehtaaria peltomaata entisen linja-alueen lisäksi johtoalueen alle. 19

20 Fingrid perustelee uuden voimalinjan rakentamista sillä, että Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla on paljon sähköntuotantoa ja tuontia. Lisäksi yritys toteaa, että voimansiirtoyhteydet muualle Suomeen ovat kuormittuneet. Myös Kaakkois-Suomeen rakennettavaa uutta sähköntuotantokapasiteettia ja supistuvaa kulutusta pidetään perusteluina voimalinjan rakentamiselle. Koska sähkön tuotanto ja siirtotoiminta ovat yhä enemmän liiketoimintaa, on näkemyksemme mukaan tärkeimpinä syinä uuden voimalinjan rakentamiselle merkittävät taloudelliset tekijät. Uuden voimalinjan kautta Fingrid Oyj ja sen omistavat tahot tulevat siirtämään Venäjältä sähköä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sekä muun Suomen läpi myytäväksi Euroopan sähkömarkkinoille. Me kyseenalaistamme Fingrid Oyj:n esittämät perustelut linjahankkeelle. Fingrid Oyj:n esittämälle nykyisen voimalinjan kuormittumiselle on esitetty myös vastakkaisia arvioita. Niiden mukaan nykyisen voimalinjan sähkönsiirtokyvystä ei ole käytössä kuin noin kolmannes, jonka perusteella tarvetta uuden linjan rakentamiseen ei ole. Linjan rakentamisvaihtoehdoissa ei ole selvitetty riittävästi sitä vaihtoehtoa, että linjaa ei rakennettaisi. Tämä ns. 0-vaihtoehto tulisi edelleen selvittää. Lisäksi tulisi tehdä puolueeton selvitys uuden voimalinjan rakentamisen kustannuksista eri pylväsvaihtoehdoilla sekä tutkia eri linjavaihtoehtojen aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset haitat maanomistajille. Lunastuslakia (603/1977) sovelletaan, kun kiinteää omaisuutta lunastetaan mm. yleiseen tarpeeseen. Lunastuslain 4 :n mukaisesti yleinen tarve ja vaihtoehto aiotulle hankkeelle tulee selvittää. Voimalinjan tarpeen yleishyödyllisyyttä ei ole lunastuslupahakemuksessa selvitetty puolueettoman tahon toimesta, jolloin olisi otettu huomioon koko maan sähköntuotanto ja kulutus sekä niiden ennusteet ml. valtion suunnitelmat sähkönkäytön vähentämiseksi, tuontisähkön määrä sekä erityisesti Fingridin ja sen omistajatahojen suunnitelmat sähkön viemiseksi Suomesta ulos. Edellä mainituilla perusteilla mielestämme ei täyty lunastuslain vaatimus yleisestä tarpeesta maan pakkolunastukseen. Uudella pylvästekniikalla pystyttäisiin johto viemään 24 m johtoaukeassa. Pylväsratkaisulla linja voitaisiin rakentaa olemassa olevaan johtokäytävään. Uutta pylväsratkaisua tulisikin käyttää koko linja-alueella. Nyt tehdyt selvitykset vaihtoehtoisista pylväsratkaisuista eivät ole riittävän perusteellisia. Me vaadimmekin, että linjalle ei tule antaa lunastuslupaa uuden maa-alueen hankkimiseen, vaan voimalinja tulee rakentaa olemassa olevaan johtoalueeseen, esim. käyttämällä toisenlaista olemassa olevaa pylvästekniikkaa. Laissa sähkölaitoksista (168/1928) todetaan, että älköön kuitenkaan otettako maata lähempää kuin sadan metrin päästä talonasemasta tahi sen yhteydessä olevasta rakennuksesta tai puutarhasta Osa rakennettavaksi aiotuksi linjasta sijoittuu kuitenkin lähemmäs kuin 100 m kiinteistöistä. Lunastuslupahakemuksessa kerrotaan, että näissä tapauksissa pyritään neuvottelutulokseen rakennuksen omistajan kanssa. Hakemuksesta ei kuitenkaan käy riittävästi selville mitä vaikutuksia linjan aiheuttamalla magneettikentällä on ihmisille, miten linja vaikuttaa kiinteistöjen arvoa alentavasti ja mitä muita sosiaalisia ja taloudellisia haittoja sillä on. Näitäkin haittoja voitaisiin minimoida erilaisella yhteispylväsratkaisulla, jolla samalla voitaisiin minimoida uuden maa-alueen lunastustarve. Me vaadimmekin, että linjaa ei saa rakentaa 100 m lähemmäs asumuksia tai lomarakennuksia, vaan esim. pylväsratkaisulla johto sijoitetaan olemassa olevaan johtoalueeseen. Lunastuslupahakemuksessa haetaan myös johtoalueen kiinteistöiltä tarvittavien alueiden ennakkohaltuunottolupaa lunastuslain 58 mukaisesti. Ennakkohaltuunottotarvetta perustellaan hankkeen kiireellisyydellä. Kuitenkaan kiireellisyydelle ei ole muita perusteita selvitetty kuin hankkeen oma aikataulu. Mielestämme annetut perustelut kiireellisyydelle eivät oikeuta poikkeamista normaalista lunastuslain 57.1 säännönmukaisesta haltuunotosta, jonka mukaan omaisuus saadaan haltuun, kun lunastuspäätös on julistettu ja korvaukset maksettu. Koska muita perusteluja ei ole, niin ennakkohaltuunottoon ei ole tule antaa lupaa. Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten, mielestämme Fingrid Oyj:lle ei tule myöntää lunastuslupaa. Lunastuslupahakemusta käsiteltäessä edellytämme, että seuraavista seikoista tulee saada tarkat selvitykset ennen päätöksentekoa. 20