TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-SAVON LIITTO MTK-ETELÄ-SAVO RY. TOIMINTAKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan katsaus vuoteen Toiminnan tarkoitus.. 4 Johtokunta, valiokunnat ja toimihenkilöt. 5 Jäsenet 6 Elinkeinot 6 Maaseudun ja maatalouden kehittäminen 12 Vuoden 2014 toimintaa 14 Edustukset MTK:n valiokunnissa ja jaostoissa vuonna Liiton osallistuminen maakunnallisiin toimielimiin ja hankkeisiin Kannanotot, kirjelmät ja tiedotteet.. 17 Maakunnallinen edunvalvonta 18 Kotimainen päätöksenteko ja edunvalvonta. 23 Maatalouden erityiskysymyksiä.. 32 Sosiaalipolitiikka 45 Kuluttajatyö. 49 Maaseutuyrittäjyys 50 Maaseutunuorten toiminta Jäsenedut Liiton kokoukset. 55 Liiton talous 55 Arvio talouden tulevasta kehityksestä 57 Katsaus tulevaan organisaation kehittäminen.. 61 MTK-Etelä-Savon luottamushenkilöt

3 YHTEISTYÖLLÄ VAIKUTTAVUUTTA - PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2014 Juha Paajanen, MTK-Etelä-Savon johtokunnan puheenjohtaja vuonna 2014, Punkaharju Käsissänne on jälleen laaja kuvaus MTK-Etelä-Savon toiminnasta vuodelta Tämän toimintakertomuksen lukemiseen ja läpikäyntiin kannattaa uhrata aikaa pieni tovi ja samalla arvioida, mitä minä jäsenenä saan jäsenmaksun vastineeksi jo maakuntatasolla. Lisäksi tulee vielä paikalliset yhdistystason palvelut ja toiminta, unohtamatta edunvalvontaa valtakunnan tasolta aina Brysseliin saakka. Kertomuksessa on paljon mielenkiintoisia lukuja, tilastoa ja tietoa maakuntamme tuotannosta ja yrittäjistä. Näitä tietoja kannattaa hyödyntää mm. vaikuttamisessa poliittiseen päätöksentekoon. Faktat ja tilastolliset tosiasiat voittavat aina edunvalvonnassa populistisen retoriikan. Lisäksi löytyy tietoa alueellisten valiokuntien toiminnasta ja päätöksistä vuoden varrelta. Sieltä voitte todeta onko edunvalvontamme kiinnittänyt huomioita oikeisiin ja ajankohtaisiin asioihin vuoden varrella. Edunvalvonta on pyyteetöntä työtä, jossa työn saavutukset ovat valitettavan vähän esillä julkisuudessa. Muutamia raflaavia asioita nousee vuosittain jopa keltaisen lehdistön sivuille, mutta isoja ja tärkeitä asioita harvoin hoidetaan turuilla ja toreilla huutoäänestyksillä. Tärkeintä on olla vaikuttamassa asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa. Kuten toimintakertomuksesta ilmenee, olemme mukana 49 maakunnallisessa toimielimessä tai hankkeessa. Nämä ovat meille tärkeitä, mutta monta kertaa näkymätön vaikutuskanava, jossa maaseudun asioiden asiatuntemus on MTK:n toimihenkilön tai luottamushenkilöiden varassa. Lausuntoja, kirjelmiä ja kannanottoja on annettu keskimäärin joka toinen viikko, joten voitanee todeta, että ympärillämme tapahtuu jatkuvasti. Edunvalvonnassa emme voi nukkua hetkeäkään. Vuoden 2014 keskeisin järjestöllinen asia valtakunnassa ja myös maakunnassamme oli Metsähoitoyhdistysten liittyminen MTK:n jäseniksi. Jäsenyyden merkitys ymmärrettiin kokonaisuuden kannalta, sillä eteläsavolaiset metsänomistajatkin tarvitsevat edunvalvontaa kannolta Brysselin. Järjestöuudistuksen myötä Etelä-Savon valtakunnallinen painoarvo kasvoi, sillä paikkalukumme MTK:n valtuuskunnassa kasvoi kahdesta edustajasta viiteen. Yhdistysten jäsenyydet ovat aiheuttaneet keskustelua kentällä, mutta meidän Etelä-Savossa maaseudulla yrittävien kannattaa kuulua niin tuottajayhdistykseen kuin metsähoitoyhdistykseenkin. Tällä tavoin takaamme itsellemme parhaat edut ja kattavan edunvalvonnan. Lisäksi mahdollistamme paikallisen toiminnan vireyden. Toimintakertomusta lukiessa tulee väistämättä mieleen liittomme resurssit ja talous. Liitto toimii pienillä resursseilla tehokkaasti, mutta on valitettavan haavoittuvainen toiminnan suhteen. Liiton talous on hoidettu hyvin, mutta ylimääräisiä taloudellisia puskureita ei taseen puolella ole liikaa. Kuluvan vuoden aikana meidän tuleekin avoimesti keskustella edunvalvontamme laajuudesta, resursseista ja taloudesta. Meidän tulee nähdä tilanteemme myös ylimaakunnallisesti. Keinovalikoimaan on otettava henkilöresurssien vahvennus, yhteistyön lisääminen naapuriliittojen kanssa, jäsenmaksujen taso ja myös yhdistyminen jonkun naapuriliiton tai liittojen kanssa. Lopuksi hieman positiivisempaa näkemystä ja kokemusta. Maaseutunuoret hoitivat myös Etelä-Savossa näyttävän Kesäkissa -kiertueen tyylikkäästi. Nuorten kokoontumisaktiivisuus oli omaa luokkaansa ja Pohjois- Savon kanssa yhteistyössä palkkaamamme nuorten asiamies Niina Mäntyniemi on tehnyt hyvää työtä tulevaisuuden viljelijöiden kanssa. Tarmoa ja toimeliaisuutta on mukava seurata ja ilokseni täytyy todeta, että fiksujen ja koulutettujen nuorten kanssa keskusteltaessa edunvalvonnan merkitys myös tulevaisuudessa nähdään myönteisesti. Suuret kiitokset maaseutunuorille hienosti hoidetusta nuorten vuodesta ja samalla täytyy kiittää liittomme henkilökuntaa ja maakuntamme aktiivisia luottamushenkilöitä hyvästä yhteistyöstä kuluneelta vuodelta. 3

4 TOIMINNAN TARKOITUS Maataloustuottajain Etelä-Savon liitto, MTK-Etelä-Savo ry, toimii jäsenistönsä taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edistämiseksi. Tärkeimpänä tavoitteena on toimia vahvasti maakunnallisella tasolla maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden tuotantomahdollisuuksien ja yrittäjien toimeentulon kehittämiseksi. Samalla vaikutetaan maaseudun yleisiin asumisen ja elämisen edellytyksiin. Muita keskeisiä tavoitteita ovat vaikuttaminen kotimaiseen ja Euroopan unionin päätöksentekoon tuomalla esille eteläsavolaisittain tärkeitä tekijöitä. Vaikka päätöksenteko sekä niihin vaikuttaminen useilla politiikan lohkoilla on siirtynyt entistä kauemmaksi jäsentiloista, ei edunvalvonnan tarpeiden muodostuminen ole muuttunut aiemmasta. Edunvalvonnan tarve lähtee edelleen jäsenten tarpeista, jolloin edunvalvonnan tulee olla nykyisenkaltaisessa MTK:n organisaatiossa katkeamaton ketju jäsentilasta yhdistyksen ja liiton kautta keskusliittoon. Edunvalvonnan keskeinen lähtökohta on, että sen tarpeet muodostuvat ja vaikutukset realisoituvat jäsentiloilla. Maaseudun elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ja maaseudulla asumiseen vaikuttavia päätöksiä tehdään valtakunnan ja EU-tason lisäksi edelleen paljon myös kunta- ja maakuntatasolla. Näillä tasoilla vaikutetaan sekä valtakunnallisen lainsäädännön ja ohjelmien laatimiseen tuomalla esille alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita että niiden alueelliseen toteuttamiseen, tulkintaan ja soveltamiseen. Tässä tehtävässä on merkittävä rooli niin yhdistyksillä kuin liitoilla. Alueilla sijaitsevat ELY keskukset, Aluehallintovirastot, maakuntaliitot, kunnat, yrittäjä- ja ammattijärjestöt, osuuskunnat, rahoitus- ja vakuutuslaitokset, maaseutukeskukset ja metsäkeskukset sekä maatilataloutta lähellä olevat muut viranomaistahot (verottaja, maanmittaus yms.) ja kaupalliset toimijat ovat liittojen keskeisiä yhteistyökumppaneita, mutta myös edunvalvonnan kohteita. MTK-yhdistysten vastinparina toimivat erityisesti kunnat, mutta myös monet liittotason yhteistyökumppanit paikallisen toimintansa kautta. Liitot ovat myös keskeinen toimija tukemaan ja ohjaamaan yhdistysten toimintaa. Paikallinen MTK-yhdistys on järjestön tärkein kontakti jäseneen. Elintarvike- ja metsäteollisuusyritysten markkinat ovat kansainvälistyneet, jolloin yritysten toimintaa ohjataan entistä enemmän valtakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla. Kaupan ketjut ja ostajayritykset toimivat myös yhä valtakunnallisemmin ja kansainvälisemmin. Harvan yrityksen markkinoita johdetaan maakunnallisesti. Maakunnallinen näkökulma tulee esiin raaka-aineiden hankintojen ohjailussa. Puuraaka-aineen hankinnan markkinat ovat vähintäänkin Itämeren altaan suuruiset. Metsäteollisuusyritysten hankinta-alueiden koko on jatkuvasti kasvanut myös kotimaassa. Kasvava rooli erityisesti elintarvikemarkkinoilla on paikallisilla lyhyen toimitusketjun markkinoilla. Näillä markkinoilla maatalousyrittäjä markkinoi ja usein myös jalostaa itse oman tilansa tuotteet joko suoraan paikallisille kaupoille tai myy ne omilla kauppapaikoillaan. Nämä paikalliset markkinat luovat tervetulleen vaihtoehdon isojen kauppaketjujen vahvasti ketjuohjatuille myyntikanaville. Järjestön tehtävä on omalta osaltaan tukea kaikkia niitä toimintamuotoja, joilla jäsenten on mahdollista saada korkeampaa tuottajahintaa. Tämä pätee niin valtakunnallisiin kuin paikallisiin markkinoihin. Toimintasuunnitelma 2014 VIHREÄÄ KASVUA JA MENESTYSTÄ MAALLE! Jäsenet ja järjestö yhdessä varmistavat maaseutuelinkeinojen kannattavuuden ja arvostuksen. Vahva ja yhtenäinen järjestö on merkittävä ja aktiivinen markkina- ja yhteiskuntavaikuttaja. Lisää rahaa markkinoilta - Vahvistamme markkinavaikuttamista ja vaikutamme kotimaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen pohjautuvien tuotteiden kysyntään, tuotteista saatavaan hintaan ja tuotantokustannuksiin. - markkinavaikuttaminen yhdessä keskusliiton kanssa, valtakunnallisten toimenpiteiden toteuttaminen liitto- ja yhdistystasolla - viestintä jäsentemme asemasta ja roolista maaseudulta lähtevissä tuote- ja arvoketjuissa - tiedottaminen siitä, mikä on tuottajan osuus elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa - kotimaisen tuotannon vastuullisuuden ja tuotantotavan esille tuominen 4

5 - elintarvikkeiden alkuperän korostaminen ja esillä pitäminen, jotta kotimainen tuote erottuu tuontituotteista - vaikuttaminen elintarvikeketjuun reilujen kauppatapojen ja sopimuskäytäntöjen luomiseksi - keskusliiton tuottaman markkinainformaation välittäminen jäsenille. Vaikutamme EU- ja kansalliseen politiikkaan jäsentemme toimintaedellytysten parantamiseksi. - jäsenten aktivointi äänestämään eduskuntavaaleissa ja tuomaan maaseudun kannalta tärkeitä asioita esille - eduskuntavaalipaneelien järjestäminen maaseututeemalla: yrittäminen, asuminen, palvelut - nykyisiin ja uusiin kansanedustajiin vaikuttaminen, jotta eduskunnan ja hallituksen päätöksissä otetaan huomioon eteläsavolaiset erityispiirteet - maatalouspolitiikkaan vaikuttaminen maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi Etelä-Savossa - vaikuttaminen EU- ja kansalliseen politiikkaan siten, että niillä parannetaan maatalouden kannattavuutta ja edistetään maaseudun yrittäjyyttä, yhteisöllisyyttä ja palvelujen saatavuutta - viljelijöiden, EU avustajien ja neuvojien tiedottaminen tukijärjestelmien uudistuessa (viljelijätuet, investointituet), erityispainopiste tukijärjestelmien uudistuessa - viranomaistoimintaan vaikuttaminen, jotta maaseudun yrittäjien ja asukkaiden saamat palvelut kannustavat ja edesauttavat maaseudulla yrittämistä ja asumista - hallinnollisen taakan keventäminen. Kehitämme järjestön toimintaa sen jokaisella tasolla: yhdistyksissä, liitossa ja keskusliitossa. - varautuminen järjestöuudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin yhdistys- ja liittotasolla - yhdistysten ja liiton taloudellisesta asemasta huolehtiminen edunvalvonnan tason ja toiminnallisen aseman ylläpitämiseksi - järjestörakenteen alueellinen tarkastelu talouden ja toiminnan näkökulmasta, tulevaisuuden rakenneja toimintamallien arviointi - edunvalvonnallisen yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen Itä-Suomen MTK -liittojen välillä - järjestöuudistuksen toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n aluetoimihenkilöiden kanssa - viestinnän ja tiedottamisen lisääminen jäsenille järjestön toiminnasta - nuorten osallistumismahdollisuuksien parantaminen nuorten toimintaa kehittämällä nuorten teemavuoden toiminnan jatko. JOHTOKUNTA, VALIOKUNNAT JA TOIMIHENKILÖT Liiton johtokunta ja kokoukset vuonna Juha Paajanen, pj Punkaharju x x x Mervi Kervinen, vpj. Heinävesi x x x Hannu Auvinen Sulkava x x x Pasi Häkkinen Haukivuori x x - Minna Juutila, nuorten edustaja Haukivuori x - x Juha Liukkonen Kangasniemi x x - Jukka Nousiainen Kerimäki x x x Jouni Paunonen Juva x - x Marko Piispanen Ristiina x - x Anna Siiriäinen Hirvensalmi x x x Virpi Valkonen Rantasalmi x x x Vivili Ylönen Jäppilä Aarno Puttonen, valtuuskunta Puumala x x x Milla Haukka, maas.nuorten pj. Pertunmaa - x Tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat: varsinainen vara Tilintarkastajat Aki Rusanen, HTM, JHTT Ulla-Maija Tuomela, KHT, HTM Toiminnantarkastaja Kari Pitkälä, agronomi Ilpo Kiema, maanviljelijä 5

6 Valiokunnat: Työvaliokunta Juha Paajanen, Mervi Kervinen, Jukka Nousiainen Maitovaliokunta Juha Paajanen, Anne Nykänen Lihavaliokunta Jukka Nousiainen, Paavo Sävilammi Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Petri Pekonen Maaseutuyrittäjävaliokunta Pasi Häkkinen, Aarno Puttonen Luomuvaliokunta Sanna Hämäläinen, Mervi Kervinen, Anssi Laamanen Sosiaalivaliokunta Virpi Valkonen, Päivi Torniainen, Leena Hämäläinen Maaseutunuorten valiokunta Noora Ruuth, Milla Suuronen, Jukka Heikkonen, Niina Kuuva, Hanna Lokonen, Antti Karppinen, Otto Makkonen, Pasi Häkkinen Viljakasvivaliokunta Yrjö Ehrnrooth, Jukka Kohvakka Kuluttajatyöryhmä Anna Siiriäinen, Jukka Leikkonen Verovaliokunta Juha Paajanen, Auvo Gustafsson Toimihenkilöt: Vesa Kallio toiminnanjohtaja alkaen Saila Paananen toimistosihteeri alkaen (osa-aikaeläke alkaen) Anu Raatikainen hankevetäjä , osa-aikainen 9 kk/vuosi Niina Mäntyniemi maaseutunuorten asiamies , osa-aikainen 3 kk JÄSENET Vuonna 2014 liiton jäsenistö koostui 22:sta maataloustuottajayhdistyksestä sekä kuudesta yhteisöjäsenestä. Yhteisöjäseninä ovat liiton alueella toimivat osuustoiminnalliset maito- ja liha-alan yritykset sekä Tapiola ja ProAgria Etelä-Savo. Liiton alueen yhdistyksissä oli yhteensä jäsentilaa (2013: 3 589) ja kokonaisjäsenmäärä oli jäsentä (2013: 8 485). ELINKEINOT Etelä-Savo on Suomen maaseutuvaltaisinta aluetta. Alla olevissa taulukoissa esitettyjen myyntitulolaskelmien (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet (maidon tuotantotuki) eivät sisälly myyntituloihin. Laskelmat eivät sisällä arvonlisäveroa. Tilastolähteinä on käytetty sekä julkisia että Elintarviketiedon itse keräämiä tilastoja. Maatalouden tilastot ovat pääsääntöisesti Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja metsätilastot Metsäntutkimuslaitoksen keräämiä tilastoja. Sivuansiotulot lasketaan Tilastokeskuksesta saatavaan aineistoon perustuvana (Maatalouden tulo- ja verotilasto). Maitotulot - tuottajahintainen meijerimaitotulo - meijerien laatulisät ja jälkitilit Teurastulot (naudan-, sian-, siipikarjan-, lampaan- ja hevosen liha) - tuottajahintainen teurastulo - teurastamojen jälkitilit 6

7 Kananmunatulot - tuottajahintainen myyntitulot (pakkaamot ja suoramyynnit) - pakkaamoiden jälkitilit Viljatulot - kaupan kautta kulkeva vilja - tuottajahintainen myyntitulo Muut kasvinviljelytulot (öljykasvit, peruna, sokerijuurikas, herne, avomaavihannekset sekä puutarhamarjat ja hedelmät) - tuottajahintainen myyntitulo Tulotuki (=maatalouden kansallinen ja EU:n maksama tuki; ei sis. kasvihuonetuotannon tukia) - EU-tuet (CAP, LFA, ympäristötuki ja muut EU-tuet) - Kansalliset tuet (pohjoinen tuki, Etelä-Suomen kansallinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki, perunantuotannon tuki, siementuotannon tuet, satovahinkokorvaukset, muut kansalliset tulotuet) Metsätulot - yksityismetsänomistajien metsänmyyntitulot (kantorahat ja hankintakauppojen työtulo) Sivuansiot - aktiivitilojen viljelijöiden ja puolison veronalaiset työtulot, tulonsiirrot ja muut tulot Maatilojen tulot, brutto, ei sisällä alv. (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, tilastointiperusteissa tapahtui vuodesta 2005 alkaen muutos) Tiloja Myyntitulot milj. 76,87 77,38 79,34 87,08 78,37 77,95 82,23 83,31 87,83 % Tulotuet milj. 61,83 69,95 64,24 65,48 66,52 67,47 65,19 65,84 63,14 % Metsätulot milj. 60,88 58,07 87,00 62,75 39,49 63,84 62,24 53,42 64,49 % Sivuans/liitännäiset milj. 61,68 66,11 59,94 74,75 74,81 71,41 73,33 75,43 77,5 % Yhteensä milj. 261,24 271,51 290,51 290,16 259,09 280,67 282,99 277,99 292,99 Maatalouden myyntitulot, brutto, ei sisällä alv. (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Maito milj. 45,60 46,30 46,62 52,71 46,55 46,64 50,29 50,33 52,31 % tiloja Naudanliha milj. 9,90 10,64 10,90 10,72 11,23 10,54 11,35 11,86 13,39 % tiloja Sianliha milj. 3,63 3,86 4,08 4,60 3,44 3,01 2,37 2,36 2,67 % tiloja Muu liha milj. 3,56 3,43 2,48 0,17 0,06 0,04 0,05 0,18 0,18 % tiloja Kananmunat milj. 0,14 0,21 0,23 0,63 0,89 2,13 2,91 2,11 2,23 % tiloja Viljat milj. 2,00 1,93 3,20 3,55 1,97 4,23 3,57 4,48 3,68 % tiloja Muut kasvit milj. 12,02 10,99 11,82 14,06 13,30 11,35 11,69 11,98 13,36 % tiloja

8 Pellon käyttö, ha (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura Seosviljat Muut viljat Rypsi, rapsi Peruna Sokerijuurikas Herne Nurmet yhteensä Puutarhakasvit Muut kasvit Ruokohelpi Kesanto Kesanto ja hoidettu viljelemätön pelto Monivuotiset nurmet ja niityt (yli 5 v) Käyt. maat.maa Maatalouden tuotanto (Lähde: TIKE) Maito, milj. litraa 128,8 126,0 119,8 118,0 118,1 116,4 112,5 108,6 111,7 Naudanliha, milj. kg 4,8 4,9 4,9 4,3 4,5 4,4 4,4 4,2 4,3 Sianliha, milj. kg 2,8 3,1 3,1 3,3 2,4 2,2 1,6 1,5 1,5 Kalkkuna, milj. kg 2,1 2,1 1, Kananmunat, milj. kg 0,3 0, ,0 2,4 3,0 1,8 1,9 Vilja, milj. kg 72,4 80,2 63,5 71,6 72,5 50,2 65,3 57,9 67,7 Avom. vihannes, milj. kg 12,3 13,4 12,0 10,9 14,5 11,8 13,7 12,4 15,1 Marjat, milj. kg 1,2 1,2 1,1 1,2 1,4 1,1 1,5 1,6 1,8 Maatalouden tuotanto kunnittain (Lähde: TIKE). Maidontuotanto kunnittain kiintiökaudella 2013/2014, litraa. 8

9 Maitotilat kunnittain ja maitoa/tila litraa kiintiökaudella 2013/2014. Naudan- ja sianlihantuotanto kunnittain 2013, 1000 kg (kunnan alueella tilojen määrän ollessa alle kolme, tietoja ei ilmoiteta). 9

10 Pellonkäyttö kunnittain 2014, hehtaaria (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy). 10

11 11

12 MAASEUDUN JA MAATALOUDEN KEHITTÄMINEN Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosikertomus vuosilta , Etelä-Savon ELY-keskus. Kertomusvuonna 2014 tuli saada Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman EUosarahoitteiset hankkeet ja yritysten tuetut toimenpiteet valmiiksi. Perustelluista syistä muutama hanke sai luvan jatkaa vielä helmikuun loppuun ja jopa toukokuun loppuun EU:n osarahoitteiset maatilainvestoinnit saattoivat jatkua kuitenkin helmikuun lopulle Uudet hanke- ja yritystukipäätökset tuli tehdä kesäkuun loppuun mennessä. Etelä-Savossa koko myöntövaltuus tuli käytettyä määräajan puitteissa. Maataloudessa rakennerahoitusta saatettiin jatkaa kansallisin varoin koko kertomusvuoden ajan. EU:n osarahoitteiset varat loppuivat kesken vuonna 2013, joten mm. nuorten viljelijöiden aloitustukia siirrettiin kansallisesti päätettäväksi vuoden 2014 puolelle. Kertomusvuosi muodostui maatalouden rakennetukien osalta menestykselliseksi, sillä osin luopumistukiin liittyvien muutosten takia aloitustukien määrä tuplaantui syksyllä ja myös alueen suuret puutarhayritykset innostuivat vuosien jälkeen investoimaan. Sitä vastoin kotieläintaloudessa uudis- ja laajennusinvestoinnit jäivät vähäisiksi. Maatalouden kansallisia varoja oli kertomusvuonna riittävästi käytettävissä hyväksyttävien hakemusten tarpeisiin. Maatalouden rahoitustukeen käytettiin kertomusvuonna noin 3,1 milj. euroa avustusta ja 1,4 milj. euroa korkotukea. Myönteisiä päätöksiä tehtiin (elinkeinosuunnitelmapäätökset pois lukien) 80 kpl, joista nuorten viljelijöiden aloitustukia oli 36 kpl. EU:n osarahoitteisiin tukitoimenpiteisiin myönnettiin kansallista avustusta kertomusvuonna yhteensä 2,8 milj. yhteensä 58 kohteeseen. Koko ohjelmakaudella kertomusvuosi mukaan lukien maatalouden rahoitustukeen on käytetty yhteensä 16,5 milj. avustusta, josta EU:n osarahoitteisiin toimenpiteisiin 13,3 milj.. Tämän lisäksi pankit ovat myöntäneet noin 46 milj. lainarahoitusta, josta EU:n osarahoitteisiin toimenpiteisiin 37,0 milj.. Aloitustukia on ollut vastaavasti yhteensä 121 kpl. Kehittämishankkeita on päättyneellä ohjelmakaudella rahoitettu ELY-keskuksen toimesta yhteensä 75 kpl, joista 6 on Etelä-Savon hallinnoimia alueiden välisiä hankkeita ja 5 kpl laajakaistan runkoverkkoja. Lisäksi on osallistuttu 7 muilta alueilta hallinnoituun alueiden väliseen hankkeeseen. Kehittämishankkeisiin on myönnetty yhteensä 14,2 milj.. Alueen maaseudun kehittämissuunnitelman strategisten painotusten mukaan tarkasteltuna perusmaatalouden kehittämishankkeisiin hankerahoituksesta on käytetty 35 %, kylien kehittämiseen ja infran rakentamiseen 23 %, muun yritystoiminnan kehittämiseen lähes 13 %, metsätalouteen runsas 10 % sekä puutarhatalouden, bioenergian ja matkailun edistämiseen suunnilleen samansuuruiset 7 %:n osuudet. Yritysrahoitusta ELY-keskus on myöntänyt päättyneellä ohjelmakaudella vastaavasti 519 hakijalle yhteensä 17,7 milj.. Yritysrahoituksessa korostuvat alueelle tärkeät elintarvikeala, bioenergia ja matkailu. Näin ollen hanke- ja yritysrahoituksen määräksi muodostui 31,9 milj., josta laajakaistoihin käytettiin 1,6 milj.. Myöhemmin ohjelmaan tullut laajakaistojen rahoitus pois lukien hankkeiden osuus rahoituksesta oli 41,6 % ja yritysrahoituksen osuus 58,4 % (tavoitteena 60 %). ELY-keskuksesta haettujen hanke- ja yritystukien lisäksi alueen kolmen toimintaryhmän rahoittamiin 231 kehittämishankkeeseen käytettiin päättyneellä ohjelmakaudella 8,41 milj. ja 199 yritystukihankkeeseen 1,71 milj.. ELY-keskuksen ja toimintaryhmien kautta päätetty maaseutuohjelman mukainen hankerahoitus oli kaikkiaan Etelä-Savossa 23,3 milj. ja yritysrahoitus 22,0 milj.. Maatalouden investointitukien osalta oli kertomusvuonna neljä hakukierrosta. Osa EU-osarahoitteisista investointihankkeista ja nuorten viljelijöiden aloitustuista siirtyi edellisvuoden syksyltä vuodenvaihteessa toteutettuun kansallisen tuen hakuun. Tästä huolimatta kotieläintalouden rakennusinvestoinnit jäivät päättyneen ohjelmakauden alhaisimmiksi. Lypsy- tai lihakarjatilojen laajennuksia oli ainoastaan neljä kappaletta, joista tosin yksi varsin mittava. Suurin osa tuetuista rakennusinvestoinneista oli apevaunuja, rehu- ja lantavarastoja sekä lämpökeskuksia. Näiden lisäksi oli salaojituksia, yhteiskoneita ja eläinten hyvinvointia koskevia investointeja. Yhteensä em. investointeihin käytettiin avustusta 1,1 milj.. Puutarhayritysten investointeihin kasvihuoneiden laajennuksiin ja koneisiin sekä varastotiloihin myönnettiin avustusta 0,9 milj., mikä on suurin avustusmäärä puutarhayrityksille vuoden 2009 jälkeen. EU-osarahoitteisia tukia vastaavasti kertomusvuonna rahoitettiin nautakarjataloutta ja puutarhataloutta kansallisista varoista yhteensä 1,5 milj.. 12

13 Nuorten viljelijöiden aloitustukia haettiin ennätysmäärä johtuen osin edellisvuodelta siirtyneistä hakemuksista, mutta ennen kaikkea loppusyksystä luopumistukiin kaavailluista muutoksista. Aloitustukia myönnettiin kertomusvuonna yhteensä 36 kpl ja niihin myönnettiin 1,2 milj. avustusta. Tämän lisäksi nuorten tilakauppoihin myönnettiin 0,8 milj. korkotukea ja 4,8 milj. pankeista lainarahoitusta. Hyväksyttyjen kustannusten keskiarvo nuorten viljelijöiden rahoittamisessa oli /tila. EU-osarahoitteisia tukia vastaavat aloitustuet rahoitettiin kokonaan kansallisesti. Maatalouden rakennetukimyönnöt olivat euromääräisesti kertomusvuonna toiseksi suurimmat vuoden 2009 jälkeen. EU:n osarahoitteisiin tukitoimenpiteisiin myönnettiin kansallista avustusta kertomusvuonna yhteensä 2,8 milj. ja korkotukea 1,3 milj. lainarahoituksen ollessa 8,2 milj.. Kertomusvuosi mukaan lukien koko ohjelmakaudella maatalouden osarahoitteisten toimenpiteiden rakennetuki oli (pl. korkotuki) 13,3 milj.. Lainarahoitus oli vastaavasti 37,0 milj.. Myönnettyjen avustusten määrä hakemusta kohden on selvästi kasvanut ohjelmakauden aikana. Kolmena ensimmäisenä ohjelmavuotena keskimääräisen avustuksen suuruus vaihteli euron ja euron välillä, kun taas kolmena viimeisempänä ohjelmavuotena avustus oli keskimäärin euroa hyväksyttyä hanketta kohti. Kertomusvuonna 2014 osarahoitteisten toimenpiteiden avustuksen määrä myöntöä kohti jäi keskimäärin noin euroon, vaikka mukana on muutama navettainvestointi sekä mittavia puutarhayritysten investointeja. Ympäristön ja maaseudun tilan parantamista koskeva toimintalinja 2 sisältää luonnonhaittakorvaukset (LFA), maatalouden ympäristötuet, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit. Ohjelmakauden muutokseen ja käytettävissä olevien määrärahojen niukkuuden vuoksi uusia ympäristötuen sitoumuksia ja sopimuksia voitiin tehdä vain rajoitetusti. Kokonaan uusia erityistukisopimuksia voitiin tehdä vain luomuun ja ei-tuotannollisten investointien hoitosopimuksiin liittyen. Muihin päättyviin ja vuonna vuodella jatkettuihin erityistukisopimuksiin voitiin tehdä uudet yksivuotiset jatkosopimukset. Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tukea maksettiin kertomusvuonna yhteensä 8,34 milj.. Maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteisiin oli kertomusvuonna sitoutunut pinta-alatukea hakeneesta viljelijästä viljelijää eli noin 93 %. Ympäristötuen erityistukihakemuksia saapui kertomusvuonna yhteensä 227 kpl. Luomusopimushakemuksia oli näistä 106 kpl, joista kokonaan uusia luomuhakemuksia oli 6 kpl. Luomuhakemuksista 85 kpl koski entisen luomusopimuksen jatkamista 1 vuodella ja 15 hakemuksessa oli esillä luomualan kasvattaminen. Lumoja perinnebiotooppien hoitoa koskevia 1 vuoden jatkohakemuksia saapui 66 kpl, lietelannan sijoittamista koskevia hakemuksia 18 kpl, suojavyöhykkeiden perustamista 2 kpl ja alkuperäisrodun kasvattamiseen 26 hakemusta. Perinnebiotooppien ja kosteikkojen hoitoon haettiin 9 kokonaan uutta sopimusta. Erityistukisopimuksista maksettiin kertomusvuonna tukea 835 sopimuksen perusteella yhteensä 3,03 milj., jossa on kasvua edelliseen vuoteen 0,03 milj.. Ei-tuotannollisia investointeja ei kertomusvuonna ollut mahdollisuus hakea. Eläinten hyvinvointitukea maksettiin 2,72 milj. yhteensä 302 kotieläintilalle. Maksettu tuki nousi edellisestä vuodesta 0,85 milj.. Ohjelmakauden yhteenvetona ympäristötukea ja ei-tuotannollisia investointeja koskevien toimenpiteiden osalta voidaan todeta, että vesistön kuormitusta vähentävien suojavyöhykesopimusten suosio on ollut eteläiseen Suomeen verrattuna melko vähäistä ja osaksi tukipolitiikan vuoksi myös sopimusalat ovat ohjelmakaudella kääntyneet lievään laskuun. Vesistökuormituksen ja ammoniakkipäästöjen vähentämistä edistävien lietelannan sijoittamista peltoon koskevat sopimusalat ovat toisaalta lisääntyneet merkittävästi ohjelmakauden aikana vuoteen 2012 asti. Merkittävintä myönteistä kehitystä ympäristötoimenpiteissä on ollut ohjelmakaudella luonnonmukaisen tuotannon lisääntyminen. Sopimusalat ovatkin kasvaneet ohjelmakauden alun hehtaarista hehtaariin vuonna Maatalouden investointituissa ja eritoten nuorten viljelijöiden tuissa alueen pienestä tilakoosta (keskimäärin 28 ha/tila) johtuen ongelmalliseksi muodostuvat usein maatalouden osuus viljelijän tuloista ja rahoitusehtoihin liittyvät tulo- ja kannattavuusvaatimukset. Eteläsavolaisista maatiloista 36 % on monialatiloja, mikä on Uudenmaan ja Lapin jälkeen kolmanneksi eniten (Maatalouslaskenta 2010). Maatilojen tarjoamilla majoitusyms. palveluilla on huomattavan suuri merkitys alueen matkailupalveluiden saatavuudessa. Noin 11 % majoituspalveluita tarjoavista maatiloista sijaitsee Etelä-Savossa. Useilla tiloilla monialaisuus on tietoisesti valittu toimintastrategia, jolloin muun yritystoiminnan kehittämisen lisäksi myös maataloutta tulisi voida kehittää ja laajentaa. 13

14 VUODEN 2014 TOIMINTAA (poimintoja kuukausittaisista tapahtumista) Tammikuu - liiton johtokunta - maaseutunuorten valiokunta - Itä-Suomen MTK-liittojen luottamushenkilöneuvostojen kokous - Itä-Suomen Aluehallintovirasto, yhteistyöpalaveri - MTK toimihenkilöpäivät - Nuorten teemavuoden avaustilaisuus - MTK-liittojen ja Leader toimintaryhmien tapaaminen - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - Kirkon maaseututoimikunta - Maatalous ja ilmastonmuutos -seminaari - ohjausryhmiä ja muita palavereita Helmikuu - maaseutunuorten valiokunta - MTK-liittojen puheenjohtaja- ja toiminnanjohtajakokous - MMM tukikoulutus - maaseutunuorten kevätparlamentti - Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelman seurantaryhmä - Etelä-Savon maitoryhmä, ProAgria - Itä-Suomen lihavaliokunta - Itä-Suomen ympäristövaliokunta - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - ohjausryhmiä ja muita palavereita Maaliskuu - EU -rakennerahastoseminaari - EU avustajien ja neuvojien koulutukset - liiton johtokunta - info tilaisuus rahoituslaitoksille - Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelmien maatalousryhmä - Itä-Suomen kuluttajatyöryhmä - MTK-liittojen puheenjohtajakokous - Etelä-Savon kotitalousopettajien tapaaminen - Etelä-Savon maataloussäätiön hallitus ja vuosikokous - Itä-Suomen maitovaliokunta - Etelä-Savon ELY-keskuksen neuvottelukunta - Itä-Suomen luomuvaliokunta - Maakunnan yhteistyöryhmä, Maakuntaliitto - tuottajayhdistysten kokouskierros - sähköisen tukihaun tilaisuudet - kuntakohtaiset tukihakutilaisuudet - ohjausryhmiä ja muita palavereita Huhtikuu - tuottajayhdistysten kokouskierros - kuntakohtaiset tukihakutilaisuudet - liiton ja säätiön tilintarkastus - maaseutunuorten valiokunta - maaseutunuorten IntoHimon vuoden avaustilasuus Juvalla - tuottajayhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyöpalavereita - liiton kevätkokous, Savonlinna - Etelä-Savon Kauppakamari, kaupan ja palvelujen valiokunta - Itä-Suomen sosiaalivaliokunta - Etelä-Savon vaihemaakuntakaavan sidosryhmätilaisuus - EU vaaleihin vaikuttaminen, Etelä-Savon Kauppakamari, Etelä-Savon Yrittäjät - MTK liittojen puheenjohtajakokous - MTK:n valtuuskunta - Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta - Itä-Suomen lihavaliokunta - MTK:n kuluttajatyön seminaari - Itä-Suomen verovaliokunta - ohjausryhmiä ja muita palavereita Toukokuu - Itä-Suomen MTK -liittojen järjestötyöryhmä - TEHO hankkeen maatalouden ympäristönsuojeluseminaari - Etelä-Savon ruokaohjelmaseminaari, Mamk - Kasvu Etelä-Savoon seminaari, ELY-keskus - Kirkon maaseututoimikunta - EU vaalikyselyn tiedotustilaisuus, Etelä-Savon Kauppakamari, Etelä-Savon Yrittäjät - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - MTK liittojen toimistosihteerien päivät - Laitumelle laskijaiset, Savonlinna ja Mikkeli, Valion kanssa yhteistyössä - Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelman seurantaryhmä - ohjausryhmiä ja muita palavereita Kesäkuu - työvaliokunnan kokous - maaseutunuorten valiokunta - tuulivoimaseminaari - Maakunnan yhteistyöryhmä, Maakuntaliitto - Itä-Suomen maitovaliokunta - ohjausryhmiä ja muita palavereita Heinäkuu - maaseutunuorten valiokunta - MTK-yhdistysten kesätapahtumia Elokuu - sosiaalivaliokuntien koulutuspäivät - Itä-Suomen sosiaalivaliokunta - maaseutunuorten teemavuoden tapahtuma Jurassic Rockissa - Maakunnan yhteistyöryhmä, Maakuntaliitto - MTK-liittojen toiminnanjohtajakokous - MTK:n koulutustyöryhmä - ohjausryhmiä ja muita palavereita 14

15 Syyskuu - MTK:n järjestöuudistuksen valmistelua - byrokratian purkutilaisuus, Seinäjoki - MTK-liittojen puheenjohtajakokous - maatilatalouden rahoittajien tapaamisia Venäjän tilanteen johdosta - Itä-Suomen MTK-liittojen toimihenkilökokous - Etelä-Savon maitoryhmä, ProAgria - Etelä-Savon Ammattiopiston maaseutuseminaari - Etelä-Savon ruokaohjelmaseminaari - MTK toimihenkilöpäivät - Etelä-Savon vaihemaakuntakaavan seurantaryhmä - maakuntajohtajatapaaminen - maaseutunuorten valiokunta - Etelä-Savon ELY-keskuksen neuvottelukunta - Maakunnan yhteistyöryhmä, maakuntaliitto - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä, ELY-keskus - Itä-Suomen lihavaliokunta - soidensuojelun täydennysohjelman sidosryhmäpalaveri - Etelä-Savon ELY-keskuksen neuvottelukunta - MTK toimihenkilöpäivät - ohjausryhmiä ja muita palavereita Lokakuu - eläinten hyvinvointitukiseminaari - lähiruokakauppaselvityksen julkaiseminen, Ruralia Instituutti - Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelman seurantaryhmä - Mikkelin ammattikorkeakoulun ravitsemusalan neuvottelukunta - luottamushenkilöneuvoston kokous - Itä-Suomen verovaliokunta - MTK-liittojen puheenjohtaja- ja toiminnanjohtajakokous - Itä-Suomen kuluttajatyöryhmä - Riistanhoitokeskuksen sidosryhmätapaaminen susikannasta - Itä-Suomen maitovaliokunta - liiton johtokunta - Pellervon liha- ja viljafoorumit - Itä-Suomen MTK-liittojen viestintätyöryhmä - ohjausryhmiä ja muita palavereita Marraskuu - MMM tukikoulutukset - perusopetuksen opetussuunnitelmaseminaari - tuottajayhdistysten kokouskierros - Aitoja makuja suoramyyntioppaiden julkistamistilaisuudet - Pellervon maitofoorumi - Maatila ICT hankkeen seminaari - lasten ja nuorten maaseutuparlamentti - mielenilmaus Maaseutuviraston tukien viivästyttäminen, Seinäjoki - kirkon maaseututoimikunta - MTK liittojen pj- ja tj kokous - MTK:n valtuuskunta - maaseutunuorten pikkujoulut, Savonlinna - maaseutunuorten syysparlamentti - MTK-Etelä-Savon tiedotuslehti ilmestyi - ohjausryhmiä ja muita palavereita Joulukuu - tuottajayhdistysten kokouskierros - Tukipilari hankkeen viljelijätilaisuuksia - Etelä-Savon Ammattiopiston maaseutufoorumi - Itä-Suomen luomuvaliokunta - Itä-Suomen MTK-liittojen järjestötyöryhmä - maaseutunuorten valiokunta - Maakunnan yhteistyöryhmä, maakuntaliitto - liiton syyskokous, Mikkeli - maaseutunuorten joulutulet, Mikkeli, Ristiina, Virtasalmi, Pieksämäki, Juva, Heinävesi, Haukivuori, Mäntyharju - Etelä-Savon TE-toimiston yhteistyöpalaveri - ohjausryhmiä ja muita palavereita EDUSTUKSET MTK:N VALIOKUNNISSA JA JAOSTOISSA 2014 Hyvinvointivaliokunta Kananmunavaliokunta Kuluttajatyöryhmä Luomuvaliokunta Maaseutuyrittäjävaliokunta Tuotantotalousvaliokunta Viljavaliokunta MTK:n säätiön hallintoneuvosto Leena Hämäläinen, Pieksämäki Jouni Paunonen, Juva Jukka Leikkonen, Mäntyharju Anssi Laamanen, Juva Aarno Puttonen, Puumala Jukka Leikkonen, Mäntyharju Yrjö Ehrnrooth, Mikkeli Matti Korhonen, Rantasalmi Juha Paajanen, Punkaharju 15

16 Itä-Suomen valinta-alueen muut edustukset: Aluekehitysvaliokunta Energiavaliokunta Hyvinvointivaliokunta Kylvösiemenjaosto Lammasjaosto Luomuvaliokunta Maaseutunuorten valiokunta Maaseutuyrittäjävaliokunta Nautajaosto Sikajaosto Verovaliokunta Ympäristö- ja maapol. valiokunta Ilona Alhoniemi, Pohjois-Karjala Jarkko Pakkanen, Keski-Suomi Jussi Linnaranta, Pohjois-Savo Eero Heinonen, Pohjois-Savo Matti Lappalainen, Pohjois-Savo Outi Sirola, Pohjois-Karjala Markku Hatakka, Keski-Suomi Otto Saikkonen, Pohjois-Karjala Tomi Ahonen, Uurainen Jussi Lehmuskoski, Keski-Suomi Veijo Karkkonen, Pohjois-Savo Tomi Toivanen, Pohjois-Savo Simo Mäkelä, Keski-Suomi Jorma Pitkänen, Pohjois-Karjala Kari Pennanen, Pohjois-Karjala LIITON OSALLISTUMINEN MAAKUNNALLISIIN TOIMIELIMIIN JA HANKKEISIIN MTK-Etelä-Savolla on edustus seuraavissa ohjausryhmissä ja toimielimissä: Maakunnan yhteistyöryhmä Laajakaista kaikille, ohjausryhmä Ennakointiaskel työvoima- ja koulutustarpeet, ohry Etelä-Savon vaihemaakuntakaavan seurantaryhmä Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto ELY-keskuksen neuvottelukunta Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman seurantar. Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon jäteneuvottelukunta Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmien seurantaryhmä Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmaryhmät Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmien pohjavesityöryhmät Etelä-Savon ELY-keskus Soidensuojelun täydennysohjelman sidosryhmä Etelä-Savon ELY-keskus Lumo - maaseutuympäristöjen luonnon monimuotoisuus Etelä-Savon ELY-keskus Matkailu- ja ravitsemisalan neuvottelukunta Eteläsavolaisella maatilalla opitaan - EMMA2 Nuorten vuorovaikutuskeinoin arvostusta kouluruokail. Etelä-Savon riistaneuvosto Kirkon maaseututoimikunta Maatila ICT -hanke Etelä-Savon ammattiopiston maaseutufoorumi OpinOvi - aikuiskoulutushanke Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Suomen riistakeskus Kirkkohallitus Etelä-Savon ammattiopisto, SAMI Etelä-Savon ammattiopisto Etelä-Savon ammattiopisto Pro Matkailu - maaseutumatkailuhanke ProAgria Etelä-Savo Kilpuri - Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyritt. ProAgria Etelä-Savo Kasvintuotanto kannattaa ProAgria Etelä-Savo Lihatilan skarppiohjelma ProAgria Etelä-Savo HYMY - hyvinvoiva maatilayrittäjä ProAgria Etelä-Savo Tuloksia ja laatu kasvintuotantoon ProAgria Etelä-Savo Mahdollisuutena maisema - maisemanhoito Etelä-Savoon ja Keski-Suomeen ProAgria Etelä-Savo MaitoTaito - Itä-Suomen maidontuotannon kehittäminen ProAgria Pohjois-Savo 16

17 Rae - ravinteet euroiksi, Etelä-Savon osio Rae - ravinteet euroiksi, Itä-Suomen osio Ilmase - ilmastonmuutos ja maaseutu Sähköinen maanosaaja Tukipilari+ -hanke Luomuinstituutin vakiinnuttaminen -hanke Tutkimus Etelä-Savon maas, kohdistuvasta kysynnästä Like -laadukasta liiketoimintaa luonnosta Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle MAUKAS maakunnallista luomu- ja lähiruokaa yhteistyössä ammattikeittiöille Lähivalinta - lähiruoka arkipäivän valinnaksi Etelä-Savon metsäneuvosto Kaupan ja palvelujen valiokunta Nuoret kylien kehittäjinä Omavesi Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuoll. Maanomistajien arviointikeskus Asunto Oy Maaherrankatu 34, Mikkeli Mikkelin Ravirata Oy ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo Savonia Ammattikorkeakoulu MTT Kasvintuotannon tutkimus Aluekehityssäätiö MTK-Etelä-Savo Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti Etelä-Savon metsäkeskus Etelä-Savon Kauppakamari Etelä-Savon 4H -piiri Savonlinnan kaupunki kokousedustajat kokousedustajat kokousedustajat kokousedustajat KANNANOTOT, KIRJELMÄT JA TIEDOTTEET MTK-Etelä-Savo antoi lausuntoja, otti kantaa, kirjelmöi ja tiedotti seuraavista asioista (nähtävissä kokonaisuudessaan liiton sivuilla tai saatavissa liiton toimistolta) Tiedote liiton johtokunnan järjestäytymisestä, puheenjohtajaksi valittiin Juha Paajanen Punkaharjulta ja varapuheenjohtajaksi Mervi Kervinen Heinävedeltä 7.1. Lausunto Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Itä-Suomen MTK-liittojen yhteinen lausunto Manner-Suomen maaseutuohjelmasta 5.2. Lausunto Etelä-Savon vaihemaakuntakaavasta Itä-Suomen lihavaliokunnan tiedote lihantuotannon kannattavuuden parantamiseksi 3.3. Itä-Suomen lihavaliokunnan lausunto Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Itä-Suomen maitovaliokunnan tiedotteet maitokiintiöjärjestelmästä ja kiintiövaatimuksista Lausunto Etelä-Savon maakuntaohjelman Menestyvä yritystoiminta osuudesta 1.4. Itä-Suomen luomuvaliokunnan tiedote luomutuotantoehdoista Itä-Suomen MTK-liittojen vaatimus tukihaun aikataulun siirtämiseksi 9.5. Itä-Suomen sosiaalivaliokunnan tiedote viljelijöiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi Lausunto Rantasalmen Osikonmäen kultakaivoshankkeen tutkimusluvasta Itä-Suomen lihavaliokunnan tiedote tukijärjestelmien muutoksista ja nitraattiasetuksesta Itä-Suomen MTK-liittojen lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 17

18 17.6. Itä-Suomen verovaliokunnan tiedote maaseudun vihreiden elinkeinojen edistämisestä Itä-Suomen maitovaliokunnan tiedotteet eläinsuojelulain uudistamisesta ja maitokiintiöjärjestelmästä 8.8. Itä-Suomen sosiaalivaliokunnan tiedote maatalousyrittäjän lomaoikeudesta Kommentit Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaan Muistio Venäjän pakotteiden vaikutuksista Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmälle (vierailu Mikkelissä) Lausunto MTK:n avaintavoitteista vuodelle Kirjelmä kansanedustajille luopumistuen ehtojen heikentämisestä Itä-Suomen viljavaliokunnan esitys MTK:lle vilja-alan roolista ja markkinaseurannan kehittämisestä Lausunto Rantasalmen Osikonmäen kultakaivoshankkeen tutkimusluvasta Itä-Suomen maitovaliokunnan tiedotteet Venäjän pakotekiistasta, lomituksen kehittämistyöryhmästä, pohjoisesta tuesta ja eläinsuojelulaista Esitys MTK:n valtuuskunnalle lihavaliokunnan kokoonpanon muuttamiseksi Kirjelmä kansanedustajille Maaseutuviraston päätöksestä olla maksamatta vuoden 2015 maatalouden viljelijätukia ajallaan Itä-Suomen luomuvaliokunnan tiedote luonnonmukaisen tuotannon ehdoista ja orgaanisen seleenin käytöstä MTK-liittojen yhteinen esitys yhdessä maakuntaliittojen kanssa alemman asteisen tieverkon rahoituksen turvaamiseksi MAAKUNNALLINEN EDUNVALVONTA Vuoden 2014 keskeiset maakunnalliset edunvalvontatehtävät liittyivät Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen, soidensuojelun täydennysohjelmaan, Etelä-Savon maakuntaohjelman valmisteluun, tieasioihin sekä muihin yleisiin ja erityisiin maaseudulla yrittämisen ja asumisen edellytyksiin vaikuttamiseen. Merkittävässä roolissa edunvalvonnan näkökulmasta on suora epävirallinen yhteydenpito eri toimijatahoihin. Erityisesti asiat, jotka koskettavat yksittäisten jäseniä, tulee hoitaa luottamuksellisesti. Vaikka yksittäisten jäsenten asiat nousevat esille yksilöiden kautta, on niillä pääsääntöisesti laajempaakin vaikutusta, kuten esim. viranomaisten harjoittamissa lupa- tai valvonta-asioissa. MTK-Etelä-Savo ja alueen metsänhoitoyhdistykset pitivät vuoden alussa palaverin liittyen MTK:n järjestöuudistukseen. Järjestöuudistuksessa metsänhoitoyhdistykset liittyivät vuoden 2015 alusta MTK keskusliiton jäseniksi. Tämän myötä kasvoi myös tarve alueellisen edunvalvonnan ja yhteistyön tiivistämiseen. Palaverissa linjattiin seuraavia asioita maakunnallisesta edunvalvonnasta, jossa yhdistyksillä ja liitolla on selkeä yhteinen intressi. Maankäytön edunvalvonta: - maakuntakaavat, yleiskaavat - maankäytön rajoitusten korvaukset - vesiensuojelun toteutus - lupa-asiat - riista-asiat. Maakunnalliset ohjelmat ja strategiat: - maakuntaohjelma - ympäristöohjelma - ilmasto-ohjelma. Yhdistysten välinen yhteistyö: - toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen - järjestäytymisen edistäminen sekä maa- että metsätaloudessa 18

19 - edunvalvonnan jalkauttaminen/avaaminen jäsenille - sidosryhmäyhteistyö - tiedotustoiminta kunta ja maakuntatasolla - kuntatason strategiat ja ohjelmat, viranomaistoiminta. Maaseudun kehittämishankkeet - sisältö, laatu, vaikuttavuus - osallistuminen, kumppanuus, ohjausryhmätyö - omat hankkeet. Puukaupan edunvalvonta - kysynnän ja tarjonnan seuranta, hintaseuranta, katkonnan seuranta - informaation koostaminen ja raportointi - puumarkkinatiedotus - puun käytön lisääminen (uudet käyttömuodot ja investoinnit) - hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen. Tärkeää on, että maakuntatasolla on yhteiset tavoitteet ja toimitaan edunvalvonnassa samansuuntaisesti. Vuoden 2015 alussa perustettiin MTK-Etelä-Savon ja metsänhoitoyhdistysten yhteinen toimielin, Etelä- Savon metsävaliokunta, joka käsittelee mm. edellä esille tuotuja asioita. Yhteistyössä on otettava huomioon liiton ja metsänhoitoyhdistysten merkittävästi toisistaan poikkeavat resurssit. Liitolla on palveluksessa yksi kokoaikainen toimihenkilö, yksi osa-aikaeläkkeellä oleva sekä yksi osa- ja määräaikainen toimihenkilö (maaseutunuorten asiamies). Metsänhoitoyhdistyksillä toimihenkilöitä on useita kymmeniä. MTK-Etelä-Savon kommentit maakuntaohjelman valmisteluun (Maakuntaliiton nettikysely) Toimintalinja 1. Menestyvä yritystoiminta Toimenpiteet ovat oikeita ja kannatettavia. Ohjelmassa tulee korostaa jo olemassa olevien yritysten tukemista, jotta niiden toimintaedellytykset ja kehittyminen voidaan turvata. Uusien yritysten ja työpaikkojen lisäksi täytyy toimia niin, että olemassa olevat turvataan mahdollisimman kattavasti. Maailmantalouden heilahtelujen ja kriisien vaikutus elinkeinoelämään korostaa maaseudun tarjoamia mahdollisuuksia, joissa kysyntä on varmaa: ruoka ja energia. Myös matkailun merkitys, vaihteluistaan huolimatta, on varsin tasainen ja pitkällä aikavälillä kasvava. Yritysten menestyminen edellyttää uuden tiedon ja osaamisen soveltamista ja kaupallistamista. Tähän tarvitaan välineitä, jotta näitä on aidosti yritysten käytettävissä. Toimintalinja 2. Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä tulee lisätä entisestään. Tässä tulee huomioida myös erilaisten järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyö, koska kontakteja yrityksiin ja eri ammatteihin on hyvä luoda yhdessä ao. järjestöjen kanssa. Toimintalinja 4. Hyvä toimintaympäristö Hyvä toimintaympäristö luvussa, todetaan, että Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat Saimaa ja maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. On syytä korostaa myös muita vesistöjä sekä sitä, että maakunta on muutakin kuin sen kaupungit. Luonnonvarat ovat maakunnan vahvuus vain, jos niitä voidaan hyödyntää. Kestävällä tavalla, mutta niin, että ne luovat taloudellista hyvinvointia maakunnalle. Ilmastosyillä vedotaan yhdyskuntarakenteeseen ja liikkumiseen liittyviin tavoitteisiin. Itse ohjelmasta ei kuitenkaan löydy konkreettisia toimenpiteitä tai esityksiä, miten tätä tehdään. Asuinpaikkaa suurempi vaikutus ilmastokysymyksiin on jokaisen kansalaisen kulutustottumuksilla ja henkilökohtaisilla valinnoilla. Myös tutkimuksilla on osoitettu, että kaupunkilaisten aiheuttama ympäristörasitus on maaseudulla asuvia suurempi juuri heidän kulutustottumustensa ja mm. rakentamistapojen takia (Implications of urban structure on carbon consumption in metropolitan areas, Jukka Heinonen and Seppo Junnila, Aalto Yliopisto). 19

20 Kaupungeista ja kunnista esitetään, että täältä on helppo löytää osoite omalle kodille. Pitääkö paikkaansa, saako rakentaa sinne, minne haluaa vai ohjataanko olemassa olevien rakenteiden piiriin? Ihmisten hyvinvoinnin kannalta asumisympäristö on keskeisessä roolissa, minkä vuoksi mahdollisuudet asuinpaikan valintaan tulee olla joustavat. Matkailun osalta painopiste on selvästi Saimaassa. On nostettava esille myös Puulavesi sekä pienemmät vesistöt. Myös tekstissä todetaan, että Maakunnan matkailu ei rakennu matkakeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä. Matkailu ja luonto kytketään myös hyvinvointipalveluihin. Toisaalta löytyy maininta matkailun integroiminen osaksi taajamien suunnittelua, mikä ei ole pelkästään huono asia, mutta ei saa estää maaseutumatkailun kehittämistä. Samassa luvussa todetaan, että vetovoimaa vahvistavat toimenpiteet suunnataan keskustojen kehittämiseen. Tämä valinta on valitettavan yksipuolinen ottaen huomioon, että Etelä-Savon vahvuudet löytyvät taajamamerkkien ulkopuolelta eikä sisäpuolelta. Muuta arvioitavaa MTK-Etelä-Savo voi osaltaan olla toteuttamassa ohjelmaa. Järjestön rooli on viedä viestiä niin ohjelman toteuttajilta maaseudun yrittäjille, asukkaille kuin muille toimijoille. Sitäkin tärkeämpää on, että ohjelman toteuttamisessa otetaan huomioon sen vaikutukset maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin. Ohjelman valmisteluprosessi on ollut varsin toimiva. Ongelmaksi muodostuu ohjelman jääminen kaukaiseksi eteläsavolaisille ihmisille. Millä tavoin tähän voidaan vaikuttaa, onkin sitten vaikeampi kysymys. Ohjelman toteuttamisessa on löydettävä sellaisia toimenpiteitä, joilla pystytään aidosti tuomaan esille sen olemassaolo Etelä-Savon maakunnan ja ihmisten jokapäiväisen elämän parantamiseksi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi syytä arvioida laajemmin myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Erityisen toivottavaa on, että Etelä-Savon alueen kunnat yhdessä maakuntaliiton ja muiden viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa löytää hyvän yhteistyön koko maakunnan kehittämiseksi. Tämä edellyttää huomattavaa parannusta nykyiseen toimintakulttuuriin erityisesti alueen kaupunkien välillä. Etelä-Savon alueen asukkaiden ja yrittäjien etu ei toteudu, mikäli aitoa halua yhteistyöhön ei löydy pikaisesti. MTK-Etelä-Savon lausunto Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta MTK-Etelä-Savon osalta tuimme Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen antamaa lausuntoa Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (alla). Sen lisäksi toimme esille seuraavaa. Kaavaselostuksessa todetaan, että tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä on rakentaminen rajoitettua äänivaikutusten vuoksi. Kaavassa viitataan tuleviin meluvaikutusta koskeviin ohjeisiin, mutta niiden vaikutusta päästään arvioimaan vasta niiden voimaantulon jälkeen, mahdollisesti yleiskaavavaiheessa. Vaikutukset voivat siis rajoittaa myös vielä aloittamatonta rakentamista, myös rantarakentamista ja maatalouden rakentamista. Kaavamääräyksiin tulee erikseen korostaa, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa meluvaikutukset tulee selvittää myös matalataajuisten äänien osalta ja melurajaa tulee tarvittaessa kasvattaa. Melun osalta on syytä huomioida myös maatalouden tuotantoeläimet. Eri taajuuksilla ilmenevät äänet voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla eläimiin, vaikka niillä ei olisikaan ihmisiin vaikutusta. Pitkälle jalostetut tuotantoeläimet ovat herkkiä erilaisille poikkeamille niiden elinolosuhteissa. Erityisesti epätavalliset äänet voivat aiheuttaa hyvinkin arvaamattomia vaikutuksia, joita ei pystytä ilman laajempaa tutkimusta arvioimaan etukäteen. Ilman riittäviä tutkimuksia ja selvityksiä ei tuulivoimaloita tule osoittaa alueille, joissa on kotieläintuotantoa ja varoetäisyyksien tulee olla riittävät. Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen lausunto: Maakuntastrategiassa ja Savon ilmasto-ohjelmassa todetaan, että maakunnan kärki uusiutuvien energialähteiden käytössä on metsäenergian hyödyntämisessä. Maakuntamme metsävarat antavat siihen merkittävän mahdollisuuden. Metsävarojen hyödyntämisen näkökulmasta onkin oikein kaavan toteamus, että tuulivoimapuistoille osoitetut alueet eivät muuta alueen maa- ja metsätalouden maankäytön pääluokkaa. Lisäksi kaa- 20

21 vaselostuksessa todetaan, että mahdolliset vaatimukset näkemäesteiden säilyttämiseksi eivät aiheuta rajoituksia metsien käytölle. Nyt ehdotusvaiheessa olevalla vaihemaakuntakaavalla on tarkoitus mahdollistaa tuulivoiman hyödyntämistä valtakunnallisten uusiutuvien energiatavoitteiden mukaisesti. Vaihemaakuntakaavalla osoitetaan alueet tuulivoimalapuistoille, joille voidaan rakentaa yli 7 tuulivoimalaa. Tämä lisää maanomistajien mahdollisuutta hyödyntää maaomaisuuttaan uudella tavalla. Tuulivoimaa voidaan hyödyntää parhaiten merenranta- ja järviseuduilla. Ympäristöministeriö toteaa oppaissaan, että järviseudut ovat maisemaltaan herkkiä muutoksille, jolloin tuulivoimaloiden sijoittaminen niille alueille ei ole ensisijainen tavoite. Lisäksi todetaan, että metsäiset maa-alueet eivät ole parhaita tuuliolosuhteiltaan, johtuen maaston vaihtelevuudesta. Vaihemaakuntakaavaan valituilla alueilla on vaikutuspiirissään merkittävä määrä suuria vesialueita, joiden maisemaan ja käyttöön tuulivoimalapuistot vaikuttavat. Tämä on myös kaavaselostuksessa tuotu esille. Kaavan taustaselvityksissä huomioidaan valtakunnalliset ohjeet. Etenkin luonnon ja ympäristöasioiden suhteen asioita on selvitetty monipuolisesti. Vaikutusten arvioinnissa ei ole riittävästi selvitetty eri vaikutusten yhteisvaikutusta terveelliseen ja viihtyisään elinympäristöön eikä maaseudun elinkeinoihin tai maanarvon muutoksiin. Kaavaan merkittävät tuulivoimalapuistojen pinta-alat vaihtelevat ha:sta ha:n ja arvioidut tuulivoimalamäärät vaihtelevat kpl / alue. Vaikka alueella ei olekaan MRL 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta, niin kunnan tulee huomioida maakuntakaava yleiskaavoitusta tai suunnittelutarveratkaisua tehdessään. Tuulivoima- alueelle yleiskaavaa tehtäessä, tulee yleiskaavalla ohjata MRL 77b :n mukaisesti muuta rakentamista ja teknisen huollon ja sähkönsiirron järjestämismahdollisuuksista. Kaavamerkintä ja suunnittelumääräys tulevat jatkossa vaikeuttamaan kaava-alueen muuta rakentamista ja käyttöä. Käytännössä tämä tulee rajoittamaan asuin- ja vapaa-ajanrakentamista kyseisellä maakuntakaavan mukaisella tv-alueella. Heijastusvaikutuksia tulee myös kaava-alueen ulkopuolelle. Rakentamishankkeille tai muille tuulivoimahanketta vaikeuttaville toimille ja hankkeille luvan saanti tulee vaikeutumaan. Kaavaselostuksessa todetaan, että tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä on rakentaminen rajoitettua äänivaikutusten vuoksi. Kaavassa viitataan tuleviin meluvaikutusta koskeviin ohjeisiin, mutta niiden vaikutusta päästään arvioimaan vasta niiden voimaantulon jälkeen, mahdollisesti yleiskaavavaiheessa. Vaikutukset voivat siis rajoittaa myös vielä aloittamatonta rakentamista, myös rantarakentamista. AVI on todennut lausunnossaan: Melun ja suojaetäisyyksien osalta sosiaali- ja terveysministeriö on viimeaikaisissa ympäristöministeriölle antamissaan lausunnoissaan esittänyt näkemyksenään, että maakuntakaavoituksessa tuulivoimaalueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km. Sosiaali- ja terveysministeriö on perustellut tätä sillä, että tuulivoimaloiden tuottaman pienitaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa ja esimerkiksi Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2 km. Näkemyksensä sosiaali- ja terveysministeriö perustaa myös siihen, että tulevaisuudessa tuulivoimalat tullevat olemaan suurempia kuin nykyisin arvioinnissa käytetyt 3 MW voimalat, jolloin niiden aiheuttamat haitatkin korostunevat. Kaavamääräyksiin tulee erikseen korostaa, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa meluvaikutukset tulee selvittää myös matalataajuisten äänien osalta ja melurajaa tulee tarvittaessa kasvattaa. Tällä on suuri merkitys elinympäristön viihtyisyyteen ja terveyteen. Rakentamiseen ja siihen liittyvään maanarvoon ei ole kaavan tausta-aineistossa tehty selvityksiä. Tällä voi olla kuitenkin huomattava vaikutus maanomistajan maanarvoon ja käyttöön. Tuulivoimaloiden maisemalliset ja melu- sekä välkevaikutukset ulottuvat varsinaisten kaava-alueiden ulkopuolellekin, joskus hyvin kauas. Maakuntakaava ei saa olla maanomistajalle kohtuuton. Vaikka varsinainen tuulivoimala-alue ei estäisikään maan muuta käyttöä, niin sähkön siirtoon voidaan tarvita laajojakin maa-alueita. Sähkönsiirtoon tarvittavista alueista todetaan vain, että ne tehdään normaalin lunastusmenettelyn kautta. Vaihemaakuntakaavassa on muutettu tuulivoimapuistolle asetettuja kriteereitä, siten että niiden perusteella voidaan tuulivoimapuisto sijoittaa alueelle, jos se on aiemmin esitetyn 1 km vaatimuksen sijaan lähempänä kuin 10 km siirtolinjaa. Tuulivoimapuistossa ja puistosta pien- ja voimalinjojen rakentaminen tai leventäminenkin vaatii suuresti uusia 21

22 maa-alueita, jolloin lunastustoimituksen kautta maanomistajat joutuvat luovuttamaan maitaan. Näihin tarvitaan myös tuulivoimapuistoksi suunnitellun alueen ulkopuolisia alueita. Ympäristöministeriö oppaassaan (YM opas 8, Osallistuminen ja vaikutusten arvioiminen maakuntakaavoituksessa) kiinnittää huomioita yksittäisten vaikutusten arvioinnin lisäksi niiden yhteisvaikutusten arviointiin. Tätä ei ole vaihemaakuntakaavassa riittävästi huomioitu. Vaikka maakuntakaavan teossa asioita käsitelläänkin yleispiirteisemmin, tulee tällaiset yhteisvaikutukset huomioida, jotta kaava ei ole kohtuuton maanomistajille ja niistä voidaan antaa kaavamääräyksissä riittävät ohjeet tarkemmalle suunnittelulle. MTK-Etelä-Savon lausunto malminetsintälupahakemusten kuulemiseen MTK-Etelä-Savo ry on eteläsavolaisten maatalous-, metsä- ja maaseutuyrittäjien sekä maanomistajien edunvalvontajärjestö. Liiton alaisissa yhdistyksissä on jäseniä noin Rantasalmella jäsentiloja on noin 250 ja jäseniä yli 600. MTK-Etelä-Savo edustaa yhdistyslain ja sääntöjensä puitteissa jäseniään. Rantasalmen Osikonmäki on perinteistä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jossa toimii useita aktiivimaatiloja. Alueella on myös investoitu voimakkaasti maatalouteen ja erityisesti kotieläintalouteen. Alueella on investoitu viime vuosina pelkästään perusmaatalouteen usean miljoonan euron panostuksilla. Investointituen saannin ehtona on riittävä peltoala sekä sitoutuminen maatalouden ympäristötukiohjelmaan. Julkinen investointitukirahoitus edellyttää tuotannon jatkamista tuen myöntöehtojen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että tilan peltoala ei voi pienentyä ilman merkittäviä taloudellisia seuraamuksia investointitukien takaisinperinnän sekä tuotannon vähenemisen kautta. Investoinnin tehneelle tilalle on myös kestämätön tilanne, mikäli sijoitettuja pääomia ei pystytä hyödyntämään suunnitelmien mukaisesti, koska pääomakulut toteutuvat joka tapauksessa, vaikka tuotanto vähenisikin. Peltoalan väheneminen kesken sitoumuskauden voi johtaa myös tukien takaisinperintään sen lisäksi, että pellon kautta maksettavat tuet ovat maatalouden kannattavuuden kannalta välttämättömiä. Maatalouden investoinnit ovat täysin paikkaan sidottuja ja perustuvat aina käytettävissä olevaan peltoalaan. Tämä tarkoittaa moneen muuhun toimialaan verrattuna, ettei ko. yritystä voi siirtää toiseen paikkaan eikä olemassa olevaa peltoa voi korvata muulla kuin vastaavalla peltoalalla, jonka etäisyys ei ole kohtuuton. Rantasalmi on vahvaa maatalousaluetta, jossa pellon kysyntä ylittää selvästi sen tarjonnan. Sama tilanne on naapurikunnissa. Mikäli Osikonmäen alueen maatilat menettävät peltoalaa kaivostoiminnan takia, sitä ei ole käytännössä mahdollista korvata uudella peltoalalla. Suomessa on viime vuosina pyritty parantamaan maatilojen kannattavuutta sekä vähentämään mm. ympäristövaikutuksia kehittämällä tilusrakennetta. Tilusrakenteiden kehittäminen tarkoittaa yksinkertaisesti kuvattuna sitä, että aktiivitilojen pellot olisivat mahdollisimman yhtenäisesti tilojen läheisyydessä. Kaivostoiminnan tavoitteet ovat ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Nykyaikaisella maatilalla siirretään suuria massoja pellon ja tuotantorakennusten välillä. Käytännössä puhutaan kymmenien tonnien yhdistelmämassoista (traktori + perävaunu + lanta, nurmirehu, vilja), joiden kuljetuskustannus kasvaa eksponentiaalisesti etäisyyden pellosta tuotantorakennukseen kasvaessa. Yhteenlaskettuna suurilla tiloilla kuljetetaan vuosittain miljoonia kiloja erilaisia massoja. Pelkkä korvaavan pellon saaminen ei siten riitä korvaamaan tuotantorakennuksen läheisyydestä menetettyä peltoa, vaan korvattavaksi täytyy tulla myös kasvaneet kuljetuskustannukset mukaan lukien lisääntyvä työaika ja kaluston kuluminen. Lisääntyvä liikenne kasvattaa myös liikenneturvallisuusriskejä. Maataloustuotteiden tuotanto on vahvasti säädeltyä ja valvottua. Tämä tarkoittaa mm. elintarvikehygieniaan liittyviä kysymyksiä. Kaikessa maatalous- ja elintarviketuotannossa puhdas vesi on keskeisessä roolissa, kuten luonnollisesti myös ihmisten käyttämänä. Kaivostoiminta vaarantaa puhtaan veden saatavuuden, minkä lisäksi aiheutuu merkittäviä pöly- ja meluhaittoja. Toinen huomioitava seikka Osikko 1-2 aluetta (sekä Osikko 3-9) koskien on siellä oleva merkittävä vakituinen ja vapaa-ajan asutus. Alue on ensimmäinen, jossa kaivostoiminta kohdistuu näin vahvasti asutulle alueelle. Tämä tulee ottaa huomioon lupapäätöstä ratkaistaessa sekä sen ehtoja asetettaessa. Edellä esitettyyn viitaten MTK-Etelä-Savo edellyttää, että BR Gold Mining Oy:n malminetsintälupahakemuksen Osikko 1-2 käsittelyssä Tukes huomioi seuraavaa: 22

23 1. Mikäli lupa myönnetään, se ei saa haitata eikä vaarantaa millään tavoin alueella harjoitettavia elinkeinoja eikä asumista, ei tutkimusaikana eikä mahdollisen kaivostoiminnan alkaessa. 2. Lupaehdoilla tulee varmistaa, että asumista ja elinkeinojen harjoittamista ei häiritä tutkimustoimintaa tehtäessä. Tämä voidaan varmistaa riittävillä suojaetäisyyksillä sekä rajoittamalla tutkimustoimintaa kellonajallisesti mm. yöaikoina. Tämä tarkoittaa käytännössä vähintään 500 merin etäisyyttä asuntoihin, pihapiireihin sekä eläinsuojiin ja vapaa-ajan asuntoihin. 3. Tutkimusmenetelmät eivät saa vaarantaa talousveden laatua eikä määrää. Porausrei istä tuleva vesi ja reikiin asetettavat rakenteet eivät saa haitata asumista eivätkä elinkeinotoimintaa, erityisesti peltoviljelyä (Osikko 1-2 alueella on aiheutunut haittaa molemmista tekijöistä). 4. Yhtiön on ennen tutkimuskaluston paikalle tuontia henkilökohtaisesti selvitettävä kaikki porauskohteet sekä kaluston kuljetukseen porauspaikoille tarvittavat reitit maanomistajan kanssa. Huolimatta edellä esitettyjen lupaehtojen asettamisesta uudelle malminetsintäluvalle, MTK-Etelä-Savo kyseenalaistaa Osikko 1-2 (sekä Osikko 3-9) luvan myöntämisen sillä perusteella, että nykyinen toiminta ei ole ollut tietojemme mukaan lupaehtojen mukaista. Osikko 1-2 alueilla ei ole mm. noudatettu etäisyysrajoituksia tiealueista, asumuksista eikä luonnonsuojelukohteista. Luonnonsuojelukohteissa on myös kaadettu puustoa, mikä on lupaehtojen vastaista. Mikäli yhtiö ei ole noudattanut Osikko 1-2 alueen aiempia lupaehtoja, on todennäköistä, että se ei tule noudattamaan niitä myöskään jatkossa. Vaikka malminetsintälupa ei vielä tarkoita varsinaisen kaivosluvan hakemista eikä kaivostoiminnan aloittamista, on Tukesin toimivaltaisena viranomaisena otettava huomioon mahdollisen kaivostoiminnan aloittamisen vaikutukset alueelle. Suomessa on esimerkkejä monikansallisten kaivosyhtiöiden toiminnasta, jossa Suomeen perustetaan tytäryhtiö harjoittamaan kaivostoimintaa. Tällä tavoin kierretään mm. verotusta sekä kaivostoimintaan liittyviä juridisia velvoitteita mm. ympäristöasioiden osalta sekä kaivostoiminnan loputtua tehtävien maisemointitöiden osalta. Huonoja esimerkkejä löytyy myös kotimaisten toimijoiden osalta. Tukesin on syytä varmistaa jo tutkimusluvan käsittelyvaiheessa, että niin korvausasiat, ympäristökysymykset kuin jälkityöt tulevat 100 % hoidettua Suomen lain mukaan. Kokemukset Osikko 1-2 alueelta osoittavat lisäksi, että Tukes ei ole valvovana viranomaisena täyttänyt sille asetettuja valvontavelvoitteita. Tämä näkyy ilmeisenä em. lupaehtojen rikkomusten toistumisena ja niihin puuttumatta jättämisenä. Lopuksi MTK-Etelä-Savo tuo esille, että suomalainen kaivoslainsäädäntö on maanomistajien ja asukkaiden näkökulmasta täysin epäonnistunut. Se ei huomioi lainkaan paikallisen väestön ja elinkeinon harjoittajien oikeuksia. Kaivoslaki sotii kaikkia normaaleja oikeusvaltion periaatteita vastaan siltä osin, että yksi toimiala, joka on pääosin kansainvälisten toimijoiden hallinnassa, ylittää muiden toimialojen oikeudet. Rantasalmen Osikonmäki on esimerkki alueesta, joka on tuottanut ja tuottaa kotimaisia hyödykkeitä, puuta, energiaa ja suomalaista ruokaa, jotka luovat pitkäaikaisia työpaikkoja ja verotuloja paikalliselle tasolle. KOTIMAINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA EDUNVALVONTA Kotimainen päätöksenteko ja edunvalvonta luvussa on poimintoja vuoden 2014 aikana esillä olleista kansallisista kysymyksistä, joihin liitto on ollut vaikuttamassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on oltava tasapuolinen Itä-Suomen MTK-liittojen lausunto Me allekirjoittaneet MTK liitot haluamme kiinnittää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valmistelijoiden huomiota Suomen maatalouden tasapuolisten toimintaedellytyksien muodostamiseen koko maassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tulee nimensä mukaisesti luoda mahdollisuuksia maaseudun ja maatalouden kehittämiseksi koko maassa. Edelliset maaseudun kehittämisohjelmat ovat siirtäneet maataloustuotannon painopistettä Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä- ja Länsi-Suomeen. Erityisesti tämä näkyy kotieläintalouden niin tuotantomäärissä kuin maataloustuissa. 23

24 Tulevan ohjelmakauden valmistelussa ympäristökorvauksen kohdentamisaluetta eli painopistettä ollaan suuntaamassa Länsi- ja Etelä-Suomeen. Perusteluina ovat väitteet Itämereen kulkeutuvista ravinteista ja niiden vähentämisestä. Samalla kun ympäristökorvauksen painopistettä siirretään Etelä- ja Länsi-Suomeen, joudutaan sitä vastaavasti pienentämään Itä- ja Pohjois-Suomesta (painopisteen ulkopuolelle jäävät alueet). Toimenpide johtaa merkittävään tulonsiirtoon maan eri osien välillä. Tätä tulonsiirtoa ei korvaa ekologisen alan vaatimuksen poistuminen metsän perusteella. Taloudellisten vaikutusten arviointia ei ole tehty tai niistä tehtyjä laskelmia ei ole julkaistu. Toinen merkittävä muutos on ympäristökorvauksen kohdentamisalueen muodostaminen ohi nykyisten maatalouden tukialueiden. Tämä avaa mahdollisuuksia suunnata muun muassa luonnonhaittakorvausta alueille, jotka joutuvat huonompaan kilpailuasemaan sen johdosta, että ympäristökorvausta suunnataan alaville maille rannikolle. Lisäksi on huomioitava, että liki samat ympäristövaatimukset ja -rajoitteet koskettavat myös Itä- ja Pohjois- Suomea kuin Etelä- ja Länsi-Suomea. Itä- ja Pohjois-Suomen maatalouden suhteellinen kilpailuasema muuhun Suomeen heikkenee olennaisesti, ellei vastapainoksi tehdä luonnonhaittakorvauksesta tasapainottavaa tukijärjestelmää nimensä mukaisesti. Edelleen ongelmallinen asia on, että vesiensuojelukeskustelu ympäristökorvauksen ja myös nitraattiasetuksen osalta keskittyy pitkälti Itämeren tilanteeseen. Kokonaan huomiotta on jätetty se, että Itä-Suomessa on runsaasti järviä ja muita vesistöjä, joiden vesienhoito ja vesien hyvä tila edellyttävät ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntämistä. Lisäksi vesienhoitotyössä maataloutta syyllistetään myös Itä-Suomessa Itämeren rehevöitymisestä. Mikäli maatalouden vesiensuojelutyöhön Itä- ja Pohjois-Suomeen (ympäristökorvauksen painopisteen ulkopuoliset alueet) ei osoiteta yhtäläisiä välineitä kaavailtuun kohdentamisasetukseen verrattuna, kohdentamisalueen ulkopuolella ei voi olla yhtä mittavia vesiensuojeluvaatimuksia. Kohdentamisalueajattelussahan samalla myönnetään, että alueen ulkopuolella maatalous ei ole yhtä merkittävä kuormittaja. Me allekirjoittaneet MTK liitot esitämme, että luonnonhaittakorvauksen (LFA) painopistettä siirretään yläville maille Itä- ja Pohjois-Suomeen (myös Pirkanmaa), vastaavalla tavalla kuin ympäristökorvauksen painopistettä siirretään alaville maille Etelä- ja Länsi-Suomeen. Itä-Suomen MTK-liittojen lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Keski- ja Itä-Suomen MTK-liitot ovat tutustuneet ympäristöministeriön antamaan asetusluonnokseen ja antavat siitä seuraavan yhteisen lausunnon. Alueen liitot edustavat jäsentilaa alueellaan. Yleiskommentit Keväällä 2014 valmistuneen Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (MYTVAS 3) tavoitteena oli selvittää, miten ympäristötuella ja sen eri toimenpiteillä on kyetty vaikuttamaan maatalousympäristön tilaan, minkälaisia vaikutuksia ympäristötuella on ollut maatalouden harjoittamisen edellytyksiin ja miten ympäristötukea tai sen seuraajaa ympäristökorvausta pitäisi kehittää. Seuranta keskittyi erityisesti ympäristötuen vaikutuksiin maatalouden vesistökuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Tältä osin sillä on selkeä yhtymäkohta nyt valmisteilla olevaan asetukseen. Lausunnolla olevasta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta ei käy ilmi, onko MYTVAS raportin tietoja käytetty asetuksen valmistelussa tausta-aineistona. Joka tapauksessa on syytä ottaa huomioon joitain raportissa esille nousseita seikkoja. Seuranta-aineistot ja laskentamenetelmät MYTVAS raportti perustuu seurantaan, jota on tehty ainoastaan Itämereen laskevissa joissa, ei lainkaan Itä- ja Pohjois-Suomessa. Seurantaverkostossa on vain viisi pientä maatalousaluetta, jotka sijaitsevat kaikki Etelä- ja Lounais-Suomessa. Raportin pohjana on siten hyvin suppea ja maantieteellisesti rajattu alue, joka 24

25 ei ota huomioon Itä- ja Keski-Suomen alueen täysin erilaista maankäytön ja maatalouden rakennetta eikä maalajien eroavaisuuksia. Vastaava tilanne on tullut esille myös muissa yhteyksissä maatalouden vesiensuojelua käsiteltäessä, mikä osaltaan kertoo siitä, että maatalouden vesiensuojelutoimia laaditaan hyvin vajavaisen ja sitä kautta todennäköisesti virheellistenkin tietojen pohjalta. Raportissa ei tuoda esille, millä tavoin seuranta-aineistojen tiedot ovat sovellettavissa muualle Suomeen. Tehty seuranta, vaikka onkin suppea, antaa kuitenkin joitakin suuntaviivoja, joita tulee ottaa huomioon myös nyt lausunnolla olevan asetuksen valmistelussa. Ympäristötoimenpiteiden yhteensovittaminen tilatasolla Maatalouden harjoittaja joutuu aina suhteuttamaan ympäristötoimenpiteet tilan taloudellisiin ja toiminnallisiin mahdollisuuksiin. Mikäli ympäristötoimenpiteet ovat liian kalliita tai vaativia, niihin ei sitouduta. Mikäli ympäristöön liittyvät toimenpiteet on asetettu lainsäädännön kautta, vaihtoehdoksi jää sopeutuminen tai tuotannosta luopuminen. Maatalouden pitkään jatkunut heikko kannattavuus johtaa helposti jälkimmäiseen vaihtoehtoon eli tuotannosta luopumiseen ja sitä kautta koko maatalouselinkeinon näivettymiseen. Myös erilaisten vapaaehtoisten ohjelmien sekä lainsäädännön kautta jatkuvasti kasvava hallinnollinen taakka laskee kynnystä tuotannosta luopumiseen, erityisesti kotieläintalouden osalta, mutta myös kokonaan. Tähän liittyy vahvasti viljelijöiden keskuudessa lisääntyvä tunne, että maataloustyötä ei koeta mielekkääksi siihen kohdistuvan ja jatkuvasti kasvavan byrokratian ja sanktioinnin takia. Myös kotieläintalouden jäykkä, hidas ja kallis ympäristölupajärjestelmä toimii tehokkaasti maatalouden kehittymistä rajoittavana tekijänä. Lainsäädännön ja nyt lausunnolla olevan asetuksen tulee luoda järkevät puitteet maatalouden harjoittamiselle koko maassa. Nyt lausunnolla oleva luonnos painottuu voimakkaasti normiohjaukseen, jossa tilatason todellisuutta ei ole otettu huomioon. Tilatason toiminnan kehittämisen keskeisenä rajoittavana tekijänä on peltomaan saatavuus. Erityisesti tämä koetaan kotieläintilojen kasvun esteenä. Samaan aikaan ja jo vuosia on Suomessa maataloudessa virallisena maatalouden kehittämislinjana ollut rakennemuutos eli tilakoon kasvattaminen. Tilakoko voi kasvaa kahdella tapaa: jatkavat tilat saavat lopettavilta tiloilta peltoa tai raivaavat sitä lisää. Molemmat tavat joutuvat valtiovallan taholta niitä vaikeuttavien toimenpiteiden kohteeksi: raivatuille pelloille ei makseta tukea ja tukia maksetaan jatkossa entistä enemmän myös eläkeläisille eikä tuotannosta luopumista edistäviä välineitä ole juurikaan ole tarjolla. Tämän lisäksi tukijärjestelmät toimivat siten, että ne nostavat peltomaan hintaa ja vuokratasoa. Lausunnolla oleva asetusluonnos pahentaa entisestään huonoa tilannetta. Kotieläintiloilta vaaditaan jatkuvasti suurempaa peltoalaa eläinyksikköä kohti, minkä seurauksena tuotannon kannattavuus heikkenee kustannusten nousun myötä. Kysynnän kasvaessa pellon hintataso ja vuokrat nousevat sekä etäisyydet ja sitä kautta kasvava liikennöintitarve nostavat kustannuksia entisestään. Samaan aikaan mm. luonnonhaittakorvausta ollaan leikkaamassa isoimmilta peltoaloilta. Harjoitetut politiikat ovat ristiriitaisia ja maatalouselinkeinon edun vastaisia. Tätä näkemystä tukee myös Mytvas raportti (s. 254), jossa todetaan, että vaikka peltoa olisi alueella, sitä on vaikea saada käyttöön ja hallintaan pitkälti peltoalasidonnaisen tukipolitiikan vuoksi. Silloin peltoa ei anneta vuokralle muuten kuin lyhyeksi aikaa ja kovaa vuokrahintaa vastaan, jolloin tuet kuluvat suureksi osaksi vuokranmaksuun, jolloin suuri osa tuesta ei käytännössä ohjaudu aktiiviviljelijöille. Mytvas raportissa todetaan (s. 254), että korkeaksi ennustettu viljan hinta, kallis pelto, nousevat rehu- ja lantalogistiikkakustannukset sekä maitotiloilla maitokiintiöiden poistuminen ja sitä todennäköisesti seuraava maidon reaalihinnan aleneminen lisäävät kotieläintilojen kustannuksia ja paineita tuotannon tehostamiseen. Kasvinviljelytiloilla kannattavuutta heikentävät voimakkaat tuottajahintojen vaihtelut ja jatkuva kustannusten nousu. Kaikkia tuotantosuuntia rasittaa lisäksi rajut maataloustukien leikkaukset vuoden 2015 alusta alkaen. Heikon kannattavuuden lisäksi tilojen kehittämistä rajoittaa valtion tekemä Maatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) alasajo. 25

26 Ympäristöministeriön asetusluonnos ei voi olla pelkkä irrallinen lainsäädännöllinen operaatio, joka ei huomioi maatalouden harjoittamisen edellytyksiä laajemmin. On huonoa lainsäädäntöä ja hallintoa, mikäli tämä puoli jätetään huomioimatta. Kaikessa lainsäädäntötyössä on huomioitava myös vaikutukset sen kohteeseen. Mytvas raportin tarjoamia mahdollisuuksia Mytvas raportissa (s. 255) todetaan, että on yhä tärkeämpää löytää toimenpiteitä ja vaihtoehtoja, joilla voimakkaasti kasvavat päätoimiset ja suuren työmäärän kanssa kamppailevat tilat saadaan mukaan ympäristöä parantaviin toimiin. Tämä tarkoittaa paitsi tietyn ympäristönhoidon minimitason selkeää määrittelyä, myös vaihtoehtoisia toimenpiteitä, jotka sopivat suurten ja usein intensiivisten tilojen toimintatapaan. Pelkät kannustimet laajaperäiseen tuotantoon eivät riitä alueilla, joilla on kova kilpailu peltomaasta. Mytvas raportin politiikkasuosituksissa tuodaan esille (s. 255, 256) seuraavat, jotka tulee ottaa huomioon myös asetuksen valmistelussa: 1. Tunnistetaan synergioita maatilojen tuotannollisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä ympäristönhoidon tavoitteiden välillä. Näin voidaan kehittää ympäristön tilaa parantavia maatilatason toimia, jotka voivat toteutua myös voimaperäisillä tuotantoalueilla. 2. Ylläpidetään jo hyväksi havaittuja, laajasti käytettyjä ja vaikuttavia toimenpiteitä. 3. Tuetaan lannoituksen optimointia kehittäviä järjestelmiä ja sovitetaan lannoitus nykyistä paremmin lohkon sadontuotantopotentiaaliin. 4. Lisätään peltomaan rakenteen parantamiseen ja hyvän rakenteen ylläpitämiseen liittyvää neuvontaa. 5. Kannustetaan ylläpito-ojitusten toteuttamista. Kaiken kaikkiaan raportti toteaa, että ilman ympäristötukea ravinnetaseet, etenkin fosforitaseet ja jossain määrin myös typpitaseet, olisivat nousseet merkittävästikin, kun pyritään korkeaan rehusatoon lähellä tilakeskusta. Ympäristötuki on hillinnyt tätä kehitystä. Maatalouden käyttämien ravinteiden määrän väheneminen, parantunut vesistöjen tila, nitraattien aiheuttaminen ongelmien vähäisyys sekä monet muut mittarit osoittavat, että olemassa oleva lainsäädäntö on jo riittävällä tasolla. Myös suuri lopettavien tilojen määrä on otettava huomioon. Nyt lausunnolla oleva luonnos maa- ja puutarhatalouden päästöjen rajoittamisesta eikä sen taustamuistio sisällä mitään sellaista, jolla perusteltaisiin tarpeita asetuksen kiristämiseen nykyisestä. Tältä osin asetuksen valmistelu ei ole onnistunut sille annetuissa tavoitteissa. Tutkimustuloksia ravinnekuormituksista MTT Maaninka on tehnyt vuodesta 2009 alkaen tutkimusta maatalouden ravinnekuormituksista Pohjois- Savossa. Tutkimukset (Biotila Virkajärvi ym. käsikirjoitus) ovat vielä keskeneräisiä, mutta alustavat tulokset osoittavat, että nurmiviljelyyn perustuvassa nautakarjataloudessa typpitaseet (myös fosforitaseet) ovat olleet selvästi negatiiviset. Myöskään nitraattipitoisuudet pohjavesissä eivät ole nautakarjaalueilla muita alueita korkeammat. Fosforin osalta tutkimus osoittaa, että naudan lietteen korkea fosfori ei johda maan korkeisiin fosfori lukuihin, jos noudatetaan jo voimassa olevia lannoitusohjeita. Tutkimuksen mukaan myöskään voimakkaat karjatalousalueet eivät erotu korkeina fosforiarvoina, päinvastoin kuin kaupunkiseudut (Kuopio ja Varkaus), joissa yhdyskunnat aiheuttavat merkittävän ympäristöhaitan. Näiden tutkimustulosten valossa asetuksen kiristämiselle nykyisestä ei ole olemassa tieteellisiä perusteita. Lainsäädäntö osana Suomen elinkeinojen kehittämistä Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa ( ) todetaan mm., että Suomi tulee saada vahvalle ja kestävällä kasvu-uralle. Kauden tärkeimmäksi tavoitteeksi nostetaan viennin lisääminen, kotimaisen jalos- 26

27 tusarvon kasvattaminen ja lisäarvon luonti, joilla luodaan uutta kasvua, lisää työpaikkoja ja hyödynnetään suomalaisten korkea koulutustaso nykyistä paremmin. Hallituksen elinkeinopolitiikka tähtää elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseen sekä mahdollisuuksien luontiin koko maassa. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on elinkeinorakenteen uudistaminen, monipuolistaminen ja yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen. Edelleen hallitusohjelman Maaseutupolitiikka osiossa todetaan, että Maaseutualueita kehitetään nojautuen paikallisiin elinkeinojen vahvuuksiin ja voimavaroihin, kuten bioenergia, luonnontuotteet, kaivannaiset sekä ruoan-, energian- ja palvelutuotanto. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus on tiivistetty lauseeseen "Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. MMM:n toiminta-ajatuksen toteuttamiseen sisältyy puitteiden turvaamisen ja toimintaedellytysten kehittämisen lisäksi hyvinvoinnin edistäminen elinkeinon sisällä. Suomalainen maatalous ei elä irrallaan muusta maailmasta ja joutuu kilpailemaan lähes aina parempien tuotantoalueiden kanssa. Tämän lisäksi Suomessa on otettu käyttöön muita maita tiukempaa lainsäädäntöä sekä vapaaehtoisia järjestelmiä mm. ympäristönsuojeluun liittyen, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia omalle maataloudellemme, mutta eivät anna juurikaan taloudellista etua. Valittu tie on suurelta osin perusteltu, mutta aiheuttaa samalla merkittävää kilpailuhaittaa muihin maihin verrattuna. Lainsäädännöllä, mukaan lukien nyt valmisteilla oleva asetusluonnos, ei tule enää antaa tuontiruoalle kilpailuetua. Suomalaista tuotantoa pystymme itse valvomaan, tuontiruokaa emme juurikaan. Tämä edellyttää, että meillä säilyy mahdollisuus omaan maatalouteen. Lisäksi on huomioitava kotimaisen elintarviketuotannon kansantaloudelliset vaikutukset niin työllisyyden kuin vaihtotaseen kautta. Yksityiskohtaiset kommentit Asetusluonnos laajentaa lain soveltamisalaa perusteettomasti sellaisiin asiakokonaisuuksiin, jotka eivät kuulu nitraattidirektiivin perusteella tällä asetuksella säädeltäviksi. Luonnoksen 1 :ssä todetaan, että asetuksella pannaan täytäntöön nitraattidirektiiviä. Asetusluonnoksen nimen ja sisällön perusteella sillä pyritään nitraattiasetusta huomattavasti yleisluontoisempaan ja kattavampaan säätelyyn. Keski- ja Itä-Suomen MTKliitot toteavatkin, että lausunnolla oleva asetusluonnos ei kaikelta osin ole yhtäpitävä Euroopan yhteisöjen neuvoston vuonna 1991 antaman direktiivin 91/676/ETY alkuperäisten tavoitteiden kanssa. Luonnoksen 1 :ssä mainitaan, että tällä asetuksella pannaan täytäntöön direktiiviä, jonka tarkoituksena on vesien suojeleminen maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta. Nitraattidirektiiviä toimeenpanevaa asetusta ei täten ole perusteltua laajentaa koskemaan fosforin käyttöä maataloudessa. Asetusluonnoksen valmistelumuistiossa onkin mainittu, että fosfori jätettäisiin asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska käytettävistä fosforin enimmäismääristä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella lannoitevalmisteista (MMMa 24/11) maa- ja puutarhataloudessa. Täten selkeyden vuoksi asetustekstistä on poistettava fosforiin kohdistuvat viittaukset (12, 13 ). Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvollisuuteen ei tässä yhteydessä pidä sisällyttää fosforin käyttöä, joten fosforiin liittyvät viittaukset tulee poistaa 13 :stä. Maatalouden nykyinen ympäristötuki ja tuleva ympäristökorvausjärjestelmä säätelevät voimakkaasti fosforin käyttöä. Lannoituksen tarkempi ohjaus ja siihen liittyvä kasvulohkokohtainen kirjanpitovelvoite sopii paremmin toimeenpantavaksi ympäristökorvausjärjestelmän kautta. Toimivallan laajentamisen pyrkimys näkyy myös luonnoksen osioissa, jotka koskevat lannan ja lannoitevalmisteiden varastointia. Tähän asetukseen ei pidä sisällyttää ilmaan kohdistuvien typpipäästöjen rajoituksia, eikä siten myöskään ilmasto- ja hajuhaittojen vähentämisellä perusteltuja varastojen rakenteellisia vaatimuksia. Keski- ja Itä-Suomen MTK-liitot katsovat, että lantalan kattamisvaatimusta ei pidä sisällyttää tähän asetukseen (7 ). Kattamisvaatimus aiheuttaa kohtuuttomat lisäkustannukset maatalouselinkeinolle ilman selvästi osoitettavaa ympäristöhyötyä ja ilman nitraattidirektiivin mahdollistamaa oikeutusta edes ulottaa tätä vaatimusta ko. asetuksen tekstiin. Asetusluonnoksen muistiotekstissä mainitaan, että maatalouden ammoniakkipäästöihin asetuksen mukaisen uusien ja laajennettavien lantavarastojen kattamisvaatimuksen vähentämisvaikutus olisi noin 1 % verrattuna 27

28 vuoden 2012 päästöihin. Ympäristöhyöty vaikuttaisi siten olevan lähes merkityksetön verrattuna siihen kustannustaakkaan, joka kattamisvaatimuksesta aiheutuu varsin rajatulle ja tuotannon kannattavuusongelmien kanssa kamppailevalle maatilayrittäjäjoukolle. Jotta kattamisvaatimuksella tavoiteltu ympäristönsuojelun kustannus saisi oikeat mittasuhteet, asetuksen valmistelijan tulisi esittää tarkempi arvio, kuinka monta euroa yhden typpikilon päästövähennys asetuksen määrittelemillä toimenpiteillä maksaa ja, mikä sen todellinen hyöty on ympäristön kannalta. Lannan varastointitilavuutta koskevia määräyksiä ollaan asetusluonnoksen perusteella tiukentamassa huomattavasti. Kategorisesti määrättävä tilavuusvaatimuksen kasvattaminen aiheuttaa kotieläintalouden harjoittajille merkittävän lisäkustannuksen ilman tapauskohtaisen poikkeamisen mahdollisuutta. Lantalamitoituksen perusteena oleva laskennallinen eläinkohtainen lanta- ja virtsatuotos on jo nykyisen nitraattiasetuksen ohjetilavuuksilla vaatinut monilla tiloilla ylimitoitetun lantalatilavuuden rakentamista. Uuden asetuksen luonnoksessa ohjetilavuuksia kasvatettaisiin edelleen, mitä emme voi hyväksyä. Samaan suuntaan vaikuttaa se, että lantalan vähimmäistilavuutta laskettaessa laidunkauden huomioon ottaminen rajattaisiin vain neljän kuukauden vuosittaiseen laiduntamiseen. Valmistelumuistion mukaan tämä on keskimääräinen laidunnusaika Suomessa. Kuitenkin käytännössä laidunnusaika vaihtelee vuosittain ja tilakohtaisesti, maan eri osissa sekä tuotantosuunnittain. Näin joustamaton ja kaavamainen säädös johtaa osaltaan ylimitoitettujen lantavarastojen vaatimukseen ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Kuivalannan varastoinnille jätetään asetusluonnoksessa edelleen patterointimahdollisuus, mikä on myönteistä. Siihen liittyvään ilmoitusvelvollisuuteen ollaan kuitenkin liittämässä 30 vrk aikaraja (9 ), mitä emme pidä tarpeellisena. Näkemyksemme mukaan nykyisen asetuksen määräys riittävän ajoissa on edelleen riittävä ja syytä on harkita koko ilmoitusvelvollisuuden mielekkyyttä. Olosuhteet vaihtelevat ja jokaisena vuonna ei välttämättä voi ennakoida patteroinnin tarvetta työteknisen tai hygieenisen syyn vuoksi 30 vrk etuajassa. Lisäksi on otettava huomioon, että kotieläintuottajilla on jo nyt kohtuuttomasti erilaisia ilmoitusvelvollisuuden aikarajoja tuomassa hallintoseuraamusten ja lisääntyvän valvonnan ja raportoinnin henkistä taakkaa. Ympäristösyillä 9 sisältöä on vaikea perustella. Asetusluonnos tiukentaa lannanlevitykseen liittyviä aikarajoja tällä hetkellä voimassa olevaan asetukseen verrattuna ja poistaisi täydellisesti päivämääriin liittyvän jouston mahdollisuuden, vaikka olosuhteet sen joinakin vuosina sallisivatkin. Kuivalannan varastointiin liittyvät määräykset ja rajoitukset ovat luonnoksessa epäselviä ja ristiriitaisia. On perusteetonta, että asetuksella vaikeutetaan kotieläintuotannosta peräisin olevan lannan käyttöä ja suositaan Pakkaamattomia orgaanisia lannoitevalmisteita, joilla tarkoitetaan käytännössä yhdyskuntajätteitä. Asetusluonnoksen 8 :ssä todetaan, että kuivalannan varastoinnissa tulee noudattaa 6 :n momenteissa säädettyjä määräyksiä, vaikka 6 ei koske karjanlantaa. Tähän liittyy mm. aumauksen rajoittaminen samalle peltolohkolle kahden välivuoden välein tapahtuvaksi, joka ei ota huomioon lohkokokoa tai ylipäänsä sitä, mitä termillä peltolohko tarkoitetaan (tukea hakevilla tiloilla on perus- ja kasvulohkoja). Näiltä osin asetusta tulee selventää, aumausmahdollisuutta laajentaa ja yhdyskuntajätteiden käyttöä suosivat kohdat poistaa. Aumauskielto välisenä aikana on myös perusteeton, koska olosuhteet ovat usein juuri talvella suotuisat lannan kuljettamiseen mm. kantavien teiden ja peltojen myötä. Tämä vähentää myös peltomaan tiivistymisriskiä. Edelleen 8 :ään liittyen kuivalannalle esitetty 30 % kuiva-ainepitoisuusvaatimus sulkee käytännössä ulkopuolelle suurimman osan kotieläinten tuottamasta lannasta. Myös kuiva-ainepitoisuuden määrittäminen ja valvonta on ongelmallista. Näiltä osin asetusteksti on muutettava niin, että se mahdollistaa kuivalannan aumaamisen, kun huolehditaan, ettei siitä pääse valumia. MTT:n Maaningan tutkimusaseman selvitykset osoittavat myös lannan typen osalta, ettei nitrifikaatiota ja typen muuttumista liukoiseen muotoon tapahdu sellaisissa olosuhteissa, jolloin maa on kylmä ja lanta mullataan. Tällaisissa olosuhteissa pitää olla mahdollista suorittaa levitys multaamalla olosuhteiden mukaan vaikka ennen talven tuloa hyvissä olosuhteissa, jos maa ei ole lumipeitteinen, routaantunut tai veden kyllästämä. Ilman joustoa olevat päivämäärärajoitteet saattavat pakottaa toiminnanharjoittajia levittämään lantaa olosuhteissa, jotka huonontavat peltomaan rakennetta (tiivistyminen), mikä heikentää maan tuottokykyä ja siten 28

29 kykyä myös sitoa ravinteita sadon tuottamiseen. Edelleen päivämääriin liittyen, emme näe tarkoituksenmukaisena, että kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden sijoituslannoituksen aikarajaa oltaisiin aikaistamassa 1.9. päivään nykyisen asetuksen rajasta. Ympäristöministeriön lausuntopyynnössä todetaan, että lannoitteiden syyslevitystä koskevien tiukennusten rinnalla ministeriö valmistelee ympäristönsuojelulain uudistamisen yhteydessä YSL:iin lisättävää säännöstä, joka mahdollistaisi tietyissä tilanteissa poikkeamisen tässä asetuksessa annetuista aikarajoista. Nyt lausunnolla olevassa luonnostekstissä ei kuitenkaan ole mitään viittausta YSL:n mahdollistamasta poikkeamismahdollisuudesta asetuksessa annetuista päivämäärärajoista. Asetuksen soveltamisen kohteeksi joutuvien toiminnanharjoittajien näkökulmasta tämän asetuksen valmistelun yhteydessä ei voida jäädä vain sen lupauksen varaan, että YSL:iin on mahdollisesti tulossa säännös aikarajojen poikkeamismahdollisuudesta. Asetusluonnoksen 10 tiukentaa muutenkin edelleen lannan käyttöä vesistöjen läheisyydessä. Kaiken kaikkiaan maatalousalueet ja erityisesti lannan hyväksikäyttö asetetaan tämän asetuksen myötä eriarvoiseen asemaan orgaanisten lannoitevalmisteiden kanssa. Viittaamme tässä mm. lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden eriarvoiseen kohteluun varastointiin ja aumaukseen liittyen. Tämä on ristiriitaista lainsäädäntötyötä ja luo epäluottamusta ympäristöministeriön säädösvalmistelua kohtaan. Samoin tämä osoittaa, että kaavamaiset päivämäärärajat eivät ole paras tapa ohjata toimintaa asetuksen tarkoittaman päämäärän mukaiseksi. Asetusluonnoksen 10 määrätään, että lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita ei saa koskaan levittää lumipeitteiseen, routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Keski- ja Itä-Suomen MTK-liittojen näkemyksen mukaan tämä säännös riittää toteuttamaan nitraattidirektiivin tarkoituksen. Asetus tulee kirjoittaa niin, että se mahdollistaa paikallisten ja vuosittain vaihtelevien olosuhteiden joustavan huomioonottamisen. Esitämme asetusluonnoksen 10 muuttamista ja täydentämistä siten, että edellä mainitut näkökulmat tulevat huomioon otetuiksi. Nitraattiasetuksen ja YSL:n uudistamisen yhteys on otettava huomioon myös asetusluonnoksen 4 :n kohdalla. Näkemyksemme mukaan asetukseen ei pidä sisällyttää vaatimuksia eläinsuojien ja rakennelmien sijoittamisesta, koska YSL:n kokonaisuudistus on vielä kesken ja rakennusten sijoittelusta todennäköisesti edelleen säädetään YSL:n kautta esimerkiksi ympäristöluvitukseen liittyvän ohjauksen yhteydessä. Tuotantorakennuksen rakennuspaikka ratkaistaan rakennus- ja ympäristölupien kautta eikä se kuulu tämän asetuksen piiriin. Ko. kohtaan liittyen pohjavesialueiden määrittely on liian yleisluontoinen ja sisältää esitetyssä muodossa alueita, joilla ei ole veden ottamisen kannalta merkitystä. Pohjavesialueen määritelmää tule täsmentää. Lausuntoaineistoon sisältyvän muistioluonnoksen suhde asetusluonnokseen jää epäselväksi. Muistioluonnos on osin epäselvä, osin ristiriitainen asetusluonnoksen kanssa, mutta ennen kaikkea muistioluonnos on suurimmaksi osaksi tulkinnoiltaan selvästi asetusluonnosta tiukempi. Esimerkiksi muistiossa esitetty määräys lannan sijoittamissyvyydestä on käytännölle vieras, aiemmista tulkinnoista poikkeava ja käytäntöön sopimaton. Lannan sijoittaminen esitettyyn syvyyteen on keski- ja itäsuomalaisilla kivisillä pelloilla vaikeaa ja koneita kuluttavaa. Lisäksi polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt lisääntyvät multauslaitteen lisääntyvän vetovastuksen takia. On myös hyvin vaikea nähdä, millä tavoin tällaista määräystä kyettäisiin valvomaan ilman, että siitä seuraa kohtuuttomia tilanteita ja tulkinnanvaraisuutta. Lausunnolla olevan materiaalin suuri heikkous on muutosten kustannus- ja ympäristöanalyysissä tai niiden puutteessa. Luonnoksen perusteella maatalouselinkeinolle on tulossa useita erilaisia lisäkustannuksia ja toisaalta myös tulojen menetyksiä, joiden kokonaissumma on useita satoja miljoonia euroja. EU:n yhteisellä elintarvikemarkkinoilla toimittaessa näitä kustannuksia ei saada takaisin, koska niillä ei ole vaikutusta tuottajahintoihin. Suomessa maatalouselinkeinon harjoittajat tekevät työtään vaativissa ilmasto-olosuhteissa, lyhyen kasvukauden ja vuotuisten säävaihteluiden armoilla ja pääasiassa perheviljelmäpohjalta. Kaikkiin yrittäjätoimintaan tai inhimilliseen elämään liittyviin riskeihin on mahdoton varautua etukäteen. Tämän vuoksi asetustekstissä tulisi olla maininta tapauskohtaisesta poikkeamismahdollisuudesta, mikäli joistakin viljelijästä riippumattomista ylivoimaisista syistä määräysten noudattaminen on jonakin vuonna mahdotonta. 29

30 MTK-liittojen, maakuntaliittojen ja maito-osuuskuntien aloite alemmanasteisen tieverkon rahoituksen turvaamiseksi Me allekirjoittaneet MTK liitot (MTK-Etelä-Pohjanmaa, MTK-Keski-Pohjanmaa, MTK-Pohjois-Suomi, MTK- Pohjois-Savo, MTK-Keski-Suomi, MTK-Pohjois-Karjala, MTK-Etelä-Savo), maakuntaliitot ja maidonhankintaosuuskunnat esitämme kohteliaimmin alla olevan aloitteen maitotierahasta alemman asteen tieverkoston kunnostamiseen maidonkeräilyn turvaamiseksi. Suomen tieverkko Suomen maantieverkon laajuus on runsaat km. Maantiestöstä km on päällystettyjä teitä ja loput n km on sorapintaisia. Kunnossapidon painopiste on vahvasti vilkasliikenteisimmällä päällystetyllä tieverkolla, jonka kunto pyritään pitämään valtakunnallisten linjausten mukaisesti nykytasolla. Tämän ns. keskeisen tieverkon osuus koko maantiestöstä on n. 17 %. Muun tieverkon kunnon annetaan joustaa, mikä käytännössä tarkoittaa päätieverkon ulkopuolisen tiestön kunnon heikkenemistä. Nopeimmin vaikutukset ovat näkyneet vähäliikenteisellä päällystetyllä maantieverkolla. Valtionavustuskelpoisia yksityisteitä on yhteensä noin km. Avustusta voidaan myöntää pysyvän asutuksen pääsyteille ja liikenteellisesti merkittäville yksityisteille. Yksityisteiden parantamiseen käytettävät valtionavustukset ovat pudonneet kolmasosaan vuoden 2010 tasosta. Elintarviketuotannon kuljetustarpeet Maatalous muodostaa elintarviketalouden perustan Suomessa. Suurin osa kulutetuista elintarvikkeista on alkuperältään kotimaisia. Maatalous työllistää yhdessä muun elintarvikeketjun kanssa suoraan tai välillisesti yli suomalaista. Maidontuotanto on maataloutemme merkittävin tuotantosuunta. Huomattava osa tuotannosta on sijoittunut pohjalaismaakuntiin ja Itä-Suomeen. Maidontuotannossa vallitsee sama kehityssuunta kuin muussakin maataloudessa, eli tilojen määrä vähentyy ja tilakoot kasvavat. Suomen maitotilaa toimittavat meijereihin yhteensä n miljoonaa litraa maitoa, jonka keräilykustannukseksi arvioidaan n. 53 milj. vuodessa. Suurin maidonjalostaja Valio on myös Suomen suurin kuluttajatuotteita vievä yritys. Valion osuus koko Suomen elintarvikeviennistä on noin 40 %. Elintarviketuotannon kuljetusten kannalta vähäliikenteisellä maantieverkolla ja yksityistiestöllä on erittäin suuri merkitys. Päätieverkon ulkopuolinen tiestö on keskeisessä roolissa myös mm. metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden ja energiantuotannon kuljetuksille. Tiestön huonosta kunnosta aiheutuvat häiriöt heijastuvat elintarvikkeiden tuotantoprosesseihin ja niihin varautuminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Maatalouden yhä raskaammat kuljetukset ja kuljetusten ympärivuotisuus ja -vuorokautisuus edellyttävät vähäliikenteiseltä tiestöltä huomattavasti nykyistä parempaa kuntoa. Huonokuntoinen tiestö heikentää myös liikenneturvallisuutta ja lisää kuljetuskaluston vaurioitumisriskiä. Esitys Me allekirjoittaneet esitämme, että perusväyläpidon momentin rahoitus palautetaan vuoden 2010 tasolle ja lisäksi osoitetaan 20 miljoonan euron vuosittainen lisäys kolmen vuoden ajaksi. Lisäys kohdistetaan vähäliikenteisen päällystetyn tieverkon ja soratiestön ylläpitoon, ja rahoituksen alueellinen jako tehdään maakuntien maidontuotantomäärien suhteessa. Yksityisteiden valtionavustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen palautetaan n. 15 miljoonaan euroon vuodessa. Vaikutukset Vähäliikenteisen maantiestön ja yksityistieverkon kunnosta huolehtiminen on välttämätöntä elintarviketuotannon toimintavarmuuden turvaamiseksi. Hyväkuntoinen tiestö vähentää aikakustannuksia, tehostaa tuotantoa sekä parantaa huomattavasti kuljetusten ennakoitavuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi kuljetusja korjuukaluston uusimiskierto pitenee ja huoltotarve vähenee. Perusväylänpidon kohdennetulla lisärahoituksella pystytään pysäyttämään elintarviketuotannon kannalta merkittävimpien teiden kunnon heikkeneminen, vaikka kokonaisuudessaan vähäliikenteisen maantieverkon 30

31 kunto huononee edelleen. Lisärahoituksen suorat laskennalliset työllisyysvaikutukset ovat n. 320 htv vuodessa. Yksityisteiden valtionavustukset aktivoivat vastaavan määrän yksityistä ja kuntien rahoitusta teiden perusparannukseen 50 % tukitasolla. Avustustason palauttaminen 15 miljoonaan euroon vuodessa mahdollistaisi yksityisteiden kunnostuksia noin km vuosittain. Syntyvien n. 30 miljoonan euron korjausinvestointien laskennallinen työllisyysvaikutus olisi noin 500 htv vuodessa. Itä-Suomen MTK-liittojen esitys: Tukihakemusten viimeinen jättöpäivä on siirrettävä saakka VIPU palvelu on kaatunut jo monta kertaa ja hakemukset ovat ruuhkaantuneet, ettei niitä ennätetä tekemään viimeiseen palautuspäivään Tilanne on kestämätön tilojen, neuvojien ja avustajien näkökulmasta, jotka ovat syyttömiä MAVIN tekemiin virheisiin VIPU palvelun ylläpitämisessä. MAVILLA on ollut aikaa hoitaa asiat kuntoon ennen tukihaun alkamista ja nyt tämä on ryssitty lopullisesti. Me allekirjoittaneet Itä-Suomen MTK liitot vaadimme nyt MAVILTA pikaisia toimenpiteitä tukihakemusten viimeisen palautuspäivän siirtämistä saakka. Tällä toimenpiteellä saadaan tukihakemukset asianmukaisesti jätetyksi ja vältytään järkyttävässä kiireessä tapahtuvilta virheiltä. Tässä ei enää auta vetoomukset miten vaikeaa on hakea päivämäärän siirtämistä, kysymys on tahdosta auttaa viljelijöitä ja hakemusten tekijöitä. Kirjelmä Etelä-Savon kansanedustajille Maaseutuviraston toiminnasta Maaseutuvirasto, jonka tehtävä on sen omin sanoin ilmoittamana: Asiantuntemustamme tarvitaan, jotta asiakkaamme saavat viljelijätuet, maaseudun rahoitus- ja kehittämistuet sekä markkinatuet ajallaan ja oikein perustein. Maaseutuvirasto antoi tiedotteen ( jonka mukaan viljelijöiden vuoden 2015 tukien maksatuksista merkittävä osa siirtyy vuoden 2016 puolelle. Tämän lisäksi on huomioitava, että toteutuessaan Mavin päätös tarkoittaa monen kunnan osalta sitä, että vuoden 2015 verotuloihin tulee merkittävä alenema, koska valtaosalle tiloista ei kerry verotettavaa tuloa lainkaan vuonna Erityisesti Etelä-Savon kaltaisessa maakunnassa tällä on suuri merkitys kuntataloudelle. Maaseutuviraston toiminta on jo pidemmän aikaa koettu heikkotasoiseksi. Keväällä 2014 Mavin vastuulla oleva sähköinen tukien hakujärjestelmä ei toiminut ja kevään 2015 osalta tukien haku ollaan Mavin toimesta tekemässä entistä hankalammaksi. Aiemmilta vuosilta ongelmia on aiheutunut mm. eläinten korvamerkkien osalta sekä monilla muilla tavoin maatalouden byrokratian lisääntymisen kautta. Nyt tehty päätös maksatusten siirtämisestä on esimerkki viraston epäonnistumisesta tehtävässään. MTK-Etelä-Savon kanta Mavin päätökseen on selvä: Tuet ovat yhteisesti EU:ssa sovittujen periaatteiden mukaisesti viljelijöille kuuluva korvaus hallinnollisin syin alhaisiksi ajetuista tuottajahinnoista. Viranomaisen ainoa tehtävä on huolehtia tukien maksatuksesta ajallaan ja oikein perustein. Yrittäjät tekevät pidempää päivää ongelmien osuessa kohdalle, kuten tällä hetkellä Venäjän pakotteista on seurannut. Viranomaistaholta voi odottaa vastaavaa sitoutumista tehtäviinsä. Vihreät elinkeinot tarvitsevat kannustimia kasvulle - Itä-Suomen MTK liittojen verovaliokunnan tiedote Vihreät elinkeinot, maatalous, metsätalous ja bioenergiatuotanto ovat kestävän kasvun aloja. Hallituksen harjoittama politiikka on heikentänyt vihreiden elinkeinojen rahoituspohjaa ja kiristänyt elinkeinojen verotusta. Harjoitettu politiikka on saanut orastavan kasvun hiipumaan. Suomessa maatalouden kannattavuus on romahtanut EU-alueen heikoimpaan ryhmään. Maatalouden kustannuksia nostavia veropäätöksiä tulee tarkistaa. Energiaverotuksen kiristyminen on hyvitettävä maataloudelle jatkamalla energiaveron palautusjärjestelmää täysimääräisenä. Maatalouden tuotanto- 31

32 rakennuksen korkea kiinteistöverotus on myös merkittävä kustannustekijä ja kilpailuhaitta. Maataloudentuotantorakennuksiin kohdistuvaa kiinteistöverotusta on kevennettävä. Bioenergian kilpailukyvyn parantaminen vaatii, että turpeen ja puuenergian verotus pidetään kilpailukykyisenä. Pienvoimaloille, kuten maatilojen biolaitoksille on saatava kilpailukykyinen syöttötariffi voimaan. Henkilöyhtiöiden, yksityisten elinkeinonharjoittajien, maatilojen ja metsätilojen verotusta on kiristetty merkittävästi, viimeksi pääomatuloveroa kiristettiin kevään kehysriihessä. Kiristynyt verotus heikentää yritysten mahdollisuutta investoida toiminnan kehittämiseen ja heikentää kasvun mahdollisuuksia. Maatalouden ja pienyritysten verotuksessa on yritystulon jakaminen nettovarallisuuden perusteella pääomatuloihin ja ansiotuloihin johtaa usein ankarampaan verotuskohteluun, kuin mitä vastaavan tulon verotus olisi ansiotuloverotuksessa. Monessa yrityksessä verotus kiristyy samalla, kun veronmaksukyky pienenee tulosten romahtaessa. Pienyritysten ja maatalouden jaettavan yritystulon laskemisessa nettovarallisuuden perusteella pääomatuloihin ja ansiotuloihin on saatava nykyistä väljempi valinnan mahdollisuus pääomatulo-osuuden laskentaan. Pääomatulo-osuus on voitava valita 0-20 % välillä nettovarallisuuden määrästä. Kasvua saadaan aikaiseksi, kun yrityksiin saadaan jatkajia. Hallitus kiristää perintö - ja lahjaverotusta. Yritysten omistajanvaihdoksiin kohdistuvan verotuksen kiristyminen hankaloittaa yritysten omistajanvaihdoksia ja heikentää rahoitusasemaa. Erityisen kova perintö- ja lahjaverotus on metsätilojen osalta. Metsätilat ovat edelleen perintö- ja lahjaverotuksen huojennuksen ulkopuolella. Moni suunniteltu metsätilan omistajanvaihdos jää tapahtumatta. Metsätilayrittäminen pitää saada perintö- ja lahjaverotuksessa tasavertaisen kohtelun piiriin muun yritystoiminnan kanssa. Yritysmäisesti hoidettu metsätalous tuo työtä ja metsäteollisuuden kaipaamaa puuta markkinoille. MAATALOUDEN ERITYISKYSYMYKSIÄ Liha Itä-Suomen lihavaliokunta Itä-Suomen MTK liittojen lihavaliokunta Itä-Suomessa tuotetulla lihalla kysyntä ja arvostus ovat kasvussa kuluttajien keskuudessa. Lähilihan ympärille on rakentumassa yhä ammattimaisempaa toimintaa ja ketjua hiotaan kuntoon. Itä-Suomessa tuotetaan 31 % koko Suomen naudanlihasta, yhteensä 24,68 milj. kiloa. Sianlihaa tuotetaan 9 milj. kiloa, joka on 5 % koko Suomen sianlihantuotannosta. Itä-Suomi on myös merkittävä alue lammastaloudessa ja lampaiden määrä on kasvussa. Kaikkea alueella tuotettua lihamäärää ei ole mahdollista saattaa markkinoille pelkästään pienteurastamojen ja suoramyynnin kautta. Tarvitaan kokonaisuudessaan toimiva lihaketju, joka pystyy toimimaan suurella volyymilla. Lähilihan hyvästä nosteesta huolimatta lihantuottajan asema lihamarkkinoilla on suurten teurastamojen ja keskittyneen kaupan puristuksessa heikko, mikä näkyy tilojen heikkona kannattavuutena. Itä-Suomen MTK -liittojen lihavaliokunta pitää välttämättömänä, että lihantuottajien taloudelliseen tilanteeseen saadaan nopeasti korjausta. Meillä on muihin Euroopan maihin verrattuna liian kireä lainsäädäntö, mikä on keskeinen este kannattavan pienyritystoiminnan syntymiselle ruokamarkkinoille. Lähiruuan tuottamista haittaavaa byrokratiaa tulee karsia edelleen. Lähilihaketju tarvitsee tuottajia ja kuluttajia lähellä olevia teurastus- ja leikkaamopalveluja. Näiden palvelujen synnyttämiseen tarvitaan myös taloudellista tukea investointeihin. Lihan alkuperämerkinnät on saatava selvästi esiin kaikkiin lihaa sisältäviin elintarvikkeisiin. Alkuperämerkinnät pitää olla esillä myös ravintoloiden ja suurkeittiöiden käyttämässä lihassa ja lihavalmisteissa. 32

33 Tuottajien ja teurastamojen väliset tuotantosopimukset vaativat korjausta. Sopimukset ovat teurastamojen lähtökodista rakennettu, sopimuksista irtautuminen on hankalaa ja taloudellisesti usein mahdotonta. Lihavaliokunta esittää, että MTK ja teurastamot aloittavat välittömästi neuvottelut tuotantosopimusten yleisistä pelisäännöistä ja siitä, miten tuottajien oikeusturvaa ja asemaa sopimuksissa voidaan parantaa. Maatalouspolitiikan uudistuksessa eletään loppukirivaihetta. Monet lihantuotannon kannalta tärkeät tukiratkaisut lyödään lukkoon vuoteen 2020 saakka. Tukien yhteismäärä tulee uudessa ohjelmassa olemaan nykyistä pienempi, jolloin on tärkeää, että tuet kohdennetaan aiempaa tarkemmin. Suomen on otettava käyttöön aktiivitilan määritelmä. Tukia ei tule maksaa, jos tilan toiminta perustuu pelkästään maataloustukien nostamiseen ja myyntitoimintaa ei ole. Tukien maksun ikärajat ovat poistumassa kaikista tuista. Tässä on vaarana, että pellot jäävät ei aktiivisten eläkeläisviljelijöiden haltuun ja tuotannon kehittäminen pysähtyy. Ikärajojen poistuessa on tuen saamisen ehtoihin kirjattava, että tukea ei makseta vanhuuseläkkeellä oleville. Peltotuet ovat lihatiloille tärkeä osa kannattavuutta. Vuoden 2004 jälkeen raivatut pellot ovat kuitenkin edelleen ilman peltotukia, vaikka vastaava määrä viljelyksessä ollutta peltoa on jäänyt pois tukien piiristä. Tuettomat pellot ovat suurimmaksi osaksi tuotantoa kehittäneillä tiloilla, joilla on kaikkein kovimmat taloudelliset velvoitteet hoidettavanaan. Lihavaliokunta vaati, että tukikelpoisuus pitää antaa myös 2004 jälkeen raivatuille ja viljellyille pelloille niin tilatukioikeuksien, kuin luonnonhaittakorvauksen ja ympäristökorvauksen osalta. Eläinten hyvinvointikorvauksen ehdoissa on huomioitava paremmin käytännön asiat, jotka todellisuudessa parantavat tuotantoeläinten hyvinvointia ja ovat myös toteuttamiskelpoisia. Ehtoihin on tulossa jäykkiä vaatimuksia, joita ei ole taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Hyvinvointikorvauksen lopullisissa ehdoissa tulee ottaa huomioon tuottajien esittämät muutokset eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Itä-Suomen MTK liittojen Lihavaliokunnan lausunto Manner-Suomen maaseutuohjelmaan Maaseutuohjelmassa oleva rahoitus maatalouteen tulee olemaan pienempi kuin nyt päättyneellä ohjelmakaudella. Maatalouden tukien reaalinen arvo heikkenee merkittävästi, kun kustannukset nousevat ja tuissa ei ole inflaatiotarkistusta. Tukien yhtenä tavoitteena on, että maataloutta on pystyttävä harjoittamaan kannattavasti myös epäsuotuisilla alueilla. Lihantuotannon kannattavuus on ollut pitkää erittäin huono niin naudan, lampaan- kuin sianlihan osalta. Tuotannon aleneminen on ollut voimakasta Itä-Suomessa sianlihan osalta ja naudanlihantuotannon taloudelliset vaikeudet näkyvät jo investointien vähäisyytenä, vasikkaruuhkina ja heikentyneinä kasvuina. Lammastaloudenkehittyminen on täysin riippuvainen tulevasta tukiratkaisusta. Lihatilojen talousvaikeudet johtavat nopeasti tuotannon alenemiseen. Naudanlihassa omavaraisuusaste meillä on jo painunut alle 80 %. Maidontuotannon kehittyminen pysähtyy samalla, jos vasikoille ei löydy riittävästi loppukasvatuspaikkoja. Maaseutuohjelman valmistelun loppusuoralla on nyt panostettava siihen, että pystymme kohdentamaan alenevan tukisumman mahdollisimman suurelta osin aktiivisessa tuotannossa oleville tiloille. Ilman kohdentamista maataloutemme ja elintarviketeollisuutemme kilpailukyky heikkenee ja tuet valuvat hukkaan. 1. Suomen on otettava käyttöön aktiivitilan määritelmä. Tukia ei tule maksaa, jos tilan toiminta perustuu pelkästään maataloustukien nostamiseen ja myyntitoimintaa ei ole. Ikärajojen poistuessa on tuen saamisen ehtoihin kirjattava, että tukea ei makseta vanhuuseläkkeellä oleville. Tukien maksun ikärajat ovat poistumassa kaikista tuista. Tässä on vaarana, että pellot jäävät ei aktiivisten eläkeläisviljelijöiden haltuun ja tuotannon kehittäminen pysähtyy. Peltoa poistuu aktiivitilojen tuotannosta ja tuotannon lopettavat tilat jättävät pellot tukiviljelyyn. Tämä käänne tapahtui jo edellisessä maataloustukien uudistuksessa, kun tilatuessa ei enää ollut viljelyvaatimusta eikä ikärajaa. Harjoitettu tukipolitiikka on myös nostanut pellon hintatason korkealle, sellaiselle tasolle, jota ei voi mitenkään perustella peltoviljelyn tuottoarvolla ja sadonarvolla. Korkea vuokarataso ja ylihintainen pelto on maataloutemme kilpailukykyä merkittävästi haittaava tekijä. Heikossa taloustilanteessa 33

34 meidän ei tule laittaa yhteisiä rahoja sellaiseen toimintaan, joka ei tuota mitään ja heikentää yritystemme kilpailukykyä. 2. Tukikelpoisuus pitää antaa myös 2004 jälkeen raivatuille ja viljellyille pelloille niin tilatukioikeuksien, kuin luonnonhaittakorvauksen ja ympäristökorvauksen osalta. Peltotuet ovat lihatiloille tärkeä osa kannattavuutta. Ilman peltotukia Suomessa ei pystytä tuottamaan naudan- eikä lampaanlihaa. Itä-Suomen sikatilat joutuisivat myös lopettamaan tuotannon, jos viljelyssä oleva pelto ei saisi tukea. Vuoden 2004 jälkeen raivatut pellot ovat kuitenkin edelleen ilman peltotukia, vaikka vastaava määrä viljelyksessä ollutta peltoa on jäänyt pois tukien piiristä. Tietojemme mukaan 2004 vuoden jälkeen viljelystä ja tukikelpoisuudesta on poistunut yli hehtaaria peltoa ja tukien ulkopuolella on hehtaaria. Peltoa on poistunut enemmän viljelystä, mitä uutta peltoa on tullut viljelyyn. Tuettomat pellot ovat suurimmaksi osaksi tuotantoa kehittäneillä tiloilla, joilla on kaikkein kovimmat taloudelliset velvoitteet hoidettavanaan. Jos tuettomat pellot jäävät vielä tukien ulkopuolelle osaa kotieläintiloja uhkaa vararikko. Konkursseja ja saneerauksia on jo tapahtunut tälle tilaryhmälle. Tukien tavoitehan on turvata maatalouden kannattavuus, toimintaedellytykset ja kilpailukyky myös epäsuotuisilla alueilla. Peltojen raivaus ja viljelemättömien peltojen viljelyyn otto on ollut Itä-Suomessa välttämätön pakko, jotta tuotantoa on voinut kehittää ja kannattavasti jatkaa. Tuotantoaan kehittävät tilat ovat kestämättömässä tilanteessa. Ympäristölupajärjestelmä asettaa laajentaville tiloille pinta-alavaatimuksia ja mahdollisia rajoituksia lannanlevitykselle joillekin lohkoille. Maaseutuohjelman luonnoksen perusteella tukiehtoja ollaan muuttamassa muotoon, joka uhkaa siirtää aiempaa enemmän peltoalaa aktiivituottajilta passiivisempaan käyttöön. Se jäykistää entisestään peltomarkkinoita. Myös ympäristökorvausjärjestelmään on maaseutuohjelmaluonnoksen mukaan tulossa aiempaa kovemmat vaatimukset lannanlevityksen suhteen. Kehittyvillä, kotieläintuotantoa laajentavilla tiloilla täytyy olla jokin mahdollisuus peltoalan kasvattamiseen taloudellisesti kestävällä tavalla. 3. Suomessa ei tule ottaa käyttöön tukiporrastusta luonnonhaittakorvauksessa. Itä-Suomessa tilusrakenne on heikko. Pellot ovat hajallaan ja lohkokoko on pieni. Luonnonhaitta on olemassa samansuuruisena niin isoilla kuin pienilläkin tiloilla Suomessa. Tukiporrastukselle ei ole olemassa perustetta ja porrastus heikentää tuotantoa kehittäneiden tilojen taloutta. 4. Eläinten hyvinvointikorvauksen lopullisissa ehdoissa tulee ottaa huomioon tuottajien esittämät muutokset eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Eläinten hyvinvointikorvauksen ehdoissa on huomioitava paremmin käytännön asiat, jotka todellisuudessa parantavat tuotantoeläinten hyvinvointia ja ovat myös toteuttamiskelpoisia. Ehtoihin on tulossa jäykkiä vaatimuksia, joita ei ole taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Osa ehdoista on sellaisia joilla ei ole suoraa yhteyttä todelliseen eläinten hyvinvointiin, kuten esimerkiksi vasikoiden sairaskarsinoiden kokovaatimus. Valmisteluryhmissä ei ole huomioitu, niin kuin olisi pitänyt tuottajien tuomia esityksiä. Tuottajien ja liha-alan antamat lausunnot on käsiteltävä valmisteluryhmissä uudestaan ja tehtävä tarvittavat korjaukset. 5. Alle 6kk:n ikäiset naudat ja alle vuoden ikäiset lampaat on huomioitava tukien eläinyksiköiden ja eläintiheyden laskennassa. Eläinyksiköiden kautta tulevalla tuella on tärkeä merkitys naudan- ja lampaanlihatuotannon kannattavuudelle. Nykyisissä eläinpalkkioissa ja kansallisissa tuissa on epäkohtana, että alle 6:kk.n ikäiset naudat ja alle vuoden ikäiset lampaat eivät kerrytä yhtään eläinyksiköitä. Eläinyksiköiden kertyminen syntymästä lähtien kannustaisi panostamaan tiloja hyvään kasvuun ja nopeuttaisin kiertoa. Kun kierto nopeutuu, myös tuotanto tehostuu ilman lisäinvestointeja. 6. Ympäristökorvauksessa huomioitava kotieläintilojen kovemmat velvoitteet ja lannanlevityksen vaatimukset 34

35 Ympäristökorvauksen tasot ovat alenemassa kaikkein eniten kotieläintiloilta ja Järvi-Suomen alueelta. Kotieläintilojen vaatimukset ovat ympäristökorvauksessa kaikkein kovimmat ja kalleimmat toteuttaa. Hajallaan olevat peltoalat ja pitkät välimatkat nostavat Järvi-Suomessa lannanlevityksen kustannuksia. Karjatiloilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia sitoutua liian tiukkoihin ehtoihin alenevalla tukitasolla. Ympäristökorvauksen kohdentamista tulee arvioida vielä uudestaan ja siinä tulee huomioida myös taloudellisesti kotieläintalouden asema ja merkitys Järvi-Suomen alueella. Itä-Suomen MTK -liittojen lihavaliokunnan tiedote tukiuudistuksesta ja nitraattiasetusmuutoksesta Maatalouden tuet alenevat yli 140 milj. euroa ensi vuonna. Tämä tarkoittaa maatalouden tukiin 7,7 % leikkausta. Maatalouden tukien reaalinen arvo heikkenee vielä enemmän, kun kustannukset nousevat mm. kiristyvän energiaverotuksen johdosta ja tuissa ei ole inflaatiotarkistusta. Peltotukien osuus vähenee merkittävästi, kun ympäristökorvaus alenee. Osa lihatiloista mm sikatilat ja tehokkaimmat nautatilat eivät enää voi liittyä ympäristökorvausohjelmaan tiukentuvien lannanlevitysehtojen vuoksi. Nitraattiasetuksen uhkaava kiristyminen tuo ympäristökorvauksen menetyksen lisäksi uuden kustannuspaineen kotieläintilojen tuotannolle Suomeen. Eläinten hyvinvointikorvauksen perustason lasku alentaa eläinyksiköiden kautta tulevaa tukimäärää. Tukiuudistuksen talousvaikutukset voivat tilatasolla olla erittäin merkittäviä. Lihantuotannon kannattavuus on ollut pitkää erittäin huono. Taloudelliset vaikeudet näkyvät investointien vähäisyytenä, välityseläin ruuhkina, tuotannon tehokkuuden laskuna ja yrittäjien väsymisinä. Lihatilojen talousvaikeudet johtavat nopeasti tuotannon alenemiseen. Esim. naudanlihassa omavaraisuusaste meillä on jo painunut alle 80 %. Tukiuudistuksen muutosten yhteensovittamisessa on nyt panostettava siihen, että pystymme kohdentamaan alenevan tukisumman mahdollisimman suurelta osin aktiivisessa tuotannossa oleville tiloille. Ilman kohdentamista maataloutemme ja elintarviketeollisuutemme kilpailukyky heikkenee entisestään. Suomen on otettava käyttöön maataloustukien maksamisessa aktiivitilan määritelmä. Tukia ei tule maksaa, jos tilan toiminta perustuu pelkästään maataloustukien nostamiseen ja myyntitoimintaa ei ole. Tukiehdoissa aktiivitilan määritelmä tulee jatkossa täyttyä vain niille tuenhakijoille, joilla on maataloudesta verotettavaa myyntituloa. Lisäksi tukiehtojen ikärajojen poistuessa on tuen saamisen ehtoihin kirjattava, että tukea ei makseta vanhuuseläkkeellä oleville. Kotieläintilojen lannankäytössä Suomessa on saavutettu levitysmäärien ja aikojen rajoittamisessa sekä varastotilojen vaatimuksissa taso, jota ei enää tule lisämääräyksillä tiukentaa. Kotieläintilojen talous ei kestä turhien lisäkustannusten kuormaa. Painopiste tulee lannankäytön rajoittamisen ja varastotilavaatimusten kasvattamisen sijaan siirtää uusimman levitysteknologian tukemiseen ja edistämiseen sekä lannan energiakäyttöön. Nitraattiasetuksen muutokselle ei ole Suomessa riittäviä perusteita ja tarvetta olemassa. Maito Itä-Suomen maitovaliokunta Maidontuotannon tulevaisuus turvattava (valiokunta ) Maidontuotannon rooli suomalaisessa maataloudessa on suuri. Valtakunnallisesti maidosta saatava markkinahintainen myyntitulo on noin miljardi euroa vuodessa (ei sisällä arvonlisäveroa), mikä muodostaa reilut 40 % koko maatalouden myyntituloista. Tilaa kohti laskettuna myyntitulo on noin euroa. Myös Suomen kansantalouden näkökulmasta maataloudessa liikkuvat rahavirrat ovat merkittäviä, kun maataloustuotteiden myynnistä saatavia tuloja käytetään tuotantopanosten ja tarvikkeiden sekä erilaisten palvelujen hankintaan. Maatalouden tuloilla katetaan myös viljelijäperheen yksityistalouden menot. Itä-Suomessa maidontuotannon merkitys on suhteessa vielä suurempi. Vuonna 2013 Etelä-Savossa maidon osuus maatalouden myyntituloista oli 60 % (52 milj. ), Keski-Suomessa 65 % (49 milj. ), Pohjois- Karjalassa 68 % (63 milj. ) ja Pohjois-Savossa 68 % (147 milj. ). 35

36 Maataloudella ja sen osana maidontuotannolla on erittäin suuri merkitys koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Kotimainen ruoka pitää yllä kotimaista työllisyyttä ja positiivista vaihtotasetta, minkä lisäksi huoltovarmuuden kannalta kotimainen maataloustuotanto on keskeisessä roolissa. Aluetaloudessa maatalouden merkitys kasvaa sitä suuremmaksi mitä kauemmaksi kasvukeskuksista siirrytään. Käytännössä tämä tarkoittaa koko maata, pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Maatalouden maksamat verot (tulo- ja kiinteistöverot) pitävät yllä merkittävää osaa maaseutuvaltaisten kuntien palveluista. Maidontuotannon asema maaseudun ja koko Suomen hyvinvoinnin ylläpitäjänä on kuitenkin uhattuna. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ja niistä seurannut elintarvikkeiden tuontikielto on pudottanut maidon tuottajahintaa neljä senttiä litralta, minkä lisäksi tulee arviolta kahden sentin menetys, kun osuuskunnilla ei ole mahdollisuutta maksaa jälkitiliä. Yhteensä kuuden sentin pudotus tuottajahintaan tarkoittaa noin 14 % pudotusta maidon myyntituloon. Venäjän pakotekiistan maksumiehiksi joutumisen lisäksi maidontuottajia, kuten kaikkia suomalaisia maatiloja, tulee kohtaamaan vuonna 2015 merkittävät tukijärjestelmien muutokset. Tämä tarkoittaa sekä tukileikkauksia että tukiehtojen muutoksia viljelijöiden kannalta epäedulliseen suuntaan. Maitokiintiöjärjestelmän lakkauttaminen tulee lisäämään maidontuotantoa EU:n alueella, mikä kiristää kilpailua maitotuotteiden markkinoilla. Suomessa maidontuotannon lisääntyminen uhkaa pohjoisen tuen maksatuksia, mikäli maa- ja metsätalousministeriö ei muuta kantaansa tuotannon ohjauksen suhteen. Etelä-Suomessa hallituksen ajama muutos kansallisen tuen maksamiseksi lypsylehmäpalkkioina CAP -järjestelmän kautta aiheuttaa maitotiloille maksuvalmiusongelmia, mikäli hallinto ei kykene hoitamaan maksatusten aikatauluja kuntoon. Tukiehtojen muuttuessa ja tukitasojen laskiessa mm. ympäristökorvausten ja eläinten hyvinvointituen osalta, joudutaan monella tilalla tarkkaan harkitsemaan kannattaako tukijärjestelmiin sitoutua. Useiden tukijärjestelmien osalta tapahtuva byrokratian lisääntyminen ei ainakaan lisää kiinnostusta niihin sitoutumiseen. Itä-Suomen maitovaliokunta pitää välttämättömänä, että niin hallinto kuin koko elintarvikeketju ottavat vakavasti maidontuotannon ja koko maatalouselinkeinon kohtaamat ongelmat. Hyvässä nosteessa oleva kotimainen ruoka, elintarvikeketjun läpinäkyvyys, laatu ja monet muut positiiviset asiat eivät toteudu, mikäli ruoan raaka-aineen tuotannosta ei huolehdita. Siihen tarvitaan toimia päättäjiltä niin politiikassa, hallinnossa kuin koko elintarvikeketjussa. Itä-Suomen maitovaliokunta vaatii, että kaikki kansallisiin maatalouden tukiin esitetyt ja jo päätetyt leikkaukset perutaan ja Venäjän pakotteista maatiloille aiheutuvat menetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Maaseutuviraston tulee myös perua kaikki sen tekemät päätökset vuoden 2015 tukien maksatusten siirtämisestä. Maitokiintiöjärjestelmän lakkauttamisesta aiheutuvat ongelmat tulee korjata Itä-Suomen maitovaliokunta (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) käsitteli kokouksissaan (14.3. ja 26.6.) maidontuotannon kehittymistä ja maitokiintiöiden lakkauttamiseen liittyviä ongelmia. Itä-Suomen maitovaliokunta pitää välttämättömänä, että maidon pohjoinen tuki maksetaan jatkossakin litrakohtaisena. Se, että maa- ja metsätalousministeriö päätti luopua maidontuotannon ohjausjärjestelmistä pohjoisen tuen alueella, tulee aiheuttamaan suuria uhkia alueen maidontuotannolle. EU-komissio tulee puuttumaan kiintiörajoitteiden ylittymiseen, mikä vaarantaa pohjoisen tuen maksamisen nykyisellä tasolla. Pohjoisen tuen ehtoihin kuuluu tuotantomääräkohtaiset sekä euromääräiset rajoitteet. Tuen maksaminen litrakohtaisena yhdessä tuotannonohjausjärjestelmien kanssa turvaa näiden rajoitteiden täyttymisen ja sitä kautta tuen jatkumisen. Tuotannon vapauttaminen ei ole maidontuotannon etu ja vaarantaa koko pohjoisen tuen perusteet. Itä-Suomen maitovaliokunta pitää välttämättömänä, että Suomessa valmistellaan maidon tuotannonohjausjärjestelmä vuoden 2016 alkuun mennessä. Tämä järjestelmä tulee olla hallinnon ylläpitämä ja se tulee valmistella yhteistyössä MTK:n ja maitokentän kanssa. 36

37 Maitokiintiöjärjestelmän päättyminen tarkoittaa niiden markkinoiden häviämistä. Tämän seurauksena maitotiloilta katoaa satoja miljoonia euroja nettovarallisuutta. Tällä on erittäin suuri merkitys mm. investointien rahoituksessa. Itä-Suomen maitovaliokunta edellyttää, että kiintiöiden arvon lakkaaminen tulee kompensoida maitotiloille. Tässä voidaan käyttää esim. verotuksellisia keinoja, kuten eläinpääoman huomioiminen nettovarallisuutta määritettäessä. Edelleen valiokunta käsitteli maitokiintiövaatimusta investointien yhteydessä. Tietyllä jaksolla vuonna 2010 tehdyissä investointitukipäätöksissä on ehtona maitokiintiön hankkiminen määräaikaan mennessä, joka on jälkeen. Tällöin maitokiintiöjärjestelmä on lakannut olemasta. Itä-Suomen maitovaliokunnan saamien tietojen mukaan MMM:n tulkinta on, että näissä tapauksissa kiintiön hankintaehdolla ei ole merkitystä, koska kiintiöjärjestelmä ei ole enää voimassa. Tästä MMM:n tulkinnasta huolimatta Maaseutuvirasto edelleen vaatii kiintiövaatimuksen täyttämistä ja alueelliset ELY-keskukset edelleen vaativat niitä yksittäisiltä maidontuotantoon investoineilta tiloilta. Itä-Suomen maitovaliokunta esittää, että maa- ja metsätalousministeriö ohjeistaa Maaseutuvirastoa sitovasti niin, että maitokiintiövaatimuksesta luovutaan. On kohtuutonta, että viljelijöitä vaadittaisiin hankkimaan arvottomia maitokiintiöitä koko järjestelmän lakkautuessa. Navettatyyppi ei ratkaise eläinten hyvinvointia (valiokunnan kanta ja ) Valmistelussa oleva eläinsuojelulaki on nostanut keskusteluun parsinavetoiden aseman maidontuotannossa. Eläinsuojelullisiin syihin vedoten on esitetty, että maidontuotanto parsinavetoissa tulisi kieltää. Itä-Suomen maitovaliokunnan mukaan eläinsuojelulain uudistamisen yhteydessä ei ole tuotu esille sellaisia uusia perusteita, jotka puoltaisivat parsinavetoiden kieltotarvetta. Tämän johdosta valiokunta uudistaa aiemmin kesäkuussa ottamansa kannan parsinavetoiden osalta alla olevin perustein. Valtaosa suomalaisesta maidosta tuotetaan edelleen ja vielä pitkään parsinavetoissa. Navettatyypillä on pitkät perinteet suomalaisessa maidontuotannossa ja sitä on kehitetty johdonmukaisesti niin eläinten hyvinvoinnin kuin mm. koneellistamisen ja sitä kautta yrittäjien jaksamisen näkökulmasta. Uusista navetoista lähes kaikki tehdään pihattoratkaisuina, mutta olemassa olevan rakennuskannan kehittäminen perustuu edelleen suurelta osin parsinavetoiden peruskorjauksiin. Parsinavetan peruskorjaaminen on sekä tuotannollisesti että taloudellisesti monelle tilalle järkevin vaihtoehto tilan kehittämiselle. Parsinavetta antaa myös mahdollisuuden taloudellisesti järkeviin pienempien tuotantoyksiköiden kehittämiseen, joissa maidontuotantoa voidaan jatkaa mm. yhden maatalousyrittäjän yrityksissä. Myös tiloilla, joilla ei ole tiedossa jatkajaa, on parsinavetan kehittäminen järkevä vaihtoehto, kun toisena vaihtoehtona voi olla tuotannon lopettaminen kokonaan. Eläinten hyvinvointia ei takaa navettatyyppi eikä sitä voida taata pelkällä normiohjauksella lainsäädännön kautta. Eläinten hyvinvoinnin perustan luovat kannattava tuotanto sekä tuotantoon kannustava toimintaympäristö. Nämä eivät toteudu lisäämällä maatalouden kustannuksia ja byrokratiaa. Kun yrittäjälle annetaan mahdollisuus panostaa kannattavaan tuotantoon ja se yhdistetään järkevän tasoiseen lainsäädäntöön, tulee myös eläinten hyvinvointi huomioiduksi. Itä-Suomen maitovaliokunnan mielestä eläinten hyvinvointia ei paranneta jakamalla navetat hyviin ja huonoihin lainsäädännön kautta. Eläimiä voidaan hoitaa hyvin sekä pihatoissa että parsinavetoissa. Lomituksen kehittämisessä kuultava asiakasta Itä-Suomen maitovaliokunta (30.10.) pitää hyvänä ratkaisuna, että sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt olla heikentämättä maatalousyrittäjien lomituspalveluita uusilla säästötoimilla. Ministeriön tiedotteen mukaan lomituspalvelujen kehittämiseksi asetettu työryhmä jatkaa työtään lomituspalveluja koskevien lakien uudistamiseksi. Lopulliset päätökset jäävät uuden eduskunnan ja hallituksen tehtäviksi. 37

38 Itä-Suomen maitovaliokunta pitää välttämättömänä, että lomituspalveluja koskevien lakien uudistaminen tapahtuu asiakaslähtöisesti. Lakien tärkein tavoite on turvata toimivat lomitus- ja sijaisapupalvelut maatalousyrittäjille. Tämä tarkoittaa, ettei nykyistä lomitusjärjestelmää heikennetä millään muotoa ja nykyisessä lainsäädännössä olevat ongelmat ja epäkohdat korjataan. Lomituspalvelujen asiakas on maatalousyrittäjä. Tämän myötä lakien valmistelussa asiakkaan kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää. Itä-Suomen maitovaliokunta esittää, että sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan lomituksen kehittämistä valmistelevaan työryhmään nimetään asiakkaiden edustaja, lomituspalveluja käyttävä maatalousyrittäjä. Nimeäminen tulee tapahtua MTK:n kautta tehtävällä nimeämispyynnöllä. Maidon pohjoista tukea ei ole varaa vaarantaa ja kaikki viljelijätuet on maksettava ajallaan Itä-Suomen maitovaliokunta (30.10.) pitää välttämättömänä, että maidon pohjoinen tuki maksetaan jatkossakin litrakohtaisena. Maa- ja metsätalousministeriö päätös olla jatkamatta maidontuotannon ohjausjärjestelmää pohjoisen tuen alueella, tulee aiheuttamaan suuria uhkia alueen maidontuotannolle. EU-komissio tulee puuttumaan kiintiörajoitteiden ylittymiseen, mikä vaarantaa pohjoisen tuen maksamisen nykyisellä tavalla. Pohjoisen tuen ehtoihin kuuluu tuotantomääräkohtaiset sekä euromääräiset rajoitteet. Tuen maksaminen litrakohtaisena yhdessä tuotannonohjausjärjestelmien kanssa turvaa näiden rajoitteiden täyttymisen ja sitä kautta tuen jatkumisen. Tuotannon vapauttaminen ei ole maidontuotannon etu ja vaarantaa koko pohjoisen tuen perusteet. Itä-Suomen maitovaliokunta pitää välttämättömänä, että Suomessa valmistellaan maidon tuotannonohjausjärjestelmä vuoden 2016 alkuun mennessä. Tämä järjestelmä tulee olla hallinnon ylläpitämä ja se tulee valmistella yhteistyössä MTK:n ja maitokentän kanssa. Maidon tuotantotuen lisäksi myös muut maatalouden tuet vaikuttavat merkittävästi tuotannon kannattavuuteen. Maaseutuviraston tekemä yksipuolinen päätös siirtää valtaosa vuoden 2015 tuista maksettavaksi vuoden 2016 puolella on täysin kestämätön. Tukien maksatusten siirtopäätös vaikuttaa merkittävästi erityisesti Etelä-Suomen AB tukialueen maitotiloihin, mutta sillä on dramaattisia vaikutuksia kaikkiin maatiloihin. Toteutuessaan tukien maksatusten siirtyminen aiheuttaa tilatasolla kassakriisin, minkä lisäksi niin tuotantopanosten hankinta kuin lainojen lyhennykset vaikeutuvat. Maksatusten siirrolla on myös suuri merkitys kuntatalouteen, kun arviolta 100 miljoonaa euroa maataloudesta kertyviä verotuloja jää saamatta vuodelta Itä-Suomen maitovaliokunta ei hyväksy viljelijöistä riippumattomista syistä tapahtuvaa tukien maksujen viivästymistä. Hallinnon omat ongelmat eivät ole millään muotoa peruste aiheuttaa ongelmia maatiloille. Mikäli kyse on hallinnon resurssien vähäisyydestä, tulee resursseja lisätä. Mikäli kyse on hallinnon haluttomuudesta ja kyvyttömyydestä hoitaa asia, tulee siihen puuttua ongelmien poistamiseksi välittömästi. Vilja Itä-Suomen viljakasvivaliokunta Itä-Suomen viljakasvivaliokunta käsitteli alan markkinatilannetta ja maatalouspolitiikkaa. Vuosi 2014 on ollut maataloudessa vaikea, myös kasvinviljelysektorilla. Alkuvuodesta alkanut viljojen hinnanlasku jatkui kesällä. Heinäkuussa viljamarkkinat menivät täysin tukkoon. EU:n alueelta on odotettavissa suuri viljasato ja maailmanlaajuisesti viljantuotannossa ennustetaan jäävän vain hiukan alle viimevuotisen tason. Soijalle ennustetaan ennätyssatoa, mutta öljykasveille alenevaa satoa. Puintikauden sääongelmien vuoksi Suomessa ja Keski-Euroopassa markkinoilla on nyt ylimääräistä rehuvehnää, mikä painaa viljojen hintatasoa alaspäin. Suomessa noin puolet tämän vuoden vehnäsadosta menee rehuviljaksi. Sateet aiheuttivat laatuongelmia. Venäjällä ja Ukrainassa saatiin ihan hyvät, tavanomaiset sadot sekä määrältään että laadultaan. Myös vienti sieltä on lähtenyt normaalisti käyntiin. Toisaalta Ukrainan poliittinen tilanne luo levottomuutta markkinoille. Kaiken kaikkiaan maailman viljavarannon ennustetaan kasvavan tämän satokauden perusteella. Jos maissisadosta tulee hyvä, se vetää vehnän hintaa ja edelleen myös rehuviljojen hintaa alas. Tosin vielä on nähtävä kuinka hyvin eteläisen pallonpuoliskon sato kehittyy ja korjuu onnistuu. Sääolot voivat muuttaa tilannetta nopeastikin. Maailman viljantuotanto ja kulutus seuraavat läheisesti toisiaan. Varmuusvarastot ovat pienet, käytännössä varastot ovat viljelijöillä sikäli kuin kulloinkin on. 38

39 Tulevaisuudessa viljan laatuun tullaan kiinnittämään enemmän huomiota. Vehnän kokonaismäärä ei liene ongelma jatkossakaan, mutta laadukasta myllyvehnää ei välttämättä saada riittävästi. Suomessa saadaan tuotettua vielä laatuviljaa, mutta esimerkiksi Tanskassa tiukat ympäristönormit rajoittavat typpilannoitusta niin paljon, että myllyvehnää ei saada siellä tuotettua. On outoa, että Suomi on jatkuvasti halvimman viljan aluetta, vaikka viljan laatu on usein parempi kuin muualla Euroopassa. Pitäisikö Suomen reagoida asiaan siemenjalostuksessa ja -kaupassa esim. siten, että viljanviljelyssä keskityttäisiin viljelemään kahta päälajiketta, joista toinen olisi huippulaadun varmistava lyhyen kasvuajan ja aikaisen puinnin mahdollistava lajike. Toiseen ryhmään kuuluisivat määrän varmistavat hyvin satoa tuottavat, pidemmän kasvuajan vaativat lajikkeet. Hintavaihtelut jatkunevat jyrkkinä maailmanmarkkinoiden mukaan. Myös kotieläintuotanto joutuu aiempaa enemmän sopeutumaan markkinavaihteluihin. Suomessa olisi nyt viimeistään aika kehittää tosissaan kasvinviljely- ja kotieläintilojen välistä viljakauppaa (kustannussäästöt, ennustettavammat markkinat, tasaisempi hintakehitys, parempi kannattavuus). Lannoitekauppoja tehtäessä kannattaa muistaa, että viljan laskevien hintojen vuoksi juuri nyt lannoitekysyntä on maailmalla heikkoa. Sen luulisi painavan lannoitteiden hintoja alaspäin myös Suomessa, vaikka kokemus on osoittanut, että Suomen lannoitemarkkinat eivät tällä kohtaa seuraa maailmanmarkkinoita kovin hyvin. Ehkä lannoitteita pitäisikin hankkia pienemmissä erissä, jotta voidaan paremmin reagoida lannoitemarkkinoiden hinnanmuutoksiin. Maatalouspolitiikassa tuorein ongelma ilmeni, kun Mavi ilmoitti vuoden 2015 tukimaksatusten todennäköisestä viivästymisestä aiempaa suuremmalta osalta seuraavan vuoden puolelle. Tiloille tulee suuria maksuvalmiusongelmia. Investointeja pitänee lykätä, mutta kannattaa silti pyrkiä varmistamaan mahdollisuus laadukkaan sadon tuottamiseen mm. oikeilla siemenvalinnoilla. Valiokunnassa todettiin, että maailmanmarkkinoiden seuraaminen on tärkeää, mutta Keski- ja Itä-Suomen viljantuotannossa ja markkinoilla on syytä paneutua erityisesti lähimarkkinoiden toimintaan. Täällä ollaan karjatalouden ja pääasiassa rehuviljatuotannon alueella. Tilojen välisessä viljakaupassa on vielä paljon kehittämistä ja onnistuneita yhteistyökuvioita pitää osata monistaa laajemmalle alueelle. Hyvistä käytännöistä löytyy esimerkkejä vaikkapa Kiuruveden suunnasta. Matti Lappalainen esitti tähän liittyen, että viljavaliokunnan seuraava kokous pidettäisiin Kiuruvedellä ja samalla tutustuttaisiin hyvin toimiviin tilojen välisen viljakaupan malleihin. Valiokunta voisi olla aktiivisempi toimija hyvien käytäntöjen levittämisessä. Itä-Suomen MTK-liittojen viljakasvivaliokunta päätti pitämässään kokouksessa esittää MTK:n johtokunnalle seuraavat toimenpide-esitykset: 1. Kevään 2015 eduskuntavaaleihin valmistautuminen Valiokunta kannattaa MTK:n käynnistämiä toimia maaseudun elinkeinotoimintaa haittaavan turhan byrokratian purkamiseksi. Sitä työtä pitää jatkaa johdonmukaisesti järjestön valmistautuessa kevään 2015 eduskuntavaaleihin. MTK:n vaalimateriaaliin pitää sisällyttää lista keskeisistä byrokratian purkukohteista ja toimenpiteistä, joilla tulevia kansanedustajia evästetään toimimaan huonosti perustellun ja elinkeinotoimintaa tarpeettomasti rajoittavan byrokratian purkamiseksi. Vaalimateriaalissa tulee olla myös katsaus kotimaisen viljasektorin merkityksestä osana kansantaloutta ja ruokahuoltoa. 2. Markkinaseurannan kehittäminen MTK:n johtokunnan tulee huolehtia siitä, että järjestön jäsenille tarjottavan maatalouden markkinainformaation seurannan työkaluja sekä analysoidun markkinatiedon jakamista edelleen kehitetään ja syvennetään. Tämä tarve koskee sekä maataloustuotteiden että tuotantopanosten ja raakaaineiden markkinaseurantaa. 39

40 Luonnonmukainen tuotanto Itä-Suomen luomuvaliokunta Luomutavoite ei täyty ehtoja tiukentamalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma uudelle ohjelmakaudelle tuo luomutuotannolle entistä enemmän tuotannon harjoittamiseen kohdistuvista lisävaatimuksista. Ohjelaman asettama tavoite, että luonnonmukaisen tuotannon ala olisi 20 % maatalousmaan alasta vuonna 2020, ei toteudu, ennustaa valiokunta (1.4.).Merkittävä osa kotieläintiloista, joilla on pellot luomutuotannossa eivät pysty täyttämään tuotantorakennuksien luomutuotantoehtoja. Luomutilat siirtyvät tavanomaiseen viljelyyn, jolloin menetetään luomuviljelyn ammattitaitoa sekä merkittävä osa ympäristöystävällistä luomualaa. Luomutilalla on viljeltävä myyntikasveja sitoumuskaudenaikana keskimäärin vähintään 30 %:lla sitoumusalasta. Valiokunnan mielestä ehtoa on väljennettävä. Viljelijästä riippumattomista syistä, kuten epäsuotuisat luonnonolosuhteet, pitää ehdon joustaa vähintään 10 % luomusopimusalasta. Ellei joustoa ole, viljelijälle voi syntyä merkittäviä taloudellisia sanktioita, ettei hän niistä selviä. Eviran ylläpitämä luomutarkastustoiminta pitää olla viranomaistoimintaa, jolla on viranomaisen velvoite opastaa hallintoalamaistaan häntä koskevissa asioissa. On maalaisjärjen vastaista byrokratisoida tarkastustapahtumaa, kun tarkastajalla on ammattitaito opastaa viljelijää. Jos lainsäädäntö, asetus tai ohjeistus estää neuvonnan on niitä muutettava ja poistettava neuvonnalle asetetut esteet. Tarkastustoiminnan luotettavuus säilyy vaikka viljelijää opastetaan, korostaa valiokunta. Maataloustuet on maksettava ensimmäisenä maksupäivänä Hallinnon sisäinen tarkastus tai viranomaisen lomat eivät saa estää viljelijöille suunnattua maksatusta. Valiokunta toivoo, että hallinto valvoo omaa toimintaansa siten, että viljelijästä itsestään riippumattomista syistä maksatukset eivät viivästy. Kolmasosa maatiloista on ajoittanut tuotantotarvikkeiden maksupäivän ensimmäiselle tukienmaksatuspäivälle. Maksatusaikojen siirtäminen tuo viljelijöille merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Viivästyskorot ja maksuvalmiuden parantaminen lyhytaikaisilla lainoilla on kallishinta hitaasta hallinnosta. Hallinnon onkin korvattava viljelijöille maksatuksen viivästymiset esim. viivästyskorolla, vaatii valiokunta. Orgaanisen seleenin käyttö sallittava luonnonmukaisessa tuotannossa Orgaaninen seleeni on hyväksytty tavanomaiseen kotieläintuotantoon, mutta luomutuotantoon sitä ei ole hyväksytty. Jotta orgaanista seleeniä voisi käyttää luomutuotannossa, sen tulisi olla luomuun hyväksytty rehun lisäaine. Luomutuotannossa ja luomurehujen valmistuksessa on edelleen mahdollista käyttää epäorgaanisia seleenejä, natriumseleniittia ja natriumselenaattia, niin kauan kun orgaanisen seleenin käytöstä saadaan päätös. Päätöksen viipyminen on pakottanut luomutilat käyttämään epäorgaanista seleeniä. Tämä ovat osoittautuneet erittäin kalliiksi luomutuotannolle ja heikentää tuotannon kannattavuutta. Orgaanista seleeniä käytettäessä kustannukset ovat 1,1 euroa/kg. Nyt vastaava määrä epäorgaanista seleeniä maksaa 4,8 euroa/kg. Valiokunta vaatii (24.11.) pikaisesti myönteistä päätöstä orgaanisen seleenin käytöstä luomukotieläintuotantoon. Orgaanisen seleenin käyttö on luonnonmukaista ja parantaa tuotannon kannattavuutta. Samalla loppuu rehuteollisuuden rahastaminen epäorgaanisella seleenillä. Muutosesityksiä luonnonmukaisen tuotannon ehtoihin Itä-Suomen MTK liittojen luomuvaliokunta (24.11.) on erittäin pettynyt tulevan ohjelmakauden luonnonmukaisen tuotannon ehtoihin. Valiokunta edellyttää, että luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksen tehneiden tilojen kaikki pellot otetaan tulevana ohjelmakautena luomukorvauksen piiriin, myös vuoden 2004 jälkeen raivatut pellot. Suunniteltaessa tulevan ohjelmakauden luonnonmukaisen tuotannon ehtoja oli alun alkaen lähtökohtana, että luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutunut tila saa luomukorvauksen kaikilta peltohehtaareiltaan, joita on viljelty luomuehtojen mukaisesti. Valiokunta toteaa, että kiristyneet lannansäilytysehdot patteroinnissa vievät pohjaa pois kannattavalta luonnonmukaiselta kotieläintuotannolta sekä hankaloittavat viljelijän arkea. Patterointiehdoilla ei edistetä vesien- 40

41 suojelua vaatimalla patterin alle turvetta, jota ei ole saatavilla kohtuuhintaisena. Valiokunta vaatii, että turpeen voi korvata myös olki. Puutarhatuotanto (Lähde: MTK:n puutarha-asiamies Mika Virtanen) MTK osallistui minor use -lupien sekä koetoimintalupien hankintaan kasvinsuojeluaineille, joita käytetään avomaan vihanneksilla sekä muilla erikoiskasveilla. Lisäksi haettiin ns. 120 vrk:n väliaikaisia käyttölupia. Näin saatiin lisää valmisteita erikoiskasvien kasvinsuojeluun. MTK toteutti myös avomaavihannesten menekinedistämistyötä ja mainontaa. Mainonta toteutettiin viljelijöiltä kerätyillä varoilla ja kampanjoissa sekä tiedotteissa korostettiin kotimaisuutta ja lähellä tuotettuja avomaanvihanneksia. MTK:n toteuttama Raakaa voimaa kasviskampanja Facebookissa jatkuu edelleen ja on saavuttanut jo yli tykkääjää. Lisäksi tehtiin radiomainontaa. Erikoiskasvien viljelijät ottivat voimakkaasti kantaa peruslohkojen yhteiskäytön sallimiseksi v tukihaussa. Mavi päättikin lopulta sallia peruslohkojen yhteiskäytön tukihakemuksissa entiseen tapaan. Puutarhatuotteiden markkinoilla lähtökohtana oli puutarhatuotteiden markkinoiden tasapainottaminen sekä tuotantokustannusten nousun aiheuttamien kustannuspaineiden siirtäminen tuottajahintoihin. Viljelyalat lisääntyivät lähes kaikilla avomaanvihanneksilla edellisvuoteen verrattuna. Hintataso pysyi silti koko kesän pääosin melko tasaisena, tosin edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, johtuen kasvukauden sääoloista. Kylmä alkukesä hidasti kasvua ja ylituotantotilanteita ei kesäaikana juuri ollut. Satomääriä vähensivät vaihtelevat sääolot kuivuudesta rankkasateisiin ja kylmästä helteisiin, jotka heikensi kasvua ja tuhosivat kasvustoja. Vuoden aikana kerättiin viikoittain avomaavihannesten toteutunutta hinta- ja markkinatietoa, joka välitettiin viljelijöille Maaseudun Tulevaisuudessa. Näin parannettiin viljelijöiden tietoisuutta vallitsevasta markkinatilanteesta. Varastomäärät viime syksynä olivat avomaan vihanneksilla pääosin suuremmat kuin edellisvuonna. Varastovihannesten hintataso on tänä talvena ollut edellisvuotta alhaisempi. Keräkaalia riittää varastoissa toukokuulle. Porkkana loppuu varastoista huhti-toukokuussa ja sipuli kesäkuussa. Sipulilla on ollut runsaasti Fusarium-sienen aiheuttamia laatuongelmia. Tähän ongelmaan etsittiin ratkaisuja yhdessä hollantilaisen istukastoimittajan kanssa. Vihannesviljely avomaalla 2013, koko maa (Lähde: Tike, Puutarhatilastot) Kasvi Yritysten määrä Viljelyala Sato kpl ha kg Tarhaherne - Trädgårdsärt - Garden pea Pensaspapu - Buskböna - Bean Valkokaali - Vitkål - White cabbage Punakaali - Rödkål - Red cabbage Kukkakaali - Blomkål - Cauliflower Savoijinkaali - Savojkål - Savoy cabbage Ruusukaali - Brysselkål - Brussels sprout Parsakaali - Broccoli - Sprouting broccoli Kyssäkaali - Kålrabbi - Kohlrabi Porkkana - Morot - Carrot Punajuurikas - Rödbeta - Beetroot Lanttu - Kålrot - Swede Nauris - Rova - Turnip Mukulaselleri - Rotselleri - Celeriac Palsternakka - Palsternacka - Parsnip Ruokasipuli - Matlök - Onion Purjo - Purjolök - Leek Avomaankurkku - Frilandsgurka - Gherkin

42 Kurpitsa - Pumpa - Pumpkin Kesäkurpitsa - Zuccini - Courgette Pehmeäkeräsalaatti - Huvudsallat - Butter-head lettuce Rapeakeräsalaatti - Isbergssallat - Crisphead lettuce Muut salaatit - Övriga sallat - Other salad Kiinankaali - Kinakål - Chinese cabbage Lehtiselleri - Blekselleri - Celery Pinaatti - Spenat - Spinach Raparperi - Rabarber - Rhubarb Tilli - Dill - Dill Persilja - Persilja - Parsley Valkosipuli - Vitlök - Garlic Parsa - Sparris - Asparagus Sokerimaissi - Sockermajs - Sweet corn Muut vihannekset - Övriga grönsaker - Other vegetables Yhteensä Totalt Vihannesviljely avomaalla ELY-keskuksittain/kokonaistuotanto 2013 (Lähde: Puutarhatilastot 2013, Tike) Yhteensä - Totalt Tarhaherne - Trädgårdsärt Valkokaali - Vitkål Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala ELY-keskus kpl, st kg kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha Uudenmaan , , ,1 493, , , Varsinais-Suomen , , , , , , Satakunnan , , , , , , Hämeen , , ,4 279, ,6 460, Pirkanmaan , , ,9 26, ,8 983, Kaakkois-Suomen , , ,1 69, ,3 701, Etelä-Savon , , ,8 64, , , Pohjois-Savon , , ,6 34, ,6 50, Pohjois-Karjalan 28 52, ,3 9 4,9 10, Keski-Suomen 40 37,2 826, ,4 10, ,6 431, Etelä-Pohjanmaan , ,2 5 3,3 3, Pohjanmaan , , ,6 24, , , Pohjois-Pohjanmaan , ,2 6 12,9 7, ,6 906, Kainuun 12 30,2 433, Lapin 20 47,0 316, ,0 110, Ahvenanmaa , , ,5 34, Koko maa Punakaali - Rödkål Kukkakaali - Blomkål Parsakaali - Broccoli Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato ELY-keskus kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha Uudenmaan 9 8,2 119, , , ,07 406, Varsinais-Suomen 3 0,9 29, ,0 459, ,43 178, Satakunnan 5 3,3 86, ,3 245, ,87 113, Hämeen ,5 13, ,19 7, Pirkanmaan ,7 43, ,06 8,2 580 Kaakkois-Suomen 6 1,7 39, ,5 84, ,08 11, Etelä-Savon 4 3,7 168, ,7 248, ,56 297, Pohjois-Savon ,3 201, ,04 140, Pohjois-Karjalan Keski-Suomen ,4 3, ,3 10, Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan 7 4,8 196, ,9 116, ,87 76, Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Ahvenanmaa Koko maa

43 Porkkana - Morot Punajuuri - Rödbeta Lanttu - Kålrot Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato ELY-keskus kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha Uudenmaan 20 8,1 396, ,8 9, ,7 241, Varsinais-Suomen , , , , , , Satakunnan , , , , , , Hämeen , , ,8 638, ,9 361, Pirkanmaan 13 29,8 346, ,3 10, ,4 9, Kaakkois-Suomen 28 21,2 985, ,5 61, ,0 239, Etelä-Savon , , ,4 217, ,8 519, Pohjois-Savon 17 12,5 341, ,3 5, ,2 184, Pohjois-Karjalan 8 14,3 438, ,7 33, ,0 212, Keski-Suomen 15 10,5 315, ,5 7, ,4 5, Etelä-Pohjanmaan 15 42, , ,6 60, ,0 71, Pohjanmaan 23 85, , ,6 30, ,3 44, Pohjois-Pohjanmaan 12 24,0 914, ,5 1, ,9 68, Kainuun 7 11,8 229, ,7 78, Lapin 6 4,5 75, Ahvenanmaa 9 4,7 180, ,7 20, ,6 4, Koko maa Nauris - Rova Palsternakka - Palsternacka Ruokasipuli 1) - Matlök 1) Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato ELY-keskus kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha Uudenmaan 4 1,1 25, ,0 7, ,1 33, Varsinais-Suomen 8 11,6 35, ,3 935, , , Satakunnan 3 11,0 159, ,4 586, , , Hämeen 5 4,0 23, ,8 114, ,9 603, Pirkanmaan ,2 3, ,6 10, Kaakkois-Suomen 6 1,4 9, ,5 26, ,5 112, Etelä-Savon 4 0,2 2, ,0 60, ,7 528, Pohjois-Savon 3 0,4 0, ,2 19, , , Pohjois-Karjalan ,8 0, ,9 283, Keski-Suomen ,7 3, Etelä-Pohjanmaan , , Pohjanmaan ,5 49, ,4 121, Pohjois-Pohjanmaan 14 13,6 38, ,1 13, ,4 19, Kainuun 4 2,2 15, Lapin 17 36,6 119, ,8 11, Ahvenanmaa ,6 103, , , Koko maa Purjo - Purjolök Avomaankurkku - Frilandsgurka Kesäkurpitsa - Squash Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato ELY-keskus kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha Uudenmaan 10 0,6 2, ,0 16, ,9 24, Varsinais-Suomen 14 13,4 400, , , , , Satakunnan 9 3,1 75, , , ,5 15, Hämeen 5 0,3 2, ,9 10, ,8 126, Pirkanmaan 4 1,2 26, ,6 14, ,9 10, Kaakkois-Suomen 8 1,1 9, ,6 40, ,6 117, Etelä-Savon 4 1,7 39, ,6 17, ,8 23, Pohjois-Savon ,5 4, Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan ,1 3, Pohjois-Pohjanmaan ,2 8, Kainuun Lapin Ahvenanmaa 10 8,7 188, ,2 56, ,1 15, Koko maa

44 Rapeakeräsalaatti - Isbergssallat 1) Muut salaatit - Övrig sallat Kiinankaali - Kinakål Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato ELY-keskus kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha Uudenmaan 9 5,3 135, ,8 102, , Varsinais-Suomen 5 19,9 497, Satakunnan Hämeen ,8 161, Pirkanmaan 3 61,8 565, ,2 0, , Kaakkois-Suomen Etelä-Savon , , ,0 131, , , , Pohjois-Savon 3 8,1 95, Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan 10 21,9 372, ,2 151, Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Ahvenanmaa 12 22,7 287, ,2 485, Koko maa Raparperi - Rabarber Tilli - Dill Valkosipuli - Vitlök Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato Yrit. määrä Pinta-ala Sato ELY-keskus kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha kpl, st kg kg/ha Uudenmaan 6 0,9 5, ,0 35, ,1 1,6 783 Varsinais-Suomen 8 4,2 56, ,5 87, ,0 16, Satakunnan ,4 7, ,2 2, Hämeen ,5 9, ,2 0, Pirkanmaan ,4 2, ,1 2, Kaakkois-Suomen ,5 1, ,7 5, Etelä-Savon 3 0,1 0, ,8 3, ,0 1, Pohjois-Savon 3 0,1 2, Pohjois-Karjalan 6 0,7 5, ,9 1, Keski-Suomen ,4 0, Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan 5 0,4 2, Pohjois-Pohjanmaan ,8 0,8 989 Kainuun Lapin Ahvenanmaa ,4 11, Koko maa Kotimaiset kasvikset ry:n toiminta Kotimaiset Kasvikset ry:ssä on panostettu vuoden aikana viljelyyn liittyvän laatutyön kehittämiseen. Nyt yrityksellä on mahdollista hankkia kolmannen osapuolen auditoima IP Perussertifioitu laatujärjestelmä omalle tuotannolleen. Auditointi tehdään joka toinen vuosi. Nykyinen Laatutarha-ohjeisto ja auditointi viiden vuoden välein, säilyy käytössä niille, joiden ostaja ei vaadi kolmannen osapuolen auditointia. Sirkkalehtimerkin käytön ehtona jatkossakin on jommankumman laatujärjestelmän vaatimusten noudattaminen ja mainosmaksun maksaminen. Kukin jäsenjärjestö vastaa oman sektorinsa menekinedistämisestä ja mainonnasta. MTK vastaa avomaavihannesten ja perunan menekinedistämisestä. Puutarhatuotannon edunvalvonta MTK:ssa Edunvalvonnassa mukana useita eri järjestöjä, joilla jokaisella oma tehtävä: MTK ry avomaavihannestuotannon edunvalvonta, jonka yhteydessä toimivat: - MTK:n puutarhavaliokunta - Juurestentuottajat ry - Kaalintuottajat ry - Sipulintuottajat ry 44

45 Puutarhaliitto ry Kauppapuutarhaliitto ry kasvihuonetuotanto Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry hedelmät ja marjat Taimistoviljelijät ry taimistotuotteet Kananmunantuotanto (Lähde: Kananmunia tuotettiin runsaat 67 miljoonaa kiloa vuonna Tuotanto kasvoi hieman edellisvuodesta. Luomu- ja häkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä kasvoi, kun taas lattiakanaloissa tuotettujen kananmunien määrä väheni. Kananmunista 62 % tuotettiin virikehäkeissä, 33 % lattiakanaloissa ja 5 % luomukanaloissa. Kananmunien tuotanto kuukausittain 2014, miljoonaa kiloa. A-luokka Luomu Lattia- ja ulko Häkki B-luokka A ja B yhteensä Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Pakkaamoiden vastaanottama määrä, ei sisällä suoramyyntiä eikä kotikäyttöä SOSIAALIPOLITIIKKA Itä-Suomen sosiaalivaliokunta Viljelijän hallinnollisen taakan keventäminen Itä-Suomen MTK-liittojen yhteinen sosiaalivaliokunta pitää välttämättömänä hallinnollisen taakan viljelijöille aiheuttaman kuormituksen keventämistä. Maatalouden harjoittamiseen liittyvien säädösten ja velvoitteiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja niiden noudattamista valvotaan tarkasti. Pieni ja täysin tahaton virhe ehtojen noudattamisessa voi viedä merkittävän osan viljelijän tuloista tukileikkauksina ja pahimmassa tapauksessa vielä usealta vuodelta. Tukiehdoissa ei tunnetta inhimillistä virhettä eikä unohdusta. Viljelijät väsyvät ja ovat peloissaan toimeentulostaan. Erilaisten valvontojen ja tarkastuskäyntien aiheuttamista pelkotiloista on päästävä eroon. Valvonnoissa havaittujen rikkeiden seuraamuksia on kohtuullistettava ja ennen sanktiointia on oltava mahdollisuus virheen korjaamiseen. Esimerkkinä täysin turhasta hallinnollisen taakan kasvattamisesta on usein toistuvat pienet pintaalamuutokset peltolohkojen digitoinnissa. Tämä toimintamalli kasvattaa turhaa byrokratiaa ja kustannuksia sekä aiheuttaa viljelijöille ylimääräistä työtä ja huolta. Valtavaksi paisuneen byrokratian kanssa käytetty aika ja työ ovat kaikki pois viljelijän hyvinvoinnista. Viljelijöiden työterveyden tukitoimien edistäminen Maatalouslomitus on keskeinen karjatilallisen jaksamiseen vaikuttava tekijä. Karjataloustyö sitoo kokonaisvaltaisesti, ja siitä täysiaikaiseen irrottautumiseen on oltava mahdollisuus jatkossakin lomituksen avulla. Lomitusjärjestelmiä kehittämällä ja hallintoa tarkastelemalla kustannukset on voitava pitää kurissa siirtämättä niitä nykyistä enemmän yrittäjille. Työterveyshuoltoon kuuluvien viljelijöiden lukumäärä on edelleen hyvin alhainen. Työterveyshuollon houkuttavuutta ja sen sisältöä sekä kuntoutukseen pääsyä on kehitettävä. Erityisesti tulevan sote -uudistuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että toiminnan muutoksista tiedotetaan ajoissa ja riittävästi. Myös palvelun 45

46 tarjoajan mahdollisesti vaihtuessa, asiakkaan ja työterveyshuollon välisen sopimuksen ja palvelun on jatkuttava katkeamatta. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyys tulee olla kunnossa, eikä sitä pidä kilpailutuksella vaarantaa. Etenkin palveluun sisältyvässä työoloselvityksen tilakäynnillä mukana olevat asiantuntijat ovat monin paikoin puuttuneet tai vaihtuneet liian usein, jolloin asiantuntemus maatilan työolosuhteista ja toiminnasta voi jäädä liian vähäiseksi. Työterveyshuollon yhteistoimintaryhmien aktiivinen toiminta on ensiarvoisen tärkeää jatkuvuuden ja riittävän tiedottamisen turvaamiseksi. Nykyisenlainen, eri osapuolten yhteistyömalli on hyvä toimintatapa ja toimii hyvin jatkossakin. Lomitusjärjestelmää ei saa heikentää Itä-Suomen MTK-liittojen yhteinen sosiaalivaliokunta (8.8.) yhtyy MTK:n hyvinvointivaliokunnan kantaan torjua EU:n komission suuntaviivat rajata maatalousyrittäjien lomaoikeutta valtiontukisäännösten perusteella ja siirtää maatalouden sosiaalipolitiikkaa osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa. Maatalousyrittäjän työ on monella tapaa erittäin kuormittavaa sekä tapaturma-altista. Lomituksen rajaaminen kolmeen kuukauteen olisi katastrofi monelle sairauden tai tapaturman kohteeksi joutuneelle viljelijäperheelle. Sijaisavun rajaaminen raskauden, synnytyksen ja isyysloman johdosta muutamaan kuukauteen loukkaisi syvästi kansalaisten tasavertaista kohtelua sosiaalipolitiikassa. Yksi seuraus olisi, että viljelijäperheen vauvalle jouduttaisiin etsimään aamu-, päivä-, ja iltahoito paljon alle kuuden kuukauden ikäisenä. Komission suunnittelemat rajoitukset vähentäisivät merkittävästi myös lomittajien työpaikkoja ja vaikuttaisivat etenkin Keski- ja Itä-Suomen karjavaltaisella alueella maaseudun elinvoimaisuuteen. Vetoamme kaikkiin päättäjiin, jotta EU:n komission aikeet puuttua suomalaisen maatalousyrittäjän sosiaaliturvaan saadaan tyrmättyä ja viljelijöiden työssä jaksaminen turvataan. Itä-Suomen MTK-liittojen yhteinen sosiaalivaliokunta käsitteli kokouksessaan lomituksen ongelmia ja kehittämiskohteita ja vei ne MTK:n hyvinvointivaliokunnalle tiedoksi sekä toimenpiteitä varten. Valiokunta kokosi kirjallista palautetta sähköpostikyselynä ajalla alueen tuottajaliittojen kautta ja se saatettiin tiedoksi myös kaikkiin liittoihin. Käsittelyssä olivat myös asiat, joita MTK-Etelä-Savon johtokunta toi valiokunnalle asioina sekä Itä-Suomen maitovaliokunta kokouksestaan Valiokunta toteaa, että valtion lomitusta koskeviin säästötavoitteisiin on pystytty vastaamaan ja lisää säästöjä haettaessa palveluja heikentämällä ei tule säästää. Tiedossa on, että vuoden 2012 valtion lomitukseen asettama säästötavoite on täytetty ja vuoden 2013 säästötavoite on ylitetty; TAE2013 maatalouden lomituksen määrärahat olivat euroa ja käyttötoteuma euroa. Yrittäjäkunta on joutunut säästöjen kohteeksi mm. vuosilomien pitämisen yhtaikaisuusvelvoitteen muututtua 16 päivästä 20 päivään, kun velvoitteen piiriin on otettu enemmän tiloja ja yrittäjiä perusteena uusi eläinyksikön raja tai lomituspäivän kesto enintään 9 tuntia. Valiokunta esitti kehittämisasioita: - Palvelusuunnitelmiin tulisi kirjata useampi lomittaja tilan kohdalle, jotta varmistettaisiin tilan töihin perehtynyt lomittaja. - Tilan työtuntilaskelmiin tulee sisällyttää myös päivittäistä työtä harvemmin tehtävät työt, jotka tulevat vastaan muun muassa sijaisapulomituksissa. - Työajan mitoittamiseen tarvitaan selkokieliset ohjeet ja mitä töitä vuosilomaan ja sijaisapuun sisältyy ja mitä ei. Kellotuksen puolueettomuus ja sen tekijöiden ammattitaito tulisi varmentaa ja dokumentoida sekä kellotustilaisuuteen tulisi hallinnon työnjohdon osallistua ja sallia osallistuminen lomituksen yhteistoimintaryhmän maatalousyrittäjäjäseneille. - Lomituspalvelun kehittämiseksi lomitusrenkaiden perustamista ja toimintaa tulisi edistää. Lomitusrenkaissa vuosilomaan oikeutetut yhdessä lomittajan ja lomatoimen kanssa suunnittelevat lomittajan työt. - Lomitusrengasta toimivampana halutaan edistää laajempaa lomitusrenkaiden ja lomittajien yhteistyötä. Kun 3-4 lomittajaa olisi perehdytetty saman tilan töihin, niin tarvittaessa joku näistä olisi lomit- 46

47 tamassa ja samassa ringissä olisi useampi tila. Valtakunnan tasolla on esiintynyt sana lomitustiimi tässä yhteydessä. - Työnjohdon ammattitaidon kohottamiseksi työnjohdon kouluttamista ja tutkintotavoitteellisuutta tulee lisätä sekä lisätä täsmäkoulutuksia. - Lomittajien ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan yrittäjien ammattitaitoa on osaamiseen kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota ja järjestettävä säännöllisesti koulutusta kaikissa paikallisyksiköissä. - Lomatoimen ja MELA:n tiedotusta tulee lisätä asiakkaille eli maatalousyrittäjille ja heidän etujärjestöilleen sekä lomahallinnon työohjeet tulisi avata myös lomitettaville - mitään salaisia ohjeita ei saa olla. - Lomituspalvelu kehittyy palautteen avulla ja palautteen säännöllinen, lomitusyksikkökohtainen keruu tulisi varmistaa toimeksiantaja Melan taholta. Palautteen antoon tulisi olla mahdollisuus sähköisesti välittömästi lomituspalvelun päättymisen jälkeen. Itä-Suomen MTK-liittojen yhteinen sosiaalivaliokunta korostaa, että maatalouslomitus tukee yrittäjien työhyvinvointia ja työssäjaksamista ja sen hallinnollinen paikka on edelleen STM, sosiaali- ja terveysministeriö. MTK-Etelä-Savon kirjelmä alueen kansanedustajille luopumistukilaista Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys luopumistukilaista vuosille Esityksessä rajataan tilan elinkelpoisuuteen laskettavat tulot pelkästään maatalouteen nykyisen maatalouden, metsätalouden ja maatalouden liitännäiselinkeinojen sijasta. Tilan elinkelpoisuuden euromääräinen raja säilyisi nykyisessä eurossa. Etelä-Savoon myönnetään vuosittain noin kappaletta luopumistukea. Metsätaloudella ja tilan liitännäiselinkeinotoiminnoilla, esim. koneurakoinnilla, on merkittävä vaikutus monella tilalla siihen, että luopumistukea on mahdollista hakea. Vertailukohtana voi käyttää nuoren viljelijän aloitusavustusta, joita myönnetään Etelä-Savossa vuosittain noin 15 kpl. Määrän tulisi olla merkittävästi suurempi, jotta mm. asetetut tavoitteet tuotannon määrän säilymisestä toteutuisivat. Toteutuessaan hallituksen esitys pudottaa maakunnan luopumistukitilojen määrää entisestään. Luopumistuessa on huomioitava sen rooli maatalouden rakennekehityksen edistäjänä. Kyse ei ole siten pelkästään pitkän ja raskaan työuran maatalouden harjoittajana tehneiden yrittäjien mahdollisuudesta päästä ansaitulle eläkkeelle, vaan myös mahdollisuudesta antaa yrittämisen edellytyksiä nuorille maatalousyrittäjille. Tutkimusten mukaan peltoala on maatilojen kehittämistä eniten rajoittava yksittäinen tekijä, jota myös luopumistuella voidaan helpottaa. Maatalous on niitä harvoja toimialoja, joka on paikkaan sidottu ja luo sitä kautta vakautta ja hyvinvointia erityisesti Etelä-Savon kaltaiseen alkutuotantovaltaiseen maakuntaan. MTK-Etelä-Savo odottaa, että alueemme kansanedustajina voitte vaikuttaa hallituksen esityksen muuttumiseksi niin, että metsätalouden ja liitännäisten huomioiminen jatkuu edelleen. Luopumistuki on tuki nuoren viljelijän pääsylle suomalaisen ruoan tuottajaksi. 47

48 Lähde: Myel vakuutettujen lukumäärä -miehet naiset yhteensä Myel vakuutettujen keski-ikä -miehet 48,7 49,0 49,2 49,3 49,6 49,6 49,8 50,0 50,0 -naiset 48,5 48,7 49,0 49,3 49,5 49,6 49,7 49,7 49,9 yhteensä 48,6 48,9 49,1 49,3 49,6 49,6 49,8 49,9 50,0 Myel vakuutettujen keskitulot, /vuosi -miehet naiset yhteensä Luopumisjärjestelmän eläkkeensaajat -luel spv lutu kaikki saajat saajat/vakuutetut 0,46 0,45 0,45 0,44 0,3 0,4 0,4 0,4 0,3 Mata vahinkojen ja Mela pvärahojen määrä -mata vahinkoja vahinkoja/vakuutetut 6 % 7 % 7 % 6 % 3,8 % 8,4 % 6,2 % 6,2 % 6,8 % -mela päivärahoja päivärahoja/vakuutetut 18 % 17 % 16 % 16 % 16 % 15 % 14 % 15 % 16 % Myel vakuutettujen työterveyshuolto -liittyneet liittyneet/vakuutetut 40 % 40 % 41 % 41 % 41 % 42 % 41 % 39 % 38 % Lähde: Mela 48

49 KULUTTAJATYÖ Vuosi 2014 oli liiton tason kuluttajatyössä eräänlainen välivuosi. Yksittäisiä kuluttajatapahtumia järjestettiin tuottajayhdistysten toimesta ja liitto toimitti näihin materiaaleja. Liiton toimesta tapahtumia tai tempauksia ei järjestetty, mutta liitto julkaisi mm. oheisen ilmoituksen alueen paikallislehdissä. Kuluttajatyöksi luettavaa toimintaa oli osallistuminen maakunnallisiin hankkeisiin sekä Ruokavisan järjestämiseen. Ruokavisa matka ruoantuotannon vastuullisuuteen Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jonka ovat tuottaneet Ruokatieto, MTK ja Kotitalousopettajien liitto. Ruokavisa -hanke koostuu oppimateriaalista, osaamiskilpailu Ruokavisasta ja Ruoka-aika! tapahtumasta. Ruokavisa tutustuttaa nuoret ruokaketjuun pellolta pöytään, jotta heistä kasvaisi vastuullisesti kuluttavia ja ruuantekijöitä arvostavia aikuisia. Visa opastaa ruuan vastuullisuuden ulottuvuuksiin, joita ovat ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, taloudellinen vastuu ja paikallisuus. Ruokaketjun vastuullisuuden ulottuvuuksia käsitellään painottaen vuosittain eri teemoja. Vuonna 2014 teemoina olivat ravitsemus, talous ja paikallisuus sekä vastuullinen kuluttaja. 49

50 MAASEUTUYRITTÄJYYS Maaseutuyrittäjyyden edunvalvonnan tarve ja painoarvo kasvaa MTK:n toiminnassa vuosi vuodelta. Jäsentiloilla maatilatalouden ohella harjoitettava muu yritystoiminta lisääntyy ja sen tilakohtainen merkitys kasvaa ohittaen osalla maatalouden merkityksen. Tämä edellyttää myös järjestön muuttumista jäsentensä mukana. Liiton tasolla tapahtuva edunvalvonta on pitkälti maaseudun toimintaympäristöön vaikuttamista maakunnallisessa päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Näitä ovat mm. maakunnallinen edunvalvonta sekä ympäristöja maapolitiikka luvuissa kuvattu toiminta. Niissä kuvattu toiminta on hyödyttänyt ja hyödyntää niin maaseudulla asumista, vapaa-ajan viettoa kuin kaikenlaista elinkeinotoimintaa. Maaseutuyrittäjyyden edunvalvonta yritys- ja tilatasolla vaatii kuitenkin paljon parannettavaa järjestön kaikilla tasoilla. Maaseutuyrittäjät tarvitsevat MTK:lta enenevästi edunvalvontaa, jonka kehittämisessä on edelleen paljon tehtävää. Maaseutuyrittäjyyteen nimettyjä henkilöitä ovat keskusliitossa toimivat toimihenkilöt sekä tuottajayhdistyksiin nimetyt yrittäjävastaavat. Liittotasolla maaseutuyrittäjyyden edunvalvonta hoidetaan suurelta osin olemassa olevilla toimihenkilöresursseilla, mikä on tarkoittanut joko kokonaistyöajan lisäämistä tai jonkin muun edunvalvonnan osa-alueen jättämistä vähemmälle. Liittotasolla ei ole riittävästi resursseja panostaa maaseutuyrittäjyyteen. Yhteistyö muiden maaseudun toimijoiden kanssa sekä liittojen välinen yhteistyö parantaa mahdollisuuksia vastata haasteisiin maaseutuyrittäjyyden alueella. Liittotasolla tapahtuva maaseudun elinkeinotoiminnan ja asumisen edistämiseksi tapahtuva edunvalvontatyö voidaan kuitenkin nähdä enenevässä määrin maaseutuyrittäjyyden edunvalvontana. Se ei ole samalla tavoin perinteistä edunvalvontaa kuin, mitä tehdään maatalouden piirissä, jolloin sitä ei myöskään ole osattu mieltää maaseutuyrittäjyyden edunvalvonnaksi. Käytännössä tämä työ on vaikuttamista maankäyttöön ja kaavoitukseen, maaseudun palvelujen ylläpitämiseen, ohjelmarahoituksen ohjaamiseen tasapuolisesti myös maaseudulle, luonnonsuojeluun ja ympäristölainsäädäntöön yms. Toimintasuunnitelma maaseutuyrittäjyyden edunvalvonnaksi yhdistyksissä Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunta on laatinut tuottajayhdistyksille toimintasuunnitelman, jonka avulla yhdistystason maaseutuyrittäjyyden edunvalvontaa voisi tehostaa. Käytännössä tätä työtä ei ole onnistuttu kuitenkaan saamaan käyntiin. Toimintasuunnitelma alla. 1. Kunnan elinkeinostrategia - onko kunnassa tehty elinkeinostrategiaa tai maaseutuohjelmaa tai strategiaa? - jos, on niin -milloin tehty, onko ajantasalla, onko päivitetty? -ketä ollut tekemässä, miten maaseutu huomioitu (maatalous, metsätalous, muu yrittäjyys)? tuottajayhdistys tekee esityksen kunnalle strategian päivittämiseksi ja toteutumisen seurannaksi - jos ei ole tehty, niin -miksi ei ole, onko asia ollut kunnassa esillä? -onko maatalous, metsätalous, muu yrittäjyys huomioitu muulla tavoin? tuottajayhdistyksen tekee esityksen kunnalle maaseutuohjelman tekemiseksi tai maaseutuyrittäjyyden sisällyttämiseksi osaksi kunnan elinkeinotoimintaa 2. Maaseutuyrittäjyyden esittely kunnan luottamus- ja toimivalle johdolle - yhdistyksen alueella toimivien maaseutuyritysten esittely - yrittäjien terveiset kuntapäättäjille heidän omalla kotikentällään - yrittäjäkasvatuksen ja koulutuksen merkityksen korostaminen koulutoimessa maatalouden ja metsätalouden ohella harjoitettavan muun yritystoiminnan merkityksen tuominen kuntapäättäjien tietoisuuteen 50

51 3. Yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa - yhteydenotto paikalliseen yrittäjäjärjestöön - MTK:n yrittäjäedunvalvonnasta kertominen - maa- ja metsätalouden sekä muun maaseutuyrittäjyyden tunnetuksi tekeminen muille yrittäjille - yhteisten edunvalvontatarpeiden ja mahdollisuuksien kokoaminen mm. kuntatason toimintaan. Itä-Suomen maaseutuyrittäjävaliokunnan käsittelemiä asioita Katsaus Manner-Suomen Maaseutuohjelma valmisteluun Käsiteltiin keskeisimmät yrittäjyyteen liittyvät sisällöt Maaseutuohjelma-asiakirjasta. Ohjelman sisältö herätti vilkkaan keskustelun: liitoissa ja liittoryhmittymässä on maaseutuohjelman hyödyntämiseksi jalkautettavaa yrittäjille. On huolehdittava mahdollisuuksien riittävästä tiedottamisesta jäsenkunnille sekä tulevan asetuksen yrittäjälähtöisyydestä. Monialaisuus on ollut usein rahoituksen ja avustusten kannalta negatiivinen asia, kun yritykset ovat tehneet esimerkiksi sukupolvenvaihdoksia. Huolehdittava myös ELY:jen toimeenpanon maaseutuyrittäjälähtöisyydestä. Asiassa olisi myös hyvää liittojen yhteistyön ja työnjaon mahdollisuuksia. Leader -ryhmien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, siellä on aiemmin vakiintunut toimintatapa ja rahoituksen painotukset. Valiokuntaa epäilytti laajentuvatko rahoituksen myönnöt tulevana kautena maaseutuohjelman mahdollistamaan uusia toimialoja koskeviksi. Maaseutuyritysten asiakasvastaava tyyppinen toimintatapa on tulevalla kaudella todennäköisesti hyödyllinen ja maaseutuyrittäjyyttä edistävä. Samoin maaseutuohjelman neuvonta -toimenpide parhaimmillaan edistää ohjelman rahoituksen tunnettuutta. Maaseudulla on paljon hyviä yrityksiä ja niiden tuotteita brändiksi saakka. Lähiruoka ja suoramyynti ovat Maaseutuohjelman edistämistyön keskeistä sisältöä. Se olisi otettava MTK:n organisaatiossa kaikkien tuotantosuuntakohtaisten linjojen ja valiokuntien asiaksi. Terveiset MTK:n maaseutuyrittäjyysjohtajalta Käsiteltiin Timo Sipilän tiivistys maaseutuyrittäjyyslinjan keskeisimmistä sisällöistä. Keskusteltiin siitä, että MTK toimisi katto-organisaationa eri toimialajärjestöille ja näin voitaisiin paremmin turvata jäsenten palvelutarve ja toimialojen edunvalvonta. Samalla olisi mahdollisuus saada maaseutuyrittäjien edunvalvontatarpeita kootummin esiin. Matkailutoimiala toimii jo nyt em. tavalla. Siitä voisi siirtää toimintatapaa muille keskeisille toimialoille. Green care toiminta sisältää paljon mahdollisuuksia. Keskusteltiin tulevaisuuden maaseutuyrittämisestä. MTK liittojen näkemyksen mukaan alueellinen yhteistyö Yrittäjien ja Kauppakamarin kanssa on MTK - lähtöistä. Yhteistyö on toimivaa, edelleenkin kuitenkin suhteellisen vähäistä. Keski-Suomessa alkanut yhteistyö Keski-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies -hankkeen ohjausryhmässä. MAASEUTUNUORTEN TOIMINTA Vuosi 2014 oli Maaseutunuorten teemavuosi, IntoHimon vuosi. Teemavuoden nimi kertoo siitä intohimosta, jolla nuoret suhtautuvat työhönsä ja tavasta tehdä asioita, ei puolittain vaan koko sydämellä. Teemavuoden tavoitteena oli aktivoida nuorten maaseutuyrittäjien verkostoitumista, yhteistoimintaa ja viestintää. Teemavuoden näkyvimpiä tapahtumia ja tempauksia olivat Maaseutunuorten kalenteri Aito on kaunista ja vaaleanpunaisen Valtra-traktorin, Kesäkissan, kiertue ympäri Suomen. Lisätietoja IntoHimon vuoden tuloksista täältä: ja Maaseutunuorten kotisivuilta: Etelä-Savossa teemavuosi toi uutta potkua ja näkyvyyttä Maaseutunuorten toimintaan. Vuoden aikana järjestettiin kolme maakunnallista tapahtumaa: Kunnon pikkujoulut Savonlinnassa 27.11, ETKOt Jurassic Rockissa 9.8. ja teemavuoden aloitustilaisuus Nyt haaskan pittoon, jos ei vielä naarata. Näissä oli yhteensä noin 120 osallistujaa. Lisäksi koko maata kiertänyt pinkki traktori, Kesäkissa, ihastutti kansaa Jurassic Rockissa, Savonlinnan seudulla, Pertunmaalla ja pitkin maakuntaa. Edellisten lisäksi järjestettiin matkat Okra-maatalousnäyttelyyn yhteistyössä Keski- ja Itä-Suomen Maaseutunuorten kanssa ja Helsinkiin yhteistyössä Pohjois-Savon Maaseutunuorten kanssa. Helsingin matkalla 51

52 tutustuttiin MTK:n keskusliiton toimistoon, kuultiin asiantuntijaluentoja sekä vierailtiin Eduskunnassa, jossa tavattiin lähes kaikki Etelä- ja Pohjois-Savon kansanedustajat. Maaseutunuorten toimintaa Etelä-Savossa luotsaa Maaseutunuorten valiokunta, joka kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Lisäksi Keski- ja Itä-Suomen Maaseutunuorten valiokunnat kokoontuivat yhteiseen kokoukseen Joroisissa Maaseutunuorten valiokunnan sihteerinä toimi Niina Mäntyniemi, joka työskenteli osa-aikaisena (3 kk työpanos) maaseutunuorten asiamiehenä. Valiokunnan kokoonpano vuonna 2014: Milla Haukka, Pertunmaa Pasi Häkkinen, MTK-Etelä-Savon johtokunnan edustaja Antti Karppinen, Heinävesi Niina Kuuva, Mikkeli Hanna Lokonen, Ristiina Otto Makkonen, Savonranta Tommi Naukkarinen, Joroinen Noora Ruuth, Mikkeli Iiris Utriainen, Jäppilä 52

53 JÄSENEDUT Maaseudun elinkeinotoiminnan ja elämisen edellytysten turvaamiseksi tehtävä edunvalvonta on järjestön ensisijainen ja tärkein tehtävä. Edunvalvontaa täydentävillä jäseneduilla järjestö tarjoaa jäsenilleen merkittäviä taloudellisia etuja. Suurin osa jäseneduista on keskusliiton neuvottelemia valtakunnallisia etuja, mutta MTK-Etelä-Savolla on tarjottavanaan myös omia jäsenetuja. Jäsenetujen tärkein tehtävä on tarjota jäsenkunnalle helppo tapa hankkia tuotteita ja palveluja edulliseen hintaan ja asettaa näin painetta yleistä kustannustason nousua kohtaan. Tämä auttaa myös yksittäistä jäsentä, joka kilpailuttaa eri palveluntarjoajia. Tuotevastuuvakuutus jäsenetuna Tuottaja on tuotevastuulain mukaan vastuussa vahingosta, joka aiheutuu siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on aihetta odottaa. Tuotevastuuvakuutus sisältyy MTK:n jäsenmaksuun. Vakuutusehto on päivätty Muutoksia aiempaan ei tullut, vaan ehto noudattaa vastuuvakuuttamisen yleisiä periaatteita, jotka ovat helpoiten ymmärrettävissä tuoteselosteen esimerkeistä. MTK:n jäsenen tuotevastuuvakuutuksen tarkoituksena on korvata toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun vahinko johtuu tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisuudesta. Vakuutus ei korvaa esimerkiksi vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetulle itselleen. Vakuutus on voimassa kaikilla maa- ja metsätaloutta harjoittavilla tuottajayhdistysten henkilöjäsenillä. Vakuutus koskee myös maa- tai metsätilaan liittyviä maaseutuyrityksiä. Tuotevastuuvakuutuksessa MTK:n yhteistyökumppanina on LähiTapiola. Tarkempia tietoja vakuutuksesta saa LähiTapiolan alueyhtiöiden maatilayhteyshenkilöiltä tai LähiTapiolan toimistoilta, joihin myös jätetään korvaushakemukset. Lisätietoja vakuutuksesta voi kysyä myös maataloustuottajien liitoista. Tutustu vakuutuksen tuoteselosteeseen ja ehtoihin: Woikosken kaasut ja pullot MTK-Etelä-Savo ja Oy Woikoski Ab ovat sopineet jäseneduista MTK-Etelä-Savon alueen tuottajayhdistysten jäsenille. Jäsenedut kattavat kaasut ja käyttöoikeustodistukset. Jäsenalennukset saat selville esittämällä MTK:n jäsenkortin Woikosken toimipisteessä. Tuovi -tuotevirtakirjanpito Biofenno Avoin Yhtiö ja MTK-Etelä-Savo ovat sopineet 15%:n alennuksen Tuovi Tuotevirtakirjanpitoohjelman vuosilisenssistä. Jäsenyyden varmistamiseksi on tilauksen yhteydessä annettava jäsentunnus. Lisätietoja ohjelmasta: ja Mika Karppinen, tai Sähköä jäsenetuhintaan MTK-Etelä-Savolla ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomella on puitesopimus Suur-Savon Sähkön kanssa. Sopimuksen perusteella sovittiin pelisäännöistä MTK:n jäsenille tarjottavasta edusta heidän ostaessaan sähköa Suur-Savon Sähköltä. Sähkösopimusvaihtoehtoja on kaksi: Jatkuva sopimus Suur-Savon Sähkön julkisista sähkön listahinnoista alennus määräytyy seuraavasti: Yleissähkö 6 % Yösähkö 6 % päiväenergian hinnasta Vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta Lisäksi em. tuotteiden sähkön perusmaksuista 6 % Takuuhintainen sopimus Suur-Savon Sähkön kulloinkin voimassa olevan Takuuhintaisen sopimuksen perusmaksu on 0 /kk. Alennukset koskevat vain kilpailun piirissä olevia sähkön myyntihintoja eivätkä siis energian käytön määrän perustuvia siirtohintoja ja niihin liittyviä perusmaksuja ja sähköveroja. Lisätietoja: Suur-Savon Sähkön asiakaspalvelusta puh (ark. 8-16) tai sähköpostilla asiakaspalvelu@sssoy.fi. 53

54 Wintunix -tietoturvapalvelut MTK-Etelä-Savon jäsenille alennuksia tietokoneiden ja tietoliikenteen tietoturvapalveluista, etävalvonnasta, virustorjunnasta, varmistuspalveluista sekä tietojärjestelmien asiantuntijapalveluista. Uusi jäsenetu, josta lisätietoja tai Pk-Rengas Oy:n renkaat MTK-Etelä-Savo ja Pk-Rengas Oy Savonlinnasta ovat sopineet jäseneduista MTK-Etelä-Savon alueen tuottajayhdistysten jäsenille. Jäsenetu kattaa henkilö- ja pakettiautojen sekä traktoreiden renkaat ja asennustyön. Jäsenedun saat selville esittämällä MTK:n jäsenkortin kaupanteon alkuvaiheessa. Ajantasaisen tarjouksen saat ottamalla suoraan yhteyttä PK-Renkaaseen, Sateliittikatu 2, Savonlinna puh MTK-Etelä-Savon jäsenille 15 %:n alennus Suonentieto Oy:n ohjelmista MTK-Etelä-Savo ja Suonentieto Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella tuottajaliiton jäsenet saavat 15 % alennuksen Suonentiedon maa- ja metsätalouden atk-ohjelmista. Jäsenyyden toteamiseksi on tilauksen yhteydessä annettava jäsentunnus. Tilaukset voi jokainen tehdä suoraan Suonentiedosta, puh tai lähimmältä jälleenmyyjältä. Lisätietoja antaa myyntipäällikkö Susanna Hämäläinen, , susanna.hamalainen@suonentieto.fi Alueemme jälleenmyyjät: Ylönen Aija, ja Maatilayrittäjien atk- ja koulutuspalvelu, Reija Immonen, MTK:n valtakunnalliset jäsenedut: tai (ti-to). Vakuutus ja rahoitus Viestintä ja yhteydet Muut edut ja bonukset Tuotevastuuvakuutus LähiTapiola OP-Pohjola-ryhmä WebWakka-talousohjelma Nordea HajaKaista - nettiyhteys toimivuustakuulla Jäsenverkko Reppu Mainio Maahengen kirjat Hankkija K1 Katsastajat Ramirent Valtra-traktori ja Sampo-puimuri Can-Am-mönkijät ja Lynx-moottorikelkat Hyvää Suomesta -merkki Kultajousi Vaatteet, suojaimet, turvakengät Grollsilta työvaatteet, suojaimet Jatkajille haalarit (Valtra) Sisustaminen Isku Neuvonta ja lakiapu Virkistys ja vapaa-aika Energia ja polttoaineet MTK:n veropuhelin Työnantajapalvelut EU-avustajat MTK:n asianajajarengas Maanomistajien Arviointikeskus Maaseudun tukihenkilöverkko Holiday Club Resorts Sokos- ja Radisson Blu -hotellit Kivitippu Kunnonpaikka Viking Line Skapat Energia Oy Neste Oil St1 Teboil Yleishyödylliset palvelut Ekokem Alueelliset ja paikalliset jäsenedut Liitot ja yhdistykset 54

55 LIITON KOKOUKSET MTK-Etelä-Savon sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Ravintola Paviljongilla, Savonlinnassa Kokouksen puheenjohtajana toimi maanviljelijä Kaisa Ralli Sulkavalta. Kokous myönsi johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2013 tileistä. MTK-Etelä-Savon tilinpäätös vuodelta 2013 oli alijäämäinen ,30 ja taseen loppusumma ,90. Kokoukseen osallistui yhteensä 45 virallista kokousedustajaa. Kokouksen jälkeen pidettiin EU-parlamenttivaalipaneeli. Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Mikkelissä kongressi- ja kokoustalo Mikaelissa Kokouksen puheenjohtajana toimi maaseutuyrittäjä Aarno Puttonen Puumalasta. Kokouksen alustajina olivat MTK:n johtokunnan toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Syyskokoukseen osallistui 59 virallista kokousedustajaa. Liiton johtokunnassa valittiin jatkamaan Pasi Häkkinen Haukivuorelta, Marko Piispanen Ristiinasta ja Jukka Nousiainen Kerimäeltä. Uutena jäsenenä johtokuntaan valittiin Erkki Aholainen Joroisista. MTK:n valtuuskunnan jäseneksi vuodelle 2015 valittiin Jukka Leikkonen Mäntyharjulta (varsinainen jäsen) ja Katri Nissinen (varajäsen) sekä kaudelle Otto Makkonen (varsinainen) ja Jukka Nousiainen sekä Anne Nykänen (molemmat varajäseniä). Lisäksi valtuuskunnan jäsenenä on liiton johtokunnan puheenjohtaja. LIITON TALOUS MTK-Etelä-Savon talouteen vaikuttavat suurimmat yksittäiset tekijät ovat liiton jäsenmaksu keskusliitolle (37 % kuluista), luottamus- ja toimihenkilöiden palkat ja palkkiot sivukuluineen (38 %) sekä luottamus- ja toimihenkilöiden matkakulut (6 %). Nämä muodostivat yhteensä noin 81 % kaikista liiton kuluista. Yhteensä kulut olivat euroa, missä nousua edellisvuoteen oli euroa. Kun keskusliiton jäsenmaksu nousi vuodesta 2013, voidaan todeta, että liitto pystyi karsimaan omia kulujaan Tulopuolella merkittävin tekijä on tuottajayhdistysten jäsenmaksu liitolle, joka kattoi vuonna ,4 % kuluista. Loput kuluista katettiin yhteisöjäsenmaksuilla, säätiön avustuksilla sekä korkotuotoilla. Liiton kulurakenteesta johtuen on kustannussäästöjen tekeminen vaikeaa ilman, että niillä on välitön vaikutus toimintaan. Liiton jäsenmaksun määräytymisessä MTK:lle on merkille pantavaa Etelä-Savon vahva metsätalous. Verrattuna liittoihin, joilla on vastaava määrä peltoalaa tai jopa enemmän, on Etelä-Savon jäsenmaksu noin korkeampi johtuen merkittävistä metsätalouden tuloista. Vuonna 2014 liiton jäsenmaksu keskusliitolle nousi 2,9 % eli Liiton taloutta on pystytty viime vuosina tasapainottamaan jäsenmaksujen korotusten sekä kulujen karsimisen avulla. Tämä on toisaalta tarkoittanut pienemmällä henkilöstöllä toimimista, mutta samalla myös yhdistysten jäsenmaksut säilytetty ennallaan vuosina 2007, 2008 ja Vuodelle 2010 yhdistysten jäsenmaksua korotettiin maltilliset 2 % eli Vuodelle 2011 korotuksia ei tehty. Vuodelle 2012 yhdistysten jäsenmaksuja korotettiin ns. kympin kampanjan puitteissa viidellä eurolla jäsentilaa kohti. Vuodelle 2013 yhdistysten jäsenmaksuihin ei tehty muutoksia. Vuodelle 2014 jäsenmaksuja korotettiin 1,2 % eli Nämä jäsenmaksukorotukset on käytetty osa- ja määräaikaisen maaseutunuorten asiamiehen palkkaamiseen kolmeksi kuukaudeksi vuosittain vuosina 2013 ja Myös vuonna 2015 on jatkettu tätä toimintamallia. Vuonna 2014 liitolla oli käytettävissä jäsentilaa kohti 46,8 ja jäsentä kohti 19,7 jäsenmaksuja. Yhteensä liiton käyttöön jäsenmaksu oli (yhdistyksiltä kerätystä jäsenmaksusta vähennettynä keskusliitolle maksettava jäsenmaksu). Yhdistysten tärkein maksukykyyn vaikuttava tekijä on järjestäytymisaste ja sitä kautta jäsenmaksuperusteena oleva pellon määrä rekisterissä. Vuonna 2002 tehty jäsenrekisterin päivitys toi rekisteriin lähes hehtaaria kadoksissa ollutta peltoa. Vastaava päivitys tehtiin vuosina 2004, 2005, 2007, 2009 sekä vuosina 2012 ja Maatalouden lopettaminen ja peltojen siirtyminen pois viljelystä tai vuokralle aiheuttavat jatkuvaa rekisteritietojen päivitystarvetta. Maksukyvyssä on toisaalta eroja yhdistysten välillä. Ongelmallinen tilanne on jäsenmaksunsa vain osittain maksavat jäsenet sekä ne jäsenet, jotka eivät maksa maksujaan joka vuosi. Nämä 55

56 jäsenet näkyvät mm. rästilistoilla ei-maksaneina jäseninä eivätkä kaikki myöskään ole mukana jäsenmäärässä, jonka perusteella liittojen luottamushenkilöpaikat määräytyvät keskusliiton valtuuskunnassa. Vain osittain jäsenmaksunsa maksaneiden osalta on huomioita yhdistyslaki, jonka mukaan kaikkia jäseniä tulee kohdella tasapuolisesti. Tällöin kokonaan jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet ovat eriarvoisessa asemassa vain osan maksustaan maksaneisiin nähden. Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa ylijäämää 1 986,83. Talousarviossa oli arvioitu vuoden 2014 tulos alijäämäiseksi 7 174,00. Ero talousarvioon johtuu seuraavista tekijöistä (etumerkki kertoo eron budjetoituun, miinus tarkoittaa toteutumatta jääneitä tuottoja tai arvioitua suurempia menoja, plus tarkoittaa arvioitua suurempia tuottoja tai arvioitua pienempiä menoja). 1. Koulutus- ja kurssitoiminnan tuotot (arvioitua vähemmän) -559,76 2. Maaseudun Tulevaisuus, ilmoitusvälityksen tuotot -655,60 3. Saadut korvaukset (Kela 4 250, nuorten vuoden sponsorit, kohta 8.) ,97 4. Henkilösivukulut* -819,63 5. Luottamushenkilökoulutus (toteutumatta jääneet) ,20 6. Matkakulut ,75 7. Kokoukset ,69 8. Maaseutunuoret**, netto -44,29 9. Kopiokoneen huoltosopimus (vaihdettu kesken vuoden) , Huoneistokulut, siivous MO-liiton muuton vuoksi -574, Suhdetoiminta (lh läksiäisiä, tarjoiluja yms.) -934, Korkotuotot (1,75 %) ja korkokulut arvioitua pienemmät, nettovaikutus ,88 *Henkilösivukulujen osalta on huomioitava, että maaseutunuorten asiamiehen tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä eläkesäätiösiirto siirtyivät maksettaviksi vuoden 2015 puolella. Näiltä osin tulos on noin todellista parempi. Ko. summa tulee kirjattavaksi vuoden 2015 tilinpäätökseen. **Kirjattu talousarviossa kohtaan Muut varsinaisen toiminnan kulut, Talousarvion hyväksynnän jälkeen saatiin Etelä-Savon maataloustuottajain säätiöltä päätös talousarviossa esitetystä suuremmasta kohdeavustuksesta nuorten vuoden tukemiseksi (saatu , arvio ). Lisäksi saatiin talousarviossa ennakoimatonta sponsoritukea nuorten tapahtumiin. Maaseutunuorten vuoden kulujen nettovaikutus oli näin ollen -44,29 (arvio: , toteutunut: , , erotus -44,29 ). Maaseutunuorten asiamiehen kulut eivät sisälly tähän laskelmaan. Taseen osalta on huomioitavaa, että jäsenmaksusaamisia yhdistyksiltä on poikkeuksellisen paljon, yhteensä ,00. Tehdystä ylijäämästä huolimatta liiton tase on edellisvuotta pienempi, mikä johtuu siitä, että yhdistyksiltä ja säätiöltä lainattu vieras pääoma on pienentynyt. Ko. summa on sijoitettu lyhentämättömänä MTK:n liittotilille. Taseen loppusumma on ,12, josta omaa pääomaa on ,59 (38,0 %). MTK-Etelä-Savon tilikauden tulos vuosina

57 ARVIO TALOUDEN TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa, että liiton toiminnassa ei ole ylimääräisiä taloudellisia resursseja. Tämän myötä pienetkin ylimääräiset kulut näkyvät välittömästi alijäämänä. Käytännössä jokainen kuluja aiheuttava päätös, riippumatta sen euromääräisesti suuruudesta, joudutaan harkitsemaan huolellisesti suhteessa sen tuottamaan hyötyyn. Liiton nykyisiä resursseja ei ole enää varaa vähentää, seuraava vaihtoehto on toiminnan suunnitelmallinen alasajo. Verrattaessa MTK-Etelä-Savon kulurakennetta muihin MTK-liittoihin, voidaan toimintaa pitää varsin tehokkaana. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että edunvalvonta ei voi perustua pelkästään säästämiseen ja kulujen minimointiin. Edunvalvontaa ei voida tehdä ilman taloudellisia resursseja. 57

58 58

59 Vuoden 2014 tilinpäätös ei muuta liiton taloudellista tilannetta. MTK:n jäsenmaksun nousu yhdessä yleisen kustannusten nousun kanssa lisäävät taloudellisia rasitteita. Myös edunvalvontatarpeiden lisääntyminen ja toimintakentän laajeneminen aiheuttavat taloudellisia paineita. Erityisen suurta epävarmuutta liiton ja yhdistysten talouteen aiheuttaa MTK:n järjestöuudistus metsänhoitoyhdistysten tultua MTK:n jäseniksi vuoden 2015 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että nykyiset tuottajayhdistysten jäsenet voivat hakeutua MTK:n jäseneksi myös metsänhoitoyhdistyksen kautta. Vuoden 2014 lopun ja vuoden 2015 alun aikana tämä oli jo nähtävissä siirtymänä, jonka vaikutus koko liiton tasolla oli noin Vuoden 2015 ensimmäinen jäsenmaksukanto antaa suuntaa siitä, miten tilanne tulee kehittymään koko vuoden aikana. Järjestössä ei ole saatu aikaan aitoa keskustelua järjestöuudistuksen taloudellisista vaikutuksista MTKyhdistysten ja sitä kautta liittojen talouteen. Uudistuksen lähtökohtana on pidetty sitä, että nykyiset MTKyhdistysten jäsenet jatkaisivat sekä tuottajayhdistyksen että metsänhoitoyhdistyksen jäseninä. Käytännössä puhtaiden metsätilojen osalta tämä ei kuitenkaan tule toteutumaan, vaan osa niistä valitsee pelkästään metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden. MTK-yhdistysten talous on rakentunut vuosikymmenten aikana jäsenmaksun varaan, jota kerätään perusmaksun, peltomaksun ja metsämaksun kautta. Erityisesti Etelä-Savossa, jossa metsällä on suuri merkitys ja jäsentiloilla merkittävä metsäala, tämä on johtanut tilanteeseen, jossa metsän kautta kerättävän jäsenmaksun merkitys on suuri. Suurimmillaan yksittäisen MTK-yhdistyksen jäsenmaksuista tulee metsähehtaareista noin 40 % ja pienimmilläänkin noin 10 %. Koko liiton alueella jäsenten metsän kautta maksama jäsenmaksu yhdistyksille on noin 25 % niiden kokonaisjäsenmaksukertymästä. Järjestöuudistuksen myötä on esitetty, että MTK-yhdistysten tulisi lopettaa jäsenmaksun kerääminen metsähehtaareilta. Tilalle on esitetty, että yhdistykset nostaisivat perusmaksua. Kuten edellä on kuvattu, metsän kautta kerättävä jäsenmaksu on erityisesti Etelä-Savossa niin suuri, että sen siirtäminen suoraan perusmaksuun ei ole mahdollista, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Perusmaksu nousisi niin korkeaksi, että se kohtelisi tiloja epätasa-arvoisesti. Suurimmilla tiloilla, joilla jäsenmaksu on jo jäsenmaksurajoitteessa, tällä ei toisaalta olisi merkitystä. Tilannetta hankaloittaa edelleen se, että osa metsänhoitoyhdistyksistä on asettanut erittäin alhaisen jäsenmaksutason. Joissain metsänhoitoyhdistyksissä on asetettu kiinteä jäsenmaksu, joka on vain joitain kymmeniä euroja, metsäalasta riippumatta. Metsänhoitoyhdistysten talous rakentuu suurelta osin niiden harjoitta- 59