TOIMINTAKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-SAVON LIITTO MTK-ETELÄ-SAVO RY. TOIMINTAKERTOMUS

2 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2009 Jukka Leikkonen, MTK-Etelä-Savon johtokunnan puheenjohtaja vuonna 2009, Mäntyharju Vuoden 2009 alussa liiton johtokunnan järjestäytyminen toi osalleni uuden tehtävän johtokunnan puheenjohtajana. Vuoden aloitus oli hyppäys liikkuvaan junan, jonka vauhti oli alkuvuodesta melkoinen. Heti valinnan jälkeen oli ylimääräinen MTK:n valtuuskunnan kokous, jossa käsiteltiin maatalouden tukineuvottelujen tilannetta. Neuvottelujen tilanne oli vaikea, tarjolla oli käytännössä vain alenevia tukia ja etelän leikkausmallin siirtyminen myös pohjoista tukialuetta koskemaan sika- ja siipikarjan osalta. Helpompaa aloitusta olisi toki voinut toivoa, mutta edunvalvonnan merkitys tuli korostetusti selväksi, mikä teki nöyräksi tämän työn edessä. Vuosi 2009 jatkoi maatalouden osalta vuoristorataa. Tuotantokustannusten kääntyessä laskuun vuoden aikana laskivat myös tuottajahinnat. Millään tuotannonalalla ei voitu kirjata parannusta taloudellisessa mielessä, jopa metsätulot hiipuivat merkittävästi vuoden aikana maailmanlaajuisen taantuman myötä. Voimme siis todeta, että maa- ja metsätalous kuuluu vientiteollisuuden kanssa avoimeen talouteen, tuleehan vaikutus hintoihin maailmalta ja siihen on mahdoton vaikuttaa. Viljan osalta vuosi oli murheellinen. Syksy toi ennätyssadon ja alhaiset hinnat. Sato oli kuitenkin tuotettu osin kalliilla lannoitteilla ja kuivattu ennätyskalliilla öljyllä. Viljanviljelijöiden motivaatio-ongelmia on helppo ymmärtää. Etelä-Savossa yleinen tilojen välinen viljakauppa helpottaa alueellamme tilannetta ja sitä on syytä kehittää edelleen. Viljan osalta ei tulevakaan vuosi tuo helpotusta vaan jopa vaikeampaa, jos vilja-ala ei saa tuotantoaan tasapainoon. Vuonna 2010 intervention jäädessä pois on oleellista, että kaikelle viljalle on osoite jo kylvettäessä. Lisäksi on harkittava mahdollisuutta valkuais- ja öljykasveihin, viherlannoitusnurmiin ja luonnonhoitopeltoihin. On myös jatkettava ponnisteluja viljan muun käytön suhteen, missä viljan etanolikäytöllä voi olla merkittävä rooli. Lihantuotannon kannattavuus heikkeni vuoden aikana heikoimmilleen vuosikymmeniin. Merkille pantavaa on, että lihanjalostusketjua hallitsee merkittävässä määrin tuottajien omistamat lihatalot. Kaupan vahva markkina-asema mahdollistaa sille ylivoiman, jolla se voi hallita markkinaa ja kilpailuttaa toimijoita jopa epäterveellä tavalla. Kuitenkaan pitkässä juoksussa kaupankaan etu ei ole polvilleen ajettu kotimainen lihantuotanto, en usko että siinä tilanteessa tuontiliha olisi halpaa pikemminkin päinvastoin. Maidolla nähtiin myös merkittävä markkinoiden muutos, kun Arla Ingman aloitti raakamaidon tuonnin Suomeen. Perusteluna kerrottiin epäily maidon riittävyydestä suomessa. Huoli on sinänsä turha, koska suomesta viedään merkittävä määrä maitoa vuodessa erilaisina tuotteina. Ruotsalaisen maidon tulo kiristi maitomarkkinoita ja johti maidon vähittäismyyntihintojen laskuun vuoden lopulla. Maidon tuottajahinta laski vuoden aikana kahteen otteeseen, mikä kiristi maitotilojen taloutta. Syy laskuun oli jo aiemmin mainittu maailmantalouden taantuma laskien vientihintoja, mikä vyöryi myös vaikuttamaan tuottajahintoja alentavasti. Vuosi toi merkittävällä tavalla esille tarpeen vaikuttaa markkinoihin, niin ostojen kuin tuotteiden myynnin osalta. Järjestö järjesti kaksi kotimaisen ruuan edistämiskampanjaa, joilla tuotiin esiin ruoan merkitystä työllistäjänä, ympäristövaikutusta, turvallisuutta, maukkautta ja ruoan tarinaa. Toinen kampanja muistutti syksyllä samoista teemoista tienvarsilakanoilla. Syksyllä koimme myös eläinsuojelujärjestöiltä hyökkäyksen suomalaista sianlihantuotantoa vastaan. Jatkossa meille on yhä tärkeämpää keskustella kuluttajien kanssa, jotta voimme kertoa heille myös oman kantamme ja niin, ettei viestiämme vääristellä. Samalla meidän on myös huolehdittava, että tuotantomme täyttää sille asetetut lain vaatimukset kuin myös kuluttajien odotukset. Joutsenmerkkiä meidän on itse tuotava vahvasti esiin ja sen merkityksen eteen tehtävä edelleen työtä. Tulevaisuuden osalta voimme olla luottavaisia. Maailma tulee tarvitsemaan yhä enemmän elintarvikkeita ja sen tuotantoalaan ei välttämättä ole tulossa suuria laajennuksia. Vuoden aikana käyty keskustelu ilmastonmuutoksesta on tuonut esiin sen tosiasian, ettei maailmassa voida lisätä viljelyalaa uusia alueita raivaamalla vaikuttamatta samalla ilmastoon. Tämä tosiasia asettaa meille jatkossa haasteen, jossa meidän on itse huolehdittava ruoan tuotannostamme. Ilmastonmuutos ja sen poliittiset seuraukset tuovat paineita myös lisätä biopolttoainetuotantoa ja tältäkin osalta raaka-ainepohja on viljelijöiden hallussa. 2

3 TOIMINNAN TARKOITUS Maataloustuottajain Etelä-Savon liitto, MTK-Etelä-Savo ry, toimii jäsenistönsä taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edistämiseksi. Tärkeimpänä tavoitteena on toimia vahvasti maakunnallisella tasolla maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden tuotantomahdollisuuksien ja yrittäjien toimeentulon kehittämiseksi. Samalla vaikutetaan maaseudun yleisiin asumisen ja elämisen edellytyksiin. Muita keskeisiä tavoitteita ovat vaikuttaminen kotimaiseen ja Euroopan unionin päätöksentekoon tuomalla esille eteläsavolaisittain tärkeitä tekijöitä. Vaikka päätöksenteko sekä niihin vaikuttaminen erityisesti maatalouspolitiikassa on siirtynyt entistä kauemmaksi jäsentiloista, ei edunvalvonnan tarpeiden muodostuminen ole muuttunut aiemmasta. Edunvalvonnan tarve lähtee edelleen jäsenten tarpeista, jolloin edunvalvonnan tulee olla nykyisenkaltaisessa MTK:n organisaatiossa katkeamaton ketju jäsentilasta yhdistyksen ja liiton kautta keskusliittoon. Edunvalvonnan keskeinen lähtökohta on, että sen tarpeet muodostuvat ja vaikutukset realisoituvat jäsentiloilla. Maaseudun elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ja maaseudulla asumiseen vaikuttavia päätöksiä tehdään valtakunnan ja EU-tason lisäksi edelleen paljon myös kunta- ja maakuntatasolla. Näillä tasoilla vaikutetaan sekä valtakunnallisen lainsäädännön ja ohjelmien laatimiseen tuomalla esille alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita että niiden alueelliseen toteuttamiseen, tulkintaan ja soveltamiseen. Tässä tehtävässä on merkittävä rooli niin yhdistyksillä kuin liitoilla. Alueilla sijaitsevat TE keskukset, maakuntaliitot, kunnat, yrittäjä- ja ammattijärjestöt, osuuskunnat, rahoitusja vakuutuslaitokset, ympäristökeskukset, maaseutukeskukset ja metsäkeskukset sekä maatilataloutta lähellä olevat muut viranomaistahot (verottaja, maanmittaus) ja kaupalliset toimijat ovat liittojen keskeisiä yhteistyökumppaneita. Vuoden 2010 alusta TE keskusten ja ympäristökeskusten yhdistyminen uusiksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi (ELY keskus) mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön alueen viranomaisten kanssa. Yhdistysten vastinparina toimivat erityisesti kunnat, mutta myös monet liittotason yhteistyökumppanit paikallisen toimintansa kautta. Liitot ovat myös keskeinen toimija ohjaamaan tuottajayhdistysten toimintaa. Tuottajayhdistys on järjestön läheisin kontakti jäseneen. Elintarvike- ja metsäteollisuusyritysten markkinat ovat kansainvälistyneet tai kansainvälistymässä, jolloin yritysten toimintaa ohjataan entistä enemmän valtakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla. Kaupan ketjut ja ostajayritykset toimivat myös yhä valtakunnallisemmin ja kansainvälisemmin. Harvan yrityksen markkinoita johdetaan maakunnallisesti. Maakunnallinen näkökulma tulee esiin raaka-aineiden hankintojen ohjailussa. Puuraaka-aineen hankinnan markkinat ovat vähintäänkin Itämeren altaan suuruiset. Metsäteollisuusyritysten hankinta-alueiden koko on jatkuvasti kasvanut myös kotimaassa. Toimintasuunnitelma 2009 Työtä eteläsavolaisen maaseudun taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi - maatilatalouden harjoittajien ja maaseutuyrittäjien toimeentulon edistämistä, kilpailukyvyn parantamista ja kustannusten nousun hillitsemistä. Markkinaedunvalvonta parempaa kannattavuutta yhteistyössä koko järjestön kanssa - ruoan hinnan nousun realisointi korkeampiin tuottajahintoihin myös Suomessa, vaikuttaminen tuotantokustannusten alentamiseksi - tiedottamista päättäjille ja tiedotusvälineille siitä, mikä on tuottajan osuus elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa - elintarvikkeiden alkuperän korostaminen ja esillä pitäminen, jotta kotimainen tuote erottuu tuontituotteista, laatu ja lähiruoka Maakunnallinen edunvalvonta maaseudun edunvalvonta maakunnallisessa päätöksenteossa, maakunnan päättäjiin vaikuttaminen - aluehallinnon uudistukseen vaikuttaminen - Uusiutuva Etelä-Savo, maakuntastrategiatyöhön osallistuminen ja vaikuttaminen - EU-ohjelmakauden maaseudun kehittämishankkeisiin vaikuttaminen - alueellisen ja valtakunnallisen maaseutuohjelman toimeenpanoon vaikuttaminen - kuntarakenteen muutosten huomioiminen ja niihin varautuminen edunvalvonnassa 3

4 Maaseutunuorten toiminta maaseutunuorten valiokunnan aktiivinen toiminta - tavoitteena nostaa nuorten profiilia ja aktivoida nuoria toimimaan järjestössä - kansanedustajien kummitilatoiminnan aktiivinen käyttö maaseudun edunvalvonnassa - maaseutunuorille järjestettävät tapahtumat ja koulutukset yhdessä sidosryhmien kanssa Sosiaalipoliittinen edunvalvonta hyvinvointia yrittäjien työhön ja vapaa-aikaan - lomituksen paikallisyksiköiden toimivuuden varmistaminen - yrittäjien työterveyshuollon edistäminen - maaseudun päivähoitopalvelujen turvaaminen - verotukseen liittyvä edunvalvonta, verotuksen seuraaminen ja siihen vaikuttaminen Ympäristö- ja maapolitiikka - vaikuttaminen ja osallistuminen päätöksentekoon - vaikuttaminen päätöksentekoon valmisteluvaiheessa sidosryhmäyhteistyöllä - maakuntakaavan viimeistelyyn ja lopulliseen sisältöön vaikuttaminen - vesienhoitosuunnitelmien viimeistelyyn ja sisältöön vaikuttaminen Maaseutuyrittäjyys - MTK maaseutuyrittäjien edunvalvojana - tiedottaminen järjestön roolista maaseutuyrittäjien edunvalvojana järjestön sisällä ja ulospäin - yhteistyö ProAgrian ja yrittäjäjärjestön kanssa liitto- ja yhdistystasolla - resurssien ja osaamisen lisääminen yhteistyössä sidosryhmien ja muiden liittojen kanssa Maatalouspolitiikka - käytännön toteuttaminen Etelä-Savossa, Tukimuuri -hanke - viljelijöiden, EU avustajien, neuvojien ja maaseutuviranomaisten kouluttaminen tukijärjestelmien uudistuessa (viljelijätuet, investointituet) - maatalouspolitiikkaan vaikuttaminen maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi Etelä-Savossa yhdessä sidosryhmien kanssa Organisaation kehittäminen - edunvalvonnallisen yhteistyön lisääminen Itä-Suomen MTK- ja MO -liittojen välillä - järjestökoulutuksen hyväksikäyttö yhdistysten edunvalvonnan tehostamiseksi - tuottajayhdistysten välisen yhteistyön lisääminen erityisesti seudullisessa toiminnassa - liiton talouden ylläpitäminen ja kehittäminen LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT Liiton johtokunta ja kokoukset vuonna 2009: Jukka Leikkonen, pj Mäntyharju x x x x x x Juha Paajanen, vpj Punkaharju x x - x x x Kalle Björn Savonlinna x x - Sami Heikkinen Enonkoski x x x x x x Seppo Hynninen Virtasalmi x x - x x x Petri Miettinen Juva x x x x x x Tuomo Lahikainen Kangasniemi x x x x - x Pasi Malinen Heinävesi x - x - - x Pekka Parkkinen Mikkeli x x x x x x Marko Piispanen Ristiina x x - x x x Virpi Valkonen Rantasalmi x - x - x x Antti Vasara Sulkava x - x - - x Sanna Hämäläinen, valtuuskunta Kerimäki x - - x x x Aarno Puttonen, valtuuskunta Puumala - - x x - - Ulla Taavitsainen/Pasi Häkkinen,mn Haukivuori x Tilintarkastajat: varsinainen Aki Rusanen, HTM, JHTT Kari Pitkälä, agronomi vara Keijo Laitinen, maanviljelijä Ilpo Kiema, maanviljelijä 4

5 Valiokunnat: Maitovaliokunta Lihavaliokunta Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Maaseutuyrittäjävaliokunta 6.2. Luomuvaliokunta Sosiaalivaliokunta Maaseutunuorten valiokunta Sokerijuurikasvaliokunta Viljakasvivaliokunta Kuluttajatyöryhmä ei kokoontunut vuonna 2009 Verovaliokunta Työvaliokunta 1.4. Toimihenkilöt: Vesa Kallio toiminnanjohtaja alkaen Saila Paananen toimistosihteeri alkaen Anu Raatikainen hankevetäjä alkaen, osa-aikainen JÄSENET MTK-Etelä-Savo on yksi kuudestatoista MTK:n alueellisesta tuottajaliitosta. Vuonna 2009 liiton jäsenistö koostui 22:sta maataloustuottajayhdistyksestä sekä kahdeksasta yhteisöjäsenestä. Yhteisöjäseninä ovat liiton alueella toimivat osuustoiminnalliset maito- ja liha-alan yritykset. Vuoden 2009 lopussa liiton alueen yhdistyksissä oli jäsentilaa ja kokonaisjäsenmäärä oli jäsentä. Jäsentilasto alle 3 ha 3-5 ha 5-10 ha ha ha ha yli 50 ha Yht. Yli 3 ha Tukea Järjestäy- Perheenhaken. tymisaste jäseniä Yht muutos Enonkoski , Haukivuori Heinävesi , Hirvensalmi , Joroinen , Juva , Jäppilä Kangaslampi Kangasniemi , Kerimäki , Mikkeli Mikkeli+Haukivuori ,7 Mäntyharju , Pertunmaa , Pieksämäki Pieksämäki+Jäppilä+Virtasalmi ,1 Punkaharju , Puumala , Rantasalmi , Ristiina , Savonlinna Savonlinna+Savonranta ,5 Savonranta Sulkava Virtasalmi Yhteensä , , Muutos , MTK:n valtuuskunnan jäsenmäärä määräytyy maksaneiden jäsenten mukaan niin, että jokaista alkavaa jäsentä kohti liitto saa yhden valtuuskuntapaikan. Mikäli jäsenmäärä putoaa alle jäsenen, putoaa valtuuskunnan jäsenten määrä kolmesta kahteen todennäköisesti jo vuonna Tämän vuoksi yhdistysten tulee aktiivisesti päivittää jäsenrekisteriin kaikki yli 15 vuotiaat perheenjäsenet. Ei-maksaneita jäseniä tulisi lähestyä ja ilmoittaa, että heidät erotetaan jäsenyydestä ja kaikki jäsenedut lakkaavat välittömästi, mikäli jäsenmaksuja ei makseta. Tätä menettelyä on syytä harkita myös osittaisen jäsenmaksun maksaneiden osalta, koska heitä ei myöskään lasketa maksaneiksi jäseniksi. 5

6 MTK jäsenet Maksaneet Kaikki Maksaneet Kaikki Tiloja Tiloja % Jäseniä Jäseniä % MTK-HAUKIVUORI , ,07 MTK-HIRVENSALMI , ,14 MTK-JOROINEN , ,44 MTK-JUVA , ,89 MTK-JÄPPILÄ , ,44 MTK-KANGASNIEMI , ,10 MTK-MIKKELI , ,54 MTK-MÄNTYHARJU , ,36 MTK-PERTUNMAA , ,21 MTK-PIEKSÄMÄKI , ,92 MTK-PUUMALA , ,79 MTK-RISTIINA , ,32 MTK-VIRTASALMI , ,35 MTK-ENONKOSKI , ,61 MTK-HEINÄVESI , ,21 MTK-SAVONLINNA , ,22 MTK-KANGASLAMPI , ,30 MTK-KERIMÄKI , ,06 MTK-PUNKAHARJU , ,91 MTK-RANTASALMI , ,21 MTK-SAVONRANTA , ,30 MTK-SULKAVA , ,00 Yhteensä , ,06 ELINKEINOT Etelä-Savo on Suomen maaseutuvaltaisinta aluetta. Alla olevissa taulukoissa esitettyjen myyntitulolaskelmien (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet (maidon tuotantotuki) eivät sisälly myyntituloihin. Laskelmat eivät sisällä arvonlisäveroa. Tilastolähteinä on käytetty sekä julkisia että Elintarviketiedon itse keräämiä tilastoja. Maatalouden tilastot ovat pääsääntöisesti Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja metsätilastot Metsäntutkimuslaitoksen keräämiä tilastoja. Sivuansiotulot lasketaan Tilastokeskuksesta saatavaan aineistoon perustuvana (Maatalouden tulo- ja verotilasto). Huom! Tilastoinnissa tapahtuneiden muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Maitotulot - tuottajahintainen meijerimaitotulo - meijerien laatulisät ja jälkitilit Teurastulot (naudan-, sian-, siipikarjan-, lampaan- ja hevosen liha) - tuottajahintainen teurastulo - teurastamojen jälkitilit Kananmunatulot - tuottajahintainen myyntitulot (pakkaamot ja suoramyynnit) - pakkaamoiden jälkitilit Viljatulot - kaupan kautta kulkeva vilja - tuottajahintainen myyntitulo 6

7 Muut kasvinviljelytulot (öljykasvit, peruna, sokerijuurikas, herne, avomaavihannekset sekä puutarhamarjat ja hedelmät) - tuottajahintainen myyntitulo Tulotuki (=maatalouden kansallinen ja EU:n maksama tuki; ei sis. kasvihuonetuotannon tukia) - EU-tuet (CAP, LFA, ympäristötuki ja muut EU-tuet) - Kansalliset tuet (pohjoinen tuki, Etelä-Suomen kansallinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki, perunantuotannon tuki, siementuotannon tuet, satovahinkokorvaukset, muut kansalliset tulotuet) Metsätulot - yksityismetsänomistajien metsänmyyntitulot (kantorahat ja hankintakauppojen työtulo) Sivuansiot - aktiivitilojen viljelijöiden ja puolison veronalaiset työtulot, tulonsiirrot ja muut tulot Maatilojen tulot, brutto, ei sisällä alv. (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, tilastointiperusteissa tapahtui vuodesta 2005 alkaen muutos) Tiloja Myyntitulot milj. 85,94 83,62 81,27 82,04 76,87 77,38 79,34 87,08 % Tulotuet milj. 60,50 60,70 61,70 63,28 61,83 69,95 64,24 65,48 % Metsätulot milj. 72,22 70,09 67,51 67,16 60,88 58,07 87,00 62,75 % Sivuans/liitännäiset milj. 48,91 51,39 68,09 64,83 61,68 66,11 59,94 74,75 % Yhteensä milj. 267,58 265,80 278,58 277,31 261,24 271,51 290,51 290,16 % Maatalouden myyntitulot, brutto, ei sisällä alv (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Maito milj. 50,53 49,62 48,42 47,28 45,60 46,30 46,62 52,71 % tiloja Naudanliha milj. 10,98 10,33 10,52 10,27 9,90 10,64 10,90 10,72 % tiloja Sianliha milj. 4,07 3,58 3,43 3,63 3,63 3,86 4,08 4,60 % tiloja Muu liha milj. 2,23 2,75 2,85 3,72 3,56 3,43 2,48 0,17 % tiloja Kananmunat milj. 0,26 0,27 0,34 0,25 0,14 0,21 0,23 0,63 % tiloja Viljat milj. 4,56 3,65 3,38 3,16 2,00 1,93 3,20 3,55 % tiloja Muut kasvit milj. 13,31 13,42 12,33 13,72 12,02 10,99 11,82 14,06 % tiloja

8 Maatalouden tuotanto (Lähde: TIKE) Maito, milj. litraa 138,8 135,0 132,1 129,2 128,8 126,0 120,0 119,3 Naudanliha, milj. kg 5,0 5,3 5,5 5,3 4,8 4,9 4,9 4,3 - Sianliha, milj. kg 2,6 2,6 2,9 3,0 2,8 3,1 3,1 3,3 - Kalkkuna, milj. kg 0,7 1,5 1,8 1,9 2,1 2,1 1,8 0 - Kananmunat, milj. kg 0,4 0,4 0,4 0,3 0,2 0,3 0,3 0,7 - Vilja, milj. kg 77,3 86,1 73,8 69,4 72,4 80,2 63,5 71,6 - Avom. vihannes, milj. kg 13,0 13,2 13,0 12,4 12,3 13,4 12,0 10,9 - Marjat, milj. kg 1,4 1,3 1,2 1,3 1,2 1,2 1,1 1,2 - * kalenterivuoden aikana meijerien vastaanottama maitomäärä Pellon käyttö vuosina, ha (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura Seosviljat Muut viljat Rypsi, rapsi Peruna Sokerijuurikas Herne Nurmet yhteensä Puutarhakasvit Muut kasvit Ruokohelpi Kesanto Kesanto ja hoidettu viljelemätön pelto Monivuotiset nurmet ja niityt (yli 5 v) Käytössä oleva maatalousmaa Maidonlähettäjien lukumäärien ja maitomäärien kehitys vuosina 1990, , kerätty suoraan meijereistä kalenterivuosittaisina tietoina. Maidonlähettäjien määrä on tilanne ko. vuonna. Lähettäjiä, kpl Maitoa, milj.litraa Enonkoski ,8 3,5 3,6 3,5 3,4 3,5 3,5 Haukivuori ,9 5,7 5,7 5,4 Heinävesi ,3 3,5 3,4 3,4 3,6 3,6 3,7 Hirvensalmi ,8 3,8 3,8 3,7 3,5 3,1 3,0 Joroinen ,5 7,5 7,3 7,4 7,2 6,8 6,9 Juva ,4 16,8 16,5 16,0 15,2 14,9 14,8 Jäppilä 57 3,3 Kangaslampi ,6 1,9 2,0 1,9 1,6 1,3 1,3 Kangasniemi ,5 7,8 7,7 7,5 7,1 6,9 6,9 Kerimäki ,5 4,5 4,3 4,1 3,9 3,9 3,6 Mikkeli ,2 13,3 13,5 13,3 17,8 17,0 17,1 Mäntyharju ,5 4,1 4,1 4,1 4,0 3,9 3,9 Pertunmaa ,3 5,2 5,4 5,3 5,1 4,8 4,7 Pieksämäki ,5 11,2 11,3 11,0 10,7 10,6 10,6 Punkaharju ,9 6,1 6,2 5,9 5,5 5,8 6,0 Puumala ,4 3,3 3,0 3,2 3,2 3,4 3,3 Rantasalmi ,0 16,2 16,3 16,1 15,3 14,5 14,4 Ristiina ,7 4,9 4,6 4,5 4,5 4,1 3,8 Savonlinna ,9 6,6 6,3 6,1 6,2 6,5 8,0 Savonranta ,4 1,4 1,5 1,5 1,4 1,4 Sulkava ,7 4,8 4,9 4,8 4,2 3,9 3,9 Virtasalmi 62 3,6 Etelä-Savo ,7 132,1 131,4 128,7 123,0 119,3 119,4 8

9 Maatilojen maankäyttölajit kunnittain 2008 (Lähde: Tike, Matilda, vuodesta 2009 alkaen tilastot ovat maksullisia, joten niitä ei enää jatkossa ole toimintakertomuksessa). Peltoa ja Keski- Vuokra Peltoa Luonnonniitty puutarhaa peltoala peltoa viljeltynä ja -laidun Metsämaa Muu maa Yhteensä ENONKOSKI tiloja ha , HEINÄVESI tiloja ha , HIRVENSALMI tiloja ha , JOROINEN tiloja ha , JUVA tiloja ha , KANGASNIEMI tiloja ha , KERIMÄKI tiloja ha , MIKKELI tiloja ha , MÄNTYHARJU tiloja ha , PERTUNMAA tiloja ha , PIEKSÄMÄKI tiloja ha , PUNKAHARJU tiloja ha , PUUMALA tiloja ha , RANTASALMI tiloja ha , RISTIINA tiloja ha , SAVONLINNA tiloja ha , SAVONRANTA tiloja ha , SULKAVA tiloja ha , VARKAUS tiloja ha , Etelä-Savo tiloja ha ,

10 MAASEUDUN JA MAATALOUDEN KEHITTÄMINEN Maaseudun ja maatalouden kehittämisrahoitus oli vuonna 2009 yhteensä noin 19,7 miljoonaa euroa (avustus ja laina). Kehittämis- ja investointirahoituksen lisäksi TE -keskus ja kunnat maksoivat viljelijöille maatalouden tuotantotukia viime vuonna noin 67 miljoonaa euroa. Maatalouden ja maaseudun yritys- ja kehittämisrahoituksen sekä maatalouden tuotantotukien ja korkotukilainojen kokonaismäärä oli n. 87 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämisohjelman yritystukipäätöksiä tehtiin koko vuoden ajan. Vuonna 2009 rahoitettiin maaseutuohjelmasta 86 yritystukihanketta. Lisäksi toimintaryhmien ohjelmista rahoitettiin 29 yritystukihanketta. Toimialoittain tarkasteltuna eniten myönnettiin tukea matkailuun, bioenergiaan ja hevostalouteen. Maaseutuohjelman ja toimintaryhmien ohjelmista rahoitettiin yhteensä 18 kehittämishanketta, joista kolme oli useamman maakunnan alueella toteutettavia hankkeita. Alla olevasta taulukosta on nähtävillä eri vuosina myönnetyt ja vireillä olleet investointitukihakemukset. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen päätösten siirtymisestä seuraaville kalenterivuosille, mutta antavat kuitenkin suuntaa investointimäärien kehityksestä. Maatalouden investointitukihakemukset, myönnetyt ja vireillä olleet (Lähde: Etelä-Savon TE-keskus) Lypsykarjanavetat Lihanauta Sika Kana- ja siipikarja Puutarhatal. rakentaminen Lisämaan ostot * Nuoren vilj.tuki/tilanp. aloitt *lisämaanostoja ei enää rahoiteta, rakennetun kiinteistön hankintaan (jossa maan osuus sen arvosta enintään 10%) oli mahdollista hakea rajoitetusti korkotukilainaa välisenä aikana. VUODEN 2009 TOIMINTAA Poimintoja kuukausittaisista tapahtumista Tammikuu - liiton johtokunta, kokoontui kaksi kertaa - MTK:n toimihenkilöpäivät - C alueen MTK liittojen kokous - maakunnan maitoalan toimijoiden tapaaminen - MTK:n ylimääräinen valtuuskunnan kokous - Etelä-Savon maakuntaohjelmaseminaari - maaseutunuorten valiokunta - Itä-Suomen MTK liittojen strategiaseminaari Helmikuu - MMM viljelijätukihakukoulutus - Etelä-Savon maakuntakaavan ohjausryhmä - Etelä-Savon jäteasiain neuvottelukunta - MTK:n maatalouspoliittinen seminaari - MTK liittojen pj- ja tj -kokous - Maatilatalouden veropäivä - Etelä-Savon ympäristökasvatustyöryhmä - Itä-Suomen luomuvaliokunta - MTK strategian koordinaatioryhmä - alueellisten viljavaliokuntien yhteiskokous - Etelä-Savon maaseututoimijoiden kokoontuminen Maaliskuu - Itä-Suomen aluehallintoseminaari - Maakunnan yhteistyöryhmä - tuottajayhdistysten kokouskierros - EU avustajien ja neuvojien koulutukset - MTK -yhdistysten puheenjohtaja- ja sihteeripäivä - maaseutunuorten valiokunta - maatalouden kannattavuusseminaari - Itä-Suomen maitovaliokunta - Itä-Suomen lihavaliokunta - Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä - Etelä-Savon TE keskuksen neuvottelukunta - Etelä-Savon maataloussäätiön hallitus - liiton johtokunta - maaseutunuorten kevätparlamentti - MMM työryhmä maataloushallinnon järjestämisestä - työterveys- ja lomitusvastaavien koulutus - toiminnanjohtajakokous - liiton ja säätiön tilintarkastus - Itä-Suomen laajakaistaseminaari - kuluttajavastaavien koulutus - maaseutuyrittäjä työnantajana koulutus - Kotimainen ruoka ja työ -kampanja 10

11 - Etelä-Savon ympäristökeskuksen ohjausryhmä - kuntakohtaiset tukihakukoulutukset Huhtikuu - tuottajayhdistysten kokouskierros - kuntakohtaiset tukihakukoulutukset - Liiton kevätkokous, Rantasalmi - liiton työvaliokunta - lomituksen ajankohtaispäivä - Itä-Suomen lihavaliokunta - C alueen MTK liittojen kokous, kaksi kertaa - liiton johtokunta - Maakunnan yhteistyöryhmä - kaavoituskoulutus kuntapäättäjille ja viranhaltijoille - MTK liittojen puheenjohtajakokous - MTK:n valtuuskunta - Mikkelin tiedepäivä, elintarvike- ja luonnonvaraalat - maaseutunuorten valiokunta - MTK strategian koordinaatioryhmä Toukokuu - Itä-Suomen bioenergiaseminaari - Etelä-Savon maakuntaohjelman elinkeinoryhmä - EU vaalitilaisuus - Etelä-Savon maakuntaohjelman johtoryhmä - Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelmien ohjausryhmä - C alueen toiminnanjohtajakokous - elintarviketutkimuksen teemapäivä - Otavan koulutilan kevätpäivät - maaseutunuorten eduskuntavierailu - Etelä-Savon TE keskuksen neuvottelukunta Kesäkuu - MTK liittojen toiminnanjohtajakokous - MTK strategian koordinaatioryhmä - Itä-Suomen verovaliokunta - Maakunnan yhteistyöryhmä - Itä-Suomen MTK liittojen koulutuspalaveri - Etelä-Savon maakuntaohjelman johtoryhmä - Etelä-Savon maakuntaohjelman elinkeinoryhmä Heinäkuu - Osuuspankin eloistunto, Kokkola - Farmari maatalousnäyttely Kokkola Elokuu - iltamat Harjupirtti Rantasalmi - iltamat Ristiina Metsälinna - C alueen toiminnanjohtajakokous - europarlamentaarikko Riikka Mannerin vierailu - Itä-Suomen viljavaliokunta - Etelä-Savon karjakerhon karjapäivä - maaseutunuorten valiokunta - Itä-Suomen luomuvaliokunta - Itä-Suomen MTK liittojen ja ProAgria keskusten tapaaminen - Itä-Suomen suuralueseminaari - Etelä-Savon jäteneuvottelukunta - MTK rakennetyöryhmä - elonkorjuumarkkinat, Savonlinna Syyskuu - kansanedustajien kummitilatapaaminen - Etelä-Savon ympäristökasvatustyöryhmä - MTK liittojen toiminnanjohtajakokous - maakunnallinen yrittäjänpäivän tapahtuma - liiton johtokunta - Etelä-Savon maakuntaohjelman elinkeinoryhmä - sadonkorjuumarkkinat, Mikkeli - MTK liittojen puheenjohtaja- ja toiminnanjohtajakokous - Itä-Suomen maaseutunuorten valiokuntien yhteiskokous - Etelä-Savon TE toimistojen tapaaminen - Maakunnan yhteistyöryhmä - MTK:n toimihenkilöpäivät - maatilamatkailuyrittäjien palaveri keskusliitossa Lokakuu - Etelä-Savon maakuntaohjelman johtoryhmä - MTK:n rakennetyöryhmä - elintarvikealan maakuntaryhmä - MTK -yhdistysten puheenjohtaja- ja sihteeripäivä - jäsenetutapahtuma, CanAm, Lynx, Woikoski, Nissan - Maakunnan yhteistyöryhmä - MTK liittojen toiminnanjohtajakokous - Itä-Suomen viljaseminaari - Itä-Suomen lihavaliokunta - liiton johtokunta Marraskuu - MTK:n rakennetyöryhmä - tuottajayhdistysten kokouskierros - Itä-Suomen maitovaliokunta - Itä-Suomen lihavaliokunta - MTK peruskurssi Start I - Itä-Suomen MTK lihafoorumi - maaseutunuorten elokuvailtapäivä - Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelmien ohjausryhmä - Itä-Suomen sosiaalivaliokunta - MTK liittojen pj- ja tj kokous - MTK:n valtuuskunta - maaseutunuorten syysparlamentti ja risteily Joulukuu - tuottajayhdistysten kokouskierros - ELY keskus seminaari - ympäristöasiamiesten koulutus - MTK viestintäkurssi Start II - Maakunnan yhteistyöryhmä - liiton syyskokous - maaseutunuorten valiokunta - Manner-Suomen maaseutuohjelman arviointiryhmä - Etelä-Savon ympäristökasvatustyöryhmä 11

12 MTK-ETELÄ-SAVON EDUSTUS MTK:N VALIOKUNNISSA JA JAOSTOISSA VUONNA 2009 Maaseutuyrittäjävaliokunta Luomuvaliokunta Kananmunavaliokunta Sosiaalivaliokunta Sokerijuurikasvaliokunta Maaseutunuorten valiokunta MTK:n säätiön hallintoneuvosto Aarno Puttonen, Puumala Anssi Laamanen, Juva Jouni Paunonen, Juva Leena Hämäläinen, Pieksämäki Kimmo Ihalainen, Joroinen Ulla Taavitsainen, Virtasalmi Matti Korhonen, Rantasalmi Aarno Puttonen, Puumala Valinta-alueen muut edustukset: Maaseutunuorten valiokunta Aluekehitysvaliokunta Nautajaosto Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Energiavaliokunta Sikajaosto Sosiaalivaliokunta Tuotantotalousvaliokunta Verovaliokunta Kylvösiemenjaosto Maaseutuyrittäjävaliokunta Lammasjaosto Antti Tuukkanen, Keski-Suomi Ilona Alhoniemi, Pohjois-Karjala Minna Häkkinen, Keski-Suomi Tomi Toivanen, Pohjois-Savo Varpu Törrönen, Pohjois-Karjala Erkki Kalmari, Keski-Suomi Eero Hetemäki, Keski-Suomi Eero Heinonen, Pohjois-Savo Antti Sivonen, Pohjois-Karjala Juhani Savolainen, Pohjois-Savo Timo Nyyssönen, Pohjois-Savo Jussi Lehmuskoski, Keski-Suomi Heikki Peltola, Pohjois-Savo Outi Sirola, Pohjois-Karjala LIITON OSALLISTUMINEN MAAKUNNALLISIIN TOIMIELIMIIN JA HANKKEISIIN MTK-Etelä-Savon edustus oli vuonna 2009 seuraavissa ohjausryhmissä ja toimielimissä: Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Savon maakuntakaava ohjausryhmä Etelä-Savon maakuntaohjelman johtoryhmä Etelä-Savon maakuntakaavan elinkeinoteemaryhmä Laajakaista kaikille hankkeen ohjausryhmä TE-keskuksen neuvottelukunta TE-keskuksen ennakointi- ja hankintatoimikunta Etelä-Savon maaseutuohjelman seurantaryhmä Etelä-Savon metsäneuvosto Etelä-Savon ympäristökeskuksen ohjausryhmä Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmä Etelä-Savon vesienhoidon alatyöryhmät Etelä-Savon jätehuollon neuvottelukunta Etelä-Savon ympäristökasvatuksen työryhmä Etelä-Savon ympäristöohjelman ohjausryhmä Maaseutuympäristöjen luonnon monimuotoisuus -hanke Viljelijätukihallinnon työryhmä MTK:n strategian koordinaatioryhmä MTK:n rakennetyöryhmä Etelä-Savon Tukimuuri viljelijätukien tiedotushanke ESBIO Energiaomavarainen maatila tutkimushanke TUKI Tutkimuksesta kilpailukykyä kehittämishanke Maaseudun bioenergiat tiedotushanke Nurmesta tankkiin tiedotushanke Maatilayrityksen hallittu kasvu tiedotushanke Voimansiirto maaseutuyritysten muutosten tukihanke Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Etelä-Savon metsäkeskus Etelä-Savon ympäristökeskus Etelä-Savon Ympäristökeskus Etelä-Savon Ympäristökeskus Etelä-Savon Ympäristökeskus Etelä-Savon Ympäristökeskus Etelä-Savon Ympäristökeskus Etelä-Savon ympäristökeskus Maa- ja metsätalousministeriö MTK MTK MTK-Etelä-Savo HY Ruralia insituutti, Mikkelin amk, MTT Mikkeli HY Ruralia insituutti ProAgria Etelä-Savo ja Etelä-Savon Metsäkeskus ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo ProAgria Etelä-Savo 12

13 Pajalta tutkintoon nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Mikkelin ammattikorkeakoulu YES keskus, yrittäjyyskasvatushanke Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum, HY ILME - lähi- ja luomuruoan käytön edistämishanke Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum, HY OpinOvi aikuiskoulutuksen ohjauspalveluhanke Etelä-Savon Koulutus Oy Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen järvialueella Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutti Työterveyshuollon seurantaryhmä Mikkelin seudun työterveyshuolto ProOsa työelämän kehittämishanke Työväen sivistysliitto Interreg IIIA ohjelman seurantakomitea Sisäasiainministeriö Etelä-Savon riistanhoitopiirin hallitus Etelä-Savon riistanhoitopiiri Tapiola neuvottelukunta Tapiola Kokousedustus Maanomistajien Arviointikeskus Oy Kokousedustus Asunto Oy Maaherrankatu 34,Mikkeli Kokousedustus Itä- ja Keski-Suomen koesikalayhdistys Kokousedustus Mikkelin Ravirata Oy Kokousedustus Lännen Tehtaat Oy KANNANOTOT, KIRJELMÄT JA TIEDOTTEET MTK-Etelä-Savo antoi lausuntoja, otti kantaa, kirjelmöi, ja tiedotti seuraavista asioista (nähtävissä kokonaisuudessaan liiton sivuilla reppu.mtk.fi tai saatavissa liiton toimistolta) Pohjoisen tuen alueen MTK liittojen kannanotto kansallisen tuen puolesta Lausunto Etelä-Savon maakuntakaavasta Kirjelmä alueen kansanedustajille kansallisen tuen päätöksistä Tiedote Maaseutunuorten valiokunnan järjestäytymisestä Tiedote maakuntakaavalausunnosta liittyen Lahti-Mikkeli oikoratavaraukseen ja Yllikkälä- Huutokoski voimalinjaan 2.2. Aloite MTK:lle vakuutusmeklaritoiminnan hyväksikäytöstä vakuutusten kilpailuttamisessa 2.2. Tiedote maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 4.2. Muistio ministeri Anttilalle ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Lepällä liittyen sikatalouden kansallisiin viitemääriin 5.2. Itä-Suomen maitovaliokunnan kannanotto kotimaisen maidon riittävyydestä ja maidon tuonnista 9.2. Kirjelmä kansanedustajille maatalouden kansallisen tuen leikkausten estämiseksi Itä-Suomen luomuvaliokunnan kannanotto liittyen luomuvalkuaisvaatimuksiin Lausunto Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelmista Itä-Suomen luomuvaliokunnan kannanotto GMO viljelystä Lausunto MTK:n strategiasta Kirjelmä alueen kansanedustajille verotililaista Kirjelmä kansanedustajille luopumistukilaista ja kotieläintilojen ympäristölupaohjeista Itä-Suomen lihavaliokunnan tiedote lihantuotannon kannattavuuden parantamiseksi Lausunto maaseutuyrittäjän opintorahasta Kommentit Etelä-Savon vesienhoitosuunnitelmiin Tiedote maatalousyrittäjien luopumistuesta liittyen julkisuudessa käytyyn eläkekeskusteluun Lausunto Lietveden ja Luonterin Natura 2000 alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmasta Itä-Suomen sosiaalivaliokunnan kannanotto lomituksesta ja hoitovapaan sijaisavusta Kirjelmä maatalouden huomioimiseksi valtion vuoden 2010 budjettia valmisteltaessa 13

14 20.8. Itä-Suomen viljavaliokunnan tiedote viljamarkkinoiden tasapainottamiseksi satokaudella Itä-Suomen verovaliokunnan tiedote maatilatalouden verokysymyksistä 1.9. Itä-Suomen luomuvaliokunnan kannanotto kielteisestä suhtautumisesta GMO viljelyyn 1.9. Kirjelmä alueen kansanedustajille vuoden 2010 budjettivalmistelua varten 8.9. Tiedote viljamarkkinoiden tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä Lausunto Puumalan kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä Lausunto Pihlajaveden Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta Lausunto Sulkavan kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä Itä-Suomen lihavaliokunnan tiedote lihantuotannon kannattavuuskriisin hoitamiseksi Kommentit Vuoksen vesienhoitosuunnitelman luonnokseen Itä-Suomen maitovaliokunnan tiedote kansallisen maatalouden kriisituen kohdentamisesta Itä-Suomen MTK liittojen esitys valtuuskunnalle MTK:n viljavaliokunnan jäsenyydestä Lausunto Itä-Suomen jätesuunnitelmasta Etelä- ja Itä-Suomen sokerijuurikasvaliokunnan aloite sokerijuurikkaan peittausaineista Maaseutunuorten kannanotto eläinten hyvinvointiasioista MAAKUNNALLINEN EDUNVALVONTA Vuoden 2009 keskeiset maakunnalliset edunvalvontatehtävät liittyivät ympäristö- ja maapolitiikkaan, aluehallinnon uudistukseen sekä energiakysymyksiin. Näitä olivat erityisesti Etelä-Savon maakuntakaavan ja vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun osallistuminen, Yllikkälä - Huutokoski -voimalinja-asiaan vaikuttaminen sekä kannanottaminen maakunnallisten sähköyhtiöiden omistusjärjestelysuunnitelmiin. Etelä-Savon maakuntakaava Maakuntakaavan valmistelutyö alkoi vuonna Työ jatkui vuoden 2008 aikana ja vuoden alussa oli lausunnolla maakuntakaavan toinen luonnos. Varsinainen maakuntakaavaehdotus tuli lausunnolle joulukuussa 2008 ja siitä annettiin lausunto tammikuussa MTK-Etelä-Savolla oli edustajat niin maakuntakaavan ohjausryhmässä kuin sen alatyöryhmissä. Maakuntakaava hyväksyttiin Etelä-Savon maakuntavaltuustossa keväällä 2009, minkä jälkeen se vahvistetaan Ympäristöministeriössä. Maakuntakaava on aina yleispiirteinen ja maakunnallinen tai vähintään seutukunnallinen eli useampaa kuntaa yhtä aikaa koskeva. Yksittäisen maanomistajan kannalta on oleellista, millä tavoin maakuntakaavan, tai minkä tahansa muun kaavan, merkinnät ja varaukset vaikuttavat hänen toimintaansa. Maakuntakaavan aluevaraukset eivät saa johtaa myöhemmässä vaiheessa (alemman asteiset kaavat) tiukkeneviin maankäytön rajoituksiin. Toimenpiderajoituksia ei maakuntakaavassa voida osoittaa, vaan ne ovat yleis- ja asemakaavoissa mahdollisia. Maakuntakaavan merkinnät eivät saa myöskään välillisesti johtaa toimenpiderajoituksiin esimerkiksi maisematyölupien vaatimuksena tai rakentamisrajoituksina. Lupamenettelyyn joutuminen aiheuttaa aina kustannuksia ja avaa mahdollisuuden pitkillekin valitusprosesseille. Maakuntakaavan on kiinnitettävä erityistä huomiota maakunnan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin kaikki toimialat, myös maa- ja metsätalous sekä jatkuvasti voimistuva monialainen maaseutuyrittäjyys, huomioiden. Maaseudun elinkeinojen näkökulmasta on tärkeää, millä tavoin maakuntakaava edistää niitä ja takaa mm. metsien ja rantojen sekä maa-ainesvarojen kannattavan taloudellisen hyödyntämisen. Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet on huomioitava myös maaseudun ja haja-asutuksen näkökulmasta. Alueiden käytössä on huomioitava haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Maakuntakaava ei näin ollen saa estää hajaasutustyyppistä pysyvää asutusta, loma-asutusta eikä vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi. Päinvastoin myös maakuntakaavan tulee edistää tämän tyyppistä toimintaa samoin kuin maaseudun elinkeinojen toimintaedellytyksien kehittämistä. Näihin kuuluu myös alemman asteisen tieverkon huomioiminen kaavatekstissä. 14

15 Maakuntakaavan tarkoitus ei ole muodostua erilaiset selvitykset yhteen kokoavaksi asiakirjaksi. Selvitykset toimivat tausta-aineistona kaavan tavoitteiden toteuttamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman ohjaamina. Nyt esillä oleva kaavaluonnos sisältää luettelomaisesti useita tuhansia kohteita, joiden status on muun lainsäädännön kautta määritelty. Niiden merkitseminen maakuntakaavaan ei anna lisäarvoa, vaan lähinnä sekavoittaa sitä. MTK-Etelä-Savo esitti, että maakuntakaavasta poistetaan kaikki sellaiset kohdemerkinnät, joita lainsäädäntö ei ehdottomasti vaadi siihen ja, joiden osalta maankäyttö on muun lainsäädännön osalta määritelty. Näitä ovat mm. maisema-alueet, rakennussuojelukohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet sekä muinaisjäännökset. Etelä-Savon maakuntakaavan keskeinen sisältö luvussa todettiin, että sähkön siirtämiseen tarvittavat voimajohtolinjat ja suurmuuntamot esitetään myös kaavassa. Myös siirtokapasiteetin lisätarpeeseen varaudutaan. Myös luvussa Voimalinjat perusteltiin mm. Yllikkälä-Huutokoski voimalinjan tarpeellisuutta ja sille varattavaa aluetta maakuntakaavaehdotuksessa. Fingrid Oyj perustelee uuden voimalinjan rakentamista sillä, että Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla on paljon sähköntuotantoa ja tuontia. Lisäksi yritys toteaa, että voimansiirtoyhteydet muualle Suomeen ovat kuormittuneet. Myös Kaakkois-Suomeen rakennettavaa uutta sähköntuotantokapasiteettia ja supistuvaa kulutusta pidetään perusteluina voimalinjan rakentamiselle. MTK-Etelä-Savo kyseenalaisti Fingrid Oyj:n esittämät perustelut voimalinjan rakentamiselle. Fingrid Oyj:n esittämälle nykyisen voimalinjan kuormittumiselle on esitetty myös vastakkaisia arvioita. Niiden mukaan nykyisen voimalinjan sähkönsiirtokyvystä ei ole käytössä kuin noin kolmannes, jonka perusteella tarvetta uuden linjan rakentamiseen ei ole. Myös Fingrid Oyj:n esittämät perustelut ovat ristiriitaisia niin yrityksen oman toiminnan kuin mm. valtion asettamien sähkönsäästötavoitteiden näkökulmasta. Yhtiö perustelee Itä-Suomen lääninhallitukselle jättämässään tutkimuslupahakemuksessa uutta voimalinjaa sähkön ylikapasiteetilla Kaakkois-Suomessa ja samalla on osallisena uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamisessa sinne. Yritys yhtä aikaa perustelee voimalinjan tarvetta sähkön käytön vähentymisellä ja tuotannon lisäämisellä. Myös valtion taholta on aivan äskettäin asetettu selkeät tavoitteet sähkön käytön rajoittamiseksi. Fingrid Oyj on tehnyt voimalinjan johtoreitistä ympäristövaikutusten arvioinnin ja sen päivityksen. Tehdyssä arvioinnissa on mainittu kaksi vaihtoehtoa: 0-vaihtoehto, jossa linjaa ei rakenneta ja reittivaihtoehto 1 (VE1) sekä siihen liittyvät vaihtoehtoiset reittivalinnat (VE1A ja VE1B). YVA-asetuksen mukaan yhtenä vaihtoehtona tulee olla hankkeen toteuttamatta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton. Nyt tehdyssä YVA:ssa ei O-vaihtoehtoa ole tarkasteltu lainkaan. Perusteluna tälle on esitetty sähkömarkkinalaissa Fingrid Oyj:lle määritellyt tehtävät. MTK-Etelä-Savon mielestä tämä ei ole riittävä perustelu O-vaihtoehdon tarkastelun tekemättä jättämiselle. Maanomistajien näkökulmasta voimalinjan rakentaminen sisältää ainoastaan kielteisiä seikkoja. Jo nykyinen voimalinja rajoittaa merkittävästi metsätalouden harjoittamista ja uusi linja toteutuessaan siirtää lisää metsämaata tuottamattomaan käyttöön. Nykyinen lunastusmenettely jättää maanomistajat käytännössä ilman korvausta menetetystä maasta, alhaisista ja ajastaan jälkeen jääneistä korvaustasoista johtuen. Fingrid Oyj on tutkimuslupahakemuksessa tuonut esille myös, että se on järjestänyt kaikille avoimia infotilaisuuksia syyskuussa Ilmoituksissa/kutsuissa todettiin, että Fingrid ottaa niissä mielellään vastaan palautetta ja näkemyksiä linjaan liittyvistä kysymyksistä. Käytännössä tilaisuuksissa tilanne oli kuitenkin päinvastainen, pyydettyihin puheenvuoroihin ja kysymyksiin todettiin yhtiön taholta, että yleistä keskustelua ei käydä eikä yleisön esittämiin kysymyksiin vastata. MTK-Etelä-Savon näkemyksen mukaan tärkeimpinä syinä uuden voimalinjan rakentamiselle ovat merkittävät taloudelliset tekijät. Uuden voimalinjan kautta Fingrid Oyj ja sen omistavat tahot tulevat siirtämään Venäjältä sähköä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sekä muun Suomen läpi myytäväksi Euroopan sähkömarkkinoille. Kyse ei ole suomalaisen sähköntuotannon ja kulutuksen tasapainottamisesta ja turvaamisesta vaan liiketoiminnasta ja siihen liittyvästä voitontavoittelusta. 15

16 MTK-Etelä-Savo kanta on, että Fingrid Oyj:lle ei edellä esitettyjen seikkojen johdosta tule myöntää tutkimuslupaa Yllikkälä Huutokoski voimalinjan rakentamiseksi. Mikäli tutkimuslupa myönnetään, tulee ennen sitä saada tarkat selvitykset seuraavista tekijöistä: 1. Voimalinjan tarpeen yleishyödyllisyys tulee selvittää puolueettoman tahon toimesta, jolloin otetaan huomioon koko maan sähköntuotanto ja kulutus sekä niiden ennusteet ml. valtion suunnitelmat sähkönkäytön vähentämiseksi, tuontisähkön määrä sekä erityisesti Fingridin ja sen omistajatahojen suunnitelmat sähkön viemiseksi Suomesta ulos. 2. Puolueeton selvitys nykyisen voimalinjan sähkönsiirtokapasiteetista ja sitä kautta uuden linjan todellisesta tarpeesta. Samalla on annettava selvitys nykyisen voimalinjan käyttöiästä, jolloin selvitetään myös se, onko uuden voimalinjan rakentamisella tarkoitus myös samalla hoitaa vanhan linjan peruskorjaustarve, jota ei ole tuotu Fingridin selvityksissä esille. 3. Puolueeton selvitys uuden voimalinjan rakentamisen kustannuksista eri pylväsvaihtoehdoilla sekä eri linjavaihtoehtojen aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset haitat maanomistajille. 4. Koska Energiamarkkinavirasto päättää voimajohdon tarpeellisuudesta rakentamislupahakemuksen perusteella, tutkimuslupaa ei tule myöntää ennen kuin uuden voimalinjan todellinen tarve on osoitettu. 5. Mikäli tutkimuslupa myönnetään, tulee Fingrid Oyj:n tiedottaa siitä kaikille kiinteistönomistajille ennakkoon. Mahdollisen lunastusluvan myöntämiseen liittyen on lupahakemuksessa mainittujen tahojen lisäksi kuultava maanomistajien järjestöjä. Edellä esitettyjen perustelujen pohjalta MTK-Etelä-Savo esitti, että maakuntakaavaehdotuksesta poistetaan kaikki perustelut uusien voimalinjojen rakentamiselle, koska ne eivät kuulu maakuntakaavaan eivätkä myöskään ole maakunnan kehittämisen kannalta myönteisiä. Maakuntakaavan Rakennettu ympäristö ja infrastruktuuri luvussa todettiin, että väestöstä 83 % asuu linjaautovuorojen vaikutuspiirissä. Edelleen samassa luvussa todettiin, että Etelä-Savo on erittäin autoriippuvainen. Linja-autovuorojen vaikutuspiirissä asuvien osuus vaikuttaa varsin korkealta ja olisi tarpeen kuvata tarkemmin, mitä se tarkoittaa. Onko siinä otettu esimerkiksi huomioon linja-autovuorojen määrä, aikataulut sekä etäisyys käyttäjistä? Käytännössä maaseudun linja-autovuoroista merkittävä osa on koulukyytejä, jotka eivät ole käyttökelpoisia esimerkiksi työssäkäyville tai muuten taajamissa asioiville. Keskusverkko ja asuminen luvussa todettiin kohdassa Merkinnät ja määräykset, että osana tätä suunnittelua tulisi määrittää maaseudun rakentamisen ohjaamisen periaatteet. Edelleen kohdassa Toteutus todettiin, että osana keskusverkon kehittämistä korostetaan myös maaseudun suunnittelutarvetta, omia suunnitteluperiaatteita sekä maaseutuasutuksen (mukaan lukien myös vapaa-ajan asutus) suunnitelmallista ja nykyistä kiinteämpää kytkemistä kuntakaavoituksella osaksi muuta palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Myös otsikon Vaikutukset alla jatkettiin, että kehittämistoimissa tulee kuntakaavoituksella ratkaistavaksi myös maaseudun palvelu- ja yhdyskuntarakenteen sekä kehitettävien kylien määrittely. Myös luvussa Rakennettu ympäristö ja infrastruktuuri oli tehty vastaavat lisäykset aiempiin kaavaluonnoksiin. Siellä todettiin mm., että rantarakentamista ei maakuntakaavassa käsitellä erikseen omana teemanaan vaan osana maaseuturakentamista ja sen nykyistä kiinteämpää kytkemistä osaksi muuta palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Mikäli maakuntakaavaan lisätään tällaiset kommentit, tulee niitä selittää yksityiskohtaisemmin, mitä ne tarkoittavat, mihin niillä pyritään ja, mihin mm. lainsäädäntöön tällainen ohjaus tulisi perustumaan? Maakuntakaavaehdotuksessa todettiin lukuisia kertoja, että kaikki ihmistoiminta tulisi sijoittaa jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen, mikä on maaseudun kehittämisen kannalta ongelmallista ja pääsääntöisesti haitallista. Kaavaehdotukseen lisätyillä maininnoilla pyritään rajoittamaan maaseudulle rakentamista ja sitä kautta siellä asumista sekä elinkeinojen harjoittamista. Myös kaavaehdotuksessa esitetty ajatus kehitettävien kylien valitsemisesta ei kuulu maakuntakaavaan ja on erittäin ongelmallinen kuntakaavoituksenkin näkökulmasta. Kuka tai mikä taho määrittelee ja valitsee kunnittain kehitettävät kylät ja sitä kautta kylät, joita ei kehitetä? Onko edes lainsäädännöllisesti mahdollista, että kuntalaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan sen suhteen, missä asuvat? 16

17 Lisäksi kaikki edellä mainitut maakuntakaavaehdotuksessa olevat kohdat olivat ristiriidassa aiempien kaavaluonnosten kanssa, joissa todettiin yksiselitteisesti, että Maanomistajakohtaisen hajarakentamisen ohjaaminen ei kuulu maakuntakaavatasolle vaan kuntakaavoitukselle eikä maakuntakaavalla osoiteta uusia maanomistajakohtaisia rakentamis- ja käyttörajoituksia. MTK-Etelä-Savo vaati maakuntakaavaehdotuksesta poistettavaksi maininnat maaseudun hajaasutuksen ohjaamisesta ja kaavaan palautettavaksi lauseen: Maanomistajakohtaisen hajarakentamisen ohjaaminen ei kuulu maakuntakaavatasolle vaan kuntakaavoitukselle eikä maakuntakaavalla osoiteta uusia maanomistajakohtaisia rakentamis- ja käyttörajoituksia. MTK-Etelä-Savo yhtyi maakuntahallituksen kantaan Lahti Mikkeli oikoratavarauksen jättämisestä pois Etelä-Savon maakuntakaavasta. Perusteluna tälle todettiin, että Etelä-Savon tulee panostaa nykyisen Mikkeli Kouvola- sekä Helsinki Pietari -ratayhteyksien nopeuttamiseen. Tämän seurauksena oikoradan tekeminen Heinolan kautta ei anna lisäarvoa Helsingin yhteydelle. Myös kustannusten osalta on tehokkaampaa panostaa Kouvolan kautta olevan yhteyden mahdollisimman pikaiseen nopeuttamiseen, joka on myös linjassa maakunnan strategisten tavoitteiden kanssa Pietarin osalta. Edelleen oikorata varauksen poistaminen on välttämätöntä sen maankäytölle ja sitä kautta elinkeinotoiminnalle ja asumiselle aiheuttamien haittojen poistamiseksi. Rakentamissuosituksen mukaan ratalinjan molemmin puolin on 250 metrin aluevaraus, jonka seurauksena arviolta hehtaaria maata on vuosikymmeniä rajoitetun toiminnan piirissä ilman korvausta ja ilman varmuutta, että rataa tullaan koskaan rakentamaan. Tilanne on kohtuuton alueen maaomistajien ja elinkeinon harjoittajien kannalta. Liikenne luvun osalta MTK-Etelä-Savo esitti yleisenä vaatimuksena, että maakuntakaavaan ei tehdä merkintöjä tai aluevarauksia, jotka vaativat uusia maa-alueita yksityisiltä maanomistajilta. Kaikki linjaukset, niin teiden, voimalinjojen, rata-alueiden kuin muidenkin osalta tulee sijoittaa nykyisiin olemassa oleviin käytäviin niin, että niitä ei levennetä. Esimerkiksi voimalinjojen osalta on olemassa pylvästekniikkaa, joka mahdollistaa jopa nykyistä kapeampien johtokäytävien käytön. Kaikki uusien maa-alueiden ottaminen em. käyttöön on maanomistajien kannalta haitallista, koska nykyinen lunastuslainsäädäntö ei takaa kunnollista korvausta maa-alueista ja toiseksi maanomistaja joutuu maksumieheksi yhteiskunnan yleisen edun nimissä. Lisäksi myös maakuntakaavan tekoa ohjaava lainsäädäntö kieltää maa- ja metsätalousalueiden pirstomisen. Kohdemerkintöjen osalta tulee kaikissa käyttää loogisesti samoja rakentamisrajoitusten merkintöjä. Maakuntakaavassa tulee käyttää Liikenne luvussa samaa MRL 33 merkintää kuin voimalinjojen kohdalla eli voimassa on ehdollinen rakentamisrajoitus. Energiatuotanto luvussa todettiin sivulla 82, että Maatalouskäytössä olleet tai olevat turvemaat ovat voimakkaita hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjen lähteitä pinta-alaa kohti arvioituina. Teksti tulee joko poistaa tai sitä tulee täsmentää. Turvemaan päästöihin vaikuttaa merkittävästi sen muokkaaminen. Valtaosa eteläsavolaisista viljelykäytössä olevista turvemaista on kasvipeitteisiä (pitkäaikaisessa nurmiviljelyssä), jolloin niistä tulevat päästöt ovat hyvin vähäisiä. Ko. teksti ei maakuntakaavoituksen näkökulmasta muutoinkaan ole kaavaan liittyvä, minkä perusteella se esitettiin poistettavaksi. Luonnon- ja kulttuuriympäristö luvun tekstejä Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteesta esitettiin muutettaviksi. Kyseessä ei ole Saimaa-Pielisen alueen kattavasta alueesta maailmanperintökohteeksi vaan yksittäisistä kohteista Natura- ja luonnonsuojelualueilla, jotka saattavat joskus muodostaa suunnitteilla olevan hakemuksen kohteena olevan maailmanperintökohteen. MTK-Etelä-Savo esitti poistettavaksi maakuntakaavasta maisema-alueet, rakennussuojelukohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet sekä muinaisjäännökset. Maakuntakaavaehdotuksesta löytyi tähän peruste: Merkinnät osoittavat osa-alueen erityisominaisuuksia, eivät ole aluevarauksia eikä maakuntakaavamääräys tuo alueelle rakentamis- ja maankäyttörajoituksia. Edelleen ehdotuksessa todettiin, että kuntakaavoituksen tehtäväksi jää osoittaa yksityiskohtaisemmin, millä tavalla maakuntakaavan mukaiset kulttuuriympäristön kannalta merkittävät alueet ja kohteet sekä niiden arvot ja erityispiirteet otetaan huomioon. Edellä esitettyyn viitaten voitiin perustellusti todeta, että maakuntakaava ei anna lisäarvoa näille alueille ja toisaalta näiden alueiden sisällyttäminen maakuntakaavaan ei anna kaavalle lisäarvoa. Samalla perusteella esitettiin poistettaviksi kulttuuriympäristökohteet ja muinaisjäännökset maakuntakaavasta. Tämä selkeyttäisi myös kaavakarttaa merkittävästi ja lisää sen luettavuutta. 17

18 Etelä-Savon vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat Vesiensuojelun ja hoidon tavoitteena on erilaisten vesistöjen ja pohjaveden hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Tämän lisäksi kunnoltaan erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Nämä kaikki tavoitteet ovat yhteisiä koko Euroopan unionin alueella. Vesien tilan kohentaminen perustuu niitä rehevöittävien ja pilaavien aineiden vesistöihin pääsyn rajoittamiseen. Samalla kiinnitetään huomiota tulvien ja kuivuuden aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Laki vesienhoidon järjestämisestä koskee sekä pohjavesiä että pintavesiä. Kullekin vesienhoitoalueelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, joka tarkistetaan kuuden vuoden välein. Ensimmäisen vesienhoitosuunnitelman on oltava voimassa viimeistään Vesien tilaa arvioidaan uuden luokittelun keinoin. Ensimmäinen uuden luokittelun mukainen pintavesien tilan arviointi valmistui kesäkuussa Jokien, järvien ja rannikkovesien tila luokitellaan ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi ottaen huomioon vesialueen luontaiset ominaisuudet. Aiemmin veden laatua luokiteltiin sen mukaan, miten käyttökelpoista se on ihmisen kannalta. Pohjavesiä luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Vesienhoitosuunnitelman laativat vesienhoitoalueella toimivat ympäristökeskukset yhdessä yhteistyöryhmänsä kanssa. Yhteistyöryhmään on koottu mahdollisimman kattavasti alueen eri eturyhmien edustus. Yhteistyöryhmä tekee alueelliselle ympäristökeskukselle ehdotuksia vesienhoidon tavoitteista. Se seuraa, arvioi ja ennakoi vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueella. Yhteistyöryhmä käsittelee ehdotusta vesienhoitosuunnitelmaksi sekä sitä varten laadittuja selvityksiä ja ohjelmia ja ottaa niihin kantaa. MTK- Etelä-Savolla oli edustus sekä vesienhoitosuunnitelmien ohjausryhmässä että alatyöryhmissä. Vesien tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan toimenpideohjelmissa, joiden laadinnassa myös hoidetaan pääosa käytännön yhteistyöstä. Jokainen alueellinen ympäristökeskus laatii alueeltaan toimenpideohjelman. Toimenpideohjelmien yhteenveto on keskeinen osa vesienhoitosuunnitelmaa. Valtioneuvoston periaatepäätöstä (2007) Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 on Suomessa tarkoitus toteuttaa vesipuitedirektiivin mukaisilla vesienhoitosuunnitelmilla sekä toimenpideohjelmilla, jotka poikkeavat muiden EU -jäsenvaltioiden toimien kanssa siinä, että EU:ssa vesipuitedirektiivillä harmonisoidaan jäsenmaiden vesienhoitoa, ei ensisijaisesti kansallisia tavoitteita. Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 periaatepäätöksessä todetaan, että tavoitteiden saavuttamiseksi elinkeinojen kannattavuutta ei pidä vaarantaa. Tämän tulee olla ehdoton periaate myös vesienhoitosuunnitelmista päätettäessä. Vesienhoitosuunnitelmissa on huomioitava, että jo käytössä olevilla toimenpiteillä ja nykyisillä asetuksilla (mm. nitraattiasetus ja ympäristötuen myötä tehtävät vesiensuojelutoimenpiteet, KEMERA, metsäsertifiointi) on saatu aikaan merkittäviä tuloksia. Tämä koskee erityisesti vesiä, joiden tila on hyvä tai sitä parempi. Uusien keinojen suuntaaminen tulee keskittää rehevöityneisiin vesistöihin tai niiden osa-alueisiin sekä valumaalueisiin, joissa nykyiset toimenpiteet eivät ole vielä tuottaneet tulosta tai vesien tila on tyydyttävä tai sitä huonompi. Hyvässä tai sitä paremmassa tilassa olevien vesistöjen ja niiden valuma-alueiden osalta riittää, että toiminta pidetään nykyisellään ja sen tasoa ei heikennetä. Ei myöskään ole perusteltua kiristää ehtoja ja vaatimuksia. Mikäli lisätoimenpiteitä vaaditaan, on niille osoitettava resurssit valtiohallinnosta. Myös toimenpiteiden keskittämiseen ongelma-alueille on saatava lisäresursseja, jotta nykyisentasoinen toiminta voidaan turvata myös ongelmattomilla alueilla. Ravinnevalumien mittausmenetelmissä ja siten VEPS -mallissa on suurta epätarkkuutta, joka näkyy mm. VEPS -mallin antamien tulosten (päästökohtaisten ravinnevaluma-arvioiden) uskottavuudessa. On jo tiedossa, että vain reaaliaikainen, jatkuvatoiminen ravinnevalumamittari antaa tiedon siitä, mitä, mistä, milloin, kuinka paljon ja missä olosuhteissa ravinteita vesistöihin kulkeutuu. Käytössä olevaa ns. pullomenetelmää, jossa vesialtaasta otettu näyte edustaa juuri sen hetken vettä juuri kyseisessä näytteenottopisteessä, ei voida yleistää yhtään suuremmalle vesialueelle eikä pidemmäksi aikaa. Tämä näytteenottomenetelmä jättää huomioimatta mm. pelloilla tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset ravinnevalumiin, rankkasateiden vaikutukset, eroosion vaihtelut, vuosien väliset vaihtelut jne. Ongelmaksi muodostuu myös se, että toimenpiteet tehdään pellolla ja ravinnevalumat mitataan valuma-alueelta, minkä seurauksena ei pelloilla tai niiden reunoilla tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia saada esiin. Maatalouden ravinnevalumien väheneminen on näillä menetelmillä mahdotonta todentaa, koska käytössä ei ole siihen soveltuvia mittareita. 18

19 VIHMA -malli, jolla maalajien läpäisevyyttä ja ravinnevalumaa mallinnetaan, ei tunne kaikkien maiden ravinnevalumia. VIHMA:ssa on puutteita johtuen siitä, että ympäristöhallinnolla ei ole näitä tietoja. VIHMA mallintaa siis sitä, miten paljon mistäkin maaperätyypistä ja kaltevuudesta ravinteita voi laskennallisesti karata ja näin asetetaan tavoitteita maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Sekä VEPS- että VIHMA -malleissa on vakavia puutteita toimiakseen luotettavina vesienhoitosuunnitelmien lähtökohtina ja tavoitteiden asettelussa. VEPS:ssä siksi, että luvut perustuvat arvioihin (pullonäytteet, satunnaisotannat) eivätkä jatkuvatoimiseen seurantadataan ja VIHMA:ssa siksi, että kaikilta maalajeilta ei ravinnehuuhtoumaa ole mitattu. Ympäristöhallinnon tulee osoittaa riittävät resurssit em. mallien puutteiden korjaamiseksi, jotta eri päästölähteistä saadaan oikeat tiedot ja sen myötä voidaan asettaa realistiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Edellä mainitut laskentamallit eivät myöskään huomioi Suomen maatalouden fosforin käytön huomattavaa alentumaa vuosina , jona aikana se oli peräti -60 % fosforille ja typellekin -35 % (MMM:n tilastot). Peltojen ravinnetaseet (= lannoitus satojen ottamat ravinteet) ovat ajanjaksolla painuneet negatiivisiksi, fosfori -67 % ja typpi -43 % (MTTn tutkimusaineisto). Ravinnekuormituksesta puuttuvat tiedot toiminnassa olevien tai suljettujen kaatopaikkojen vaikutuksista piste- ja hajakuormitukseen sekä jätevesipuhdistamojen häiriötilanteiden ja talteen otettujen lietteiden välillisesti aiheuttamat kuormitukset (mm. karkaavat lietteet, saostuskemikaalien riittämättömyys, jätevesipäästöt, kuormituspiikit, vuoto-, sade- ja sulamisvedet). Tehtyjen tutkimusten (Santala, Etelämäki ja Santala) mukaan yhdyskuntien puhdistamoilla syntyy Suomessa kuiva-aineeksi laskettuna lietteitä noin tonnia/vuosi. Tämä talteen otettu liete sisältää typpeä noin tn ja fosforia noin tn, mikä vastaa vuositasolla noin 1,7 kg fosforia ja noin 5 kg typpeä Suomen jokaista peltohehtaaria kohti. Valtaosa tästä massasta kompostoidaan ja sekoitetaan turpeeseen ja hyödynnetään viherrakentamiseen sekä kaatopaikkojen peitekerroksiin. Tämä jätevesilietteiden sisältämä fosforimäärä vastaa noin viidesosaa maatalouden käyttämän lannoitteiden fosforimäärästä ja aiheuttaa huomattavaa vesistöjen ravinnekuormitusta. Ongelmaa lisää se, ettei viheralueilta oteta ravinteita sadon mukana talteen, kuten peltoviljelyssä tehdään. Sisäinen kuormitus on jäänyt Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa kokonaan huomioimatta ja Vuoksen vesienhoitoalueenkin suunnitelmassa varsin lyhyelle maininnalle. Käytännössä sisäinen kuormitus on kuitenkin se, johon on välttämätöntä puuttua, mikäli halutaan vaikuttaa vesistöjen tilaan. Vesistön kuormitus koostuu kahdesta lähteestä: 1. Alloktoninen eli ulkoa tuleva kuormitus: mm. joet, ilmalaskeuma, maalta peräisin oleva kuormitus, kallioperästä liukenevat ravinteet jne. voi olla piste- ja hajakuormitusta: yhdyskunnat, liikenne, teollisuus, maa- ja metsätalous, läheltä ja kaukaa 2. Autoktoninen eli sisäinen kuormitus Ulkoa tulevaa kuormitusta säädellään jo hyvin monin tavoin ja vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmissa mainitut ehdotukset koskevat ulkoista kuormitusta. Sisäinen kuormitus alkaa, kun vesistön biologinen tuotanto on niin korkealla, että kuoltuaan ja vajottuaan pohjaan sen mikrobiologinen, happea vaativa hajotustyö kuluttaa pohjasta kaiken hapen. Näin muodostuu hapettomia pohjia, joista vapautuu fosforia eli vesialtaan ns. itselannoitus käynnistyy. Vesistöjen sisäisen kuormituksen ja luonnon sisäisen kierron osuudeksi on asiantuntija-arviossa (M. Lappalainen) päädytty noin 53 %:n osuuteen. Mikäli tätä prosessia ei saada pysäytettyä, ei vesistön tila merkittävästi parane tai ainakaan hyvää tilaa ei tavoiteta. Keinoja tähän tulee harkita kahdesta lähestymistavasta: 1. Puututaan oireisiin eli esim. ilmastetaan pohjaa, jotta sedimentti säilyy hapellisena tai muuttuu sellaiseksi eli puututaan hapettomuuden oireisiin. 2. Tehdään toimenpiteitä, joilla pureudutaan sisäisen kuormituksen syihin, ei ainoastaan sen seurauksiin. 19

20 Näitä ovat ulkoisen kuormituksen hallinnan lisäksi mm. hoitokalastukset. Keskeistä on kuitenkin se, että ympäristöhallinto kohdentaa riittävästi resursseja sisäisen kuormituksen ja sen osuuden tutkimiseen niissä vesistöissä, joissa jo tehdyt toimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Nämä kuuluvat vesiensuojelun ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan. Mikäli ulkoisen kuormituksen puolella tehdyt toimenpiteet eivät saa tukea sisäisen kuormituksen hillitsemiseen tähtäävistä toimenpiteistä, ei toivottua vesien hyvää tilaa tulla saavuttamaan. Pohjavesien osalta, koskien sekä maa- että metsätaloutta, on syytä erottaa pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueet ja, siten myös niillä sallitut ja rajoitetut toimenpiteet. Pohjaveden muodostumisalueet ovat herkempiä mm. mikrobikontaminaatiolle kuin varastoitumisalueet, joten näiden alueiden kohdalla ei ole perusteltua kiristää nykyisiä vaatimuksia. Ympäristöhallinnon on määriteltävä ja rajattava nykyistä selkeämmin, mitä vedenhankinnan kannalta tärkeillä tai siihen soveltuvilla alueilla tarkoitetaan ja, missä ne kullakin alueella sijaitsevat. Nykyisellä ilmaisutavalla törmätään usein tilanteisiin, joissa pyritään kieltämään kaikki toiminta kaikilla pohjavesialueilla, mikä on kohtuutonta. Laissa määritelty pohjavesien pilaamiskielto on kuitenkin täysin riittävä keino ohjata toimintaa pohjavesialueilla, sen lisäksi ei tarvita esim. kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Torjunta-aineiden käytön rajoituksia koskien riittää, että aineiden käytöstä annettuja ohjeita noudatetaan eikä täten lisävaatimuksille ole tarvetta. Mikäli pohjavesissä ei ole aikaisemmin voitu todeta pilaantumista, ei ole perusteltua rajoittaa maa- ja metsätalouden toimenpiteitä erityisesti, kun näillä aloilla edellytetään jo käytettävän ns. BAT- eli parasta mahdollista tekniikkaa. Yksittäisenä tekijänä tulee ottaa huomioon mm. se, että kuluttajien kiinnostus luomuruokaa kohti on lisääntynyt merkittävästi. Tällöin karjanlannan käyttö jää miltei ainoaksi mahdollisuudeksi kasvien ravinnon tarpeen varmistamiseksi. Karjanlannan käytön epääminen pohjavesialuilla estäisi tilan siirtymisen luomutuotantoon ja joidenkin tilojen osalta se johtaisi luomutuotannon lopettamiseen. Pelloilla lannoituksen vähentäminen ei ole enää ensisijainen keino ravinteiden huuhtoutumisen ehkäisemiseksi, vaan toimenpiteissä tulee keskittyä pellon kasvukunnosta huolehtimiseen ja sitä kautta riittävän sekä laadukkaan sadon takaamisesta. Vain hyvässä kasvukunnossa oleva pelto ja elinvoimainen kasvusto voi käyttää ravinteita tehokkaasti hyväkseen, tuottaa riittävän sadon ja siten poistaa pellosta jopa enemmän ravinteita kuin sinne on aikoinaan lisätty. Ravinnetasoselvityksillä ja hyvän ravinnekäytön vaatimuksilla päästään optimilannoitukseen. Lannoituksen vähentämisen sijaan on keskityttävä löytämään keinoja, joilla ravinnehuuhtoumia vesistöihin voidaan vähentää. Näitä ovat mm. kosteikot ja suojavyöhykkeet sekä erilaiset kevytmuokkaus- ja suorakylvömenetelmät. Samalla on huomioitava, että kosteikkojen rakentaminen ja suunnittelu ovat kalliita prosesseja, johon tulee valtion suunnata riittävästi resursseja. Sama tilanne on suojavyöhykkeiden kohdalla, jossa erityistä huomiota on kiinnitettävä niiden myötä tuotannollisesta toiminnasta poistuvaan peltoalaan, mikä vaikuttaa maatalouden harjoittamisen taloudellisiin edellytyksiin. Suojavyöhykkeet onkin kohdennettava tarkasti sinne, missä niistä on selkeimmin hyötyä ja niiden leveysvaatimukset on oltava perusteltuja. Lannasta saadaan nykyteknologialla eroteltua puhdas vesi, lämpö, ravinteet, hajut ja kasvihuonekaasut. Kuitenkaan näitä teknologioita ja niiden kehittämistä ei tueta riittävästi valtion toimesta, jotta ne saataisiin laajasti maatalouden käyttöön. Lannan monimuotoiseen hyötykäyttöön on suunnattava huomattavasti nykyistä enemmän tutkimusresursseja. Tämän lisäksi hyvien ja lupaavien teknologioiden edistämiseksi on suunnattava riittävästi investointitukia, jotta näitä saadaan edistettyä ja vietyä käytännön maatalouteen. Itä-suomen jätesuunnitelma Itä-Suomen jätesuunnitelmasta MTK-Etelä-Savo nosti esille seuraavia asioita. Suunnitelmassa oli määritelty jätehuollon palvelutaso vuonna 2016, jonka mukaan sako- ja umpikaivolietteiden keräys on järjestetty ja lietteet käsitellään jätevedenpuhdistamoilla ja biokaasulaitoksilla. MTK-Etelä-Savo hyväksyi esitetyn tavoitetilan, mutta esitti tekstiin lisättäväksi maininnan siitä, että sakokaivoliete voidaan sijoittaa myös peltoon, kun se on säännösten mukaisesti hygienisoitu (kalkkistabilointi, termofiilinen mädätys, kompostointi tai terminen kuivaaminen). Lainsäädännön mukaan pellolle levittäminen on sallittua eikä sitä tule kieltää jatkossakaan em. toimenpitein toteutettuna. Jätesuunnitelmassa tuleekin tuoda esille myös tämä vaihtoehto sekä siihen liittyvä lainsäädäntö ja ohjeistus, jotta sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyä pystytään toteuttamaan järkevästi ja kustannustehokkaasti lain antamissa puitteissa. 20