Oravasaaren kylän kyläsuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oravasaaren kylän kyläsuunnitelma"

Transkriptio

1 41630 Oravasaari sivu 1 Oravasaaren kylän kyläsuunnitelma Oravasaaren kylän kyläsuunnitelma #1 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Taustaa 1.1 Asukkaiden määrä ja ikärakenne 1.2 Elinkeinot ja yritykset 1.3 Kuvaus alueen toiminnasta Järjestötoiminta Tapahtumat 1.4 Alueen yhteiset rakennukset ja liikuntapaikat 1.5 Luonnon ja ympäristön resurssit ja nähtävyydet 1.6 Alueen SWOT analyysi 2. Kehittämistoimenpiteet Alueen elinvoimaisuuden ja väestöpohjan kehittäminen 2.2 Alueen palvelut 2.3 Harrastus, liikunta ja muut kehittämistoiveet 2.4 Ympäristönhoidolliset toimenpiteet 2.5 Yritystoiminnan hankkeet 3. Hankkeiden toteutus 3.1 Suunnittelu ja rahoitus 3.2 Seuranta ja arviointi Liitteet 1. Kartta : nähtävyydet, yhteiset rakennukset ja liikuntapaikat 2. Kartta : asutus 3. Kyläyhdistyksen toimintakertomus 2001

2 41630 Oravasaari sivu 2 1. TAUSTAA Oravasaari kuuluu Jyväskylän maalaiskuntaan ja olemme kaupungistuneen kunnan yksi harvoista maaseutualueista. Kylämme sijaitsee valtatien nro E 75 (nelostie, E4) molemmilla puolin Jyväskylästä Heinolan suuntaan Vaajakosken eteläpuolella. Matkaa Jyväskylän keskustaan on n. 18 km ja Vaajakoskelle n. 12 km. Oravasaaren kylän osia ovat lisäksi Haukanmaa, Laajaranta ja Ilmopohja. Kylä sijaitsee Päijänteen ja Leppäveden välisessä harjumaisemassa. Oravasaaren kylän kyläsuunnitelman on laatinut Oravasaaren kyläyhdistys r.y. Jyväsriihi r.y:n ja Äijälän seudun Osuuskunnan opastamana (viimeistely ). n runko on laadittu kyläyhdistyksen toimikunnan kokouksissa 13.4 ja a tukemaan on tehty lisäksi täydentävä asukaskysely helmikuussa Taustaa Oravasaaren kylän historia kirjassa on kuvattu kylän historia kattavasti ja syvällisesti. Oravasaaren kyläyhdistys r.y:n tehtävä on kylän elinvoimaisuuden, peruspalveluiden, hyvinvoinnin, liikuntaharrastuksen ja kulttuurin edistäminen. Viimeaikaiset kylän yhteiset hankkeet ovat olleet : vesijohtohanke, jääkiekkokaukalo (mukaanlukien valaistus ja pukukopit), historiakirja, postinjakelupiste sekä ympäristöstä huolehtimista. #3 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Oravasaaren kyläyhdistys r.y. on perustettu ja merkitty yhdistysrekisteriin Sen tarkoituksena on peruspalveluiden säilyttäminen kylässä, kyläläisten hyvinvoinnin ja yhteistoiminnan edistäminen sekä viihtyisyyden parantaminen kylässä. Näitä tavoitteita saavutetaan pitämällä huolta kylän elinvoimaisuudesta niin että väki viihtyy kylällä, kylä pysyy asuttuna ja ihmisille on tarjolla mahdollisuudet elää, harrastaa ja tehdä myös työtä omalla kylällä. Yhdistyksen edeltäjänä toimi perustettu kylätoimikunta. Viime aikojen kylän yhteisiä hankkeita ovat olleet vesiosuuskuntamuotoinen vesijohto ja viemärihanke, joka toimii jo täydellä teholla, postinjakelupisteen ja

3 41630 Oravasaari sivu 3 kierrätyspisteen rakentaminen entisen kyläkaupan läheisyyteen ja sitä kautta ympäristöstä huolehtiminen. Liikuntaharrastusta ovat edistäneet jääkiekkokaukalon rakentaminen talkoovoimin koulun ja seurantalon välimaastoon sekä lasten hiihto ja mäenlaskumaan rakentaminen nelostien länsipuolelle ns. Kaukon kuopalle sekä hiihtoladun suunnitteleminen kaikkien kyläläisten hiihtoharrastusta lisäämään. Myös tieasioihin on pyritty vaikuttamaan kiirehtimällä nelostien perusparannusta kylän ohi tuomalla esiin kyläläisten kanta linjaukseen siinä, sekä kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Vaajakoskelta Oravasaareen, josta suurin osa on jo saatu käyttöön. Viimeisin voimanponnistus on ollut v ilmestynyt Oravasaaren kylän historia teos, jonka on koonnut Oravasaaren kyläyhdistys ja kirjoittanut Virpi Mäkinen. Teos kuvaa syvällisesti ja kattavasti kylän historiaa 1800 luvulta nykypäivään saakka. Oravasaaren kyläyhdistys r.y. on tehnyt mittavan työn kootessaan tämän tiedon talteen ja saanut aikaan taloudellisia riskejäkin ottaen sen painetuksi teokseksi entisten, nykyisten ja tulevien oravasaarelaisten iloksi sekä historian tutkijoiden käytettäväksi. 1.1 ASUKKAIDEN MÄÄRÄ JA IKÄRAKENNE 1.1 Asukkaiden määrä ja rakenne Oravasaaren toiminnallinen alue rajaantuu seuraavasti Kanavuoren suunta pohjoisessa : Jussilanmäen luona Laajarannassa suurjännitelinja E4 väylän yli Nisulan suunta etelässä : Haukanmaan Vääräjärvi Toivakan suunta etelässä : Peiponsalmi Lännessä Päijänne Idässä Leppävesi Oravasaari sijaitsee pääosin Suomen 3. suurimmassa maalaiskunnassa (Jyväskylän Maalaiskunta : asukasta ) Asukasmäärä : vakituiset 439 (Jkl mlk) + 42 (Toivakka) + vapaa ajan asukkaat arviolta 300 Talouksien lukumäärä (Jkl mlk) : 189 vakituista asuntoa + loma asuntoja 144 = yhteensä 333 taloutta Ikärakenne (Jkl mlk) : Alle kouluikäiset (0 6) : 42 Koululaiset (7 19) : 83 (kyläkoulussa 34 oppilasta) Työikäiset : 239 (omassa kylässä töissä noin 20 henkilöä) Eläkeikäiset (yli 65) : 75 #5 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y. 2003

4 41630 Oravasaari sivu 4 Oravasaaren kylä sijaitsee pääosin Suomen kolmanneksi suurimman maalaiskunnan, (Jyväskylän maalaiskunta) eteläosassa. Kylän eteläisimmät osat (Haukanmaa ja osa Ilmopohjaa) sijaitsevat Toivakan kunnassa. Oravasaaren toiminnallinen alue rajaantuu pohjoisessa (Kanavuoren suunta) Jussilanmäen alueelle, etelässä (Nisulan suunnassa) Haukanmaan Vääräjärvelle ja (Toivakan suunnassa) Peiponsalmeen. Idässä Oravasaaren alue rajoittuu Leppäveteen ja lännessä Päijänteeseen. Kylässä asuu maataloudesta elantonsa saavan kantaväestön lisäksi runsaasti muuta väestöä. Suurin osa vakituisista asukkaista käy töissä muualla Jyväskylän seudulla. Vakituisesti alueella asuvia asukkaita on Oravasaaressa 439 Jkl mlk:n alueella ja 42 Toivakan kunnan puolella. Lisäksi ovat runsaan mökkiasutuksen mukanaan tuomat kesä ja osittain ympärivuotisetkin vapaa ajan asukkaat, joita arvion mukaan on 300. Talouksia alueella on yhteensä 333 kpl Jkl mlk:n alueella mukaanlukien sekä vakituiset ja vapaa ajan asunnot. Lisäksi on reilut kymmenen vakituisesti asuttua taloutta ja useita kymmeniä loma asuntoja Toivakan kunnan puolella. Ikärakenteessa näkyy tyypillinen maaseudun kehitys eli kouluikäisten lasten määrä on kaupungin läheisyydestä huolimatta pienentynyt muutamn kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta selvästi ja tämä aiheuttaa jatkuvan huolen koulun säilymisestä. Sijaintinsa ansiosta (lyhyehkö etäisyys Vaajakoskelle ja Jyväskylään) aluetta kohtaan vallitsee suuri mielenkiinto omakotitalon rakentajien ja vuokra asunnon etsijöiden keskuudessa valitettavasti kaavoituksen puute ja nelostieratkaisun jatkuva viipyminen ovat jumittaneet kehittymistä yli 20 vuotta. Koulu on kylässä kuitenkin säilynyt kunnan suopean suhtautumisen ja väestökehityksen luoman paineen ansiosta : taajamien koulut ovat ylitäysiä ja vanhemmilla on mahdollisuus valita lastensa kouluksi myös pienempi kyläkoulu. Oravasaaren koulun oppilaista liki puolet tuleekin Vaajakosken taajamaseudulta. 1.2 ELINKEINOT JA MERKITTÄVÄT YRITYKSET Oravasaaren kylän elinkeinoelämälle on aina ollut merkittävää vuorovaikutus Vaajakosken alueen ja Jyväskylän kanssa.

5 41630 Oravasaari sivu Elinkeinot ja yritykset Oravasaaren vesiosuuskunta Maatiloja (Sipilä, Aijasaho, Heinälä, Arposenniemi, Päivärinne, Niemiö, Rantala, Harjula, Puura, Nuuttila, Pohjola, Tura, Vaarila) : karjatalous, viljan ja heinänviljely, mansikan yms. + maataloustuotteiden suoramyyntiä Rakennuspalvelut : T:mi Hannu Kovanen (kirvesmies) Kirvesmies Ville Liimatainen Peltityöt Matti Korpela Putkiyrittäjä Etelälahti Pentti Toivonen (puusepänverstas / Haukanmaan koulu) Asianajotoimisto Aritmos (Enegren /Saviaho) Taksi Laurikainen ja Turan tilaustaksi Piililä : kokous ja luontoretkipalvelut Autokorjaamo Petri Frondelius T:mi Kuljetusliike Jauhiainen Traktorikaivuri / Sakari Sipilä Kynttilävalimo Mirva Tapper Jääskelän pitopalvelu Jääskelän ratsutila Tapperin Kirpputori #5 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Oravasaaren sijainti kahden isohkon sisäjärven Päijänteen ja Leppävedenvälisellä kannaksella on antanut sille maatalouden harjoittamista ajatellen varsin suotuisan mikroilmaston. Peltoviljelyyn soveltuvat maat ovat pääosiltaan hikeviä hieta, moreeni ja hiesumaita ja täten varsin soveltuvia tehokkaaseen viljelyyn etenkin nurmituotannossa. Oravasaaren maatalous on kylän kokoon nähden varsin moni ilmeistä, johon pääasiallisina syinä ovat tilojen vaihtelevat koot sekä taajamien läheisyys. Tällä hetkellä aktiivisessa maataloustuotannossa olevat Aijasahon, Puuran, Ilmoniemen, Tupamäen, Sipilän, Heinälän, ja Arposen, sekä päätoimen ohella sivuelinkeinona viljeltävät Vaarilan, Pohjolan ja Niemiön sekä Ijäksen tilat ovat jo niin vakiintuneita tuotannoltaan, että niiden voidaan katsoa kestävän myös tulevat myllerrykset ja antavan mahdollisuuden kehittää talouksia yhä monipuolisenpaan suuntaan. Kylän tiloista nautakarjaa kasvatetaan seitsemällä tilalla, joista kaksi on erikoistunut maidontuotantoon, kolme pohjaa itseuudistuvaan pihvilihantuotantoon (tosin Aijasaholla ehdoton päätuotantosuunta sikatalous) ja kaksi perinteiseen välitysvasikoiden teuraaksikasvattamiseen. Ilmoniemen tilalla puutarhatalous muodostaa merkittävän tulonlähteen metsäurakoinnin (pienpuustoisten kohteiden puunkorjuu ja kuljetus) ohella. Tämän lisäksi perunantuotantoa on pienessä mittakaavassa harjoitettu Pajurinteellä ja Ilmoniemen tilalla, sekä myyntiheinän tuotantoa Ikosen tilalla Mikko Ikosen toimesta. Sivutoimiset tilat (3) harjoittavat rehuviljan viljelyä.

6 41630 Oravasaari sivu 6 Maatilojen tulevaisuutta ajatellen kylämme sijainti ja olosuhteet antavat runsaasti kehittämismahdollisuuksia. Runsas loma asutus ja sen mukanaan tuoma suuri tilapäisen väestön määrä tarjoaa työtä teiden kunnossapidossa vuodeajasta riippumatta, polttopuun tuotannossa, erilaisissa pienimuotoisissa kunnostustöissä (pihatyöt, kiinteistöjen korjaukset, maisemanhoito, tarvikekuljetukset), sekä jatkojalostettujen maataloustuotteiden markkinakohteena. Maanomistus on varsin hajautunutta, jolloin varsinkin metsäpuolella tarvetta on osaajille niin perinteisessä metsänhoidossa(taimikonraivaus, nuoren metsän kunnostus, hoitohakkuut) kuin myös tieverkoston kunnossapidossa. Luonnon monipuoliseen hyödyntämiseen on paneuduttu varsinkin Piililän tilalla, jossa Vesa Rahunen ja Hannele Levävaara tarjoavat tilat kokousten ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Oravasaaren Haukanmaalla sijaitsevan tilan ympäristöön on rakennettu tilan vieraita varten idyllinen laavu tulisijoineen, Päijänteen jylhään rantaan sekä perinteinen että savusauna tilan talouskeskuksen aittojen toimiessa majoitustilana. Vanhaan navettaan on kunnostettu kokoustilat, sekä keittiötila ruoanlaittoa varten. Oravasaaren moni ilmeinen ja vaihteleva luonto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet eräopasyrittäjyyteen lähinnä luontopolkujen muodossa, sillä kylällämme sijaitsee valtakunnallisestikin ainutlaatuisia aluekokonaisuuksia (mm. Iilijärven valuma alue, osa EU:n Naturaohjelmaa). Alueen elinkeinotoimintaa leimaa maatalous, joka on keskittynyt heinän ja viljanviljelyyn, sikatalouteen ja lihakarjan kasvatukseen sekä marjatuotantoon (lähinnä Mansikanviljelyä Oravasaaressa on harjoitettu Niemiön ja Päivärinteen tiloilla Ilmopohjalla yli 30 vuotta. Muita elinkeinon harjoittajia ja yrityksiä alueella ovat taksiliikennettä harjoittavat Laurikaisen taksi ja Turan Kuljetuspalvelu Oy, T:mi Kuljetusliike Jauhiainen, Jääskelän pitopalvelu, Jääskelän ratsutila, kokous ja luontoretkipalveluita tarjoava Piililä, traktorikaivuriyrittäjä Sakari Sipilä, asianajotoimisto Aritmos (Saviaho), puusepänverstas Pentti Toivonen Haukanmaan vanhalla koululla ja Tapperin kirpputori entisellä kyläkaupalla. Oravasaaren vesiosuuskunta perustettiin vuonna Vesiosuuskunnan toimialue kattaa Kairannan taajaman (Jussilanmäki) ja pääosan Oravasaaresta. Vesiosuuskunnan tehtävänä on vastata vesi ja viemärihuollosta yhteistyössä Jyväskylän maalaiskunnan kanssa. 1.3 KUVAUS ALUEEN TOIMINNASTA

7 41630 Oravasaari sivu JÄRJESTÖTOIMINTA Kuvaus alueen toiminnasta : järjestöt Luettelo toimivista järjestöistä : Oravasaaren kyläyhdistys r.y. Oravasaaren maamiesseura r.y. (sis. Oravasaaren maa ja kotitalousnaiset) Oravasaaren kalastuskunta (osakaskunta) Oravasaaren nuorisoseura r.y. Oravasaaren hirvimiehet r.y. Jyvässeudun 4H yhdistys Kansalaisopisto Vesiosuuskunta #6 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Alueella toimii useita järjestöjä. Suuri osa kyläläisistä on jäsenenä ja myös aktiivisena toimijana useassa järjestössä. Tällä hetkellä toimivia yhdistyksiä ovat jo mainittu Oravasaaren kyläyhdistys r.y. joka hoitaa koko kylän hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta virallisia asioita, Oravasaaren maamiesseura r.y. (johon kuuluu osana myös Oravasaaren maa ja kotitalousnaiset), Oravasaaren kalastuskunta (osakaskunta), Oravasaaren nuorisoseura r.y. ja Oravasaaren hirvimiehet r.y. Lisäksi Jyvässeudun 4Hyhdistyksellä on toimintaa kylällämme. Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopisto järjestää opintopiirejä ja lyhytkursseja Oravasaaren koululla. Oravasaaren nuorisoseura r.y. on perustettu vuonna Se kuuluu Keski Suomen nuorisoseurojen liittoon. Seuralla on oma seurantalo, joka on rakennettu vuonna 1952 ja jota on peruskorjattu ja pidetty kunnossa talkootyönä. Nuorisoseura järjestää toimintaa kaikenikäisille nuorisoseuralaisille. Varhaisnuorille on askartelu ja leikkikerhoja, vähän isommille peli iltoja (sähly, kaukalopallo, lentopallo, pesäpallo) ja musiikki ja näytelmätoimintaa kaikenikäisille. Nuorisoseura järjestää iltamia, pikkujouluja ja muita vastaavia juhlia ja lopuksi aina tanssitaan oman nuorisoseurabändin, Lahjattomien tahdissa. Myyjäiset, liikuntatapahtumat ja erilaiset retket, sekä nuorten leiritoiminta kuuluvat myös nuorisoseuran toimintaan. Lisäksi osallistutaan erilaisten alueella järjestettävien tapahtumien kuten Päijänne ajon ja Jyväskylän MM rallin järjestelyihin talkootyönä ja varainhankintana. Nuorisoseurantaloa

8 41630 Oravasaari sivu 8 vuokrataan juhla ja kokouskäyttöön yksityisille ja yhteisöille. Nuorisoseuran puheenjohtajana toimii Mira Korpela, varapuheenjohtajana Jaana Paavolainen ja sihteerinä Anu Knuutinen Pöppönen. Oravasaaren maamiesseura perustettiin Sotien jälkeen kylälle muutti runsaasti siirtolaisia Karjalan alueelta, mikä loi tarpeen perustaa oma maamiesseura ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseksi maataloudesta elinkeinonsa hankkivalle väestölle. Seura onkin toiminut vireästi järjestäen toimintavuosiensa aikana useita kymmeniä viljelijöille tarkoitettuja kursseja ja muita koulutustilaisuuksia, sekä organisoinut erilaisia opintoretkiä. Yksi merkittävimmistä toimintamuodoista on ollut erilaisten maataloudessa käytettävien koneiden ja laitteiden hankkiminen yhteiseen käyttöön. Vielä tällä hetkelläkin maamiesseuralla on muutamia koneita joita se lainaa niitä tarvitseville. 4H järjestö on perinteisesti organisoinut vuosien mittaan lähinnä varhaisnuorille tarkoitettua puutarhakerhotoimintaa (palstojen viljely ja kirjanpito). Nykyisellään toiminta on laajentunut käsittämään myös senioritoiminnan järjestö palvelee vanhempaa väestöä elämän virtapiiri projektin kautta järjestämällä virkistystoimintaa koululla TAPAHTUMAT Kuvaus alueen toiminnasta Koulun juhlat (joulu, kevät, talvenselän taittajaiset jne) Kyläyhdistyksen vuosikokous, teemakohtaiset erikoistilaisuudet ja juhlat Nuorisoseuran tapahtumat : sähly x 2, kaukalopallo, pikkujoulut, näytelmäkerho, vanhemmat lapsi piiri, talvitapahtuma, iltamat Elämän Virtapiiri (RAY:n rahoittama, 4H kerhon järjestämä) Seurakunnan järjestämät Seurakuntaillat ja lähetysnuotioillat Puuhakerho ja koululaisten iltapäiväkerho Lasten päiväkerho Suunnistustoiminta (Suunta 101) Hirvipeijaiset Päijänneajot Maalaistori ja joulutori Naisten jumppakerho #7 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Kylän tapahtumia järjestävät lähinnä koulu, kyläyhdistys, nuorisoseura ja seurakunta.

9 41630 Oravasaari sivu 9 Isompia tilaisuuksia järjestetään nuorisoseurantalolla tai koulun tiloissa. Samassa yhteydessä sijaitsee kylän urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo joten tilaa riittää myös ulkoilmatoimintaan. Järjestöjen yhteistyönä on järjestetty 2 3 kertaa vuodessa nuorisoseurantalolla maalaistori, jossa myydään pääasiassa kylällä valmistettuja ja kasvatettuja tuotteita. Näitä tilaisuuksia voi kehittää lisäämällä niihin vielä muutakin asiaa ne voisivat parhaimmillaan olla paikallisen asutuksen (maaseudun) ja asutuskeskusten vuorovaikutuksen parantamista. 1.4 ALUEEN YHTEISET RAKENNUKSET JA LIIKUNTAPAIKAT 1.4 Alueen yhteiset rakennukset ja liikuntapaikat a) Koulu (Jkl mlk) + pallokenttä (koulun tontilla) b) Jääkiekkokaukalo (kyläyhdistyksen talkoilla rakennettu sijaitsee koulun tontilla) c) Nuorisoseurantalo (Oravasaaren nuorisoseuran omistama; vuokratontilla) + nuorisoseurantalon sali (rajallinen sisäliikuntamahdollisuus) d) Rauanlahden uimaranta + veneenlaskupaikka (Jkl mlk) e) Piensaari (Oravasaaren jakokunta) Rauanlahdessa; laavun rakentaminen tekeillä f) Jääskelän tilan luontopolut g) Partiolaisten maja / Murtolahti h) Mämminiemi i) Äijänniemen laavu j) Postikatos ja kierratyspiste k) Syöksylaskumäki Kaukon kuoppa + koulun mäki l) Hiihtolatu (tekeillä Jkl mlk liikuntatoimen kanssa) m) Virmuniemi : tuleva venevalkama (Metsähallitus) n) Teerilahden venevalkama : suunnitteilla (Metsähallitus) #8 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Oravasaaren kylätalona toimii nuorisoseurantalo jossa mahtuu pitämään yli 100 hengen tilaisuuksia. Jkl mlk:n hankittua Jääskelän tilan kiinteistöineen, on kylän alueelle suuntautunut myös kunnan toimesta investointeja vapaa ajan tarpeisiin. Oravasaaren kylässä on aktiivisesti rakennettu yhteisiä tiloja talkootoimin kunnan tukiessa tätä toimintaa talkooavustuksilla. Viimeisimmät talkoilla rakennetut kohteet ovat postikatos, jääkiekkokaukalo ja Piensaaren laavu. Ylläluetellut liikuntapaikat ja yhteiset rakennukset on merkitty liitteenä olevaan karttaan. 1.5 LUONNON JA YMPÄRISTÖN RESURSSIT SEKÄ NÄHTÄVYYDET

10 41630 Oravasaari sivu Luonnon ja ympäristön resurssit sekä nähtävyydet 1. Karkvuori 2. Onkilampi 3. Iilivuori Iilijärvi Hörhänjoki 4. Mustavuori (Mustalahti) 5. Tonttuluola 6. Mustaniemi 7. Mäyrävuori 8. Hyppyriäisenmäki 9. Jääskelän tilan alue 10. Äijänniemi 11. Piensaari (Rauanlahti) 12. Heikkilänkoski 13. Torninmäki 14. Kankiluoto 15. Haukkavuori 16. Vuorenmäki 17. Uudenkartanon tila 18. Haksila Kaavailtu luontopolku kulkisi eräiden nähtävyyksien kautta. Nähtävyyskartta osoittaisi kohteiden sijainnin. Kyläläiset toivovat myös yhteisiä retkiä näihin kohteisiin. #9 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Oravasaaren alueella näyttäytyy pohjoinen Päijänne sekä Leppäveden ja Päijänteen välinen harjumaisema. Erityisesti kylän eteläosissa Haukanmaan alueella sijaitsee kymmeniä pieniä korpijärviä. Erityisen vaihteleva mäki ja järvimaasto tarjoaakin haastavia kohteita suunnistajille ja muille retkeilijöille. Oravasaarelaiset mustikka ja puolukkatyypin metsät ovat läheisen Jyväskylän väestölle suosittuja marjastuskohteita. Oravasaaren alueella Toivakan kunnan puolella Nisulan kylän suunnassa sijaitsee laaja Iilikankaan Natura suojelukohde. Suurimpaan osaan nähtävyyksiä on helppo tulla tutustumaan kesäaikaan koska tiheä metsätieverkosto tarjoaa mahdollisuuden päästä autolla tai pyöräilemällä kohteiden lähelle. Valitettavasti samaiset tiet tarjoavat niiden väärinkäyttäjille reitin tulla roskaamaan luontoa ja salametsästämään. Yllämainitut nähtävyydet on merkitty liitteenä olevaan karttaan. 1.6 ALUEEN SWOT ANALYYSI

11 41630 Oravasaari sivu 11 : SWOT analyysi Uhat Koulun säilyminen Liikenne (päätöksen puute, suola, hengenvaara) Kuntaliitos? Mahdollisuudet Hallittu kasvu Ympäristö Kiinnostus muuttaa Halu rakentaa Heikkoudet Kaavoitustilanne (2005) Elinkeino ja asutuspohjan vähyys Kevyen liikenteen väylä kesken Koulutustoiminnan vähyys Peruspalvelujen vähyys E4 ratkaisun & kaupan puute Hajanaisuus, tiedonkulku Julkisen liikenteen yhteydet Merkittyjen luontoreittien puute Vahvuudet Miljöö, puhdas luonto Kaupungin ja pääväylän läheisyys Vesi & viemäröinti ok Toimivat yhdistykset Oma koulu, liikuntapaikat Kylähenki (mm. talkoot) Osaaminen #10 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Oravasaaren kylän uhkatekijät ovat aikakaudellemme tyypillisiä. Kuntataloudessa kyläkoulut ovat taajamien päättäjillä leikkauslistalla ensimmäisten joukossa kapeilla ja lyhytnäköisillä laskentaperusteilla. Koulu on henkisen selkärangan symboli. Oravasaaren koulun tapauksessa eletään kuitenkin historiallista aikaa koulukyydit kulkevatkin taajamista kylälle Jkl mlk on pystynyt ratkomaan Vaajakosken alueen koulutilaongelmia vanhempain ja koululaisten pitäessä pitäessä kyläkoulua oivana peruskoulun ala asteen vaihtoehtona taajaman suurelle ja ahtaalle koululle. E4 tien suhteen on kylällä odotettu päätöstä pari vuosikymmentä. Tie on ruuhkainen ja turvaton. Epäselvyys linjauksesta on erittäin voimakkaasti rajannut rakentamismahdollisuuksia samaan aikaan kun kiinnostusta Oravasaaren suuntaan rakentamiseen on kasvavassa määrin. Kuntaliitos aiheuttaisi epävarmuustilan osana entistä suurempaa kuntaa olisivat pienen kylän mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon entistä heikommat. Tämänhetkisiin heikkouksiin lukeutuu myös elinkeinopohjan vaatimattomuus kylällä ei sijaitse merkittävästi paikallisesti työllistävää yritystoimintaa. Peruspalvelut kunnan toimesta (paikallisesti) rajoittuvat kouluun (peruskoulun 1 4 lk). Kyläläisten verorahoilla kustannettu työllistyminenkin tapahtuu siis lähes kokonaan muualla. Tässä suhteessa Jkl mlk:n tekemä Jääskelän tilan hankinta (investointi) on ollut hyvin merkittävä muutos. Oravasaaren mahdollisuus on yhdistää aidon maaseudun luonnonläheinen asuinympäristö läheisen kaupunkiseudun palveluihin ja työmarkkinoihin. Kylälle tulijoita riittäisi hallittua kasvua (rakennuskanta, väestöpohja) ajatellen kunhan vaan tieratkaisu ja kaavoitus toteutuisivat.

12 41630 Oravasaari sivu 12 Nämä mahdollisuudet pohjautuvat kylältä jo löytyviin vahvuuksiin. Modernin elämäntavan vaatima perusinfrastruktuuri on jo olemassa : koulu, perustiestö, ADSLtason tietoliikenne, lukuisia elinkelpoisia yhdistyksiä, vesi ja viemäriverkko, tyydyttävästi liikuntapaikkoja ja isojen taajamien pitemmälle menevien moninaisten palvelujen läheisyys. 2. KEHITTÄMISTOIMENPITEET ALUEEN ELINVOIMAISUUDEN JA VÄESTÖPOHJAN KEHITTÄMINEN 2.1 Kehittämistoimenpiteet : alueen elinvoimaisuuden ja väestöpohjan kehittäminen Osayleiskaava : kiirehdittävä (Jkl mlk) pienemmille tonteille rakentamisen mahdollistaminen Kylän markkinointi ( : tontit, toiminta Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen kehittäminen (aktivointi) Kylän palveluhakemisto (tuotteet ja osaajien palvelut) E4 väylän rakentaminen (kansalaistoiminta, viranomaisyhteydet) Kevyen liikenteen väylän loppuunsaattaminen (tiehallinnon kiirehtiminen Jkl mlk kanssa) Tietoliikenneyhteyksien parantaminen (datayhteydet, etätyö) Postipalvelun ja koulun pysymisen varmistaminen #11 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Kriittisimmät kehittämiskohteet ovat kaavoitus ja tieratkaisu. Kaavoitus mahdollistaisi nimenomaan vakituisten asuntojen rakentamisen elinvoimaisen väestöpohjan takaamiseksi vapaa ajan asuntoja on jo rakennettu ja rakenteilla riittävästi eikä niihin enää saisi käyttää lisää parhaita rakennuspaikkoja. Oravasaaren tieratkaisu on osa koko Keski Suomen maakunnan kehittymisen kannalta tärkeintä yksittäistä hanketta : kunnollinen turvallinen ja joutuisa nelostie Lusin ja Äänekosken välille. Oravasaaressa se merkitsisi vanhan väylän muuttumista sangen vähäliikenteiseksi kylätieksi samalla kun pääosa erittäin vilkkaan valtakunnantason pääväylän liikenteestä siirtyisi syrjään asutuksesta uudelle väylälle. Kun uusi reitti olisi lukkoonlyöty ja uusi tie tekeillä, olisi vastaavasti selvää rakentamisen kannalta mihin rakennuksia kannattaa sijoittaa.

13 41630 Oravasaari sivu 13 Kyläyhdistyksen tulee paneutua sekä ulkoiseen että sisäiseen tiedottamiseen. Sisäinen tiedotus luo yhteenkuuluvaisuutta kylässä ulkoinen tiedotus on suhdetoimintaa niin kuntaan kuin mahdollisiin tuleviin (tai entisiin) asukkaisiin päin. Pääosa kylästä on jo tietoliikenteen kannalta ADSL/ISDN yhteyksien verkossa. Valitettavasti vesi ja viemäriverkoston rakentamisen yhteydessä ei saatu kaapeliverkostoa kylään (kaapeli TV, kaapelimodemiyhteydet). 2.2 ALUEEN PALVELUT 2.2 Kehittämistoimenpiteet : alueen palvelut #1 : Koulun säilyttäminen Kylän palveluhakemisto (osaajat, tuotteet) Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen kehittäminen (koordinointi, aktivointi; , web, ilmoitustaulut, posti, radio) Kirjastoautopalvelun säilyttäminen Kioski leipomo kahvio grilli? #12 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y a laadittaessa ilmeni tarve tuottaa erillinen esite (palveluhakemisto / luettelo) joka kertoo kylältämme saatavista palveluista. Toisaalta kunnan kanssa on jo keskusteltu että kylän palveluista ja asuinympäristöstä voitaneen saada tiedot esille Jkl mlk:n uuteen sähköisten asiointipalvelujen VIRMA web palvelukokonaisuuteen. Tämä olisi oikea kehys kylän tiedottamiselle osana Jkl mlk:n kokonaisuutta. Koulu on Oravasaaressakin kylän elävänä pysymisen symboli sen säilyminen on kaikissa oloissa ykkösasia kyläläisille. Jkl mlk:n ymmärtävä suhtautuminen ja taajamien koulutilaongelmat yhdessä toivottavasti pikaisesti tapahtuvien kaavoitus ja tieratkaisujen kanssa auttanevat selviämään tästä haasteesta. 2.3 HARRASTUS, LIIKUNTA JA MUUT KEHITTÄMISTOIVEET

14 41630 Oravasaari sivu Kehittämistoimenpiteet : harrastus, liikuntaja muut kehittämistoimet (erit. kulttuuri) Kevyen liikenteen väylä Jääskelä Aijasaho Latureitti ( Kaukon kuopan jatkokehitys, Ilmopohjan Oravasaaren yhdyslatu, vesijohtouran käyttäminen) / Jaakko Palmu, Hannu Puura, Sari Ilmola Kansalaisopiston kurssitarjonta kyläläisille / Anja Viitanen Uimaranta Jääskelän tilalle Kyläjuhlaperinne (yhdistysten yhteistyönä) esim. syyskokkojuhla Luontopolku (mahdollisuuksien mukaan latureittiä myöten) ja tässä yhteydessä nähtävyyksien merkitseminen, mukaanlukien opaskartan laadinta ja retkien järjestäminen. Käyttötarkoitusta on vielä tarkennettava. Yhdistysten yhteistoiminta Kylätalo (nuorisoseurantalon remontti + rahoitusmahdollisuudet, tontin vuokrasopimuksen muutos) Tarinakirja #13 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Tavoitteena (haaveena) on ollut jo pitkään kunnostaa nuorisoseurantalosta ympärivuotiseen käyttöön soveltuva kylätalo. Vastaavasti ovat toistuneet keskustelut latureitistön ja luontopolun toteuttamisesta. Luontopolku kulkisi kylän nähtävyyksien kautta mahdollisimman paljon nykyisiä uria, teitä ja polkuja käyttäen. Kyläyhdistys pyrkii olemaan taho joka yhdistää kaikkien kylällä toimivien yhteisöjen resurssit yhteisiin ponnistuksiin. Lopputulokseltaan erinomaisesti onnistuneen ja mainetta saaneen kylän historian kirjan jäljiltä on kasvanut innostusta jatkaa paneutumista kylän kulttuuriin kasaamalla jatkoksi tarinakirja. Kyläyhdistys jatkaa yhteistyötä Jkl mlk:n kanssa jotta K S tiepiiri viimeistelisi nelostien vartta seuraavan kevyen liikenteen väylän oravasaarelaisia ja muitakin ajatellen valmiiksi : koko Jyväskylän, Vaajakosken ja Oravasaaren alueet yhdistävästä kevyen liikenteen väylästä puuttuu enää 1750 metrin mittainen pätkä Aijasahon ja Jääskelän tienhaarojen välillä. 2.4 YMPÄRISTÖNHOIDOLLISET TOIMENPITEET

15 41630 Oravasaari sivu Kehittämistoimenpiteet : ympäristönhoidolliset toimenpiteet Kylämaiseman hoito ( infra ) Ison Ilmojärven kunnostus Ison Ilmojärven ympäristön kunnostus Ilmojärven viljamakasiinin ja maitolaiturin kunnostus Rauanlahden piensaaren (Kalastuskunta) siivous ja laavun rakentaminen Tienvarsien maisemanhoito Nykyisen E4 väylän varsi Haukanmaantie Ilmoniementie Rauanlahdentie Pohjolantie #14 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Elävän ja huolehditun kylämaiseman tunnusmerkkejä ovat tienvarret ja järvenrannat itse asumusten lisäksi. Matalahko Ilmojärvi on vuosien varrella rehevöitynyt luvulla se oli Päijännettä koska tuolloin Päijänne oli 2 metriä nykyistä korkeammalla. Nyt Ilmojärven ja Päijänteen välinen korkeusero on vain 60 cm ja virtaama niin vähäinen että se aiheuttaa rehevöitymistä. Kylässä sijaitsee lukuisia vanhoja kulttuurihistoriallisesti sen arvoisia ja tyyppisiä rakennuksia että niitä kannattaa harkita kunnostaa yhteistoimin. Ilmojärven viljamakasiinia on jo kunnostettu kyläyhdistyksen toimesta. 2.5 YRITYSTOIMINTAHANKKEET

16 41630 Oravasaari sivu Kehittämistoimenpiteet : yritystoimintahankkeet Palvelujen (osaamisen) ja tuotteiden hakemiston tuottaminen kyläyhdistyksen toimesta Yrittäjä ja palveluverkoston synnyttäminen (osaajat, erikoisasiantuntijat, ammatinharjoittajat, yrittäjät) Yrittäjäpäivä 2003 : kylästä löytyvien yrittäjien, TEkeskuksen ja yhteisöjen suunnittelu ja tapaamispäivä #15 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y HANKKEIDEN TOTEUTUS ssa olevat hankeaiheet toteutetaan tarpeen mukaan ja niistä laaditaan erikseen erilliset hankesuunnitelmat. Hankkeet toteutetaan kylähankkeiden kohdalla noudattamalla tärkeysjärjestystä. Muut kylän elinvoimaisuutta tukevat hankkeet toteutetaan asukkaiden ja hankkeeseen osallistuvien henkilöiden tai tahojen asettamien aikarajojen puitteissa. Hankkeiden toteuttamisesta, tai kyläyhdistyksen osallistumisesta hankkeeseen kussakin tapauksessa tehdään erikseen. 3.1 SUUNNITTELU JA RAHOITUS

17 41630 Oravasaari sivu Hankkeiden toteutus : suunnittelu ja rahoitus Valitut hankkeet : jokaisesta tehdään oma hankesuunnitelma 1. Kevyen liikenteen väylä 2. Asutuksen kehittäminen (muk luk kaavoitus) 3. Ilmojärven viljamakasiinin + maitolaiturin kunnostus 4. Piensaaren kunnostus ja laavu 5. Tarinakirja 6. Kyläjuhlaperinne 7. Luontopolku ja latureitti 8. Maisemanhoito 9. Koulutustarjonta kylällä : koulu, kansalaisopisto 10. Palveluhakemisto ja yrittäjäpäivä #16 / Oravasaaren kyläyhdistys r.y Kyläyhdistyksemme toimintasuunnitelmiin on vuosien varrella sisältynyt useita kylää koskevia tarpeellisia kehitysaloitteita, joiden rahoittamiseksi ei kuitenkaan ole löytynyt tähän mennessä resursseja. Alueellisen maaseudun kehittämisrahoituksen ulottuessa nykyisellään käsittämään myös kylämme alueen, se mahdollistaa usean jo puoliksi hautautuneen idean toteuttamisen suunnitelmallisessa käytännön kehitysprojektissa. Kylän kehittämistarpeiden ja tavoitteiden pohjalta tehdään hankekohtaiset kehittämissuunnitelmat siinä noudatetaan kiireellisyys ja/tai tärkeysjärjestystä. Kylää koskevat hankkeet ulottuvat nykyisellään aina vuoteen 2007 saakka. Kyläyhdistyksen vuosikokouksissa on perinteisesti kirjattu toimintasuunnitelmaan kaikki seikat, jotka tukevat kylämme kehittämistä, ja asetettu ne tärkeysjärjestykseen. Tämän mukaan on syntynyt aloitteita lukuisista erilaisista hankkeista, jotka tarvitsevat onnistuakseen oman erillisen toimenpide ja rauhoitussuunnitelman. Kirjatut hankkeiden aihiot ovat yhteisiä kylää koskevia hankkeita, jonka lisäksi kylä osallistuu mahdollisuuksien mukaan muihin (laajempiin seudullisiin) hankkeisiin, jotka tukevat kylämme toimintaa. Hankkeiden suunnittelun ja kehittämissuunnitelman ylläpidon toteuttaa kyläyhdistyksen hallitus. Rahoitusasioissa neuvoo TE keskuksen maaseutuosasto ja toimintaryhmä. Kaikissa hankkeissa osarahoitusosuutena on kyläläisten (asukkaiden) talkootyötä. Hankkeiden rahoituksen saamisen edellytyksenä on kyläläisten (asukkaiden) sitoutuminen hankkeiden toteuttamiseksi. 3.2 SEURANTA JA ARVIOINTI

18 41630 Oravasaari sivu 18 Hankkeiden suunnittelusta ja kehittämissuunnitelman ylläpidosta vastaa Oravasaaren kyläyhdistys r.y. n toimivuutta tarkastellaan kyläyhdistyksen koolle kutsumassa vuosikokouksessa, joka pidetään tätä tarkoitusta varten aina vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi kyläyhdistyksen hallitus seuraa neljännesvuosittain kokouksissaan suunnitelmien toteutumista (toimenpiteet, tulokset ja kustannukset). Kyläyhdistys tulee arvioimaan säännöllisesti omaa toimintaansa ja sen tuloksellisuutta. Arvioinnissa käytetään JyväsRiihi ry:n tukea ja/tai käytetään ulkopuolista asiantuntemusta tarpeen mukaan. Rahoituksen osalta asioissa neuvoo JyväsRiihi ry. sekä TE keskuksen maaseutuosasto. Kaikissa hankkeissa osarahoitusosuutena on kyläläisten (asukkaiden) talkootyötä. Hankkeiden rahoituksen saamisen edellytyksenä on kyläläisten (asukkaiden) sitoutuminen hankkeiden toteuttamiseksi.

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Oravasaaren uutislehti #5 12.4.2005

Oravasaaren uutislehti #5 12.4.2005 Oravasaaren uutislehti #5 12.4.2005 Hyvä oravasaarelainen, v Talvi on taittumassa vähitellen kesäksi ja sukset joutuvat vajaan. Julkaisemme ohessa talvikauden hiihtokuntoilun tulokset. v Liity kyläyhdistyksen

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Oravasaaren uutislehti #

Oravasaaren uutislehti # Oravasaaren uutislehti #8 30.11.2006 Hyvä oravasaarelainen, v Kylällämme tapahtuu tässä kyläyhdistyksen ja nuorisoseuran yhteisessä uutislehdessä tarjoamme jälleen tiedoksesi muutamia asioita. v Kyläyhdistys

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj.   Angelniemen Seurojentalo Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Konginkankaan IDEAILTA

Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana

Lisätiedot

Vaskion kyläkyselyn tuloksia

Vaskion kyläkyselyn tuloksia Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

- Kylä keskellä kaikkea

- Kylä keskellä kaikkea 1 2 VILLIKKALA - Kylä keskellä kaikkea Villikkala on elinvoimainen, kaunis ja rauhallinen maatalouskylä Kouvolassa, jonka peltomaisema on tasaista vilja- ja nurmipeltojen sävyttämää perinnemaisemaa. Kylän

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot VIRKISTYS 8.8.2007 Virkistysarvot Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007) Vahtivuoren suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistykseen liittyviä

Lisätiedot

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on

Lisätiedot

Puutalkoita, Purpuria ja pukusuunnittelua Elävä kulttuuriperintö Suomen Nuorisoseuroissa

Puutalkoita, Purpuria ja pukusuunnittelua Elävä kulttuuriperintö Suomen Nuorisoseuroissa Puutalkoita, Purpuria ja pukusuunnittelua Elävä kulttuuriperintö Suomen Nuorisoseuroissa 3.11.2017 Elävä kulttuuriperintö Pirkanmaalla -seminaari Elina Järvelä www.nuorisoseurat.fi Suomen Nuorisoseurat

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN Jatketaan lammastarhausta kesäisin.. Sadekatos siis.. Jätekatosmalli Entinen Esso Tuupovaara, katulamput (6 lamppua) Tuupovaarantien ja Ilomantsintien risteysalueen monttujen korjaus Teiden kunto yleensäkin?

Lisätiedot

Mahlun kyläkyselyn tulokset

Mahlun kyläkyselyn tulokset Mahlun kyläkyselyn tulokset Kysely toteutettu 9/2017 4% 7% 4% Taustatiedot Vastaajia 28, naisia 16, miehiä 12 Vakituisia asukkaita 24, vapaa-ajan asukkaita 3 Vastaajien ikäjakauma 57% 29% 18-30-vuotiaat

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN

KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN Paula Määttä Korpilahden aluelautakunnan pj. 2009-2012 Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n pj. KUNTALIITOKSEN TAUSTOJA Kunnanhallituksen aloite Kansanäänestyksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

TIETOA, TAITOA, OPPIA

TIETOA, TAITOA, OPPIA MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun historia Popinniemen Isku RY on perustettu vuonna 16.02.1960 Popinniemen Ponnistus erosi 1960 TUL:sta, jolloin ne jäsenet, jotka halusivat

Lisätiedot

Joensuun Jääkarhut Syyskokous torstaina klo (kahvitarjoilu alkaa klo 18.00) Karhu-sali

Joensuun Jääkarhut Syyskokous torstaina klo (kahvitarjoilu alkaa klo 18.00) Karhu-sali Joensuun Jääkarhut Syyskokous torstaina 19.11.2015 klo 18.30 (kahvitarjoilu alkaa klo 18.00) Karhu-sali Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Todetaan kokouksen läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet 3. Todetaan

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset Vastaajan taustaorganisaatio 35% 12% 53% Muu kylä- tai asukasyhdistys Kyläavustajan työllistänyt yhdistys Muu yhdistys Kyläavustajatoiminnan tunnettavuus 9%

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Pajupuron kyläkyselyn tulokset

Pajupuron kyläkyselyn tulokset Pajupuron kyläkyselyn tulokset Kyläkysely toteutettu 9/2016 Taustatiedot Vastaajia 19, naisia 11, miehiä 7, yksi vastaaja ei ilmoittanut sukupuoltaan Vakituisia asukkaita 15, muu 2 Vastaajien ikäjakauma

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

VITAL-hanke

VITAL-hanke VITAL-hanke 1.1.2013-31.12.2014 Kyläpäällikkötapaaminen Vihtijärvi 19.11.2016 Kaarina Pullinen, Vihtijärven kyläyhdistys ry VITAL-hankkeen tarve ja tarkoitus Tarve kylien omaehtoiseen kehittämiseen kyläsuunnitelmien

Lisätiedot