- taitokiekkoa vuodesta ILVES Sanomat. Helmikuu 2008

Transkriptio

1 - taitokiekkoa vuodesta ILVES Sanomat Helmikuu 2008

2 2

3 3 Hanki nyt Ilves MasterCard! Pelimiehelle tuskin löytyy parempaa tapaa näyttää, mille jääkiekkojoukkueelle sydän sykkii. Ilves MasterCard on kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti sinulle, joka haluat tunnustaa Ilveksen värejä. Ja mikä parasta - siitä hyötyvät myös junnut! Ilves MasterCard -kortin käyttäjänä tuet suosikkijoukkueesi junioreiden valmennustyötä: annamme tuleville mestareille 12 euroa vuosimaksustasi- ja vielä 0,1% jokaisesta tekemästäsi kotimaan ostoksesta. Nordea tukee Ilveksen junnutyötä, tue sinäkin! Korttihakemuksen voit täyttää konttoreissamme, netissä osoitteessa /Ilves tai tule täyttämään hakemuksesi Ilveksen ensimmäisen playoff-kotipelin erätauoilla Nordean pisteisiin. Saat lahjaksi Ilves-tuotteen. Osallistu samalla myös arvontaan! Nordea Tampereen konttorit puh klo 8-20 (pvm/mpm) - taitojääkiekkoa vuodesta ILVES KalPa Hakametsän jäähallissa torstaina klo ILVES KEVÄÄLLÄ HAKAMETSÄSSÄ To Ilves - KalPa To Ilves - HIFK Ti Ilves - Blues Ti Ilves - Lukko vs Ja Raipen viimeiset kotipelit runkosarjassa! Kausikorttilainen! Tilaa playoff-kortti omalle paikallesi mennessä Ilves-Hockeyn toimistosta puh. (03) , fax (03) tai sähköposti ilves@ilves.com RAIPEN VIIMEINEN RUNKOSARJAN OTTELU! Ilves-Lukko 4.3. Varaa lippusi ajoissa! Lippujen ennakkomyynti: Lippupiste p klo 7-22, Sokos, Stockmann, Vuokon Soppi Nokia, Sportia 10 Sammonkatu 60, Ideapark, Citymarketit Nokia, Lielahti, Turtola ja Pirkkala.

4 4 ILVES Sanomat Tässä lehdessä: Kevät toivoa täynnä...4 Marko Anttila...6 Kummijoukkueet...8 Ensimmäinen ottelu...9 Plenware...11 Jääkiekkoperheet...12 Toni Koivisto...15 Toni Rajala...17 Antti Heikkilä...19 Naiset hallissa...23 Liigan tv-sopimus...25 Sandell ja Kuukka...26 Piirustuskilpailu...29 Pelaajat opiskelevat...31 Hallin videotuottajat...33 Mauri Autonen...35 Pikilinnasta hallille...37 Julkaisija: Ilves-Hockey Oy Päätoimittaja: Tarmo Hurskainen Taitto ja sivunvalmistus: BestPress Kannen kuva: Jouni Valkeeniemi Paino: PunaMusta Ilves-Hockey Oy Takojankatu 2 B Tampere p. (03) f. (03) ilves@ilves.com Esa Honkalehto toimitusjohtaja (03) Juha Hautamaa urheilujohtaja (03) Jori Järvensalo myyntipäällikkö (03) Juha Pajuoja yhteyspäällikkö (03) Pirkko Arjanmaa toimistopäällikkö (03) Cilla Kurtti myyntisihteeri (03) Lasse Fihl myyntiedustaja (03) Sami Hirvonen projektimyyjä (03) Tarmo Hurskainen mediapäällikkö Kevät on toivoa täynnä! Tämän talven jääkiekkopelit alkavat kääntyä kohti ratkaisuvaiheita, ja meilläkin on jälleen mahdollisuudet vaikka mihin. SM-liiga on ollut peleiltään hyvin tasainen. Sarjataulukossa näkyy lähinnä joukkueiden suoritusten tasaisuus pitkässä juoksussa. Pudotuspelit ovat oma maailmansa, jolloin lyhyessä ajassa mitataan paremmuutta. Uskon, että voittajan ratkaisevat joukkueen taktiikan ja valmennuksen lisäksi yksilöiden terveystilanne ja henkiset ominaisuudet. Tietysti joukkueiden välillä on eroja pelaajamateriaaleissakin, mutta onneksi aina se kallein materiaali ei välttämättä ole paras. Muutenhan joukkueurheilu olisi kovin tylsää. Me teimme vielä siirtoajan viimeisellä viikolla muutaman siirron, joiden uskomme parantavan Ilves-ryhmän iskukykyä vielä runkosarjan viimeisellä neljänneksellä ja erityisesti pudotuspeleissä. Kaikki on tähdännyt siihen, että pelaisimme Hakametsässä vielä huhtikuussa. Keväällä olemme tässä suhteessa viisaampia. Lopputalvi on täynnä mielenkiintoisia kotiotteluita. Huomenna Ystävänpäivänä Ilves kohtaa viime vuosien vaikeimman vihollisensa KalPan Unicef-hyväntekeväisyysottelussa. Järjestimme Tampereella aiheen tiimoilta piirustuskilpailun, joka sai aivan uskomattoman hienon vastaanoton alueen ala-asteilla ja esikouluissa. Tuhannet Ilves- - taitokiekkoa vuodesta Yhteistyössä Ilveksen kanssa ja jääkiekkoaiheiset piirustukset ovat huomenna nähtävillä Hakametsässä, ja halli on lähes täynnä lapsia vanhempineen. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille oppilaille ja opettajille aktiivisesta toiminnasta ja tervetuloa matsiin! Ja samalla anteeksipyyntö kaikille niille, jotka eivät mahdu huomiseen peliin. Hallin seinät tulivat vastaan, joten järjestämme vielä koululaisille jonkin toisen ottelun yhteyteen näyttelyn ja liput. Runkosarjaa on jäljellä huomisen KalPa-pelin jälkeen vielä muutama ratkaiseva kierros. Hakametsässä nähdään vielä HIFK, Blues ja sitten 4.3. Lukko, joka on samalla maestro Raimo Helmisen uran viimeinen runkosarjan ottelu. Ilvesläisen ja suomalaisen jääkiekon merkkihenkilöä juhlitaan varmasti vielä ensi syksynä erilaisin seremonioin, mutta kyllä tuo Lukko-ottelu on takuulla haikea hetki sekä Raipelle itselleen että koko jääkiekkoväelle. Juhlaottelu alkaa erikoisseremonioin, joten kannattaa olla paikalla. Kevään ensimmäisten kierrosten playoff-ottelut järjestetään nyt pitkästä aikaa siten, että järjestävä seura saa pitää kotiotteluittensa lipputulot ja vastaa myös kaikista menoista. Semifi naaleista lähtien kerätään sitten rahat SM-liigan yhteiseen kassaan, josta jyvitetään kaikille menestyksen mukaan. Järjestelmä on mielestäni kokeilun arvoinen. Toivottavasti tämä muutos saa sinutkin liikkeelle pudotuspeleihin, jotka ovat ehdottomasti kauden huipennus. Ilves järjestää omat ensimmäiset ottelunsa runkosarjan lippuhinnoittelulla,. Vasta aivan ratkaiseviin matseihin tulee sitten pieni korotus. Playoff-kortti on järkevä hankinta. Sillä varmistat paitsi oman paikkasi myös edullisen hinnan ensi kauden kausikortille. Ilves rukkaa hieman lippuhinnoitteluaan ensi kaudella. Lippujen perushinnat pysyvät nykyisellä tasolla, mutta logiikka muuttuu hieman samaan suuntaan kuin lentolipuissa eli mitä aiemmin ostat, sitä halvemmalla saat. Tämä muutos antaa parhaimmillaan kymmenien prosenttien hintaedun uskolliselle kausikorttiasiakkaalle verrattuna hallin lippuluukkuasiakkaaseen. Tätäkin muutosta varmaan kritisoidaan aluksi, mutta uskon sen olevan sekä meidän että kuluttajan etu, että ajoissa tehty päätös otteluun lähtemisestä palkitaan. Maailmalla tämä jo toimii, ja uskon sen käynnistyvän meilläkin hyvin. Aurinkoista playoff-kevättä toivoo ESA HONKALEHTO TOIMITUSJOHTAJA ILVES-HOCKEY OY

5 5

6 6 Häntä ei voi kutsua salaiseksi aseeksi, sillä miehen on mahdotonta piiloutua ison kokonsa vuoksi, mutta Ilves on kuitenkin saanut tälle kaudelle lisää hyökkäysvoimaa päälle kaksimetrisen ja yli satakiloisen Marko Anttilan muodossa. Miehestä on kasvanut Ilves-yleisön suursuosikki räväköiden otteidensa ansiosta. Saammeko esitellä: 201 cm ja 105 kg raudanlujaa jääkiekkoilijaa: Marko Anttila! Ihan Marko vain TEKSTI: ILKKA UITTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Lempäälän Kisassa jääkiekkouransa aloittanut Anttila siirtyi teini-iän kynnyksellä kolmeksi kaudeksi Ilveksen ikäkausijoukkueisiin, mutta lopulta tie vei takaisin LeKin C-junioreihin. Siellä Anttila pelasi aina A- nuoriin saakka, kunnes Ilves tuli uudestaan kuvioihin mukaan. LeKin silloinen päävalmentaja Kari Kilu Heikkilä vinkkasi Ilvekselle, että joukkueensa pisintä kaveria olisi aiheellista tulla katsomaan sillä silmällä. Elettiin vuotta Pelejäni käytiin kaiketi katsomassa, ja Ilveksen A-nuorten valmentaja Juha Pajuoja otti yhteyttä. Pääsin näytille ja sillä tiellä ollaan edelleen, muistelee Anttila. Iso mies, joka liikkui hyvin ja pärjäsi jo nuorena miesten peleissä, herätti huomiota. Anttila pelasi Le- Kin edustusjoukkueessa jo B-juniorina joitakin otteluita. - Juttelin usein Kilun kanssa ja olin valmis tekemään töitä, joten hän uskalsi suositella minua eteenpäin. Pajuoja puolestaan vinkkasi Anttilasta NHL-seura Chicago Blackhawksin kykyjenetsijälle. Kyseessä oli mies nimeltä Sakari Pietilä, liigajoukkueen nykyinen päävalmentaja. Pietilä ihastui näkemäänsä ja Chicago varasi Anttilan kesän 2004 varaustilaisuudessa. NHL-varaus yllätti koko kiekkomaailman, myös Anttilan itsensä. - Olin juuri tullut Raumanmeren juhannukselta kotiin, kun agenttini soitti. Olin suunnittelut lähteväni mökille, mutta reissu peruuntui, kun vietin puhelimessa seuraavat viisi tuntia. Kaikki ihmettelivät, miten varaus voi olla mahdollista, mies hymyilee. Harppaus liigajäille Varauksen jälkeen Ilves ja Anttila tekivät ottelukohtaisen sopimuksen. Hän oli harjoitellut alkukesän A- nuorten kanssa. Pajuoja saakin kiitosta vetämistään harjoituksista. - Pari ensimmäistä viikkoa tuntui pahalta, mutta yllättävän nopeasti kroppa tottui kovaan treeniin. Juhannuksena alkaneen omatoimisen harjoittelujakson päätyttyä Marko liittyi Ilveksen liigarinkiin, ja joukkue matkasi Tanhuvaaran leirille. Päävalmentajana toimi tsekki Vaclav Sykora. - Sitä oltiin aika pientä poikaa ja katselin silmät pyöreinä sitä touhua. En kehdannut näyttää väsymystäni, vaikka välillä olin todella piipussa. Anttila sai tililleen ensimmäisellä liigakaudellaan 28 ottelua. Mies pelasi myös A-nuorten SM-liigaa, joten pelejä tuli lopulta hyvä määrä. Liigavauhti oli selvästi kovempaa kuin A-nuorissa - Suomi-sarjan otteluista puhumattakaan. - Ensimmäiset liigapelit menivät katsellessa enkä uskaltanut pitää kiekkoa. Pelasin lähinnä hajavaihtoja. Ilves joutui vaihtamaan päävalmentajaa kesken kauden, kun Sykora väsyi henkisesti. Tilalle tuli Curt Lindström. - Curre antoi luottamusta eikä rokottanut virheistä. Kevään liigapelit menivät hyvin ja pudotuspelit Jokereita vastaan oli hieno kokemus. Marko Anttila Synt Lempäälä Pituus: 201 cm Paino: 105 kg Kätisyys: oikea A-nuorten kausi päättyi keväällä 2005 mestaruuteen, jota Anttila pitää ylivoimaisesti parhaana kiekkomuistonaan tähän mennessä. Hän pelasi loistavat pudotuspelit Perttu Lindgrenin ketjussa, jonka toisella laidalla oli Tommi Välimaa. Anttilalle kertyi tehoja yhdeksässä ottelussa 5+7=12 ja tehotilastokin oli yhdeksän plussan puolella. - Se oli huikea kevät! Olisi hienoa kokea sama liigassa. Kehityin muutenkin paljon sillä kaudella. Sain liigan pudotuspeleistä lisää virtaa myös A:n ratkaisuotteluihin. Oppivuodet Anttila jatkoi sopimustaan ensimmäisen liigakauden jälkeen kahdella vuodella. Loistava kevät A-nuorissa nosti odotuksia. Kaksi seuraavaa kautta olivat kuitenkin vaikeat. Mies haki itseään, eikä saanut luottoa valmentajiltakaan. Anttila ei kuitenkaan syytä ketään muuta kuin itseään. - Meni aika kauan, ennen kuin opin lukemaan liigapeliä. En osannut sijoittua ja minut pelattiin pihalle tilanteista yhdellä syötöllä. Ellei fysiikkapuolta otetaan huomioon, juuri pelinlukeminen ja sijoittuminen ovat asiat, joissa nuorelle pojalle tulee liigapeleissä ongelmia. - Kokemus tulee näissä asioissa hyvin esiin, Anttila myöntää. Viime kauden harjoitusottelut menivät lempääläläiseltä hyvin, mutta hän ei pystynyt vakiinnuttamaan paikkaansa pelaavassa kokoonpanossa liigan alettua. - Siitä alkoi pieni syöksykierre ja penkiltä on vaikea päästä eteenpäin. Anttila jatkoi kovaa työntekoa, eikä luovuttanut. Hän sanoo, että asiat ovat pienestä kiinni. - Tein ennenkin saman verran töitä kuin nyt, mutta silloin ei tullut onnistumisia. Nyt on lähtenyt positiivinen kierre päälle. Pietilä otti komennon Ilveksessä kesken viime kauden, kun Kari Eloranta sai siirtyä sivuun. Vaikka valmentajaksi tuli mies, joka tiesi Anttilan potentiaalin, ei peliaika hirveästi lisääntynyt. - En ollut henkisesti siinä kunnossa, että olisin voinut kantaa vastuuta. En syytä myöskään Elorantaa, koska olisin voinut tehdä asioita toisinkin. Mutta hyvä näin, ja nyt ei katsota enää menneeseen, vaan tulevaan. Läpimurto Vaikka kaksi edellistä kautta olivatkin menneet pelillisesti vaisusti, Ilves luotti Anttilaan ja teki hänen kanssaan sopimuksen kuluvasta kaudesta. - Iso kiitos Ilvekselle, että sain vielä näyttöpaikan. Moni epäili sopimustani, mutta onneksi olen ollut sen arvoinen. Anttila luotti koko ajan itseensä, vaikkei se aina näkynytkään kentällä. Hän tiesi, että pystyy pelaamaan liigatasolla eikä halunnut antaa periksi. Hän arvelee Pietilällä olleen iso osa jatkosopimuksen syntymisessä - onhan mies ollut NHL-varauksesta lähtien Pietilän oma mies. - Sakke uskoi minuun. Ilveksenkin puolelta oli varmaan helppoa tehdä sopimus, koska olen kuitenkin Ilveksen poikia. Ilveksen kesäharjoittelu sujui positiivisesti - loukkaantumisilta vältyttiin lähes kokonaan. Anttila jakaa vilpitöntä kiitosta fysiikkavalmentaja Pasi Keskumäen suuntaan.

7 7 - Kesä meni hyvin. Keskumäen harjoitteista on ollut paljon apua luisteluun, eikä vaivojakaan ole esiintynyt. Viime kaudella selkäni oli tulehtunut ja se jouduttiin puuduttamaan moneen peliin - ja muutama peli jäi selkävaivan takia välistäkin. Ilves harjoitteli Keskumäen johdolla erityisen paljon keskivartaloa. - Kun keskityimme keskivartaloon, ei ole ollut selkäkipujakaan. Tasapainokin on parantanut, kun voimaa löytyy oikeista paikoista. Anttila sai harjoitusotteluissa hyvän roolin, ja myös onnistumisia. Syyskuun lopussa mies pelasi huikean ottelun Kärppiä vastaan. Anttila pelasi hurmiossa, vaikkei tehoja syntynytkään. Vaikka peli päättyi Ilveksen tappioon, sai Anttila kaksi tähteä. - Alla oli tappio Jokereille ja sisuunnuimme siitä. Inhoan häviämistä. Jos pelissä ensimmäiset vaihdot menevät hyvin, siitä se juttu lähtee. - Mielestäni 70 % otteista on henkisellä puolella. Harva uskookaan, kuinka tärkeää itseluottamus on. Taklausten ja karvauspelin lisäksi Anttila on löytänyt myös tehonsa. Tammikuun lopulla hänellä oli koossa jo 11 maalia. - Itseluottamus on kasvanut ja uskaltaa tehdä ratkaisuja. Jalatkin toimivat. Kun on tasapaino parantunut, pystyy suojaamaan kiekkoa paremmin, ja keskivartalotreenillä on osuus tähänkin. En myöskään luovu kiekosta heti, vaan yritän pitää sitä, listaa Anttila syitä erinomaisille esityksilleen. - Ahkerammin voisin ajaa maalille, koska silloin sattuu ja tapahtuu. Alivoimavastuuta Anttila on itsekriittinen otteidensa suhteen. Miehellä menee helposti hermot, mikäli oma peli ei suju. Parhaiten Marko saa itsestään irti, jos peli on tasainen ja tiukka. Mies on Ilveksen vakiokalustoa myös maalinedusväännöissä. - Kun aggressiivisuus pysyy tietyissä rajoissa ja sen saa suunnattua oikeisiin asioihin, silloin on hyvä pelata. Jos tunteet alkavat kiehua liikaa, peli sekoaa. Eniten parannettavaa Anttila löytää pelinluvussa. En ole mikään Raipe kuten hän itse asian ilmaisee. Sen lisäksi hän toivoo, että kiekko löytäisi useammin tiensä maaliin. Tällä kaudella verkko on kuitenkin pöllähtänyt jo useaan kertaan. - En enää yritä pelkkiä yläkulmia. Vaihdoin myös lapamallin suoremmaksi. Pesosen Jussi antoi viime kaudella hyviä vinkkejä. Painopistettä pitää saada alemmas, jos ampuu suoraan syötöstä, sen lisäksi hän kertoi muutamia eri harjoitteita. Nyt olen harjoitellut laukauksia paljon ja eri asennoista. Jokaisen maalin jälkeen Anttila ottaa yleisön omakseen tuulettamalla tunteella, ja usein fanikatsomon suuntaan. Marko -huudot kaikuvat jo lähes yhtä usein kuin kannattajien huomionosoitukset itse Raimo Helmiselle. - Syöttötyöskentelyä on saatava maltillisemmaksi. Nyt kun uskaltaa pitää kiekkoa, on katse noussut ja löytää ketjukaverit paremmin. Miehen ulottuvuus ja kiekonsuojaustaidot ovat poikkeuksellisia. Myös Anttilan muutamat nappisyötöt ovat yllättäneet ketjukaverit. - En tiedä, miksei (Sami) Torkki tee ikinä meikäläisen syötöistä maaleja, virnuilee laitahyökkääjä. Ilves on pelannut hyvää alivoimaa tämän kauden aikana. Raimo Helminen ja Vesa Viitakoski on toinen alivoimapari, kun taas Anttila raataa erinomaisen alivoimapelaaja Turo Järvisen kanssa. - Olemme sopineet, kuinka otamme vastustajan hyökkäyksiin lähdöt vastaan ja pyrimme antamaan kiekolliselle painetta, ettei vastustaja ehdi rauhoittaa ylivoimakuviotaan. Kyllähän tuossa on aika hyviä oppiisiä, joilta ottaa mallia! Itse tykkään pelata alivoimaa, koska siinä saa hyvän taistelun ja fiiliksen päälle. - Arvostan Raipen ja Veskun alivoimapelaamista. Heiltä saa myös hyviä neuvoja. Yleensä käymme alivoimaporukalla läpi vastustajan ylivoimapeliä (valmentaja Petteri) Hirvosen johdolla. Anttila on päässyt myös muutamaan kertaan ylivoimaa pelaamaan, ja on tietenkin valmis hyppäämään jäälle, jos ylivoimavastuuta annetaan. - A:ssa olen viimeksi sitä pelannut ja ihan mielenkiintoista hommaa se on. Lumpeen Jyrki sanoi joskus osuvasti, että ylivoimalla tulee tehdä yhtä paljon töitä kuin alivoimalla, jos haluaa saada tulosta. Rauhallinen luonne Anttila luottaa siihen, että Ilves on runkosarjassa kuuden parhaan joukossa. Liiga on tiukka ja voitto- tai tappioputkilla tilanteet heittelevät paljon. - Jos pääsemme suoraan pudotuspeleihin, saamme huilia hetken aikaa. Säälipleijareihin menee fyysistä ja henkistä voimaa. Uskon, että taistelemme välieräpaikasta ihan ketä tahansa vastaan. Mies muistuttaa Porin Ässien huimasta keväästä kaksi vuotta sitten. - Kun henki saadaan päälle ja hommat lähtevät oikeaan suuntaan, kaikki on mahdollista. Olisihan se hienoa Raipellekin, että saisimme hänen viimeiselle kaudelleen jotain voitettavaa. Kaikki Ilveksen kannattajat saivat vastaanottaa yhden joululahjan jo aikaisin keväällä, kun Anttila teki Ilveksen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen. Vaikka kaukalossa isokokoinen hyökkääjä pelaa kovaa ja ärsyttää vastustajia, on hän siviilissä rauhallinen mies. - Hän on rauhallinen ja todella hyvä ystävä - Markoa kiinnostaa muiden asiat vilpittömästi. Hän on myös hyvin avulias, ja kaverit ovat hänelle tärkeitä, kertoo Anttilan ystävä Saara Uusitalo. - Olen aika rauhallinen ja tykkään olla kavereiden kanssa. Joskus on kiva käydä ulkona kavereiden kanssa, mutta aika harvoin sitä tulee mentyä, kun on pelejä ja treenejä niin paljon, Anttila sanoo. Lehdistössä miehelle on annettu erilaisia lempinimiä, kuten Lempäälän Jätti, Lempäälän Lemieux ja niin edelleen. Joukkueen sisällä hän on Stretsi. - Steve Kariya sen keksi joskus viitaten pituuteeni (stretch = pidentää, venyttää). Kavereille olen ihan Marko vaan. Anttilan tyttöystävä opiskelee Turussa, joten jos miehellä ei ole pelejä viikonloppuna, lähtee hän tyttöystävänsä luo. - Muussa tapauksessa hän tulee oikeastaan tänne, koska myös hänen perheensä asuu Lempäälässä. BEST SELECTION OF BEERS IN TOWN Hämeenkatu 13, Tampere Jääkiekon SM-liigan ja Englannin valioliigan ottelut screeniltä! Marko Anttila ei kaihda kunnon taklauksia, kun sattuu paikka tulemaan. Tässä on rusikoitavana toinen kovaotteinen pelaaja Jere Karalahti.

8 8 Kummijoukkue Kangasala Kisa Eagles -97. Pojat takarivissä vasemmaltata: Kalle Kinnarinen, Andrés Nynäs, Roope Kalliovalkama, Rasmus Ahlgrén ja Olli Nieminen. Eturivissä vasemmalta Kristian Koskinen ja Valtteri Ilomäki. Koko joukkue ei ole kuvassa. KUVA: JOUNI VALKEENIEMI Kummikiekkoa! Jääkiekkoinnostus on levinnyt yhä enemmnän myös maaseudulle. Tätä toimintaa lähtivät tukemaan myös Ilves ja sähköyhtiö Vattenfall, joilla on ollut kolmena kautena kummijoukkue Tampereen ympäristössä. Onpa tällä kaudella yksi kummijoukkkue Jämsänjokilaaksosta asti. Kummijoukkueita on vuosittan ollut kolmesta viiteen, ja ne ovat E-/D-juniorijoukkueita. Tällä kaudella joukkueita on neljä: Kisa Eagles Kangasala E-97, HC Nokia D- 94, Lempäälän Kisa E-97 sekä Jokilaakson Lätkä-Sudet D. Ilveksessä kummitoimintaa vetää A- nuorten päävalmentaja Sami Hirvonen, jonka mielestä kokemukset ovat olleet hyviä. - Tavoitteenahan on innostaa ja tukea näitä poikia jääkiekkoharrastuksessa. Tietenkin tämä on myös pr-toimintaa meidän puoleltamme, valottaa Hirvonen. Hän muistuttaa, että viime vuosina on lapsiperheitä muuttanut hyvin paljon Tampereen ympäristökuntiin osittain siitäkin syystä, että Tampereella omakotitonttitarjonta on ollut kysyntään nähden niukkaa ja tontit kalliita. - Pääkaupunkiseudullahan on sama ilmiö ollut nähtävissä jo pitkään. Yhä enemmän suuntaus on menossa siihen, että maaseutukunnissa pelataan nuoremmissa junioreissa omissa seuroissa lähellä oman paikkakunnan jäähallia ja sitten vanhempana muutetaan johonkin isompaan liigaseuraan, pohtii Hirvonen. Kummitoiminnan taloudellisesta tuesta vastaa Vattenfall. Ilves tarjoaa elämyksiä ja jonkin verran valmennusapua. - Kummijoukkueille järjestetään mahdollisuus käydä seuraamassa Ilveksen liigajoukkueen harjoituksia, tutustua samalla pelaajakoppiin, jossa voi jutella liigapelaajien kanssa ja saada nimmareita, kertoo Hirvonen. Kerran kaudessa kummijoukkueiden pojat vanhempineen kutsutaan Ilveksen kotiotteluun. Toimintaan kuuluu myös Ilveksen vierailu kummijoukkueiden harjoituksissa. Mukana on silloin myös liigapelaajia. Kummijoukkueet valitaan hakemusten perusteella. Valinnasta päättävät Ilves- Hockey Oy ja Vattenfall. Iloista yhteistyötä Mikä innosti Vattenfallin lähtemään mukaan tähän kummijoukkuetoimintaan, viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas Vattenfallista? Vattenfall tekee sponsorointiyhteistyötä ennenkaikkea lasten ja nuorten parissa sekä urheilussa että kulttuurissa. Haimme Pirkanmaalta yhteistyökumppania, joka toimii laajasti juuri Pirkanmaalla nuorten parissa. Tässä kummitoiminnassa on ollut mukana vuotiaita lapsia ja nuoria. Liikunnan ja urheilun pariin on hyvä päästä varhain, jotta liikunnasta tulee osa elämäntapaa. Millainen on Vattenfallin rooli kummijoukkuetoiminnassa? Olemme aina kauden alussa sopineet yhteistyöstä ja toiminnasta. Ilves on toiminut tässä kumppaninamme ja hoitanut verkostojensa kautta yhteistyön pirkanmaalaisten urheiluseurojen kanssa, joista olemme valinneet kausittain mukaan puolenkymmentä kummijoukkuetta. Osana yhteistyötä palkitsemme kuukausittain valittavan kuukauden juniorin ja näin kannustamme nuoria harrastuksessa. Kaikkiaan kummitoiminnassa on ollut mukana kolmen vuoden aikana lähes parikymmentä joukkuetta ja niiden toiminnassa mukana satoja nuoria perheineen. Kuukauden junioreiksi on valittu tarmokkaita ja reippaita nuoria myös muista seuroista kuin kummijoukkueista. Pelitaidot eivät ratkaise vaan ote ja halu toimintaan. Millaiset ovat kokemukset? Tämä on ollut iloista yhteistyöstä, jossa on tekemisen meininki. Treenit ja matsit rullaavat omalla painollaan samaan aikaan koulun käynnin rinnalla. Kummitoiminnan tavoitteena on ollut tuoda kohokohtia ja huippuhetkiä harrastukseen. Kummitoiminnan parissa myös pelaajien perheet ovat päässeet mukaan erilaiseen ekstratoimintaan. Millä tavalla Vattenfall on muutoin mukana nuorisourheilussa? Vattenfall on tehnyt pitkään yhteistyötä SUL:in kanssa, josta meillä on myönteisiä kokemuksia. Tämän yhteistyön tuloksena on syntynyt suuren suosion saavuttanut yleisurheiluseurojen välinen joukkuekilpailu Vattenfall Seuracup, jossa on vuosittain mukana noin 250 seuraa ja yli nuorta. Tänä vuonna yhteistyömme laajenee Vattenfall Eliittikisojen myötä huippu-urheiluun sekä myös harrasteliikuntaan, jossa starttaa Vattenfall Kunniakierros haastekuntourheiluna. Vattenfall toteuttaa liikunnallista yhteiskuntavastuutaan tukemalla urheilua kaikella kolmella rintamalla SUL:in kanssa. SUL-yhteistyön ansiosta huippuurheilulle luodaan entistä parempia toimintaedellytyksiä, mutta on myös erittäin tärkeää, että lasten ja nuorten liikuntaaktiivisutta tuetaan eri puolilla Suomea. Vattenfall on Euroopan neljänneksi suurin sähköntuottaja ja suurin lämmöntuottaja. Energiakonsernilla on tällä hetkellä toimintaa Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Ruotsissa. Vattenfall toimii sähkön ja lämmön arvoketjun kaikissa vaiheissa eli tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja myynnissä. Vattenfall harjoittaa myös sähkökauppaa ja tuottaa, jakelee ja myy lämpöä. Yhtiön visio on olla Euroopan johtava energiayhtiö. Ilveshenkistä asuntokauppaa jo 25 vuoden ajan! Takana tuhansia asuntokauppoja, edessä enemmän. Kuvassa toimitusjohtaja Juhani Sillanaukee. Vuonna 2007 Koskikeskuksen Asuntopalvelu Oy LKV oli jälleen Kiinteistömaailma-ketjun suurin ja kaupallisin asuntomyymälämme Suomessa. Tule ottamaan palasi menestyksestämme, vahva kokemuksemme Pirkanmaan alueen asuntokaupoissa takaa sinulle parhaan mahdollisen kokonaisratkaisun. Tervetuloa tutustumaan uusiin mielenrauhaa lisääviin palveluihin myymäläämme tai osoitteeseen kiinteistomaailma.þ. Kiinteistömaailma Koskikeskuksen Asuntopalvelu Oy LKV Koskikeskus 4. krs Hämeenkatu 9 puh puh

9 9 Suurin piirtein tuossa se pelattiin, näyttävät Aarne Honkavaara (vas.) ja Pertti Kontto ensimmäisen seurojen välisen jääkiekko-ottelun tapahtumapaikkaa maisemamaalauksesta. Risto Tiitola (vas.) ja Antti-Jussi Tiitola Jääkiekkoilu Suomen ensimmäinen seurojen välinen jääkiekko-ottelu pelattiin alkoi Pyhäjärven jäältä Pyhäjärven jäällä, Joselininniemen edustalla Tampereella. Silloin oli järvissä kunnon jäät, toisin kuin tänä talvena. TEKSTI JA KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI On synkkä ja sateinen keskiviikko 16. tammikuuta Vesi lotisee Tampereen museokeskus Vapriikin ulkopuolella, mutta lohduton sää ei latista sisätiloissa vallitsevaa tunnelmaa. Monikymmenpäinen veteraanikiekkoilijoiden joukko on kokoontunut muistelemaan jääkiekkoilun alkutaipaletta Suomen Jääkiekkomuseoyhdistyksen kutsusta. Kehnoa talvisäätä sivutaan keskusteluissa. Olisiko nyt aihetta kiekkoilun 80-vuotisjuhlaan, jos talvi 1928 olisi ollut kuluvan kaltainen? Aarne Dynamo Honkavaara ja Pertti Kontto katselevat Toini Laaksosen luultavasti 1920-luvulla maalaamaa maisemataulua Pyhäjärven rannalta. Teos kuuluu Tampereen kaupungin kokoelmiin. - Suurin piirtein tuossa se kenttä oli, Honkavaara osoittaa tiettyä kohtaa maalauksessa. - Siinä oli 400 metrin pikaluistelurata, ja jääkiekkokenttä oli tehty sen sisäpuolelle. Vasta 1930-luvulla kenttä siirrettiin entisen Palomäen uimalan sisäpuolelle. Samalla Joselininniemen edustan jäällä lausuttiin tapaninpäivänä 1926 suomalaisen kiekkoilun legendaariset syntysanat: Pelakkaa pojat! Sanapari kuuluu insinööri Yrjö Salmiselle, joka oli palannut matkoiltaan Tampereelle mailojen ja kiekkojen kanssa. TaPa voitti, sanoo perimätieto Ensimmäisessä jääkiekko-ottelussa olivat vastakkain Tampereen Pyrintö ja Tampereen Palloilijat. Matsi oli luonteeltaan näytösottelu, jonka järjestämisellä haluttiin tarjota lisäohjelmaa Pyhäjärvellä pidetyille pikaluistelun SM-kilpailuille. Historiallisen ottelun pelaajista yksi on yhä keskuudessamme, Vantaalla asuva 98-vuotias varatuomari Valter Tuomi. Hän pelasi TaPan maalivahtina. Kentällä oli huono valaistus. Kiekot tulivat pimeästä aivan yllättäen. En ehtinyt muuta kuin laittaa pään eteen, Tuomi muisteli Aamulehden ( ) haastattelussa. Perimätiedon mukaan kamppailu päättyi TaPan eduksi 2-1. Virallisia pöytäkirjoja ottelusta ei ole. Onneksi Suomen Jääkiekkomuseon hallussa on historiallisesti arvokas valokuva ottelun pelaajista, joita oli seitsemän kummassakin joukkueessa. Ensimmäinen seurojen välinen jääkiekko-ottelu kiinnosti lopulta vain harvoja. Paikan päällä oli muutamia kymmeniä katsojia. Ensin jääpallo, sitten kiekkoilu - Minä ja veljeni Jussi olisimme halunneet pelata siinä ottelussa, mutta muut sanoivat että ei noin nuoria oteta mukaan, kertoo 94-vuotias Risto Tiitola. Jääkiekkopiireissä kuuluisan Tiitolan veljessarjan kolmas jäsen eli Jaakko pääsi kentälle avausottelussa. Hänen poikansa Antti-Jussi Tiitola muistelee isän pelanneen koko 1930-luvun sekä jääkiekkoa että jääpalloa luvun lopulla Suomeen rantautunut jääpallo oli varsin suosittu laji. Ensimmäisestä SM-tittelistä miteltiin jo Antti-Jussi Tiitolan mukaan kiekkoilijat käyttivät aluksi jääpalloluistimia, joissa oli pitkät ja matalat terät. - Risto mainitsi taannoin, että hänellä meni luistelu melkein pilalle, kun Suomeen alkoi tulla kanadalaisia kiekkoluistimia. Niissä oli kuulemma liian korkeat terät! Lajiharjoittelua heikoilla jäillä Kiekkourallaan kuusi SM-kultaa, neljä hopeaa ja viisi pronssia saalistanut Yrjö Yte Hakala syntyi runsaat neljä vuotta historiaan jääneen ensimmäisen ottelun jälkeen. Ilveksen lisäksi hän pelasi HPK:n, TBK:n, Tapparan ja SaiPan riveissä. - Leutoja talvia on ollut ennenkin on kaikkein tunnetuin. Muistaakseni myös 1952 jäät tulivat Valkopaitainen Tampereen Pyrintö kohtasi Tampereen palloilijat Pyhäjärvellä Pyrinnön luistinradalla. Ylärivissä vasemmalta: Reino Vaaja, Tauno Silke (Silcke), Jaakko Tiitola, Reino Lahtinen, Teuvo Vaissi, Oskari Vahtera, Martti Tiitola, Reino Lahtikari, Kosti Virtanen, Uuno Alanen, Matti Tiitola ja Uuno Salmi. Edessä maalivahdit Valter Tuomi, TaPa ja Leo Eräste (Enkvist), Pyrintö. KUVA: SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEO Raili ja Yrjö Hakala myöhään, vasta joulun jälkeen. Tavallisina syksyinä jäille päästiin yleensä marraskuussa. Pelaajat odottivat pakkasia innoissaan kyllä luistelu aina kuntolenkit voittaa. Syksyn ensimmäisiä jääharjoituksia pidettiin joskus pienten lampien ja lätäköiden jäillä. - Kerran olimme treenaamassa Epilän nahkatehtaan vieressä Likolammella. Jää oli vielä niin heikkoa, että Lotfi Nasibille tuli kylmä kylpy. Paluumatkalla bussissa Lotfi laitettiin istumaan takapenkkiin, kun sen vaatteet haisivat kamalasti, Hakala muistelee nahkatehtaan käyttämän Likolammen veden ominaispiirrettä. Juuri olosuhteiden erilaisuuden vuoksi Hakala ei halua vertailla 1950-luvun ja nykypäivän pelaajia ja peliä. - Lajiharjoittelu oli silloin aivan erilaista, se oli niin jäätilanteesta kiinni. Sama koskee joukkuetaktiikkaa, ei siihen pystytty keskittymään kuten nykyään. Tamperelaiset kiekkopioneereina Palataan vielä alkuvuoteen 1928 ja Pyhäjärven jäälle. Ensimmäisessä ottelussa tuskin taklattiin tai käytettiin muuten kovia otteita, sillä pelaajien varusteet olivat nykymittapuun mukaan hyvin kevyet ja vaatimattomat. Laidan kautta ei syötelty tai heitelty rännikiekkoja siitä yksinkertaisesta syystä, että laitoja ei vielä ollut. Maan ensimmäinen korkealaitainen kaukalo rakennettiin Helsingin pallokentälle 1930-luvun lopulla. Olot ensimmäisessä ottelussa olivat jotakin ihan muuta kuin mihin me Hakametsään askeleemme usein suuntaavat jääkiekkoilun ystävät osaamme ajatella. Vaikka kiekkopioneerien 1928 pelaama kamppailu saattaisi näyttää silmissämme höntsäilyltä, ei ottelun merkitystä sovi yhtään vähätellä. Tamperelaiset pelaajat olivat edelläkävijöitä. Lajin suosio kasvoi nopeasti, ja vielä samana vuonna järjestettiin ensimmäiset SM-kilpailut ja myös ensimmäinen maaottelu. Jälkimmäistä ei kuitenkaan kannata liikaa muistella. Helsingissä pelatussa ottelussa Ruotsi nitisti Leijonat tylysti 1-8.

10 10 12 wingsiä 5, wingsiä Vain mukaan!! 90 Texas Pete -chicken nuggets+ waffle fries 6,- Ice Cream VAIN TÄLLÄ KUPONGILLA RUOKA-ANNOKSEN YHTEYDESSÄ -aidot italialaiset 2,- jäätelöt

11 11 Plenware satsaa maailmanliigaan Ohjelmistokehitystä ja televiestinnän sovellutuksia tekevä Plenware kansainvälistyy voimakkaasti. Kotimaan lisäksi tamperelaisyrityksellä on toimipisteitä Virossa, Romaniassa ja Kiinassa. Meille kansainvälistyminen on merkinnyt uutta bisnestä. Samaan aikaan henkilöstömäärämme Suomessa on kasvanut, sanoo toimitusjohtaja Hannu Meskanen. TEKSTI JA KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Plenwaren 1999 alkaneessa historiassa tapahtui viime joulukuussa merkittävä käänne, kun yrityskaupan myötä Plenwaresta tuli ruotsalaisen Cybercom Group AB: n omistama tytäryhtiö. Meskasen mukaan kyseessä oli tarkkaan harkittu kuvio. - Globaalia toimintaa ajatellen tämä oli meille mainio ratkaisu, sillä se säilyttää kaikki hyvät puolemme. Pystymme jatkossakin toimimaan itsenäisesti: nykyisellä nimellä, johdolla ja organisaatiolla. Plenwaren ja Cybercomin toiminnoissa ei ole päällekkäisyyksiä. Näin ollen toimintojen harmonisointiin eli purkutöihin ei ole tarvetta. - Jos meidät olisi ostanut jokin suomalainen yritys, olisi ensimmäinen uutinen ollut yt-neuvottelujen aloittaminen päällekkäisyyksien purkamiseksi. Siinä yhteydessä meidät olisi ikään kuin ammuttu jonkin toisen organisaation sekaan. Plenwaren murtautuminen kansainvälisille markkinoille ja sen saavuttama asema huippuyritysten strategisena tuotekehityskumppanina oli kyllä pantu merkille jo aikaisemmin. Kasvuyrityksen asiakkaisiin kuuluvat mm. Nokia, Nokia Siemens Networks, Alma Media, Sandvik, Kone ja John Deere Forestry. - Erilaisia kolkuttelijoita oviemme takana on riittänyt, Meskanen kuvailee Plenwareen kohdistunutta kiinnostusta ennen Cybercom-kauppaa. Ruotsalaisten kanssa tehty yrityskauppa oli arvoltaan noin 30 milj. euroa. Liikevaihto nousee yli 40 miljoonaan Liittyminen osaksi Cybercomia nähdään Plenwaressa tarpeellisena vahvistumisena tavoiteltaessa menestystä globaalissa kilpailussa eli maailmanliigassa, kuten Meskanen ilmaisee asian urheilutermillä. Pörssiyhtiö Cybercomin henkilöstövahvuus on noin henkeä, ja liikevaihto 80 miljoonan euron luokkaa. Plenwaren vastaavat luvut ovat noin 550 henkeä ja yli 40 milj. euroa (arvio vuodesta 2008). Plenware ja Cybercom yhdessä muodostavat johtavan pohjoismaisen toimijan segmenteillä, joihin kuuluvat mm. määrittelypalvelut, koodaus- eli toteutuspalvelut, testauspalvelut ja ylläpitopalvelut. Yhdistymisen myötä yrityksellä on toimipisteitä jo mainittujen Suomen, Viron, Kiinan ja Romanian lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Singaporessa, Intiassa, Puolassa ja Isossa-Britanniassa. - Maailmanliigassa toimii vain maailmanluokan pelureita. Meidän pitää olla tarpeeksi vahva pärjätäksemme kilpailussa amerikkalaisten, intialaisten ja kiinalaisten yritysten kanssa, Meskanen painottaa. Sekä Cybercom että Plenware olivat hyvässä tuloskunnossa kaupantekohetkellä. Plenware on tehnyt positiivista tulosta perustamisestaan lähtien. Vuonna 2007 yrityksen käyttökate eli liikevoitto ennen poistoja oli noin 7 milj. euroa. Yrityskauppaan kuuluu, että Hannu Meskanen ja Plenwaren toinen pääomistaja Sami Somero ovat jatkossa merkittäviä omistajia Cybercomissa. Avainsanana ammattimaisuus Idea oman yrityksen, Plenwaren, perustamisesta kypsyi kolmen miehen eli Hannu Meskasen, Sami Someron ja Mika Niemelän mielissä vuodenvaihteessa Kolmikko jäi pois tehtävistään Infosto Oy: ssä ja päätti katsoa, miten omat siivet kantavat. - Halusimme saada aikaan firman, jossa on hyvä Arto Tukio (kuvassa) ja Cameron Mann ovat Plenwaren nimikkopelaajia. Tukio on peruspakki, joka voi illasta toiseen pelata 25 minuuttia per matsi. Ei niinkään kiekollinen virtuoosi, mutta luotettava työhevonen, arvioi Hannu Meskanen. olla ja mukava tehdä töitä. Asetimme perusarvot, joille koko homman tulee perustua, Meskanen kertoo. Plenwaren keskeiset arvot ovat asiakastyytyväisyys, motivoitunut henkilökunta ja kannattava liiketoiminta. - Plenware ei ole missään vaiheessa ollut ns. teekkarifi rma, jossa tekeminen ja koodaaminen ovat tärkeämpiä asioita kuin liikkeenjohto. Tästä olemme pitäneet tarkasti huolta. Kun kyseessä ovat omat rahat, tulee yritystoiminnan olla ammattimaista. Ensimmäisenä toimintavuonna oli varauduttu tekemään töitä noin viidellä hengellä, mutta kasvu lähti liikkeelle ennakoitua ripeämmin. Ensimmäisen vuoden lopulla plenwarelaisia oli jo 23 henkeä. Yrityksen henkilöstö nousi nopeasti hengen tasolle. Sillä kapasiteetilla Plenware toimi noin kolme vuotta yrityksessä tehtiin strategian muutos, jossa panostettiin kasvuun. - Yrityksen organisaatio, eli perusta kasvulle, oli kunnossa. Sen jälkeen olemme tehneet vuosittain 1-2 yrityskauppaa, joista on tullut puolet meidän kasvustamme. - Mutta vain puolet, Meskanen tähdentää. Toinen puoli on tullut orgaanisella kasvulla. Eli olemme palkanneet uutta väkeä ja hankkineet lisää asiakkaita. Maan nykyaikaisin tietokonesali Plenware laajenee ripeässä tahdissa kotimaan rajojen ulkopuolelle. Vaikka kansainvälinen toimintamme laajenee, olemme jatkossakin vahvasti Suomesta ja Tampereelta ponnistava yritys, vakuuttaa toimitusjohtaja Hannu Meskanen. Kansainvälistymisvaihe alkoi Ensin perustettiin toimipiste Viron Tarttoon alussa vuorossa oli Cluj Napoca Romaniassa. Seuraavaksi Plenwaressa tehtiin tiikerinloikka ja hypättiin Kiinaan, jossa yrityksellä on kaksi toimipistettä (Peking ja Chengdu). - Olemme tilanteessa, jossa 550 hengestämme 100 on Suomen rajojen ulkopuolella. Meidän osaltamme on käynyt niin, että kansainvälistyminen on merkinnyt uutta bisnestä. Tämä ei ole ollut pois Suomen-toiminnoista, vaan samalla henkilöstön määrä kotimaassa on kasvanut. Tampereen lisäksi Plenwaren Suomen-toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Oulussa, Hyvinkäällä ja Raumalla. Pääkonttori on Pendoliino-talossa Tampereen rautatieaseman kupeessa. Pendoliinon pohjakerroksessa on Meskasen mukaan Suomen nykyaikaisin tietokonesali, jossa toimii yli sata palvelinta. Niissä on parhaimmillaan yli 1,5 miljoonaa käyttäjää päivässä. Tunnetuimpia kohteita ovat mm. etuovi.com, mtv3.fi, kauppalehti.fi ja iltalehti.fi. Plenware on keskittynyt vahvuuksiinsa; se ei ole kaikkea kaikille tarjoava it-yritys. Tärkeimmät asiakkaat löytyvät tietoliikenne-, media- ja vakuutusalalta sekä teollisuudesta. Ilves-fani pienestä pitäen Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Hannu Meskanen on kotoisin Nokialta. Hän sanoo olleensa Ilves-fani ihan pienestä pitäen. Ensimmäiset muistikuvat Hakametsässä seuratuista SM-sarjaotteluista ovat ja 1970-lukujen taitteesta. Pelaajataustaa hänellä ei ole. Plenware kuuluu Ilveksen pääyhteistyökumppaneihin. Mainospaikat joukkueen peliasussa ja Hakametsän hallissa tuovat näkyvyyttä. Lisäksi Plenwarella on kaksi nimikkopelaajaa: Arto Tukio ja Cameron Mann. - Käyn katsomassa Hakametsässä noin kymmenen Ilveksen runkosarjaottelua sekä kaikki pudotuspelit. Minkälaisin miettein menestyvän yrityksen toimitusjohtaja seuraa suomalaista jääkiekkobisnestä? - Yleisellä tasolla homma on ammattilaistunut merkittävästi viiden viime vuoden aikana. Jos tarkastelee joukkueita yrityksinä, niin tilanne on murheellinen. Vain 2-3 joukkuetta, Ilves niiden mukana, pääsee vuosittain plussalle. - Sitten on joukkueita, joilla on taustallaan mesenaatteja. Ei ole kovin ammattimaista toimintaa, kun tehdään tappiota ja ajatellaan, että kyllä ne joku maksaa. Meskanen kannattaa ajatusta uudesta monitoimihallista Tampereelle, kunhan se sijoitetaan kaupungin keskustaan. Sopiva kokoluokka olisi katsojaa vetävä rakennus. - Sille pitää saada paljon muutakin käyttöä kuin jääkiekkoilu. Siksi sitä ei pidä sijoittaa kilometrien päähän keskustasta. Turkuhalli on varoittava esimerkki siitä, kun halli tehdään väärään paikkaan.

12 12 Kannustusta ja kotiruokaa erheen tuella suuri merkitys juniorikiekkoilijalle TEKSTI: MIRA LARJO KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Antosen ja Snellmanin perheillä on pitkä kokemus junnukiekkoilijoiden taustajoukkoina. Antosilla jääkiekkoa on harrastettu kahden pojan voimin, ja Snellmaneilla kaikki kolme poikaa ovat varttuneet aikuisiksi kaukaloita kierrellen. Resepti menestyksekkäälle kiekkotielle on perheille selvä: sille lähdetään lapsen ehdoilla. Sirpa Antosen kokkaama kotiruoka maistuu perheen kiekkoilijaveljeksille. Ilman toimivaa ruokahuoltoa peli ei kulkisi. Joose Antonen vietti vauva-aikansa jäähalleilla ja mukana muissa perheen kiekkomenoissa. Uni maistui vaunuissa myös Tammelan torilla, kun äiti keräsi rahaa isoveli-juuson ja muiden Ilves-junnujen tukemiseksi. - KUVA: ANTOSTEN PERHEALBUMI Juuso ja Joose innostivat koko suvun jääkiekkoon Pienenä Antosen veljekset ihailivat erityisesti maalivahteja. Joose (kuvassa) oppi lukutaidonkin opetellessaan NHL:n maalivahtien nimiä. Juuso puolestaan leikki mielellään Jukka Tammea ja halusi tulla kutsutuksi ruokapöytäänkin Jukka Tammena. - KUVA: AN- TOSTEN PERHEALBUMI Antosen perheessä kiekkoa pelaavat Juuso (s. 1988) ja Joose (s. 1995). Perheen äiti Sirpa Antonen käyttelee keittiössä sähkövatkainta muusikattilassa vahvalla rutiinilla. Ruoanlaitto tulee tutuksi, kun perheessä on kasvuikäisiä urheilunharrastajia. Teen joka ilta seuraavan päivän ruoan valmiiksi. Koulun jälkeen on oltava kunnon ruokaa ennen harjoituksiin lähtöä. Pelipäivinä pojat pistelevät jo aamupalalla spagettia, Sirpa Antonen sanoo. Antosen pojat syövät mielellään kotiruokaa. Valmisruoat eivät maistu. Hampurilaisista äiti on lapsiaan ohjeistanut, että niitä voi syödä joskus erikoistilanteissa, mutta kunnon aterioita niillä ei korvata. Hyvä ravinto on pelikunnon pohja. Antosen perheen veti kiekkotielle vanhempi poi- ka Juuso. Perheen asuessa Takahuhdissa, oli talon vieressä jää, ja siellä vietettiin aikaa. Atalaan muuton myötä poika päätyi Ilveksen harjoituksiin. Joose seurasi myöhemmin perässä. Ajattelimme jossain vaiheessa, että Joose päätyisi inhoamaan jääkiekkoa, kun hän joutui kulkemaan ensimmäiset vuotensa jatkuvasti veljensä harrastuksen mukana. Hän nukkui päiväunetkin jäähallilla, ja arvelin, että hän ehtisi saada touhusta aivan tarpeekseen, ennen kuin pysyisi itse luistimilla, Sirpa Antonen kertoo. Toisin kuitenkin kävi. Jääkiekko vei pienen miehen niin, että hän opetteli lukemaankin tunnistaakseen paidoista maalivahtien nimiä. Vanhemmat yrittivät venyttää harrastuksen aloittamista kouluikään lykätäkseen kuljetusrumbaa parilla vuodella, mutta kun Joose itse ilmoitti vanhemmilleen, että kiekkoilun voi

13 13 aloittaa nuorempanakin, oli harrastus aloitettava. Lasten harrastus yhdistää sukua Juuso ja Joose ovat ensimmäisen polven kiekkoilijoita. Muita lajin harrastajia ei perheestä löydy, mutta isovanhemmat ja muut sukulaiset ovat innostuneet jääkiekosta poikien myötä ja seuraavat innokkaasti poikien harrastusta. Perheen isä Jaakko Antonen toimii nykyään A-juniorien joukkueen lääkärinä. Lasten jääkiekkoharrastus voi olla isovanhemmillekin tervetullutta piristystä, kun he tulevat seuraamaan näiden pelejä, vaikka iäkkäämpien ihmisten ei ehkä muuten tulisi liikuttua kodin ulkopuolella niin paljon. Itse olen huomannut, että meillä tämä on yhdistänyt koko sukua uudella tavalla, Sirpa Antonen kehuu. Hän kuitenkin muistuttaa, että vanhempien on syytä suhtautua lapsen harrastukseen realistisesti. Lasta ei pidä viedä väkisin sellaisen harrastuksen pariin, joka ei lapselle sovi tai josta hän ei itse nauti. Kaikki eivät voi olla lahjakkaita samoissa asioissa. Jos lapsi roikkuu pitkään vanhempien tahdosta hänelle itselleen sopimattoman lajin parissa, ei sopivampaa harrastusta ehkä olekaan enää myöhemmin helppoa löytää, kun muissa lajeissa samanikäisillä on jo useita harjoitusvuosia takanaan, Sirpa Antonen varoittaa ja peräänkuuluttaa vanhemmilta lapsilähtöistä asennetta. Koulu hoidetaan ensin Pienenä tärkeintä on lapsen oma kiinnostus. Olemme aina kysyneet pojilta harjoitusten ja pelien jälkeen, oliko mukavaa. Se on hyvä mittari, josta tietää, missä mennään niin koulussa kuin harrastuksissakin, Sirpa Antonen uskoo. Antosen perheessä onkin aina huolehdittu molemmista hyvin, vaikka toisinaan lupaavien juniorien perheissä saattaa tulla myös kiusaus jättää koulu vähemmälle ja satsata enemmän tulevaan peliuraan. Meille on ollut itsestäänselvyys, että koulu tulee ensin, ja valmentajat ovat tukeneet tätä hienosti kaikissa ryhmissä. Valmentajien koulumyönteinen asenne on tärkeä. Nuoret pelaajat ihailevat heitä ja imevät itseensä kaiken, mitä he sanovat. Ilveksen 1988 syntyneistä moni kävikin lukion, Sirpa Antonen sanoo. Parhaimmillaan harrastukset ja koulu tukevat toisiaan. Kiekkoharrastuksen merkittävä hyvä puoli on mahdollisuus oppia sosiaalisia taitoja. Lapset voivat myös olla aika yksinäisiä, jos he viettävät paljon aikaansa kotosalla vanhempien tehdessä pitkiä päiviä. Tuo tietynlaista turvallisuutta, kun jäähallilla on se oma porukka, johon tietää kuuluvansa. Uskon, että näille pelaajapojille käy elämässä paremmin kuin niille, jotka seisoskelevat aikansa kuluksi jossain kadunkulmassa. Sama porukkaan kuuluminen ja yhdessä tekeminen tuovat hyvää mieltä myös taustajoukoille. Tämä on ollut ihan täysi harrastus myös minulle. Olen tutustunut moniin mukaviin ihmisiin, joita en muuten olisi varmasti koskaan tavannut. Olen reissannut poikien mukana ja ollut mukana järjestämässä monenlaista. Vaikka talkootyöt, kuljetukset ja kaukalon laidalla kannustamiset ovat vieneet meiltä vanhemmilta valtavasti aikaa, en usko, että olen jäänyt paitsi mistään sellaisesta, mitä nämä kokemukset eivät korvaisi, Sirpa Antonen hymyilee. Alussa on tärkeintä kuunnella, mitä se pikkuinen itse haluaa. Jussi Snellman tietää, miltä tuntuu, kun kaikki kolme poikaa pelaavat yhtä aikaa ulkomailla. Veljeksistä nuorimmalle pelit Kanadassa poikivat NHL-varauksen Nashville Predatorsiin. Jussi Snellmanilla on tiivis yhteys jääkiekkoilijapoikiinsa Snellmanin etupihalla seisoo kiekkomaali. Talon isäntä Jussi Snellman on juuri kotiutunut Hämeenlinnasta, jossa hän on käynyt seuraamassa nuorimman poikansa Niko Snellmanin (s. 1988) peliä Ilveksen A-junioreissa. Olohuoneessa on päällä teksti-tv, jonka ruudulla SM-liigan tulokset odottavat päivittymistään. Snellmanin esikoinen, Ville (s. 1981) pelaa parhaillaan SaiPan paidassa Bluesia vastaan, ja Jussi Snellman odottelee kuulumisia kotosalla eläen hengessä mukana. Yhteys on edelleen tiivis, vaikka vuosien rooli kannustaja-kuljettajana onkin vaihtunut leppoisaan oleiluun kotisohvalla. Pidämme Villen kanssa yhteyttä päivittäin. Kaikki pojat soittavat yleensä pelien jälkeen ja kertovat, kuinka on mennyt, Jussi Snellman kertoo. Uutisia maailmalta Ville ja Nikon lisäksi myös keskimmäinen veljeksistä, Mika Snellman (s. 1984) on viihtynyt pitkään kiekkoharrastuksen parissa. Tällä hetkellä hän ei pelaa, mutta vielä viime vuonna hän luisteli Ranskan kiekkokaukaloissa. Vuosi olikin perheelle ainutlaatuinen, sillä samaan aikaan myös muut veljekset pelasivat ulkomailla,ville Sveitsissä ja Niko Kanadan junioriliigassa WHL:ssä. En tiedä, löytyykö toista perhettä, josta olisi kolme poikaa ollut yhtä aikaa maailmalla pelaamassa. Meset, sähköpostit ja webbikamerat pitivät minut Suomessa tapahtumien tasalla, Jussi Snellman kertoo. Jussi Snellman liittyi Ilvekseen jo 60-luvun alussa, ja ehti itsekin pelata kiekkoa A-junioreihin asti. Ilvesläisyys on ollut perheessä itsestään selvyys, joten poikienkaan seuravalinnasta ei jouduttu aikoinaan lanttia heittämään. Jääkiekon pariin heitä ei kuitenkaan ole perheessä painostettu. Harrastus on kantanut poikien omasta kiinnostuksesta. Kun Ville täytti viisi vuotta, päätimme hitsaustaitoisen kaverin kanssa, että teemme hänelle pihaan maalin. Maali seisoo pihassa vieläkin ja on edelleen käytössä syntyneet pelasivat pihassamme aikoinaan pihapelejä, joissa oli viisihenkiset joukkueet ja vaihtomiehet vielä molemmilla päälle, Snellman muistelee. Pois paineet ja porkkanat Snellman on huomannut, että vanhempien asenteella on valtava merkitys juniorin kiekkoharrastuksen sujumiselle. Lahjakkaita poikia on pudonnut vauhdista vanhempien kiireiden tai kiinnostuksen puutteen vuoksi, ja toisaalta yksilöllisiltä lahjoiltaan keskitasoisemmatkin ovat yltäneet hienoihin suorituksiin ja saaneet harrastuksestaan paljon irti vanhempiensa oikeanlaisella tuella. Alussa on tärkeintä kuunnella, mitä se pikkuinen itse haluaa. Nykyään on tapana asettaa lapsille paljon paineita ja odotuksia siitä, mitä pitää osata. Se ei ole hyvä. Täytyy antaa ajan viedä ja lapsen kehittyä omassa tahdissaan, Snellman muistuttaa. Hän muistelee, että aikaisemmin joillakin vanhemmilla oli tapana luvata lapselle rahaa tai muita palkintoja, jos hän teki maalin. Tällaista porkkanalla kasvattamista Snellman ei suosittele. Hän epäilee sen johtavan vääränlaiseen motivoitumiseen, kun pelkkä pelaamisen nautinto ei olekaan lapselle se harrastuksen pariin vetävä voima, ja toisaalta myös itsekkyyteen. Joukkuepelissä on tärkeää, että maaleja tehdään, eikä se kuka niitä tekee. Vanhemman hyvä kannustus on tärkeimmillään sitä, että autetaan kestämään pettymyksiä. Kun tulee Jussi Snellman neuvoo vanhempia kannustamaan ja valamaan uskoa junioriin. Kritiikki jääköön valmentajan tehtäväksi. häviöitä tai hölmöilyä kaukalossa, vanhemman tehtävä on kannustaa ja suodattaa. Sättimään ei saa missään nimessä ruveta. Kritiikki on valmentajan asia, Snellman sanoo. Snellman on pannut merkille, että vanhempien tapa osallistua lastensa kiekkoharrastukseen on muuttunut niistä ajoista, kun hänen poikansa pelasivat alemmissa junioreissa. Talkoohenki on vähentynyt. Meillä oli aikoinaan vanhempaa aktiivisesti toiminnassa mukana, ja kaikki puhalsivat yhteiseen hiileen. Meillä oli monenlaista kanssakäymistä. Syksyllä oli jäänjäädyttäjäiset ja keväällä sulattajaiset, järjestimme joulujuhlia ja muuta sellaista, Snellman muistelee. Hänellä on itsellään takana kaksikymmentä vuotta Ilveksen organisaatiossa erilaisissa tehtävissä. Harrastus veikin kiireisimpinä vuosina kaiken vapaa-ajan koko perheeltä. Meillä kun poikia oli kolme, oli pelkästään kuljetusten kanssa sumplimista silloin, kun kaikille sattui tapahtumia tai harjoituksia samoihin aikoihin. Pojat kyllä ymmärtävät nyt aikuisina, miten paljon työtä silloin tuli tehtyä ja antavat sille arvon.

14 14

15 15 Nopea, nopeampi, KOIVISTO! Toni Koivisto on aina ollut nopea luistelija, mutta tällä kaudella hänen liikkumisensa kaukalossa on ollut entistäkin sähäkämpää. Lisäpotkua on tullut nappiin mennen kesäharjoittelun ansiosta. TEKSTI JA KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Viime kesänä tein nopeutta parantavia harjoitteita enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin urallani, Toni Koivisto sanoo. Keväällä uutena miehenä remmiin astunut fyysinen valmentaja Pasi Keskumäki toi tullessaan paljon uusia kuvioita Ilveksen kesäharjoitteluun. Toni antaa vuolaasti tunnustusta sekä Keskumäelle että päävalmentaja Sakari Pietilälle. - Kesätreeni oli hyvin monipuolista. Olen ollut liigakuvioissa mukana 8-9 vuotta, ja joskus pelkkä juoksemalla harjoittelu alkoi tuntua vähän tylsältä. Koivisto kertoo saaneensa viime kesän kokemuksistaan hyviä harjoitteluun liittyviä vinkkejä tulevien vuosien omatoimista treeniä varten. Vauhdikas jo kouluiässä - Nopeus on varmaankin synnynnäistä, mutta olen pyrkinyt kohentamaan tiettyjä ominaisuuksiani. Ei riitä, että jaloissa on voimaa, myös keskikropan täytyy olla hyvässä kunnossa, Toni sanoo. Verenperintönä nopeutta ainakin urheilullisuutta on tullut äidiltä, joka on harrastanut kilpahiihtoa. Myös Toni on nuorempana hiihtänyt kilpaa ja harrastanut mm. yleisurheilua. - Jonkinlaisia muistikuvia on, että olin jo varhain koulun urheilutunneilla yksi nopeimmista. Ja joskus F- ja E-ikäisenä juniorina oli valttia, että olin nopea luistelija. Toni teki lajivalintansa jääkiekkoilun hyväksi vuotiaana. Nyt, 25-vuotiaana, hän uskoo yhä pystyvänsä kehittämään nopeusominaisuuksiaan. - Onhan tässä vielä paljon pelivuosia edessä. Nopeusmaksimi vuotiaana Kuinka paljon Tonin nopeudesta on synnynnäistä ja kuinka paljon harjoitteilla hankittua? Ilveksen fysiikkavalmentaja Pasi Keskumäki siteeraa vanhaa sanontaa: nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. Hän korostaa, että Toni on vahva pelaaja, jolla on erinomainen luistelutekniikka. Ei ihme, että tulos näkyy jäällä. - Suuri osa nopeusominaisuuksista ja nopeusedelly- tyksistä luodaan jo lapsena, ennen murrosikää. Uskoisin, että Tonikin on lapsena saanut liikkua ja leikkiä vapaasti. Näin hän on luonut hyvää pohjaa nopeudelleen. Keskumäen mukaan urheilija saavuttaa niin sanotun nopeusmaksiminsa yleensä vuoden iässä, lajista riippuen. Tämän ikähaarukan jälkeen nopeus alkaa hiipua, mutta sitä voi korvata muilla avuilla vaikkapa hyvällä sijoittumisella kaukalossa. - Nopeusharjoittelussa tärkeintä on tehdä harjoitteet vireässä tilassa ja hyvin palautuneena. On tärkeätä harjoitella kaikkia nopeusominaisuuksia monipuolisesti erilaisilla ärsykkeillä. Koko ajan pitää tunnustella omaa kroppaansa. Viime kesänä Ilveksen pelaajat tekivät paljon perusnopeusharjoituksia yleisurheilukentillä, portaissa ja maastossa. Erilaiset juoksut, hypyt, loikat, kisailut ja ketteryysharjoitteet tulivat tutuiksi. - Kesätreeni loi varmasti hyvän pohjan siirtyä jäälle. Lajiharjoitukset ovat kuitenkin pääasia, siellä ne nopeusominaisuudetkin jalostetaan jääkiekkoon sopiviksi, Keskumäki sanoo. Piste-ennätys syntymässä Toni Koivisto on ollut Ilveksen profi ilipelaajia tällä kaudella. Hyvälle laitahyökkääjälle on siunaantunut maalintekopaikkoja tuhlattavaksi asti, mutta tehojakin on löytynyt kunnioitettavasti. Hän on kantanut päässään kultaista kypärää lähes koko kauden. - Tuntuu, että joskus syksyllä kauden edetessä mei- Toni Koivisto Synt Ylitornio Pituus: 184 cm Paino: 86 kg Kätisyys: vasen dän kenttäämme alettiin ottaa enemmän kiinni. En tiedä, johtuiko se kultaisesta kypärästä vai koko kentällisestä. Tätä kirjoittaessa tammikuun lopussa Tonilla on tilillään 41 ottelua, 14+24=38. Viime kaudella syntynyt piste-ennätys ( =41) on vain muutaman onnistumisen päässä. Tammikuisessa Lukko-Ilves matsissa käteen kimmonnut purkukiekko aiheutti muutaman ottelun mittaisen sairasloman. Muuten hän on saanut pelata pääosin ehjänä. Tonin sentterinä on lähes koko kauden pelannut kanadalainen Mike Bishai. - Yhteistyömme on ollut ihan ok, vaikka aina tietysti voisi paremminkin mennä. Peliä parantaa se, kun oppii tuntemaan kaveria enemmän. Mike ja minä ajattelemme jääkiekosta aika samalla tavalla. Tonin nopeus ja ketteryys askissa tuovat etsimättä mieleen takavuosien venäläistähden Pavel Buren. Russian Rocket lempinimen saanut venäläinen ei kuitenkaan ole se huippunopea kiekkoilija, jonka suorituksia Toni on eniten tarkkaillut. - Teemu Selänteen peliä on tullut seurattua aika paljon. Perhe kasvoi syyskuussa Harvinaisen nopeutensa ohella Toni on myös kiekkotaustaltaan harvinainen, sillä hän on ponnistanut liigan huipulle Lapin läänistä, Ylitorniolta. Lappilaiset liigapelaajat ovat kortilla, mieleen tulee vain Kalpan Jarkko Kauvosaari, joka on kotoisin niin ikään Ylitorniolta. - Muutaman kerran vuodessa käymme vanhoissa kotimaisemissa, lisäksi mökkeilemme siellä kesällä. Vanhempani käyvät Tampereella katsomassa peliä pari kertaa kaudessa ja Oulussa silloin, kun Ilves vierailee Raksilassa. Toni ja Mia-vaimo saivat perheenlisäystä viime syyskuussa juuri ennen liigakauden alkua, kun Eemil-poika syntyi. Aika näyttää, tuleeko Koivisto juniorista yhtä vikkelä kuin isästään. Perintötekijät ovat ainakin kohdallaan. Kultakypärä pysyy tiukasti Toni Koiviston päässä. Kuvassa hän juhlii yhtä kauden hienoimmista Ilves-maaleista, jonka kaksikko Koivisto Mike Bishai teki tammikuun puolivälissä Jypin verkkoon. SM-liigan kolmen nopeimman joukossa Ilveksen päävalmentaja Sakari Pietilä, onko Toni Koivisto SM-liigan nopein pelaaja? - Sellaista ei ole testattu, mutta Toni on varmaankin kolmen nopeimman pelaajan joukossa. - Muita hyvin nopeita ovat Kärppien Janne Pesonen ja Kalpasta Ruotsiin siirtynyt Jani Tuppurainen. Pietilän mukaan ihmisen perimä määrittelee nopeuden 80-prosenttisesti. Nopeuden kehittäminen on aikuisiälläkin mahdollista, tärkeätä on etenkin voiman ja elastisuuden hankkiminen. - Toni on pelannut todella hyvän kauden. Olen itsekin yllättynyt, kuinka hyvin on mennyt. - Kevään ratkaisupeleissä odotan kultakypärältä isoja ja tärkeitä maaleja.

16 16. - taitojääkiekkoa vuodesta Playoff-kevät lähestyy! Kausikorttilainen voi varata playoff-kortin omalle paikalleen mennessä Ilves-Hockeyn toimistosta. Puh. (03) , fax (03) tai sähköposti ilves@ilves.com

17 17 Toni Rajala on A-nuorten lahjakas kuopus Ilveksen juniorijoukkueiden lupaavimpiin pelaajiin kuuluva A-nuorten joukkueen kuopus Toni Rajala on aloittanut ensimmäisen kokonaisen kautensa A-nuorten SM-liigassa vahvasti. Vuonna 1991 syntynyt Rajala on neljä vuotta nuorempi kuin sarjan vanhimmat pelaajat, mutta pisteitä on silti syntynyt yli piste per peli -tahdilla. Toni Rajala sanoo, että töitä on tehtävä lujasti, että pääsee SM-liigaan, vaikka lahjakkuutta onkin. Nuoren miehen tavoitteena on kuitenkin NHL. TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI KUVA: JOUNI VALKEENIEMI Maaliskuun loppupuolella 17 vuotta täyttävä Rajala kertoo oppineensa luistelemaan viiden vanhana. Joukkueessa Rajala aloitti muutamaa vuotta myöhemmin. 7-vuotiaana menin Parkanon Kiekkoon pelaamaan. Myöhemmin siirryin Ilvekseen, ja nyt olen pelannut seitsemän vuotta Tampereella. Jääkiekko valikoitui lajiksi yläasteen alussa. Siihen asti rinnalla kulkivat jalkapallo, pesäpallo ja yleisurheilu, lajeina erityisesti korkeushyppy ja pikamatkat. Tähän kauteen asti Rajala kulki harjoituksiin ja peleihin vanhempiensa kyydillä. Nyt perhe on muuttanut Tampereelle. Matka kesti tunnin suuntaan. Koulusta joutui lähtemään suoraan. Siinä teki yleensä läksyt tai otti päikkärit. Kyllä se matka pikkuhiljaa alkoi väsyttää, mutta kyllä siihen tietenkin tottuikin, kun seitsemän vuotta kävi. Maaottelut maistuvat Vuodenvaihteessa Rajala oli 17-vuotiaiden maajoukkueen mukana Kanadassa World Hockey Challenge - turnauksessa. Turnauksessa pelasivat Suomi, USA, Venäjä, Saksa, Slovakia ja viisi kanadalaisista pelaajista koottua aluejoukkuetta. Rajala teki turnauksen viidessä pelissä 11 tehopistettä ja oli turnauksen pistepörssin kolmas. Turnaus meni aika nappiin. Siellä oli paljon ikäluokan huippuja. Kanadalla on kova joukkue, kun kokoavat parhaat yhteen joukkueeseen. Rajala nostaa turnauksen yhdeksi uran kohokohdista tähän mennessä, sillä esimerkiksi mestaruuksia ei Ilves-paidassa ole vielä tullut. Muista hienoista hetkistä Rajala mainitsee Ilves-junioreiden perinteisen Kanadan-matkan sekä Espanjassa Nuorten Talviolympiapäivillä pelatun maajoukkueturnauksen. Onhan se hieno juttu edustaa Suomea. Tänä vuonna olen ehdokkaana 18-vuotiaiden MM-kisoihin, jotka pelataan Kazanissa Venäjällä. Ensi vuonna oman ikäisillä on 18-vuotiaiden kisat Jenkeissä. 18-vuotiaiden MM-kisat ovat tärkeä näyttöpaikka myös NHL-joukkueiden suuntaan. Rajala on varauskelpoinen vuoden 2009 draftissa. Tuon vuoden varaustilaisuuden ykkösnimeksi on povattu kanadalaista John Tavaresia, joka on syntynyt vuoden 1990 loppupuolella. Tavares esiintyi Kanadan riveissä jo vuodenvaihteessa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. En ole ikinä pelannut Tavaresia vastaan. Jos 18- vuotiaiden MM-kisoihin pääsisi, niin ehkä siellä tulee vastaan. Koulua ja kiekkoa Rajalan päivää rytmittävät tällä hetkellä koulu ja jääkiekko. Normaalisti Rajala kömpii sängystään ylös aamuseitsemältä ja astelee aamujäille Sen jälkeen edessä on päivä kauppaoppilaitoksessa, jonka jälkeen neljältä on aika mennä uudestaan harjoituksiin. Sen jälkeen tie vie kotiin. Kiekkoilullisia esikuvia Rajala ei osaa isommin nimetä, mutta yksi nimi tulee kuitenkin esiin. Raipe nyt tietysti. Itsensä Rajala arvioi ennemmin taitopelaajaksi kuin taklaajaksi. Rajala arvioi niin liikkeensä, pelisilmänsä kuin pelikäsityksensäkin olevan hyvällä tasolla. Vaikeimpana vastustajana nuori laituri pitää puolustajaa, jonka liike on kunnossa. Sellainen, joka pysyy perässä ja on koko ajan iholla. Isokokoisesta pääsee helposti ohi, kunhan luistelee. Ilveksen A-nuorten kauden Rajala arvioi hyväksi, mutta toteaa perään, että paremminkin olisi voinut mennä. Kauden tavoitteeksi Rajala asettaa mitalin. Tiivis pelitahti ei haittaa Haastattelua edeltävänä viikonloppuna A-nuoret pelasivat turnausmuotoisen viikonlopun Hakametsässä. Kolmessa päivässä joukkue pelasi kolme peliä, joista saldoksi kertyi kaksi rankkaritappiota ja yksi voitto varsinaisella peliajalla. Tykkään siitä, että on pelejä tiiviisti. Pysyy tatsi hyvin. Palautumisen kanssa ei ole ollut ongelmia. World Hockey Challengessa oli seitsemän päivää ja kuusi peliä. A-nuorten kokoonpanoon kuuluu tällä hetkellä kaksi Rajalaa. Juuso ei kuitenkaan ole Tonille sukua. Juuri naurettiin aamulla hallilla, että lehdessä oli kirjoitettu Rajalan veljeksistä. Ikänsä puolesta myös B-nuorissa pelaaminen on Rajalalle mahdollista. B-nuorten pelejäkin tilille on kertynyt sellaisilta päiviltä, joille ei osu A-nuorten peliä. Tavallisesti muutamaa päivää ennen B-nuorten ottelua A-junnuissa pelaavilta kysytään haluja lähteä B:n otteluun. Kyllä me yleensä olemme suostuneet. Mieluummin pelaamaan kuin treenaamaan. Runsas pelimäärä ei ole aiheuttanut ongelmia myöskään fyysisellä puolella. Rajala ei ole kiekkourallaan kärsinyt pahoista vammoista. Töitä tekemällä liigaan Tulevaisuudessa Rajalan tavoite on pelata jääkiekkoa miesten pääsarjatasolla. Jos hyvin menee, niin toivotaan että parin vuoden päästä olisi liigassa. Ensi vuosi ehkä vielä A-junnuissa, ja jos sen jälkeen pääsisi vähän haistelemaan. Työtähän se vaatii vielä paljon. Entä missä Rajala näkee itsensä viiden vuoden kuluttua? Kyllä NHL on tavoite. Jos ei NHL:ssä, niin sitten jos Ilveksessä SM-liigaa pelaisi. Toni Rajala Synt Parkano Pituus: 176 cm Paino: 70 kg Kätisyys: vasen SAMMON MAALAUS OY MAALAUS- JA SANEERAUSTYÖT Puhelin konttoriin ja varastoon , Telefax Matkapuhelin sammonmaalaus@kotiposti.net Hermanninkatu TAMPERE

18 18 Punamusta

19 19 Ikinuori Antti Heikkilä täyt- 50 ti helmikuun alussa pyöreät 50 vuotta. Mies on osa Ilveksen historiaa, sillä yksi maaginen syöttö vei Ilveksen viidenteen finaaliotteluun vuonna TEKSTI: ILKKA UITTI KUVA: JOUNI VALKEENIEMI Joensuussa syntynyt, mutta jo pienenä poikana Tampereelle muuttanut Heikkilä aloitti jääkiekkouransa 7-vuotiaana. Perhe asui Mustanvuoren kupeessa, joten pujottelu oli toinen lajivaihtoehto nuorelle pojalle. Vähäluminen talvi kuitenkin ajoi Antin jääkiekon pariin C-juniorina. - Vanhempani olivat Keniassa matkalla, joten menin salaa pelaamaan jääkiekkoa Simolan Vilkun (Pertti) pyynnöstä. Hän näki pelini ja tuli matsin jälkeen kysymään, lähtisinkö pelireissulle Kanadaan. Siitä menin C:n ykkösjoukkueeseen ja aloin keskittyä enemmän jääkiekkoon, muistelee Raholan kasvatti luvun alussa tehdystä Kanadanreissusta tulikin perinne Ilveksen junioreille, sillä siitä lähtien ovat Ilveksen C- nuoret tehneet matkan kanadalaisten vieraaksi. - Olimme reissullamme pari viikkoa. Se oli huima matka, Heikkilä sanoo. Hän pelasi poikien maajoukkueissa ja pääsi nuorten MM-kisoihin Kanadaan vuonna Kyseessä oli myös miehen ensimmäinen kausi Ilveksen edustusjoukkueessa. Maajoukkueen valmentajana toimi nykyinen kykyjenetsijä Matti Väisänen. - Vastassa oli Sergei Makarov ja kumppanit, joten oli aika kova turnaus. Ensimmäisessä pelissä Ruotsia vastaan taisin saada 15 tikkiä naamaani, hymyilee Heikkilä, joka teki kisoissa hyvät tehopisteet (6 1+4=5). Taitava käsistään, ärsyttävä suustaan Heikkilä oli todella taitava pelaaja, ja nuorena todellinen tähti, joka tehtaili pisteitä liukuhihnalta.. - Jos en väärin muista, taisin voittaa A- nuorissa pistepörssin kaksi tai kolme kertaa. Pehmeiden käsiensä ja erinomaisen pelisilmänsä lisäksi mies oli mainio vastustajien hiillostaja. Samaa muistelevat hänen vanhat pelikaverinsa. - Kyllä Antti osasi vastustajaa lämmittää. Hänellä oli hyvä pelisilmä ja muutenkin oli tiukka kaveri, sanoo Heikkilän joukkuekaveri Risto Jalo, joka on Heikkilän tyttären kummisetä. - Hän oli v-mäinen pelaaja. Suu kävi ja mies osasi huitoa mailalla muutakin kuin kiekkoa. Siitä huolimatta hän oli pirun taitava ja pelisilmä kunnossa, kehuu puolestaan toinen joukkuekaveri Kari Kilu Järvinen. Ennen Heikkilän ensimmäistä paikallispeliä tapparalaiset olivat vinoilleet hänen isälleen, että jäähallin isot ovet eivät riitä, kun Heikkilän poikaa kannetaan. Tämä lausahdus on jäänyt Antin mieleen hyvin. - Siitä tuli ylimääräinen halu näyttää, ettei minua vastaan kannata lähteä kokeilemaan. En ole koskaan siviilissä tapellut, mutta taisi sitä joskus peleissä tulla vähän vääntöä... Periksiantamattomuus ei jäänyt pelkästään peleihin. - Antti oli suorasanainen kuten hänen isänsä. Reilu kaveri kentän ulkopuolella, tulisieluinen jätkä. - Kentällähän hänellä hitsasi kiinni aina silloin tällöin. Hän saattoi tapella myös treeneissä, Järvinen naureskelee. - Kun kaksi tulisieluista kaveria törmää kulmassa, niin saattaahan siinä tulla tönimistä, Heikkilä virnistää. Antti Heikkilä Kaukaloiden väriläiskä ja innokas moottorimies Ensimmäisellä liigakaudellaan Antti pelasi paljon yhdessä Jari Viitalan kanssa. - Olen aina sanonut, että urani suurin hidaste oli nimenomaan Jakke, kun hän oli aina paitsiossa, Heikkilä nauraa. Vaikka Heikkilä oli A-nuorissa tehokas hyökkäyspäässä, mies istutettiin liigassa puolustavaksi sentteriksi. Siitä huolimatta mies nakutti säännöllisesti tehopisteitä. Tehokkain liigakausi oli , jolloin Heikkilän saldoksi syntyi 32 ottelussa 33 pistettä (14+19). Tuohon aikaan syöttöpisteitä ei annettu liian helpolla - eikä niitä saanut varsinkaan rebound-maaleista. -...paitsi Liliuksen Jarmo!, korjaa Heikkilä pilke silmäkulmassa. Tampereen Kevät Kausi oli todellinen menestystarina sekä Heikkilälle että Ilvekselle. Mies johdatti Ilveksen hyvää jarrukentällistä, jonka laidoilla pelasivat Hannu Kuronen ja Reima Pullinen, ja voitti itse koko liigan +/- -tilaston (+ 23). - Jossain peleissä teimme paljon maaleja ja saimme ehkä plussia helpollakin, mutta kyllä me onnistuimme jarrukentällisen roolissamme. Ilves eteni kaudella SM-finaaleihin TPS:ää vastaan. Kuten jokainen tietää, Ilveksen onnistui nousemaan todellisesta sillasta aina mestaruuteen saakka. TPS johti otteluvoitoin 2-0, mutta Ilves kaatoi turkulaiset kolmesti peräkkäin ja nappasi viimeisimmän mestaruutensa. - Joukkuehengellä me taisimme voittaa ja aika puskistahan me tulimme. Kapteenimme (Matti Kaario) oli mieletön. Pitkä oli välillä poissa peleistä, mutta kun hän palasi, se oli kuin isän paluu, antaa Heikkilä tunnustusta Ilveksen nykyisen joukkueenjohtajan suuntaan. - Meillä oli hyviä yksilöitä kuten Helmisen Raipe, Jalon Ripa ja Mäkelän Miksa, mutta me uskoimme koko joukkueella siihen, että meillä on mahdollisuutemme. TPS:n joukkue oli käynyt mestaruuskuvauksissa jo ennen kolmatta - ja turkulaisten mielestä ratkaisevaa - finaaliottelua. Heikkilä kertoo Ilveksen saaneen tästä lisää sisua. Ilves oli musertavan ylivoimainen kolmannessa ottelussa Turussa, joten siirryttiin neljänteen finaaliotteluun Tampereelle. Peli oli tasan 2-2, kun peliä oli jäljellä hiukan yli minuutti. - Se oli erikoinen tilanne. Hiitelän Seppo (päävalmentaja) laittoi Pullisen, Ripan ja minut hyökkäämään. Emme olleet koskaan aiemmin pelanneet sillä koostumuksella. Lainaus Veijareita & Virtuooseja -kirjasta: Heikkilä lähetti rystyltä selkänsä taakse Hakametsän historian kauneimman syötön. - Kiekko tuli Pulliselta minulle ja näin Ripan nousevan. Aika maukas muisto kieltämättä, sanoo Heikkilä. - Antti löysi minut hienosti takaviistosta. Kaverin pettämätön pelisilmä toimi, muistelee Jalo ajassa syntynyttä voittomaalia. Heikkilän syöttö Jalolle venytti finaalisarjan viidenteen otteluun, jonka suurimpana tähtenä toimi juuri Jalo iskemällä ottelussa kaksi maalia ja ratkaisemalla mestaruuden Ilvekselle. - Tuntui aika ihmeelliseltä. Oli aikamoinen juhlahumu päällä ja viikon verran siinä juhlittiin. - Toisena iltana olimme baarissa ja huomasin Kanada-maljan tiskillä. Nappasin sen mukaani ja menin kotiin. Aamulla Arjanmaan Pirkko soitti toimistolta ja kysyi, onko minulla näköhavaintoa maljasta, koska sen pitäisi olla vartin päästä TAP: n näyteikkunassa. Sanoin soittavani hänelle takaisin, jos jotain selviää. - Nostin jalkani olohuoneen pöydälle ja ihailin pokaalia edessäni. Hetken kuluttua soitin Pirkolle takaisin ja sanoin, että kyllä minulla on aavistus, missä malja saattaa olla, nauraa Heikkilä. Parissa minuutissa Antin pihaan kaarsi taksi. - Sen jälkeen sekä minua että Kanadamaljaa vietiin vauhdilla. Lopulta pokaali päätyi näyteikkunalle ja Heikkilä yläkerran saunaan, hän lisää. Moottorimies henkeen ja vereen Antti Heikkilä liputtaa isompien kaukaloiden puolesta, koska se antaisi syöttöpelille enemmän aikaa ja tilaa. Heikkilä pelasi vielä yhden kauden mestaruuden jälkeen, kunnes päätti lopettaa kiekkoilun huipputasolla. Isän sairastelu oli yksi iso asia päätöksen takana. Sen jälkeen hän pelasi muutaman kauden TBK: ssa. Nykyään hän on Pyynikin Haukkojen jäsen, vaikka ei pysty pelaamaan selkävaivojensa takia. Jääkiekon jälkeen astui kuvioihin moottoriurheilu. Hän harrasti autourheilua jo peliuransa aikana, mutta uransa jälkeen Heikkilä voitti jääradassa SM-hopeaa ja radalla SM-pronssia. Uransa aikana Antti oli töissä Autoliike Simo Korpisaari Ky:ssä, joten autot olivat tuttu juttu. Viimeiset kilpailunsa hän ajoi 2000-luvun alussa:...aikansa kutakin... - Anttia taisivat kiinnostaa moottorit enemmän kuin jääkiekkoilu, nauraa Järvinen. - Tietysti kun pienestä pitäen oli kiekkoa harrastanut, niin se oli veressä, mutta moottorihommat olivat todella tärkeitä hänelle, Kilu lisää. - Hän on aina ollut moottoriurheilumies henkeen ja vereen, myöntää myös Jalo. - Kun kiekkoura loppui, oli helppoa siirtyä jäärata-ajoon, kun auto oli jo tallissa. Heikkilä muistelee lähteneensä lauantain treeneistä nopeaa vauhtia Näsijärvelle ajamaan kilpaa. - Osa oli vielä kaukalossa, kun tulin jo suihkusta, hän myöntää. - Kun valmentajat vihelsivät pilliin ja alkoi loppusetti jäällä, Antti repi jo teippejä irti polvisuojuksistaan, sanoo myös Järvinen. Nykyään mies vaikuttaa rengasalalla. Työnantajana on toiminut jo parinkymmenen vuoden ajan Suomen Euromaster (ent. Rengas-Steiner). Hän toimii Lakalaivassa myyntipisteen päällikkönä. Sen lisäksi moottorikelkkailusta on tullut rakas ammatti, sillä viiden vuoden aikana kilometrejä on tullut mittariin yli Jostain kumman syystä aika moni vanhoista pelikavereista tulee ostamaan renkaita minulta, Heikkilä hymyilee. Nykykiekko sekavaa Itseään 30-vuotiaaksi henkiseltä iältään kuvaava viisikymppinen kertoo käyvänsä ahkerasti Ilveksen kotipeleissä. Ilvesläisyys on tarttunut häneen ikuisiksi ajoiksi - teetättipä mies itselleen aikoinaan kultaisen Ilves-korun, koska tapparalaiset alkoivat ottaa päähän omineen kirvesriipuksineen... Heikkilän mielestä nykykiekkoilu on muuttunut sekavaksi. Hän kaipaa kunnon pelinrakentelua ja hyökkäyksiin lähtöjä. - Ihmettelen syötöissä ja syöttöjen vastaanotoissa tapahtuvia virheiden määriä. Enää ei ole ulkojäitä ja pihahöntsyjä, joissa oppi huonolla jäällä käsittelemään kiekkoa. - Peli on roiskimista ja kiekkoa vain vedetään pois omalta alueelta ja katsotaan, minne se menee. Vaikea sanoa, onko peli oikeasti nopeutunut niin paljon tai kaukalot pienentyneet ratkaisevasti. Liputan isomman kaukalon puolesta, koska silloin olisi syöttöpelille tilaa ja aikaa, hän pohtii. Mikäli Heikkilä toimisi valmentajana, antaisi hän rohkeasti luottoa lupaaville junioreille. Hän muistuttaa, että pelaamaan oppii vain pelaamalla. - Treeneistä ei saa kokemusta, vaan heille tulisi antaa peleissä peliaikaa ja vastuuta. Poikia pitäisi sijoittaa rohkeasti ykkös-kolmosketjuihin eikä pelkästään nelosketjuun jämäminuutteja pelaamaan. Siinä tuskastuu nopeasti. Entinen sentteri on mielissään LeKin noususta Mestikseen. - Nykypäivänä A:sta on ehkä liian iso harppaus suoraan liigaan, mutta LeKi on hyvä ponnahduslauta. Pitää käydä katsomassa muutama Kisan ottelu keväällä, suunnittelee Heikkilä. Miehellä on kokemusta Ilveksen kanssa ulkomaanreissuista. Hän kävi joukkueen kanssa kahdeksan kertaa Kiovassa ja muistelee reissuja lämmöllä. Heikkilä toivoo, että Ilves leireilisi jatkossakin ulkomailla, mikäli resurssit ja aikataulut antavat periksi. - Ne reissut sitovat joukkuetta. Siellä luodaan yhteishenkeä. Mekin harjoittelimme Hiitelän johdolla Kiovassa todella kovaa! Jos saimme vapaapäivän, oli täysin varmaa, että seuraavana päivänä vedettiin aamusta saakka täysillä. Ilves kävi myös Puolan Lódzissa harjoittelemassa aikoinaan. Heikkilä oli pelaamassa turisteille suunnattua kesäsarjaa Euroopassa ja liittyi sieltä Jarmo Jamalaisen, Olli Pennasen ja Lasse Oksasen kanssa Ilveksen leirille. Kyseinen kesäsarja teki Heikkilästä miljonäärin. - Valitettavasti palkat maksettiin liiroissa, iloinen veijari nauraa.

20 20