NURMES, Koivujen kaupunki

Transkriptio

1 1 NURMES, Koivujen kaupunki Asemakaavamuutos Porokylässä Ravintola Bellan ympäristössä Kuva 1: Asemakaavamuutosalueen sijainti Porokylässä Asemakaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta Kaavoitus

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Porokylä, Ravintola Bellan ympäristö Nurmeksen kaupunki Porokylä 131 kaupunginosa Korttelit ym.: nro:t 124 ja 125 sekä katu-, LPA -124 ja VP/s-alueet Kaavan nimi: Porokylänkatuun liittyvän Ikolantien alkupään siirtoa koskeva asemakaavamuutos Ravintola Bellan ympäristössä. Laatijan nimi: NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta / kaavoitus Nurmeksessa Martti Piironen Kaavoituspäällikkö Yhteystiedot: Vireilletulo: Os. Porokylänkatu 6 D NURMES Puh. (040) s.posti. martti.piironen@.nurmes.fi Kaavamuutoksesta on kerrottu vuosittain kaavoituskatsauksissa ja viimeksi laaditussa kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ( ) laadinnan yhteydessä (hyväksytty kaavoitusjaostossa ), on kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettu , kuten kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Hyväksyminen: Kaavoitusjaosto: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto:

3 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti Nurmeksen Porokylässä 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Porokylänkatuun liittyvän Ikolantien alkupään siirtoa koskeva asemakaavamuutos Ravintola Bellan ympäristössä. Kaavan päätarkoitus: Asemakaavan muuttamisen päätarkoituksena on Porokylänkatuun liittyvän Ikolantien alkupään siirtäminen voimassa olevan asemakaavan mukaisesta linjauksesta kesällä 2003 Jukolan Osuuskaupan omistaman tontin halki rakennetulle paikalle. Kerrosala: Väestö: Laajuus: 6986 m2 0 henkeä 2,0127 ha

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet Seudulliset selvitykset Paikalliset selvitykset TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN , joita on tarkistettu Maakuntakaava Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Muut selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAMUUTOSTEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 18

5 5 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA LÄHDELUETTELO KUVALUETTELO LIITELUETTELO ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITTEET (YMPÄRISTÖ- JA MUUT SELVITYKSET) ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET VASTINELUETTELO Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LIITE 1: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta LIITE : Ote nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975 LIITE : Ote voimassa olevasta asemakaavasta LIITE 4: Porokylän pohjavesialue LIITE 5: Porokylän viheralueverkosto LIITE 6: palvelujen sijainti LIITE 7: Liikenneverkko LIITE 8: Yhdyskuntatekninen huolto LIITE 9: Maanomistuskartta LIITE 10: Toteutusluonnos LIITE 11: Asemakaavamuutos / Kartta LIITE 12: Asemakaavamuutos / Asemakaavamerkinnät LIITE 13: Poistuva asemakaava LIITE 14; Tonttijako Erillisenä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja tarkistus Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 493 (2001) - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu, Suomen Ympäristö 780 (2005) - Maantiet kaavoituksessa, Tiehallinto (2006) - Liikenneturvallisuus kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2006) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 51

6 6 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2007) Seudulliset selvitykset Maakuntaliiton [seutukaavaliiton] julkaisut Lähde Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivut Kehittämisprojektista palveluksi - Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea 110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat Pohjois-Karjalan matkailustrategia Pohjoiskarjalainen hyvinvointi - Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä Elävänä Pohjois-Karjalassa Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92. Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 94. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 96. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia Maakuntaohjelma POKAT Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 74. Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys Paikalliset selvitykset - Maankamaran muotojen kartoitus ja arviointi maankäytön suunnittelun kannalta; P-K:n vesi- ja ympäristöpiiri / Lyytikäinen Ari (1993) - Nurmeksen kulttuuriympäristöohjelma; Nurmeksen kaupunki / Katri Nuutinen (1998)

7 7 - Nurmeksen kaupungin metsien kartoitus monikäytön kannalta; Nurmeksen kaupunki / Anumari Pulkkinen Yleiskaava (Rakennesuunnitelma 2010) ja selostus (kaupunginvaltuusto ) - Porokylän pohjavesialueen rakenneselvitys; Geologian tutkimuskeskus (Kuopio ) - Porokylän alueen arvorakennukset on inventoitu ja niitä on myöhemmin täydennetty. Rakennukset on arvottanut arkkitehti (TkT) Kirsti Reskalenko vuonna Porokylän keskustan kehittämissuunnitelma / Katri Nuutinen (2002) - Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kuntasuunnittelukurssin aineisto ( ) - Nurmeksen liikenneturvallisuussuunnitelma, Nurmeksen kaupunki, Tiehallinto ja Liidea (2007) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Varsinainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallisille on järjestetty mahdollisuus tutustua kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja laadittuihin selvityksiin koko kaavoitusprosessin ajan sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Alustava asemakaavamuutosluonnos ja siihen tutustumisaika Asemakaavamuutoksen esittely osallisille mm. netissä sen valmistuttua vuoden 2009 kesällä. - Asemakaavamuutoksesta selostuksineen AYK:n lausunto kesällä 2009 (arvio) - Asemakaavamuutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vuoden 2009 kesällä (arvio) - Viranomaisneuvottelu AYK:ssa vuoden 2009 syksyllä tarvittaessa - Kaavaehdotus valtuustokäsittelyssä 2009 lopulla. 2.2 Asemakaava Tämä asemakaavamuutos sisältyy Porokylän 131 kaupunginosan voimassa olevaan asemakaavaan, jonka Pohjois-Karjalan Lääninhallitus on vahvistanut Kuva 3: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Suunnittelualue on voimassa olevassa

8 8 asemakaavassa varattu seuraaviin tarkoituksiin: Liikerakennusten korttelialue (KL), e=0,6 ja 0,63. Puisto, jolla ympäristö säilytetään(vp/s). Autopaikkojen korttelialue, jolle saadaan sijoittaa korttelin 129 autopaikkoja (LPA -124 ). Katualue (Ikolantie). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu pääosin Nurmeksen kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan toimesta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Porokylän kaupunginosan asemakaava-alueella sijaitsee Jukolan liikerakennus, varastorakennus sekä matkahuoltona toiminut autotallirakennus Luonnonympäristö Alue kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen Rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalueella on kolme rakennusta, joista yksi suojeltu asemakaavalla sr- 1 -merkinnällä. Porokylän kaupunginosassa on virkistykseen sopivia puisto- ja virkistysalueita. Alueen halki kulkee Ikolantie. MERKINNÄT: Kuva 4: Liikenneverkko

9 9 Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Nurmeksen kaupungin vesilaitos. Kaavamuutosalueella kulkee lämpöjohto (omistaa Nurmeksen Lämpö Oy) ja alueelle sijoittuu viemäri- ja vesijohto. Kuva 5: Tekninen huolto Kaavamuutosalue on tärkeää pohjavesialuetta. Peräti 90 % Kötsinmäen vedenottamolle tulevasta vedestä virtaa Porokylän suunnasta. Puhtaan pohjaveden saanti on turvattava. Tavoitteet pohjaveden suojelemiseksi: - Suojelun tavoitteena on estää ennakolta pohjavesialueen muuttuminen käyttökelvottomaksi, sillä jo tapahtuneen pohjavesivahingon korjaaminen on kallista ja vaikeaa Maanomistus Kaavamuutosalueen omistavat Nurmeksen kaupunki 0,6660 ha ja Jukolan Osuuskauppa 1,3467 ha 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN , joita on tarkistettu Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä.

10 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan vaihe 1. on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntakaavan 2. vaihe on parhaillaan vireillä. Maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä ajalla Maakuntakaava on suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnankehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Kaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa: - Keskustatoimintojen alueelle ( C ) - Taajamatoimintojen alueelle (A) - Tärkeälle tai veden hankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv) Kuva 6: Ote maakuntakaavaehdotuskartasta Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat nähtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton www-sivuilla Yleiskaava Nurmeksen keskustaajaman yleiskaava 1975 ja haja-asetusalueen osayleiskaava on hyväksytty Nurmeksen kaupunginvaltuustossa Tätä yleiskaavaa noudatetaan myös soveltuvin osin, kunnes alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tässä Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 alue on merkitty keskustoimintojen alueeksi ja puistoalueeksi. Kuva 7: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975 Nurmeksen koko kunnan yleiskaava (rakennesuunnitelma 2010) on hyväksytty valtuustossa Tässä yleiskaavassa alue on keskustoimintojen aluetta, jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä

11 11 yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (C-1). Molemmat yleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia Voimassa oleva asemakaava Kuva 8: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Porokylän keskustan alueella voimassa olevassa asemakaavassa (Lh ) suunnittelun alueet on varattu seuraaviin tarkoituksiin: - KL liikerakennusten korttelialue, II kerrosta, e=0,6 ja e=0,63 - Katualue (Ikolantie) - LPA -124 Autopaikkojen korttelialue, jolle saadaan sijoittaa korttelin 124 autopaikkoja. - VP/s Puisto, jossa ympäristö säilytetään - Korttelissa 124 nykyinen Jukolan liike- ja toimistorakennus on suojeltu sr1- sekä tontin puusto suojeltu s-3 - merkinnällä Rakennusjärjestys Nurmeksen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muuttamisalue on kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Asemakaavamuutosalueella on kolme tonttia 124-1, ja sekä yleinen alue (Kirkkopuisto). Ne on mitattu ja viety kiinteistörekisteriin. Osalle korttelia (AL alue) muutetaan tonttijakoa sitovaksi tonttijaoksi jo kaavamuutoksen yhteydessä. Muualla tonttijako pysyy ennallaan Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty Maa ja Vesi Oy:n 70-luvun lopulla laatimaa 1:1000 kantakarttaa, jota on skannattu AutoCad:in DWG -formaattiin GeoData Oy:ssä vuonna 1994 ja sitä on ylläpidetty kaupungin teknisen palvelukeskuksen ympäristön hallinnan mittauksen toimesta vuoteen 2008 saakka. Kaavan pohjakartta on ajan tasalla.

12 Muut selvitykset ja suunnitelmat Porokylän pohjavesialueen rakenneselvitys on valmistunut Sen laati Geologian tutkimuskeskus Kuopiosta. Siinä on selvitetty maaperä, kallion korkeus, pohjaveden syvyys ja pohjaveden virtaussuunnat. Porokylän aluetta on kaavoitusta varten viistokuvattu kesällä Porokylän liikennelaskenta on suoritettu kaupungin omin voimin kesällä 2001 ja liikennelaskennan tulokset on analysoitu LT - Kuopiossa Porokylän alueen arvorakennukset on inventoitu ja niitä on myöhemmin täydennetty. Rakennukset on arvottanut arkkitehti (TkT) Kirsti Reskalenko vuonna 2000 seuraavasti: Kohde: Porokylänkatu 18, SOK:n rakennusosaston suunnittelema, vuonna 1938 rakennettu Jukolan osuuskauppa ja tontin puusto Suojelu: sr1 osuuskaupparakennus ja s-3 tontin puusto Kuvat 9 ja 10: Jukolan liikerakennus etukulmasta ja takapihalta kuvattuna sr1 Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on ne rakennus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen, taikka muulla rakennukseen tai ympäristöön soveltuvalla tavalla. s-3 Alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Suojeltu rakennus: Rakennus on hyväkuntoinen. Kuva 11: Jukolan liikerakennus Ikolantien jatkeelta kuvattuna

13 13 Lisäsuojelutarpeet: Kuva 12: Jukolan varastorakennus ja entinen matkahuoltorakennus Tontilla sijaitsevat vuonna 1936 valmistunut varastorakennus ja 1900-luvun alussa rakennettu matkahuoltona toiminut autotallirakennus olisi myös hyvä suojella. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutosten suunnittelun tarve Asemakaavan muuttamisen päätarkoituksena on Porokylänkatuun liittyvän Ikolantien alkupään siirtäminen voimassa olevan asemakaavan mukaisesta linjauksesta kesällä 2003 Jukolan Osuuskaupan omistaman tontin halki rakennetulle paikalle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muuttaminen on tarpeen, koska Ikolantien jatke on tarkoituksenmukaista siirtää kesällä 2003 rakennetulle paikalle. Kaavoitus edellyttää maanvaihtoneuvotteluja. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat: maanomistajat, kaikki ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikutta, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ovat Nurmeksessa seuraavat (Tummennetulla kursiivilla, joille tiedotteella varataan tilaisuus lausunnon antamiseen nähtävillä olon yhteydessä): Maanomistajat Kaavamuutoksen vaikutusalueen asukkaat Kunnan hallintokunnat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ympäristökeskus (myös paperitulosteet) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Museovirasto

14 14 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Nurmeksen Lämpö Oy Sonera TikkaCom Rakennusvalvontaviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen Terveydensuojeluviranomainen - Nurmeksen ja Valtimon kansanterveystyön kuntayhtymä Maamittaustoimisto Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksella sanomalehti Ylä- Karjalassa ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ajalla Lisäksi asiakirjat ovat olleet nähtävänä myös kaupungin verkkosivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitakin aikarajoja on esitetty (=valmisteluvaiheen kuuleminen, MRL 62 ) Viranomaisyhteistyö Viranomaisille on lähetetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava asemakaavaluonnos tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Yleiskaavoitus Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä koko kuntaa koskevassa yleiskaavassa (rakennesuunnitelma 2010) Porokylän alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C-1), jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (asemakaava-alue). Rakennesuunnitelmaan 2010 on myös merkitty taajama lähialueineen (asemakaava- ja suunnittelutarvealue TYK), jolle tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa

15 15 esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Alueella on, niiltä osin kuin tässä yleiskaavassa ei ole merkintää tai mainintaa, edelleen voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä keskustaajaman yleiskaava 1975, kunnes koko alueelle on laadittu ja hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava. Vuonna 1978 hyväksytyssä yleiskaavassa: Tässä Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 alue on merkitty puisto- ja keskustoimintojen alueeksi Maakuntakaavoitus Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa Tällä hetkellä maakuntakaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Kuva 13: Ote maakuntakaavaehdotuksesta Lähde: Pohjois-Karjalan liitto / www-sivut Asemakaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa keskustoimintojen alueelle (c). KESKUSTOIMINTOJEN ALUE (c) Kohdemerkinnällä osoitetaan seutukeskusten keskustat, joihin sijoittuu keskushakuisia kaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen ja liittymiseen muuhun taajamarakentamiseen Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön ohjausjärjestelmää.

16 16 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskettaisivat Nurmesta ja on otettava asemakaavan muutoksessa huomioon: - elinympäristöjen toimivuus, viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus - maisemien, kulttuuriympäristöjen ja luonnonarvojen vaaliminen - luonnon virkistyskäytön edellytysten turvaaminen - luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen - toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne - toimivat yhteysverkostot - energiahuollon edellytysten turvaaminen - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset merkittävät aluekokonaisuudet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaa muutettaessa selvitetään kaksi vaihtoehtoa, joiden vaikutuksia koko alueeseen arvioidaan. 0. Tilanne ennallaan eli kaavamuutosta ei tehdä 1. Asemakaavaa muutetaan vastaamaan nykyistä tilannetta, jossa Ikolantien jatke kulkee Jukolan Osuuskaupan omistaman tontin halki Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutusten selvittäminen Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa nähden arvioidaan vaihtoehdon 1 vaikutukset lähes kauttaaltaan myönteisemmiksi kuin vaihtoehdossa 0: * Ikolantiehen nähden katunäkymä säilyy entisellään vaihtoehdossa 1 verrattuna vaihtoehtoon 0, koska katu pysyy rakennetussa paikassaan. * olemassa oleva ympäristö pysyy ennallaan, kun rakennuksetkin säilyvät, tosin uudisrakennus vain täydentää olevaa ympäristöä. * asumisen alueella arvioidaan kiinnostavan uudisrakennuksen myötä. * työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan vaihtoehdoista riippumatta vaikutukset arvioidaan myönteisiksi. * liikenneverkkoon vaikutukset ovat vähäiset, koska muita liikenneväyliä ei tule ja kadut ovat jo rakennettuja. * rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin vaikutukset ovat erittäin myönteisiä, koska rakennusten suojelu toteutuu tällä kaavaratkaisulla.

17 17 * tekniseen huoltoon eri vaihtoehdoilla ei ole olennaisia vaikutuksia. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset kohdentuvat lähinnä pohjavedensuojeluun, mitä varten kaavassa riippumatta vaihtoehdosta tulee antaa erityiset suojelumääräykset, * sosiaaliseen ympäristöön vaikutukset arvioidaan myönteisiksi valitusta vaihtoehdosta riippumatta. * vesistöihin ja vesitalouteen sekä luonnonsuojeluun ei erityisiä vaikutuksia. * valituilla vaihtoehdolla 1 vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen arvioidaan olevan myönteiset, koska kaavamuutos edistää työllisyyttä lisääviä toimia uudisrakentamisen myötä. * kokonaistalouteen vaikutukset arvioidaan myönteisemmiksi vaihtoehdossa 1 kuin vaihtoehdossa 0, koska massiiviselta varastorakennuksen purkamiselta ja jo rakennetun kadun uuteen paikkaan rakentamiselta vältytään Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa, ei arvioida olevan olennaisia eroja Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1: eli asemakaavaa muutetaan vastaamaan nykyistä tilannetta. Vaihtoehdon valintaan on vaikuttanut maaomistajan toivomus Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoitusjaosto on hyväksynyt varsinaisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty ) ja siihen liittyvän alustavan asemakaavamuutosluonnoksen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Väestömäärää asemakaavamuutosalueella ei voida selvittää, koska kaava mahdollistaa käyttää koko kaava-alueen myös liikerakentamiseen, jolloin ei asuntoja tule. Työpaikkojen määrään ja laatuun kaavamuutoksella ei ole erityistä vaikutusta. Kaavamuutosaluetta on yhteensä 2,0127 ha. AL aluetta 1,1273 ha, 6986 k-m 2 VP/s aluetta 0,5912 ha Katualuetta 0,2942 ha

18 Palvelut Kaavamuutosalueelle sijoittuu julkisia ja kaupallisia palveluita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muuttamisen tarkoituksena on Porokylänkatuun liittyvän Ikolantien alkupään siirtäminen voimassa olevan asemakaavan mukaisesta linjauksesta kesällä 2003 Jukolan Osuuskaupan omistaman tontin halki rakennetulle paikalle. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet * AL -aluetta 1,1273 ha, jolla rakennusoikeutta 6986 k-m 2, kaksikerroksisille liikerakennuksille * VP/1 -aluetta 0,5912 ha 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat myönteisiä, koska uudisrakennukset täydentävät katunäkymää ja rakennusten suojelu toteutuu. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset, koska alue on suurelta osin jo rakennettua aluetta. Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat vähäiset, koska kaavan kadut ovat jo rakennettuja ja rakennusten purkamiselta vältytään. Muut vaikutukset ovat vähäiset. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, mistä syystä kaavassa on annettu pohjaveden suojelemiseksi erityiset määräykset.

19 Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Puisto, jolla ympäristö säilytetään. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 131 Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. 125 Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Istutettava alueen osa. Säilytettävä/istutettava puurivi.

20 20 Ajoyhteys Ohjeellinen pysäköimispaikka. Johtoa varten varattu alueen osa. (L=lämpöjohto) Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä on rakennus- korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Historiallinen ja kaupunkikuvaan sopeutuva rakennus. Rakennuksen säilyminen on suotavaa, mutta sen korvaaminen ympäristöön sopeutuvalla uudisrakennuksella on mahdollista. Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvia. Milloin rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennus korjausja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Suojeltava puu. ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1. RAKENNUSOIKEUS- TAI MÄÄRÄYS - AL-tontille sallitusta kerrosalasta 5-10 % saadaan käyttää vain asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja varasto-, askartelu-, leikki- tai vastaavia palvelutiloja varten. - Rakennuksen maanpinnan alapuolella olevaan kellarikerrokseen saadaan sijoittaa rakennuksen kerrosalaan laskettavia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. - Maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa. - Luonnollista maanpintaa ei saa oleellisesti muuttaa. 2. RAKENTAMISTAPA - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon

21 21 suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Uudisrakennuksen tulee soveltua ympäristöönsä ja kaupunkikuvaan. 3. PIHA-, LEIKKI- JA OLESKELUALUEET - AL-tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 20 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta kuitenkin vähintään 50 m2. Nämä alueet on erotettava tontin muista toiminnoista riittävällä suojaistutuksilla. - Rakentamatta jäävälle AL-tontin osalle, jota ei käytetä leikkialueeksi tai liikenteeseen, on istutettava puita ja pensaita vähintään 1 tontin rakentamattoman pinta-alan 100 m2 kohti. 4. AITAAMINEN - Asuintontit saa aidata pensasaidalla tai korkeintaan 1,2 m korkealla puuaidalla. Porokylänkatua ja Ikolantietä vastaan tontinrajaa ei kuitenkaan saa aidata. 5. AUTOPAIKAT 1. Asunnot: - yksi autopaikka kutakin kerrosalan 60 m2 kohti, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kutakin asuntoa ja yksi vieraspaikka kutakin kerrosalan 500 m2 kohti. 2. Liikehuoneistot, toimistot ja niitä vastaavat: - yksi autopaikka kutakin kerrosalan 50 m2 kohti. 3. Kokoushuoneet, vapaa-ajantilat ja ravitsemusliikkeet: - yksi autopaikka kutakin 6 istumapaikkaa kohti. Rakennuslupaviranomainen saa pienentää autopaikkojen rakentamisvaatimusta 25 % vaaditusta määrästä, mikäli se autopaikkatarve huomioon ottaen on perusteltua. Tontille tulee kuitenkin varata mahdollisuus rakentaa kaikki kohdan 1 edellyttämät autopaikat. Vara-alue on istutettava tai muulla tavalla saatettava viimeisteltyyn kuntoon. Autopaikat on erotettava asuinalueilla pihan muusta toiminnoista pensasistutuksilla. 6. YMPÄRISTÖHAITTOJEN TORJUNTA - Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan tärkeään pohjavesialueeseen. - Alueelle ei saa rakentaa laitosta, joka vaarantaa pohjaveden laadun. - Viemärit on rakennettava tiiviiksi siten, että mitään jätevesiä ei pääse maaperään - Kaikki öljysäiliöt, jotka on tarkoitettu pohjavesien laadulle vaarallisille aineille, on sijoitettava tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen. - Suoja-allas on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin. Altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen suurin määrä. - Alueella ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. - Kadut ja tiealueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Niiden sivuojat ja tarvittavat leikkaukset ja penkereet tulee tiivistää siten, että voidaan estää mahdollisesti maahan päässeiden pohjaveden laadulle vaarallisten aineiden joutuminen pohjaveteen. - Haitallista pohjaveden purkautumista tai haitallisia muutoksia pohja-

22 22 veden pinnan korkeuteen ei saa aiheuttaa rakentamisen takia. 7. MUUT OHJEET - Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee erityisryhmät ja liikuntaesteiset ottaa huomioon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisohjeet on eritelty toimialoittain, mm: - tontit; vertaa toteutusluonnos liite 10 - puistot; vertaa kaavaehdotus - suojelukohteet; vertaa kaavaehdotus ja -määräykset. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksessa esitetyt toiminnot toteutuvat kaupungin ja Jukolan Osuuskaupan toimesta kuten kohdassa 2.3 Asemakaavan toteuttaminen on kerrottu, sen jälkeen kun asemakaavamuutos on saanut lainvoiman ja se asioiden etenemisen kannalta muutoinkin on tarpeellista. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavamuutoksen toteutumisessa seurataan rakentamisen toteutumista. 7. LÄHDELUETTELO LÄHDE POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITON NETTISIVUT... 6 LÄHDE: POHJOIS-KARJALAN LIITTO / WWW-SIVUT KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI NURMEKSEN POROKYLÄSSÄ... 3 KUVA 3: OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA... 7 KUVA 4: LIIKENNEVERKKO... 8 KUVA 5: TEKNINEN HUOLTO... 9 KUVA 6: OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUSKARTASTA KUVA 7: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVASTA KUVA 8: OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA KUVAT 9 JA 10: JUKOLAN LIIKERAKENNUS ETUKULMASTA JA TAKAPIHALTA KUVATTUNA KUVA 11: JUKOLAN LIIKERAKENNUS IKOLANTIEN JATKEELTA KUVATTUNA KUVA 12: JUKOLAN VARASTORAKENNUS JA ENTINEN MATKAHUOLTORAKENNUS KUVA 13: OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA... 15

23 23 9. LIITELUETTELO LIITE 1: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta LIITE : Ote nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975 LIITE : Ote voimassa olevasta asemakaavasta LIITE 4: Porokylän pohjavesialue LIITE 5: Porokylän viheralueverkosto LIITE 6: palvelujen sijainti LIITE 7: Liikenneverkko LIITE 8: Yhdyskuntatekninen huolto LIITE 9: Maanomistuskartta LIITE 10: Toteutusluonnos LIITE 11: Asemakaavamuutos / Kartta LIITE 12: Asemakaavamuutos / Asemakaavamerkinnät LIITE 13: Poistuva asemakaava LIITE 14; Tonttijako Erillisenä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

24 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE

25 25

26 LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) LIITTEET

27 27

28 ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET

29 29

30 VASTINELUETTELO VASTINELUETTELO (lisätään nähtävillä olon jälkeen tarvittaessa) Nähtävillä oloaikana??.?.-??.?.2009