Yritykset Suomessa 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritykset Suomessa 2009"

Transkriptio

1 Harri Hietala Konsultit 2HPO

2 Yritykset Suomessa Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Yrittäjien profiili 5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 6 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa 7 Yritykset ja ympäristö 1 Yritysten määrä on kasvanut Suomalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen yleensä ja mahdollisuuteen toimia itse yrittäjänä on tullut positiivisemmaksi. Suomalaisista 41 prosenttia haluaisi toimia mieluummin yrittäjänä kuin palkansaajana, jos saisi valita vapaasti. Tämä osuus on noussut 13 prosenttiyksikköä puolessa kymmenessä vuodessa. Osuus on eurooppalaista alempaa keskitasoa. erityisesti nuorten myönteiset asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat nousseet. Suomalaisten mielissä yrittäjänä toimimista vastaan puhuvat taloudellinen epävarmuus sekä mahdollisesti epäsäännölliset työajat ja pitkät työpäivät. Yrittäjäksi ryhtymisen puolesta puhuvat puolestaan työn itsenäisyys ja vapaus, mahdollisuus vaikuttaa ja päätösvalta, mahdollisuus menestyä, oma ajankäyttö sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuus. Yritysten määrä on kasvanut tällä vuosituhannella nettomääräisesti keskimäärin yrityksellä vuodessa. Yritysten määrä säilyi käytännössä samana taantuma vuonna Vuosina yritysten määrä kasvoi jopa yli yrityksellä vuodessa. Tämä oli nopeinta kasvua sitten laman jälkeen Eniten yrityksiä on syntynyt mikroyritysten, eli alle 10 henkilöä työllistävien, luokkaan. Myös muiden pk-yritysten määrä on kasvanut mm. yritysten kasvun ja suuryritysten ulkoistamisen kautta. Konkurssien määrä on vähentynyt vuosittain tosin konkurssien määrä kääntyi kasvuun taantuman myötä vuosina Yrityksiä perustetaan vuosittain yli , mutta toisaalta yli yrityksen toiminta loppuu Tilastokeskuksen Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilaston mukaan. On kuitenkin syytä huomata, että luvut sisältävät myös yhtiömuodon muutokset sekä yritysjärjestelyiden kautta päättyneet ja alkaneet yritykset. Siten arviolta aloittamisista vain reilu kolmasosa onkin aitoja uusia yrityksiä. Suomessa yritysten vaihtuvuus on vähintään keskimääräistä tasoa kansainvälisesti vertaillen. Vuonna 2009 Tilastokeskuksen Yritysrekisterin perusteella Suomessa oli yritystä. Ilman maa-, metsä- ja kalataloutta yrityksiä oli Näistä suuria, eli 250 henkilöä tai enemmän työllistäviä, yrityksiä oli 608 eli 0,2 prosenttia. Siten pk-yrityksiä oli 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä. Suuri osa yrityksistä on vieläpä alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä 93,4 prosenttia yrityksistä. Kaupassa yrityksistä toimii 18 prosenttia, rakentamisessa 16 prosenttia sekä ammatillisissa, tieteellisessä ja teknisissä palveluissa 12 prosenttia. Kuljetuksessa ja varastoinnissa toimii 9 1 Katsauksen on koonnut ekonomisti Harri Hietala Konsultit 2HPO:sta. 1

3 prosenttia sekä teollisuudessa 8 prosenttia yrityksistä. Muissa palveluissa yrityksistä toimii 36 prosenttia. Siten tällä tavalla tarkasteltuna Suomen voi sanoa olevan palveluyhteiskunta. Muilla toimialoilla toimii prosentti yrityksistä. Viime vuosina yritysten määrä on kasvanut toimialoilla, joissa julkisella sektorilla on perinteisesti ollut vahva asema: sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Yrityksiä on syntynyt erityisesti myös rahoitukseen sekä liike-elämän palveluihin. Niin ikään rakentamisessa yritysmuotoinen toiminta on lisääntynyt. Yritystilastossa on mukana runsaasti yrityksiä, jotka ovat toimineet vain osan vuotta, mutta kuitenkin yli puoli vuotta. Vuonna 2008 tilastossa oli yli yritystä, joiden liikevaihto jäi alle euroon. Tämä kertoo siitä, että osan tilastoidusta yritystoiminnasta täytyy olla myös sivutoimista. Suosituin yritysmuoto on osakeyhtiö, joita oli 47 prosenttia vuonna Elinkeinonharjoittajina toimi 41 prosenttia. Avointen ja kommandiittiyhtiöiden osuus oli 10 prosenttia. Kuva. Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä - kehitys, Suomi ja USA. (Lähde: EU-komissio, Eurobarometer.) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 09/ / / /2009 Suomi USA 2

4 Kuva 1. Yritysten määrän kehitys v (Lähde: Tilastokeskus) (Maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset eivät ole mukana.) Kuva 2. Yritysten määrä v (Lähde: Tilastokeskus). Keskisuuret yritykset ( hlöä); Pienyritykset 2 334; 0,9 % Suuryritykset (10-49 hlöä); (250- hlöä); ; 5,5 % 608; 0,2 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); ; 93,4 % 3

5 Kuva 3. Yritysten määrä toimialoittain v (Lähde: Tilastokeskus). Muut palvelut; ; 36 % Muut toimialat; 2 770; 1 % Teollisuus; ; 8 % Rakentaminen; ; 16 % Kauppa; ; 18 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; ; 12 % Kuljetus ja varastointi; ; 9 % Kuva 4. Yritysten määrä liikevaihdon mukaan v (Lähde: Tilastokeskus) alle 2 milj.; ; 12 % 2 milj. - alle 10 milj.; 9 636; 4 % yli 10 milj.; 3 091; 1 % alle ; ; 32 % ; ; 25 % ; ; 26 % 4

6 Kuva 5. Konkurssien määrä v (Lähde: Tilastokeskus) yritystä % yrityksistä 4,0 % ,6 % 3,7 % 3,5 % ,0 % 3,1 % 3,0 % ,6 % 2,5 % ,7 % 2,2 % 1,8 % 1,5 %1,5 % 1,4 % 1,3 % 1,3 %1,2 % 1,1 % 1,2 % 1,0 %0,9 % 0,9 % 1,0 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0 0,0 % Konkurssit Konkurssi-% Kuva 6. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset v (Lähde: Tilastokeskus). 14,0 % 12,0 % 10,0 % % yrityksistä % yrityksistä Aloittamisaste = Aloittaneet yritykset / Yritykset Lopettamisaste = Lopettaneet yritykset / Yritykset Vaihtuvuusaste = Aloittamisaste + Lopettamisaste Nettoaste = Aloittamisaste - Lopettamisaste 25,0 % 20,0 % 8,0 % 15,0 % 6,0 % 10,0 % 4,0 % 2,0 % 5,0 % 0,0 % Aloittamisaste (vas. ast) Lopettamisaste (vas.ast.) Nettoaste (oik. ast.) Vaihtuvuusaste (oik. ast) 0,0 % 5

7 Kuva. Yritysten määrän kehitys toimialoittain (Lähde: Tilastokeskus). 100 % 1,1 % 1,1 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 35,1 % 36,4 % 11,9 % 12,2 % 8,9 % 8,7 % 18,4 % 17,6 % 15,3 % 15,6 % 9,2 % 8,5 % Muut toimialat Muut palvelut Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Teollisuus Kuva. Yritysten määrän jakautuminen oikeudellisen muodon mukaan v (Lähde: Tilastokeskus). Muut oikeudelliset muodot; 1,4 % Osuuskunta; 0,6 % Luonnollinen henkilö; 40,7 % Osakeyhtiö; 46,8 % Avoin yhtiö; 2,7 % Kommandiittiyhtiö; 7,8 % 6

8 2 Yritystoiminta maakunnittain Yrittäjien määrä vaihtelee suhdanteen mukaan Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksessa. Vuosina yrittäjiä on ollut noin , mutta vuonna 2008 määrä nousi ja vuonna Vuonna 2010 yrittäjien määrä säilyi noin henkilössä. Näistä työnantajayrittäjiä oli ja yksinyrittäjiä Yksinyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on siten 62 prosenttia. Yrityksistä kaksi kolmasosaa työllistää vain yrittäjän itsensä. Yrittäjyysaste (yrittäjien osuus työllisistä) on koko maassa keskimäärin 9,5 prosenttia. Maakunnista viisi yltää yli 12 prosenttiin: Itä-Uusimaa, Satakunta, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Satakunta. Matalin yrittäjyysaste on Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Yritysten lukumäärässä Uusimaa on luonnollisesti omaa luokkaansa, sillä monet yritykset rekisteröityvät pääkaupunkiseudulle, vaikka niiden tuotannollisesta toiminnasta valtaosa tapahtuisikin muualla maassa. Seuraavina tulevat vahvimpien kasvukeskusten maakunnat: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Kappalemääräisesti vähiten yrityksiä on pienemmissä Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Uudenmaan yritykset ovat selkeästi muita suurempia keskimääräisellä henkilöluvulla (8,8) tarkasteltuna, koska muualla maassa sijaitsevienkin toimipaikkojen henkilöstö rekisteröityy Uudellemaalle. Seuraavina tulevat Keski-Pohjanmaa (4,5), Pohjois-Karjala ja Pohjanmaa. Keskimäärin yritykset ovat pienimpiä Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla (3,3). Ero on huomattavasti pienempi, kun tarkastellaan henkilöstö toimipaikkaa kohden: Uusimaa km. 5,4 ja Pirkanmaa km. 4,4 henkilöä sekä toisessa päässä Etelä-Pohjanmaa 2,8 henkilöä. Uusimaa erottuu samoin muista maakunnista, kun tarkastellaan yritysten liikevaihtoa henkilöä kohden. Seuraaviksi suurimpia ovat Pohjanmaan ja Itä-Uudenmaan yritykset. Liikevaihto henkilöä kohden on pienin Kainuussa ja Etelä-Savossa. 7

9 Kuva 7. Yrittäjien määrä v. I/1991 II/2011. (Lähde: Tilastokeskus). 260 tuhatta yrittäjää /I 1993/I 1995/I 1997/I 1999/I 2001/I 2003/I 2005/I 2007/I 2009/I 2011/I Yrittäjät (pl. maa-, metsä-, kalatalous) Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät Kuva 8. Yrittäjien osuus työllisistä maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus). 14 % 12 % 10 % 8 % 7,9 % 11,4 %11,4 %11,5 %11,6 % 11,9 % 10,7 %10,9 %10,9 % 10,2 %10,3 % 9,6 % 9,0 % 9,1 % 9,3 % 13,7 % 14,0 % 12,8 %12,9 %12,9 % 6 % 4 % 2 % 0 % 8

10 Kuva 9. Yritysten määrä maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus) Kuva 10. Henkilöstöä yritystä kohden maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus) ,3 3,3 3,3 3,4 3,5 3,5 3,7 3,7 4,0 4,0 4,1 4,1 4,2 4,2 4,3 4,4 4,4 4,5 5,5 8,8 9

11 Kuva 11. Yritysten liikevaihto henkilöä kohden maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus) Yritykset Suomessa 2009 Kuva. Aloittaneet ja lopettaneet yritysten osuudet maakunnittain 2009 (Lähde: Tilastokeskus). 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -0,4 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Aloittaneet (vas. ast.) Lopettaneet (vas. ast.) Nettomuutos (oik. ast.) 10

12 Kuva 12. Yritysten konkurssiasteet maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus). 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,92 % 0,94 % 0,95 % 0,86 % % 0,81 %0,81 %0,84 0,76 %0,77 %0,77 % 0,65 %0,68 %0,69 %0,70 % 0,72 % 0,62 % 0,53 % 0,57 % 0,47 % 1,03 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Kuva 13. Yritysten saneerausasteet maakunnittain v (Lähde: Tilastokeskus). 0,20 % 0,16 % 0,17 % 0,17 % 0,18 % 0,18 % 0,20 % 0,15 % 0,10 % 0,08 %0,09 % 0,08 % 0,14 % 0,13 % 0,11 %0,11 %0,11 % 0,12 % 0,10 %0,10 % 0,15 %0,15 % 0,06 % 0,05 % 0,00 % 11

13 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä. Yritysrekisterin mukaan yritysten noin 1,4 miljoonasta (kokopäiväisestä) työpaikasta pk-yrityksissä on noin , joka on 62 prosenttia koko yrityssektorin työvoimasta. Keskisuurissa yrityksissä työskentelee vajaa viidennes henkilöstöstä, pienissä viidennes ja mikroyrityksissä neljännes. Teollisuudessa työllistyy neljännes yksityisen sektorin työllisistä ja rakentamisessa puolestaan 10 prosenttia. Palveluissa ml. kauppa työllistyy tänä päivänä yli 60 prosenttia. Erityisesti pk-yrityksissä henkilöstö on kasvanut viime vuosikymmenen puolivälistä. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista lähes 80 prosenttia on syntynyt pk-yrityksiin ja kaikistakin uusista työpaikoista yli kaksi kolmasosaa. Pienet yritykset ovat lisänneet henkilöstöään 61 prosentilla, keskisuuret 36 prosentilla ja mikroyrityksetkin 37 prosentilla, kun suurten yritysten henkilöstön lisäys on jäänyt 16 prosenttiin. Osaltaan kehitystä selittää toimintojen ulkoistaminen pienempiin yrityksiin, osaltaan yritysten kasvu. On syytä muistaa, että yritykset siirtyvät kokoluokasta toiseen henkilöstön määrän kasvaessa. Kuten edeltä voidaan havaita, on työllisyyskehitys ollut vahvaa myös yrittäjyyden kautta. Varsinkin yksinyrittäjien määrä on kasvanut yksinyrittäjien osuus yrittäjistä on lähes kaksi kolmasosaa. Moni on näin ollen työllistänyt itsensä ryhtymällä yrittäjäksi. Työnantajayrittäjien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Sekä naisten että miesten yrittäjänä toimiminen on lisääntynyt. Yrittäjistä kolmasosa on naisia, mikä on korkea osuus Euroopassa. Kuva 14. Yritysten henkilöstön kehitys v (Lähde: Tilastokeskus) = Mikroyritykset Pienyritykset Keskisuuret yritykset Suuryritykset 12

14 Kuva 15. Yritysten henkilöstö v (Lähde: Tilastokeskus). Suuryritykset (250- hlöä); ; 38 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); ; 25 % Keskisuuret yritykset ( hlöä); ; 17 % Pienyritykset (10-49 hlöä); ; 20 % Kuva 16. Yritysten henkilöstö toimialoittain v (Lähde: Tilastokeskus). Muut palvelut; ; 29 % Muut toimialat; ; 2 % Teollisuus; ; 25 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 88502; 6 % Kuljetus ja varastointi; ; 10 % Kauppa; ; 18 % Rakentaminen; ; 10 % 13

15 Kuva. Palkansaajien ja yrittäjien määrän kehitys (Lähde: Tilastokeskus) palkansaajaa yrittäjää Palkansaajat (vas. ast.) Yrittäjät (oik. ast.) Kuva 17. Nais- ja miesyrittäjien määrä v (Lähde:Tilastokeskus). 190 tuhatta miesyrittäjää tuhatta naisyrittäjää Miehet (vas. ast.) Naiset (oik. ast.) 14

16 4 Yrittäjien profiili Yrittäjät ovat palkansaajiakin ikääntyneempiä. Yrittäjistä 27 prosenttia on 55 vuotta täyttäneitä, kun palkansaajista 17 prosenttia on täyttänyt 55 vuotta. Pk-yritysbarometrin perusteella seuraavan viiden vuoden aikana yli 20 prosenttia pk-yrityksistä on potentiaalisen omistajanvaihdoksen edessä. Tämä tarkoittaisi realisoituessaan, että noin yrityksessä tarvittaisiin uusi omistaja. Muuta väestöä selvästi suurempi osuus yrittäjistä on saanut opistotasoisen koulutuksen. Myös korkeasti koulutettujen osuus yrittäjissä on koko väestöä korkeampi. Kun työntekijäkotitalouksien jakauma on perinteisesti normaalijakauman muotoinen, yrittäjäkotitalouksien jakaumassa korostuvat molemmat hännät. Toisin sanoen niistä kotitalouksista, joissa suurituloisin on yrittäjä, suhteellisesti useammat kuuluvat alimpaan ja ylimpään tulokymmenykseen. Työntekijävetoisista kotitalouksista puolestaan alimpaan ja ylimpään kymmenykseen kuuluminen on muita desiilejä ja yrittäjäkotitalouksia harvinaisempaa. Kuva 18. Yrittäjien ja palkansaajien ikärakenne 2007 (Lähde: Tilastokeskus). 100 % 0,7 % 0,5 % 90 % 80 % 70 % 25,8 % 16,4 % 25,6 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 32,7 % 26,1 % 12,6 % 2,1 % Yrittäjät 24,5 % 22,6 % 10,3 % Palkansaajat

17 Kuva 19. Yrittäjien ja koko väestön koulutusrakenne v (Lähde: SY ja Tilastokeskus) % Suomen Yrittäjät Suomen väestö Kuva 20. Yrittäjä- ja työntekijäkotitalouksien tulojakauma 2009 (Tilastokeskus). 100 % 2,8 % 90 % 80 % 24,7 % 9,1 % 12,1 % X IX 70 % 13,3 % 14,0 % VIII 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 9,0 % 6,8 % 10,8 % 5,7 % 6,6 % 8,2 % 5,5 % 9,5 % Yrittäjät (pl. maatalous) 13,5 % 12,7 % 13,0 % 11,1 % 8,2 % 3,4 % Työntekijät VII VI V IV III II I Muodostettu henkilöittäin kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon mukaan. 16

18 Keskiverto yrittäjä (jollaista ei tietenkään ole olemassa todellisuudessa): - 46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies - Ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt useita vuosia palkkatyötä - Palvelualan yrittäjä (liike-elämän palvelut tai kauppa) - Toimii osakeyhtiömuodossa - Yrityksen omavaraisuusaste noin 40 % ja kokonaispääoman tuotto noin 6 % - Työllistää itsensä lisäksi 2-3 henkilöä - Yrittäjä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja - Yrittäjän perheessä asuu 2,7 henkeä (palkansaajaperhe 2,4 henk.) - Tärkeitä asioita turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus - Käteenjäävä tulo 23 % korkeampi kuin palkansaajalla - Yrittäjä on keskimääräistä kansalaista vauraampi - Kuluttaa keskimääräistä enemmän asumiseen, liikenteeseen ja terveyteen sekä vähemmän kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ravintoloihin 5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot Suomen T&K-panostukset ovat 3,9 prosenttia BKT:sta. Julkisen sektorin osuus on tästä noin 30 prosenttia 20 % korkeakoulu- ja tutkimussektori sekä 10 % muu julkinen sektori kun tavoitteeksi on asetettu kolmannes. Siten noin 70 prosenttia T&K-panostuksesta tulee yksityisistä yrityksistä. Pk-yritysten osuus yritysten T&K-panostuksista on reilu neljännes ja koko panostuksesta viidennes. Yrityksille suuntautuvasta julkisesta rahoituksesta pk-yritysten osuus on yli puolet, joka on kansainvälisesti vertaillen parempaa keskitasoa. Julkisen sektorin osuus yritysten T&Kpanostuksesta on kuitenkin yksi teollisuusmaiden matalammista vain muutama prosentti. Palveluyritysten osuus T&K-panostuksista on matala kansainvälisesti vertaillen. Samoin on ulkomaisen panostuksen osuus. Innovaatiotoiminta painottuu luonnollisesti suurempiin yrityksiin jo pelkästään johtuen resursseista. Tästä huolimatta yli 40 prosentissa pk-yrityksistäkin harjoitetaan innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminta on yleisempää teollisuudessa kuin palveluissa. T&K-panostukset ovat suurimmat Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, kun panostukset suhteutetaan väestön määrään (euroa/asukas). Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla panostukset ovat puolestaan pienimmät. 17

19 Kuva. Julkisen rahoituksen osuus yritysten T&K-panostuksista (Lähde: OECD). Puola (2009) Ranska (2008) Itävalta (2007) Norja (2008) Yhdysvallat (2008) EU 27 (2008) Iso-Britannia (2009) OECD (2008) Italia (2008) Korea (2008) Ruotsi (2009) Belgia (2007) Saksa (2008) Irlanti (2009) Portugali (2008) Suomi (2009) Alankomaat (2007) Kanada (2008) Tanska (2009) Japani (2008) Kuva 21. Pk-yritysten osuus yritysten T&K-panostuksista (Lähde: Eurostat). Viro 1) Italia 2) Irlanti 2) Tanska 4) Slovakia 1) Espanja 1) Puola 2) Portugali 2) Alankomaat 1) SUOMI 1) Unkari 1) EU 25 Itävalta 5) Iso-Britannia 2) Saksa 1) USA 3) Ranska 1) Ruotsi 2) Japani 2) 1) ) ) ) )

20 Kuva 22. Pk-yritysten osuus yritysten julkisesta T&K-rahoituksesta 2007 (Lähde: Eurostat). Irlanti (2006) Belgia (2006) Espanja (2006) Sveitsi (2004) Tsekki Kreikka Australia (2006) Norja Korea Suomi Puola Kanada (2006) Luxemburg (2005) Itävalta (2006) Alankomaat (2005) Tanska (2005) Saksa (2005) Ruotsi Italia (2006) Yhdysvallat (2006) Ranska (2006) Iso-Britannia Kuva 23. Yritysten innovaatiotoiminta v (Lähde: Tilastokeskus). % yrityksistä Tuoteinnovaatioita Prosessi-innovaatioita Innovaatioprojekteja Innovaatiotoimintaa Kaikkia 19

21 Kuva. T&K-panostukset suhteessa väestöön maakunnittain 2009 (Lähde: Tilastokeskus). Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Koko maa yhteensä Pohjanmaan maakunta Keski-Suomen maakunta Itä-Uudenmaan maakunta Etelä-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Kanta-Hämeen maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Satakunnan maakunta Lapin maakunta Päijät-Hämeen maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Kainuun maakunta Etelä-Savon maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta e/as. 6 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa Pk-yritykset ovat kansantaloudellemme tärkeitä. Yritysten 335 miljardin euron liikevaihdosta pksektorin osuus on puolet. Yritysten liikevaihdosta valtaosa syntyy teollisuudessa ja kaupassa. Jalostusarvostakin yli 40 prosenttia syntyy pk-yrityksissä. Pk-yritysten kokonaispääoman tuottoaste oli vuonna 2009 jopa selvästi korkeampi kuin kaikkien yritysten keskimäärin. Pk-sektorin käyttökatekin on hieman korkeampi kuin suurempien yritysten. Vaikka pk-yritysten omavaraisuusaste on matalampi kuin yritysten kokonaisuutena, pk-yrityksissä velan osuus liikevaihdosta on keskimäärin matalampi. Pk-yritykset näyttivät tunnuslukujen perusteella selviävän vuodesta 2009 suurempia yrityksiä paremmin. Lukuja tarkastellessa täytyy muistaa, että suuren pörssiyhtiön rakenne on toinen kuin pk-yrityksen. Pk-sektorin osuus BKT:sta on reilu 40 prosenttia. Tuonnista pk-yritysten osuus on 29 prosenttia ja viennistäkin 13 prosenttia. Lisäksi on otettava huomioon, että monet pk-yritykset toimivat alihankkijoina suuryrityksille, joiden tuotteita ja palveluita viedään ulkomaille. Pk-yrityksistä runsaan neljänneksen tuotteita viedäänkin ulkomaille suoraan tai osana toista tuote- tai palvelukokonaisuutta. Pk-yritykset myös turvaavat tulevaisuutta. Perinteisistä reaali-investoinneista pk-yritysten osuus on noin puolet sekä tutkimus- ja kehityspanostuksistakin 13 prosenttia. Kasvu yrityksiä on 4,5 prosenttia yrityksistä, kun mittarina käytetään liikevaihdon yli 10 prosentin vuotuista kasvua kolmen vuoden aikana. Kasvuyritysten määrä on ollut hieman kasvussa. Eniten kasvuyrityksiä on majoitus- ja ravitsemusalalla, informaatio- ja viestintäalalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vähiten kasvuyrityksiä on kaupassa ja rakentamisessa. 20

22 Kuva 24. Yritysten liikevaihto v (Lähde: Tilastokeskus). Mikroyritykset (1-9 hlöä); 57 mrd.; 17 % Suuryritykset (250- hlöä); 165 mrd.; 49 % Pienyritykset (10-49 hlöä); 58 mrd.; 17 % Keskisuuret yritykset ( hlöä); 55 mrd.; 17 % Kuva 25. Yritysten liikevaihto toimialoittain v (Lähde: Tilastokeskus). Muut toimialat; 14 mrd.; 4 % Muut palvelut; 43 mrd.; 13 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 11 mrd.; 4 % Kuljetus ja varastointi; 20 mrd.; 6 % Teollisuus; 115 mrd.; 34 % Kauppa; 108 mrd.; 32 % Rakentaminen; 24 mrd.; 7 % 21

23 Taulukko 1. Liiketaloudellisia tunnuslukuja v (Lähde: Tilastokeskus). Pk-yr. Yritykset Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,3 1,4 Käyttökate/liiketoim. tuotot 8,2 % 7,2 % Rahoitustulos/liiket. tuotot 5,7 % 5,9 % Nettotulos/liiketoim. tuotot 2,0 % 1,7 % Kokonaispo:n tuotto 5,6 % 3,9 % Omavaraisuusaste 39,0 % 42,2 % Bruttovelka/liikevaihto 55,1 % 76,7 % Taulukko 2. Pk-sektorin rooli kansantaloudessa v (Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Yrittäjät). Pk-yritykset Koko talous BKT >40 % 171 mrd. Vienti 13 % 45,1 mrd. Tuonti 29 % 43,7 mrd. Investoinnit n. 50 % n. 18 mrd. T&K 13 % 6,8 mrd. 22

24 Kuva. Kasvuyritysten osuus yrityksistä (liikevaihdon vuotuinen kasvu yli 10 % 3 vuoden aikana) (Lähde: EK). Kuva. Kasvuyritysten määrä toimialoittain 2009 (liikevaihdon vuotuinen kasvu yli 10/30 % 3 vuoden aikana) (Lähde: EK). 7 Yritykset ja ympäristö Valtaosa yli kolme neljäsosaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiasektorilla. Sähkön kulutus on ollut kasvussa BKT:n kasvun myötä. Puu- ja paperiteollisuus on sähkön suurin kuluttaja. Teollisuuden ympäristöinvestoinnit ovat olleet kasvussa vuodesta 2007 alkaen. Toiminta menot ovat kasvaneet tasaisemmin ja pidempään. 23

25 Kuva. Suomen kasvihuonepäästöt sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus). milj. tonnia CO2-ekv. Kuva. Sähkön kulutus sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus). 24

26 Kuva. Teollisuuden ympäristöinvestoinnit (Lähde: Tilastokeskus). Kuva. Teollisuuden ympäristönsuojelun toimintamenot (Lähde: Tilastokeskus). 25

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

tutkimus Pk-yritysten rooli Suomessa 2008

tutkimus Pk-yritysten rooli Suomessa 2008 tutkimus Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Yrittäjien profiili 5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN ROOLI SUOMESSA

PK-YRITYSTEN ROOLI SUOMESSA tutkimus Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Yrittäjien profiili 5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Yritykset. Konsultit 2HPO 24.4.2013 2HPO.FI

Yritykset. Konsultit 2HPO 24.4.2013 2HPO.FI Yritykset Konsultit 2HPO 1 Yritysten määrän kehitys 270 000 260 000 250 000 240 000 240 459 252 815 263 001 263 759 266 062 262 548 230 000 220 000 210 000 200 000 190 000 180 000 209 151 207 493 203 542

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 3.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2016 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä nousi huomattavasti Aloittaneiden yritysten määrä laski 17,5 prosenttia vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Eniten

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2008 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä edelleen laskusuunnassa myös lopettaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun Aloittaneiden yritysten määrä laski lähes seitsemän

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2008 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun lopettaneiden yritysten määrä jatkaa nousuaan Aloittaneiden yritysten määrä laski, lähes kolme prosenttia

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2009, 2. vuosineljännes Aloittaneiden yritysten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan Aloittaneiden

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot