10. luento: Visuaalinen suunnittelu

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10. luento: Visuaalinen suunnittelu"

Transkriptio

1 10. luento: Visuaalinen suunnittelu Suurin osa verkkopalveluiden informaatiosta välitetään visuaalisessa muodossa. Tiedon asettelulla ja informaation selkeällä näkymisellä on suuri merkitys informaation vastaanoton ja käsittelyn nopeuteen. Sivuston ulkonäkö vaikuttaa siten merkittävästi informaation havaitsemiseen ja omaksumiseen. Ulkoasun selkeydellä, sommittelulla, typografialla ja värivalinnoilla voidaan auttaa käyttäjää hahmottamaan sivulla olevat elementit ja havaitsemaan nopeasti esim. navigointipainikkeet. Verkkopalvelun ulkoasu vaikuttaa siis käytön tehokkuuteen ja opittavuuteen myös käyttäjän kokemaan miellyttävyyteen. Visuaalisen käytettävyyden (visual usability) suunnittelu edellyttää perehtymistä niihin lainalaisuuksiin, jotka liittyvät ihmisen näköaistiin, hahmontunnistukseen, visuaalista huomion kohdistamiseen ja informaation prosessointiin. (Vrt. Näsänen 2001.) Hyvin toimivan verkkopalvelun visuaalisen suunnittelun perussäännöt ovat samoja kuin käytettävyyteenkin liitettävät tekijät: selkeys, johdonmukaisuus, yksinkertaisuus miellyttävyys. Käyttöliittymää voidaan tarkastella käyttötaiteena, jolloin tuotteen käyttötarkoitus on yhteydessä sen esteettisyyteen. (Esim. Sinkkonen ym. 2002, ) Visuaalinen suunnittelu on muutakin kuin sommittelua ja värien valintaa. Visuaalisella suunnittelulla ohjataan käyttäjää havaitsemaan tärkeitä asioita, tuetaan informaation omaksumista ja tavoitteiden saavuttamisessa. Verkkopalvelun toimivuus ja sisältö ovat ensisijaisia tavoitteita, joita myös käyttöliittymän (esteettiselläkin) ulkoasulla pyritään tukemaan. Esteettisyys Visuaalisessa suunnittelussa on kysymys esteettisyydestä. Esteettisyys on filosofian ala, joka tutkii taidetta tai muita asioita joihin liittyy esteettisiä arvoja tai esteettisyyden kokemus. Arkikielessä esteettisyydellä tarkoitetaan yleensä kauneutta tai miellyttävyyttä. Esteettisyyden kokemus on kulttuurisidonnaista, subjektiivista ja usein esteettisyyteen liitettävät arvot vaihtelevat aikojen kuluessa. Esteettisyyden subjektiivisuudesta huolimatta olemassa tiettyjä perussääntöjä, jotka yleensä näyttävät hyvältä länsimaisen katsojan (tässä tapauksessa) silmissä. (Vrt. Sinkkonen ym ) Esteettinen kokemus Onnistunut havaintoprosessi tuottaa mielihyvää, jota voidaan nimittää (Hatva 1998a, 13). Esteettisyyden kokemusta on verrattu mm. ongelmanratkaisuun, joka liittyy havaitsemiseen. Sopivan vaikean ongelman ratkaiseminen tuottaa ratkaisijalleen mielihyvää ja siten esteettisen kokemuksen. Sopiva ongelman vaikeusaste vaihtelee yksilöittäin. Selitystä ei kuitenkaan pidetä kaikilta osin riittävänä, sillä se ei esim. selitä ihmisten mieltymystä tiettyihin väreihin. (Esim. Hatva 1998b, 87.) 1

2 Esteettisyys ja käytettävyys Toisinaan ihmiset tekevät valintoja pelkästään esteettisyyden perusteella. Ihmisillä on taipumus pitää esteettistä tuotetta muita laadukkaampina ja esteettisen ulkoasun ajatellaan liittyvän myös käytettävyyteen. Tutkimuksissa on yritetty selvittämään jo pitkään käytettävyyden ja esteettisyyden välistä suhdetta onko korrelaatio positiivinen vai negatiivinen. Joidenkin näkemysten mukaan esteettisyys on yhteydessä lähinnä ns. näennäiseen käytettävyyteen, käytettävyyden ensivaikutelmaan. Todellinen käytettävyys voi silti olla jotakin muuta. (Tompuri 2004.) Esteettisyys (kuten käytettävyyskin) voidaan nähdä myös elämyksiä ja mielihyvää tuottavana tekijänä, joka vaikuttaa ihmisen tunnetiloihin. Tunnetiloilla on todettu olevan selkeä yhteys ihmisen rationaaliseen toimintaan: informaation käsittelyyn, luovuuteen, ajatteluun, vuorovaikutukseen sekä immunologiseen järjestelmään. Tunnetila vaikuttaa mm. kehon orientaatioon ja sitä kautta ergonomiaan. Positiivisilla tunnetiloilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia esim. tehokkuuden, tavoitteiden saavuttamisen ja ongelmaratkaisun kannalta. Lisäksi positiivinen ja myönteinen tunnetila vaikuttaa käyttäjään siten, että he sietävät pieniä käytettävyysongelmakin. Vastaavasti negatiivisilla tunteilla voi olla haitallisia vaikutuksia: suuttuneena ajattelu ja luovuus kapeutuu. (Esim. Norman 2002; Surakka 2004.) Selkeä yleisilme Selkeä ja rauhallinen yleisilme auttavat käyttäjää hahmottamaan sivujen eri elementit ja havaitsemaan keskeisen informaation. Esimerkiksi runsas värien, muotojen tai liikkuvien elementtien käyttö eli kaikki ylimääräinen häly johtaa helposti rauhattomaan ja sekavaan yleisilmeeseen, jossa erilaiset visuaaliset vihjeet kilpailevat huomiosta. Pelkästään liian täyteen ahdettu sivukin luo helposti sekavan vaikutelman. Käyttäjä ei ikään kuin osaa kohdistaa huomiotaan mihinkään erityiseen. Myös turhat animaatiot, toisarvoisten yksityiskohdat, turha ja huonosti toteutettu kolmiulotteisuus useimmiten ainoastaan häiritsevät käyttäjää. (Sinkkonen ym. 2002, ) Esteettinen ja selkeä ulkoasu muodostuu seuraavista tekijöistä (Sinkkonen ym. 2002, 181): Erilaisten elementtien muoto ja suhteet sekä selkeys ja harmonia. Johdonmukaisuus ja tarkoituksenmukainen ryhmittely. Tasapainoinen asettelu. Ilmavuus (tyhjän tilan käyttö). Erilaisten elementtien tasaus. Yksinkertaisuus ja yhtenäinen kokonaisuus. Kontrasti ja visuaalinen jännite. Värisuunnittelu. 2

3 Värien käyttö Värejä voidaan tarkastella useista eri näkökulmista. Fysiikassa ollaan kiinnostuneita väreistä valoon liittyvinä elektromagneettisina säteilyilmiöinä. Fysiologia tutkii valon ja värien vaikutusta silmien ja aivojen toimintaan. Psykologiassa värit ovat mielenkiinnon kohteina tutkittaessa havaitsemista, värisymboliikkaa, yksilöllisiä värimieltymyksiä sekä värien vaikutusta tunteisiin ja mielialaan. (Itten 1989, ) Värin valinta Värit ovat varsin merkittäviä käyttöliittymän suunnittelun kannalta. Toimiva värin valinta lisää käytön tehokkuutta, nopeutta ja tarkkuutta. Väärin valittu väri voi vaikuttaa aivan päinvastaisesti. Värien ja muotojen avulla voidaan esim. kiinnittää käyttäjän huomio johonkin tiettyyn asiaan, auttaa tunnistamaan ja muistamaan asioita, ilmaista yhteenkuuluvia asioita sekä lisätä käytön miellyttävyyttä. (Esim. Sinkkonen 2002, ; Brusila 1998, ) Värisuunnittelu on varsin monimutkaista, sillä värin luonne ja vaikutus riippuvat sen paikasta ja suunnasta, kontrastiolosuhteista, väripinnan koosta ja muodosta sekä muista käytetyistä väreistä (esim. Itten 1989, 91). Väreihin liittyy myös voimakkaita kulttuurisia, sosiaalisia ja emotionaalisia merkityksiä ja henkilökohtaisia mieltymyksiä. Muutamia huomioita värien käytöstä (Sinkkonen ym. 2002, ) : Eri väriset elementit vaikuttavat toisiinsa. Valkoinen neliö mustalla pohjalla näyttää suuremmalta kuin samankokoinen musta neliö valkoisella taustalla. Vaaleat, kirkkaat ja lämpimät värit vaikuttavat nousevan lähemmäksi katsojaa. Lämpimät värit nousevat lähemmäksi katsojaa kuin kylmät värit. Voimakkaat värit esim. vastavärit aiheuttavat väreilyä alueiden rajalla. Voimakkaat värit aiheuttavat jälkikuvia. Kirkkaat värit kaappaavat helposti huomion. Värien erottuminen taustasta täytyy aina varmistaa. Turvallisinta on yhdistellä samantyyppisiä värejä keskenään esim. kylmät värit, lämpimät värit, lähivärit, murretut värit jne. Värisuunnittelussa voi hyödyntää myös symbolivärejä, lippujen värejä yms. kulttuurisidonnaisia värejä. Esimerkki Erilaisia optisia illuusioita Värien viestinnälliset merkitykset Väreihin sisältyvät symboliset ja assosiatiiviset merkitykset voivat tuoda viesteihin uusia piirteitä. Esimerkiksi punaista väriä kuten lämpimiä värejä yleensäkin pidetään yleensä aktiivisena, aggressiivisena. Sinistä väriä ja kylmiä värejä taas pidetään usein kylminä ja passiivisina. Värien symboliset merkitykset voivat olla suhteellisen yleismaailmallisia tai vain suppean piirin tiedossa. Esimerkiksi eri aatteilla on usein oma värisymboliikkansa. (Brusila 1998.) 3

4 Värien symboliset merkitykset ovat myös kulttuurisidonnaisia (esim. Brusila 1998; Sinkkonen ym. 2002): Väri Merkityksiä ja mielleyhtymiä Violetti, purppura Länsimaissa mysteerit ja salaperäisyys. Lähi-idässä prostituutio. Keski- Euroopassa feministiliikkeet, myös seksuaaliset vähemmistöt. Japanissa valta ja varakkuus. Pohjois-Amerikka vanhat naiset. Sininen Intiassa joissakin yhteisöissä viha. Useissa länsimaissa viileys, viattomuus, melankolisuus. Turkoosi Useissa kulttuureissa raikkaus, puhtaus, luovuus. Monissa muinaisissa kulttuureissa pyhä väri. Vihreä Länsimaissa kateus, myös elämä ja kasvu. Meksikossa toivo. Buddhalaiset maat ja Israel huonot uutiset. Keltainen Antiikissa kiukku ja kateus. Japanissa kunnia. Useissa kulttuureissa myös sairaus. Oranssi Useissa länsimaissa edullisuus. Kiinassa ja Japanissa onnellisuus ja rakkaus. Hinduille pyhä väri. Ukrainassa voima, aurinko ja tuli. Punainen Japanissa viha. Juutalaisuudessa veri ja synti. Suomi ilo ja voimakkuus. Myös synti, veri ja rakkaus. Työväen aate. Ruskea Irlannissa helvetti. Intiassa liittyy suruun, joissakin kristillisissä maissa köyhyys, surumielisyys, nöyryys. Valkoinen Intiassa epäonni. Suomessa puhtaus. Sininen ja valkoinen laadukkuus. Musta Joissakin intiaanikulttuureissa vihaa. Kiinassa kunnia ja kuolema, myös epäonni. Suomi suru ja virallisuus. Harmaa USA:ssa kalleus, laadukkuus. Suomi ja Japani tavallisuus, huomaamattomuus yllätyksettömyys. Heprealainen perinne viisaus. Erilaiset ihmiset pitävät yleensä erilaisista väreistä. Värimieltymyksiä on mm. yhdistetty tiettyihin persoonallisuustyyppeihin. Esimerkiksi ulospäinsuuntautuneet ekstrovertit tuntuvat valitsevan mieluiten punaisia ja keltaisia värisävyjä. Sisäänpäinkääntyneet introvertit tuntuvat taas pitävän enemmän sinisistä ja vihreistä värisävyistä. Iän myötä ihmiset tuntuvat myös alkavan suosia enemmän sinisiä ja punaisia värisävyjä. Lapset taas tuntuvat pitävän enemmän keltaisista ja vaaleanpunaisista väreistä. (Brusila 1998.) Huomioitavaa värisuunnittelussa Brusila (1998, 52) kehottaa miettimään seuraavissa asioita aloitettaessa värisuunnittelua: Millaisen vaikutelman haluat saada aikaan? Hätkähdyttävän, rauhoittavan, luotettavan jne. Mitkä värit tuottavat haluamasi vaikutelman? Onko väriyhdistelmää käytetty paljon erilaisissa yhteyksissä? Millaisissa yhteyksissä? Onko muita toimivia yhdistelmiä? Ovatko valitsemasi väri tarkoituksenmukaisia? Tukevatko värien symboliset merkitykset verkkopalvelun viestinnällistä tarkoitusta? Onko valittujen värien huomioarvo sopiva käyttötarkoitukseensa nähden? Entä luettavuus? Syveneekö vaikutelma värejä vaihtamalla? 4

5 Värisuunnittelu kannattaa aloittaa yleensä suurimmasta väripinnasta eli taustasta. Suurien väripintojen suunnittelussa tulee olla varovainen. Nyrkkisääntönä voidaan mainita, että mitä voimakkaampi väri on sitä pienempinä pintoina sitä yleensä kannattaa käyttää. (Ibid.) Kuitenkaan käyttöliittymän värisuunnittelussa ei pidä luottaa pelkästään väriin, vaan käyttöliittymän on hyvä toimia harmaasävyisenäkin sillä esim. noin 8 % miehistä ja 4 % naisista on jonkin tyyppinen värisokeus (Sinkkonen ym. 2002, 157). Monesti käyttäjilläkin on mahdollisuus vain mustavalkotulostukseen. Näistä johtuen tärkeän informaation havaitseminen ei saa olla vain värin varassa. Esimerkiksi kaavakuvissa ei kannata käyttää pelkästään värejä ilmaisemaan eri vaihtoehtoja, koska informatiivisuus saattaa kadota esim. mustavalkotulostuksessa. Esimerkiksi avainsanojen korostamiseen ei kannata käyttää pelkästään punaista - sanan voi lisäksi lihavoida. Ei myöskään ole hyvä käyttää sinipunaista yhdessä punaisen, vihreän, ruskean tai harmaan kanssa, sillä ne sekoittuvat helposti keskenään. Lisätietoa: Mielenkiintoista tietoa värien historiasta, kulttuurisista merkityksistä jne. Baumann, U. ym. Color Museum [online]. Zürich: Echo Production, 1999 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: Runsaasti tietoa väreistä ja mm. niiden merkityksestä eri kulttuureissa. Hintsanen, P. Coloria [online]. 2000, päivitetty 2005 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Sommittelu Visuaaliseen suunnitteluun liittyy muitakin seikkoja kuin värien valinta sekä yleinen selkeys ja esteettisyys. Keskeistä on myös käyttöliittymän asettelu (layout), jolloin käyttöliittymän elementit pyritään ryhmittelemään, järjestämään siten, että ne ilmaisevat elementtien takana olevien asioiden välisiä hierarkioita ja suhteita. (Vrt.. Nielsen 2000, 18-22; Sinkkonen 2002, ; Kuvallisen sommittelun perusteet ) Sommittelulla tarkoitetaan kuvan elementtien jäsentämistä ja järjestämistä. Sommittelun taustalla on ihmisen luontainen tarve luokitella ja järjestellä ympäristöönsä liittyvä asioita ja hahmottaa siitä kokonaisuuksia. Yleensä järjestys koetan yksitoikkoisuutena ja sen puuttuminen kaaoksena. Onnistunut sommittelu eli elementtien järjestely auttaa katsojaa hahmottamaan kuvan olennaiset elementit ja katsomaan asioita oikeassa järjestyksessä. Sommittelun avulla kuvaan voidaan myös piilottaa erilaisia merkityksiä. (Ibid.) Sommittelu lähtee liikkeelle rajatusta alueesta, joka voidaan jakaa symmetriseksi klassisen ihanteen mukaisesti. Tällöin pinnan puolikkaat ovat massaltaan ja muodoltaan toistensa peilikuvia. Epäsymmetrinen sommittelu taas on vapaampaa ja perustuu vastakohtiin. Tällöin voidaan hyödyntää koon, värin, muodon tai pinnan vastakohtaisuuksia. Toimivan sommittelun pohjana voi olla mm. kultainen leikkaus, jonka mukaan pinta jaetaan matemaattisessa suhteessa 1 : 1,618. Tämä suhde esiintyy yleisesti luonnossa. taiteilijat ja mainostajat ovat oivaltaneet kultasien leikkauksen mukaisen sommittelun miellyttävän silmää. 5

6 Kuten väreihin liittyvät mieltymykset myös sommitteluun liittyvät ihanteet ovat vaihdelleet eri aikakausina. Nykypäivinä arvostetaan ns. dynaamista sommitelmaa, jossa on liikettä, jännitettä ja vaihtelua. Tällainen sommitelmassa käytetään mm. vastakohtaisuuksia hyödyksi. Sommittelussa on pyrittävä tasapainoiseen kokonaisuuteen. Värien lisäksi sommittelussa voidaan hyödyntää kontrastia, tyhjää tilaa, muotoja ja liikesuuntia. Esimerkiksi käyttöliittymässä on hyvä käyttää tyhjää tilaa tasapainottamaan asettelua ja jäsentämään informaatiota. Esimerkkejä kultaisesta leikkauksesta: Golden Section in Art and Architecture: Museum of Harmony and Golden Section Lisätietoa: Berdan, R. Composition & the Elements of Visual Design [online], päivitetty [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: m >. Kuvallisen sommittelun perusteet [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, 1997 [viitattu ]. Kuvallisen sommittelun perusteet kurssin oppimateriaali. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Hahmottaminen ja havaitseminen Sinkkonen ym. (2002) mukaan ihmisen näköaistia sanotaan asioita yhdisteleväksi aistiksi. Aivot kokoavat näköaistimuksista havainnon, jonka ihminen tulkitsee mm. omien kokemustensa pohjalta. Ihminen pyrkii etsimään informaatiosta tunnistettavuutta, jatkuvuutta ja samanlaisuutta. (Esim. Krech ym. 1982, ; Mustonen 2001, 21; Sinkkonen ym. 2002, ). Hahmopsykologia Saksalaisen hahmopsykologisen koulukunnan (Gestalt Psychology) mukaan havaittu osa saa aina merkityksensä siitä kokonaisuudesta, johon se kuuluu. Havaintoihin vaikuttaa ympäristö, jossa hahmot esiintyvät. Mm. konstruktiivisuus painottaa kokonaisympäristön merkitystä ts. ihminen tulkitsee hahmoja havaittujen ominaisuuksien ja aiemman tietämyksensä perusteella. Konstruktivistisessa näkökulmassa muistilla on tärkeä rooli. Ihminen suhteuttaa uudet havainnot muistissa oleviin tiedonrakenteisiin. Aikaisemmat kokemukset tulevat esiin tulkintakehyksinä. Ihmiset ovat havainnoissaan myös valikoivia havaitsemme herkemmin tuttuja hahmoja kuin vieraita. (esim. Krech ym. 1982, ; Mustonen 2001, 25-26; Sinkkonen ym. 2002, ). 6

7 Havainnointiin vaikuttavat myös ihmisen persoonallisuuden piirteet. Optimisti näkee puolillaan olevan lasin puoliksi täynnä, pessimisti puoliksi tyhjänä ja realisti puolillaan. (Mustonen 2001, 26.) Hahmopsykologian avulla on todistettu, että ihminen jäsentää aistimuksiaan automaattisesti ja tiedostamattomasti niin, että havainnot muodostavat laajempia ja mielekkäitä kokonaisuuksia. Sitä, miten ihmisen aivot ryhmittelevät näköhavaintoja, on selvitetty hahmolakien avulla (esim. Krech ym. 1982, ; Mustonen 2001, 21; Sinkkonen ym. 2002, ). Hahmolakien sisältö vaihtelee riippuen lähteestä, mutta yleisimmin mainittuja ovat (Hakola 2002; Krech ym. 1982, Mustonen 2001): Alue (area) - ihminen hahmottaa yleensä pienemmän alueen kuvioksi ja suuremman taustaksi. Läheisyys (proximity) - lähellä toisiaan olevat visuaaliset ärsykkeet mielletään helposti yhteenkuuluviksi. Esimerkiksi painikkeet, jotka liittyvät samaan toimintoon tai tehtävään on hyvä asettaa lähekkäin. Samaten esimerkiksi lomakkeen ja siihen liittyvien painikkeiden tulee olla lähekkäin. Samankaltaisuus (similarity) - myös muoto, koko ja väri voivat toimia visuaalisina koodeina muodoiltaan tai väreiltään samankaltaiset katsotaan yhteenkuuluviksi. Jatkuvuus (continuity) - yhteneväinen viiva koetaan kuvioksi. Sulkeutuvuus (closure) - jos visuaaliset ärsykkeet näyttävät ikään kuin sulkevan sisäänsä jonkin alueen, niin katsoja mieltää ko. alueen erilliseksi alueeksi. Ihmisellä on taipumus myös täydentää hahmoja "kokonaisiksi". Tuttuus (familiarity) - tutut alueet koetaan kuvioina. Valiomuotoisuus (good shape) - kuviot pyritään ymmärtämään yksinkertaisina ja symmetrisinä ts. ne pyritään ryhmittelemään niin, että niistä muodostuu säännöllinen, kokonainen ja symmetrinen hahmo todennäköisemmin kuin epäsymmetrinen. Yhteinen liike (common fate) - sellaiset kohteet, jotka näyttävät liikkuvan samaan suuntaan samalla nopeudella, mielletään kuuluvan samaan ryhmään. Liikehavainnon synnyttämiseksi riittää myös se, että staattiset hahmot seuraavat toisiaan sarjassa. Esimerkkejä Hahmolait Hahmolait ja web design Ryhmittely Yleensä ihmiset havaitsevat ryhmiä helpommin kuin erikseen merkittyjä osioita. Toisaalta asioiden ryhmittely myös helpottaa muistamista ja sitä kautta oppimista. Ihmisen lyhytkestoisen muistin kapasiteetti on melko rajallinen. Ihminen kykenee pitämään mielessään yleensä noin seitsemän erillistä yksikköä. Muistin kapasiteettia voidaan kasvattaa ryhmittelemällä yksiköitä loogisiin ryhmiin (chunking theory), jolloin yksi ryhmä (joka pitää sisällään useita yksiköitä) itse asiassa muodostaa yhden muistettavan yksikön. (Esim. Krech ym. 1982, ) Hahmolakien ja ryhmittelyteorian (chunking theory) periaatteiden huomioon ottaminen suunnittelussa tukee käyttäjää informaation hahmottamista. Käyttäjä voi tehdä päätöksiä isostakin informaatiomassasta, jos ne on selkeästi ryhmitelty ja esitetty, jolloin käyttäjän ei tarvitse yrittää muistaa niitä (esim. Windows -valikot). 7

8 Huomion kiinnittäminen Liikkuva kuva on varsin hyvä huomion kiinnittäjä, sillä ihmisen koko huomio kiinnittyy luonnostaan helposti liikkuvaan kuvaan. Kyseessä on vaistotoiminto, joka oli aikanaan olennaisen tärkeä henkiinjäämisen kannalta. Liikkuvalla kuvalla, esim. animaatioilla, on paikkansa WWWsuunnittelussa, vaikka yleisesti ottaen animaatiota kannattaa käyttää mahdollisimman vähän (Nielsen 2000, 143). Animaation kykyä vangita ihmisen huomiokyky voidaan jossakin tapauksissa käyttää hyödyksi myös käyttöliittymiä suunniteltaessa. Jos tarkoituksena on kiinnittää käyttäjän huomio johonkin tiettyyn suunnitteluelementtiin samankaltaisten joukosta tai huomauttaa käyttäjälle uudesta tiedosta, tehtävä hoituu tehokkaasti animoidun otsikon avulla. Alkuanimaation tarkoitus on kiinnittää käyttäjän huomio uuteen tekstiin, jonka jälkeen käyttäjä saa lukea tekstin rauhassa ilman muita häiriöitä. Tarpeellisen ja häiritsevän animaation raja voidaan selvittää miettimällä onko animaatiosta hyötyä sivuston tyypilliselle käyttäjälle. Tarkastelemalla toimintaa tavallisen käyttäjän näkökulmasta voidaan selvittää, auttaako jonkin asian esiin nostaminen tyypillisen tai usein toistuvan tehtävän suorittamista. (Nielsen 2000, 149.) Käyttäjän huomio kiinnittyy nopeasti myös ihmistä esittävään kuvaan. Etenkin lähikuva ihmisen kasvoista saa käyttäjän suuntamaan katseensa kuvaan. Katsoja huomio kiinnittyy erityisesti toisen ihmisen silmiin. Asian on arveltu liittyvän esim. vuorovaikutukseen. Tarkkaillessaan toista ihmistä henkilö kiinnittää kenties huomaamattaankin huomionsa toisen henkilön silmiin saadakseen tietoa tämän tunnetiloista. Ihminen hankkii suuren osan ulkomaailmaa koskevasta tiedosta näön välityksellä, joten toisen ihmisen silmien liikkeitä seuraamalla voi seurata mihin toinen henkilö suuntaa huomionsa jne. Myös kasvoja muistuttava visuaalinen ärsyke toimii tehokkaana huomion kiinnittäjänä. (Nummenmaa, Takala & von Wright 1982, 28.) Lähteet Brusila, R Värikin on viesti. Teoksessa. Hatva, A. (toim.) Esteettinen ja toimiva verkkojulkaisun ulkoasu. Helsinki: Edita Oy, Hatva, A. 1998a. Käyttäjän huomioiva suunnittelu. Teoksessa. Hatva, A. (toim.) Esteettinen ja toimiva verkkojulkaisun ulkoasu. Helsinki: Edita Oy, Hatva, A. 1998b. Kuvasuunnittelu verkossa. Teoksessa. Hatva, A. (toim.) Esteettinen ja toimiva verkkojulkaisun ulkoasu. Helsinki: Edita Oy, Itten, J Värit taiteessa. 2. painos. Helsinki: Kustannus Oy Taide. Krech, D. ym Elements of Psychology. 4. ed. New York: Alfred A. Knopf. Kuvallisen sommittelun perusteet [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, 1997 [viitattu ]. Kuvallisen sommittelun perusteet kurssin oppimateriaali. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Mustonen, A Mediapsykologia. Porvoo: Ws Bookwell Oy. 8

9 Nielsen, J WWW-suunnittelu. Suom. Haanpää, T. Helsinki: Edita Oy. Norman, D. Emotion & Design. Attractive things work better [online]. Palo Alto: Don Norman s Website, 2002, muokattu heinäkuussa 2002 [viitattu ]. Saatavissa painettuna. Interactions Magazine, Vol. 9, Nro. 4, Saatavissa www-muodossa: <URL: > Nummenmaa, T., Takala, M. & von Wright, J Yleinen psykologia kokeellisen tutkimuksen näkökulmasta. Helsinki. Otava. Näsänen, R. Visuaalinen käytettävyys - mitä näköaistin ominaisuuksia tulisi ottaa huomioon visuaalisten informaation esitystavan suunnittelussa [online]. Rauma: Suomen Työnäköseura, 2001, päivitetty [päivitetty ]. Saatavilla myös painettuna: Työterveyslääkäri 2001, Vol. 18, Nro 4, Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Sinkkonen, I. Ym Käytettävyyden psykologia. Helsinki: Edita Oy IT Press. Surakka, V Tunteet ja sosiaalisuus ihminen-tietokone vuorovaikutuksessa. Psykologia 39, Tompuri, J. Esteettinen käytettävyys tuotesuunnittelussa [online]. Helsinki: Adage, 2004, julkaistu [viitattu ]. Saatavana www-muodossa: <URL: > 9

10. Visuaalinen suunnittelu

10. Visuaalinen suunnittelu 10. Visuaalinen suunnittelu Suurin osa verkkopalveluiden informaatiosta välitetään visuaalisessa muodossa. Tiedon asettelulla ja informaation selkeällä näkymisellä on suuri merkitys informaation vastaanoton

Lisätiedot

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 8. luento 14.12.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Teemat

Lisätiedot

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 3/8: Visuaalinen suunnittelu

Lisätiedot

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet Aiheet tänään Värit käyttöliittymäsuunnittelussa Kuvakkeiden suunnittelu Värit käyttöliittymässä Of all design elements, color most exemplifies the

Lisätiedot

VÄREISTÄ JA VAAROISTA

VÄREISTÄ JA VAAROISTA VÄREISTÄ JA VAAROISTA VÄRIEN KÄYTTÖ 1/2 asioiden ryhmittelyyn huomion kiinnittämiseen houkuttelevuuden lisäämiseen tyylikkyyden tavoitteluun kuitenkin liian paljon värejä = värikaaos (5+-2 väriä)

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6

Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6 Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia Laskari 6 Käytettävyyden psykologia Ihmisen psykologisen toiminnan periaatteet on otettava huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa Miten ihminen

Lisätiedot

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Johdanto Tehtävänä on analysoida Saariston ekologia-kurssilla käytettävän tietokoneohjelman käyttöliittymän visuaalisia ominaisuuksia. Vastaa ensiksi VisaWi -lomakkeeseen

Lisätiedot

IHTE-2100 KaSuper Luento 3: visuaaliset suunnitteluperiaatteet, värit. Aiheet tänään. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet - Sommittelu.

IHTE-2100 KaSuper Luento 3: visuaaliset suunnitteluperiaatteet, värit. Aiheet tänään. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet - Sommittelu. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009 Luento 3: visuaaliset suunnitteluperiaatteet, värit Aiheet tänään Visuaaliset suunnitteluperiaatteet - Sommittelu Värit Visuaaliset suunnitteluperiaatteet (Mullet & Sano) Yksinkertaisuus

Lisätiedot

SOMMITTELU & WWW-LAYOUT WEB-VISUALISOINTI - TTMS0400.6S0V2

SOMMITTELU & WWW-LAYOUT WEB-VISUALISOINTI - TTMS0400.6S0V2 SOMMITTELU & WWW-LAYOUT 27.9.2016 Sivuston layoutin suunnittelu on sisältöelementtien välisten suhteiden määrittelyä. Sommittelu on kuvallisten elementtien järjestämistä mielekkääksi kokonaisuudeksi kuvapinnalla.

Lisätiedot

$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + -

$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + - ! "#! " #$ "% &'( $%&&%'%&%#&&'( ) * ( + (,+ (, + - $. + $ /) * %&%& "" %& - )' $%&&%' %&%#&& 0 0 $%&%'% %%& * $%&&% 0 1) +,%&%'%% 0 $ -$%&%#&&.# 0 0 2 ' # 0 & #1 3 $ 4 3 $'/001 233,4# 5& "67 84#79:7 43

Lisätiedot

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT VÄRIT 12.2.2015 Väri on silmään saapuvan valon aistittava ominaisuus, joka havaitaan näkö- ja väriaistilla. Värin aistiminen riippuu silmään saapuvan valon sisältämistä aallonpituuksista ja niiden voimakkuuksista.

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI ON: Biologiaa: näköaistimus (solut ja aivot) Kemiaa: pigmentti (väriaine, materiaali) VÄRI ON: VÄRI ON: Psykologiaa: havainto

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Luentoaikataulu Luento 2 (vko 49) Multimodaalisuus. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009. Käyttöliittymätyyppejä

Luentoaikataulu Luento 2 (vko 49) Multimodaalisuus. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009. Käyttöliittymätyyppejä IHTE-2100 KaSuper 2008-2009 Luento 2: multimodaalisuus, visuaaliset suunnitteluperiaatteet Luentoaikataulu Luento 1 (vko 49) Kurssijärjestelyt, käyttöliittymän määritelmä. GUI historiaa Luento 2 (vko 49)

Lisätiedot

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,

Lisätiedot

Kuvasommittelun lähtökohta

Kuvasommittelun lähtökohta KUVASOMMITTELU Kuvasommittelun lähtökohta jäsentämisen ja järjestämisen tarve hahmottaa maailmaa, sen yksityiskohtia ja kokonaisuuksia paremmin. Kuvassa jäsentäminen tapahtuu sommittelullisin keinoin.

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Visuaalisen suunnittelun alkeita. Aiheina

Visuaalisen suunnittelun alkeita. Aiheina Visuaalisen suunnittelun alkeita Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Visuaalisen suunnittelun perusteita Visuaalisen suunnittelun periaatteet (Dix et al.) CRAP-suunnittelumalli

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun

T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun Anna Oikarinen 1 Tarkkaavaisuus ja sen määritelmät Vaikka tarkkaavaisuus

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1.0

Graafinen ohjeisto 1.0 Graafinen ohjeisto 1.0 01 01 Peruselementit Logo POP vakuutuksen logo on suunniteltu digitaaliseen ympäristöön ja siksi digitaalinen näkyvyys määrittelee ilmeen. Play-elementti Play-elementti painikkeenomaisena

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan Aiheina Visuaalisen suunnittelun alkeita Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Visuaalisen suunnittelun perusteita Visuaalisen suunnittelun periaatteet (Dix et al.) CRAP-suunnittelumalli

Lisätiedot

1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko

1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko Sisällys Sisällys 1. Esipuhe Teksti 2. Liikemerkki ja värit eri käyttötilanteissa 2.1 Esimerkkejä liikemerkin käytöstä eri taustoissa 3. Liikemerkin mitat ja suoja-alue 4. Logo ja liikemerkki 5. Slogan

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Tunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm

Tunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm Graafinen ohje Tunnus Oulu Sinfonian tunnuksena käytetään ensisijaisesti ohessa kuvattua liikemerkin ja nimilogon kiinteää yhdistelmää. Käytössä on huolehdittava, että tunnuksen mittasuhteet sekä nimilogon

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely 1 Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus Testaustulosten esittely 14.1.2009 Paula Hupponen ja Tino Rossi / Steerco Oy 2 Esityksen sisältö Käyttäjätestauksen toteutus

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

T-111.2211 Studio 4. Tiedon visualisointi. virikkeitä 1. harjoitukseen. 23.9.2013 Tassu Takala 1

T-111.2211 Studio 4. Tiedon visualisointi. virikkeitä 1. harjoitukseen. 23.9.2013 Tassu Takala 1 T-111.2211 Studio 4 Tiedon visualisointi virikkeitä 1. harjoitukseen 23.9.2013 Tassu Takala 1 Visualisoinnin tarkoitus Tiedon havainnollistaminen the purpose of visualization is insight, not numbers hyvä

Lisätiedot

SISÄLLYS JOHDANTO 5. KUVAT 1. TUNNUS - SANOMA 6. VERKKOSIVUT 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET. 2.1 Suoja-alue. 7.

SISÄLLYS JOHDANTO 5. KUVAT 1. TUNNUS - SANOMA 6. VERKKOSIVUT 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET. 2.1 Suoja-alue. 7. GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS JOHDANTO 1. TUNNUS - SANOMA 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 2.1 Suoja-alue 2.2 Eri osien käyttö 2.3 Minimikoot 5. KUVAT 6. VERKKOSIVUT 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET 7.1 Tuotekortit 7.2 Esitteet

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Sikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Sikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain 6.11.2006 Sikarodut > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Ulkoasu viestin välineenä

Ulkoasu viestin välineenä Sommittelu Muista: kuvat, värit ja typografia Elina Ulpovaara 7.10.2009 Ulkoasu viestin välineenä Www-sivun ulkoasun tehtävät Erottuvuus Informaation välittäminen Kiinnostuksen herättäminen Toiminnan motivointi

Lisätiedot

Oppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä.

Oppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä. Oppitunti 4 Värit 2 musta - Tämä on musta väri. musta salkku - Tämä salkku on musta. musta sähköpistoke - Tämä sähköpistoke on musta. musta kissa - Tämä kissa on musta. Käännä omalle kielellesi. 1 vaaleanvihreä

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Digitaalinen MUOTOILU. Petra Suominen

Digitaalinen MUOTOILU. Petra Suominen MUOTOILU Petra Suominen petra.suominen@adkreppi.fi Mikä on yrityksen GRAAFINEN ILME ja on mikä sen tarkoitus? Petra Suominen petra.suominen@adkreppi.fi Graafinen ilme on yritykselle tai yhteisölle luotu

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA

SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA Suomen Lions-liitto ry:n GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA 2 3 4 5 6 Suomen Lions-liitto ry:n graafinen ohjeisto on tehty yhtenäistämään järjestön

Lisätiedot

Diakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Diakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Diakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Graafiset ohjeet. Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1

Graafiset ohjeet. Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1 Graafiset ohjeet Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1 Sisältö Tunnus...3 Typografia...4 Värit...5 Käyntikortit ja sähköinen allekirjoitus...6 Lomakkeet

Lisätiedot

Kauneimmat Joululaulut: Visuaalisen ilmeen ohjeisto

Kauneimmat Joululaulut: Visuaalisen ilmeen ohjeisto Kauneimmat Joululaulut: Visuaalisen ilmeen ohjeisto 7.3.2017 Tämä on vuonna 2017 uusitun Kauneimpien Joululaulujen visuaalisen ilmeen ohjeisto. Ohjeiston mukana toimitetaan alkuperäiset logotiedostot,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. kesä 2017 / v.1.0

GRAAFINEN OHJEISTO. kesä 2017 / v.1.0 GRAAFINEN OHJEISTO kesä 2017 / v.1.0 JOHDANTO Tämän graafisen ohjeiston tarkoitus on ohjeistaa Eläinterapeutin visuaalisen ilmeen käyttöä ja määritellä ulkoasua, sekä visuaalista viestiä. Graafisen ohjeistoon

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 8 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 8: Värit 2 Luennon rakenne 1. Kolmiväriteoria 2. Vastakkaisväriteoria 3. Illuusioita 4. Värien pysyvyys 3 4 Värit Värinäkö tarkoittaa

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Lajittelu 10 Transponointi 12 GRAAFINEN ESITTÄMINEN 14 KAIKILLE KAAVIOTYYPEILLE YHTEISIÄ OMINAISUUKSIA 16 KAAVIOTYYPIT 18

Lajittelu 10 Transponointi 12 GRAAFINEN ESITTÄMINEN 14 KAIKILLE KAAVIOTYYPEILLE YHTEISIÄ OMINAISUUKSIA 16 KAAVIOTYYPIT 18 SISÄLTÖ NUMEERISEN TIEDON ESITTÄMINEN 7 ESITYSTAVAN VALINTA 7 HAVAINNOLLINEN TAULUKKO 10 Lajittelu 10 Transponointi 12 GRAAFINEN ESITTÄMINEN 14 KAIKILLE KAAVIOTYYPEILLE YHTEISIÄ OMINAISUUKSIA 16 KAAVIOTYYPIT

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Turvallisuus turpeen tuotannossa v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Turvallisuus turpeen tuotannossa v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Turvallisuus turpeen tuotannossa v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

PAPERIKAPSELIT, KONDITORIAPAHVIT JA -PAPERIT, PAISTOVUOAT 1 / 2015

PAPERIKAPSELIT, KONDITORIAPAHVIT JA -PAPERIT, PAISTOVUOAT 1 / 2015 PAPERIKAPSELIT, KONDITORIAPAHVIT JA -PAPERIT, PAISTOVUOAT 1 / 2015 PAPERIKAPSELIT, KONDITORIAPAHVIT JA -PAPERIT, PAISTOVUOAT 2015 VOIPAPERIKAPSELIT Delta Eva India Labyrint Mönster 130 Sierra Viktoria

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Miro Lahdenperä. Visuaalisen suunnittelun raportti VBP06S G

Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Miro Lahdenperä. Visuaalisen suunnittelun raportti VBP06S G Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma Miro Lahdenperä Visuaalisen suunnittelun raportti 15.10.2010 VBP06S G 0505188 1. Oppimisteknologiat... 3 2.MobileWorks... 5 3. Print Media...

Lisätiedot

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila WSC7 analysointia 24.2.2013 Vanha-Ulvila Rastiväli 1 Lyhin valinta on sininen Sininen vai Punainen: sininen voi olla pari sekuntia nopeampi. Kesällä keltainen oikaistaisiin katkoviivalla merkittyä reittiä

Lisätiedot

PMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k)

PMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k) PMS 288 C PMS 360 C PMS 220 C PMS 1525 C PMS 143 C SANOMALEHTIIN 95c, 50m, 10y, 5k 35c, 0m, 100y, 0k 15c, 85m, 17y, 5k 10c, 45m, 95y, 2k 100c, 0m, 50y, 5k 0c, 20m, 100y, 0k KÄYTÖSSÄ ON KAKSI ISKULAUSETTA.

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 6/8: Navigoinnin tukeminen Edellinen

Lisätiedot

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset Graafinen ohjeisto värit tunnus 2 Sisältö johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 typografia sovellukset JOHdanto Siuron Piharakennus Oy on kasvava pirkanmaalainen maarakennusyhtiö,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot