Tasoristeysten turvallisuus Toijala Turku-rataosalla

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tasoristeysten turvallisuus Toijala Turku-rataosalla"

Transkriptio

1 VTT YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti 539/2000 Tasoristeysten turvallisuus Toijala Turku-rataosalla Matti Anila ja Mikko Kallio VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 2000

2

3 Tasoristeysten turvallisuus Toijala Turku-rataosalla Matti Anila ja Mikko Kallio VTT Yhdyskuntatekniikka Liikenne, logistiikka ja yhdyskunnat Tutkimusraportti 539/2000 Espoo, 2000

4

5 Matti Anila ja Mikko Kallio Tasoristeysten turvallisuus Toijala Turku-rataosalla. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Yhdyskuntatekniikka, Liikenne, logistiikka ja yhdyskunnat, Tutkimusraportti 539/ s. + liitt. 227 s. Avainsanat rautatietasoristeys, näkemä, pituuskaltevuus, opastin, puomi, lepotasanne, laippaura ja tilustielamppu Tiivistelmä Toijala Turku-rataosalla tehtiin marras joulukuussa 1999 kaikkien radan ja tien tasoristeysten (94 kpl) inventointi. Näkemät tieltä radalle mitattiin etäisyysmittarilla molemmin puolin tien molemmista lähestymissuunnista. Tasoristeyksen lähialueen tien ja lepotasanteiden pituuskaltevuus mitattiin autoon kiinnitetyllä kallistuskulmamittarilla. Tasoristeykset valokuvattiin tieltä suoraan kohti, vasemmalle ja oikealle radalle useammalta etäisyydeltä. Lisäksi kirjattiin muistiin turvalaitteiden ja liikennemerkkien olemassaolo sekä eräitä tasoristeyksen teknisiä ominaisuuksia. Kaikille vartioimattomille ajokelpoisille tasoristeyksille tehtiin ajosimulaattorilla ylitysaikalaskelmat pituuskaltevuustietojen perusteella. Laskenta-ajoneuvoina oli henkilöauto, kaksiakselinen kuorma-auto ja 25,25 m pitkä ajoneuvoyhdistelmä. Ylitysaikoja verrattiin näkemän puitteissa laskettuihin junan ajoaikoihin pisimmästä näkemästä tasoristeykseen. Tasoristeyksistä tehtyjen mittausten, havaintojen ja ylitysaikalaskelmien perusteella laadittiin kullekin tasoristeykselle toimenpidesuositukset. Toimenpiteet luokiteltiin toteuttamisajankohdan perusteella kolmeen vaiheeseen. Ensimmäiseen vaiheeseen valittiin halpoja ja nopeasti toteutettavia toimenpiteitä mm. ajoneuvoryhmien ylitysrajoituksia. Jo ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli, että kaikki jäljelle jääneet tasoristeykset olisivat toimenpiteiden jälkeen turvallisesti ylitettävissä. Toisen vaiheen suosituksissa oli kalliimpia toimenpiteitä, kuten puolipuomilaitteiden rakentamisia. Kolmas vaihe sisältää tasoristeyksen lopullisesti poistavia toimenpiteitä: korvaavan tien rakentamisia ja eritasoristeysten rakentamisia. Kolmannen vaiheen toteuduttua rataosalle jää vain 8 tasoristeystä, joissa kaikissa on puomit. Ruotsin tasoristeysvaatimuksia verrattiin rataosalla toteutettuihin ratkaisuihin. Ruotsalaiset vaatimukset ovat samankaltaisia kuin suomalaiset, mutta näkemävaatimukset ovat lievempiä. Lisäksi Ruotsissa sallitaan radalle tasoristeyksiä, kun junan suurin sallittu nopeus on alle 200 km/h. Vastaava nopeus Suomessa on 140 km/h. 3

6 Matti Anila and Mikko Kallio Tasoristeysten turvallisuus Toijala Turku-rataosalla. [Safety of railway level crossings on the track between Toijala and Turku] Technical Research Centre of Finland, Communities and Infrastructure, Transport and Logistics, Research Report 539/ p. + apps. 227 p. Keywords railway level crossing, sight distance, gradient, signal, automatic gate, flange groove Abstract All 94 railway level crossings on the track between Toijala and Turku (length 130 km) were inspected in late The sight distances from road to track from various positions were measured with the help of tacheometer. Gradients of road at the vicinity of the level crossing were also measured. Photos were taken from the road at distances between 8 m and 100 m from the track towards the railway level crossing and in the direction of the track. The type of safety device, traffic signs and technical characteristics of the railway level crossings were documented. On the basis of gradient data the crossing times for different types of road vehicles were calculated using a computer simulator model. The vehicles used in the simulations were: a person car, a lorry with two axles and a meter long truck with a trailer. The calculated crossing times were compared with the actual time that it takes from the approaching train to travel the distance to the level crossing from the position on the track where the driver of the road vehicle can first see the train. Countermeasures to improve traffic safety at each railway level crossing were recommended on the basis of measurements, observations and crossing time calculations. The countermeassures were assigned into one of three classes according to the urgency and possible schedule of installation. The first phase included measures that are imperative for safety or cheap and quick to install, e.g. restrictions of vehicle types that are allowed to use the crossing. The aim of the first phase was to make sure that after the recommended measures were installded safe crossing would be possible at all level crossings on the track. The second phase measures were more expensive e.g. building of half barriers. The third phase consisted of measures eliminating selected railway level crossings: building compensatory road connections and grade separated crossings. After the installation of the third phase measures there will be 8 level crossings left on the track between Toijala and Turku and they will be all equipped with automatic gates. The standards of railway level crossings in Sweden were compared with the characteristics of the inspected Finnish crossings. The Swedish standards are fairly similar to the Finnish ones but the sight distances required in Finland are longer than those in Sweden. In Sweden the railway level crossings are allowed when the maximum speed of the train is under 200 km/h. In Finland that maximum speed allowed is 140 km/h. 4

7 Alkusanat Ratahallintokeskus tilasi VTT Yhdyskuntatekniikalta elokuussa 1999 selvityksen Tasoristeysten turvallisuudesta. Selvitys sisältää kirjallisuusselvityksen tasoristeysten turvalaitteista ja rataosan Toijala Turku inventoinnin toimenpide-ehdotuksineen. Tulokset raportoidaan kahdessa osassa, joista toinen käsittelee tasoristeysten turvallisuutta ja turvallisuuden parantamiskeinoja yleensä ja toinen tässä raportoitava osa rataosan Toijala Turku tasoristeysten turvaamista tasoristeyskohtaisesti. Tutkimusta on ohjannut työryhmä, johon kuuluivat Ratahallintokeskuksesta Kari Alppivuori, Markku Nummelin, Pentti Haapala, Kari Ojanperä ja Heidi Hirvonen ( lähtien), sekä Oy VR-Rata AB:stä Matti Maijala. VTT Yhdyskuntatekniikasta ohjaustyöryhmässä olivat Kirsi Pajunen, Veli-Pekka Kallberg, Petteri Katajisto ja Matti Anila. RHK:n ja Oy VR-Rata Ab:n henkilökunta on monin tavoin edistänyt tutkimuksen tekemistä asiantuntijatahona tarkastaen tietojen paikkansa pitävyyttä. Autojen tasoristeysten ylitysajat on laskenut yli-insinööri Olavi H. Koskinen, joka on kehittänyt laskentaan käytetyn ajosimulaattorin. Tutkimuksen on kirjoittanut Matti Anila. Inventoinnin kenttätyön ovat tehneet Pentti Haapala, Mikko Kallio ja Matti Anila. Mikko Kallio on tehnyt kaikki inventoinnissa ja raportoinnissa käytetyt tietokonesovellukset. Kirsi Pajunen VTT Yhdyskuntatekniikasta laatii samanaikaisesti kirjallisuustutkimukseen perustuvaa raportti Tasoristeysten turvaaminen. Kyseisessä raportissa mm. esitellään eri maissa sovellettuja ja kokeiltuja tasoristeysten turvaamiskeinoja. Tämä verkkoversio on lyhennetty samannimisestä ja -numeroisesta tutkimusraportista poistamalla siitä paljon tilaa vievät karttaliite (Liite A: Rataosan tasoristeykset) ja valokuvaliite (Liite E: Tasoristeysten kuvaukset rataosalla). 5

8

9 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...3 ABSTRACT...4 ALKUSANAT JOHDANTO Taustaa Tavoitteet SÄÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET AINEISTO JA MENETELMÄT Tasoristeysten inventointi Ylitysaikojen simulointi Suositusten laadintaperusteet TÄRKEIMMÄT TURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT Keinovalikoima Kaikkia tasoristeyksiä koskevat turvallisuuden parantamiskeinot TOIJALA TURKU-RATAOSAN TASORISTEYSTEN NYKYTILA RUOTSIN OHJEET Ruotsin ohjeiden soveltaminen Toijala Turku-rataosan nykytila verrattuna Ruotsin ohjeisiin SUOSITUKSET TASORISTEYSTEN TURVAAMISTOIMENPITEIKSI YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT...27 LÄHDELUETTELO

10 LIITTEET Liite 1: Toijala Turku-rataosan tasoristeykset vuonna 1999, Ei verkkoversiossa Liite 2: Tasoristeysten inventointi vuonna 1999 Liite 3: Ylitysaikojen simulointi vuoden 1999 tietojen perusteella Liite 4: Tasoristeysten ominaisuudet Toijala Turku-rataosalla vuonna 1999 Liite 5: Tasoristeysten kuvaukset Toijala Turku-rataosalla vuonna 1999, Ei verkkoversiossa Liite 6: Toimenpide-ehdotukset rautatietasoristeyksiin Toijalan ja Turun välillä 8

11 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Toijala Turku-radalla on meneillään perusparannuksen yhteydessä sähköistys, opastinjärjestelmän uusinta, koko rataosan muuttaminen suojastetuksi ja varustaminen junien kulunvalvonnalla. Radan suurin sallittu nopeus on tällä hetkellä 120 km/h. Suojastuksen valmistuttua radan suurin sallittu nopeus voidaan junaturvallisuussäännön mukaan nostaa 140 km/h:iin. Yli 140 km/h nopeuksia ei sallita, kun radalla on käytössä tasoristeyksiä. Ratahallintokeskus on laatinut rataosalle suurimpien sallittujen nopeuksien nopeussuosituksen, joka perustuu pääasiassa radan geometriaan ja junien kulkuominaisuuksiin. Perusparannuksen jälkeen rataosasta noin 60 % suurin sallittu nopeus on 140 km/h, loput 40 % ovat lyhyitä jaksoja, joilla suurin sallittu nopeus on km/h. Ennen nopeuksien nostamista Ratahallintokeskus haluaa selvittää Toijala Turkurataosan tasoristeysten turvallisuustason ja tasoristeyslaitteiden kunnon. Tasoristeyksistä tulee laatia toimenpidesuositukset, joiden perusteella tasoristeysten turvallisuustaso voidaan nostaa niin korkeaksi, että radalla voidaan ajaa suunnitelluilla nopeuksilla. 1.2 Tavoitteet Tavoitteena oli 1) verrata todellista tilannetta tasoristeyksissä vallitseviin määräyksiin pääasiassa näkemien ja tien pituuskaltevuusvaatimusten osalta 2) arvioida voimassa olevien määräysten tarkoituksenmukaisuutta 3) laatia konkreettiset suositukset rataosan Toijala Turku tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi ja selvittää toimenpiteiden turvallisuushyöty 4) verrata Ruotsin ohjeita rataosan nykytilaan. 9

12 2 SÄÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Ratateknillisten määräysten ja ohjeiden (RAMO) tasoristeyksiä koskevat ohjeet koskevat uusien tasoristeysten rakentamista. Olemassa olevien tasoristeysten parantamisessa ja kunnossapidossa ohjeita noudatetaan siinä laajuudessa, kun se paikalliset olosuhteet sekä radan ja tien liikenteellisen merkityksen huomioon ottaen kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Näkemät Tasoristeyksen radan suuntaisen näkemän ja näkemäkolmion sivun pituus määritellään junan suurimman sallitun nopeuden perusteella (kuva 1) (RAMO ). Näkemän pituudeksi yksiraiteisella radalla metreinä 8 metrin päästä lähimmästä kiskosta vaaditaan 6 junan nopeus kilometreinä tunnissa. Silloin saadaan junan ajoajaksi näkemän kärjestä tasoristeykseen 21,6 s. Se on paikaltaan lähtevälle ajoneuvolle reilusti riittävä tasoristeyksen ylittämiseen, mikäli lepotasanteiden pituuskaltevuusvaatimukset tulevat täytetyiksi. Näkemäkolmion radan puoleisen sivun pituudeksi yksiraiteisella radalla metreinä vaaditaan 2,5 junan nopeus kilometreinä tunnissa. Näkemäkolmion tien puoleisen sivun pituus vaihtelee tieluokan mukaan m. Näkemäkolmiosta ei voida kiistatta osoittaa olevan hyötyä tasoristeyksen turvallisuudelle. Näkemäkolmio olemassaolollaan tekee mahdolliseksi kuljettajan aikaisemman tasoristeyksen ylittämispäätöksen lyhyemmän näkemän (metreinä 2,5 junan nopeus kilometreinä tunnissa, mikä vastaa junan ajoaikaa 9 s) puitteissa. Jos raiteita on useampia, näkemää on lisättävä metreinä äärimmäisten raiteiden keskiviivojen välinen etäisyys 0,3 junan nopeus kilometreinä tunnissa ja näkemäkolmion radan suuntaisen sivun pituutta metreinä äärimmäisten raiteiden keskiviivojen välinen etäisyys 0,125 junan nopeus kilometreinä tunnissa. Tasoristeyksen näkemät ja näkemäkolmiot muodostavat näkemäalueen, josta on kuvassa 1 on esitetty kopio RAMO:n piirroksesta. Mikäli näkemävaatimuksia ei voida kohtuullisin kustannuksin toteuttaa, on tasoristeykseen asennettava turvalaitteet (RAMO ). 10

13 11 Kuva 1. Tasoristeysten näkemävaatimukset.

14 Risteämiskulma Uusissa tasoristeyksissä tien ja radan risteyskulman tulee olla gon eli 72 90, kun ei ole turvalaitteita (RAMO ). Jos tasoristeyksessä on valo- ja äänimerkkilaitteet, risteyskulma saa olla gon eli 67,5 90. Jos tasoristeyksessä on puomilaitteet, risteyskulma saa olla gon eli 58,5 90. Yksiselitteisesti ei ole määrätty, kummalta puolelta tietä tasoristeystä lähestyttäessä kulma on mitattava. Tilanteen selkeyttämiseksi vaatimuksessa olisi mainittava, että risteyskulmalla tarkoitetaan radan ja tien välistä kulmaa tien vasemmalla puolella ennen tasoristeystä tasoristeykseen tietä ajettaessa. Tien pituuskaltevuus Yleisen tien pituuskaltevuus saa olla enintään 7 % ja poikkeustapauksessa 9 %. Yksityisen tien (muun kuin yleisen tien) pituuskaltevuus saa yleensä olla korkeintaan 10 %. Poikkeustapauksissa tie voidaan rakentaa kustannuksien säästämiseksi kaltevuuteen 12 %. Viimeksi mainittu kaltevuus saa esiintyä yhtäjaksoisesti enintään 60 metrin matkalla (RAMO ). Lepotasanteen pituuskaltevuuden enimmäisarvona on 1,5 % molemmin puolin tasoristeystä. Mahdollisuuksien mukaan tien tulee olla radasta poispäin viettävä. Lepotasanteen kaltevuudesta voidaan kohtuuttomien kustannusten välttämiseksi muulla kuin yleisellä tiellä tinkiä edellyttäen, että suurempaa kaltevuutta kuin 2,5 % ei käytetä (RAMO ). Lepotasanteiden pituuksille on annettu tieluokittaiset minimipituudet: 30 m yleisellä tiellä, 25 m yksityisellä tiellä, 30 m metsätiellä, 20 m viljelystiellä ja 10 m kevyen liikenteen väylällä. Lepotasanteiden pituuskaltevuus- ja pituusvaatimukset tarjoavat riittävät edellytykset tieliikenteelle liikkeellelähtöön ja tasoristeyksen ylitykseen, jos tie on riittävän tasainen. Poikkeuksena kuitenkin ovat ajoneuvoyhdistelmät, joiden liikkuminen voi tulla vaikeaksi liukkaissa olosuhteissa. RAMO:n ohjeissa ei ole määritelty, minkä pituisella matkalla ilmoitetut pituuskaltevuudet pitää laskea. Ääritapauksessa esim. metsätien lepotason pituuskaltevuus voitaisiin määritellä 30 metrin välille. Kun RAMO:ssa annetaan pituuskaltevuuden enimmäisarvoksi 1,5 %, se voisi tarkoittaa sanatarkasti tulkittuna, ettei pituuskaltevuus missään osassa lepotasannetta oli enempää kuin 1,5 %. Tien leveys Tasoristeyksen kohdalla tien on oltava vähintään yhtä leveä kuin muuallakin, kuitenkin vähintään 4,0 m. Puolipuomein varustetuissa tasoristeyksissä tien pinnan minimileveys on 6,5 m. Muilla teillä kuin viljelysteillä on ajorataa tarvittaessa levennettävä tasoristeyksen kohdalla kohtaamisen mahdollistamiseksi. Levennyksen minimipituus on yleisellä tiellä 25 m, metsätiellä 25 m, liikenteellisesti merkittävällä yksityistiellä 20 m ja vähäliikenteisellä yksityistiellä 15 m (RAMO ). 12

15 Tasoristeyksen etäisyys lähimmästä tieliittymästä Tieliittymän ja tasoristeyksen välinen etäisyys määritetään siten, että tieliittymän tulisi olla tasoristeyksen näkemäalueen ulkopuolella ja liittymästä kääntynyt ajoneuvo ehtii ennen risteysmerkkiä kokonaan omalle kaistalleen. Tieliittymän ja tasoristeyksen välisen etäisyyden mitattuna lähimmästä kiskosta liittyvän tien rataa lähinnä olevaan reunaan tulisi olla valtateillä 65 m, kantateillä 65 m, seudullisilla teillä 50 m, vilkasliikenteisellä kokoojateillä (KVL 100 ajoneuvoa/vrk) 40 m, vähäliikenteisellä kokoojateillä (keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL < 100 ajoneuvoa/vrk) 40 m, yhdysteillä 40 m, liikenteellisesti merkittävillä yksityisteillä 40 m, metsäteillä 40 m, vähäliikenteisillä yksityisteillä 25 m ja viljelysteillä 15 m (RAMO ). Tasoristeysten merkitseminen Tasoristeyksen merkitsemiseen käytetään rautatien tasoristeyksen varoitusmerkkejä, tasoristeysten lähestymismerkkejä ja risteysmerkkejä (kuva 2). Sähköistetyn radan tasoristeysten yhteydessä käytetään lisäksi sähköistetystä radasta varoittavaa lisäkilpeä. Liikennemerkit mahdollisine lisäkilpineen asetetaan tienpitäjän toimesta. Rautatien tasoristeyksen merkit, ns. risteysmerkit mahdollisine lisäkilpineen asettaa radan kunnossapitäjä. Risteysmerkkejä käytetään aina rautatien tasoristeyksessä, ellei junasta varoiteta käsiohjauksella (RAMO ). Tieliikennettä koskevat määräykset Tieliikennelain 2 luvun (liikennesäännöt) 7 on otsikoitu: Esteetön kulku junalle. Rautatien tasoristeystä lähestyvä tienkäyttäjä on velvoitettu noudattamaan erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailemaan, onko juna tulossa. Kuljettajan on tällöin käytettävä sellaista nopeutta, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen rataa. Rautatietä ei saa lähteä ylittämään, jos juna lähestyy taikka valo-opaste velvoittaa pysähtymään, erityinen ääniopaste kuuluu taikka puomi on alhaalla tai liikkuu. Tällöin on pysähdyttävä turvalliselle etäisyydelle radasta, ennen opastinta tai puomia. Kun rautatien saa ylittää, se on tehtävä viivyttelemättä. Tieliikennelain 3 luvun (liikenteen ohjaus) 50 määrittelee liikenteen ohjauslaitteiksi liikennemerkit, liikennevalot ja muut liikenteen ohjauslaitteet. Tieliikennelain 51 1 momentti määrittelee liikenteen ohjauslaitteen asettajaksi yleiselle tielle tie- ja vesirakennuslaitoksen. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle. Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle tielle liikenteen ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen. 13

16 Tieliikenneasetuksen 3 luku (liikennemerkit) (Kuva 2) määrittelee kaikki tien ja rautatien tasoristeystä koskevat liikennemerkit varoitusmerkeiksi. Merkki 171 varoittaa tasoristeyksestä ilman puomeja, merkki 172 tasoristeyksestä, jossa on puomit, merkit ovat tasoristeyksen lähestymismerkkejä, 176 on yksiraiteisen rautatien tasoristeysmerkki ja 177 kaksi- tai useampiraiteisen rautatien tasoristeysmerkki Rautatien tasoristeys ilman puomeja 172. Rautatien tasoristeys, jossa puomit Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit 176. Yksiraiteisen rautatien tasoristeys 177. Kaksi- tai useampiraiteisen rautatien tasoristeys Kuva 2. Tasoristeysten liikennemerkit. Liikenneministeriön päätöksessä liikenteen ohjauslaitteista 2 luvun (liikennemerkit) 14 mukaan merkkiä 176 tai 177 käytetään aina tien ja rautatien tasoristeyksessä. Merkki sijoitetaan 5 7 metrin etäisyydelle lähimmästä kiskosta siten, että sen alareunan korkeus ajoradan pinnasta on 2,4 3,0 m. Merkkien kohdalla käytöstä ei ole mainittu aina-sanaa. Tässä luvussa mainitut tasoristeyksiä koskevat Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO), jotka on annettu , ovat tällä hetkellä voimassa. Tasoristeyksiä koskevat määräykset ovat uusittavina. Näkemäkolmion vaatimus (tien suuntaisen sivun pituus m) mahdollisesti poistuu eli jäljelle jää vaatimukset näkemistä 8 m:n päästä lähimmästä kiskosta. 14

17 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Tasoristeysten inventointi Kaikki Toijalan ja Turun aseman väliset 94 tasoristeystä käytiin inventoimassa paikalla. Liitteenä 1 on karttakuvat tasoristeyksistä. Inventoinnin yhteydessä selvitettiin pisimmät mahdolliset näkemien pituudet tieltä radalle, turvalaitteiden laatu, tasoristeyksen merkintä, tien geometriaa ja lukuisten ratateknisten laitteiden kunto ja sijainti. Lopuksi risteykset valokuvattiin. Tarkempi kuvaus inventoinnin sisällöstä on liitteessä Ylitysaikojen simulointi Ajosimulaattorilla laskettiin, kuinka kauan erilaisilta tietä kulkevilta ajoneuvoilta kuluu aikaa tasoristeyksen ylittämiseen. Ylitysaikasimuloinnit tehtiin 38 tasoristeykselle kuorma-auton ja täysperävaunun yhdistelmälle, kuorma-autolle ja henkilöautolle. Ajoneuvon oletettiin olevan pysähtyneenä ja lähtevän ylittämään tasoristeystä paikasta, jossa kuljettajan pää on 8 m päässä lähimmästä kiskosta. Ylitys katsottiin päättyneeksi, kun ajoneuvon perä oli radan ylityksen jälkeen aukean tilan ulottuman ulkopuolella. Tarkempi kuvaus simuloinnista on liitteessä 3. Simuloinnin tuloksena saatiin mm. ylitysaika, jota verrattiin junan ajoaikaan sen suurimmalla sallitulla nopeudella mitatulla näkemämatkalla. 3.3 Suositusten laadintaperusteet Suositusten keskeisinä lähtökohtina oli lasketut autojen tasoristeysten ylitysajat ja junien ajoajat näkemän rajalta tasoristeykseen. Junien ajoajat oli laskettu näkemän pituuden ja rataosalle laaditun junien nopeuskaavion peruteella, jossa suurin sallittu nopeus oli 140 km/h. Suosituksia laadittaessa oli toimenpiteet jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan: heti, kohta ja myöhemmin. Heti-luokassa on suosituksia, jotka olivat mahdollisia toteuttaa välittömästi, kuten kasvillisuuden raivaus näkemäalueelta, tarpeettoman tasoristeyksen poisto, ajoneuvokohtaiset ylitysrajoitukset ja junan nopeusrajoitukset. Heti-vaiheen toimenpiteet oli ajateltu toteutettavan noin vuoden kuluessa. Jo heti-vaiheen tavoitteena oli, että auton vartioimattoman tasoristeyksen ylitysaika on pienempi kuin junan ajoaika tasoristeykseen, mikäli suositustoimenpiteet toteutetaan. Kohta-vaihe sisälsi toimenpiteitä, joita ei voida aina välittömästi toteuttaa, kuten puolipuomilaitteiden asentaminen, korvaavan tien rakentaminen ja lepotasanteiden kunnostus. Kohta-vaihe toteutuessaan mahdollistaa monessa paikassa heti-vaiheessa suositettujen ajoneuvokohtaisten ylitysrajoitusten ja junan nopeusrajoitusten poiston. Myöhemmin-vaihe sisälsi pääasiassa tasoristeyksiä kokonaan poistavia eritasoratkaisuja. 15

18 4 TÄRKEIMMÄT TURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT 4.1 Keinovalikoima Poisto Tehokkain keino tasoristeyksen turvallisuuden parantamiseen on koko tasoristeyksen poistaminen tai korvaaminen muilla järjestelyillä. Poistaminen tai korvaaminen on pakollista, jos junien suurin sallittu nopeus nostetaan suuremmaksi kuin 140 km/h. Turvallisuussyistä poistamiseen tai korvaamiseen kannattaa kuitenkin pyrkiä alemmillakin nopeuksilla. Pelkkään tasoristeyksen poistamiseen voidaan turvautua ainoastaan silloin, kun tasoristeyksen käyttötarve on poistunut tai siirtyminen radan toiselle puolelle on hoidettavissa kohtuullisen lyhyen olemassa olevan korvaavan yhteyden kautta. Korvaavat rakenteet Tasoristeys voidaan korvata rakennettavalla korvaavalla tieyhteydellä tai eritasoristeyksellä. Korvaavan tien tai tasoristeyksen rakentaminen vaatii aikaa ja rahaa, joten sitä ei voida kuin poikkeustapauksessa käyttää välittömänä turvallisuuden parantamisratkaisuna. Pitkällä aikavälillä tulisi kuitenkin pyrkiä kaikkien päärataverkon tasoristeysten poistoon tai korvaamiseen. Turvalaitteet Jos tasoristeystä ei voida poistaa, sen turvallisuutta voidaan parantaa turvalaitteiden avulla. Tehokkain turvalaite on puomilaite, johon kuuluu myös ääni- ja valovaroituslaite. Pelkän ääni- ja valovaroituslaitteen turvallisuusvaikutus on pienempi. Turvalaitetta olisi käytettävä, kun tiellä on paljon liikennettä, näkemät eivät ole riittävät tai tasoristeyksen lepotasanteet eivät ole kunnossa. Turvalaitetta ei tule kuitenkaan pitää puutteellisen näkemän tai kelvottoman lepotasanteen korvaavana rakenteena. Näkemät ja lepotasanteet tulisi saattaa kuntoon aina kun se on mahdollista turvalaitteiden asentamisesta huolimatta. Turvalaitteen rakentaminen vaatii aikaa ja rahaa, joten sitä ei voida kuin poikkeustapauksessa käyttää välittömänä turvallisuuden parantamisratkaisuna. Turvalaitetta voidaan kuitenkin käyttää väliaikaisena tasoristeyksen turvaamisratkaisuna ennen lopullista korvaavan tien tai eritasoratkaisun rakentamista. Näkemät Näkemät kahdeksan metrin päästä lähimmästä kiskosta 110 cm silmäkorkeudelta (henkilöauton kuljettajan tyypillinen silmänkorkeus) peittyvät helposti kasvilli- 16

19 suuden vaikutuksesta etenkin kesällä, kun vesakossa on lehdet. Jotta näkemien raivaus pysyisi kunnossa, raivaus tulisi tarkistaa ja tarpeen vaatiessa korjata vähintään kerran vuodessa. Näkemien raivaus on toteutettava aina viivytyksettä. Näkemien kunnostaminen raivaamalla lienee merkittävin vartioimattomien tasoristeysten turvaamistoimenpide. Kunnossa olevat näkemät mahdollistavat sen, että junan saapuminen näkemän rajalta tasoristeykseen kestää vähintään 21,6 s. Tämä mahdollistaa ajoneuvoyhdistelmälle reilusti tasoristeyksen ylittämisen paikaltaan liikkeelle lähtien, jos lepotasanteen pituuskaltevuus on vaaditussa rajassa 1,5 %. Raskas ajoneuvoyhdistelmä ehtii paikaltaankin lähtien ylittää tasoristeyksen noin 12 sekunnissa, jos tien pituuskaltevuus on määräysten mukainen. Lepotasanteet Tasoristeysten lepotasanteet ovat yleensä kunnossa yleisillä teillä, kun taas yksityisillä teillä ratalinja on usein tielinjan yläpuolella ja lepotasojen pituuskaltevuus on liian suuri. Kun lepotasanteiden pituuskaltevuutta korjataan tielinjaa nostamalla, samalla useimmiten näkemät paranevat. Jos tie on sorapintainen eikä tasoristeyksen lähellä ole liittymää, lepotasanteen korjaus on toteutettavissa välittömästi ajamalla tiehen mursketta ja soraa. Kestopäällystetyn tien lepotasanteen korjaus vaatii enemmän aikaa. Lepotasanteiden kunnostaminen lienee toiseksi merkittävin vartioimattomien tasoristeysten turvaamistoimenpide. Huonoissa kitkaolosuhteissa yhdistelmäajoneuvoilla ei voida pysähtyä ja lähteä uudelleen liikkeelle tasoristeyksen lepotasanteelta, joka ei täytä pituuskaltevuusvaatimuksia. Radan suuntaisesti ja lähellä kulki usein rataa alempana tie, johon tasoristeyksen tie liittyi tasoliittymänä. Näissä tapauksissa lepotasanteen pituuskaltevuus oli lähes aina liian jyrkkä, eikä korjausta voida tehdä ilman radan suuntaisen tien kallista korottamista. Ajoneuvoryhmittäiset tasoristeyksen ylitysrajoitukset Kun vartioimatonta tasoristeystä ei saada turvalliseksi näkemiä raivaamalla ja lepotasanteita kunnostamalla, voidaan määrätä ajoneuvotyyppikohtaisia ylitysrajoituksia. Niiden käyttöönotto perustuu pääasiassa jokaiselle tasoristeykselle erilaisilla ajoneuvoilla tehtyihin ylitysaikalaskelmiin ja junan ajoaikaan näkemäalueen rajalta tasoristeykseen. Rajoituksia on käytännössä tarkoituksenmukaista määrätä (1) kaikille yli 15 m pitkille ajoneuvoyhdistelmille tai (2) edellisten lisäksi myös kaikille kuorma- ja linja-autoille. Ylitysrajoituksia ei voida kuitenkaan aina määrätä, koska tasoristeyksen käyttö voi olla välttämätöntä tietyille ajoneuvoryhmille: esim. yhdistelmäajoneuvot metsätiellä. Ylitysrajoitus on tarvittaessa toteutettava heti. 17

20 Junan nopeusrajoitus tasoristeyksessä ja sen välittömässä läheisyydessä Junan nopeusrajoitusta voidaan käyttää, kun vartioimatonta tasoristeystä ei saada turvalliseksi näkemiä raivaamalla, lepotasanteita kunnostamalla ja ylitysrajoituksia määräämällä. Junalle tulee saavutetun näkemän matkalle asettaa nopeusrajoitus, joka pidentää junan ajoajan näkemän ääripisteestä tasoristeykseen niin pitkäksi, että tasoristeyksen ylittävä ajoneuvo pysähdyksistä liikkeelle lähtien ennättää siirtyä kokonaan radan toiselle puolelle. Koska saavutettujen näkemien pituudet vaihtelevat eri suuntiin, junalle ei tarvitse kaikissa tapauksissa määrätä nopeusrajoituksia molempiin ajosuuntiin. Junan nopeusrajoitus tulisi tarvittaessa alentaa välittömästi. Tilustielamppu Tilustielamppu on Norjassa ja Ruotsissa kokeiltu ratkaisu, jota käytetään varoituslaitteena vain yhdelle tilukselle johtavien teiden tasoristeyksissä. Tilustielamppu palaa silloin, kun juna ei ole tulossa tasoristeykseen. Jos lamppu ei pala, juna on tulossa tasoristeykseen tai varoituslaitteessa on vika, esim. lampun hehkulanka palanut poikki. Tilustielamppu oheislaitteineen voidaan tarvittaessa asentaa muutamassa viikossa. Tiluksen omistaja huolehtii tarvittaessa palaneen lampun vaihtamisesta. Suomessa on kehitelty tilustielamppua vastaava Akselilaskentaantureilla varustettu autonominen tievaroituslaitos, joka näyttää tielle molempiin suuntiin punaista vilkkuvaa valoa, kun juna tulee. 4.2 Kaikkia tasoristeyksiä koskevat turvallisuuden parantamiskeinot Niissä tasoristeyksissä, joissa lepotasanteiden 1,5 % pituuskaltevuusvaatimus ei täyty, pitää olla talvella hiekkaa saatavilla. Radan aukean tilan ulottuma tulisi vartioimattomissa tasoristeyksessä merkitä paaluin tien molemmille puolille, jotta tienkäyttäjä uskaltaisi ajaa mahdollisimman lähelle tasoristeystä, mistä useimmiten saavutetaan paras näkemä radalle. Koska raivaus tehdään usein kiskoilla liikkuvasta työkoneesta tai ratakuormaautosta, näkemän sivurajan ja korkeuden arvioiminen on vaikeata. Raivaustöitä jouduttaa, jos näkemien sivurajat ja minimikorkeus paalutettaisiin maastoon. Radan kaartaessa näkemän sivuraja sisäkaarteen puolella joutuu rata-alueen (yleensä noin 15 m radan keskilinjasta) ulkopuolelle. Paalutettu näkemälinja saattaisi rohkaista maanomistajia tekemään raivauksia omilla maa-alueillaan. Tasoristeys merkitään kyltillä, jossa sen tunnistetiedot, kuten rataosan numero, ratakilometrit ja yksilöity nimi. Lisäksi kylttiin tulee merkitä puhelinnumero, johon annetaan hälytys, jos ajoneuvo on juuttunut tasoristeykseen. Mikäli taso- 18

21 risteyksen turvallisuusjärjestelyitä ei voida toteuttaa esimerkiksi maanomistajan vastustuksen vuoksi, tulee tasoristeys lisäksi varustaa molemmin puolin varoitustauluin, joissa mainitaan tasoristeyksen vaarallisuus ja esim. junan suurin nopeus. Tasoristeysalueille noin 100 m molempiin suuntiin asetetaan tielle nopeusrajoitukset. Esimerkiksi 50 km/h puolipuomiturvalaitteilla varustettuihin tasoristeyksiin ja 30 km/h muihin tasoristeyksiin. Alentunut nopeus pidentää autonkuljettajan tasoristeyksen ylityksen päätöksentekoaikaa. Muita tasoristeyksen turvallisuuden parantamiskeinoja on mainittu VTT Yhdyskuntatekniikassa laaditussa raportissa Tasoristeysten turvaaminen. 19

22 5 TOIJALA TURKU-RATAOSAN TASORISTEYSTEN NYKYTILA Näkemät RAMO:n näkemävaatimukset täysin täyttäviä tasoristeyksiä koko rataosalla oli neljä kappaletta. Kun kasvillisuuden raivaus rata-alueella toteutetaan, saavutetaan vaaditut näkemät seitsemässätoista tasoristeyksessä. Näkemät siis jäävät joltain osin RAMO:n määräyksiä lyhyemmiksi 73 tasoristeyksessä. Liitteessä 4 kohdassa näkemätt on kaikkien rataosien mitatut näkemät ja arviot kasvillisuuden raivauksen vaikutuksista.. Näkemiä vielä kasvillisuuden raivauksen jälkeen rajoittaa pääasiassa radan kaarteisuus ja paikoin rataa korkeampi maasto radan vierellä. Saavutetut näkemät olisivat huomattavasti pidempiä, mikäli vastapiste radalla olisi veturin yläopastimen kohdalla ja radalle tieltä katseltaisiin lähempää kuin kahdeksan metrin päästä lähimmästä kiskosta. Vaaditut näkemäkolmiot toteutuvat kahdeksassa tasoristeyksessä ja kasvillisuutta raivaamalla kahdessakymmenessäneljässä risteyksessä. Lepotasanteet Yleisten teiden lepotasanteet olivat yleensä pituuskaltevuudeltaan ja pituudeltaan kunnossa. Kaikkiaan 26 yleisen tien tasoristeyksestä 18 oli lepotasanteiltaan täysin kunnossa, kuusi vaatisi pituuskaltevuuden pientä korjausta ja kaksi ei ollut helposti korjattavissa maastollisten olosuhteiden vuoksi. Kaikkiaan 68 yksityisen tien tasoristeyksestä seitsemän oli kunnossa, lopuista viidestäkymmenestä (11 on esitetty poistettavaksi) 18 ei ollut helposti korjattavissa, koska yksityistie liittyy tasoliittymänä läheiseen alempana kulkevaan radansuuntaiseen tiehen. Liitteessä 5 on esitetty teiden korkeusprofiilit kaikilta niiltä tasoristeysten teiltä, jotka ovat olleet mittausautolla ajokelpoisia ja RAMO:n asettamat rajat. Teiden ominaisuuksia Liitteessä 4 kohdassa tien ominaisuudet on yhteenveto inventoinnin yhteydessä havaituista teiden ominaisuuksista. Yleisen tien 26 tasoristeyksestä 13:ssa oli perusnopeutta alempi nopeusrajoitus 50 tai 40 km/h. Yksityisen tien 68 tasoristeyksestä 11:ssä oli perusnopeutta alempi nopeusrajoitus km/h. Kaikissa autoliikenteelle tarkoitetuissa yleisen tien puolipuomein varustetuissa tasoristeyksissä tien leveys oli yli 6,5 m, joten tie ei tarvinnut erillisiä levennyksiä. Kahdella yksityisellä tiellä oli tarvittavat levennykset ja 60 tapauksessa levennykset puuttuivat, vaikka niitä määräysten mukaan tarvittaisiin. Loput kuusi yksityistietä eivät olleet tarkoitetut autoliikenteelle eivätkä tarvitse levennyksiä. 20

23 Yli puolessa kaikista 94 tasoristeyksestä lähellä oli tien tasoliittymä. Näistä selvästi yli puolesta tapauksista tasoristeyksen ja tieliittymän välinen etäisyys oli pienempi kuin RAMO:n määrittelemä minimietäisyys m tieluokasta riippuen. Turvalaitteet ja liikennemerkit Kaikki rataosan tasoristeysten turvalaitteet olivat puolipuomilaitteita tai olivat kevyen liikenteen kokopuomeilla täydennettyjä puolipuomeja. Kaikissa yleisten teiden autoliikenteelle tarkoitetuissa tasoristeyksissä oli puomilaitteet. Laituripoluilla (Loimaalla ja Turussa liitteessä 4) ei ollut minkäänlaisia puomilaitteita. Yksityistä teistä yhdeksän on varustettu puolipuomilaitteilla loppujen ollessa ilman mitään turvalaitteita. Ääni- ja valovaroituslaitos oli Turun aseman välilaitureita yhdistävällä laituripolulla. Liitteessä 4 kohdassa turvalaitteet on tiedot inventoinnissa todetuista turvallaitteista ja liikennemerkeistä. Yleisten teiden risteyksissä oli kaikissa risteysmerkit lukuun ottamatta yhtä kevyen liikenteen väylää. Yhdestätoista yksityisen tien tasoristeyksestä puuttui risteysmerkki. Yleisen tien tasoristeyksissä ei ollut stop-merkkejä. Kuudessa yksityisen tien tasoristeyksessä oli stop-merkki. Stop-merkkien käyttö turvalaitteettomissa tasoristeyksissä voi joskus olla perusteltua. Toisaalta lepotasanteen pituuskaltevuuden on silloin oltava kunnossa, jotta liikkeellelähtö ja turvallinen ylitys olisi mahdollista myös talvella. Rakenteet Tasoristeysten rakenteita on listattu liitteen 4 kohtaan sekalaista. Kansirakenteiden pääasiallinen rakennusmateriaali oli kestopuu. Yleisten teiden tasoristeyksissä materiaalina oli betoni kolmessa paikassa, kumi kahdessa paikassa ja puun sekä betonin sekarakenne yhdessä paikassa. Yksityisten tasoristeysten kansirakenteet olivat kaikki puuta. Kansirakenteiden kunnolle tehtiin silmämääräiset arviot asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä ja vaarallinen. Arvostelussa käytettiin ankaraa linjaa, joten monessa tapauksessa on saatettu antaa yhtä astetta todellista huonompi arvosana. Vaarallinen-arvosanan antaminen edellytti irtonaisia lankkuja tai että lankutus oli koholla tien pinnasta siten, että liikenne voi työntää lankutuksen pois paikaltaan. Yleisten teiden risteyksissä tasoristeyksen kannen kunto oli vaarallinen neljässä tapauksessa. Yksityisillä teillä kansi oli vaarallisessa kunnossa seitsemässä tapauksessa, joista neljä tasoristeystä suositeltiin heti poistettavaksi muista syistä. Lahoa lankutusta ei esiintynyt missään. Kansirakenteiden laippaura oli leveydeltään oikea kaikissa tasoristeyksissä. Laippauran ontelokumi oli noin puolessa kaikista tutkituista tasoristeyksistä. Kaikki 21

24 ontelokumit olivat ehjiä. Ontelokumin tehtävänä on estää tieliikenteen pyöristä jäämästä kiviä tms. laippauriin. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ontelokumit oli asennettu ratakilometrin länsipuolisiin tasoristeyksiin. Tasoristeysten kannen reunan läheltä tarkistettiin, esiintyikö alle viiden metrin päässä vaihteiden jatkoksia tai eristysjatkoksia. Jos jatkokset ovat liian lähellä, saattaa niiden toimintaa häiritsemään kulkeutua likaa tasoristeyksestä junan pyörissä. Vaihteiden jatkoksia ei esiintynyt tasoristeysten lähellä. Eristysjatkos on kuudessa tasoristeyksessä liian lähellä. Tasoristeysten suppea kuvaus Liitteessä 5 kukin tutkittu tasoristeys on esitelty kuudella valokuvalla. Viivakuvina on esitetty tien muoto karttakuvana ja tien pituuskaltevuuskuvaaja täydennettynä RAMO:n määrittelemillä tieluokkakohtaisilla rajoilla. Tekstimuotoisesti on esitetty tien ja radan keskeisiä numeerisia arvoja. Yhdistelmäajoneuvon ja henkilöauton tasoristeyksen ylitysajat, kun ajoneuvo lähtee liikkeelle paikaltaan, on esitetty molemmista ajosuunnista. Kaikkien neljän näkemäsuunnan metrimäärät on esitetty täydennettynä kasvillisuuden raivauksen vaikutusarvioilla. Kuvien katseluohjelma Tasoristeyksistä otettuja valokuvia varten on tehty erillinen mikrotietokoneessa käytettävä katseluohjelma. Tasoristeys valitaan nimen tai ratakilometrien perusteella. Painikkeiden alla on enimmillään 22 eri suunnista otettua valokuvaa, joita voi katsella yhtä kerrallaan. Lisäksi tasoristeyksistä on esitetty tien muoto karttakuvana ja tien pituuskaltevuuskuvaaja täydennettynä RAMO:n määrittelemillä tieluokkakohtaisilla rajoilla. 22

25 6 RUOTSIN OHJEET 6.1 Ruotsin ohjeiden soveltaminen Ruotsissa on kehitetty tasoristeysten varustamista varten valintakaavio (kuva3). Kaavion käytön ehtona on, että radalla on päivittäistä henkilöliikennettä tai tavarajunaliikennettä, jonka suurin sallittu nopeus on ainakin 80 km/h. Jos suurin sallittu nopeus on yli 200 km/h, tasoristeyksiä ei saa olla. Kaavio antaa lopputulokseksi minimiratkaisun. Ruotsalainen valintakaavio käsittelee tasoristeyksen pysyvänä rakenteena, eli kaavio ei johda ratkaisuun, jossa koko tasoristeys korvattaisiin esim. eritasoratkaisulla, korvaavalla tiellä tai jopa poistettaisiin kokonaan. Käytännössä kaavio johtaa muutamaan perusratkaisuun: puolipuomit tielle, jos liikennettä on paljon ei mitään laitteita tielle, jos liikennettä on vähän ja näkemä on "riittävä" tilustielamppu, "ägovägslampa", jos liikennettä on vähän ja näkemä on huono kokopuomit kevyen liikenteen alueelle. Riittävänä pidetään Ruotsissa näkemää, joka takaa ajoneuvolle 10 s:n ylitysajan. Suomessa RAMO:n vaatimus 6 junan nopeus johtaa aikaan 21,6 s. Risteysmerkki on kaavion yhtenä ratkaisuna, eli risteysmerkin käyttö ei kaavion mukaan ole säännönmukaista Ruotsissa, kuten se on lähes aina Suomessa. Risteysmerkin "polun" ehtoina on: ajoneuvot ovat raskaampia kuin 200 kg ei tasoristeystä tukkivia ajoneuvoja ei vaarallista jalankulku- ja polkupyöräliikennettä LVT-arvo alle 800 ei kaksoisraiteita näkemä vähintään 10 s tie ei ole piha- tai viljelystie. LVT-arvo (liikennevirtatulo eli TPF kuvassa 3) lasketaan jakamalla junan suurin nopeus kilometreinä tunnissa sadalla ja kertomalla osamäärä keskivuorokausiliikenteellä ja junien määrällä vuorokaudessa. 23

26 24 Kuva 3. Ruotsin tasoristeysten valintakaavio

27 6.2 Toijala Turku-rataosan nykytila verrattuna Ruotsin ohjeisiin Taulukossa 1 on yhteenveto siitä, minkälaisiin ratkaisuihin Toijala Turku-radalla päädyttäisiin ruotsalaisella valintakaaviolla mutta suomalaisilla näkemävaatimuksilla, jotka ovat tiukempia kuin Ruotsissa. Kaavio johtaa puomilaitteisiin kymmenessä tapauksessa useammin kuin Suomen nykytilanteessa. Taulukko 1. Ruotsalaisella valintakaaviolla saadut tasoristeysratkaisut Toijala Turku-radalla verrattuna vallitsevaan nykytilanteeseen. Ruotsalaisen kaavan mukainen ratkaisu [kpl] Suomen nykytilanne [kpl] Ei laitteita 33 ei turvalaitteita 32 puolipuomilaitos 1 Kokopuomi 5 ei turvalaitteita 4 puolipuomilaitos 1 Kokopuomi + läsnäoloilmaisin 1 puolipuomilaitos + kevyen liikenteen kokopuomit (Tampereentie) Puolipuomi 38 ei turvalaitteita 8 puolipuomilaitos 26 puolipuomilaitos + kevyen liikenteen kokopuomit Tilustielamppu 17 ei turvalaitteita 16 puolipuomilaitos Ruotsalainen 10 s junan ajoaikaan perustuva näkemävaatimus on hiukan alle puolet suomalaisesta RAMO:n vaatimuksesta lasketusta ajasta 21,6 s. Kun Toijala Turku-rataosan tasoristeyksistä mitattuja tai arvioituja näkemiä verrataan ruotsalaiseen näkemävaatimukseen, toteutuisivat vaatimuksen rajat 41:ssä tasoristeyksessä. Kasvillisuutta raivaamalla ruotsalainen näkemävaatimus toteutuisi arviolta 70:ssä tasoristeyksessä. Edelleen näkemän pituuden arviointipaikassa tiellä on eroa: Ruotsissa tiellä näkemäpaikan etäisyydeksi vaaditaan 5 m tasoristeyksestä, kun taas Suomen vaatimus on 8 m lähimmästä kiskosta. Lähes kaikissa tapauksissa siirtyminen tietä pitkin 8 m päästä lähemmäksi tasoristeystä parantaa huomattavasti näkemää. Arviolta 70:ssä Toijala Turku-rataosan tasoristeyksessä saavutettaisiin 5 m:n päässä radasta 10 s näkemä radalle ilman kasvillisuuden raivauksia. 25

28 7 SUOSITUKSET TASORISTEYSTEN TURVAAMISTOIMENPITEIKSI Suositusten laadintaperusteet on kuvattu luvussa 3.3. Tasoristeyskohtaiset suositukset ovat liitteessä 6. Heti-vaiheen suositusten päämääränä oli, että ajoneuvot ehtivät kaikissa vartioimattomissa tasoristeyksissä ylittää tasoristeyksen näkemistä laskettujen junan ajoaikojen puitteissa. Lisäksi heti-vaiheen suositusten perusteena oli, että toimenpiteet on mahdollista suorittaa viivytyksettä ja kohtuullisin kustannuksin. Hetivaiheessa ajoneuvoryhmittäisiä rajoitussuosituksia annettaessa ei otettu huomioon, että suositeltujen tilustielamppujen toiminta mahdollistaisi tasoristeystä lähestyvän junan havaitsemisen ennen varsinaista näkemän puitteissa tehtyä junan näköhavaintoa. Heti-vaiheen suositusten toteutuessa jää jäljelle 82 tasoristeystä, kun niitä inventointia tehtäessä oli 94 kpl. Kohta-vaiheeseen oli valittu suosituksiksi toimenpiteitä, joita ei voida tehdä välittömästi ja ovat yleensä kalliimpia kuin heti-vaiheen suositukset. Monet kohtavaiheen toimenpiteet tekevät toteutuessaan tarpeettomiksi heti-vaiheessa tehdyt suositukset ajoneuvoryhmittäisiksi rajoituksiksi ja junan nopeusrajoituksiksi. Heti- ja kohta-vaiheen suositusten toteutuessa jää jäljelle 51 tasoristeystä. Myöhemmin-vaiheen suositukset sisälsivät ainoastaan tasoristeyksiä, jotka korvataan rakennettavilla teillä tai eritasoristeyksillä. Kaikkien suositusten toteutuessa Toijala Turku-rataosalle jää kahdeksan puomilaittein varustettua tasoristeystä, joiden korvaamista eritasoratkaisuin voitaisiin pitää neljäntenä, "vielä myöhempänä", vaiheena. 26

29 8 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Toijala Turku-rataosan tasoristeysten näkemät olivat useissa tapauksissa lyhyemmät kuin Ratateknisissä määräyksissä ja ohjeissa edellytetään. Kaikista rataosan tasoristeyksistä (94 kpl) vain neljässä näkemävaatimukset täyttyvät ilman raivaustoimenpiteitä. Tasoristeyksistä 17 saadaan täyttämään vaaditut näkemät toteuttamalla kasvillisuuden raivaus. Lepotasanteiden pituuskaltevuuden enimmäisarvon vaatimus 1,5 % toteutui lähes kaikissa yleisen tien tasoristeyksissä. Yksityisten teiden tasoristeyksissä tie oli usein tasoristeyksen molemmin puolin rataa paljon alempana ja pituuskaltevuus lepotasanteen kohdalla oli liian jyrkkä. Olosuhteet 18:ssa tasoristeyksessä olivat tien osalta niin vaikeat, että lepotasanteiden pituuskaltevuuksien korjaaminen vaatisi kalliita järjestelyjä. Ratateknisten määräysten ja ohjeiden näkemävaatimukset on mitoitettu pitkiksi takaamaan turvallisen ylityksen. Vaaditun näkemän puitteissa suurinta sallittua nopeutta ajavalla junalla kestää 21,6 s ajaa näkemäalueen rajalta tasoristeykseen. Toisaalta vähäliikenteisen yksityistien tasoristeyksestä, jossa lepotasanteet ovat 25 m pitkiä ja molempiin suuntiin radalta poispäin viettäviä 1,5 % pituuskaltevuudella (esim. tasoristeys Alhonketo ), täyspitkän täyteen kuormatun ajoneuvoyhdistelmän ylitys paikaltaan liikkeelle lähtien kestää alle 12 s. Todellisuudessa yhdistelmän ylitysaika voisi olla tätä lyhyempi, jos kuljettaja ei kokonaan pysäyttäisi ajoneuvoaan ja tekee lopullisen tasoristeyksen ylityspäätöksen lähempänä kuin 8 m päässä lähimmästä kiskosta. Nykyistä näkemävaatimusta ei ole syytä lyhentää, koska tarvitaan varmuusvaraa ja lepotasanteiden pituuskaltevuudet ovat monessa paikassa vaadittuja suuremmat, mikä pidentää ylitysaikaa. Lepotasanteiden nykyinen pituuskaltevuusvaatimus 1,5 % on sopiva, koska yhdellä akselilla vetävä ajoneuvoyhdistelmä ei pääse liukkaalla kelillä liikkeelle sitä jyrkempään ylämäkeen. Ruotsalaiset näkemävaatimukset ovat lievempiä kuin suomalaiset. Vaadittu junan nopeudesta laskettu näkemän aika (pituus) on 10 s. Näkemä tulee saavuttaa tieltä 5 m:n päässä tasoristeyksestä. Täyteen lastattu ajoneuvoyhdistelmä saattaisi juuri ehtiä ylittämään tasoristeyksen ennen junaa, jos liikkeelle lähtö tapahtuisi 5 m:n päästä tasoristeyksestä ja lepotasanteet olisivat kunnossa. Varmuusmarginaalia ei tällöin jäisi. Lepotasanteiden pituuskaltevuusvaatimus on Ruotsissa sama kuin Suomessa. Toijala Turku-rataosan turvallisuuden parantamiseksi tasoristeyksille on annettu kiireellisyydeltään kolmivaiheiset toimenpidesuositukset: heti, kohta ja myöhemmin. 27

30 Heti-vaiheen suositusten päämääränä oli, että ajoneuvot ehtivät tehdä kaikissa vartioimattomissa tasoristeyksissä turvallisen ylityksen. Lisäksi heti-vaiheen suositusten perusteena oli, että toimenpiteet on mahdollista suorittaa viivytyksettä ja kohtuullisin kustannuksin. Heti-vaihe sisälsi 27 kpl ajoneuvoryhmittäisiä rajoituksia ja 7 kpl junan pistemäisiä nopeusrajoituksia. Heti-vaiheen suositusten toteutuessa jää 82 tasoristeystä, kun niitä inventointia tehtäessä oli 94 kpl. Kohta-vaiheeseen oli valittu suosituksiksi toimenpiteitä, joita ei voida tehdä välittömästi. Monet kohta-vaiheen toimenpiteet tekevät toteutuessaan tarpeettomiksi heti-vaiheessa tehdyt suositukset ajoneuvoryhmittäisiksi rajoituksiksi ja junan nopeusrajoituksiksi. Heti- ja kohta-vaiheen suositusten toteutuessa jää 51 tasoristeystä. Myöhemmin-vaiheen suositukset sisälsivät ainoastaan tasoristeyksiä, jotka korvataan rakennettavilla teillä tai eritasoristeyksillä. Kaikkien suositusten toteutuessa Toijala Turku-rataosalle jää 8 puomilaittein varustettua tasoristeystä. 28

31 Lähdeluettelo 1. Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO). Luku Erikoisrakenteet ja laitteet. Valtionrautatiet. Rautatiehallitus. Rataosasto Tieliikennelait. Lakimiesliiton kustannus. Jyväskylä s. 3. Turku Toijala-rataosan tasoristeysten poisto- ja turvaamissuunnitelma. Valtionrautatiet Helsingin Ratakeskus Plankorsningar. Handbok. Banverket s. 29

32

33 Liite 1: Toijala Turku-rataosan tasoristeykset v

34

35 Liite 2: Tasoristeysten inventointi v Jokaisessa Toijalan ja Turun aseman välisessä tasoristeyksessä käytiin paikalla vuonna Aurassa ollutta tasoristeystä ei voitu inventoida, koska paikalla oli meneillään työmaa, jossa tasoristeystä muutettiin alikulkusillaksi. Yhteensä inventoituja tasoristeyksiä oli 94 kpl. Näkemät Autonkuljettajan näkemät radalle mitattiin pääsääntöisesti etäisyysmittarilla. Mittari asetettiin risteävälle tielle 8 metrin päähän lähimmästä kiskosta ja 1,1 m korkeudelle ajoradan pinnasta. Mittauksen vasta-asema, "prisma", asetettiin 1,1 m korkeudelle mittauspuolen kiskon selästä. Mittaamalla haettiin etäisin piste, johon kasvillisuus tai maastoesteet eivät vielä rajoittaneet näkyvyyttä. Niissä tapauksissa, joissa täysi näkemä (metreinä 6 kertaa radan suurin sallittu nopeus km/h) oli reilusti saavutettu tai jokin tekijä selvästi rajasi näkemän, näkemä laskettiin sähköratapylväiden määrästä (väli n. 65 m). Etäisyysmittarin erottelutarkkuus on 1 mm. Mitatut arvot kirjattiin kuitenkin yhden metrin tarkkuuteen pyöristettyinä. Mittausten yhteydessä kasvillisuuden peittäessä näkyvyyttä arvioitiin, voidaanko RAMO:n vaatima näkemä (metreinä 6 kertaa radan suurin sallittu nopeus km/h) saavuttaa raivaamalla kasvillisuutta rautatiealueella (n. 15 m molemmin puolin radan keskilinjasta). RAMO:n määrittelemät näkemäkolmioiden pisteet radalla (metreinä 2,5 kertaa radan suurin sallittu nopeus km/h) haettiin ja mitattiin mittapyörällä tien suuntaiset pisteet, joista radalta haetut pisteet vielä näkyivät. Mikäli RAMO:n määrittelemä tien suuntaisen kolmion sivun pituus ylittyi, mittausta ei jatkettu pitemmälle. Vastaavasti 8 m:n näkemien kohdalla arvioitiin, voidaanko näkemäkolmiot toteuttaa kasvillisuutta raivaamalla. Jos näkemäkolmion tien sivun suuntainen pituus jäi alle 8 metrin päähän lähimmästä kiskosta, tulkittiin että näkemäkolmiota ei esiintynyt. Kaikki mitatut tai arvioidut etäisyyksien metrimäärät talletettiin mittaus- tai arviointihetkellä jokaisen tasoristeyksen lomakkeelle ja myöhemmin kannettavan tietokoneen tilasto-ohjelmaan täydennettynä raivausten vaikutusarvioinneilla. Valokuvat Tasoristeyksestä suoraan kohti sekä vasemmalle ja oikealle radan suuntaan kuvattiin digitaalikameralla. Kuvauspaikka oli tiellä 8, 25, 50 ja 100 m:n päässä tasoristeyksen lähimmästä kiskosta 1,1 m:n korkeudessa tien pinnasta. Kuvia 8 m:n päästä suoraan kohti tasoristeyksestä ja niitä muita kuvia, joissa tasoristeystä tai rataa ei näkynyt, ei otettu. Otetuista kuvista valmistettiin erillinen mikrotietokoneella käytettävä katseluohjelmasovellus, jossa tasoristeyksittäin voidaan katsella valokuvia. Lisäksi samaan katseluohjelmaan liitettiin graafiset kuvat radan ja tien keskinäisestä asemasta lintuperspek- 2-1

36 tiivissä ja tien pituuskaltevuuskäyrä tasoristeyksen välittömässä läheisyydessä. Otettujen kuvien numerot tallennettiin kunkin tasoristeyksen lomakkeelle. Tien geometria Tien lintuperspektiivin muoto ja pituuskaltevuus selvitettiin mittausautolla ajamalla. Mittausautoon oli asennettu DGPS-paikannuslaitteisto, jolla päästään kahden metrin paikannustarkkuuteen vaakatasossa, ja kallistuskulma-anturi. Kallistuskulma-anturin huojumisen vuoksi mittaukset jouduttiin tekemään pisteittäin pysäyttämällä mittausauto määrävälein ja odottamalla, että saatiin kolme peräkkäistä samaa mittaustulosta. Kaikki paikannuksen ja pituuskaltevuuden mittaustulokset tallentuivat mittaustietokoneen muistiin. Tien pituuskaltevuus ja korkeusprofiili radan suhteen selvitettiin laskemalla jälkikäteen. Tien ja radan kohtauskulma selvitettiin etäisyysmittariin liittyvällä kulmamittaustoiminnolla. Erillisin havainnoin, jotka kirjattiin suoraan tilastomatematiikkaohjelman sarakkeisiin, tasoristeyksistä todettiin tien nopeusrajoitus tien luokka turvalaitteen laatu risteysmerkkien olemassaolo stop-merkkien olemassaolo raiteiden lukumäärä vasemmanpuoleisen äärimmäisen raiteen etäisyys pääraiteesta oikeanpuoleisen äärimmäisen raiteen etäisyys pääraiteesta suurin arvioitu puutavarayhdistelmän tasoristeyksen ylitysnopeus mittaajien arvio näkemistä koko tasoristeyksessä kansirakenteen laatu (materiaali) kansirakenteen kunto laippaurien ontelokumien olemassaolo eristys- ja vaihteiden jatkosten sijainti 5 m lähempänä kansirakennetta tien levennyksen olemassaolo radan eteläpuolella tien levennyksen pituus radan eteläpuolella tien levennyksen olemassaolo radan pohjoispuolella tien levennyksen pituus radan pohjoispuolella tien liittymä olemassaolo radan eteläpuolella tien liittymän etäisyys radan eteläpuolella tien liittymä olemassaolo radan pohjoispuolella tien liittymän etäisyys radan pohjoispuolella muut havainnot. 2-2

Tasoristeysten turvallisuus Iisalmi Kontiomäki-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Iisalmi Kontiomäki-rataosalla ESPOO 2003 TUTKIMUSRAPORTTI RTE1293/03 Kuva: Jouni Hytönen Tasoristeysten turvallisuus Iisalmi Kontiomäki-rataosalla Tapio Ahonen, Jouni Hytönen & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Tampere Jämsä-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Tampere Jämsä-rataosalla VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti RTE3146/01 Tasoristeysten turvallisuus Tampere Jämsä-rataosalla Matti Anila & Jouni Hytönen VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ Tasoristeysten

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Pieksämäki Kuopio-rataosuudella

Tasoristeysten turvallisuus Pieksämäki Kuopio-rataosuudella ESPOO 2003 TUTKIMUSRAPORTTI RTE1294/03 Kuva: Veli-Pekka Kallberg Tasoristeysten turvallisuus Pieksämäki Kuopio-rataosuudella Tapio Ahonen, Jouni Hytönen & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Tampere Pori-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Tampere Pori-rataosalla VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti RTE722/01 Tasoristeysten turvallisuus Tampere Pori-rataosalla Matti Anila & Jouni Hytönen VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ Tasoristeysten

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Kerava Sköldvik-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Kerava Sköldvik-rataosalla VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti RTE3171/01 Tasoristeysten turvallisuus Kerava Sköldvik-rataosalla Matti Anila, Jouni Hytönen & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS JYVÄSKYLÄ ÄÄNEKOSKI-RATAOSALLA

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS JYVÄSKYLÄ ÄÄNEKOSKI-RATAOSALLA TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02577-06 Kuva: Erkki Ritari, Kangasvuoren tunneli TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS JYVÄSKYLÄ ÄÄNEKOSKI-RATAOSALLA Tapio Ahonen, Mikko Kallio & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS ROVANIEMI KEMIJÄRVI-RATAOSALLA

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS ROVANIEMI KEMIJÄRVI-RATAOSALLA TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05571-06 Kuva: Jouni Hytönen, Näkymä Raudanjoen tasoristeykselle vievältä tieltä TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS ROVANIEMI KEMIJÄRVI-RATAOSALLA Tapio Ahonen, Jouni Hytönen & Erkki Ritari

Lisätiedot

VTT YHDYSKUNTATEKNIIKKA. Tasoristeysten turvallisuus Orivesi Haapamäki- ja Vilppula Mänttärataosilla

VTT YHDYSKUNTATEKNIIKKA. Tasoristeysten turvallisuus Orivesi Haapamäki- ja Vilppula Mänttärataosilla VTT YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti 569/2000 Tasoristeysten turvallisuus Orivesi Haapamäki- ja Vilppula Mänttärataosilla Matti Anila ja Mikko Kallio VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ VALTION

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA NIINISALO PARKANO JA PARKANO KIHNIÖ

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA NIINISALO PARKANO JA PARKANO KIHNIÖ TUTKIMUSSELOSTUS VTT-R-01248-09 Kuva: Erkki Ritari, Koirahoitolan tasoristeys, rataosa Niinisalo Parkano TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA NIINISALO PARKANO JA PARKANO KIHNIÖ Tapio Ahonen, Antti Seise

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Seinäjoki Oulu-rataosuudella

Tasoristeysten turvallisuus Seinäjoki Oulu-rataosuudella ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE742/04 Kuva: Erkki Ritari, Kilolan tasoristeys Tasoristeysten turvallisuus Seinäjoki Oulu-rataosuudella Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS TUOMIOJA RAAHE-RATAOSALLA

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS TUOMIOJA RAAHE-RATAOSALLA TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05570-06 Kuva: Jouni Hytönen, Röppösen tasoristeys TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS TUOMIOJA RAAHE-RATAOSALLA Jouni Hytönen, Tapio Ahonen & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA ORIVESI HAAPAMÄKI JA JYVÄSKYLÄ PIEKSÄMÄKI

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA ORIVESI HAAPAMÄKI JA JYVÄSKYLÄ PIEKSÄMÄKI TUTKIMUSSELOSTUS VTT-R-01758-09 Kuva: Erkki Ritari, Penturan tasoristeys, rataosa Orivesi Haapamäki TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA ORIVESI HAAPAMÄKI JA JYVÄSKYLÄ PIEKSÄMÄKI Tapio

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Kouvola Pieksämäki-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Kouvola Pieksämäki-rataosalla VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti RTE4206/01 Tasoristeysten turvallisuus Kouvola Pieksämäki-rataosalla Matti Anila, Jouni Hytönen & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSALLA JOENSUU ILOMANTSI

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSALLA JOENSUU ILOMANTSI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-11077-07 Kuva: Erkki Ritari, Jätkänpolun tasoristeys TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSALLA JOENSUU ILOMANTSI Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA LIEKSA KONTIOMÄKI JA VUOKATTI LAHNASLAMPI

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA LIEKSA KONTIOMÄKI JA VUOKATTI LAHNASLAMPI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01327-07 Kuva: Antti Seise, Kohisevan tasoristeys TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA LIEKSA KONTIOMÄKI JA VUOKATTI LAHNASLAMPI Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Kuopio Iisalmi-rataosuudella

Tasoristeysten turvallisuus Kuopio Iisalmi-rataosuudella ESPOO 2003 TUTKIMUSRAPORTTI RTE1292/03 Kuva: Jouni Hytönen Tasoristeysten turvallisuus Kuopio Iisalmi-rataosuudella Jouni Hytönen, Tapio Ahonen & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Oulu Rovaniemi-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Oulu Rovaniemi-rataosalla ESPOO 2002 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 1337/02 Kuva: Jouni Hytönen VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ Tasoristeysten turvallisuus Oulu Rovaniemi-rataosalla Matti Anila, Jouni Hytönen & Erkki Ritari VTT

Lisätiedot

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ ESPOO 2005 TUTKIMUSRAPORTTI RTE1185/05 Kuva: Erkki Ritari, Kotilantien tasoristeys Tasoristeysten turvallisuus Iisalmi Ylivieska-rataosalla Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA

Lisätiedot

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE154/04 Kuva: Jouni Hytönen, Lehtolan tasoristeys Tasoristeysten turvallisuus Pieksämäki Joensuu-rataosuudella Tapio Ahonen, Jouni Hytönen & Antti Seise VERKKOVERSIO ILMAN

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Turku Uusikaupunki-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Turku Uusikaupunki-rataosalla ESPOO 2002 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 4383/02 Kuva: Jouni Hytönen VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ Tasoristeysten turvallisuus Turku Uusikaupunki-rataosalla Jouni Hytönen & Erkki Ritari VTT RAKENNUS-

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS HAAPAMÄKI SEINÄJOKI-RATAOSALLA

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS HAAPAMÄKI SEINÄJOKI-RATAOSALLA TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05569-06 Kuva: Antti Seise, Kallioniemen tasoristeys TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS HAAPAMÄKI SEINÄJOKI-RATAOSALLA Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS SAVONLINNA PARIKKALA-RATAOSALLA

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS SAVONLINNA PARIKKALA-RATAOSALLA TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05030-06 Kuva: Antti Seise, Kauppatorin seisake, Savonlinna TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS SAVONLINNA PARIKKALA-RATAOSALLA Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN

Lisätiedot

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ ESPOO 2005 TUTKIMUSRAPORTTI RTE4492/05 Kuva: Antti Seise, Koskensaaren kiviholvisilta Tasoristeysten turvallisuus Haapamäki Jyväskylä-rataosalla Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Lahti Heinola-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Lahti Heinola-rataosalla ESPOO 2005 TUTKIMUSRAPORTTI RTE4491/05 Kuva: Antti Seise, Paininpuuntien tasoristeys Tasoristeysten turvallisuus Lahti Heinola-rataosalla Tapio Ahonen, Mikko Kallio, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO

Lisätiedot

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ ESPOO 2002 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 4384/02 Kuva: Jouni Hytönen Tasoristeysten turvallisuus Oulu Kontiomäki-rataosalla Tapio Ahonen, Jouni Hytönen & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSALLA HUUTOKOSKI SAVONLINNA

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSALLA HUUTOKOSKI SAVONLINNA TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-09614-07 Kuva: Erkki Ritari, Stendahlin tasoristeys TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSALLA HUUTOKOSKI SAVONLINNA Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Kokemäki Rauma-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Kokemäki Rauma-rataosalla ESPOO 2002 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 982/02 Kuva: Jouni Hytönen VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ Tasoristeysten turvallisuus Kokemäki Rauma-rataosalla Matti Anila & Jouni Hytönen VTT RAKENNUS- JA

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Toijala Valkeakoski-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Toijala Valkeakoski-rataosalla ESPOO 2002 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 3499/02 Kuva: Jouni Hytönen VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ Tasoristeysten turvallisuus Toijala Valkeakoski-rataosalla Jouni Hytönen, Mikko Kallio & Erkki Ritari

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Niirala Säkäniemi-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Niirala Säkäniemi-rataosalla ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE776/04 Kuva: Jouni Hytönen, Lapinahon tasoristeys Tasoristeysten turvallisuus Niirala Säkäniemi-rataosalla Jouni Hytönen, Tapio Ahonen & Antti Seise VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA

Lisätiedot

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ ESPOO 2005 TUTKIMUSRAPORTTI RTE4352/04 Kuva: Erkki Ritari, Kirkonmäen tasoristeys Tasoristeysten turvallisuus Tornio Röyttä- sekä Tornio Tornio raja -rataosilla Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Helsinki Turku-rataosuudella

Tasoristeysten turvallisuus Helsinki Turku-rataosuudella ESPOO 25 TUTKIMUSRAPORTTI RTE3327/5 Kuva: Jouni Hytönen, Jorvaksen tasoristeys Tasoristeysten turvallisuus Helsinki Turku-rataosuudella Antti Seise, Mikko Kallio, Erkki Ritari & Jouni Hytönen VERKKOVERSIO

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuustietojen päivitys rataosalla Oulu Laurila

Tasoristeysten turvallisuustietojen päivitys rataosalla Oulu Laurila TUTKIMUSSELOSTUS VTT-R-00703-10 Kuva: Antti Seise, Kuivajoen rautatiesilta Kuivaniemellä Tasoristeysten turvallisuustietojen päivitys rataosalla Oulu Laurila Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Porin ympäristön rataosilla

Tasoristeysten turvallisuus Porin ympäristön rataosilla ESPOO 2003 TUTKIMUSRAPORTTI RTE3815/03 Kuva: Jouni Hytönen ; Uusitalon tasoristeys Tasoristeysten turvallisuus Porin ympäristön rataosilla Tapio Ahonen, Jouni Hytönen & Antti Seise VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS SYKSYLLÄ 2008 TARKASTETUILLA KUUDELLA RATAOSALLA

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS SYKSYLLÄ 2008 TARKASTETUILLA KUUDELLA RATAOSALLA TUTKIMUSSELOSTUS VTT-R-01247-09 Kuva: Erkki Ritari, Patamäen tasoristeys, rataosa Kokkola Ykspihlaja TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS SYKSYLLÄ 2008 TARKASTETUILLA KUUDELLA RATAOSALLA Tapio Ahonen, Antti Seise

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA TAMPERE KOKEMÄKI JA KOKEMÄKI PORI

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA TAMPERE KOKEMÄKI JA KOKEMÄKI PORI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01601-10 Kuva: Antti Seise, Epävirallinen ylittäjä Harjuniityn tasoristeyksen lähellä, rataosa Tampere Kokemäki TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA TAMPERE KOKEMÄKI

Lisätiedot

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Elina Kasteenpohja Yksityisteiden turvallisuudesta Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvoonnettomuuksista (229) vuonna 2009 tapahtui Yksityisteillä ja alueilla 24

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA KOUVOLA KUUSANKOSKI JA IMATRA IMATRANKOSKI

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA KOUVOLA KUUSANKOSKI JA IMATRA IMATRANKOSKI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-03520-07 Kuva: Tapio Ahonen, Vuoksen ylittävä silta TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA KOUVOLA KUUSANKOSKI JA IMATRA IMATRANKOSKI Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Joensuu Uimaharju-rataosuudella

Tasoristeysten turvallisuus Joensuu Uimaharju-rataosuudella ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE2207/04 Kuva: Jouni Hytönen, Kalliovaaran tasoristeys Tasoristeysten turvallisuus Joensuu Uimaharju-rataosuudella Jouni Hytönen, Tapio Ahonen & Antti Seise VERKKOVERSIO ILMAN

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSUUDELLA VAINIKKALA KOUVOLA KOTKA

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSUUDELLA VAINIKKALA KOUVOLA KOTKA TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04556-07 Kuva: Erkki Ritari, Vainikkalan asema TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSUUDELLA VAINIKKALA KOUVOLA KOTKA Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA KONTIOMÄKI PESIÖKYLÄ JA PESIÖKYLÄ ÄMMÄNSAARI

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA KONTIOMÄKI PESIÖKYLÄ JA PESIÖKYLÄ ÄMMÄNSAARI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-S-02188-07 Kuva: Erkki Ritari, Hallavaaran tasoristeys TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS RATAOSILLA KONTIOMÄKI PESIÖKYLÄ JA PESIÖKYLÄ ÄMMÄNSAARI Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Turun ympäristön satamaradoilla

Tasoristeysten turvallisuus Turun ympäristön satamaradoilla ESPOO 2003 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 1295/03 Kuva: Erkki Ritari Tasoristeysten turvallisuus Turun ympäristön satamaradoilla Jouni Hytönen & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ VTT RAKENNUS-

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Luumäki Joensuu-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Luumäki Joensuu-rataosalla ESPOO 2002 TUTKIMUSRAPORTTI RTE 552/02 Kuva: Jouni Hytönen VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ Tasoristeysten turvallisuus Luumäki Joensuu-rataosalla Matti Anila, Jouni Hytönen & Erkki Ritari VTT

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuus Hyvinkää Hanko-rataosalla

Tasoristeysten turvallisuus Hyvinkää Hanko-rataosalla VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti RTE692/01 Tasoristeysten turvallisuus Hyvinkää Hanko-rataosalla Matti Anila & Jouni Hytönen VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ LUONNOS 17.10.2002

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA HYVINKÄÄ KARJAA JA KARJAA HANKO

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA HYVINKÄÄ KARJAA JA KARJAA HANKO TUTKIMUSSELOSTUS VTT-S-09193-09 Kuva: Antti Seise, Appelgrenintien tasoristeys, rataosa Karjaa Hanko TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA HYVINKÄÄ KARJAA JA KARJAA HANKO Tapio Ahonen,

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Tasoristeysten turvallisuustietojen päivitys rataosalla Luumäki Joensuu

Tasoristeysten turvallisuustietojen päivitys rataosalla Luumäki Joensuu TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-09769-10 9 Kuva: Erkki Ritari, Anninpuron tasoristeys Tasoristeysten turvallisuustietojen päivitys rataosalla Luumäki Joensuu Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Tapio Ahonen, Antti

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS KAHDEKSALLA RATAOSALLA

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS KAHDEKSALLA RATAOSALLA TUTKIMUSSELOSTUS VTT-R-10988-08 Kuva: Erkki Ritari, Kurjenkadun tasoristeys, rataosa Lohja Lohjanjärvi TASORISTEYSTEN TURVALLISUUS KAHDEKSALLA RATAOSALLA Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ

VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA JA KUVALIITETTÄ ESPOO 2005 TUTKIMUSRAPORTTI RTE4350/04 Kuva: Antti Seise, Savitörmän tasoristeys Tasoristeysten turvallisuus Laurila Kolari-rataosalla Tapio Ahonen, Antti Seise & Erkki Ritari VERKKOVERSIO ILMAN KARTTOJA

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA TOIJALA TURKU JA KOKEMÄKI RAUMA

TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA TOIJALA TURKU JA KOKEMÄKI RAUMA TUTKIMUSSELOSTUS VTT-R-01793-09 Kuva: Erkki Ritari, Sotkian tasoristeys, rataosa Toijala Turku TASORISTEYSTEN TURVALLISUUSTIETOJEN PÄIVITYS RATAOSILLA TOIJALA TURKU JA KOKEMÄKI RAUMA Tapio Ahonen, Antti

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 19.4.2004 Dnro 839/731/2004 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 9 Tasoristeykset. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Turvallisuusyksikön

Lisätiedot

VTT TIEDOTTEITA 2519. Veli-Pekka Kallberg. Stop-merkin ja 20 km/h -nopeusrajoituksen käyttö tasoristeyksissä

VTT TIEDOTTEITA 2519. Veli-Pekka Kallberg. Stop-merkin ja 20 km/h -nopeusrajoituksen käyttö tasoristeyksissä VTT TIEDOTTEITA 2519 Veli-Pekka Kallberg Stop-merkin ja 20 km/h -nopeusrajoituksen käyttö tasoristeyksissä VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2519 Stop-merkin ja 20 km/h -nopeusrajoituksen käyttö tasoristeyksissä

Lisätiedot

Tien suunnittelu tasoristeyksessä

Tien suunnittelu tasoristeyksessä 3 2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tien suunnittelu tasoristeyksessä 23.4.2012 Tien suunnittelu tasoristeyksessä 23.4.2012 Liikenneviraston ohjeita 3/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Mikko

Lisätiedot

Tasoristeykset ja teiden kunnossapito

Tasoristeykset ja teiden kunnossapito Tasoristeykset ja teiden kunnossapito 1 Sisällysluettelo Teiden hoito... 4 Tasoristeyksen ylittävän tien keskeisiä mitoitusperusteita...6 Liikennemerkit tasoristeyksessä...8 Tasoristeyksen varoituslaitteet...9

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautoille 2015

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautoille 2015 Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautoille 25 SF-Caravan ry. Turvatoimikunta Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautoille 25 Johdanto SF-Caravan ry:n ja sen jäsenyhdistysten järjestämän ajotaitoharjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ohje on myös Internetissä osoitteessa:

Ohje on myös Internetissä osoitteessa: OHJE 31.01.2002 794/2000/20/22 VASTAANOTTAJA Tiepiirit SÄÄDÖSPERUSTA TieL 117 2 mom. KOHDISTUVUUS Tiehallinto KORVAA/MUUTTAA Kts. luettelo alla VOIMASSA 1.2.2002 - toistaiseksi ASIASANAT Näkemä, yleiset

Lisätiedot

Liikennemerkkipiirustukset

Liikennemerkkipiirustukset Liikennemerkkipiirustukset 1 LIIKENTEEN OHJAUS Liikennemerkkien mitoitus 2010 2 VAROITUSMERKIT 1/3 PIIRUSTUS NRO Mutka oikealle 8A-111-1 03.02.1995 Mutka vasemmalle 8A-112-1 " Mutkia, joista

Lisätiedot

Rautateiden infrastruktuuriosajärjestelmä

Rautateiden infrastruktuuriosajärjestelmä 1 (7) Antopäivä: 18.12.2014 Voimaantulopäivä: 1.1.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia ja erityistapauksia määräys koskee: Komission

Lisätiedot

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Ratakiskojen käsittely 1 (9) 4.7.1998 111/71/98 Ratahallintokeskuksen työmaat Työmaavastaavat Työpäälliköt Urakoitsijat Kunnossapitäjät RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Kiskot ovat hankalasti käsiteltävästä

Lisätiedot

OHJE Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat

OHJE Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat 1 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto 25.8.2016 OHJE Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat Johdanto Rakennusvalvontaviraston

Lisätiedot

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012

Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan 1.1.2012 Ajotaitomerkkisäännöt matkailuautolle voimaan..202 Tarkoitus on saada jokainen karavaanari kiinnostumaan ajotaitonsa kehittämisestä oman ajoneuvonsa käsittelyssä. On tärkeää, että mahdollisimman moni kokee

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Ratatarkastusraportti

Ratatarkastusraportti Radan tiedot Radan nimi Sipoon motocrossrata Radan omistaja / käyttäjä Sipoon moottorikerho Ry Osoite Öljytie 618 04131 Sipoo Sijainti Sipoo Puhelinnumero / fax / e-mail Tarkastusajankohta Tarkastaja 09.06.2015

Lisätiedot

TOIMI TARKKAAVAISESTI TASORISTEYKSESSÄ

TOIMI TARKKAAVAISESTI TASORISTEYKSESSÄ Tuntisuunnitelma 4 TOIMI TARKKAAVAISESTI TASORISTEYKSESSÄ TOIMI TARKKAAVAISESTI TASORISTEYKSESSÄ (Suositellaan toteutettavaksi kaksoistuntina 3. Tasoristeys on merkillinen paikka -tunnin kanssa) Taso:

Lisätiedot

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston

Lisätiedot

SC I E N CE T O I. Varoituslaitteettomien tasoristeysten havaittavuus. Vaatimukset ja niiden toteutuminen. Veli-Pekka Kallberg Tapio Ahonen

SC I E N CE T O I. Varoituslaitteettomien tasoristeysten havaittavuus. Vaatimukset ja niiden toteutuminen. Veli-Pekka Kallberg Tapio Ahonen RE SEARCH 123 O I G H T S VI S I Veli-Pekka Kallberg Tapio Ahonen HL Vaatimukset ja niiden toteutuminen G Varoituslaitteettomien tasoristeysten havaittavuus HI NS SC I E N CE T HNOLOG Y EC VTT TECHNOLOGY

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

liikenne säännöistä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

liikenne säännöistä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 72/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. Tieliikennelaissa määriteltäisiin

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

KAARINAN SYYSMARATON

KAARINAN SYYSMARATON KAARINAN SYYSMARATON 22.10.2016 Mittausraportti Mittauspäivä: 20.10.2016, klo 18:00 19:30 Olosuhteet: Mittaaja: Avustajat: +5 C, pilvistä Jari Tomppo Janne Klasila, Tuomo Sibakov, Jaakko Uotila Kaarinan

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE 31.12.2013 Suunnitteluperusteisiin on koottu tärkeimmät tiedot raitiotien linjauksen yleissuunnittelua varten. Ohje perustuu Saksalaiseen BOStrab ohjeeseen ja sisältää

Lisätiedot

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV 0-2500 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T 30.9.2016 2 (5) Valtatie

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Pyöräilijä liikenteessä

Pyöräilijä liikenteessä Pyöräilijä liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7 PL 29 00421 Helsinki puhelin:

Lisätiedot

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011 LIIKENNEVIRASTO 2 (6) 1 Yleistä Vaaleja koskevalla ulkomainoksella on tärkeä merkitys vaalityössä. Tienvarsimainonnassa on sille lainsäädännöllä annettu erityisasema. Maantielain mukaan vaaleja koskevat

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä

Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä Espoon kaupunki Tekninen keskus PL 1 02070 Espoon kaupunki / Kirjaamo Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä Esitys: Latokaski-seura ry on saanut Latokasken

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013 Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje Uusia tiemerkintöjä Pyörätasku Liikennevalo-ohjatussa liittymässä Pyöräkaista edeltää aina Ajokaistanuolta voi käyttää yksisuuntaisella ajoradalla Sovellus

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Vaaratilanne junaliikenteessä Kirkkonummen ja Masalan asemien välillä 21.3.1996

Vaaratilanne junaliikenteessä Kirkkonummen ja Masalan asemien välillä 21.3.1996 Tutkintaselostus C 2/1996 R Vaaratilanne junaliikenteessä Kirkkonummen ja Masalan asemien välillä 21.3.1996 Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO 1(20) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 30.12.2009. RVI/902/431/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Yleiset perusteet, RAMO

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden merkitseminen Autoliitto 31.5.2016 Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden liikennejärjestelyiden periaatteet ja tavoitteet 30.1.2016 2 Tiepidon tekniset ohjeet - sivuilta 20.1.2015 3 Tilaajan asettamat

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Koulujen rautatieturvallisuusaineisto OPETTAJAN FAKTAPAKETTI

Koulujen rautatieturvallisuusaineisto OPETTAJAN FAKTAPAKETTI Koulujen rautatieturvallisuusaineisto OPETTAJAN FAKTAPAKETTI RAUTATIEN YLITTÄMINEN JA TARKKAAVAISUUS Mitä laki sanoo rautatien ylittämisestä? Rautatien saa ylittää vain siihen tarkoitetuista paikoista

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot