TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN VENÄJÄN YHTEISTYÖALUEIDEN ELINKEINOELÄMÄN VAHVUUDET JA POTENTIAALI

Transkriptio

1 Innovaatio-osasto Vienti ja kansainvälistyminen Päivi Arkko, Mari Hakkarainen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN VENÄJÄN YHTEISTYÖALUEIDEN ELINKEINOELÄMÄN VAHVUUDET JA POTENTIAALI Suomen ja Venäjän alueiden välinen taloudellinen yhteistyö Työ- ja elinkeinoministeriöllä on vetovastuu Suomen ja Venäjän talouskomission alaisista yhteistyöryhmistä 9 Venäjän alueen kanssa. Aluetyöryhmät toimivat hallinnon ja yritysten välisenä keskustelufoorumina sekä informaatio- ja kontaktikanavana. Yhteistyön tavoitteena on yritysten suorien kauppasuhteiden ja investointien edistäminen sekä ovien avaaminen suomalaisille ja alueiden yrityksille. Kohderyhmänä ovat pk-yritykset. Virallista yhteistyötä on toteutettu vuodesta 1994 lähtien. Aluetyöryhmät kokoontuvat vuosittain pidettävien kokouksien ja valtuuskuntavierailujen yhteydessä Suomessa ja Venäjän alueilla. Yhteistyöryhmien kokouksissa yrityksillä ja organisaatioilla on mahdollisuus esitellä oma hankkeensa ja yhteistyöehdotuksensa Venäjän alueiden hallinnolle ja ottaa esille liiketoimintaa haittaavia ongelmia, joihin tarvitaan alueviranomaisten tukea ja myötävaikutusta. Virallisen yhteistyön puitteissa ja kokousten yhteydessä järjestetään eri alojen erikoisseminaareja, esittäytymis- ja kontaktitilaisuuksia Venäjän alueilla ja Suomessa sekä Venäjän alueiden esittäytymistilaisuuksia Suomessa. TEM:n viralliset yhteistyöalueet Venäjällä: Sverdlovskin lääni, Nižhni Novgorodin lääni, Rostovin lääni, Tatarstanin tasavalta, Komin tasavalta, Baškorstostanin tasavalta, Nenetsien autonominen piirikunta, Samaran lääni, Jamalo-Nenetsian autonominen piirikunta Toimintaa kehitetään jatkossa keskeisten yhteistyöalueiden kanssa toimialoilla, joilla on yhteiset intressit. Näitä ovat: metsä- ja energiasektorit, energiansäästö- ja ympäristöteknologia, rakennusala, ml. puu- ja pientalorakentaminen, kunnallistekniikan modernisointi (vesi-, lämpö-, jätehuolto), puun ja muun bioenergian hyödyntäminen, kiinteistöhuoltotoiminta, kuljetus- ja logistiikkasektori, teknologia- ja laiteteollisuus, elintarviketeknologia ja sen logistiikka sekä innovaatioyhteistyö, ml. nanoteknologia, koulutuspalvelut. Jatkossa toiminnassa painottuvat eri toimijoiden kanssa yhteistyössä järjestettävät suurtapahtumat Venäjän alueilla ja toimialakohtaiset asiantuntijavierailut. Lisäksi alueyhteistyössä pyritään hyödyntämään kansainvälistä rahoitusta osallistumalla IFC:n ja EBRD:n hankkeisiin ja edistetään näin suomalaisyritysten vienti- ja etabloitumispyrkimyksiä Venäjällä. Talouskomission Venäjän osapuoli on ehdottanut Moskovan ja Suomen välisen yhteistyöryhmän perustamista. TEM on ottanut työryhmän vetovastuulleen ja käytännön kysymykset ratkaistaan syksyn kuluessa. Myös Irkutskin lääni on ehdottanut yhteistyöryhmän perustamista Suomen kanssa, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

2 2 (10) mistä on resurssisyistä jouduttu toistaiseksi kieltäytymään. TEM tukee Irkutskin läänin ja elinkeinoelämän toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyöalueiden vahvuudet ja potentiaali Sverdlovskin lääni Sverdlovskin lääni ja koko Uralin alue on Moskovan ja Pietarin jälkeen suurimpia ja nopeimmin kasvavia markkina-alueita suomalaisyrityksille. Sverdlovskin lääni on ollut hyvin aktiivinen Suomen ja läänin keskinäisen kaupan ja investointien kasvattamisessa. Suomen ja Sverdlovskin läänin välinen kauppa on kasvanut 2000-luvulla varsin nopeasti, ja moni suomalaisyritys on avannut edustustonsa Jekaterinburgiin tai harkitsee toimintojensa laajentamista lääniin. Sverdlovskin läänin talous perustuu enimmäkseen kaivos- ja metalliteollisuuteen. Kaivosteollisuus tuottaa rautaa, kuparia, alumiinia, asbestia ja kivihiiltä. Teollisuuden päähaarat ovat raskas- ja kevytmetallit, uraanin ja rautamalmin rikastus sekä koneenrakennus. Konepajateollisuutta hallitsee raskas sotateollisuus, joka valmistaa panssaroituja ajoneuvoja ja ammuksia sekä koneita ja laitteita kaivos-, energia- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Muita merkittäviä teollisuudenaloja ovat kemian-, metsä-, puunjalostus-, paperi-, kevyt-, ja elintarviketeollisuus. Maatalous on keskittynyt viljan viljelyyn ja karjanhoitoon. Suomella ja Sverdlovskin läänillä on ollut virallista yhteistyötä vuodesta 1998 lähtien. Suomen ja läänin läänin välisen yhteistyöryhmän kokous pidettiin kesäkuussa 2010 Helsingissä. Jekaterinburgissa järjestettiin vuoden 2009 keväällä Suomi-päivät Venäjällä -tapahtuma, johon osallistui lähes 150 hengen valtuuskunta suomalaisia yrityksiä, elinkeinoelämän ja hallinnon edustajia elinkeinoministeri Pekkarisen johdolla. Sverdlovskin läänin kuvernööri Rossel vieraili valtuuskuntineen Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen ja Finnairin kutsusta. Vierailu liittyi Finnairin ensimmäisen suoran Helsinki-Jekaterinburg lennon ( ) yhteyteen. Suomalaisten yritysten kiinnostus Jekaterinburgia ja Sverdlovskin lääniä kohtaan on kasvussa ja suomalaiset toimijat on otettu läänissä myönteisesti vastaan. Läänin toimijat ovat vierailleet useasti Suomessa tutustumassa maamme elinkeinoelämään ja hallintoon. Sverdlovskin läänissä on kiinnostusta erityisesti Suomen logistiikka- ja innovaatioalan sekä metsäsektorin osaamista kohtaan. Sverdlovskin lääninhallinto haluaa syventää taloudellista yhteistyötä Suomen kanssa ja toivoo kaupankäynnin ohella yhteisiä, molempia osapuolia hyödyttäviä hankkeita. Läänin edustajat ovat ehdottaneet useita hankkeita, joihin suomalaiset toimijat voisivat osallistua. Tällaisia ovat mm. metallurgia ja teollisuuden automatisointi, Uralin vaunutehtaan modernisointi, rautatiekuljetusten kehittäminen, maatalousalan koneet, laitteet ja teknologia, pienvoimaloiden rakentaminen, energiansäästö teollisuudessa, rakentamisessa ja kunnallistaloudessa, biodieselin valmistus ja uusiutuvat energialähteet. Sverdlovskin läänin kanssa potentiaalisia yhteistyöaloja ovat kuljetus- ja logistiikkasektori, innovaatioyhteistyö, rakentaminen, laaja-alainen metsäsektorin yhteistyö(ml. puutalorakentaminen), energiansäästö- ja ympäristöteknologia, bioenergian hyödyntäminen (turve, metsäjäte, pelletit), maatalous- ja elintarvikesektori, koulutusyhteistyö ja liike-elämän palvelut, matkailu- ja kulttuuriala sekä koneenrakennus- ja metallinjalostusteollisuuden modernisointi. Sverdlovskin lääni pyrkii yhteistyössä suomalaisten kanssa tuotannon tehostamiseen ja jalostusasteen nostamiseen. Logistiikka

3 3 (10) Sverdlovskin läänin logistiikka-alan asiantuntijat ja aluehallinnon edustajat vierailivat Suomessa jo 2008 tutustumassa Suomen logistiikka-alan toimijoihin, palveluihin ja osaamiseen. Sverdlovskin läänin valtuuskunnan kesäkuun 2010 vierailun aikana suomalainen logistiikkaklusteri Limowa ry ja Uralin logistiikkayhdistys allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan, jonka tarkoitus on kiihdyttää jo aktiivista yhteistyötä Suomen ja Sverdlovskin läänin logistiikkasektoreilla. Jekaterinburg on Uralin alueen logistinen keskus Euroopan ja Aasian rajalla. Suorin ja tehokkain kansainvälinen kuljetusyhteys Uralille lähtee Suomesta. Logistiikkasektorin yhteistyössä esillä on ollut myös konttijunaliikenteen kehittäminen Kouvolan ja Jekaterinburgin välillä. Hanketta ideoineella Innorail Oy:lla on konttikokojunaprojekti Kouvola - Janino sekä Janino - Nizhni- Novgorod - Perm - Jekaterinburg väleillä. Konttikokojunayhteys palvelee Pohjois-Euroopan ja Venäjän välisen kansainvälistä tavaraliikennettä. Finnairin suoran Helsinki-Jekaterinburg -lentolinjan avaamisella syksyllä 2008 on ollut suuri merkitys Suomen ja Uralin välisen kaupan, investointien ja matkailun kehityksen kannalta. Linja parantaa merkittävästi Euroopan ja Aasian välisiä kulkuyhteyksiä. Paraikaa Jekaterinburgin Skolkovon kansainvälistä lentokenttää laajennetaan ja lentoja lisätään. Suunnitelmissa on lisätä jatkoyhteyslentoja Finnairin koneilla pidemmälle itään. Maa- ja metsätalous Sverdlovskin läänissä on suuret metsävarat, joita ei hyödynnetä täysimääräisesti. Lääni on kiinnostunut pitkäjänteisestä yhteistyöstä suomalaisten kanssa korkean teknologian metsäteollisuustuotannossa ja suomalaisten metsänhoitomenetelmien soveltamisesta alueen metsänhoidossa. Lisäksi lääni on kiinnostunut suomalaisen teknologian ja osaamisen hyödyntämisestä turpeen nostamisessa ja käyttämisessä lämmöntuotantoon. Sverdlovskin aluehallinto tukee metsäteollisuutta, ml. pientalorakentamista. Maatalousteollisuudessa Sverdlovskin lääni haluaa laitetoimituksien ohella lisätä yhteistuotantohankkeita. Lisäksi lääni haluaa oppia suomalaisesta koti- ja villieläinten kasvatuksesta (ml. kestävä hirvenkaato). Nižhni Novgorodin lääni Venäjän johtavana teollisuus- ja maataloustuottajana Volga alue tarjoaa merkittäviä sijoitusmahdollisuuksia sekä Moskovaa ja Pietaria alhaisemmat tuotantokustannukset. Alueella on suuret ja kasvavat kulutustavaramarkkinat, lukuisia teollisia keskittymiä, valtava jalostavan teollisuuden potentiaali, suhteellisen kehittynyt kuljetus- ja energiainfrastruktuuri sekä maantieteellisesti hyvä sijainti Venäjän keskiosassa. Suomalaisten yritysten mielenkiinto Volgan alueella sijaitsevaan Nizhni Novgorodin lääniin on ollut kasvussa. Nižhni Novgorodin läänillä ei ole mainittavasti öljyä vaan teollisuus perustuu teknologiaan, metsään, auto-, metalli- ja koneenrakennusteollisuuteen ja muuhun jalostavaan teollisuuteen, kauppa- ja palvelualojen sekä kuljetus- ja logistiikkasektorin kehitykseen. Tuotantolaitoksien laajamittainen modernisaatio tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Suomalaisyrityksille mielenkiintoisia yhteistyöaloja Nižhni Novgorodin kanssa ovat metsäteollisuus (ml. sellu- ja paperiteollisuus), puun hyödyntäminen energialähteenä (turve, puujäte, pelletti), energiatehokkuus teollisuudessa, rakentamisessa ja kunnallistaloudessa, ympäristöliiketoiminta (ml. ympäristöhuoltopalvelut), auto-, metalli- ja koneenrakennusteollisuuden modernisointi,

4 4 (10) rakennussektori (ml. puurakentaminen), kemian- ja petrokemianteollisuus, maatalous- ja elintarvikesektori, vähittäiskauppa, kuljetus- ja logistiikkasektori, ICT- ja innovaatioala sekä koulutuspalvelut. Nižhni Novgorodin läänillä on laajat metsävarat. Lääni on Venäjän edistyksellisempiä alueita kestävän metsänhoidon periaatteiden ja menetelmien käyttöönotossa. Alan yhteistyötä on tehty suomalaisten kanssa. Nižhni Novgorodin läänissä on meneillään Suomen maa- ja metsätalousministeriön kanssa toteutettu Volga Forestry -projekti, jonka tavoitteena on Suomen kokemuksen hyödyntäminen tehokkaassa metsänkäytössä läänin alueella. Nižhni Novgorodin läänin teknologian ja innovaatioiden kehityspotentiaali on verrattain korkealla tasolla. Nižhni Novgorodin läänin edustajat ovat kiinnostuneet suomalaisesta osaamisesta viestintäverkkojen käyttöönotossa ja digitaalisen televisiovastaanoton sekä huippunopeiden 4Gtietoverkkojen kehittämisessä. Suomen ja Nižhni Novgorodin läänin välinen virallinen yhteistyö alkoi vuonna Virallisen yhteistyöryhmän viime kokous pidettiin läänin pääkaupungissa Nižhni Novgorodissa Suomalais-venäläisen kauppakamarin järjestämän VKE-matkan yhteydessä. Seuraava yhteistyöryhmän kokous pidetään syksyllä 2010 Helsingissä. Nižhni Novgorodissa järjestettiin vuonna 2007 Suomi-päivät Venäjällä -tapahtuma. Tatarstanin tasavalta Tatarstanin tasavalta on Venäjän vauraimpien ja kehittyneimpien alueiden joukossa ja käy aktiivisesti ulkomaankauppaa. Tatarstanin tasavallan alueella on suuria öljy- ja maakaasuesiintymiä, mistä johtuen tasavallan talous keskittyy öljyn ja maakaasun tuotantoon ja jalostukseen sekä petrokemian tuotteisiin. Lisäksi Tatarstanissa on koneenrakennus-, ase-, tekstiili- ja elintarviketeollisuutta sekä sähkövoiman tuotantoa. Tatarstanin tärkeimmät vientituotteet ovat raakaöljy ja aseet. Alueella harjoitetaan maanviljelyä, karjanhoitoa ja turkistarhausta. Suomalaisilla ja tataareilla on pitkät ja tiiviit kaupalliset, taloudelliset ja kulttuuriset yhteistyösuhteet. Suhteita on edistänyt merkittävällä tavalla Suomessa vaikuttava, omista kulttuuriperinteistään kiinni pitävä tataariyhteisö ja tataariyrittäjät. Molemmin puolin on myös järjestetty lukuisia korkeantason hallinnon päämies- ja yritysvierailuja. Suomalaisyritykset ovat tehneet yhteistyötä tatarstanilaisten kanssa rakennusalalla, elintarvikesektorilla, paperiteollisuudessa sekä öljy- ja petrokemianteollisuudessa. Yhteistyötä on tehty myös koulutuksen ja matkailun alalla. Suomen ja Tatarstanin tasavallan välisen yhteistyön painopistealueita ovat olleet suomalaisen teknologian ja osaamisen hyödyntäminen Tatarstanin teollisuudessa, kunnallistaloudessa, rakennusalalla ja maataloudessa. Ajankohtaisia yhteistyöaloja ovat erityisesti Kazanissa vuonna 2013 pidettävien Universiadien hankkeet, energiatehokkuus, ympäristöliiketoiminta, koulutusalan yhteistyö, tuotekehitys- ja innovaatioyhteistyö, logistiikka -ja varastointi, jätehuolto, hyötyajoneuvot ja niiden osat. Rakennusalalla yhteistyöpotentiaali on laaja-alaista: urheilu- ja projektirakentaminen, kiinteistörakentaminen ja kiinteistötiedon järjestelmät, asuntorakentaminen (ml. puutalorakentaminen) Tatarstanin yksityinen Investment Venture Fund -rahasto, jonka tavoitteena on investointitoiminnan kehittäminen tasavallan alueella, on ilmaissut kiinnostusta yhteistyöhön suomalaistoimijoiden kanssa. Tatarstanin hallinnon tukema rahasto on solminut aiesopimuksen yhteistyöstä Pietarissa sijaitsevan Finnode Russia -innovaatiokeskuksen kanssa. Niin ikään Lahden tiede- ja yrityspuistolla

5 5 (10) on yhteistyösopimus Tatarstanissa sijaitsevan Teknopuisto Idean kanssa energia- ja ympäristöliiketoiminnan aloilla. TEM on rahoittanut EBRD:n teknisen avun rahastostaan Tatarstanin tasavallan Kazanin kaupungin vesi- ja jätevesihuollon toteutettavuus-selvitystä ja siihen liittyvän teknisen avun tarvetta. Tavoitteena on, että suomalaiset yritykset osallistuvat Kazanin kaupungin vesi- ja jätevesijärjestelmän uudistamiseen. Tatarstan on erityisen kiinnostunut Suomen laadukkaasta, kansainvälisesti arvostetusta opetusjärjestelmästä sekä keskinäisen opetus- ja koulutusyhteistyön kehittämisestä. Keskusteluja on käyty mahdollisesta opettajavaihdosta Suomen ja Tatarstanin välillä. Kazanin yliopisto on jo tehnyt yhteistyötä Helsingin ja Turun yliopistojen kanssa. Kiinnostusta yhteistyöhön on erityisesti suomalaisten teknisten yliopistojen kanssa tavoitteena molemminpuolisen teknologiaviennin ja innovaatioyhteistyön lisääminen. Tatarstanissa on Alabugan erityistalousalue, jonne suomalaisyritykset ovat tervetulleita. Suomen silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön (nyk. TEM) ja Tatarstanin tasavallan välinen yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettiin syyskuussa vuonna Yhteistyöryhmän ensimmäinen kokous järjestettiin Kazanissa vuonna 2000 Finpron järjestämän Finnish Business Days-tapahtuman yhteydessä. Vuonna 2005 järjestettiin Tatarstanissa Suomi-päivät Kazanin 1000-vuotisjuhliin liittyen. Molemmin puolin on järjestetty lukuisia korkeantason hallinnon päämies- ja yritysvierailuja. Suomen ja Tatarstanin tasavallan välisen yhteistyöryhmän kokous pidettiin edellisen kerran Kazanissa Suomalais-venäläisen kauppakamarin järjestämän vienninedistämismatkan yhteydessä ( ). Suomen korkeatasoista valtuuskuntaa johti UKKMI Paavo Väyrynen. Tasavallan valtuuskunta saapunee vierailulle Suomeen loppuvuonna 2010 presidentti Minnihanovin johdolla. Vuonna 2005 järjestettiin Tatarstanissa Suomi-päivät Kazanin 1000-vuotisjuhliin liittyen. Suomalaista laaja-alaista elinkeinoelämän valtuuskuntaa veti kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Helsingissä puolestaan pidettiin Kazanin päivät vuonna Nenetsien autonominen piirikunta Nenetsien autonominen piirikunta on öljyrikas ja harvaan asuttu alue Jäämeren (Vienanmeri, Barentsinmeri ja Karanmeri) rannalla. Se on yksi Venäjän vauraimmista alueista. Piirikunnan taloutta hallitsee öljy- ja kaasuntuotanto. Nenetsien autonomisessa piirikunnassa yrityksistä ja yhteisöistä jopa 98% palvelee öljyteollisuutta. Polttoaineteollisuuden ohella merkittäviä aloja ovat logistiikka (öljynkuljetusyhtiöt), poronhoito, sähköntuotanto, elintarviketeollisuus ja rakentaminen. Nenetsien autonomisen piirikunnan kanssa potentiaalisia yhteistyöaloja ovat arktinen laivanrakennus, energiasektorin infrastruktuurin kehittäminen, kylmien olosuhteiden rakentaminen ja energiatuotanto sekä porotalouden ja muiden alkuperäiskansojen elinkeinojen kehittäminen. Keskusteluja on jo käyty laivanrakennuksesta, kala- ja porotalouden kehittämisestä sekä tuulivoiman tuotannon yhteistyöstä. Kiinnostusta on etenkin kokonaisjärjestelmiin ja avaimet käteen -toimituksiin. Nenetsien autonominen piirikunta on laatinut vuoteen 2030 ulottuvan kehitysstrategian. Piirikunnan alueelle suunnitellaan rakennettavan tulevina vuosina mm. maantietä, rautateitä, satamia, kaasuputkistoja sekä muuta energiasektorin infrastruktuuria. Pääosin federaatiovaroista ja

6 6 (10) valtionyhtiöiden toimesta tehtävien investointien nopeuttaminen vaatii järjestelmällistä suunnittelua, mihin aluehallinto toivoo apua myös suomalaisilta asiantuntijoilta. Nenetsien autonominen piirikunta on kiinnostunut yhteistyöstä suomalaisten kanssa pienenergian tuotannossa, erityisesti tuulivoiman tuotannossa. Tuulivoimaa tarkastellaan vaihtoehtona pienten asutuskeskusten energianlähteeksi. Alueella on Euroopan parhaimmat olosuhteet tuulivoimalle. Myös tuulienergian vienti alueelta olisi mahdollista, mutta ensisijaisesti on tarvetta pienemmille tuulivoimaloille asutuskeskusten tarpeisiin. Suomella on kokemusta mm. arktisten olojen tuulivoiman talteenotosta ja rakentamisesta. Venäjällä ei ole pienten tuulivoimaloiden pakettiratkaisuja toimittavia yrityksiä. Piirikunnalla on kiinnostusta suomalaiseen kalatalous- ja porotalousteknologian osaamiseen ja teknologioihin. Kalanjalostus alueella on käytännössä olematonta. Esimerkkinä tästä on paikallisen kalan puuttuminen kaupoista kokonaan ja jalostuksen rajoittuminen syväpakastamiseen. Myös porotalous haluaa oppia kokonaisvaltaiseen poron hyödyntämiseen. Jalostus rajoittuu lihajalosteisiin, vaikka nahan, sarvien ja muiden osien käyttö olisi tarpeellista. Jalostusteknologian ostaminen alueelle ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan osaamista jalostamiseen ja jälleenmyyntiin. Kiinnostusta on jalostamoiden perustamiseen avaimet käteen -periaatteella. Nenetsien autonomisen piirikunnan investointiprioriteetteihin kuuluu matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen, esimerkiksi eko- ja etnoturismin muodossa. Piirikunnan tavoitteena on rakentaa mm. kansainvälisen tason hotelli ja vapaa-ajan keskus konserttisaleineen Narjan-Mariin. Turisminäkökulmaa halutaan lähestyä laajemmin kuin pelkkänä liiketoimintana, sillä kyseessä on myös kulttuuritoiminta saamelaisten ja nenetsien välillä. Suomen ja Nenetsien autonomisen piirikunnan välinen virallinen yhteistyö alkoi vuonna Yhteistyössä on ollut hiljaisia vuosia molempien osapuolien hallintomuutosten takia, mutta viime vuosina yhteistyö on uudelleen aktivoitunut. Suomen ja Nenetsien autonomisen piirikunnan välisen yhteistyöryhmän kokous pidettiin toukokuussa 2009 Helsingissä. Yhteistyöryhmän seuraava kokous pidetään syys-lokakuussa 2010 Narjan-Marissa. Jamalo-Nenetsian piirikunta Jamalo-Nenetsian piirikunnan talous perustuu öljyn ja maakaasun tuotantoon. Lisäksi on metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Maatalous keskittyy poronhoitoon, kalastukseen, turkistarhaukseen ja turkisten jalostukseen. Suomelle kiinnostavia yhteistyöaloja Jamalo-Nenetsian piirikunnan kanssa on koneiden ja laitteiden valmistus kaasu- ja öljyteollisuuden tarpeisiin, energiansäästöteknologiat, piirikunnan porotalouden ja elintarviketeollisuuden teknologian tuotanto (teurastamot, jalostamot), logistiikka, laivanrakennus ja arktinen teknologia sekä teollisuusinfrastruktuurin rakentaminen. Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden hankkeet voivat tuoda mahdollisuuksia suomalaisyrityksille Jamalin niemimaalla, joka on Venäjän prioriteetti energiasektorin suurhankkeista. Jamalo-Nenetsian piirikuntaan on suunnitteilla napapiirin matkailukeskus (arviolta n. 200 milj. dollaria), joka rakennetaan puurakenteisia hotelleja, hirsimökkejä, ravintoloita ja Pakkasukon talon. Yhteistyötä Jamalin Nenetsien piirikunnan kanssa aktivoitiin Moskovan suurlähetystön ja Teknologiateollisuus ry:n yritysvaltuuskunnan Novyj Urengoihin suuntautuneen viennin ja kansainvälisyyden edistämismatkan yhteydessä Jamalo-Nenetsian autonomisen piirikunnan ja Suomen välisen yhteistyöryhmän tapaaminen pidettäneen syksyllä 2010 Salehardissa.

7 7 (10) Samaran lääni Samaran läänin merkittävimpiä tuotannonaloja ovat koneenrakennus- ja metallinjalostus (erityisesti autoja ja autonosia valmistava teollisuus ja alumiiniteollisuus), lentokone- ja avaruusteollisuus, sotatarviketeollisuus, öljyn- ja kaasualan laitteiden valmistus sekä kemian- ja petrokemianteollisuus. Lisäksi alueella on merkittävää öljyntuotantoa ja -jalostusta, sähköntuotantoa ja -jakelua sekä elintarvike- ja rakennusteollisuutta. Samaran koneenrakennussektorilla toimii monia valtakunnallisesti tärkeitä yrityksiä, joilla on yksittäisten teollisuustuotteiden valmistuksen suhteen monopoliasema Venäjällä. Samaran alueen talous on ollut varsin riippuvainen autoteollisuuden ja muun koneenrakennusteollisuuden tuotannosta, etenkin hallitsevasta autonvalmistajasta OAO AvtoVAZ:ista. Aluehallinnossa ja yrityssektorilla on kuitenkin havahduttu rakennemuutoksen välttämättömyyteen ja ryhdytty investoimaan tuotantorakenteen monipuolistamiseen ja uuteen tuotantoteknologian. Suomen ja Samaran läänin väliset kaupalliset ja taloudelliset yhteistyömahdollisuudet on vielä melko heikosti hyödynnetty. Suomen kannalta otollisimpia yhteistyöaloja olisivat teollisuuden koneiden, laitteiden ja osien valmistus (etenkin auto- ja muun koneenrakennusteollisuuden sekä kemian- ja petrokemianteollisuuden tarpeisiin), korkea tuotantoteknologia, energiansäästöteknologia, ympäristöteknologia, asuin- ja kunnallistalous, rakentaminen ja rakennusmateriaalien valmistus, elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa sekä maatalouskoneet ja - laitteet. Viime aikoina Samaran lääni on osoittanut erityistä mielenkiintoa energiatehokkuuteen, ympäristöteknologiaan, jätehuoltoon, kierrätykseen sekä autoteollisuuden modernisointiin, jotka olivat teemana edellisellä Samaran lääninhallinnon vierailulla ja yhteistyöryhmän kokouksessa keväällä 2010 Helsingissä. Yhteistyöstä suomalaisyritysten kanssa ollaan kiinnostuneita myös metallinjalostus- ja rakennusalalla. Samaran lääniin ollaan luomassa erityistalousaluetta. Erityistalousalueelle halutaan korkean teknologian tuotantoa. Lääninhallinto toivoo suomalaisyritysten sijoittautumista sinne, koska Suomella on pitkä kokemus klustereista tieteen, teknologian, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Erityistalousalueelle sijoittautuvat yritykset saavat vero- ym. vapauksia federaatiolta ja lääninhallinnolta. Samaran läänissä valmistellaan energiatalouden ja -tehokkuuden strategiaa, joka sisältää mm. laitteiden modernisaation, uusien ja kierrätettävien uusiutuvien resurssien hyväksikäyttöä. Lääni on kiinnostunut energiatehokkuusteknologiasta, jossa Suomella on korkeatasoista osaamista. Lisäksi Samaran alueella tutkitaan mahdollisuuksia jätteiden hyödyntämiseen korkean teknologian keinoin. Läänin ollaan perustamassa kolmea jätteenkäsittelylaitosta, joista kaksi sijoitetaan Samaran kaupunkiin ja yksi Togliattin kaupunkiin. Samaran lääni on kiinnostunut Suomen innovatiivisesta jätteenkäsittelyteknologiasta. Samaran lääni on tietoinen Suomen osaamisesta puunjalostuksessa ja ottaa ensiaskelia tähän suuntaan muodostaessaan alueen metsäklusteria. Samara lääninhallinto on esittänyt Suomelle yhteistyösuunnitelman, joka sisältää useita konkreettisia investointihankkeita. Samarassa arvostetaan Suomen tuloksia koulutuksessa. Läänin prioriteetti lähitulevaisuudessa on asiantuntijoiden valmennus koulutusjärjestelmän hallintaan ja opetuksen laadun mittaamiseen, jossa halutaan hyödyntää Suomen kokemusta.

8 8 (10) Samaran ja Suomen välisen virallisen yhteistyöryhmän kokous pidettiin talouskomission suurkokouksen yhteydessä Helsingissä muutaman vuoden tauon jälkeen. Seuraava yhteistyöryhmän kokous pidettäneen Samarassa vuoden 2011 toisella neljänneksellä Suomi-päivät Venäjällä - tapahtuman yhteydessä. Baškortostanin tasavalta (Baškiria) Baškortostan on luonnonvaroiltaan rikas alue, jonka alueella on runsaasti mineraaleja. Öljyllä ja maakaasulla on tärkeä asema alue energiantuotannossa. Merkittävimmät teollisuudenalat ovat öljynjalostus-, petrokemian-, kone-, teräs-, kemian- ja puunjalostusteollisuus. Baškortostan tuottaa myös paljon maataloustuotteita. Belaja-joen varret ovat merkittävää viljantuotantoaluetta. Alueella harjoitetaan myös karjanhoitoa. Suomen ja Baškortostanin tasavallan yhteistyössä potentiaalisia aloja ovat innovaatioala, rakentaminen, maatalous, koulutus sekä matkailu. Suomella on jo rakennustoimintaa Baškortostanin tasavallassa. Alueyhteistyön keskusteluissa tasavallan edustajat ovat esittäneet, että suomalaiset koneenrakennus- ja maatalousteollisuusyritykset voisivat toimittaa Baškortostanin tasavaltaan viljapuimureita sekä öljy- ja muiden maatalouskasvien siemeniä. Baškortostanin tasavalta tarjoaa puolestaan baskiirihunajaa Suomen markkinoille. Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun Porvoon yksiköllä on yhteistyösopimus Bashkortostanin valtionyliopiston kanssa. Yhteistyön on tarkoitus käsittää opettaja- ja opiskelijavaihtoa sekä mahdollisia projekteja. Asiantuntijavierailuita on tehty, ja muutama vaihto on toteutunut. Porvoon muilla oppilaitoksilla, lähinnä ala- ja yläkouluilla, on yhteistyötä vierailujen ja yhteisten Internetin kautta toteutettavien opintoprojektien muodossa. Suomen ja Bashkortostanin tasavallan välinen virallinen yhteistyö aloitettiin vuonna 1995 Finnish Business Days-vientinäyttelyn aikana. Silloin allekirjoitettiin KTM:n ja Bashkortostanin tasavallan välinen yhteistyösopimus. Virallisen yhteistyöryhmän seuraava kokous pidettäneen syksyllä 2010 Baškortostanin tasavallan ja Suomen välinen yhteistyöryhmän kokous. Edellinen kokous järjestettiin Ufassa loppusyksyllä Komin tasavalta Komin tasavallalla on rikkaat luonnonvarat. Sen maaperästä saadaan kivihiiltä, öljyä, maakaasua, liusketta, asfalttia, bauksiittia, vuorisuolaa, timantteja, puolijalokiviä, kvartsia ja monia malmeja, mm. kultaa. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat polttoaine- ja energiateollisuus, jotka muodostavat 64% tasavallan teollisuustuotannosta. Muita merkittäviä teollisuudenaloja ovat polttoaine-, energia-, metsä-, vuori-, koneenrakennus-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus. Maatalous on keskittynyt karjatalouteen. Tasavallan eteläosassa kasvatetaan nautakarjaa ja pohjoisessa harjoitetaan porotaloutta. Lisäksi harjoitetaan kalastusta sekä turkiseläinten tarhausta ja -metsästystä. Etelässä viljellään rehuviljaa, vihanneksia ja perunaa. Suomella ja Komin tasavallalla on ollut yhteistyöhankkeita maa- ja metsätaloudessa, geologiassa, koulutusalalla, poro- ja kalataloudessa kehittämisessä sekä puutalorakentamisessa. Komin tasavallan hallinto tukee puutalorakentamista tasavallan asuinrakentamista kehittävän ohjelman puitteissa. Suomen Geologisella tutkimuslaitoksella ja komilaisella vuorigeologisella Mireko -yhtymällä on yhteistyöhanke, jossa monitoroidaan Komin ikirouta-alueita ja tutkitaan niiden sulamista. Komin tasavalta on ainoa alue maailmassa, jossa tehdään tarkkoja ikiroutatutkimuksia. Komin tasavallan ja Suomen edustajat ovat sopineet jatkavansa yhteistyötä Ikiroudan sulaminen globaalissa

9 9 (10) lämpenemisessä: Barentsin Euroarktisen itäisen alueen ennustekartta - projektin puitteissa. Tutkimusaika on kesäkuu 2010-joulukuu Suomen ja Komin metsäsektorin yhteistyössä on ollut esillä tasavallan toive selvittää mahdollisuuksia puujätteen hyödyntämiseen alueella. Komissa on kokeiltu pellettien käyttämistä mm. lämmön tuotannossa, mutta siitä ei ole saatu taloudellisesti kannattavaa. Syktyvkarissa järjestetään Rovaniemen ammattikorkeakoulun koordinoima metsäsektorin verkostoitumisseminaari, jonka teemana on metsä- ja puualan pk-yritysten yhteistyö Suomen ja Komin välillä. Seminaari järjestetään Finnbarentsin pk-yritysten koulutushankkeen puitteissa, joka on osa laajempaa metsä- ja puunjalostuksen yhteistyöhanketta. Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutilla on yhteistyötä kalanviljelyssä ja -kasvatuksessa Komin maatalousministeriön ja Bioresurs -organisaation kanssa. Instituutti on antanut alueellisille toimijoille konsulttiapua kalankasvatuksessa sekä muutamia lohen mätimunakantoja Suomesta. Lisäksi on järjestetty koulutusta, asiantuntijavaihtoja ja vierailuja. Yhteistyöllä on saavutettu erinomaisia tuloksia Komin kalanviljelyn ja -kasvatuksen edistämiseksi; kalankasvatus on kehittynyt ja kolmessa vuodessa tuotanto on kasvanut kaksikymmenkertaiseksi. Niin ikään porotalousyhteistyö on ollut hedelmällistä. Suomessa aktiivinen toimija on ollut Saamelaisalueen koulutuskeskus, joka on käynnistänyt porotalouden rinnalla kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämishankkeen Venäjän pohjoisilla alueilla (myös Nenetsien autonomisessa piirikunnassa). Hankkeessa on hyödynnetty Suomen poronhoitomatkailun kokemuksia. Komia kiinnostaa yhteistyö suomalaisyritysten kanssa etenkin matkailun kehittämisessä, joka on Komissa vielä alkuvaiheessa. Suomi ja Komin tasavalta ovat perustaneet Suomi - Komi - ystävyysseuran, joka järjesti vuonna 2009 ensimmäisen vierailunsa Komin tasavaltaan. Matkan kokemuksia on aikomus hyödyntää matkailuyhteistyön kehittämisessä. Suomalaisyrityksillä voisi olla mahdollisuuksia osallistua vaikeiden öljy- ja kaasukenttien tuotantoon erityisesti tuotantoa tehostamalla. Suomen ja Komin tasavallan välisellä yhteistyöllä on kymmenvuotinen historia ja suhteet ovat läheiset. Virallisia yhteistyöryhmän kokouksia ja vierailuja järjestetään säännöllisesti. Komin tasavallan edustajat vierailivat Suomessa Vierailun yhteydessä pidettiin Suomen ja tasavallan välisen yhteistyötyöryhmän pj-tapaaminen. Seuraava yhteistyöryhmän kokous pidetään loppuvuodesta 2010 Helsingissä. Rostovin lääni Rostovin lääni on Etelä-Venäjän teollinen keskus ja rikas maatalousalue. Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, elintarvike-, kevyt-, kemianteollisuus sekä rauta- ja värimetallurgia. Lisäksi louhitaan kivihiiltä. Pääkaupunki Rostov na Donu on Venäjän Eteläisen federaatiopiirin logistinen keskus Euroopan ja Keski-Aasian rajalla. Sotšin läheisyys tekee läänistä monella alalla mielenkiintoisen yhteistyökumppanin. Rostovista on tavoitettavissa Etelä-Venäjän ja Ukrainan markkinat. Sieltä pääsee edelleen Azovin merelle, joka avaa pääsyn kansainvälisille merireiteille Mustalle merelle ja Välimerelle. Volga-Don -reitin kautta pääsee Itämerelle. Suomen ja Rostovin läänin välisen kaupan sekä taloudellisen ja teknologisen yhteistyön kehittämisessä on mahdollisuuksia useilla toimialoilla. Näistä keskeisimpiä ovat auto- ja koneenrakennusteollisuuden modernisoiminen, maatalous ja elintarviketeollisuus,

10 10 (10) asuinrakentaminen ja rakennusmateriaalien tuotanto, teollisuuden ja kunnallistalouden energiatehokkaat teknologiat ja järjestelmät sekä logistiikkajärjestelmät ja palveluiden kehittäminen. Rostovin aluehallinto pitää tärkeänä ydinvoimatuotannon, vesivoiman hyödyntämisen, lämpökeskusten ja kattilalaitosten sekä radioelektroniikan kehittämistä. Lääniä kiinnostaa myös jätteen- ja kasviöljyjen hyödyntäminen energialähteenä. Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavia aloja ovat niin ikään metallurgia, rautatiekuljetusten kehittäminen, innovaatioala ja korkea teknologia, ekologinen ja energiatehokas asuminen (ml. puutalorakentaminen), energiatuotanto ja -tehokkuus, pienvoimaloiden rakentaminen, uusiutuvat energialähteet, ympäristöteknologia, kemianteollisuus, koulutus- ja liike-elämän palvelut. Myös matkailun kehittäminen on herättänyt mielenkiintoa molemmin puolin. Rostovista järjestetään jo charter-lentoja Suomen Lappiin. Rostovin läänissä toimii useita teollisuuspuistoja, jotka tarjoavat etuisuuksia liiketoiminnalle ja tuotantolaitosten sijoittamiselle. Teollisuuspuistoista on toimivat yhteydet eikä teitä tai kunnallisinfrastruktuuria tarvitse erikseen rakentaa. Infrastruktuuri-investointeja ja kustannuksia (vesi-, sähkö-, kaasu) subventoidaan aluebudjetista. Alueille on tavoitteena sijoittaa suuria teollisuusyrityksiä ja saavuttaa keskittämällä synergiaetuja. Rostovin lääni on mustan mullan aluetta, ja läänissä on poikkeuksellisen hyvät edellytykset maatalouden harjoittamiseen. Maanviljely tuottaa viljaa, auringonkukan ja sinapin siemeniä, korianteria, vihanneksia, meloneja ja viinirypäleitä. Lisäksi valmistetaan viiniä. Maatalous- ja elintarvikesektori on yksi potentiaalisimmista yhteistyöaloista; lääni on kiinnostunut suomalaisesta osaamisesta ja koulutusyhteistyöstä koko maatalouden tuotantoketjun hallitsemiseksi. Rostovin lääniin toivotaan suomalaisia investointeja maatalous- ja elintarvikesektorille. Rostovin läänin hallinnossa on valmisteilla alueellinen energiatehokkuusohjelma teollisuuden ja kunnallistalouden energiatehokkuuden lisäämiseksi federatiivisten tavoitteiden mukaisesti. Rostovin läänissä ollaan kiinnostuneita Suomen osaamisesta energiatehokkuudessa ja energiasäästöteknologiassa ja vaihtoehtoisten energiamuotojen hyödyntämisessä. Rostovin läänissä yritykset panostavat voimakkaasti IT-palveluihin ja laitteisiin, joiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Läänissä toimii useita kansainvälisiä alan toimijoita. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on ollut vuodesta 2004 sopimus Rostovin läänin kanssa taloudellisen yhteistyön kehittämisestä. Toimintaa tukee säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä. Edellinen Suomen ja Rostovin läänin yhteistyöryhmän kokous järjestettiin Suomi-päivien 2010 yhteydessä Donin Rostovissa. Seuraava yhteistyöryhmän kokous pidetään touko-kesäkuussa 2011 Suomessa. Sen yhteydessä järjestetään mahdollisesti Rostovin läänin Road Show maakunnissa. TEM:in Barentsin alueiden selvityshanke TEM:in on nimittänyt entisen maaherra Eino Siuruaisen erityisasiantuntijaksi kartoittamaan Venäjän arktisten alueiden investointihankkeet, niiden aikataulut ja tarvittavat kansalliset toimet suomalaisen elinkeinoelämän yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämiseksi alueen suurhankkeissa. Selvityksen on määrä olla valmis vuoden 2010 loppuun mennessä