TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI KÄYTTÖOHJE Tämän valmisbetonin toimitussuunnitelman kaavakkeet on tarkoitettu käytettäväksi tarkistuslistoina työmaan aloituskokouksessa. Rakennustöiden suunnittelun edetessä toimitussuunnitelman kaavakkeita täydennetään yksityiskohtaisemmilla tiedoilla. Toimitussuunnitelman kaavakkeet on järjestetty betonointitöiden etenemisjärjestyksen mukaisesti ja niihin täytetyt tiedot toimivat muistilistana rakennushankkeen eri osapuolille. Toimitussuunnitelma jakautuu neljään osaan. Ensimmäinen osa sisältää rakennushankkeen osapuolten yhteystiedot. Toinen osa on rakennuskohteen paikallavalettavien rakennusosien luettelo. Siihen kirjataan rakennusosien valmistustekniikkaan vaikuttavat tärkeimmät erityispiirteet ja laatuvaatimukset. Kolmas osa sisältää kunkin paikallavalettavan rakennusosan valmisbetonin ominaisuuksiin, valutekniikkaan, muottityöhön, jälkihoitoon ja muihin betonointitöihin liittyvien työvaiheiden yksityiskohtaiset tiedot. Kutakin päätyövaihetta varten on oma kaavakkeensa, joka täytetään soveltuvin osin. Tietoja täydennetään rakennustöiden suunnittelun edetessä. Neljäs osa sisältää valmisbetonin valintaa, tilausta ja paikallavalun työnsuoritusta koskevia ohjeita. SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEYSTIEDOT: 1.1 VALMISBETONIN TILAAJA JA VALMISBETONITOIMITTAJA 1.2 RAKENNUTTAJA 1.3 URAKOITSIJA, TYÖNJOHTO 1.4 SUUNNITTELIJAT 2. RAKENNUSKOHTEEN PAIKALLAVALETTAVIEN RAKENNUSOSIEN LUETTELO: 2.1 PERUSTUS- JA RUNKORAKENTEET 2.2 LATTIA- JA LAATTARAKENTEET 3. PAIKALLAVALETTAVAN RAKENNUSOSAN TIEDOT: 3.1 VALMISBETONI 3.2 SÄÄSUOJAUS 3.3 MUOTTIKALUSTO 3.4 MUOTTILÄMMITYS JA VALMISBETONIN LUJUUDENSEURANTA 3.5 BETONOINTI 3.6 VALMISBETONIN JÄLKIHOITO JA RAKENNEKOSTEUDEN KUIVATUS 4. VALMISBETONIN VALINTA-, TILAUS- JA PAIKALLAVALUOHJEET

2 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 1. YHTEYSTIEDOT: 1.1 VALMISBETONIN TILAAJA JA VALMISBETONITOIMITTAJA VALMISBETONIN TILAAJA TÄYTTÄÄ: VALMISBETONIN TOIMITUSOSOITE Rakennuskohde LASKUTUSOSOITE Rakennusliike Työmaan katuosoite Osoite Työmaan postinumero ja toimipaikka Postinumero ja toimipaikka Betonityönjohtaja / Lattiatyönjohtaja / Valtuutettu tilaaja Tilaajan yhteyshenkilö Betonityönjohtajan puhelin Asiakasnumero Puhelinnumero Betonityönjohtajan MUUTOKSIA VALMISBETONIN SUHTEITUSOMINAISUUKSIIN VOIVAT BETONITYÖNJOHTAJAN LISÄKSI TEHDÄ SEURAAVAT TILAAJAN VALTUUTTAMAT HENKILÖT: Nimi Nimi Puhelin Puhelin VALMISBETONIN TOIMITTAJA TÄYTTÄÄ: VALMISBETONIN TILAUSKESKUS Tilauskeskus Puhelinnumero VALMISBETONIASEMA 1 VALMISBETONIASEMA 2 Valmisbetoniasema Valmisbetoniasema Työnjohtaja Työnjohtaja Puhelinnumero Puhelinnumero Myynti / Tekninen neuvonta Myynti / Tekninen neuvonta Puhelinnumero Puhelinnumero

3 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 1. YHTEYSTIEDOT: 1.2 RAKENNUTTAJA RAKENNUTTAJA Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka RAKENNUTTAJAN EDUSTAJA Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka VALVOJA Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka

4 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 1. YHTEYSTIEDOT: 1.3 URAKOITSIJA, TYÖNJOHTO VASTAAVA TYÖNJOHTAJA Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka BETONITYÖNJOHTAJA Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka BETONILATTIATYÖNJOHTAJA Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka

5 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 1. YHTEYSTIEDOT: 1.4 SUUNNITTELIJAT PÄÄSUUNNITTELIJA Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka RAKENNESUUNNITTELIJA Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka LVI-SUUNNITTELIJA Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Yritys Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka

6 Paikallavalu 1. rakenneluokka betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 2. RAKENNUSKOHTEEN PAIKALLAVALETTAVIEN RAKENNUSOSIEN LUETTELO: 2.1a PERUSTUS- JA RUNKORAKENTEET Tähän kaavakkeeseen merkitään rakennuskohteen paikallavalettavat rakennusosat. Laatuvaatimukset merkitään pääpiirteittäin vaativimman rakennetyypin mukaan. Yksityiskohtaisemmat laatuvaatimukset merkitään tämän suunnittelukansion rakennusosakohtaisiin kaavakkeisiin. Betonipintojen ja lattioiden laatuluokat merkitään Suomen Betoniyhdistyksen ja Betonilattiayhdistyksen luokituksen mukaan (julkaisut BY40 Betonipinnat ja BY45/BLY7 Betonilattiat 2000). Rakennuskohteen paikallavalettavat rakennusosat Kaivinpaalut Betonipinnan laatuluokka (BY40) X b Erityisvaatimuksia (esim. arkkitehtoninen vaatimus, jälkijännitys, korkealujuusbetoni, suola-pakkasrasitus, P-lukubetoni, kemiallinen rasitus, tavallisesta poikkeava muotti- tai valutekniikka, itsestään tiivistyvä betoni, nopeasti pinnoitettava betoni, halkeilemattomuusvaatimus) Anturat Perusmuurit Maanpaineseinät Pilarit Palkit Ulkoseinät Väliseinät

7 Paikallavalu 1. rakenneluokka betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 2. RAKENNUSKOHTEEN PAIKALLAVALETTAVIEN RAKENNUSOSIEN LUETTELO: 2.1b PERUSTUS- JA RUNKORAKENTEET Tähän kaavakkeeseen merkitään rakennuskohteen paikallavalettavat rakennusosat. Laatuvaatimukset merkitään pääpiirteittäin vaativimman rakennetyypin mukaan. Yksityiskohtaisemmat laatuvaatimukset merkitään tämän suunnittelukansion rakennusosakohtaisiin kaavakkeisiin. Betonipintojen ja lattioiden laatuluokat merkitään Suomen Betoniyhdistyksen ja Betonilattiayhdistyksen luokituksen mukaan (julkaisut BY40 Betonipinnat ja BY45/BLY7 Betonilattiat 2000). Rakennuskohteen paikallavalettavat rakennusosat Betonipinnan laatuluokka (BY40) X b Erityisvaatimuksia (esim. arkkitehtoninen vaatimus, jälkijännitys, korkealujuusbetoni, suola-pakkasrasituskestävyys, P- lukubetoni, kemiallinen rasituskestävyys, tavallisesta poikkeava muotti- tai valutekniikka, itsestään tiivistyvä betoni, nopeasti pinnoitettava betoni, halkeilemattomuusvaatimus)

8 Paikallavalu 1. rakenneluokka betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 2. RAKENNUSKOHTEEN PAIKALLAVALETTAVIEN RAKENNUSOSIEN LUETTELO: 2.2a LATTIA- JA LAATTARAKENTEET Tähän kaavakkeeseen merkitään rakennuskohteen paikallavalettavat lattia- ja laattarakenteet. Laatuvaatimukset merkitään pääpiirteittäin vaativimman rakennetyypin mukaan. Yksityiskohtaisemmat laatuvaatimukset merkitään tämän suunnittelukansion rakennusosakohtaisiin kaavakkeisiin. Betonipintojen ja lattioiden laatuluokat merkitään Suomen Betoniyhdistyksen ja Betonilattiayhdistyksen luokituksen mukaan (julkaisut BY40 Betonipinnat ja BY45/BLY7 Betonilattiat 2000). Rakennuskohteen paikallavalettavat lattia- ja laattarakenteet Maanvaraiset laatat Betonilattian laatuluokka (BY45/BLY7) X 1. (esim. A-2-30-T) Erityisvaatimuksia (esim. arkkitehtoninen vaatimus, jälkijännitys, korkealujuusbetoni, suola-pakkasrasituskestävyys, P- lukubetoni, kemiallinen rasituskestävyys, tavallisesta poikkeava muotti- tai valutekniikka, itsestään tiivistyvä betoni, nopeasti pinnoitettava betoni, halkeilemattomuusvaatimus) Reunavahvistetut laatat Massiiviholvit Liittolaatat Kuorilaatat Pintabetonivalut Kelluvat betonilattiat

9 Paikallavalu 1. rakenneluokka betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 2. RAKENNUSKOHTEEN PAIKALLAVALETTAVIEN RAKENNUSOSIEN LUETTELO: 2.2b LATTIA- JA LAATTARAKENTEET Tähän kaavakkeeseen merkitään rakennuskohteen paikallavalettavat lattia- ja laattarakenteet. Laatuvaatimukset merkitään pääpiirteittäin vaativimman rakennetyypin mukaan. Yksityiskohtaisemmat laatuvaatimukset merkitään tämän suunnittelukansion rakennusosakohtaisiin kaavakkeisiin. Betonipintojen ja lattioiden laatuluokat merkitään Suomen Betoniyhdistyksen ja Betonilattiayhdistyksen luokituksen mukaan (julkaisut BY40 Betonipinnat ja BY45/BLY7 Betonilattiat 2000). Rakennuskohteen paikallavalettavat lattia- ja laattarakenteet Betonilattian laatuluokka (BY45/BLY7) X 1. (esim. A-2-30-T) Erityisvaatimuksia (esim. arkkitehtoninen vaatimus, jälkijännitys, korkealujuusbetoni, suola-pakkasrasituskestävyys, P- lukubetoni, kemiallinen rasituskestävyys, tavallisesta poikkeava muotti- tai valutekniikka, itsestään tiivistyvä betoni, nopeasti pinnoitettava betoni, halkeilemattomuusvaatimus)

10 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 3. PAIKALLAVALETTAVAN RAKENNUSOSAN TIEDOT: 3.1 VALMISBETONI PAIKALLAVALETTAVA RAKENNUSOSA Rakennusosa / Sijainti / Piirustus no PAIKALLAVALETTAVAN RAKENNUSOSAN TIEDOT JA SUUNNITTELIJAN VAATIMUKSET Kappalemäärä Rakennusosan paksuus/mitat Betonin maksimilämpötila Betonilattian laatuluokka (BY45/BLY7) Tilavuus yhteensä kpl bet-m 3 Lujuus- ja rakenneluokka K - Taivutusvetolujuusvaatimus MPa YMPÄRISTÖLUOKKA (BY32) mm Pinta-ala yhteensä m 2 Raudoitteiden betonipeite mm Raudoitteiden betonipeite mm C Betonin maksimilämpötilaero C Lämmön maks. nousunopeus C/h Maksimijäähtymisnopeus C/h RAKENTEEN TYÖSAUMAT: Betonipinnan luokka (BY40) Muotinpurkulujuus Jälkituennan purkulujuus Jälkijännityslujuus Y3/E1 Kuivat sisätilat, RH < 80 % Y2/E2a Kosteat sisätilat, RH > 80 % Y2/E2b Pakkasrasitus, ei suolarasitusta Y2/E2c Perustukset yleensä Y1/E3a Suolarasitus, ei pakkasrasitusta Y1/E3b Suola-pakkasrasitus E4 Edellisen lisäksi kemiallinen rasitus MUITA TIETOJA JA LAATUVAATIMUKSIA: MPa MPa MPa VALMISBETONIN TIEDOT Valittu lujuusluokka K Runkoaineen suurin raekoko mm Lujuuden arvosteluikä: 7 vuorokautta Tilattava betonimäärä m 3 Ei pakkasrasitutsta Minimi-ilmamäärä Betonointinopeus m 3 /h Valun maksiminousunopeus mm/h Kohtuullinen pakkasras. 28 vuorokautta Betonimassan notkeus svb ja painuma mm tai leviämä mm 91 vuorokautta svb % Kuumabetonin lämpötila Ankara pakkasrasitus Suojahuokossuhde Muotinpurkulujuus ja -ikä MPa Suola-pakkasrasituskest. Erikoisominaisuus Huokosjako Jälkituen. purkulujuus ja -ikä mm P-lukuvaatimus C d MPa d Jälkijännityslujuus ja ikä MPa d VALMISBETONIN SEMENTTILAATU, LISÄAINEET JA MUITA LISÄTIETOJA:

11 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 3. PAIKALLAVALETTAVAN RAKENNUSOSAN TIEDOT: 3.2 SÄÄSUOJAUS PAIKALLAVALETTAVA RAKENNUSOSA Rakennusosa / Sijainti / Piirustus no SÄÄSUOJAUSTARVE Talvibetonointi Sadesuojaus Tuulisuojaus Aurinkosuojaus BETONOINTIAJANKOHTA JA AIKATAULU: RAKENNUOSAN ARKUUS SÄÄTILAN VAIKUTUKSILLE JA MAHDOLLISIA RISKITEKIJÖITÄ: SÄÄSUOJAUSKALUSTO LISÄTIETOJA: Rakennuksen vesikatto Asennus-pvm tai -vko Tiivistetyt välipohjaholvit Valu-pvm tai -vko Tiivistetyt ulkoseinät Asennus-pvm tai -vko Sääsuojahallimoduulit Mitat: kpl, yht. m 2 Suojapeitteet Mitat: kpl, yht. m 2 Telinepeitteet Mitat: kpl, yht. m 2 Eristepeitteet Mitat: kpl, yht. m 2 SÄÄSUOJAUSKALUSTON TYÖMAAKIERTOSUUNNITELMA:

12 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 3. PAIKALLAVALETTAVAN RAKENNUSOSAN TIEDOT: 3.3 MUOTTIKALUSTO PAIKALLAVALETTAVA RAKENNUSOSA Rakennusosa / Sijainti / Piirustus no PYSTYRAKENTEEN VAAKARAKENTEEN MUOTTIKALUSTO MUOTTIKALUSTO LISÄTIETOJA MUOTTIKALUSTOSTA: Lautamuotti Kannatinpalkkijärjestelmä Levymuotti Holvikasettijärjestelmä Suurmuotti Vakiopalkit ja levyt Järjestelmämuotti Palkkimuotti Vakiopalkkimuotti Pilarimuotti Tunnelimuotti Liukuvalumuotti Kiipeävä muotti Muovikelmumuotti Muu, mikä? Pöytämuotti Kupumuotti Tunnelimuotti Liittolaatta Kuorilaatta Muu, mikä? MUOTTIKIERTOSUUNNITELMA: MUOTTIPINTA Vaneri Puulevy Sahatavara Lasikuitu ja muovi Muottikangas Teräs Muu, mikä? MUOTTIPINNAN HOITO JA MUOTINIRROTUSAINE: BETONIPINNAN LAATUVAATIMUKSET:

13 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 3. PAIKALLAVALETTAVAN RAKENNUSOSAN TIEDOT: 3.4 MUOTTILÄMMITYS JA VALMISBETONIN LUJUUDENSEURANTA PAIKALLAVALETTAVA RAKENNUSOSA Rakennusosa / Sijainti / Piirustus no MUOTTILÄMMITYS LISÄTIETOJA MUOTTILÄMMITYSKALUSTOSTA: Säteilylämmitys Kalusto: kw kpl Kuumailmalämmitys Kalusto: kw kpl Lankalämmitys Kalusto: Sähkölämmitetty muotti Kalusto: m 2 kpl Kuumabetoni Muottieristys: MUOTTILÄMMITYSSUUNNITELMA: BETONIN LUJUUDENKEHITYKSEN SEURANTA Valmisbetonitoimittajan laskentapalvelu Lämpötilanseuranta ja käsinlaskenta LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA:

14 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 3. PAIKALLAVALETTAVAN RAKENNUSOSAN TIEDOT: 3.5 BETONOINTI PAIKALLAVALETTAVA RAKENNUSOSA Rakennusosa / Sijainti / Piirustus no BETONOINTIKALUSTO LISÄTIETOJA: Pumppu m Nostoastia m 3 Valukouru m Hihna m Dumpperi m 3 Kottikärryt kpl Vastaanottosiilo m 3 BETONOINTITYÖSUUNNITELMA JA AIKATAULU: BETONIN TIIVISTYSKALUSTO LISÄTIETOJA: Tärysauva kpl Tärypalkki kpl Tärysilta kpl Muottitärytin kpl TIIVISTYSSUUNNITELMA: PINTAKÄSITTELY BETONOINNIN YHTEYDESSÄ Teräshierto Puuhierto Muu, mikä? LISÄTIETOJA: BETONIPINNAN LAATUVAATIMUKSET:

15 betoni TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Valmisbetonijaos PL 11 (Unioninkatu 14) HELSINKI RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde Työnumero Päivämäärä 3. PAIKALLAVALETTAVAN RAKENNUSOSAN TIEDOT: 3.6 VALMISBETONIN JÄLKIHOITO JA RAKENNEKOSTEUDEN KUIVATUS PAIKALLAVALETTAVA RAKENNUSOSA Rakennusosa / Sijainti / Piirustus no VALMISBETONIN JÄLKIHOITO LISÄTIETOJA: Jälkihoidon kokonaisaika vrk Esijälkihoitoaine Tuotenimi: Jälkihoitoaine Tuotenimi: Kastelu vedellä vrk Muovikalvo vrk Määrä: m 2 Suojapeitteet vrk Määrä: m 2 Eristepeitteet vrk Määrä: m 2 JÄLKIHOITOSUUNNITELMA: RAKENNEKOSTEUDEN KUIVATUS RAKENNEKOSTEUDEN MITTAUSSUUNNITELMA: Sisäilman lämmitys Kalusto: kpl Säteilylämmitys Kalusto: kpl Vesi-imuri kpl ARVIOITU KUIVATUSAIKA, KUIVATUSSUUNNITELMA JA HYVIEN KUIVUMISOLOSUHTEIDEN JÄRJESTÄMINEN: VARAUTUMINEN VESIVAHINKOIHIN: Vesi-imuri kpl

16

17 4. VALMISBETONIN VALINTA-, TILAUS- JA PAIKALLAVALUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO: RAKENNUSOSAN TILAVUUS LUJUUS- JA RAKENNELUOKKA RAKENNUSOSAN PAKSUUS RAUDOITTEIDEN BETONIPEITE BETONIN MAKSIMILÄMPÖTILA, MAKSIMILÄMPÖTILAERO, LÄMMÖN MAKSIMINOUSUNOPEUS JA MAKSIMIJÄÄHTYMISNOPEUS BETONIPINNAN LUOKKA BETONILATTIAN LAATULUOKKA BETONIRAKENTEEN YMPÄRISTÖLUOKKA RUNKOAINEEN SUURIN RAEKOKO BETONIN LUJUUDEN ARVOSTELUIKÄ BETONIMASSAN NOTKEUS, PAINUMA JA LEVIÄMÄ TILATTAVA BETONIMÄÄRÄ BETONOINTINOPEUS VALUN MAKSIMINOUSUNOPEUS BETONIN PAKKASENKESTÄVYYS BETONIN SUOLA-PAKKASRASITUSKESTÄVYYS BETONIN ERIKOISOMINAISUUS BETONIN MINIMI-ILMAMÄÄRÄ BETONIN SUOJAHUOKOSSUHDEVAATIMUS BETONIN HUOKOSJAKO BETONIN P-LUKUVAATIMUS KUUMABETONI SÄÄSUOJAUSTARVE SÄÄSUOJAUSKALUSTO MUOTTIPINTAMATERIAALI TYÖSAUMAT MUOTTILÄMMITYS BETONIN LUJUUDENKEHITYKSEN SEURANTA BETONOINTIKALUSTO BETONIN TIIVISTYSKALUSTO BETONIN JÄLKIHOITO

18 PYSTYRAKENTEIDEN BETONOINTI JA JÄLKIHOITO LATTIA- JA VÄLIPOHJARAKENTEIDEN BETONOINTI, HIERTO JA JÄLKIHOITO LÄHDELUETTELO

19 Betonirakenne RAKENNUSOSAN TILAVUUS Rakennusosan tilavuudeksi merkitään rakennusosan betonimäärä kuutiometreissä (bet-m 3 ). Materiaalihukan takia rakennusosan valamiseen tarvittava betonimäärä on yleensä hieman suurempi kuin rakennusosan tilavuus, mikä tulee ottaa huomioon valmisbetonia tilattaessa. LUJUUS- JA RAKENNELUOKKA Rakenteen suunnittelija ilmoittaa rakenteeseen käytettävän betonin lujuusluokan sekä rakenteen rakenneluokan, esim. K30-2. Merkinnän lukuarvo 30 tarkoittaa mitoituslujuudeltaan vähintään 30 megapascalin (MPa = N/mm 2 ) puristusta kestävää betonia. Työmaa voi tarvittaessa käyttää suunniteltua lujempaa betonia, esim. lujuusluokan K35 betonia. Lujuusluokan nostaminen nopeuttaa betonin lujuudenkehitystä ja muotinpurkulujuuden saavuttamista. Lujuusluokan nostamisesta voi olla hyötyä esim. talvibetonoinnissa sekä pyrittäessä nopeaan muottikiertoon. Betonin lujuusluokat on porrastettu 5 ja 10 megapascalin välein. Käytössä olevat lujuusluokat ovat K20, K25, K30, K35, K40, K45, K50, K55, K60, K70, K80, K90 ja K100. Valmisbetoneja toimitetaan yleisimmin lujuusluokissa K20 K55. Erikoistilauksesta on saatavissa korkealujuusbetoneja aina lujuusluokkaan K100 asti. RAKENNELUOKKATAULUKKO (Suomen rakentamismääräyskokoelma B4 Betonirakenteet) Rakenteet ja rakenneosat, joiden suunnittelun katsotaan vaativan erityistä pätevyyttä Rakenteet ja rakenneosat, joiden valmistaminen niiden rakenteellisen toiminnan varmistamiseksi edellyttää erityistä huolellisuutta Jännitetyt rakenteet Tavanomaisesta poikkeavat suuret tai monikerroksiset elementtirakenteet Rakenteet, joiden suunnittelussa laskelmissa käytetty betonin lujuusluokka on korkeampi kuin K40 Muut vaativat betonirakenteet Tavanomaiset rakenteet, joiden suunnittelussa laskelmissa käytetty betonin lujuusluokka on korkeintaan K40 Rakenteet, joiden suunnittelussa laskelmissa käytetty betonin lujuusluokka on korkeintaan K20 Rakenneluokka Betonirakenteet jaetaan kolmeen rakenneluokkaan, joista 1-luokka on vaativin. Rakenteiden suunnittelija ilmoittaa betonirakenteen rakenneluokan. Rakenneluokkaa ei voi muuttaa työmaan toimesta. Sekä rakenteiden suunnittelijalla että betonityönjohtajalla tulee olla käytettävän rakenneluokan mukainen pätevyys. Rakenneluokka ilmaistaan lujuusluokan jälkeen tehtävällä merkinnällä, esim. K30-2. RAKENNUSOSAN PAKSUUS Rakennusosan paksuudella on merkitystä erityisesti muottilämmitystä, muottisuojausta sekä betonin lujuuden arvosteluikää valittaessa. Kylmissä olosuhteissa ohuen rakenteen lämmönhukka on suurempi kuin betonin lämmönkehitys kovettumisen aikana. Betonoitaessa talviaikana ohuita rakenteita joudutaan nopeuttamaan betonin lujuudenkehitystä, lisäämään muottilämmitystä ja parantamaan muottien lämpöeristystä. Vastaavasti paksuja rakenteita kesällä valettaessa joudutaan huomioimaan kovettuvan betonin suuri lämmöntuotto. Betonirakenteen lämpötilan liiallisen nousemisen estämiseksi käytetään paksujen rakenteiden betonoinnissa hitaasti kovettuvia betonilaatuja, joiden lämmöntuotto on hitaampaa kuin nopeasti kovettuvien betonilaatujen. Alle 80 mm paksujen rakenteiden betonimassan valinnassa on huomioitava runkoaineen suurin raekoko. Suurin raekoko saa olla enintään 40 % rakenteen paksuudesta. Runkoaineen suurinta raekokoa ei kuitenkaan ole syytä pienentää liikaa, sillä suuriläpimittainen raekoko parantaa betonin säilyvyysominaisuuksia sekä pienentää betonirakenteen kuivumiskutistumaa ja käyristymiä.

20 RAUDOITTEIDEN BETONIPEITE Raudoitteiden suojana oleva betonipeite vaikuttaa raudoitteiden säilyvyyteen syövyttävissä olosuhteissa kuten esimerkiksi ulkorakenteissa. Raudoitteita ympäröivän betonin emäksisyys suojaa raudoitteita ruostumiselta. Liian ohut betonipeite raudoitteiden ympärillä ei suojaa raudoitteita. Ruoste voi aiheuttaa värivirheitä betonin pintaan. Ruostuessaan paisuva raudoite voi ajan myötä rikkoa ja irrottaa raudoitteita suojaavan betonikerroksen kokonaan. Pahimmillaan ruostunut raudoite voi menettää kantavuutensa tai tartunnan betonin kanssa. Raudoitteita suojaavan betonipeitteen vähimmäispaksuudeksi vaaditaan betonirakenteissa 15, 20, 25, 30, 35, 40 tai 50 mm ympäristöolosuhteiden mukaan. Maata vasten valettaessa ja vedenalaisessa valussa tulee betonipeitteen paksuuden olla vähintään 50 mm. Senttimetrin liian ohut betonipeite voi lyhentää rakenteen käyttöikää kymmeniä vuosia. Betonipeitteen vähimmäispaksuusvaatimus koskee myös työraudoitusta ja sidelankoja. Betonin maksimiraekoon on pääsääntöisesti oltava 3 5 mm pienempi kuin raudoitteiden betonipeitteen. Maksimiraekokoon verrattuna liian ohueen betonipeitekerrokseen voi jäädä ison runkoaineen muodostamia, valupinnan ulkonäköä ja säilyvyyttä heikentäviä koloja. Betonirakenteita suunniteltaessa tulisi 15 mm:n minimipeitepaksuutta välttää rakenteissa, joiden valmistuksessa on edullista käyttää maksimiraekooltaan vähintään mm:n betonimassaa kutistuman ja halkeilun rajoittamiseksi. Raudoitustangot on sidottava ja tuettava niin tukevasti, että suunnitelmien mukaiset suojaetäisyydet säilyvät myös betonoinnin aikana. Asennusvälikkeet suunnitellaan ottaen huomioon betonipeitepaksuus, pistekuormankestävyys, korroosionkestävyys, sijoittelu ja ulkonäkö. Sidelankojen on kokonaisuudessaan täytettävä suojabetonikerroksen paksuusvaatimus. Samassa valukokonaisuudessa voi eri teräslaatujen välille syntyä rakenteen säilyvyyttä tai ulkonäköä vahingoittava sähköpari. Tämän vuoksi on tärkeää, että ruostumattoman teräksen kanssa käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja sidelankoja tai muovisia siteitä. Pintaan asennettavien kiinnikkeiden ja tarvikkeiden on oltava ei-metallisia tai samaa materiaalia kuin raudoitteet. Ruostumaton ja tavallinen teräs eivät missään tapauksessa saa olla kosketuksissa toisiinsa, koska tällöin tavallisen teräslaadun korroosio nopeutuu ruostumattoman teräksen vaikutuksesta. Edellä mainitun lisäksi on riittävällä jälkihoidolla varmistettava, ettei betonipintaan synny peitekerrosta heikentäviä kutistumishalkeamia. Betonipeite suojaa raudoitteita vaurioitumiselta myös tulipalossa. Teräksen saavuttaessa noin C lämpötilan alkaa sen lujuus laskea nopeasti. Lujuuden lasku voi johtaa lopulta rakenteen kantokyvyn menettämiseen. Betonipeite toimii lämpöeristeenä raudoitteen ja tulipalossa kuumenneen ilman välissä. Tämä hidastaa raudoitteiden lämpötilan nousua ja parantaa rakenteen palonkestävyyttä. Rakenteen palosuojaus voi edellyttää yli 50 mm betonipeitettä raudoitusten ympärillä. Raudoitteiden betonipeitevaatimus voi olla eri suuruinen rakenteen eri sivuilla, kuten esimerkiksi ulkoseinärakenteen sisä- ja ulkoreunassa tai välipohjaholvin ylä- ja alapinnassa. BETONIN MAKSIMILÄMPÖTILA, MAKSIMILÄMPÖTILAERO, LÄMMÖN MAKSIMINOUSUNOPEUS JA MAKSIMIJÄÄHTYMISNOPEUS Rakennesuunnittelija voi määrätä rajoituksia betonin lujuudenkehityksen aikaiselle maksimilämpötilalle, lämpötilalle rakenteen sisällä sekä rakenteen lämpötilan muuttumisnopeudelle. Betonin korkea lämpötila sekä betonirakenteen lämpötilan tavallista suurempi nousu lujuudenkehityksen aikana aiheuttavat betonin lämpökäsittelyn. Yli +50 C lämpötila lujuudenkehityksen aikana alentaa betonin loppulujuutta, mikä täytyy ottaa huomioon suunnittelussa. Liian suuri lämpötilaero rakenteen sisäosan ja pinnan välillä johtaa suuriin vetojännityksiin ja nuoren betonin halkeamiseen. Myös rakenteen liian nopea lämpeneminen tai jäähtyminen voi vaurioittaa rakennetta.

21 Betonipinta BETONIPINNAN LUOKKA MUOTTIA VASTEN VALETTUJEN BETONIPINTOJEN LUOKITUSTAULUKKO (Suomen Betoniyhdistys BY 40 Betonipinnat) Erityisen vaativat, suunnitelmissa erikseen määritellyt pinnat, joilta edellytetään hyviä ulkonäköön liittyviä ominaisuuksia, kuten esim. tasaisuutta ja pientä huokoisuutta Käsittelemättömäksi jätettävät, näkyviin jäävät pinnat Maalattavat (esikäsiteltävät) pinnat Tasoitettavat pinnat kun halutaan tasoitemenekki pieneksi Yleensä verhottavat tai näkymättömiin jäävät pinnat Pinnat, joiden ulkonäölle ei aseteta suuria vaatimuksia, kuten kellarin sisäseinät ja maan peittoon jäävät ulkopuoliset pinnat Tasoitettavat pinnat Täysin näkymättömiin jäävät pinnat, kuten perustukset ja alaslaskettujen kattojen takaiset betonipinnat Betonipinnan luokka b Huom! Luokkaa 1 ei tule missään kohteessa määrätä yleisesti käytettäväksi. Ns. puhdasvalettujen betonipintojen pääluokka Muottia vasten valetut betonipinnat jaetaan kolmeen laatuluokkaan 1, 2 ja 3. (Lisäksi luokka 3b täysin näkymättömiin jääville pinnoille). Näistä luokista luokka 1 on laadullisesti vaativin. Muottia vasten valetun betonipinnan laatutekijöitä ovat: - nystermä - syvennys - hammastus - valupurse tai valuhaava - huokoset - valuvika - pinnan käyryys tai aaltoilu - värivaihtelu Laatuluokka 1, jota voidaan nimittää arkkitehtoniseksi luokaksi, edellyttää lähes aina uuden, puhtaan muottipintamateriaalin käyttöä eikä sitä tule missään kohteessa määrätä yleisesti käytettäväksi. Luokka 2 vastaa vaatimuksiltaan ns. puhdasvalupintoja ja edellyttää hyvälaatuista sekä ehjää muottipintamateriaalia. Muottia vasten valettujen pintojen lisäksi myös muut betonipinnat jaetaan laatuluokkiin Suomen Betoniyhdistyksen julkaisun BY 40 Betonipinnat mukaan. Hierrettyjen, telattujen, töpötettyjen, harjattujen, ruiskubetonoitujen, hiekkapuhallettujen, happopestyjen, hakattujen ja hiottujen pintojen lisäksi julkaisusta löytyvät tarkat ohjeet pesubetoni- ja väribetonipintojen laatuluokitusta varten. Oikean laatuluokan valitseminen ja laadukkaiden betonipintojen valmistaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä työmaan, rakennuttajan, arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja valmisbetonitoimittajan kesken.

22 Kohde Teollisuuslattiat BETONILATTIAN LAATULUOKKA BETONILATTIOIDEN LAATUTEKIJÖIDEN VALINTAOHJETAULUKKO (Suomen Betoniyhdistys BY 45 / Betonilattiayhdistys BLY 7 Betonilattiat 2000, taulukko 1.1) Asunnot, toimistot ja muut päällystettävät lattiat Tasaisuus (ennen mahdollista tasoitusta tasoitteella tai päällystämistä) Laatuluokka Kulutuskestävyys A 0 A B C Betonin lujuusluokan minimivaatimus Ei käytetä tasoitetta A 4 K30 Käytetään itsestään leviävää tasoitetta Tasaisuus tärkeä laatutekijä, kuten korkeat varastot (esim. trukkiliikenne) Kulutuskestävyys tärkeä laatutekijä (esim. suuret liikennekuormat, vilkas liikenne, pienet ja kovat trukin pyörät) Teollisuuslattiat yleensä (esim. pienteollisuustalot, kevyt teollisuus) Toisarvoiset päällystämättömät tilat Esim. kellaritilat asuinrakennuksessa B 4 K30 (A 0 ) A 3 K40 (B) C 2 K50 C 3 K30 C 4 K30 Betonilattian tasaisuusluokka ilmoitetaan kirjaimin A 0, A, B ja C, joista A 0 on vaativin. Tasaisuuden arvosteluperusteena käytetään lattian hammastusta, aaltoilua ja kaltevuusvirheitä, mutta ei pinnan karheutta. Betonilattian kulutuskestävyys esitetään numeroin 1, 2, 3 ja 4, joista 1 on vaativin. Luokitusmerkintä. Luokitusperiaatteiden mukaisesti lattian luokka ilmoitetaan kirjain numero numero -yhdistelmänä, esimerkiksi B Ensimmäinen kirjain ilmoittaa tasaisuusvaatimuksen, ensimmäinen numero kulutuskestävyysluokan ja toinen numero betonin lujuusluokan. Luokitusohje määrittelee kunkin luokan minimivaatimustason. Luokitusmerkintään voidaan, erityisesti vaativien kohteiden ollessa kyseessä, liittää neljäntenä osana T-kirjain (esimerkiksi B 2 40 T). T-merkintä tarkoittaa, että työtä aloitettaessa ja tarpeen vaatiessa myös työtä toteutettaessa lattiaurakoitsijan edustajana paikalla on Suomen Betoniyhdistyksen tai Betonilattiayhdistyksen toteaman betonilattiatyönjohtajan pätevyyden omaava henkilö Suomen Betoniyhdistyksen ja Betonilattiayhdistyksen julkaisussa BY 45 / BLY 7 Betonilattiat 2000 esitetään luokitus- ja rakennusohjeita erityyppisille betonilattioille.

23 Vaikeat olosuhteet, suolarasitus Suola-pakkasrasitus Ympäristöolosuhteet Ei pakkasrasitusta Tavalliset olosuhteet, ei suolarasitusta Pakkasrasitus Helpot olosuhteet Ei pakkasrasitusta BY 32 RakMK B4 BETONIRAKENTEEN YMPÄRISTÖLUOKKA YMPÄRISTÖLUOKKATAULUKKO (Suomen Betoniyhdistys BY 32 Betonirakenteiden säilyvyys ja käyttöikämitoitus 1992, taulukko 3.1) Ympäristöluokka Luokitus Suhteellinen kosteus (RH) yleensä < 80 % Makean veden alaiset rakenteet Esim. asuin- ja toimistorakennusten sisätilat Rakenteet märässä ilmastossa (RH > 80 %), jossa ei ole pakkasrasitusta Sellaisten rakennusten sisätilat, joissa suhteellinen kosteus (RH) on > 80 % Rakenteet, jotka ovat makean veden ja pakkasrasituksen alaisia Rakenteet, joihin kohdistuu pakkasrasitus kosteissa olosuhteissa, esim. julkisivut Maan ympäröimät rakenteet selvän pakkasrasituksen alaisina, esim. peruspilarit Ulkorakenteet, esim. parvekkeet, suolaamattomat ulkoportaat, muurit, sokkelit E1 E2a E2b Y3 Y2 Perustukset yleensä (ei aggressiivisessa ympäristössä, ks. by 32 taulukko 3.2) E2c Meriveden vaikutuksen alaiset rakenteet vedenpinnan alapuolella E3a Kuten edellinen, lisäksi pakkasrasitus esim. meriolosuhteissa olevien siltojen vesirajassa ja sen yläpuolella olevat rakenteet, voimakkaasti tiesuolan vaikutuksen alaiset rakenteet kuten siltojen reunapalkit ja kylmät paikoitustalot E3b Y1 Yllä olevien olosuhteiden lisäksi kemiallinen rasitus (ks. BY 32 taulukko 3.2) E4 Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK B4) luokituksen mukaan betonirakenteet jaetaan ympäristöluokkiin Y3 (helpot olosuhteet), Y2 (tavalliset olosuhteet) ja Y1 (vaikeat olosuhteet). Suomen Betoniyhdistyksen (BY 32: 3.2) luokituksen mukaiset ympäristöluokat E1 E3b täsmentävät RakMK B4:n ympäristöluokitusta mm. pakkasrasituksen osalta. E4 tarkoittaa rakenteen olevan oman ympäristöluokkansa mukaisen olosuhderasituksen lisäksi alttiina kemialliselle rasitukselle. Vaikeissa olosuhteissa ja pakkasrasituksen alaiselle betonirakenteelle vaaditaan mm. paksumpaa suojaavaa betonipeitettä raudoitusten ympärille, korkeampaa betonin lujuusluokkaa sekä riittävää ilmapitoisuutta ja suojahuokossuhdetta. Ympäristöluokan mukaan määräytyvät rakenteen ja materiaalien ominaisuudet vaikuttavat betonirakenteen kestävyyteen ja säilyvyyteen. Käytettäessä ruostumattomia raudoitteita voidaan ohentaa suojabetonikerrosta ja alentaa betonin lujuusluokkaa.

24

25 Rakennusosa RUNKOAINEEN SUURIN RAEKOKO RUNKOAINEEN MAKSIMIRAEKOKO- TAULUKKO Runkoaineen suurin raekoko mm Perustusanturat X Perusmuurit X Seinät X 1) Pilarit X 1) Palkit X Ala-, väli- ja yläpohjaholvit X Liitto- ja kuorilaatat X Rakenteen tiheästi raudoitetut alueet X (x) Maanvaraiset laatat (paksuus > 120 mm) X Maanvaraiset laatat (paksuus mm) (x) X X Kelluvat betonilattiat (x) X (x) Pintabetonivalut (paksuus mm) (x) X (x) Pintabetonivalut (paksuus mm) X (x) Pintabetonivalut (paksuus mm) (x) X Pintabetonivalut (paksuus < 45 mm) X Elementtien saumaukset X 1) Seinien ja pilarien alaosaan suositellaan valettavaksi noin 200 mm kerros betonia, jonka maksimiraekoko on 8 mm. Valmisbetonimassojen yleisimmät maksimiraekoot ovat 4, 8, 16 ja 32 mm. Joillakin valmisbetoniasemilla voi olla valikoimissaan lisäksi maksimiraekooltaan 12, 20 tai 25 mm:n massaa. Betoninormeissa on määrätty, että runkoaineen suurin raekoko eli maksimiraekoko saa olla enintään 40 % rakenteen paksuudesta ja korkeintaan 0,8 kertaa terästankojen pienin vapaa väli. Betonirakenteissa ei kuitenkaan ole syytä käyttää liian pientä maksimiraekokoa, sillä runkoaineen suuri raekoko parantaa betonin lujuus- ja kulutuskestävyysominaisuuksia, lyhentää betonin kuivumisaikaa sekä vähentää virumaa, kuivumiskutistumaa, käyristymiä ja halkeiluriskiä. Tarkoituksenmukaista pienempää maksimiraekokoa kannattaa käyttää vain, jos sitä edellytetään arkkitehtonisista syistä esimerkiksi näkyviin jäävän pesubetonitai hiontapinnan takia. Runkorakenteissa käytettävän betonin kiviaineksen maksimiraekoko on 32 mm. Tiheästi raudoitetuilla alueilla voidaan käyttää maksimiraekokona 16 mm. Pienet yksittäiset tiheästi raudoitetut kohdat eivät saa johtaa koko rakennusosan valamiseen liian hienorakeisella massalla. Tarpeettoman pienen maksimiraekoon käyttäminen on yleisin syy halkeiluongelmiin. Alle 16 mm maksimiraekoko lisää voimakkaasti betonin kuivumiskutistumista ja kutistumahalkeiluriskiä sekä pidentää betonin kuivumisaikaa. Maksimiraekoko valitaan betonoitavan rakennusosan mukaan mahdollisimman suureksi. Käytettävää maksimiraekokoa ei saa pienentää työmaan heikkotehoisen betonipumpun, pieniläpimittaisen jakoputkiston tai muun vastaavan syyn takia. Valmisbetonitoimittajilla on käytössään 32 mm:n maksimiraekoolle sopivat pumppauskalustot. Jos työmaan pumppauskalusto ei pysty pumppaamaan 32 mm runkoainerakeita, kannattaa pumppua käyttää ainoastaan ohuiden pintabetonivalujen pieniraekokoisen betonimassan pumppaamiseen ja hankkia työmaalle kunnollinen pumppauskalusto runkorakenteiden betonointia varten. Valettaessa pilareita ja seiniä iskeytyy korkealta putoava betonimassa helposti muotin seinämiin ja raudoitteisiin, jolloin runkoaineen suurimmat rakeet saattavat erottua massasta muodostaen muotin pohjalle onkaloita, joissa ei ole juuri lainkaan runkoainetta sitovaa sementtipastaa. Erottunut betonimassa ja tyhjät onkalot heikentävät betonirakenteen laatua ja lujuutta. Runkoaineen erottumisen välttämiseksi betonimassan pudotuskorkeus saa olla korkeintaan 1 metri. Betonoinnin alussa pumppausletku tai valuastian valusukka on vietävä muotin pohjalle asti. Erottumisen aiheuttaman laadun heikkenemisen sekä jälki- ja korjaustöiden vähentämiseksi kannattaa muotin pohjalle valaa noin 20 cm paksu kerros betonimassaa, jonka runkoaineen suurin raekoko on 8 mm. Seuraavan valukerroksen suuriläpimittaisten runkoainerakeiden pudotessa pieniä runkoainerakeita sisältävään kerrokseen tulee betonimassasta tasalaatuista eikä rakenteen alaosaan jää pelkän runkoaineen muodostamia onkaloita.

26 Betonointiolosuhteet ja rakennusosan paksuus Betonointi kesällä Talvibetonointi BETONIN LUJUUDEN ARVOSTELUIKÄ LUJUUDEN ARVOSTELUIÄN VALINTATAULUKKO Ohuet rakenteet Lujuuden arvosteluikä (vrk) X Keskipaksut rakenteet X (x) Paksut rakenteet X X (x) Ohuet rakenteet X X X Keskipaksut rakenteet (x) X X Paksut rakenteet X Betonilaadut jaotellaan lujuudenkehittymisnopeutensa perusteella nopeasti kovettuviin, normaalisti kovettuviin ja hitaasti kovettuviin betonilaatuihin. Betonierästä tehtävien koekappaleiden lujuus arvostellaan betonilaadun mukaan vastaavasti 7, 28 tai 91 vuorokauden kuluttua valusta. Koekappaleita säilytetään kovettumisen aikana +20 C lämpötilassa riittävän kostean ilman ympäröimänä. Nopeasti kovettuvat betonilaadut (arvosteluikä 7 vuorokautta) kehittävät kovettuessaan runsaasti lämpöä, mikä nostaa vastabetonoidun rakenteen lämpötilaa. Nopeasti kovettuvaa betonia käytetään suuren hydrataatiolämpönsä takia yleensä ohuiden rakenteiden betonoinnissa sekä talvibetonoinnissa, jossa on vaarana rakenteen lämpötilan laskeminen liian alhaiseksi. Riittävän korkea lämpötila nopeuttaa betonin lujuudenkehitystä ja muotinpurkulujuuden saavuttamista talviolosuhteissa, mistä on hyötyä pyrittäessä nopeaan muottikiertoon. Hitaasti kovettuvaa betonia (arvosteluikä 91 vuorokautta) käytetään pienen hydrataatiolämpönsä takia vastaavasti paksujen rakenteiden betonoinnissa kesäaikana, jolloin on vaarana betonirakenteen lämpötilan nouseminen liian korkeaksi. Kovettuvan betonin liian korkea lämpötila voi alentaa betonin loppulujuutta ja vaurioittaa betonirakennetta. Betonilaadun arvosteluiän ja betonin hydrataatiolämmön vaikutusta betonoitavan rakenteen lämpötilannousuun ja muotinpurkulujuuden saavuttamishetkeen voidaan arvioida esimerkiksi käyttämällä valmisbetonitoimittajien laskentapalvelua. Valmisbetonitoimittajien tietokoneohjelmien avulla voidaan valita oikea betonilaatu mm. rakenteen paksuuden, kylmäsiltojen, ilman lämpötilan, tuuliolosuhteiden sekä käytettävän suojauksen ja lämmityksen mukaan.

27 Rakennusosa svb > 40 Painuma mm > Leviämä mm > Nestemäinen Vetelä Notkea Plastinen Jäykkä Hyvin jäykkä Maakostea Notkeusluokka Puristustärytettävä BETONIMASSAN NOTKEUS, PAINUMA JA LEVIÄMÄ Betonimassan notkeus [svb], painuma [mm], leviämä [mm] ja notkeusluokka BETONIMASSAN NOTKEUDEN SUOSITUSTAULUKKO MASSAN NOTKEUS VALITAAN HALUTUNLAISEKSI SOPIVAN TYÖSTETTÄVYYDEN SAAVUTTAMISEKSI Perustusanturat (x) X Perusmuurit X X Seinät X X Pilarit X X Palkit X X Ala-, väli- ja yläpohjaholvit (x) X (x) Liitto- ja kuorilaatat (x) X Maanvaraiset laatat (paksuus > 80 mm) (x) X Pintabetonivalut (paksuus mm) (x) X X Pintabetonivalut (paksuus mm) X X (x) Pintabetonivalut (paksuus < 30 mm) X (x) Työmaalla voidaan valmisbetonimassan notkeutta tarvittaessa lisätä annostelemalla sekoitinsäiliöauton kuormaan notkistavaa lisäainetta. Valmisbetonimassaan ei missään tapauksessa saa lisätä vettä työstettävyyden parantamiseksi, koska ylimääräinen vesi heikentää betonin lujuutta ja säilyvyysominaisuuksia. Betonimassan notkeus vaikuttaa massan työstettävyyteen ja tiivistettävyyteen. Betonimassat jaetaan notkeudeltaan seuraaviin luokkiin: Nestemäinen, Vetelä, Notkea, Plastinen, Jäykkä, Hyvin jäykkä, Maakostea ja Puristustärytettävä. Notkeusluokka voidaan ilmoittaa notkeuden mittaamiseen käytettävän erityisen VB-kokeen kestoajan lukuarvona (svb = VB-sekuntia) tai kartiokokeella määritettävänä betonimassan painumana (mm) tai leviämänä (mm). Nestemäinen (0-1 svb, painuma yli 150 mm, leviämä yli 500 mm): Erittäin helposti leviävä ja tiivistettävä, lisäaineilla nesteytetty betonimassa. Nestemäinen massa kasvattaa valupainetta ja vaatii tiiviin muotin. Vetelä (1-2 svb, painuma mm, leviämä mm): Pienten ja tiheästi raudoitettujen rakenteiden betonointiin sopiva hyvin tiivistettävä betonimassa, joka leviää kaadettaessa helposti itsestään. Vetelä betonimassa vaatii tiiviin muotin. Notkea (2-3 svb, painuma mm): Yleisesti käytetty notkeusluokka, jolla saavutetaan betonimassaan hyvä työstettävyys riittävän koossapysymisen ansiosta. Massasta ei kuitenkaan voi esim. muodostaa käsissään koossa pysyvää palloa. Notkeaa massaa käytetään mm. laattarakenteiden valuun. Plastinen (3-5 svb, painuma 30 60mm): Hyvin koossapysyvä massa, joka kaadettaessa muodostaa hupullisen kasan. Plastisesta betonimassasta voi muodostaa käsissä koossa pysyvän pallon. Työntökärryssä kuljetettuna massa painuu kuitenkin helposti kokoon ja muodostaa tasaisen pinnan. Plastinen massa on vaikea tiivistää sauvatärytyksellä. Käytetään lattioiden valuissa. Jäykkä (5-10 svb, painuma 0 30mm): Voimakasta tärytystä (muottitärytystä) vaativa massa. Käytetään erikoislattioiden valuissa.

28 Hyvin jäykkä (10-20 svb), Maakostea (20-40 svb) ja Puristustärytettävä (yli 40 svb): Nämä tavallista jäykemmät betonimassat soveltuvat mm. tärypöydällä tärytettäviin rakennusosiin sekä täryjyrällä tiivistettäviin maanvaraisiin laattarakenteisiin. Näitä jäykkiä valmisbetonimassoja ei käytetä talonrakennustyömailla. Itsestään tiivistyvä betoni eli IT-betoni on tekemässä tuloaan valmisbetonimarkkinoille. Erittäin notkeana, helposti leviävänä ja hyvin koossa pysyvänä massana itsestään tiivistyvä betoni täyttää muotin lähes itsestään. Itsestään tiivistyvää massaa ei tarvitse täryttää, sillä ylimääräinen ilma (eli tyhjät onkalot) poistuu muottiin valetusta massasta itsestään. Parhaiten IT-betoni soveltuu tiheästi raudoitettujen rakenteiden ja laattojen sekä vaikeasti tärytettävien rakenteiden betonointiin. IT-betonin käyttökohteet lisääntyvät jatkuvasti käytön yleistyessä. Itsestään tiivistyvän betonin käyttäminen vaatii aina läheistä yhteistyötä valmisbetonitoimittajan kanssa, jotta betonimassan työstettävyysominaisuuksista voidaan muokata betonointikohteeseen sopivat. Itsestään tiivistyvä betoni vaatii hyvin tiiviin muotin. On huomattava, että ainoastaan itsestään tiivistyvä betonilaatu jätetään betonoitaessa täryttämättä. Kaikki muut betonilaadut myös tehonotkistimilla nesteytetyt betonimassat vaativat aina tiivistämisen. TILATTAVA BETONIMÄÄRÄ Rakennusosan valmistamiseen tarvittava tilattava betonimäärä merkitään kuutiometreissä (bet-m 3 ) tiivistettyä betonia hukka huomioon otettuna. Materiaalihukan takia rakennusosan valamiseen tarvittava betonimäärä on yleensä hieman suurempi kuin rakennusosan tilavuus, mikä tulee ottaa huomioon valmisbetonia tilattaessa. BETONOINTINOPEUS Betonointinopeus (m 3 /h) on tärkeä tieto valmisbetonin toimitusaikataulua suunniteltaessa. Betonointinopeutta valittaessa otetaan huomioon betonimassan siirtoihin, muottiin asettamiseen, tiivistykseen ja pinnan tasoittamiseen kuluva aika sekä rakennusosan erityispiirteet. Pystyrakenteiden betonointinopeuteen vaikuttaa erityisesti valun nousunopeus (m/h), jonka on oltava riittävän alhainen hyvän lopputuloksen ja laadukkaan rakenteen aikaansaamiseksi. Vaakarakenteiden, kuten välipohjaholvien ja pintabetonilaattojen betonointia tahdistaa yleensä tiivistämiseen ja pinnan viimeistelytyöhön kuluva aika, joka vaikuttaa valun etenemään (m 2 /h). Betonointinopeus vaikuttaa massan siirtomenetelmän valintaan. Suurten valuerien nopeatahtinen betonointi onnistuu parhaiten pumppaamalla. Nostoastiavaluihin vaikuttaa nosturin nostokapasiteetin lisäksi nosturin käyttötarve työmaan muissa nostotehtävissä. Valmisbetonin toimitusaikataulua suunniteltaessa huomioidaan myös ennalta tiedossa olevat valutauot ja betonointinopeuden hidastumiset. Tällaisia ovat esimerkiksi yhdellä valukerralla valettavien pysty- ja vaakarakenteiden liittymäkohtien betonoinnissa pidettävät tauot, joiden aikana betonimassan annetaan painua lopullisen painuman vähentämiseksi tai sitoutua valupaineen pienentämiseksi. VALUN MAKSIMINOUSUNOPEUS Valun maksiminousunopeus (mm/h) on otettava huomioon pystyrakenteita betonoitaessa. Valun nousunopeuden on oltava riittävän alhainen, jotta ylimääräinen ilma ehtii poistua rakenteesta tiivistämisen aikana. Muotti täytetään kerroksittain ja jokainen noin cm kerros tiivistetään huolellisesti täryttämällä ennen seuraavan kerroksen valua. Yleinen virhe pilareita ja yksittäisiä seiniä valettaessa on täyttää betonimuotti kerralla täyteen. Betonimassaa tärytettäessä ilma ei ehdi nousta ylös muotista, minkä seurauksena massaan jää runsaasti kovettuneen betonin tiiviyttä, lujuutta, säilyvyyttä ja pinnan ulkonäköä heikentäviä isoja ilmahuokosia. Valun suuri nousunopeus lisää muottiin kohdistuvaa valupainetta. Suuri valupaine aiheuttaa sementtipastan vuotamista ulos muotin saumakohdista. Valupurseet pilaavat näkyviin jäävän betonirakenteen ulkonäön. Lisäksi suuri valupaine voi rikkoa betonimuotin. Hitaalla nousunopeudella betonoitavan pystyrakenteen alaosan betonimassa ehtii sitoutua valupinnan nousemisen tahdissa. Tämä vähentää sitoutumattoman betonimassakerroksen korkeutta ja siitä aiheutuvaa valupainetta. Betonimassa painuu korkeaan muottiin asettamisen jälkeen jonkin verran kasaan ennen sitoutumisen alkamista. Betoni voi jäädä raudoitteiden varaan, jolloin raudoitteiden kohdalle voi syntyä halkeamia. Hitaalla nousunopeudella betonoitu massa ehtii painua kasaan jo betonoinnin aikana, jolloin valupinnan vajoaminen betonoinnin päättymisen jälkeen vähenee huomattavasti. Valun nousunopeus ei saa olla liian alhainen, ettei muottiin valetun betonikerroksen yläpinta ehdi sitoutua ennen seuraavan kerroksen valua. Tuoreen betonimassan ja sitoutuneen kerroksen väliin jää näkyvä saumakohta, joka heikentää rakenteen lujuutta ja säilyvyyttä. Pitkien kerrallavalettavien seinien nousunopeutta voidaan kasvattaa käyttämällä betonoinnissa kahta ottorintausta. Jälkimmäisen ottorintauksen on seurattava ensimmäistä riittävän kaukana, jotta ensimmäisen kerroksen betoni ehditään tiivistää kunnolla. Lisäksi ottorintausten välisen etäisyyden kasvattaminen ehkäisee seinän seuraavan betonointikierroksen aikana tapahtuvaa muottiin valutun betonimassakerroksen sitoutumista ennen päälle tulevan betonikerroksen valua.

29 BETONIN PAKKASENKESTÄVYYS Ulkorakenteiden betonilta vaaditaan pakkasenkestävyyttä. Jäätymisen aiheuttamaa rasitusta lisää rakenteen altistuminen kastumiselle ja betonin suuri kosteuspitoisuus. Sateelle alttiisiin vaakarakenteisiin kohdistuu suurempi pakkasrasitus kuin pelkälle viistosateelle alttiisiin pystyrakenteisiin. Rakenteen sijainnin, tyypin ja suojauksen mukaan pakkasrasitus voidaan jakaa kohtuulliseen ja ankaraan pakkasrasitukseen. Lisäksi suolarasituksen alaiset ulkorakenteet altistuvat suola-pakkasrasitukselle. Betonin pakkasenkestävyyttä parannetaan lisähuokostimilla, joilla muodostetaan kovettuneeseen betoniin läpimitaltaan noin 0,025 0,05 mm suojahuokosia,. Kun suojahuokosten läpimitta on sopiva, huokoset eivät täyty kokonaan vedellä, vaan pysyvät osittain ilmatäytteisinä betonin kastuessa. Suojahuokoset toimivat betonissa tyhjätilana, johon huokosveden paine voi purkautua eikä betoniin synny vaurioita. Riittävän ilmapitoisuuden ja suojahuokosmäärän lisäksi pakkasenkestävällä betonilla on oltava riittävästi lujuutta, jotta se kestää jäätymislaajentuman aiheuttaman sisäisen vetorasituksen. Betonin on myös oltava vesitiivistä. Riittävä vesitiiveys vähentää veden imeytymistä betoniin ja pienentää siten pakkasrasitusta. Betonin pakkasenkestävyyttä määrittävät kokeet voidaan tarkkuutensa perusteella asettaa järjestykseen epätarkimmasta tarkimpaan: 1. tuoremassan ilmapitoisuusmittaus, 2. suojahuokoskoe, 3. huokosjakokoe, 4. suora pakkaskoe. Tarkempaa koetta käytetään vain mikäli epätarkemmalla menetelmällä mitattu pakkasenkestävyyttä kuvaava ominaisuus eivät täytä vaatimuksia. Esimerkiksi jos suojahuokoskokeella varmistetaan betonin suojahuokossuhteen olevan asianmukainen, ei huokosjakokokeen tai jäädytyssulatusmenetelmällä tehtävän suoran pakkaskokeen järjestämiseen ole yleensä tarvetta. BETONIN SUOLA-PAKKASRASITUSKESTÄVYYS Betonirakenteen kanssa kosketuksiin joutuvat suolat lisäävät voimakkaasti jäätymisen aiheuttamaa pakkasrasitusta. Suolapakkasrasitukselle altistuvat meriveden kanssa tekemisiin joutuvien rakenteiden lisäksi ne betonirakenteet, joita suolataan lumen ja jään sulattamiseksi. Suola-pakkasrasitetuimpia betonirakenteita ovat: - merirakenteet - auto- ja jalankulkusillat sekä niiden tukimuurit - teiden betonipäällysteet - kylmät paikoitustalot - ajoluiskat - ulkoportaat Tiesuolaa kulkeutuu autonrenkaiden mukana myös niihin betonirakenteisiin, joista ei poisteta lunta ja jäätä suolaamalla. Suola siirtyy lumen sulamisvesien mukana rakenteiden betonisiin perustuksiin ja tukirakenteisiin. Suolan lisäksi betonirakenteen pakkasenkestävyyttä heikentää rakenteen korkea kosteuspitoisuus. Betonin suola-pakkasrasituskestävyyttä parannetaan lisäämällä betonin ilmamäärää ja suojahuokossuhdetta. Voimakkaan suolapakkasrasituksen alaisen betonirakenteen valmistuksessa voidaan käyttää P-lukubetonia, jonka ilmamäärä, suojahuokossuhde, sementtilaatu ja hyvä jälkihoito parantavat rakenteen säänkestävyyttä. BETONIN ERIKOISOMINAISUUS Vesitiiviyttä edellytetään vedenpitävien rakenteiden lisäksi myös betonilta, jolle on asetettu pakkasenkestävyysvaatimus. Vesitiiviin betonin valmistamisessa on tärkeää huomioida sekä käytettävä betonilaatu että valutekniikka. Vesitiiviin betonin huokosrakenteen on oltava epäyhtenäinen eli huokoset eivät saa muodostaa yhtenäistä verkostoa, jota pitkin vesi voi kulkea. Lisäksi betonirakenteen on oltava halkeilematon. Valettaessa vedenpitäviä rakenteita on massa tiivistettävä huolellisesti. Vesitiiviin pystyrakenteen valun nousunopeus saa olla korkeintaan 250 mm/h. Liian suurella nousunopeudella ja liian paksuina valukerroksina valettuun pystyrakenteeseen jää runsaasti tiiviyttä heikentäviä huokosia, koska ylimääräinen ilma ei ehdi poistua betonimassasta tiivistystärytyksen aikana.

30 Vesitiivis betonirakenne on jälkihoidettava huolellisesti. Jälkihoito vähentää betoniin syntyviä vesitiiviyttä heikentäviä kuivumisja kutistumishalkeamia. Rakenteiden vedenpitävyyttä voidaan parantaa suunnittelemalla rakenne jännitettynä. Jännittäminen vähentää betonin halkeilua. Alhaislämpösementti LH. Massiivisia rakenteita betonoitaessa käytetään hitaasti kovettuvia betonilaatuja, jotka kehittävät mahdollisimman vähän lämpöä kovettuessaan. Betonilaadun lujuudenkehitysnopeuteen vaikuttaa käytetyn sementtilaadun ja määrän lisäksi myös sementin hienous eli jauhatusaste sekä seosaineet. Karkeaksi jauhettu sementti reagoi hitaasti veden kanssa ja kehittää siten hitaasti lämpöä. Betoniin voidaan lisätä masuunikuonaa, jonka lämmöntuottonopeus on hitaampi kuin normaaleilla sementeillä. Alhaislämpösementin lisätunnus on LH. Sulfaatinkestävä sementti SR. Merirakenteilta sekä sulfaattipitoisen maaperän kanssa kosketuksiin joutuvilta rakenteilta vaaditaan sulfaatinkestävyyttä. Tällaisia rakenteita betonoitaessa on käytettävä sulfaatinkestävää betonilaatua. Sulfaatinkestävän sementin lisätunnus on SR.

31 Vaikeat olosuhteet Suola-pakkasrasitus Ympäristöluokka ja -olosuhteet Tavalliset olosuhteet Pakkasrasitus Ei suolarasitusta BETONIN MINIMI-ILMAMÄÄRÄ TIIVISTETYN BETONIMASSAN ILMAMÄÄRÄSUOSITUS [tilavuus-%] (Suomen Betoniyhdistys BY 32 Betonirakenteiden säilyvyys ja käyttöikämitoitus 1992, taulukko 3.3) Minimiilmamääräsuositus Betonin runkoaineen 32 mm maksimiraekoko 16 mm Y3 E mm Y2 Y3 E2a E2b Rakenteet, jotka ovat makean veden ja pakkasrasituksen alaisia. Rakenteet, joihin kohdistuu pakkasrasitus kosteissa olosuhteissa, esim. julkisivut Maan ympäröimät rakenteet selvän pakkasrasituksen alaisina, esim. peruspilarit Ulkorakenteet, esim. parvekkeet, suolaamattomat ulkoportaat, muurit, sokkelit 4 % 4 % 5 % E2c E3a E3b Meriveden vaikutuksen ja pakkasrasituksen alaiset rakenteet esim. meriolosuhteissa olevien siltojen vesirajassa ja sen yläpuolella olevat rakenteet Voimakkaasti tiesuolan vaikutuksen alaiset rakenteet kuten siltojen reunapalkit ja kylmät paikoitustalot Suolattavat ulkoportaat 4 % 5 % 6 % Ilmapitoisuudella tarkoitetaan työmaalla tiivistetyn betonimassan sisältämää ilmamäärää tilavuusprosentteina. Betonin sisältämä ilmamäärä vaikuttaa erityisesti betonin pakkasenkestävyyteen. Betonimassan riittävällä ilmamäärällä pyritään vaikuttamaan kovettuvaan betoniin muodostuvien ilmatäytteisten suojahuokosten määrään. Läpimitaltaan noin 0,025 0,05 millimetrin ilmatäytteiset suojahuokoset toimivat betonissa tyhjätilana, johon betonin sisältämä huokosvesi voi paineen kasvaessa tunkeutua. Tällöin jäätymisen aikaansaama paine ei nouse liian korkeaksi ja riko betonia. Betonin sisältämää ilmamäärää lisätään käyttämällä betonimassan valmistuksessa huokostimia. Huokostimet muodostavat betoniin suojahuokosia. Pakkasenkestävyyden edellyttämäksi riittäväksi ilmapitoisuudeksi vaaditaan yleensä noin 4 6 tilavuusprosenttia ympäristöolosuhteiden ja betonin runkoaineen suurimman raekoon mukaan. Mikäli tuoremassasta mitattu ilmapitoisuus alittaa vaaditun arvon, täytyy uusintakokein tutkia, onko kyseessä vain normaali tilastollinen poikkeama keskiarvosta vai onko nimellisarvo vaatimuksen alittava. Nimellisarvon alittaessa vaatimuksen tarkennetaan pakkasenkestävyystutkimuksia suojahuokoskokeella. Betonin pakkasenkestävyyttä määrittävät kokeet voidaan tarkkuutensa perusteella asettaa järjestykseen epätarkimmasta tarkimpaan: 1. tuoremassan ilmapitoisuusmittaus, 2. suojahuokoskoe, 3. huokosjakokoe, 4. suora pakkaskoe. Tarkempaa koetta käytetään vain mikäli epätarkemmalla menetelmällä mitattu pakkasenkestävyyttä kuvaava ominaisuus eivät täytä vaatimuksia. Esimerkiksi jos suojahuokoskokeella varmistetaan betonin suojahuokossuhteen olevan asianmukainen, ei huokosjakokokeen tai jäädytyssulatusmenetelmällä tehtävän suoran pakkaskokeen järjestämiseen ole yleensä tarvetta.