TAMMELAN KUNNAN ASUNTO-OHJELMA

Transkriptio

1 TAMMELAN KUNNAN ASUNTO-OHJELMA

2 TAMMELAN KUNTA 1 Asunto-ohjelma SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Visio asumisesta Tammelassa Taustatietoja asunto-oloista 1. Asuntokanta ja asumistaso Tammelassa 2. Väestökehitys 3. Tammelan asuntomarkkinat 4. Valtion asuntorahoitus 1. Arava- ja korkotukilainat 5. Asuntotuotannon edellytykset Tammelassa 1. Maapolitiikka ja tonttitilanne 2. Kaavoitus 6. Asuntopoliittinen strategia 7. Tavoitteet Toimenpiteitä 1. Markkinointi 2. Tonttipolitiikka ja kaavoitus 3. Asuntojen tuottaminen 4. Asuntojen peruskorjaaminen 5. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen 6. Kunnan resurssit ja organisaatio 7. Muuta Liitteet 1 JOHDANTO Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 6 :n suoritetulla muutoksella ei kunnan enää ole pakko laatia asunto-ohjelmaa. Lain mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy tarpeen mukaan asunto-ohjelman asuntopoliittisten toimenpiteidensä pohjaksi. Tämä asunto-ohjelma , joka päivitetään valtuustokausittain, täydentää kunnan yleisiä ohjeita (mm. asemakaavat, rakennusjärjestys ) asumisen osalta. Asuntoohjelma on yleiskatsaus Tammelan kunnan asunto-oloista ja sen keskeisin tavoite on arvioida asuntotuotannon, uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarve kunnassa sekä ehdottaa toimenpiteitä tarpeen tyydyttämiseksi. Tammelan kunnan alueelta löytyy tällä hetkellä vain muutamia vapaita asuntoja. Tämä on ongelma ja vaikeuttaa mm. paikkakunnalle muuttoa. Tilanteen kartoittamiseksi ja houkuttelevien ratkaisujen mahdollistamiseksi kunnassa asumiseen, tulee kunnan määritellä roolinsa asuntotuotannon suhteen. Kunnalla on keskeinen rooli kaikissa asuntorakentamisen muodoissa. Tämä ilmenee siten, että kunta järjestää yleiset edellytykset asuntorakentamiselle maankäytön kaa-

3 2 voituksella, kunnallistekniikalla ja viranomaisvallan käytöllä. Myöskin tonttien myynti on tärkeä väline kun on kysymys hintatason pitämisestä kohtuullisena ja yhteiskuntarakenteen toimivuudesta. Tulevaisuudessa tulee viihtyisä asumisympäristö yhdessä toimivan päivähoidon, koulujen ja vapaa-ajanharrastusten kanssa olemaan vielä ratkaisevampaa perheiden valitessa asuinpaikkakuntaa. Koska kunnan peruspalvelut ovat riittävät nykyistä suuremmalle asukasmäärälle, on myös parannettava rakennustoiminnan ja asumisen edellytyksiä kunnassa. Kunnanvaltuusto on asettanut tavoitteeksi vuodelle 2004 kunnan asunto-ohjelman laatimisen. Tämä ohjelma käsittää toimenpiteitä, jotka takaavat riittävän tuotannon kohtuuhintaisista asunnoista Tammelan kunnassa, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Asunto-ohjelman laatimisen yhteydessä on tarkasteltu mm. seuraavia kysymyksiä: oman tonttituotannon ja markkinoinnin aktivointi vapaat tontit yksityisomistuksessa olevalla maalla omistusasuntojen rakennuttaminen kunnan toimesta tai tuella vuokra-asuntojen tuottaminen vanhojen asuntojen peruskorjaus menetelmät/toimenpiteet, jotta Tammela pysyy houkuttelevana asumiskuntana joustavuus kunnan omassa organisaatiossa Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Tammelan kylä- ja maaseutuelinkeinoohjelman, jossa on tarkasteltu mm. asumiseen liittyviä asioita ja esitetty kehittämistoimenpiteinä uusien asukkaiden hankinnassa kylille maanomistajien aktivointia tonttien myyntiin ja tyhjien asuntojen tarjontaa pysyvään asuinkäyttöön; kylien, kunnan ja seutukunnan yhteisen markkinoinnin järjestämistä; asutuksen ohjaamista sopiviin paikkoihin, esim. kaavoituksella ja maisemasuunnittelulla; loma-asuntojen muuttamiskäytäntöä pysyviksi asunnoiksi. Kunnanvaltuuston hyväksymässä kuntastrategiassa on osiossa Strategiat Vaikuttavuus kriittisinä menestystekijöinä kirjattu mm. pitkäjänteinen maapolitiikka ; arviointikriteereiksi on kirjattu eheytyvä yhdyskuntarakenne, riittävä raakamaan määrä ja tonttitarjonta sekä tavoitetasoksi 2005 erillisen kaavoitusohjelman toteutus, asunto-ohjelman mukainen tonttitarjonta turvattu. Liite: Asuntomarkkinaselvitys VISIO ASUMISESTA TAMMELASSA 2010 Tammela tarjoaa kaikenikäisille ihmisille mahdollisuuden asua luonnonläheisessä ja turvallisessa ympäristössä. TAUSTATIETOJA ASUNTO-OLOISTA Asuntokanta ja asumistaso Tammelassa Kunnan asuntokanta on v ollut yhteensä 2882, joista erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoja oli 427 eli 14,8 % ja puutteellisesti varustettuja 365 eli 12,7 %. Tilaston mukaan varustetasoltaan heikoimmat asunnot on rakennettu pääosin ennen

4 3 vuotta Tämän jälkeen rakennetuista omakotitaloista suurin osa on hyvin varustettuja. Rivitalot on suureksi osaksi rakennettu luvulla. Asuntotuotanto on luvulla ollut hyvällä tasolla luvulla tapahtuneen runsaan muuttoliikkeen myötä, joka on jatkunut myös 2000-luvulla, on syntynyt tilanne, jossa houkuttelevia asuntoja ei ole ostettavissa tai vuokrattavissa kysyntää vastaavasti. Edellä todetun perusteella asumistaso Tammelassa on hyvä ja myös monet vanhemmat asuinrakennukset on viime vuosien aikana korjattu nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi. Liite: Asuntokanta v talotyypin, varustetason ja rakentamisajankohdan mukaan. Väestökehitys Ikäjakautuma ja väestökehitys on ollut seuraavanlainen: Väkiluku ja vertailu Kanta-Hämeen väestöön. Ikä Lukumäärä %-osuus Kanta-Häme ,4 17, ,4 11, ,0 24, ,2 28, ,0 17,6 Yhteensä Kunnan väestömuutos ja ennuste v v v v v v v.2005 v.2010 Kunnan asukasluku on lisääntynyt vuodesta 1980 vuoden 2004 lokakuuhun n. 900 asukkaalla eli 16 % eli vuositasolla keskimäärin n. 0,7 %. Vuoden 2003 pienen notkahduksen jälkeen on vuonna 2004 väkiluku lisääntynyt tammi-joulukuussa 40 henkilöllä lukuun 6480, vuonna 2003 oli vähennystä 11 asukasta. Väestönkasvu voisi olla jonkin verran suurempaa, mutta laadukkaiden tonttien ja asuntojen puute jarruttaa muuttoliikettä ja ehkä myös aiheuttaa paikkakunnalta muuttoa. Tilastokeskuksen väestöennusteen omavaraislaskelman mukaan kunnan väestö alkaa vähentyä v ja vähennys jatkuu ainakin vuoteen 2010, ellei ryhdytä toimenpiteisiin asuntotuotannon lisäämiseksi.

5 Tammelan asuntomarkkinat Seutukunnan kiinteistönvälittäjiltä saatujen tietojen mukaan on asuntojen kysyntä tarjontaa suurempi, erityisesti omakoti- ja muiden pientalojen kysyntä, mutta myös vuokraasuntojen tarve houkuttelevassa ympäristössä. Kysyntä on suurinta kunnan keskustaajamassa. Omistusasunnot Asuinrakennusten tarjonta on tällä hetkellä erittäin vähäinen. Mikäli kohde tulee myyntiin, se myydään lähes välittömästi. Tämä koskee myös rivitalohuoneistoja. Tonttitarjonta yksityisten maanomistajien taholta on vähäistä, eivätkä maanomistajat ole kovin halukkaita myymään maata tontti- ja rakentamistarkoitukseen. Asuntojen hinnat ovat Tammelassa hiukan korkeampia kuin naapurikunnissa. Tähän vaikuttanee osaltaan Tammelan luonnonkauneus ja vesistöt. Vuokra-asunnot Mahdollisuudet vuokra-asunnon löytämiseksi Tammelassa ovat tällä hetkellä melko vähäiset. Kunnalla on vuokra-asuntoja 137, vanhusväestölle tarkoitettuja vuokra-asuntoja on Tammelan Vanhusten Tuki ry:llä 84 kpl, joista palveluasuntoja 29 kpl. Lisäksi yksityisten omistuksessa on arvion mukaan n. 100 vuokralle annettua asuntoa. Vuokrataso Tammelassa on jonkin verran alle seudun vuokratason, mikä osaltaan selittää tarjontaa huomattavasti suurempaa kysyntää. Liite: Kunnan ja sen yhtiöiden hallussa oleva vuokra-asuntokanta 4 VALTION ASUNTORAHOITUS JA AVUSTUKSET Valtio on kiinnittänyt erityistä huomiota asuntokysymyksiin. Valtioneuvosto laati periaatepäätöksen asuntopoliittiseksi strategiaksi. Strategia sisältää ohjeita ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on luoda edellytykset hyvälle asumiselle kohtuuhintaan tavalla, joka luo suurempaa tasapainoa asuntomarkkinoille, elämänkaaren laadulle, laajempaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja useampia mahdollisuuksia asunnon valinnassa. Arava- ja korkotukilainat Valtion tukea myönnetään asunto-olojen kehittämiseksi sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen pohjalta. Arava- ja korkotukilainojen lainsäädännön perusteella on kunnilla oikeus anoa tukea mm. asuntojen rakentamiseen. Viime vuosina aravalainat on pääosin ohjattu ns. kasvukuntiin suurten kaupunkien vaikutusalueilla. Nykytilanteessa on mahdollista hankkia edullista rahoitusta myös ilman erilaisten rajoitusten alaisia aravajärjestelyjä. Korjausavustukset Vanhusten ja vammaisten asunnot Tämän avustuksen saaminen edellyttää, että asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta ainakin yksi henkilö on vähintään 65-vuotias tai vammainen ja että ruokakunnan

6 5 tulot eivät ylitä asetettuja rajoja eikä ruokakunnalla ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta Avustuksen määrä on enintään 40 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustus voi poikkeustapauksissa olla enintään 70 %, jos vanhus tai vammainen muutoin joutuisi pysyväisluonteisesti muutamaan pois liikkumisesteitten vuoksi tai siksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Rintamaveteraanit voivat saada poikkeustapauksissa ns. veteraanilisän, enintään 30 %. Terveyshaitan poistaminen Avustusta terveyshaitan poistamiseen voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevaan asuinrakennukseen tai asuntoon yllättäen tulleen terveyshaitan tai kosteusvaurion poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin. Näiden korjaustoimenpiteiden tulee tällöin olla laajat, kustannuksiltaan vähintään 7000 euroa. Avustusta myönnetään vain sellaiselle ruokakunnalle, joka on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Avustuksen saajina voivat lähinnä tulla kysymykseen hakijat, joiden korjaukseen käytettävissä olevia varoja - hakijaruokakunnan tulot, varallisuus ja velat huomioon ottaen - voidaan pitää vähäisinä. Avustuksen määrä on enintään 40 % terveyshaitan tai kosteusvaurion poistamisen edellyttämien korjaustoimenpiteiden hyväksytyistä kustannuksista. Valtion asuntorahasto myöntää avustuksen. Tammelassa on korjausavustuksiin vuositasolla myönnetty euroa. Kaikkea korjausavustuksiin myönnettyä käyttövaltuutta ei ole aina voitu käyttää, koska korjauskustannusten omarahoitusosuutta eivät vähävaraiset ole saaneet järjestetyksi. Avustus hissin rakentaminen ja korjaaminen sekä liikuntaesteen poistamiseen Hissin tai hissien rakentamista kerrostaloon voidaan avustaa, samoin hissin korjausta liikuntaesteen poistamiseksi sekä muutakin korjausta, jolla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin. Avustuksen määrä on enintään 50% hyväksytyistä korjauskustannuksista. Valtion asuntorahasto myöntää avustuksen. Tammelassa ei avustusta ole toistaiseksi käytetty johtuen hissin rakentamisen suurehkoista kustannuksista. 5 ASUNTOTUOTANNON EDELLYTYKSET TAMMELASSA 5.1 Maapolitiikka ja tonttitilanne Tammelan kunta on viime vuosina hankkinut maa-alueita mm. Kydöstä, Kaukjärveltä ja Riihivalkamasta. Kydön tontit ovat käyneet erittäin hyvin kaupaksi ja lähivuosina kunnalla on tontteja tarjolla rajoitetusti, ellei lisää tonttimaata saada hankittua, kaavoitettua ja kunnallistekniikkaa rakennettua. Yksityisesti on tontteja myynnissä ollut erittäin vähän. Kunnan tonttitilanne on esitetty päivitettävänä liitetiedostona. Uusia tontteja saadaan myyntiin mm. Heikkilän ja Kirstilän alueille Kaakkotien rakentamisen jälkeen v sekä Lassin alueelle Kaukjärvelle kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen. Heikkilän ja Kirstilän alueen peltotontit ovat käyneet kaupaksi hyvin sen jälkeen kun Mansikkaniemen alueen metsätontit myytiin loppuun lyhyehkössä ajassa. Em. Kaakkotien rakentaminen tuo tarjontaan myös ostajia houkuttelevia metsätontteja. Uutta tonttitarjontaa on tulossa mm. Riihivalkaman suunnasta ns. Nuutin alueelta sen jälkeen kun alueelle on laadittu tarvittava asemakaava ja kunnallistekninen valmius.

7 6 Yksityisten omistamien tonttien tarjonnasta on tietoja mm. kylien omilla www-sivuilla, jotka on linkitetty kunnan www-sivuille. Kunta on markkinoinut niitä omien tonttiensa ohella Kaavoitus Kaavoitustilanne Tammelan kunnan alueella on melko hyvä. Keskustan asemakaava on uudistettu v. 2003, mutta muutaman valituksen johdosta lainvoimainen vahvistus puuttuu. Asemakaavat kunnan omistamien alueiden osalta ovat pääosin kunnossa. Suunnittelun tarvetta sekä maa-alueiden varaamista asumistarkoitukseen on myös kunnan keskustaajaman ulkopuolella. Kunnalla on keskustaajaman lisäksi yleiskaavat Riihivalkaman ja Kaukjärven alueilla. Lamalan osayleiskaavan laatiminen on käynnissä ja se mahdollistaa asemakaavan laatimisen jälkeen uusien rakennuspaikkojen saamisen mm. Portaantien varteen. Laatimisvaiheessa oleva Liesjärven osayleiskaava tukee valmistuttuaan rakentamistoimintaa Liesjärven kylän alueella. Liite: V kaavoituskatsauksesta vireillä olevia maankäyttö- ja kaavoitushankkeita Tammelan kunnassa 6 ASUNTOPOLIITTINEN STRATEGIA Kunta tarjoaa edellytykset asuntotuotannolle kaavoittamalla ja hankkimalla sopivaa maata tonttimaaksi ja rakentamalla kunnallistekniikkaa. Kunta sitoutuu kaavoituksella osoittamaan riittävästi omakoti-, rivitalo-, vuokra-asunto- ja osaomistusasuntotontteja. Kunnan omistuksessa olevaa asuntokantaa voidaan tarvittaessa laajentaa. Tammelan kunta edistää aktiivisesti muuttoliikettä kuntaan ja pyrkii sovittamaan uuden asuntotuotannon palvelutarjonnan kasvumahdollisuuksien mukaan. Kaikkien kunnan toimielinten ja ao. henkilökunnan tulee toimia siten, että paikkakunnalle muuttoa ja asuntuotantoa suositaan Yhteistyössä eri tahojen kanssa selvitellään eri mahdollisuuksia ja keinoja luoda uusia asuntoja Kunta tukee erityyppisten asumismuotojen tarjontaa huomioiden asukkaiden tarpeet elämän eri vaiheissa. Tammelan kunnan strategiana on toimia aktiivisesti keskeisenä tahona asuntojen riittävän tuotannon turvaamisessa. 7 TAVOITTEET Yllä esitetyn perusteella ovat asuntopoliittiset tavoitteet seuraavat: Tavoite on aikaansaada monipuolinen ja riittävä asuntotarjonta, joka mahdollistaa 0,5-1 %:n väestönkasvun vuodessa. Tammelan kunta toimii aktiivisesti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta rakentaminen ja asuntojen peruskorjaus pidetään riittävällä tasolla. Kunta panostaa myös taloudellisesti asuntotuotannon ja peruskorjauksen varmistamiseksi. Asuntotuotantoa ja peruskorjausta edistetään sekä asumista kehitetään jäljempänä kohdassa 8 mainituin toimenpitein.

8 7 8 TOIMENPITEITÄ 8.1 Markkinointi Kunnan kotisivuja Internetissä täydennetään siten, että painopiste on asumisessa, teemalla "Asu ja voi hyvin Tammelassa". Samoin esitellään kaikki kunnalliset palvelut sekä muut palvelut, jotka tekevät asumisen houkuttelevaksi Tammelassa. Kunnan Internet-sivuilta perustetaan linkit kiinteistönvälittäjien kotisivuille. Kartat kunnan vapaista tonteista, kaavoista sekä kunnan muista suunnitelmista laitetaan kotisivuille. Julkaistaan informaatiota asumisesta, rakentamisesta, peruskorjaamisesta, asumisen palveluista ja muista ajankohtaisista asioista kunnan Internet-sivuilla ja Tammelassa tapahtuu julkaisussa. Sanomalehdissä (esim. Seutu-Sanomat, Turun Sanomat, Helsingin Sanomat) ilmoitetaan kunnan tonteista ja asuntotuotannosta. Laaditaan vuosittain kaavoituskatsaus, joka on tämän ohjelman liitteenä ja luettavissa lisäksi mm. kunnan Internet-sivuilta ja määräajoin julkaistavasta kunnalliskertomuksesta. Vahvistetaan yhteistyötä seutukunnalla toimivien rakennuttajien kanssa ja harjoitetaan yhteistä markkinointia Tonttipolitiikka ja kaavoitus Kunta rakennuttaa omistamiensa tonttialueiden: Heikkilän, Kirstilän ja Lassin alueen kunnallistekniikan pikaisesti valmiiksi, jotta tontteja on jatkuvasti tarjolla kysyntää vastaavasti. Tontteja myytäessä kunnan tulee toimia joustavasti ostajan toivomukset mahdollisuuksien mukaan huomioon ottaen. Riihivalkaman suunnasta hankitun ns. Nuutin maa-alueen kaavoitus tulee aloittaa mahdollisimman pian tonttitarjonnan lisäämiseksi. Maanhankintaa ja kaavoitusta tulee ohjata siten, että ne tukevat jo olemassa olevaa asutus- ja kylärakennetta aiheuttamatta kunnalle kohtuuttoman suuria kunnallisteknisiä kustannuksia. Uusia erillisiä kaava-alueita ei tule toteuttaa, ellei niille ole erityisen painavia perusteita. Kunta kannustaa yksityisiä maanomistajia kaavoittamaan yhdessä kunnan kanssa maaalueita houkuttelevia asuintontteja varten. 8.3 Asuntojen tuottaminen Osaomistuskiinteistöt Tammelan kunta jatkaa ohjelmakaudella kohtuuhintaisten osaomistusasuntojen rakentamista 5-7 asuntoa käsittävillä rivitalohankkeilla kysynnän mukaan.

9 Osaomistusasuntoja koskeva toimintamalli on seuraava: * asukkaat haetaan ilmoituksella, paikallisesti ja alueellisesti * asukkaiden toivomukset otetaan huomioon suunnittelussa * asukkaiden lähtöpääoma- ja omistusosuus on alussa % ja % rahoitetaan vuoden pitkäaikaisella rahalaitoslainalla. 8 Tällä tavalla asukkaat voivat hankkia itselleen omistusasunnon joustavasti pienellä alkupääomalla. Ne asunnot, joita ei heti saada myydyiksi, voivat olla kunnan vuokraasuntoina myyntitapahtumaan saakka. Osaomistusasunnot tehdään suoraan kunnan ja asukkaiden perustaman asuntoosakeyhtiön omistukseen. Kunta antaa takaussitoumuksen asuntoyhtiöiden lainoista, tavoitteena rahoituskustannusten alentaminen. Omakotitalot Kunta jatkaa omakotitalojen rakentamista rakennuttamalla vuosittain 2-3 omakotitaloa kysynnän mukaan. Rakennuttamistoimintaa ohjataan kysynnän mukaan myös elinvoimaisille sivukylille. Omakotitaloja tehdään ensisijaisesti seuraavan toimintamallin mukaan: * kunta suunnitteluttaa omakotitalojen tyyppimallit m 2 :n kokoisille omakotitaloille * kunta valitsee omakotitalojen rakentajan urakkakilpailun perusteella * kunta osoittaa rakennustontit vapaana olevista tonteista * ostajat haetaan ilmoituksilla paikallisesti ja alueellisesti rakennushankkeen toteutusaikana * ostajien toivomukset otetaan huomioon riippuen hankkeen toteutusvaiheesta * ostajat maksavat kauppahinnan rakennushankkeen etenemisen mukaan * jos omakotitaloa ei saada kohtuullisessa ajassa myydyksi, se vuokrataan pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Toissijaisesti omakotitaloja tehdään seuraavan toimintamallin mukaan: * kunta toteuttaa rakennushankkeen yksittäisen ostajan aloitteesta ottaen huomioon toivomukset tontin ja valmistalopaketin valinnasta alkaen * kunta toteuttaa rakennushankkeen rakennusliikkeellä/-urakoitsijalla kokonaishintaan, joka selvitetään kilpailutuksella * ostaja maksaa kauppahinnan rakennushankkeen etenemisen mukaan. Vuokrahuoneistot Kunnan omistaman vuokra-asuntokannan tavoitteena on, että asuntojen kunto tulee voida pitää vähintään nykyisellä tasolla ja parantaa tarpeen mukaan siten, että vuokrataso on kohtuullinen ja kunnan sekä yhtiön talous on vakaa. Tarvittaessa kunnan omistama vuokra-asuntoyhtiö Kiinteistö Oy Tammelan Vuokraasunnot rakennuttaa uusia vuokrarivitaloasuntoja ensisijaisesti pitkäaikaisilla rahalaitoslainoilla, joille kunta antaa omavelkaisen takauksen. Toissijaisena rahoitusvaihtoehtona on aravalainoitus, mikäli yleinen korkotaso nousee merkittävästi nykyisestä alhaisesta n. 3 %:n korkotasosta. Asuntojen suunnittelussa huomioidaan eri-ikäisten asukkaiden tarpeet mm. huoneistokokojen osalta. Liite: Kunnan ja sen yhtiöiden hallussa oleva vuokra-asuntokanta

10 9 Omistusasunnot Tammelan kunta rohkaisee aktiivisesti yksityisiä rakennusalan yrityksiä rakentamaan omakoti- ja rivitaloja. Kunta voi myös ostaa 1-2 huoneistoa yksityisestä rivitalokohteesta turvatakseen tarvittaessa rakennushankkeen toteuttamisen. 8.4 Asuntojen peruskorjaaminen Valtion asuntorahaston korjausavustuksista vanhusten ja vammaisten asuntojen peruskorjaukseen, terveyshaitan poistamiseen sekä avustuksista hissin rakentamiseen ja korjaamiseen sekä liikuntaesteen poistamiseen tiedotetaan Tammelassa tapahtuu julkaisussa sekä muissa kunnan ilmoitusvälineissä. Harkitaan lisäavustuksen myöntämistä hissien rakentamiseksi kerrostaloihin vanhusväestön kotona-asumisen tukemiseksi Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen Vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyväksi asuinrakennukseksi on rinnastettavissa rakennuksen rakentamiseen ja edellyttää ranta-alueella ympäristökeskuksen poikkeamispäätöstä. Kunta voi puoltaa muuttamista, jos vapaa-ajan asunto sijaitsee siten, että se tukee lähistöllä olevan kylän asutusta, täyttää ympärivuotiselle asuinrakennukselle laissa asetetut vaatimukset eikä tuota haittaa kaavoituksen toteuttamiselle Kunnan resurssit ja organisaatio Kunnan tulee tarkistaa henkilöresurssit varmistaakseen toimivan ja joustavan asuntopolitiikan ja toiminnan asunto-ohjelman mukaisesti. Tarkistukset tehdään vuosien aikana. Kunnan tulee varautua uuden asuntotuotannon toteuttamiseen varaamalla tarpeelliset määrärahat kunnan talousarvioon hankkeiden toteuttamista varten, tuloiksi kirjataan myyntihinnat, joten toiminnasta ei aiheudu merkittävää nettomenoa. Jotta kunnalla olisi riittävästi taloudellisia resursseja uutta asuntotuotantoa varten, kunta voi myös myydä kiinteistöjään, joita se ei enää tarvitse omaan käyttöön. Samoin kunta voi myydä nykyiset asunto-osakkeensa tarjoamalla niitä käypään hintaan ensisijaisesti asunto-osakkeessa asuvalle. Asunto-osakkeita voidaan tarjota myyntiin niiden vapautuessa vuokrakäytöstä. Kunnan omistaman maa-alueen vaihtoa voidaan ajatella sopivan maa-alueen saamiseksi asuntorakentamiseen, ellei kauppaa saada tehdyksi suoralla ostolla. 8.7 Muuta Tammelan kunnalla on myös valmius vaikuttaa suoranaisesti tai epäsuorasti muihin järjestelyihin, jotka mahdollistavat asuntotarjonnan lisäämisen, esim. rakennusten peruskorjaukset jne. Kunnan tulee toiminnallaan aktiivisesti edistää asuntojen ja muiden rakennusten rakentamista. Tarvittaessa kunta voi osallistua erilaisiin hankkeisiin ostajana, myyjänä tai muuna osapuolena.

11 10 Kunnanhallitus nimeää vastuuhenkilöt huolehtimaan tässä ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Tämä asunto-ohjelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24. tammikuuta Liitteet: Asuntokanta v talotyypin, varustetason ja rakentamisajankohdan mukaan. Kunnan ajantasainen tonttitilanne Kunnan ja sen yhtiöiden hallussa oleva vuokra-asuntokanta Kunnan asuntomarkkinaselvitys Vuoden 2004 kaavoituskatsauksesta vireillä olevia maankäyttö- ja kaavoitushankkeita Tammelan kunnassa

12 Hämeen liitto KUNTAKANSIO ASUNTOKANTA V TALOTYYPIN, VARUSTETASON JA RAKENTAMISAJANKOHDAN MUKAAN (TK: Altika 1747) RAKENTA- TALOTYYPPI VARUSTETASO MISVUOSI hyvin varustettu puutteell.varustettu eritt.puutteell.var. YHTEENSÄ Tammela Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ

13 Hämeen liitto KUNTAKANSIO ASUNTOKANTA V TALOTYYPIN, VARUSTETASON JA RAKENTAMISAJANKOHDAN MUKAAN (TK: Altika 1747) RAKENTA- TALOTYYPPI VARUSTETASO MISVUOSI hyvin varustettu puutteell.varustettu eritt.puutteell.var. YHTEENSÄ Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ Tuntematon Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ Asuntokanta kaikkiaan Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon YHTEENSÄ

14 TAMMELAN KUNNAN VAPAAT TONTIT ALUE KORTTELI/TONTTI TILAN NIMI/M-ALA PINTA-ALA M2-HINTA PUUSTO LOHKOMISKULUT YHTEENSÄ KIRSTILÄ 717/1 OLJENKORSI , , ,- 718/1 OJANSYRJÄ , , ,- 721/2 PUISTIKKO , , ,- 729/3 MA. VAHAMAA , ,- 731/5 MA. VAHAMAA ,- 395, ,- 722/1 MA. VAHAMAA ,- 580, ,- 722/4 MA. VAHAMAA ,- 250, ,- ALHONPELTO 458/2 MA. ALHONPELTO , ,- 460/3 MA.ALHONPELTO , ,- 460/2 MA. ALHONPELTO , ,- 458/3 MA. ALHONPELTO , ,- 456/5 MA. ALHONPELTO , ,- 456/6 MA. ALHONPELTO , ,- 456/7 MA. ALHONPELTO , ,- HEIKKILÄ 703/7 MA. AITTAMÄKI , ,- 703/1 MA. AITTAMÄKI , ,- 703/2 MA. AITTAMÄKI , ,- 708/6 MA. AITTAMÄKI , ,- 708/7 MA. AITTAMÄKI , ,- 703/8 MA. AITTAMÄKI , ,- 702/1 MA. AITTAMÄKI , ,- 702/2 MA. AITTAMÄKI , ,- 702/3 MA. AITTAMÄKI , ,- 702/5 MA. AITTAMÄKI , ,- LINTULA 1/2 HIEKKAMAA , , ,- 1/3 PAJUPELTO , , ,- 1/5 OLJENKORSI , , ,- PAPPILANRANTA 601/1 MA. AITTAMÄKI RIVITALOTONTIT 601/2 MA. AITTAMÄKI /1 MA. AITTAMÄKI (pinta-alat noin aloja) 602/2 MA. AITTAMÄKI /3 MA. AITTAMÄKI 2.370

15 Tammelan kunta Aravavuokra-asunnot mku/vuokra/kunnan asunnot 2005.xls Kerrostalot: rak.vuosi huoneistotyyppi pinta-ala lukumäärä Tammikunta I h+kk 34,5 3 " " 2h+kk 52,5 3 " " 2h+k 56,5 3 " " 2h+k 57 6 " " 3h+k 75 3 Tammikunta II h+k 35,5 3 " " 2h+k 53,5 2 " " 2h+k 54,5 6 " " 3h+k 71 3 Yhteensä Rivitalot: Peltokaari h+k+s 70 8 Tammelan Lehtokaari h+kk+s 44,5 5 " " 2h+k+s 58 4 Pappilannitty h+kk+s 43,5 2 " " 2h+k+s 52 2 " " 3h+k+s 67,5 4 Metsuritalo h+k 70 4 Pappilanpelto h+k+s 35 3 " " 2h+kk+s 43,5 3 " " 2h+k+s 52 3 " " 3h+k+s 67,5 1 Heikkilänpelto h+kk+s 45 2 " " 2h+k+s 54 4 " " 3h+k+s 68 3 " " Yhteensä 648,5 48 Aravavuokra-asunnot yhteensä 80 Vapaarahoitteiset kerrostaloasunnot (sis. Kupukas 6 as.) 31 Vapaarahoitteiset rivitaloasunnot, Pertinpelto 10 Koulut, terveystalot, paloasema 14 Pienkiinteistöt (Norrintie, Myllykylä, Miikatek, Porras, Meijeri) 8 Vapaarahoitteiset yhteensä 63 Kaikki vuokra-asunnot yhteensä 143 Kerrostaloasunnot 63 Rivitaloasunnot 58 Pienkiinteistöt 22 YHTEENSÄ 143 1

16 VALTION ASUNTORAHASTO KUNNAN ASUNTOMARKKINASELVITYS Käyttäjätunnus Lomake pyydetään palauttamaan asuntorahastoon mennessä sähköpostin liitetiedostona tai kirjeitse. Kunta Kuntanumero Maakunta Tammela 834 Häme Yhdyshenkilö/-henkilöt Fax Marjukka Kurkela Puhelin ARAVA- JA KORKOTUKIVUOKRA-ASUNNOT (ARA-VUOKRA-ASUNNOT) (Ks. täyttöohjeet) 1. ARA-VUOKRA-ASUNTOIHIN JONOTTAVAT HAKIJARUOKAKUNNAT (voimassa olevat hakemukset) (Poikkileikkaustilanne: mukana yleisesti ja julkisesti haettavissa olevien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen hakijat kyselyajankoh- tana; myös vanhusten asuntojen hakijat, ei kuitenkaan opiskelija-asuntojen hakijoita. Hakijoiden päällekkäisyys tulisi poistaa.) Hakijaruokakuntia asuntojonossa Näistä 1.2 Erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa 1.3 Yhden henkilön ruokakuntia Poistaessanne hakijoiden päällekkäisyyden kohdassa 1.1 kuinka suureksi olette arvioineet sen? % 37 Asunnoista korkotukilainoitettuja yht RUOKAKUNTIEN KOKO (yleinen haku ml. vanhusten asunnot, ei kuitenkaan opiskelija-asuntoja) ARA-vuokra-asuntoja hakeneiden hakijaruokakuntien koko Hakijaruoka- Näistä Nuorten (alle 25 v) kuntia yhteensä 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4+ henk. ruokakuntia yht. Vuonna ARA-vuokra-asunnon saaneiden ruokakuntien koko Asunnon saaneita Näistä Nuorten (alle 25 v) ruokakuntia yht. 1 henk. 2. henk. 3 henk. 4+ henk. ruokakuntia yht. Vuonna HAETTAVANA OLLEIDEN (vapautuneiden ja valmistuneiden) ARA-VUOKRA-ASUNTOJEN HUONEISTOTYYPPI (Kaikki ARA-asunnot paitsi opiskelija-asunnot) Asuntoja Näistä yhteensä 1 h+kk/k 2 h+kk Vuonna h+k 3 h+k 4 h+k Asunnoista uusia yht. 4. ARAVAVUOKRA-ASUNTOJEN VUOKRATASO MARRASKUUSSA 2004 (normaalit aravavuokra-asunnot) 4.1 Kunnan ja kunnan yhtiöiden omistamat aravavuokra-asunnot (ei vanhusten eikä opiskelija-asuntoja) Yksiöt /m²/kk Kaksiot /m²/kk Kolmiot /m²/kk 4 h + k - /m²/kk Kaikki huoneistoryypit /m²/kk 5,84 6,18 6,03 6, Muiden yhteisöjen aravavuokra-asunnot (ei vanhusten eikä opiskelija-asuntoja) Yksiöt /m²/kk Kaksiot /m²/kk Kolmiot /m²/kk 4 h + k - /m²/kk Kaikki huoneistoryypit /m²/kk Minkä omistajayhteisöjen vuokratietoja kohdassa 4.2 on mukana Kunnassa ei ole muiden yhtiöiden omistamia asuntoja. Valtion asuntorahasto Puhelin PL Helsinki Fax Lomake ARA 3b/04 Sivu 1/6 kirjaamo.ara@ara.fi etunimi.sukunimi@ara.fi Kotisivu

17 TYHJÄT ARAVAVUOKRA-ASUNNOT Kyselyajankohtana ( ) vähintään 2 kk/6 kk yhtäjaksoisesti tyhjillään olleet aravavuokra-asunnot (ml.yleinen ja rajattu haku (esim. työsuhdeasunnot), myös vanhusten asunnot, ei kuitenkaan opiskelija-asuntoja). Huom. Perusparannuksen vuoksi tyhjillään olevia asuntoja ei lasketa mukaan. Yhteensä 0 asuntoa vähintään 2 kk tyhjillään. Näistä 0 asuntoa vähintään 6 kk tyhjillään. 5.2 Tyhjien asuntojen keskittyminen. Mikäli tyhjät asunnot ovat keskittyneet, merkitkää tiedot seuraavaan taulukkoon. Alue Taloyhtiö Tyhjien as. lkm Talon omistaja 5.3 Tyhjänäolon syyt 5.4 Mitkä ovat olleet kunnan/omistajien toimenpiteet tyhjien asuntojen vähentämiseksi? Onko kunta/omistajat laatineet erityistä suunnitelmaa tai strategiaa tyhjien asuntojen vähentämiseksi - sen/niiden keskeinen sisältö? 5.5 Mikä on kunnan arvio niiden asuntojen määrästä, jotka tulisi poistaa aravavuokra-asuntokäytöstä (myydä, muuttaa käyttötarkoitusta, purkaa tms.), jotta kunnan asuntomarkkinat olisivat tasapainossa? vuoden kuluessa tulisi poistaa yhteensä 5 vuoden kuluessa tulisi poistaa yhteensä 0 asuntoa. 0 asuntoa. 5.6 Purkaminen ja purkamissuunnitelmat, jos aravavuokratalojen tyhjillään olo on ollut jatkuvaluontoista. On purettu yhteensä Purkamissuunnitelmat x Ei ole suunniteltu talojen purkamista aravavuokrataloa, joissa oli yhteensä asuntoa. On suunniteltu talojen purkamista Yhteensä aravavuokratalon, joissa on yhteensä asuntoa. 6. KORKOTUKILAINOITETTUJEN VUOKRA-ASUNTOJEN VUOKRATASO MARRASKUUSSA Kunnan omistamien korkotukiasuntojen keskivuokrat (ei vanhusten eikä opiskelija-asuntoja) Yksiöt /m²/kk Kaksiot /m²/kk Kolmiot /m²/kk 4 h + k - /m²/kk Kaikki huoneistotyypit /m²/kk 6.2 Muiden yhteisöjen korkotukiasuntojen keskivuokrat (ei vanhusten eikä opiskelija-asuntoja) Yksiöt /m²/kk Kaksiot /m²/kk Kolmiot /m²/kk 4 h + k - /m²/kk Kaikki huoneistotyypit /m²/kk Minkä omistajayhteisöjen vuokratietoja kohdassa on mukana? Kunnassa ei ole korkotukilanoitettjua vuokra-asuntoja. 7. TYHJÄT KORKOTUKIVUOKRA-ASUNNOT 7.1 Kyselyajankohtana ( ) tyhjillään (väh. 2 kk) olleet korkotukilainoitetut vuokra-asunnot Yhteensä asuntoa. Lomake ARA 3b/04 Sivu 2/6

18 8. VAPAARAHOITTEISET VUOKRA-ASUNNOT Mikä on vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrataso ( /m²/kk) ja tarjonnan kehitys? Miten muutokset vaikuttavat arava- ja korkotukiasuntojen kysyntään? Kunnan omistamissa vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokrataso on 4,50-7,40 e /m²/kk, riippuen siitä onko asunto kerros- vai rivitalossa tai pienkiinteistössä. Tarjonta pysynyt ennallaan. Ei vaikutusta arava-asuntojen kysyntään VUOKRATALOJEN OMISTAJAPOLITIIKKA KUNNASSA Onko kunnassanne määritelty kunnan yhtiöiden vuokrataloja koskeva omistajapolitiikka? kyllä, vuonna x ei ole määritelty 9.2 Onko kunnassanne määritelty kunnan alueen kaikkia aravavuokrataloyhtiöitä koskeva omistajapolitiikka? kyllä, vuonna x ei ole määritelty 9.3 Omistajapolitiikan keskeinen sisältö. Politiikassa viime aikoina mahdollisesti tapahtuneet muutokset. 9.4 Taloudelliset ongelmat Taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhtiöiden määrä kyselyajankohtana ( ) a) Yhteensä kunnan ARA-asuntoja omistavia yhtiöitä, joissa yhteensä b) Yhteensä muita ARA-asuntoja omistavia yhteisöjä, joissa yhteensä asuntoa asuntoa 9.5 Miten taloudelliset tappiot on katettu? a) kunnan yhtiöt omistajan pääomasijoitus laina valtion avustus ei ole katettu lainkaan muuten, miten? b) muiden omistajien yhtiöt 10. ASUMISOIKEUSASUNNOT 10.1 Asumisoikeusasuntojen kysyntä Kunnan asumisoikeusasuntojonon viimeinen järjestysnumero Kunnan asumisoikeusasuntojono pois lukien asunnon saaneet ja hakemuksensa peruuttaneet (ns. nettojono) Vuoden 2003 aikana annetut uudet järjestysnumerot, lukumäärä Vuoden 2004 tammi-lokakuussa annetut uudet järjestysnumerot, lukumäärä Lisätietoja jonosta, sen rakenteesta yms Asumisoikeusasuntojen tarjonta Kunnan asumisoikeusasuntokanta Asunnoista omistajayhtiön vuokralle antamia yhteensä Asunnoista tyhjillään (vähintään 1 kk) yhteensä - joista tyhjillään vähintään 2 kk 0 Lomake ARA 3b/04 Sivu 3/6

19 Asuntojen huoneistotyyppi (asuntoja kpl) Kaikki asunnot Vuokratut (omistajayhtiöiden vuokraamat) Tyhjät (vähintään 1 kk) - joista tyhjillään vähintään 2 kk yksiöt kaksiot kolmiot 4 h+k 5 h+k - Yhteensä Millä alueilla ja minkälaisissa kohteissa (talotyyppi) tyhjillään tai vuokrattuina olevat asunnot ovat? Alueiden sijainti suhteessa kunnan keskustaan ja/tai palveluihin? Vapautuneet ja valmistuneet asunnot Vuonna 2003 yksiöt kaksiot kolmiot Vapautuneet asumisoikeusasunnot Valmistuneet asumisoikeusasunnot Vuonna 2004 tammi-lokakuussa yksiöt kaksiot kolmiot Vapautuneet asumisoikeusasunnot Valmistuneet asumisoikeusasunnot 4 h+k 4 h+k 5 h+k - Yhteensä 5 h+k - Yhteensä ERI VÄESTÖRYHMÄT 11. NUORET Mikä on nuorten asuntotilanne ja mitkä ovat nuorten asumisen erityisongelmat (ml. kotonaan asuvat nuoret)? Tuen tarve? Pienistä asunnoista jonkin verran pulaa. Asumisen erityisongelmina voidaan pitää naapurustoa jonkin verran häiritsevä elämä. Muutama alaikäinen nuori mahdollisesti hyötyisi tuetusta asumisesta. 12. VANHUKSET 12.1 Onko kunnassanne tehty vanhusten asunto-olojen kehittämistä koskeva ohjelma tai suunnitelma? On tehty vuonna. Ei ole tehty x 12.2 Kyselyajankohtana ( ) vanhusten ARA-palveluasuntoihin oli hakijoita yhteensä 6 ruokakuntaa 12.3 Vanhusten palveluasunnot kunnassa Vanhusten palveluasuntoja yhteensä 39 asuntoa. Näistä yhteensä 29 ARA-vuokra-asuntoja yhteensä 10 vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja yhteensä vapaarahoitteisia omistusasuntoja 12.4 Kunnan arvio vanhusten palveluasuntojen lisätarpeesta vuosina Keskimäärin asuntoa vuodessa 12.5 Kunnan arvio vanhusten asuntojen peruskorjaus- ja muutostöiden tarpeesta lähivuosina Keskimäärin 5 asuntoa vuodessa 12.6 Yleisarvio vanhusten asuntotilanteesta kunnassa Kohtuullisen hyvä. Lomake ARA 3b/04 Sivu 4/6

20 13. PAKOLAISET 13.1 Kunnan vuonna 2004 sijoittamat pakolaiset ja heille osoitetut asunnot Asuntojen hankintatapa (as. kpl) Vuosi Pakolaisia yhteensä Arvio niiden pakolaisten (pakolaistaustaisten) määrästä, jotka ovat muuttaneet kuntaan muualta Suomesta vuonna 2004 Yhteensä noin henkilöä. Mistä päin Suomea (mistä kunnista) nämä muuttajat ovat tulleet? Asuntoja Aravavuokra-asunto Hankintalainoitus yhteensä (yleinen asunnonjako) (ml. Y-säätiö) 13.3 Yleisarvio pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien asuntotilanteesta kunnassa. Tuen tarve asumisessa? Muulla tavoin hankittuja 14. ASUNNOTTOMAT (katso täyttöohje) 14.1 Yksinäiset asunnottomat kyselyajankohtana (suositellaan täytettäväksi yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa) Henkilöiden lukumäärä Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa yms. Asuntoloissa tai majoitusliikkeissä asunnon puutteen vuoksi Huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa tai muissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi Vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa Tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi asuvat Yksinäiset asunnottomat yhteensä 0 näistä naisia nuoria (alle 25 v.) maahanmuuttajia 14.2 Perheet ja pariskunnat, jotka asunnon puutteen vuoksi asuvat erillään tai tilapäismajoituksessa näistä maahanmuuttajia 14.3 Kunnan vuoden 2004 aikana asuttamien asunnottomien määrä Yhteensä 1 yksinäistä henkilöä. Yhteensä perhettä Mitkä ovat olleet pääasialliset toimenpiteet asunnottomien asuttamisessa vuonna 2004? Minkälaisissa tapauksissa asuttaminen on onnistunut parhaiten? Miksi? Esimerkkejä hyvistä ja toimivista käytännöistä. Asunnottomat ovat ensisijalla vapautuviin asuntoihin. Lomake ARA 3b/04 Sivu 5/6

21 14.5 Minkälaisia ongelmia asunnottomuuden vähentämisessä on ollut? Sopivan asunnon löytäminen häiriökäyttäytyjälle Miltä asunnottomuuden kehityssuunta näyttää? Millaisia uudenlaisia toimenpiteitä/palveluja tarvitaan asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi? Asunnottomia ei yleensä ole KUNNAN ASUNTOPOLIITTINEN SUUNNITTELU Asunto-ohjelman ja asuntopoliittisen strategian laadinta Asunto-ohjelma (rasti vain yhteen ruutuun) x laaditaan erillinen asunto-ohjelma laaditaan ohjelma osana kunta- tai taloussuunnitelmaa ei laadita ohjelmaa Asuntopoliittinen strategia (rasti vain yhteen ruutuun) laaditaan erillinen as.pol. strategia laaditaan strategia osana kunta- tai taloussuunnitelmaa x ei laadita strategiaa 15.2 Kehitystietoja vuosina Väestömuutos vuodessa keskimäärin 60 asukasta Asuntojen tuotantotarve vuodessa keskimäärin 40 asuntoa, joista 5 vuokra-asuntoja näistä 2 asumisoikeusasuntoa Eri väestöryhmien (ml. vanhukset) tuki- ja palveluasuntojen tuotantotarve vuodessa keskimäärin 2 asuntoa ARA-vuokra-asuntoja Asuntojen perusparannustarve vuodessa keskimäärin 40 asuntoa (koko asuntokannan perusparannustarve, myös vanhusten) Päiväys Nimi Marjukka Kurkela Lomake ARA 3b/04 Sivu 6/6

22 VIREILLÄ OLEVIA MAANKÄYTTÖ- JA KAAVOITUSHANKKEITA TAMMELAN KUNNASSA RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestykseen lisätään syksyn 2004 aikana seuraava teksti pykälään 3.2. Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi ympäristölautakunta voi antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Rakentamisen yksityiskohtaista ohjausta ja neuvontaa varten rakennustarkastaja voi antaa suunnittelua, rakennustyön toteuttamista ja rakentamistapaa koskevia ohjeita. Rakennusjärjestyksessä on määritelty rakennushankkeiden luvanvaraisuus ja esitetty lomakemuodossa ne rakennustoimenpiteet, joiden toteuttaminen voidaan MRL:n mukaan suorittaa toimenpidelupaa tai ilmoitusmenettelyä käyttäen. Rakennusjärjestyksessä määritellään lyhyesti lisäksi seuraavat maankäytössä ja rakentamisessa huomioitavat seikat: -rakennusten sijoittuminen ja etäisyydet -rakennusten soveltuvuus rakennettuun ympäristöön ja maisemaan -ympäristön hoito ja valvonta -piha-alueiden käyttö, aitaaminen, jätehuolto ja osoitemerkinnät -rakennustapa sekä rakennustyön aikaiset järjestelyt -vesihuolto ja viemäröinnin järjestäminen pohjavesialueiden läheisyydessä. YLEISKAAVOITUS SYRJÄHARJU-KYTÖ-HÄIVIÄ-RIIHIVALKAMA -OSAYLEISKAAVA Kaavoituksen tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen yleiskaavan laatimisesta. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin Tilaisuudessa alueen asukkaat, maanomistajat jne. saivat esittää mielipiteensä kaavoituksen yleisistä tavoitteista ja yksityiskohtaisista toiveista. Kaavoitukselle asetettujen tavoitteiden, ympäristöselvitysten ja alueiden rakentamisen edullisuusvertailun tuloksena laadittua osayleiskaavaluonnosta esiteltiin pidetyssä yleisötilaisuudessa ja se oli nähtävillä 30 päivää ajalla Yleiskaavan laadinta on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta mm. suunnittelualueen tieverkkoratkaisujen ja rakennuskannan inventoinnin vuoksi. Yleiskaavan laadinta oli käytännössä pysähdyksissä noin vuoden ajan. Kaavoittajan esityksestä kunnanhallitus supisti kaavoitettavaa aluetta koskemaan vain ne alueet, joille on todellista rakennuspainetta. Riihivalkaman ja Järventaustan alueet sekä VT 2:n länsipuoli jätettiin kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Kaavaehdotus oli virallisesti nähtävillä välisenä aikana. Lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaan tehtiin vielä joitakin korjauksia ja kuultiin asianosaisia. Kaava on hyväksytty ja valitusprosessin jälkeen tullut voimaan KAUKJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Kaavoituksen tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaukjärven kylän alueelle. Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen osayleiskaavan laatimisesta. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin Osayleiskaavaluonnos esiteltiin pidetyssä yleisötilaisuudessa, jonka jälkeen se oli laatimisvaiheessa nähtävillä välisen ajan. Osayleiskaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä välisenä aikana ja siitä pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella jouduttiin tekemään niin merkittäviä muutoksia, että kaavaehdotus jouduttiin asettamaan uudelleen nähtäville ajalla Ennen nähtäville laittoa kaavoitettavalla alueella tehtiin Museoviraston lausunnon perusteella kulttuurimaisemaja rakennuskantainventointi. Vielä toisenkin nähtävillä oloajan jälkeen kaavaan jouduttiin tekemään joitain pieniä korjauksia, joista kuultiin asianosaisia. Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana Valtuuston päätöksestä tehtiin valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen antamallaan päätöksellä Kaavasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole vielä tullut voimaan. 14

23 LIESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Liesjärven osayleiskaavahanke aloitetaan Tampereen teknillisen yliopiston oppilastyönä Kylä-kyllä -projektissa. Metsähallitus on tutkinut mahdollisuutta kaavoittaa omistamilleen metsäalueille puutarha- ja omakotitontteja. Yleiskaavassa tutkitaan Liesjärven kyläalueen täydennysrakentamista Tampereen teknillisen yliopiston työn pohjalta. Lisäksi tarkastellaan miten Metsähallituksen hanke voidaan liittää kylärakenteeseen. Liesjärven osayleiskaavahanke käynnistyy kesän 2004 aikana. ASEMAKAAVOITUSKOHTEET KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kaavamuutoksen tarkoituksena on monilta osin vanhentuneen asemakaavan kokonaisvaltainen uudistaminen nykypäivän rakentamistarpeita vastaavaksi sekä asemakaavan numeeristaminen ja siirto uudelle numeeriselle pohjakartalle. Samassa yhteydessä myös merkinnät uudistuvat ja yhtenäistyvät. Muutoksen yhtenä tavoitteena on muuttaa Tammelantien varren kerrostalotontteja rivi- ja omakotitalorakentamiseen. Asemakaavaa laajennetaan Matintuomion teollisuusalueelle sekä Kirkonkylän ja Heikkilän kaava-alueiden väliselle, suurelta osin jo toteutuneelle asuntorakentamisalueelle. Lisäksi mukaan otetaan Syrjänharjulla sijaitsevan liikuntakeskuksen alueet. Asemakaavan uudistamisesta on päätetty kunnan talousarvion laadinnan yhteydessä vuonna Kunnanhallitus on kokouksessaan keskustellut kirkonkylän kaavoituksesta ja asettanut asemakaavan laadinnalle omia tavoitteitaan. Kaavoitustyö on alkanut maisemaelementtien kartoituksella ja rakennuskannan inventoinnilla sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Luonnos asemakaavaksi on ollut laatimisvaiheessa nähtävillä ajalla Myöhemmin on täydennetty alueen rakennuskannan inventointia ja hiottu kaavaratkaisuja sekä kaavaselostuksia. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä kuutena osa-alueena Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osat 1,2,3,5 ja Osa 4 on hyväksytty Osa-alueista 1-5 on tehty valituksia Hämeen hallinto-oikeuteen. Osa-alueella 6 on alueita, joilta osin asemakaavaa ei tulla saattamaan voimaan, koska ne ovat ristiriidassa voimassa olevan rakennuskaavan kanssa. Tämän käsittelyprosessi on kesken. LASSIN ASEMAKAAVA Kaukjärven Lassin alue on hankittu kunnalle omakotirakentamista varten. Kaukjärven osayleiskaavassa asumiseen osoitetun alueen pohjalta on aloitettu alueen tarkempi suunnittelu. Suunnittelun lähtökohtana on, että alueelle rakennetaan viemäröinti, jolloin 2000 m 2 :ä pienempikin tonttikoko on mahdollinen. Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavan laatimisesta. Kaavan laatimisesta tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Alustava luonnos asemakaavaksi pidettiin nähtävillä välisenä aikana. Luonnosta esiteltiin yleisölle pidetyssä yleisötilaisuudessa. Kaavaehdotus oli virallisesti nähtävillä Museoviraston lausunnon vaatimusten mukaan alueelle on tehty yksityiskohtainen rakennuskulttuuriselvitys, jonka pohjalta kaavaratkaisua joudutaan ratkaisevasti muuttamaan ja se joudutaan asettamaan uudelleen nähtäville. Uusi asemakaavaehdotus oli nähtävillä Ehdotuksesta tuli muistutuksia, jonka jälkeen kaavaa on muutettu. Lassin alueen asemakaava tuli uudelleen nähtäville asemakaavaehdotuksena , jonka jälkeen on hyväksymiskäsittelyt. PYHÄJÄRVI; KUKKURAHOVIN ASEMAKAAVA, AKI JA PEKKA GRÖNHOLM Kaavatalo Kivatekno Oy on hakenut ranta-asemakaavan vireille laatimallaan osallistumis- ja arviointi-suunnitelmalla Kankaisten kylän Pyhäjärven luonteiseen avautuvalla ranta-alueelle. Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta on pidetty viranomaisneuvottelu Tämän jälkeen kaavoitusta on viety eteenpäin tiiviimpää rakentamista sallivana asemakaavana. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Viranomaisneuvottelussa on käsitelty ranta-asemakaavan asemakaavaksi muuttamista. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä RANTA-ASEMAKAAVAT RUOSTEJÄRVI, FINLAYSON FORSSAN TEH- TAITTEN SAIRAUSKASSA Kunnanhallitus päätti hyväksyä asetettavaksi yleisesti nähtäville ranta-asemakaavan muutosehdotuksen, joka oli nähtävillä Samalla on pyydetty sekä saatu lausunnot ympäristö- 15

24 ja tekniseltä lautakunnalta, Hämeen Liitolta, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä, Hämeen virkistysalueyhdistykseltä, Forssan kaupungilta sekä Ruostejärven suojeluyhdistykseltä. Nähtävillä oloaikana on tullut yksi muistutus. Kaavanlaatija on antanut vastineensa lausunnoista ja muistutuksesta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu on käyty ONKIMAANJÄRVI, METSÄHALLITUS Metsähallituksen hanke on ollut nähtävillä osallistumis- ja arviointisuunnitelman osalta ajalla Tämän jälkeen asiasta on käyty viranomaisneuvotteluja sekä pidetty Metsähallituksen järjestämä informaatio- ja keskustelutilaisuus. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja on pidetty viranomaisneuvottelu kaavoitushankkeen eteenpäin viemisestä. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kunnanvaltuusto on hylännyt kaavan Metsähallitus on valittanut kaavan hylkäämisestä Hämeen hallinto-oikeuteen. RUOSTEJÄRVEN-LEPPILAMMIN RANTA-ASE- MAKAAVA Kiinteistö Oy Tammelan Leppilampi on teettänyt ranta-asemakaavan diplomi-insinööri Juha Poutasella. Kaavahankkeen vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis-ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Viranomaisneuvottelu on käyty Kaavan tavoitteena on maakuntakaavassa retkeilyalueeksi osoitetun alueen kaavoittaminen lomaasumiseen ja uuden asuinpientalon paikan osoittaminen alueella jo olemassa olevan kahden asuinrakennuksen lisäksi. Luonnosvaihe tulee nähtäville MAHDOLLISESTI VIREILLE TULE- VAT KAAVOITUSASIAT - Osayleiskaavatarpeen kartoitus lopputuloksena saadaan alueet, joilla rakennusluvat, rakentamisen ohjaus tai purkulupien hakeminen tulisi käsitellä kunnassa tarkemmin. Hakkapeliitta Golf Oy: Golf-hankkeeseen liittyen yleiskaavan laatiminen Riihivalkamaan. INVENTOINNIT TORRON KYLÄ Virtuaalivasara-projektin ensimmäiseksi kyläinventointikohteeksi on valittu valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö; Torron kylä. Torro on vauras manviljelyskylä ja vanhat kookkaat asuin- ja talousrakennukset reunustavat kylänraittia sen molemmin puolin. Kylä erottuu maisemasta hienosti sitä etelästä päin lähestyttäessä. Kylässä on jonkin verran sekä kyläasumiseen että matkailuun liittyviä rakentamispaineita. Työn tavoitteena on kylän yhtenäisen ilmeen säilyttäminen ja vahvistamien sekä mahdollisten uudisrakennuspaikkojen etsiminen. Inventointi tuo kylän kehittämisen perustaksi tietoa paikallisesta rakentamisesta. Työn tekee arkkitehti Eeva Stålhammar. KAUKJÄRVEN JATKOINVENTOINTI JA RA- KENTAMISTAPAOHJEISTO Osayleiskaavaa varten laadittua inventointia on täydennetty kylätontin ja maiseman osalta. Inventointia on käytetty Lassin asemakaavan liitteenä ja asemakaavatyön pohjana. Työtä jatketaan rakentamistapaohjeistolla. Työn tekee aluearkkitehti Sirkka Köykkä. TAMMELAN KIRKONKYLÄN JATKOINVEN- TOINTI JA RAKENTAMISTAPAOHJEISTO Kirkonkylän asemakaavan muutosta ja laajennusta varten tehtyä inventointia jatketaan edelleen vuoden 2004 aikana. Tarkoituksena on täydentää uutta asemakaavaa ja tuottaa materiaalia rakentamistapaohjeiston tekoon. Työn tekee aluearkitehti Sirkka köykkä. - Lamalan osayleiskaava - Kyläkaavojen laatimisen aloittaminen vuonna Virtuaalivasara-hankkeessa tehtävin Torron kylän luonnoksin vuonna KULTTURIHISTORIALLISESTI JA MAISEMALLISESTI TÄRKEÄT ALUEET Koko kuntaa käsittävän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävien alueiden ja kohteiden kartoittaminen rakennusvalvonnan tarpeita varten : 16