Erikoinen kesä. Nuoruus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoinen kesä. Nuoruus"

Transkriptio

1

2 Erikoinen kesä Tänä vuonna on ollut. Märkää, harmaata ja tuulista. Toivottavasti elokuu tuo auringon ja lämmön tullessaan. Kaikille kesäyrittäjille toivon myös parempia ilmoja, että ihmiset käyttävät palveluja ja liikkuvat. Musiikkia on heti tarjolla lehdessä. Edesmennyt Jukka Alihanka ja Arvi Hänninen, joista Veikko Tiitto on tehnyt artikkelit. Yhdistyksistä on esillä tällä kertaa saariston Merikarhut. Rymättylän aktiiviset Märssyvahdit ja Pieni pajukirja, jota oli elämys lukea sillä en edes tiennyt pajuja olevankaan noin paljon. Reija-Tuulia Heinonen-Rivaston sivuilla voi käydä tarkemmin lukemassa kirjaa. Uusista kirjoista on esittelyssä rymättyläläisen Pirjo Mellasen Hemskäriin on verkot laskettava sekä tamperelaisen Jukka Niemisen Vaiettu Muinaisuus. Kummatkin ovat jo julkaisseet ennestään monia teoksia. Suukkolaivan kapteeni Samuli Pitkänen kertoo mietteitään saaristossa kulkiessaan. Toivottavasti kuullaan enemmänkin hänen kokemuksistaan lehden sivuilla. Fasessa voi seurata laivan etenemistä saaristossa. Kuukauden taiteilijana on Raija Nokka Uudestakaupungista. Raijan teokset ovat hersyviä ja naivistisia, joissa eläimet ovat pää- Vastapainona lääkärin työlle, ja sen rinnalla Jukka Alihangalla oli harrastus ja ura musiiosassa. Luovuus on heidän perheessään ulottunut kaikkeen elämäntapaan, sillä he rakensivat Pilvilinna talon, joka näyttää luovuuden tyyssijalta. Teatteri-ihmisinä he perustivat sinne Pilviteatterinkin! Kannattaa todella käydä tutustumassa kun siellä päin liikkuu. Sivuilta löytyvät myös Rymättyä-Seuran tiedot sekä Silliperinneseuran Dikselin tiedot. Vielä ehtii käymään. Röölänrannan ravintolassa, Röölässä on elokuulle paljon viihdettä tiedossa. Siitäkin lisää lehden sivuilla. Mikäpä onkaan hienompaa kuin istua elokuun kuutamossa meren rannalla ja nauttia ravintolan antimista ystävien kanssa. Äänestämämme edustajat aloittavat syksyllä oikeasti työnsä ja voimme seurata oman edustajamme työtä. Kannattaa ja pitääkin kääntyä hänen puoleensa mikäli haluaa ympäristöönsä muutosta, joka vaikuttaa omaan ja toistenkin elämään positiivisesti. Amerikassa äänestäjät ovat tottuneita tuomaan asiansa esille edustajilleen, kun suomalaiset yleensä tyytyvät seuraamaan sivusta. Kaikkea hyvää, kaunista ja idearikasta elokuuta meille kaikille! t.tuulamaria Kangaslampi Nuoruus Jukka Johannes Mauri Alihanka syntyi Hartolassa 16. marraskuuta Hänen ollessaan vielä lapsi, perhe muutti Turun ja Porin läänin Koskelle. Alihanka kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1968 Kosken lukiosta ja sai sen jälkeen opiskelupaikan Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Lääkärinä Vuonna 1982 Alihanka väitteli lääketieteen tohtoriksi ja hän työskenteli Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuoteen 1990 asti. Hän toimi lääkärinä myös muun muassa yksityisillä lääkäriasemilla ja Turun A-klinikalla sekä tutkijana Turun yliopistossa. Vaikka Alihanka työskentelikin lääkärinä TYKS:ssä, häntä kiinnosti niin päihderiippuvaisten auttaminen kuin myös uniongelmien tutkiminen ja hoito. Alihanka oli unitutkija ja hänen klinikkansa Uniklinikka Li, jossa Alihanka toimi vastaavana lääkärinä, toimi Turussa vuodesta Alihanka oli mukana kehittämässä SCSB-unipatja -menetelmää, josta todettiin olevan apua unettomuudesta kärsiville. Alihanka korosti, että unettomuutta hoidetaan usein virheellisesti psyykkisenä sairautena vaikka kyse ei aina sellaisesta ole. Alihanka erotettiin turkulaiselta lääkäriasemalta 2000, koska talon johdon mielestä hänen asiakkainaan käyneet päihderiippuvaiset aiheuttivat häiriöitä. Muiden lääkäreiden mukaan Alihanka käytti myös kiistanalaisia hoitomenetelmiä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira rajoitti vain muutama viikko ennen Alihangan kuolemaa Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen mukaan Alihangan lääkärinoikeuksia niin, ettei tämä saanut määrätä mitään lääkkeitä toimitettavaksi apteekista ennen kuin asia on selvitetty. Marraskuussa 2009 Alihanka kertoi Helsingin Sanomille, että hänellä on parin insinöörin ja lääkärikollegan kanssa menossa teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin rahoittama projekti. Idea on, että jokainen voisi seurata perusterveydentilaansa kotona, muun muassa sykettä, lämpötilaa, verenpainetta ja hengitystä mittaavan patjan avulla. Jos tapahtuu muutoksia, lääkäri puuttuu asiaan, Alihanka kuvaili. Alihangan vastaanotolla kävi potilaita kaikkialta Suomesta. Uransa aikana hän ehti hoitaa uniongelmista kärsivää potilasta. Alihanka piti vastaanottoa Turun lisäksi joka toinen viikko myös Keravalla, Tampereella ja Helsingissä. Terveydellisistä syistä Alihanka ei pystynyt enää viime kuukausina, syksyn 2013 aikana ottamaan potilaita ollenkaan vastaan. Musiikin parissa 2 3

3 kin alalla. Hän oli varsin tuottelias tekstittäjä ja lauluntekijä. Alihangan kirjoittamia kappaleita ovat esittäneet muun muassa Tuula Amberla, Rainer Friman, Jussi Rainio ja Anneli Saaristo. Tunnetuin Alihangan sävellys on Tuula Amberlan (nyk. Amberla-Eskelinen) vuonna 1984 levyttämä Lulu. Alihanka kirjoitti tähän kappaleeseen tekstin, mikä perustui taidemaalari Alpo Jaakolan ( ) runoon. Muita hänen säveltämiään tai sanoittamiaan kappaleita ovat muun muassa kappaleet Virta vie ja Liian paljon kyyneleitä. Alihangan käännösteksteistä tunnetuin on Anna Hanskin esittämänä tunnetuksi tullut Kotiviini (Summer Wine). Alihanka sävelsi musiikkia myös elokuviin ja näytelmiin. Hänet palkittiin Jussi-patsaalla Juha Tapanisen elokuvaan Iskelmäprinssi (1991) kirjoittamastaan musiikista. Jukka Alihanka myös levytti salanimellä Susi-Artturi ja hänen tämänniminen albuminsa julkaistiin vuonna Levyn kappaleista mainittakoon Yksinäinen mopomies ja Koirani koskessa ui. Eniten Alihangan säveltämiä tai sanoittamia kappaleita levytti jo mainittu, turkulainen Tuula Amberla. Alihanka ehti säveltää yhteensä yli 100 kappaletta ja sanoittaa yli 140. hän ei enää terveydellisistä syistä päässyt todistamaan. Hänen todistusteemansa aiheena oli unettomuuden vaikutus ihmiseen. Perhe merkitsi Jukka Alihangalle paljon. Hän oli kolmesti naimisissa ja avioliitoista syntyi yhteensä yhdeksän lasta. Jukka Alihanka kuoli 64-vuotiaana Naantalin Rymättylässä pitkällisen ja vaikean sairauden murtamana 21. marraskuuta Lähteet: Wikipedia Muistokirjoitus (Eerikki Pekkarinen, Helsingin sanomat, ) Veikko Tiitto Oulu on alusta asti ollut ainakin musiikillisessa mielessä eräs merkittävä keskuspaikka, vaikka maamme viihde-elämä painottui 30-luvulla pääkaupunkiseudulle. Kautta aikojen täältä on lähtöisin hyvin monia musiikin siinä missä muidenkin taiteen alojen alan taitajia. Tarkoitus on nyt esitellä heistä eräs vähemmän tunnettu, Arvi Hänninen, joka on aikanaan merkittävällä tavalla vaikuttanut Oulun musiikki- ja viihde-elämässä, ja ansaitsee tulla muistelluksi tässä tilaisuudessa. Hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 110 vuotta. Alihanka teki sanoituksen Matin ja Tepon levyttämään, 1990-luvun puolenvälin aikaan suosittuun kappaleeseen Valot laivan (1994). Tämä turkulainen veljesduo levytti myös muita hänen sanoittamiaan tai säveltämiään kappaleita. Alihanka sävelsi musiikkia myös elokuviin ja näytelmiin. Elokuvaan Iskelmäprinssi (ohjaus ja käsikirjoitus: Juha Tapaninen, 1991) tekemästään musiikista hänet palkittiin Jussi-patsaalla. Alihangan nimi nousi lehtien otsikoihin myös Ulvilan surman vuoksi, sillä hän oli syytetyn Anneli Auerin puolustuksen todistajana käräjä- ja hovioikeudessa ensimmäisellä oikeuskierroksella. Uudelle käsittelykierrokselle ( Mikkeli Oulu) Arvi Hännisen voidaan katsoa olevan oululaisen iskelmän pioneeri. Hän on ensimmäisiä, ellei peräti ensimmäinen oululainen joka toimi kotikaupungistaan Oulusta käsin. Arvi Hänninen osasi kaikesta päätellen yhdistää elämässään kolme tärkeää asiaa: työn, perheen ja taiteen tekemisen. Kaikesta voi päätellä Arvi Hännisen olleen luonteeltaan kunnianhimoinen ja ahkera, ja taiteilijana monipuolinen lahjakkuus. Lienee paikallaan luoda pieni katsaus historiaan. Sota-aikaa edeltänyt vuosikymmen oli todellista gramofonikuumeen aikaa, ja silloin levytettiin todella paljon. Arvi Hännisen tuotannon laajuus, 101 levytettyä laulua oli silloisen mittapuun mukaan varsin kunnioi- 4 5

4 tettava määrä. Ylivoimainen kolmikko levytysten suhteen olivat kuitenkin Malmstenin veljekset Georg ja Eugen, sekä Matti Jurva, joista kukin levytti useita satoja kappaleita. Arvi Hännisen ohella levylaulajana tunnetuksi tullut tamperelaisnäyttelijä, talvisodassa kaatunut Arvi Tikkala ehti hänkin levyttää kolmikymmenluvun loppuvuosina toista sataa kappaletta. Tuona aikana myös levylaulajana debytoinut, Dallapen kanssa levyttänyt Tauno Palo sen sijaan teki 30-luvun aikana vain vähän yli 30 levytystä. Levytyksien määrässä Arvi Hänninen oli jopa tätä tunnettua näyttelijä-laulajakollegaansa huomattavasti tuotteliaampi. Arvi Albin Hänninen syntyi Mikkelissä Albin ja Ida Hännisen perheeseen. Perhe muutti 20-luvulla Ouluun. Työikäiseksi vartuttuaan Arvi meni töihin Åströmin nahkatehtaalle, jossa hän tuli sitten työskentelemään aina 1950-luvulle asti. Hännisen perhepiirissä on ilmennyt musikaalista lahjakkuutta. Arvin veli, mestaripelimanni Eino Hänninen tuli aikanaan tunnetuksi klarinetistina sekä kuoromiehenä. 20-luvun lopussa Arvi Hänninen avioitui Signe Sirviön kanssa. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, Juhani ja Teija. Vuonna 1933 Hänninen pääsi levyttämään. Hän ei ollut ensimmäinen oululainen levyttämään päässyt artisti. Oululaissyntyinen näyttelijä Hannes Veivo oli nimittäin levyttänyt jo edellisenä vuonna. Arvi Hänninen oli kuitenkin Kaarlo Kydön ohella ensimmäinen Lontoossa levyttänyt suomalainen levylaulaja. Hännisen lauluääntä voisi kuvailla lähinnä pehmeäksi baritoniksi. Oululaissyntyisistä levylaulajista, jotka levyttivät jo ennen Hannes Veivoa ja Arvi Hännistä mainittakoon tunnettu kuoromies ja tenori Hannes Saari. Niin ikään Oulussa syntyneet veljekset, Aapo ja Martti Similä aloittivat levyttämisen 1920-luvun loppupuolella. Kuuno Sevander, joka oli aluksi siirtolaisena Yhdysvalloissa lauloi New Yorkissa Columbia-levyille luvun alussa hän muutti Neuvostoliittoon ja levytti siellä Melodija-merkille. Lähes oululaisena itseään pitänyt Jean Theslöf eli Muhoksen Janne teki New Yorkissa kymmeniä levytyksiä ja -20-lukujen aikana. Arvi Hänninen levytti ensimmäiset levynsä vuosina Levytukku-yhtiölle, jota johti siihen aikaan Niilo Saarikko. Hännisen ensimmäiset levytykset ilmestyivät Deccaja Edison Bell-levymerkeillä. Tuolloin julkaistuilla neljällä Decca-levyllä Arvi Hänninen esittää neljä kappaletta muiden laulusolistien ollessa N. E. Saarikko ja Kaarlo Kytö. Viidellä Edison Bell -levyllä puolestaan Arvi Hänninen pääsi ääneen jo kahdeksan kappaleen voimin, joista yksi, kappale nimeltä Onnen harhaa oli duetto N.E.Saarikon kanssa. Edison Bell-levyt tehtiin Lontoossa. Niiden taustalla soittivat hanuristi Paavo Raivonen sekä Edison Bell-orkesteri. Laulusolisteina olivat johtaja Hännisen ohella jälleen Kaarlo Kytö ja Niilo Saarikko. N.E.Saarikosta, Levytukku OY:n persoonallisesta johtajasta mainittakoon sen verran, että 30-luvulla hänellä oli tapana usein esiintyä sijaislaulajana levytyksessä siinä tapauksessa jos laulaja itse oli jostakin syytä estynyt esiintymästä. Joidenkin mielestä hänen ei olisi pitänyt laulaa ollenkaan, ja kieltämättä hänen äänensä ei ihan täytä sen ajan iskelmälaulajalta vaadittavia kriteerejä, joskaan Saarikon musikaalisuutta ei käy kiistäminen; sen verran vahvoja ja omaperäisiä hänen tulkintansa kuitenkin ovat. Suomessa ei 30-luvun alussa vielä voinut levyttää. Siihen aikaan levytysmatkat kestivät viikkokausia, eikä laulajaa kannattanut lähettää esimerkiksi Berliiniin tai Lontooseen levyttämään muutamaa kappaletta. Yhden matkan aikana levytettiin tavallisesti yhden artistin toimesta jopa kymmeniä kappaleita. Siihen aikaan levytykset tehtiin niin sanotusti sataprosenttisina, eli toisin sanoen laulusolistin ja taustalla soittavan orkesterin ääni otettiin yhtä aikaa purkkiin, ja kaiken piti onnistua kerralla. Ääni tallentui vahakakulle, josta sitten painettiin levymatriisi. Varaa virheisiin äänitystilanteessa ei ollut, sillä tuollainen vahakakku oli huomattavan kallis, eikä jälkeenpäin pystynyt korjauksia tekemään. Tämä asetti suuret vaatimukset niin laulusolistin kuin orkesterinkin ammattitaidolle. Levytukku OY:n Polydor-levymerkin levyjä, joissa Arvi Hänninen on laulusolistina, ilmestyi vuosina kappaletta. Polydorlevyillä säesti Walter Schutzen Filmiorkesteri. Ne levytettiin Berliinissä ja laulusolisteina olivat sen ajan uudet laulajat Kauno Raivio ja Arvi Hänninen sekä johtaja Niilo E. Saarikko itse. Levytukku julkaisi vuonna 1934 lähinnä Rektophon- ja Bellacord-merkkisiä levyjä. Laulusolisteina Rektophon -levyillä olivat Hänninen ja Saarikko, säestäjänä hanuristi Paavo Raivonen ja Rektophon -orkesteri. Bellacord -levyillä lauloi heidän lisäkseen Matti Jurva. Levytykset tapahtuivat Riiassa, Latviassa. Tuolloin ilmestyneillä 8:lla Rektophon-levymerkin levyllä on solistina Arvi Hänninen. 14:llä kappaleella. Vuonna 1935 Arvi Hänninen pääsi ääneen 13:lla Polydor- ja kuudella Bellacord-levyllä. Levytettyjä lauluja Hänniselle kertyi vuosina kunnioitettavat 91 kappaletta. Suurin osa levytetyistä kappaleista oli kotimaista alkuperää. Berliinissä levytetyistä tunnetuimpia oli Kotimaan kaiho. Osalla Bellacord -levyistä säesti Theodor Weiss ja Bellacord -orkesteri sekä lauloi Arvi Hänninen, kappaleista mainittakoon mm. Sinä olet kuin nukke ja Balalaikka. Arvi Hännisen Rektophon-levytyksistä mainittakoon Karnevaaliprinsessa, Missä on ystäväin, Armasta muistellessa ja Vähän sitä ja tätä. Vuonna 1935 Arvi Hänninen levytti yhdessä Eugen Malmstenin ja Rytmi-poikien kanssa Polydor-levymerkille. Äänitykset tapahtuivat Helsingissä Vanhankaupungin nuorisoseurantalolla. Tämän session tunnetuimpia lienee Usko Kempin Abessinia-foksi. Samana vuonna hän levytti vielä Saarikon Levytukku Oy:lle Swingers-orkesterin säestämänä muutaman kappaleen Polydor -levymerkillä niin ikään. Nämä jäivätkin viimeisiksi Hännisen Levytukulle levyttämistä kappaleista. Arvi Hännisen levytyksistä hyvin suurella osalla kappaleista on mainittu säveltäjänä ja tekstittäjänä Usko Kemppi, salanimillä F.Voitto ja U. Talka. Myös Valto Tynnilän nimi tulee säveltäjä ominaisuudessa usein esiin, nimimerkillä Walter Rae. Mainittakoon myös, että Arvi Hänninen levytti jo vuonna -34 erään silloin tuntemattoman muusikon, nimittäin Toivo Kärjen erään ensimmäisistä sävellyksistä, kappaleen Unelma tähtien alla. Arvi Hänninen ehti kunnostautua säveltäjänä 6 7

5 itsekin, nimittäin kaksi hänen levyttämäänsä kappaletta mainitaan hänen omikseen, levytykset vuodelta 1935, Lemmen salaisuus ja Tatjana. Tekstintekijänä näissä mainitaan salaperäinen Topi Terho. Vuosina 1936 ja -37 Hänninen ei levyttänyt lainkaan. Viimeiset levytyksensä, kymmenen iskelmää Arvi Hänninen teki turkulaiselle Sointu-levymerkille vuonna Eräs Arvi Hännisen Sointu-levytyksistä, Katulyhdyt on säveleltään ja tekstiltään Usko Kempin käsialaa. Tuon nimisiä kappaleita Usko Kemppi on tehnyt kaksi, nimittäin vuonna -69 Berit levytti niin ikään kappaleen Katulyhdyt, mutta siinä on eri melodia ja teksti. Arvi Hänninen ehti levyttää Levytukku- ja Sointu -yhtiöille yhteensä 101 kappaletta vuosina Sota-aika kuitenkin katkaisi Arvi Hännisen levylaulajan uran. Sotien jälkeen maailma oli kuitenkin muuttunut, eikä kaikesta päätellen keski-ikään ehtinyt Hänninen enää tuntenut vetoa jatkaa laulusolistina vaan tyytyi kotikaupunkinsa tarjoamiin pienempiin ympyröihin; olihan hänellä turvattu toimeentulo nahkatehtaalla. Myös kaupungin kulttuurielämä tarjosi Hänniselle riittävästi virikkeitä. Levytyksistään Arvi Hänninen sai kertakorvaukset. Mitään korvausta levyjen myynnistä hän ei jälkeenpäin saanut, ja tätä seikkaa Hänninen on myöhemmin pahoitellut. Oulu oli 1930-luvulla vielä pieni kaupunki, joten levyttämään päässeestä henkilöstä muodostui pian paikallinen kuuluisuus. Oululainen sanomalehti Kaleva nimeääkin Arvi Hännisen artikkelissaan 14. toukokuuta 1933 tunnetuksi kotoiseksi laulajaksi. Ulkoiselta olemukseltaan Hännisen mainitaan olleen sopusuhtainen ja komea. Luonteeltaan hän oli ulospäin suuntautuva, avoin ja positiivinen ja niinpä hän sulautuikin luontevasti paikallisiin kulttuuripiireihin. Hännisen vaimo Signe oli miehensä vastakohta, hän pysyttelikin mieluiten taka-alalla. Kaikesta päätellen vaimo kuitenkin osasi tukea miehensä pyrkimyksiä. Juhani Hänninen on muistellut 30-luvun pitkiä kuumia kesiä, jolloin hän meni isänsä kanssa uimaan Linnansaaressa sijaitsevaan uimalaan. Muistoissa on myös, kuinka isä lähti junalla pitkälle esiintymismatkalle perheen jäädessä Ouluun. Silloin, ennen sotia tanssilavakulttuurin kukoistaessa esiintyville laulajille oli kysyntää. Isän levyjä Hännisen perheessä soitettiin, eikä juuri muita. Vieraita suositun laulajan kotona kävi riittämiin asti ja musiikki soi alituisesti. Arvi Hänninen ei koskaan laulanut ammatikseen. Musiikki oli hänelle perheeseen rahaa tuova harrastus. Mutta vaikka Hännisen uralevylaulajana loppuikin lyhyeen, niin hänen lauluharrastuksensa jatkui lähes elämän loppuun saakka. Hän lauloi kuoroissa ja myös näytteli musiikkirooleja Oulun Näyttämöllä. Parhaimmillaan hän oli sankarirooleissa. Juhani Hänninen on myöhemmin kertonut hänen isänsä bravuurinumeron olleen Viktorian husaarin roolissa. Miksi sitten Arvi Hänninen ei levyttänyt enää sota-ajan jälkeen? Syitä tähän voidaan vain arvailla. Sota-ajan jälkeen maailma oli muuttunut, ja myös musiikkimaailmassa puhalsivat uudet tuulet. Kenties keski-ikäinen, pelkästään harrastuksena laulanut Hänninen koki jo liian raskaaksi lähteä tarjoamaan enää siinä vaiheessa kykyjään Etelä-Suomessa toimiviin levy-yhtiöihin luvun loppupuolella, vähän ennen kuolemaansa Arvi Hänninen perusti Ouluun oman nahka-alan yrityksen. Vaikka hänen terveytensä oli aina ollut hyvä, niin kuolema tuli yllättäen. Hän kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen 27. lokakuuta 1959 vain 54-vuotiaana. Nykyiselle sukupolvelle laulaja Arvi Hänninen on jäänyt tuntemattomaksi. Hänen kohdalleen kun ei aikoinaan sattunut osumaan yhtään ns. suurta hittiä. Hänen levytyksistään ainoastaan vain pieni osa on myöhemmin tallennettu LP- tai CD-formaattiin. Muutamia hänen aikoinaan levyttämiään kappaleita on kuitenkin levytetty aikojen saatossa uudelleen. Tunnetuin näistä lienee Tamara tanssii Annikki Tähden ja Ritva Simunan levytyksinä. Muista uusintalevytyksistä mainittakoon Lasse Kuuselan laulamat, Usko Kempin kappaleet Vanha rakkauskirje ja Viimeisin uutuus. LP-levyille ja CD-julkaisuille Arvi Hännisen tuotantoa on päätynyt suorastaan harmittavan vähän. 70-luvun alussa Musiikki Fazerin julkaisemilla kahdella Sävel-sarjan LP:llä on kolme Arvi Hännisen levytystä, Tehtaan tyttö, Myrskylaulu ja Niilin rannalla luvun alussa turkulainen Artie Music julkaisi Sointu-sarjaa. Siihen on päätynyt peräti kuusi kappaletta, siis puolet Hännisen aikoinaan 1938 Sointu-yhtiölle tekemistä levytyksistä. Saman yhtiön parilla muullakin julkaisulla voidaan kuulla Hännistä. Levyllä Merimieslaulujen taikaa on kappale Myrskylinnut ja levy perinteiset joululaulut sisältää kappaleen Orvon jouluilta. Lopuksi voidaan todeta, että nyt kun Arvi Hännisen syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta, samalla oululainen iskelmä täyttää 80 vuotta. Sen verran nimittäin on aikaa siitä kun Arvi Hänninen levytti ensimmäiset omat laulunsa, kaksi omaa sävellystään, kappaleet Tatjana ja Lemmen salaisuus. 8 9

6 neilyä. Merikarhujen jäseneltä edellytetään matkaveneilykokemusta ja kykyä itsenäiseen toimintaan. Luonnon ehdoilla varustetut ja hyvin hoidetut merikarhusatamat muodostavat verkoston, jonka käyttö ja hoito ilmentävät koko yhdistyksen suhdetta omaan toimintaympäristöönsä. Merikarhujen ympäristöohjelma konkretisoidaan vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa hankkeiksi, joiden toteutukseen varataan riittävästi resursseja. KARHUT - MERI- SJÖBJÖR- NARNA ry Merikarhut on eri-ikäisten matkapurjehtijoiden yhdistys, joka kannustaa jäseniään matkapurjehdukseen perhemiehistöin. Talvisin järjestämme erilaisia vierailuja ja koulutusiltoja - veneilykaudella nautimme purjehduksesta oman venekunnan parissa sekä yhteisissä tapaamisissa ja eskaadereissa. Mitä on merikarhutoiminta? Merikarhut on koko perheen yhdistys, jossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Eri ikäryhmille on myös omia aktiviteetteja. Esimerkiksi lapsiperheet järjestävät omia purjehdustreffejä, nuoret tapaavat keskenään viikonloppupurjehduksilla, ja kypsään ikään ehtineet Jäämerikarhut talvi-illoissaan. Talvikauden koulutusohjelmamme on aina monipuolinen. Esimerkiksi syksyn 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana ohjelmassa oli: Purjehdus Hollannin kanavilla-te ta (Espoo), Pietarin eskaaderi-te ta (Espoo), Matkapurjehdus Helgolandiin-te ta (Espoo), Yksinpurjehdus yli Atlantin-te ta (Espoo), Melinan purjehdus maailman ympäri-te ta (Messukeskus), ARC-te ta (Espoo), Turvallisuus-te ta (Turku), Vihjeitä väylien ulkopuolella liikkumiseen (Espoo) sekä Purjetrimmaus ja huolto (Espoo). purjehtiessa kuin satamissammekin. Luonto on meille muutenkin tärkeä. Esimerkiksi useimmista satamapaikoistamme on tehty kasvi- ja eläinkartoitus, joka on jaettu jäsenille vinkiksi luonnon tarkkailun. Toimintamme perustuu vahvasti perinteiseen talkoohenkeen. Sen voimalla pidämme kunnossa kattavaa satamaverkostoamme, järjestämme te toja, teemme julkaisuja jne. Merikarhuilla on nykyisin 29 satamaa. Itäisin sijaitsee Kotkassa, läntisin Tukholman saaristossa ja pohjoisin Uudenkaupungin pohjoispuolella. Satamissa on hyvät kiinnittymismahdollisuudet: tavallisimmin laituri ja poijut. Merikarhusatamat tunnetaan suojaisuuden lisäksi loistavista saunoistaan, mutta muuten satamamme ovat luonnonsatamia eli esimerkiksi sähköä ei ole. Satamissa olemme omatoimisia: ensimmäiseksi ehtivä lämmittää saunan, kaikki siivoavat jälkensä jne. Kehittyvä ympäristölainsäädäntö edellyttää veneilijöiltä valveutuneisuutta ja sitoutumista yhä tiukempien säännösten noudattamiseen, mihin Merikarhut yhdistyksenä myös jäsenistöään ohjaa ja rohkaisee. Huviveneilyn aiheuttaman ravinnekuormitus keskittyy rehevöitymisherkille alueille biologisen tuotannon kannalta aktiivisimpaan kesäaikaan, minkä vuoksi pienetkin päästöt voivat olla luonnolle haitaksi. Siksi Merikarhut hoitaa erityisen huolellisesti hallitsemiensa satamapaikkojen vesiensuojelua. 2. Merikarhusatamat Merikarhujen satamaverkostossa on kahdenlaisia kiinteistöjä: (1) luonnonsatamia ja (2) saariston kulttuuriperinnettä edustavia satamapaikkoja. Satamien varustelussa on tavoiteltu kohtuullista turvallisuutta ja viihtyisyyttä; sellaisina ne on tarkoitus säilyttää myös tuleville sukupolville. Merikarhut ry on Suomen suurin matkapurjehdusyhdistys sekä jäsenmäärällä että venemäärällä mitattuna. Mukana on noin purjehtijaa. Veneitä rekisterissämme on eli joka kymmenes pursiseuraan kuuluva purjevene on myös merikarhuvene. Vuosikymmenten aikana yhdistys on hankkinut kattavan satamaverkoston, joka ulottuu Kotkasta Uuteenkaupunkiin. Satamat pidetään kunnossa talkoohengellä. Merikarhut järjestää säännöllisesti myös eskaadereja luvulla on purjehdittu yhdessä Ruotsin Hanöbukteniin ja Höga Kustenille, Riikaan, Gdanskiin, Saimaalle Perämeren ympäri sekä kahtena kesänä Pietariin. Painotamme ympäristöasioita. Osallistumme eri tavoin Itämeren tilan seurantaan, ja pyrimme osaltamme parantamaan tilannetta ympäristöystävällisellä käyttäytymisellä niin Voit kysyä toiminnastamme lisää esimerkiksi oman pursiseurasi merikarhuilta. Heidän seurassaan voit myös päästä tutustumaan merikarhusatamiin avointen ovien viikonloppuina. Ympäristöohjelma 1. Yhdistys Merikarhut tukee luontoa varjelevaa ja saariston kulttuuriympäristöä säilyttävää ve- Satamien käyntimäärät ovat kasvaneet jatkuvasti, mikä merkitsee myös satamaympäristöihin kohdistuvan kuormituksen kasvua. Haittoja vähennetään ohjaamalla saarissa liikkumista, suojelemalla erityisen herkkiä luontokohteita sekä hoitamalla luontoa ja kulttuurimaisemaa niin, että arvokkaat kohteet säilyttävät ominaispiirteensä. Kullekin satamalle laaditaan ympäristöinventointiin perustuva hoitosuunnitelma, jossa 10 11

7 otetaan huomioon vesiensuojelun vaatimukset sekä luonto- ja kulttuuriarvot. Hoitosuunnitelmassa määritellään myös sataman ylläpidon ja kehittämisen tarpeet ja toimenpiteiden tärkeysjärjestys. Saarikiinteistöjen palvelurakenteiden (käymälät, saunat, tiskauspaikat) hoidossa käytetään vesiensuojelun kannalta parhaita ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Saunojen ja tiskauspaikkojen pesuvedet johdetaan maalle niin, että niiden sisältämät ravinteet suodattuvat sedimentteihin. Kuivakäymälöiden jäte kompostoidaan ja loppusijoitetaan niin, ettei siitä koidu haitallisia valumia vesistöön eikä haitallisia muutoksia saaristokasvillisuudelle. Merikarhusatamissa ei oteta vastaan, käsitellä eikä säilytetä muita jätteitä. Merikarhut seuraa toimialueellaan, erityisesti omistamiensa kiinteistöjen läheisyydessä tapahtuvaa maankäytön suunnittelua, lainsäädännön muutoksia ja muuta viranomaistoimintaa. Tarpeen tullen yhdistys ottaa kantaa hankkeisiin sääntöihinsä ja asianmukaisesti päätettyihin periaatelinjauksiinsa tukeutuen. 3. Jäsenet Merikarhujen jäseneltä on perinteisesti edellytetty huomattavaa veneilykokemusta ja -taitoa. Ympäristötietoisuus ja -vastuu ovat nykyään yhtä tärkeitä jäsenkelpoisuuden kriteerejä. Jokainen merikarhujäsen kantaa toiminnallaan vastuun omasta ympäristörasitteestaan. Jäseneksi ryhtyvä sitoutuu myös järjestön ympäristöohjelmaan. Veneilykäyttäytymisellään merikarhu osoittaa kunnioittavansa luontoa ja toimivansa tarpeetonta häiriötä aiheuttamatta. Veneiden jätevesipäästöt on minimoitava muuallakin kuin merikarhusatamissa. 4. Vaikuttaminen Yhteiskunnallisena vaikuttajana Merikarhut toimii puhtaan veneilyn puolesta. Yhdistys haluaa myös suojella saariston luontoa ja vaalia saaristolaiskulttuuria. Veneilyalan järjestöjen lisäksi yhteistyökumppaneita voivat olla samaa tavoitetta tukevat kansalaisjärjestöt ja paikallisyhteisöt. Merikarhut pyrkii olemaan esimerkillinen ja aloitteellinen ympäristöä säästävien ratkaisujen toteuttaja. Tätä tietoa yhdistys on myös valmis jakamaan ja syventämään yhdessä muiden veneilyalan toimijoiden kanssa. Minustako Merikarhu? Merikarhuihin voi hakea jäseneksi syksyisin. Toivomme joukkoomme lisää eri-ikäisiä matkapurjehtijoita, jotka ovat: aktiivisia ja vastuullisia matkapurjehtijoita talkoohenkisiä ympäristöystävällisiä saariston, sen asukkaat ja muut purjehtijat huomioivia muutenkin hyvät merimiestavat omaavia. Matkapurjehduksen tulee olla hakijan keskeinen harrastus: 1. Purjehdus on hakijalle koko kesän aktiviteetti ja hänelle kertyy kesän aikana merkittävästi purjehduspäiviä ja myös maileja veneen päällikkönä. 2. Hakijalla on veneen päällikkönä vähintään viiden vuoden ajalta useita merkittäviä matkapurjehduksia - myös avomeriosuuksia - Itämeren piirissä. Veneen koko ja miehistön kokoonpano otetaan huomioon yllämainittuja seikkoja tarkasteltaessa. 3. Hakija on osaava ja kokenut purjehtija, joka pystyy vastaamaan omasta ja miehistönsä turvallisuudesta vaativissakin olosuhteissa. 4. Hakija on ollut vähintään viisi vuotta jonkun Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsenseuran jäsen. Hakijan omistaman veneen pitää olla matkaveneeksi sopiva ja asumiskelpoinen purjevene, moottoripursi tai tietyin rajoituksin moottorivene. Rekisteriimme ei hyväksytä nopeita, plaanaavia moottoriveneitä. Vene ei myöskään voi olla liian suuri ja painava Merikarhusatamien laiturit sekä poijut huomioiden. Jos vene on kimppavene, pitää kaikkien omistajien olla Merikarhujen jäseniä. Yrityksen omistama vene ei voi olla merikarhuvene. Merikarhujen satamaverkostoon kuuluu tällä hetkellä 29 satamaa. Niiden hankinta- ja ylläpitokustannukset katetaan jäseniltä perittävillä maksuilla. Merikarhut Rymättylän Märssyvahdit Märssyvahtien kokoontumispaikka Kolo (Vanha Ahteentaantie, Rymättylä). Tervetuloa uudet ja vanhat partiolaiset! Alaikäraja on 7 vuotta, yläikärajaa ei ole. Myös aikuisena voi liittyä mukaan toimintaan. Uudet partiolaiset voivat ilmoittautua jo etukäteen Isselle Rymättylän Märssyvahdit Ryhmät Supersudet Omenat (seikkailijat) Merisiilit (tarpojatytöt) Karhukopla (tarpojapojat) Smurffit (seikkailijat) Kotkat 12 13

8 Pieni Pajukirja Reija-Tuulia Heinonen-Rivasto Pieni pajukirja on alun perin syntynyt Athena kirjakustannusyhtiön pyynnöstä. Kuitenkaan sitä ei toistaiseksi ole julkaistu, joten olen halunnut esitellä kovan työn tuloksen tässä! Pientä pajukirjaa on ollut hauska tehdä, ja toden totta, pajut ovat aika merkillisiä kasveja. Veikkaanpa, että tulevaisuudessa päädytään siihen, että pajuillakaan, kuten ei monilla muilla eliöilläkään, ole todettavissa itse asiassa ihan selviä lajeja, vaan siirtymiä muodosta toiseen, välimuotoja ja sopeutumista eri olosuhteisiin. Sillä kehitys kehittyy eli elämän tarkoitus on mennä eteenpäin, kehittyä ja muuntua! Pajut kuuluvat Salicaceae heimoon eli pajukasveihin, joihin luetaan paitsi pajut, Salixsuku, myös Populus-suku eli haavat ja poppelit. Yhteistä niille on nopeakasvuisuus ja se, että ne kukkivat tavallisesti ennen lehtien puhkeamista. Silmusuomu on huppumainen. Kukat ovat yksineuvoisia, eli hede- ja emikukat ovat erikseen. Pajut ovat myös kaksikotisia, eli niillä on kaksi kotia, hedepensas ja emipensas-kodit. Pajujen hedelmät ovat kahdella luiskalla aukeavia kotia. Pajut ovat kaikkialla Suomessa viihtyviä, yleisenä kasvavia puita tai pensaita, joita jokainen meistä on varmasti nähnyt joko kotiojanpientareella tai vaikkapa tunturin kupeessa. Pajut voivat olla varpuja, pensaita tai isoja puita. Ne voivat risteytyä keskenään helposti. Pajut kasvavat nopeasti ja niiden elinikä on melko lyhyt, harvoin yli sata vuotta. Useimmat pajut sopeutuvat helposti kaikenlaisiin olosuhteisiin, kuivaan ja kosteaan, kylmään ja pakkaseen. Valoa ne kuitenkin tarvitsevat paljon, ja useimmat niistä suosivat kosteita kasvupaikkoja. Suomen puumaisista kasveista pajut kasvavat kaikkein pohjoisimmassa tunturissa. Paitsi että ne ovat viehättäviä pajunkissoineen ja runsaasti mettä antavine kukintoineen, niillä on muutenkin tärkeä merkitys sekä luonnolle että ihmiselle. Pajuista löydetään jatkuvasti uusia käyttömahdollisuuksia. Esim. Hietikkopaju on harvinainen, ja kasvaa nimensä mukaisesti merenrantahietikoilla. Arenarius tarkoittaa hiekkamailla kasvavaa. Se on pieni ja pysty varpu tai koheneva pensas, korkeutta on peräti cm! Mutta minkä pituudessa häviää, sen oksissa voittaa! Hietikkopajun oksat ovat paksuja ja mustanruskeita, vanukekarvaisia tai valkokarvaisia. Leveät, 3-4 mm pitkät, karvaiset ja sukkulamaiset silmut kasvavat oksanmyötäisesti. Lehden lapa on 2-3 cm pitkä, leveän vastapuikea ja vinokärkinen. Harmahtavat lehdet ovat päältäkin pysyvästi karvaisia (eroten siten hanhenpajusta), ja ehyt lehden laita on taakäänteinen kaikki sopeutumia kosteaan ja tuuliseen ilmastoon. Korvakkeet ovat soikeita. Hietikkopaju kukkii ennen lehtien puhkeamista toukokuussa. Hietikkopaju kasvaa Suomenlahden rannan hietikoilla muutamassa paikassa, ollen harvinainen. Sen voi kuitenkin helposti sekoittaa Pohjanlahden rannikolla kasvavaan hanhenpajuun. Hietikkopaju, Salix arenaria Suomen pajulajit Kiiltopaju Raita Mustuvapaju Virpapaju Ahopaju Tuhkapaju Halava Hietikkopaju Kapealehtipaju Hanhenpaju Juolukkapaju Pohjanpaju Talvikkipaju Jokipaju Kalvaspaju Kangaspaju Lettopaju Outapaju Villapaju Tunturipaju Vaivaispaju Napapaju Koristepajuja Salava eli piilipuu Valkopaju Koripaju Punapaju Härmänpaju Pajujen elinkierrosta Levinneisyydestä Suomessa alkuperäisiä pajulajeja on 23. Pajut ovat tavallisimmin pensaita tai pieniä, maassa suikertavia varpuja.. Jotkut pajulajit, kuten raita ja halava, kohoavat myös oikeiksi puiksi. Paju on sitkeä ja sopeutuvainen. Se tyytyy karuihinkin asuinpaikkoihin, eikä pelkää vettä! Myös kylmänkestävyys on erinomainen. Jotkin pajut kasvavat koko Suomessa, kuten kiiltolehtipaju. Toisaalta Suomen pajulajeista peräti 14 kasvaa Käsivarren Lapissa, kasvaen puuvartisista kasveista kaikkein karuimmissa olosuhteissa, paljakalla ja puurajan yläpuolella. Tämäkin kuvastaa pajujen sopeutuvaista luonnetta kaikenlaisiin olosuhteisiin. Suomessa harvinaisimpia pajulajeja on jokipaju, joka kasvaa vain Perämeren pohjukassa, Limingassa sekä Tornionjoen varrella. Harvinaisin pajulaji Suomessa on talvikkipaju, jota kasvaa vain Kuusamossa Oulangalla sekä Tervolassa. Määrityksestä Pajujen määritys ei aina ole helppoa. Pajujen runko ja oksat muodostavat pääversoja ja edellisen vuoden sivuversoja, joiden karvaisuus, lehtiasento ja lehtien koko poikkeavat toisistaan. Lehdet kasvavat kierteisesti, harvemmin vastakkain, ja lehtien muoto vaihtelee pyöreästä ja puikeasta pitkulaisen tasasoukkaan. Lehtien tyvellä on usein korvakkeita, jotka voivat olla melko suuriakin.. Pajut vesovat helposti, ja vesojen lehtimuodot ovat monesti aivan erilaisia kuin alkuperäisen kasvin pääversoissa. Ei siis ihme, että kuuluisa kasvitieteilijä Linnekin sai harmaita hiuksia pajuja määritellessään! Pajujen määrityksessä käytetään yleensä apuna pajun kokoa ja kasvutapaa ( esim. pysty tai koheneva) oksien asentoa (esim. riippuva tai pysty), karvaisuutta, lehtien muotoa, kokoa ja lehtiasentoa sekä korvakkeiden muotoa, kukkien väriä ja asentoa. Kukkiminen Pajut ovat kaksikotisia kasveja eli hede- ja 14 15

9 luottien pilkistävän punaisena, keltaisena tai vihreänä pisteenä kukinnon pinnalla. Emin sikiäimen muoto ja väri vaihtelevat jonkin verran; yleensä ne ovat pitkulaisia, kapeanpuikeita, kaljuja, ja esimerkiksi halavalla kiiltävän kellanvihreitä, luottien ollessa punaruskeita. Pajujen pölytyksessä medellä ja tuoksulla on hyvin tärkeä osuus Pajujen tuoksuaineet voivat kostua jopa 16 eri aineesta. Eri pajulajeilla tuoksun koostumus on erilaista. emikukat ovat eri kasveissa. Pajujen tulevat kukka-aiheet ovat ruskeiden silmusuomujen suojassa. Keväinen ruskea silmusuomu on muodostunut monesta suomusta yhteenkasvamalla silmun huppumaiseksi suojukseksi. Raidalla esimerkiksi silmua suojaava ruskea silmusuomu karisee kuitenkin jo varhain, ja valkeat, silkkikarvaiset kukinnot paljastuvat pian hyönteissyöjien iloksi. Keväinen pajunkissa on nuppu eli monien satojen pienten kukkien muodostama kukinto. Aikaisin keväällä silmu tarvitsee suojakseen valkeat, pehmeät silkkikarvat, jotka suojaavat silmua (ja myöhemmin kukintoja) pakkaselta. Useimmat pajut kukkivat ennen lehtien puhkeamista. Keltaisena loistavat, suuret ja pulleat hedekukinnot houkuttelevat monia kevään ensi hyönteisiä medenhakuun. Pajut ovat sekä hyönteis- että tuulipölytteisiä. Hyönteispölytystä suosivat pystyt ja tiheät kukinnot, näkyvät heteet ja emit ja mesinystylliset kukinnot. Tuulipölytystä edesauttavat tiheässä olevat emit ja heteet, kukinta ennen lehtien puhkeamista sekä kuiva siitepöly. Kukintona ovat norkot, jotka useimmiten törröttävät pystyssä, mutta joillakin lajeilla nuokkuvat alaspäin. Kukat ovat yksineuvoisia, kehättömiä ja mesinystyllisiä. Heteitä voi olla yhdessä kimpussa kaksi, kolme tai viisi. Norkot eli kukinnot Keltaiset hedenorkot ovat yksinkertaisia rakenteeltaan: hedekukan (karvaisen) tukilehden suojassa on yleensä vain kaksi hedettä ja mesirauhanen, mutta kukinnossa eli auenneessa pajunkissassa voi olla jopa kaksisataa kukkaa! Hedekukat ovat yleensä helposti huomattavia, keltaisia pulleita norkkoja. Hedekukkien väri vaihtelee jonkin verran, esimerkiksi halavalla ponnet ovat keltaiset ja palhot valkokarvaiset. Palhon juurella on mesirauhanen tai joillakin pajulajeilla kaksi yhteen kasvanutta mesirauhasta. Eminorkot ovat yleensä vihreitä, mutta niiden väri voi vaihdella ruskean punaisen kirjavaan. Eminorkot näyttävät piikikkäiltä ja usein hoikemmilta kuin hedenorkot. Emikukinnoissa voi nähdä ulospäin kaartuvien On laskettu, että pajuista n. 60 % olisi emikasveja ja 40 % hedekasveja. Hanhenpajulla emi- ja hedekasveja on nuorena yhtä paljon, mutta vanhemmiten emikasveja on enemmän. Syyksi on arveltu kasvinsyöjien, jänisten, myyrien myös hyönteisten! valikoivuutta eli mieltymystä hedepajuihin. Pajuilla, kuten muillakin kasveilla, on kemiallista puolustusta kasvinsyöjiä vastaan ja se voi olla syynä pahanmakuisten emikasvien hyljeksintään. Siementäminen Pölytyksen jälkeen hedenorkot varisevat kokonaisena maahan. Eminorkosta kehittyy pulleita kotahedelmiä. Pajujen emikukasta kehittyvät hedelmät ovat kaljuja, enemmän tai vähemmän karvaisia kotia. Kodat pullistuvat ja pienet, lenninhaivenelliset siemenet odottavat ulospääsyä. Tässä vaiheessa emikukat ovat pulleita höytyväpalloja, joista alkaa pian irrota pieniä, karvaisia siemeniä. Kodat aukeavat kahdella liuskalla eli halkeavat keskeltä kahtia, ja haituvaiset siemenet lähtevät kauniina päivänä tuulen mukana lentoon. Pajujen siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen. Pajun kukinnan huomaa kyllä: ilma on täynnä villahahtuvia. Esimerkiksi pajun sukulainen poppeli voi kaupungin tienvarsilla siementäessään levittää valkeita hahtuviaan niin, että koko tie näyttää olevan lumen peitossa! Merituulen sivut ja kirja Pirjo Mellasen uusin romaani vie saaristoon ja 60-luvulle. Pirjo Mellasen neljäs kirja sijoittuu Turun saaristoon. Kirjan aihe alkoi itää jo vuosia sitten, kun hän kuuli naisesta, joka omisti ison saaren. Miehet silloin naureskelivat, että kuka sen naisen naisi, saisi myötäjäisinä ison omaisuuden, kertoo Mellanen. Kirjan miljöö syntyi muistikuvista ajalta, jolloin kirjailijan perhe asui Korppoossa. Uudessa kirjassa Eva asuu yksin saarellaan ja hankkii toimeentulonsa kalastamalla. Karu, mutta kaunis luonto lumoaa kaupunkilaismiehen ja saa hänet ihastumaan myös saaren omistajattareen. Elämä ulkosaaristossa on vaativaa ja pariskunnan taustat liian erilaiset, joten ristiriidoilta ei voi välttyä. Mitä saarella tapahtui eräänä kesäpäivänä 60- luvulla, siitä ei Evan tyttärellä Maijalla ole tietoa. Kun sitten eletään 80-lukua, alkaa totuus sattumien summana paljastua. Romaanin luontokuvauksessa lukija saattaa haistaa kalaverkkojen ja saariston kasvien tuoksun ja tuntee meriveden pärskeet. Kirjan voit tilata kustantajan nettikaupasta os. reunalla.fi hintaan 15,90 euroa tai kysyä 10 euron hintaan suoraan Pirjolta, puh tai 16 17

10 Vaiettu muinaisuus Keitä me olemme? Mistä me olemme tänne tulleet? Tämänkaltaiset kysymykset on kai aikas luonnollisiakin ihmisen identiteetille, ja mielellään hän tämän takia hakee omia juuriaan. Siihen on nyt vastaus ja se on teos nimeltään Vaiettu muinaisuus. Voi tuntua uskomattomalta mutta Suomen muinaishistoriaa käsittelevä teos on hyvin harvinaista herkkua. Edellinen kirja on tehty joskus 70-luvulla, ja yliopistoväki on siitä eteenpäin ollut hyvinkin haluton kirjoittamaan mitään meille tavallisille ihmisille. Joten eihän siinä auttanut kun maallikon ottaa kynä käteensä ja tehdä se, mikä toisia eitunnu kiinnostavan ollenkaan. Naputella tästä aiheesta kirja. Näin pontevasti kirjan tekijä Jukka Nieminen aloittaa, ja esittelee sisältöä muutamalla sanalla. Vaiettu muinaisuus? No joo onhan nimi vähän provoava. Se antaa mielikuvan kuin jotain muinaisuudestamme panttailtaisiin, ja onhan sellainen luulo yleinen käsityksin. Tottahan se tietenkin myös on, ainakin osittain. En minäkään nyt sano että varsinaista salailua olisi, mutta sellaista välinpitämättömyyttä ja leväperäisyyttä sitäkin enemmän. Kyllä meidän muinaistietoutemme on edelleen alkeellisella tasolla. Mistä se kertoo? Se on sielultaan rehellinen kirja, jota työstin kymmenkunta vuotta. Yhdenlainen kokoelmateos kaikesta tietämästäni. Rehellinen siksi, että en viitsinyt painaa jarrupoljinta ollenkaan, vaan kerroin totuuden sellaisena kun se on. Olkoonkin että aihepiirit saattaa tuntua hyvinkin kiistanalaisilta. Marssitan esiin kokonaisia muinaismuistotyyppejä, joista oikeilla tutkijoilla ei ole aavistustakaan, kumoan ristiretketkin ruotsalaisproffien vanavedessä, ja paljon muuta. Mitä paljon muuta? Varmaan hätkähdyttävin asia on tuo jääkauden kiistäminen. Tavallinen ihminen mieltää sellaiset puheet tyystin hörhöiksi. Harva kuitenkaan tietää, että jääkausiteoria on ollut olemassaolonsa ajan hyvinkin kiistanalainen teoria, ja sitä kohtaan on esitetty paljonkin kritiikkiä. Tavallinen suomalainen ei ole niistä koskaan kuullutkaan, mutta minä nyt tuon senkin puolen päivänvaloon. Mikä jääkaudessa sitten on vialla? Kriitikoiden mukaan jotka aloittivat jo 1800-luvulla sen pääongelma on, että teoriaa selitetään mekanismeilla jotka ovat luonnonlain vastaisia. Miten pehmeä aine eli jää kovertaa kovempaa graniittia, kuinka kivet kulkevat ylämäkeen jne. Aikanaan kritiikki oli niinkin kovaa, silloin 1930-luvulla, että koko jääkausiteoriahan kumottiinkin, mutta se nyt vaan nosti muutaman vuosikymmenen jälkeen päätään. Se on hyvin heikko teoria joka ei juurikaan kritiikkiä kestä. Olen vain niitä harvoja joilla piisaa pokkaa sanoa se ääneen. Mitä muuta kirjassa on? Läpikäymme näitä normaaleja muinaismuistotyyppejä; jatulintarhoja, kuppikiviä, eli tätä tavaraa. Selvitämme miltä aikakaudelta mikin on, ketkä ne ovat tehneet ja ennen kaikkea miksi. En tiedä onko kukaan aiemmin edes miettinyt niitä aikalaiskulttuurin silmin. Meillä on kyllä tapana selittää kaikki vähänkin outo esim. uhrikivinä, mutta ei niillä mitään tekoa sellaisten kanssa ole. Ne ovat vain sellaisia hätäselityksiä kun ei viitsitä miettiä mitään loppuun saakka. Millaisen vastaanoton se on saanut? No ainakin se on myynyt kuin häkä. Taitaa olla myydyin kirjani kautta aikain. Muuten se ei ole herättänyt sen kummempaa polemiikkia. Ihmisten pitää vissiin saada pureskella ensin sen sisältöä ja sisäistää se. Sehän ei meinaan toistele mitään vanhaa vaan tuo kokonaan uusia juttuja esiin. Ei niistä ole ennen kuultukaan. Pahaa pelkään että tätä menoa painos on loppuunmyyty jo vuoden päästä ja saas nähdä otetaanko siitä uusintapainosta vai mennäänkö suoraan elämässä vaan eteenpäin. Mistä sitä saa? No ainakin mun luotsaaman Sinikivi sivuston kautta. Mutta tokihan etsivä löytää ja kyllä niitä kirjakaupoissakin jo on. Jukasta ja kirjasta tietoa 18 19

11 Laillaan Tsehovia Yhteiskuntamme rapautuminen. Tässä kun on kesä kuljeksittu paatillamme eri satamissa, keskusteltu ulkomaalaistenkin kanssa ja havainnoitu ympäristöä. Säästäminen näkyy joka paikassa. Julkinen ympäristö rapautuu, Puistojen nurmikot ovat leikkaamatta, mereen sortuneet laiturit korjaamatta, tiet kuopilla ja uraisia. Terveyskeskuksia on kiinni. Yksityissektorilla näkee tyhjiä liiketiloja, hylättyjä rakennuksia. Aukioloajat ovat lyhentyneet, koska on liian kallista pitää henkilökuntaa. Nämä ovat kuitenkin vain pieniä asioita, mutta yhdessä kaiken muun kanssa tunnelma on visuaalisesti kuin 80-luvun itäblokin maassa. Pintaa syvemmälle mentäessä monet köyhät maat vetävät kuitenkin plussapisteen: Yhteisöllisyys, inhimillisyys ja toisista välittäminen on ollut voimavara. Täällä tuijotetaan nuoren maan tavoin vain rahaan ja elämän perusasiat jäävät varjoon. Tai luullaan, että rahalla kaiken saa. Yhteisöllisyys vain hiljaisuudessa. Suomalainen yhteisöllisyys ja isänmaallisuus näkyy enää ainoastaan siinä, että Suomea ei saa haukkua. Miksikö? No sehän olisi sama kuin haukkuisi itseään. Kai. Katukeskustelun tasolla saatetaan kevyesti sivuta jyrkkää alamäkeämme. En voi lakata ihmettelemästä, miksi vaahdotaan kovasti avioliittolaista, maahanmuuttajista ja kaikenlaisista muista marginaalisista asioista. Miksi ei vaahdota työttömyydestä, valtion kyvyttömyydestä, idioottimaisesta verotuksesta, byrokratiasta, euroon kuulumisesta jne? Mutta kun ei. Onko turvallisempaa tarttua asiaan, joka ei kosketa suoraan itseään tai isänmaata? Vai onko muuten vaan mukavampaa puhua kissanristiäisistä uppoavassa laivassa? Useiden saksalaisten turistien kanssa jutellessa selvisi, että esim. saksassa ei ole mitään lamaa. Sama homma ruotsalaisten kanssa. Kyselin myös, miksi heidän mielestä Suomella menee huonosti. Ruotsalainen yrittäjä sanoi suoraan: Liian kova verotus. Saksalainen piti hieman kommunistisena valtiona, koska on paljon byrokratiaa ja liian iso osa rahasta kiertää valtion kautta. Ruotsin verotusta uutisoidaan suomessa kovempana. Tästä ruotsalainen oli kummisaan. Onko meillä oikeasti suomettumisilmiö tässäkin: Media ei kirjoita tosiasioita mielellään? Toki Saksalainen kertoi byrokratiasta ja vanhusten ongelmista. Mutta tilastollisesti saksalaiset ja ruotsalaiset elää kuitenkin pidempään kuin suomalaiset, eli kyllä siellä asiat on kunnossa. Sitäpaitsi me suomalaiset aina luullaan, että vain meillä on tämä "ilmainen" terveydenhuolto. Eikä se ole mikään ilmainen. me maksetaan sitä verorahoilla. Muissa maissa asiat hoidetaan vakuutuksilla, jne. Iänikuinen Kreikka. OECD:n better life -tilastot on uskottavia. Ongelma on vain siinä, että Tilastokeskuksemme ei saa tulostettua ulos yleensä kuin 1,5 vuotta vanhaa dataa suomesta ( josta eduskunnankin pitää tehdä päätöksensä ja johon OECD:kin nojaa). Toinen ongelma on se, että normaali suomalainen turisti lentää keski-euroopan yli jonnekin Turkkiin ja kun hotellin vesihanasta ei tulekaan kuumaa vettä, niin hän tekee johtopäätöksen: Kyllä Suomi on vaan hyvä maa. Tilastollisesti olemme olleet yli vuosi sitten lähellä Kreikkaa kotitalouksien rahantulossa, joka tarkoittaa ostovoimaa. Ja kun aina Kreikkaan verrataan, niin Kreikassa peruspäiväraha on 328. (lähde:turun Sanomat). Suomessa vastaava on 524. Kreikassa parturikäynti maksaa 5. Suomessa 25. Kreikassa asuminen on puolta halvempaa kuin Suomessa. (Tilastokeskus) Eli suhteessa kreikkalaisilla työttömillä taitaa olla enemmän ostovoimaa, kuin suomalaisilla. Porvari riistää? Kauhistelemme Venäjän korruptiota ja Italian mafiaa. Suomessa asiat ei ilmene tällä tavalla, vaan "korruptio" on jopa laillista. Kannattaa katsoa RAID -sarja vaikka Netflixixtä, se on aika todenmukainen. Työni puolesta olen joutunut joutunut kohtaamaan asioita, joita en olisi uskonut. korkeammalla tasolla Suomessa vedetään aivan häikäilemättömästi välistä. Tavallinen ihminen ajattelee, että porvarit ne riistää duunaria. Tämä aikakausi on jo ohi. Se on tietynlainen persoona, joka vetää välistä, ja näitä paskakärpäsiä on kertynyt valtion jakamien kehitysrahojen sekä kommunismin pelossa tehtyjen yhteiskuntapalveluiden yksityistämisien ympärille

12 Ja tämä näkyy tilastoissa: Suomi on julkismenojen 1. sijalla Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat vuonna 2014 olleet EU-maiden suurimmat, yli 60%. Eikö tällöin ole kyseessä jo hieman kommunistinen malli, joka näyttää sisältävän jo välistävetäjätkin? vin näytelmää. Mistään oleellisesta ei puhuta. Kaikki tunnistaa kurjuuden, mutta siitä ei puhuta. Mutta onko meistä suomalaisista siihen? Olemme kuitenkin niin nuori maa, ja pidämme itseämme aina jonkin ihmeen takia niin pienenä ja osaamattomana maana. Miksi, en tiedä. Eli ei meitä porvari riistä, vaan valtio, ja paskakärpäset. Tulee mieleen Kummisetä -elokuva, ilman aseita ja mustavalkoisena. Lisäksi lenkkarit ja tuulipuvut. Fiilikset. Menee usko tähän maahan. Tai tämä maa ei sovi minulle. Tai sopiiko se enään kenellekään? Holhoava yhteiskunta on tavallaan hyvä, mutta onkos meillä oikeastaan ilmaista terveydenhuoltoakaan enää? Sairaalapäivistä pitää maksaa ja normaalista terveyskeskuksestakin tulee lasku. Jokainen virasto on tulosvastuullinen, ja palvelut maksavat nykyisin. Mielenkiintoista on ajatella, että näillä "omavastuuosuus" -hinnoilla halpamaassa pääsee ihan oikeasti vaikka lääkäriin, jota ei tue yhteiskunta mitenkään. Toinen holhoavan yhteiskunnan huono puoli on se, että jos jäät johonkin "rooliin" vaikka työttömäksi, et pääse siitä enää pois. Ihmiset lokeroidaan, eikä lokerosta toiseen hyppääminen onnistu. Lopputuloksena ihmiset ovat jumissa ja taantuvat. Konkurssin tehnyt on lopun ikää sivussa. Työtön yksineläjä ei pääsekään koulutustaan vastaavaan duuniin, koska status näkyy jo vaatteista. Sairasta. Tästä ei voi syyttää valtiota, vaan sen ihmisiä. Ellet ymmästänyt, palaa tekstissä kohtaan "yhteisöllisyys vain hiljaisuudessa" -kohtaan. Ja mitäs sitten? Ihmisten pitäisi muuttua. Poliittisen järjestelmän pitäisi muuttua. Kaiken pitäisi muuttua. Näin tämä ei jatku kauaa. Olemme kusessa todella, emmekä sitä ehkä huomaa. Ihmisten ilmeet on kireitä. Tämä on kuin Tseho- Kai se on jossain äidinmaidossa tullut. Tuolla isossa maailmassa, jne. Ja paskat. Pari esimerkkiä reaktioista: -Kuule, mä sain Tampereelta töitä, muutan sinne. - Ok, hienoa. Hyvä että sait duunia, jne... -Kuule, mä sain Pariisista töitä, muutan sinne. - Jaa. Mites lapset siellä pärjää, elä nyt sinne mee, siellä pian ryöstetään.. plaa-plaaplaa. Itseäni ahdistaa tämä esiintuleva nuoren maan kulttuuri ja ilmapiiri, itse- ja rahakeskeinen. Karrikoidusti voisi sanoa, että suomessa humanistisuus häviää, kun rahat loppuu. Valtio sit jeesaa, jos jeesaa. On kuitenkin sanonta, joka on kuulunut elämääni: Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostakaan. Tästä en aio kuitenkaan luopua. Ja kun näköjään täällä imetään ihminen kuiviin, niin täytynee pohtia maan vaihtoa ihan vakavasti. Kerran täällä kuitenkin elämme, ja mielellään soisin lapsillenikin ympäristön, jossa kokisi elämänmakuisen elämän kaikkine sävyineen. Allekirjoittanut on ollut yrittäjä jo 25 vuotta monella eri alalla. Tehnyt nuorisotyötä, jeesannut startuppeja ja yrittäjyyttä, työllistänyt ihmisiä, tehnyt palkittuja innovaatioita, ja kaikkea muutakin. Matkustelut keski-euroopassa autoineen kohtuu paljonkin, ihan oma-aloitteisesti. Laivakoti m/s Suukko S-Penttinen Fasebookissa KOTISEUTUMUSEO RYMÄTTYLÄSSÄ Maskulaisten tilan vanhasta päärakennuksesta muodostettiin kotiseutumuseo ja tilalla olleiden vanhojen rakennusten (pikkutupa ja kammio) lisäksi aluelle on siirretty eri puolilta Rymättylää laka-aitta. luhti, huussi, paja, tuulimylly ja savupirtti. Museo on avoinna kesäsunnuntaisin klo , juhannuksena suljettu. Avajaiset ovat klo Rymättylä-Seura ry SILLIPERINNEKESKUS DIKSELI RÖÖLÄSSÄ Merellinen Rymättylä on tunnettu kalastuksestaan ja etenkin silleistään. Rymättyläläinen Saukko-sillinkalastuslaivasto teki ensimmäisen pyyntimatkansa 1940-luvun lopulla ja vuoteen 1975 mennessä rymättyläläisten sillinkalastusmatkat päättyivät. Tämä sillinkalastushistoria ja perinne on nyt esillä Silliperinnekeskus Dikselissä sillilaivaston kotisatamassa. Dikselissä on myös museokauppa. Dikseli on auki heinäkuussa su-pe klo ja la klo ja muulloin tilauksesta! Soita tai lähetä sähköpostia: tai Sillimaistiaisia ryhmille: tilaukset 3 päivää ennen. Silliä saa syödä niin paljon kuin jaksaa! Dikseli 22 23

13 Raija Nokkala RAIJA NOKKALA 1956 Forssa Asuu Uudessakaupungissa, itseoppinut taiteilija Päätoiminen kuvataiteilija 2000-luvun alusta lähtien, toiminut erityisopettajana ja puheterapeuttina, työskentelee myös teatteriohjaajana, käsikirjoittajana, lavastajana ja graafisena suunnittelijana, suunnitellut lukuisia julkisia taideteoksia, saanut useita palkintoja laaja-alaisesta kulttuurityöstä "Työni ovat hiljaisia ja lempeitä mielenosoituksia paremman maailman puolesta. Maalaan elämää usein eläiminä, mutta kerron aina meistä ihmisistä. Tarinat alkavat pienestä, arkisesta ja ihmeellisestä? mutta täyttävät lopulta kehykset ja työpöydät." Yhteensä noin 100 yksityis- ja yhteisnäyttelyä 1980-luvulta lähtien, näyttelyissä ulkomailla vuodesta 1993 alkaen (mm. Itävalta, Viro, Ruotsi, Tanska, Israel) Teoksia lukuisten yritysten, kaupunkien, kuntien ja yhteisöjen kokoelmissa (mm. Suomen Gallupin säätiö; Taidekeskus Kondase, Viljandi; Invalidisäätiön Kuntoutuskeskus, Helsinki; Tasavallan Presidentin kesäasunto Kultaranta; Liisa ja Reijo Jorosen kokoelma; Uudenkaupungin kaupunki) Raija Nokkalalla on miehensä kanssa taiteilijakoti Pilvilinna, jonka rakensivat Uudessakaupungissa. Pilvilinnassa on näyttely- ja työtilat, mutta lisäksi Pilviteatteri. Raija maalaakin kauniita ja hersyviä naivistisia eläintauluja. Raija ja Pentti tekevät teatteria, kirjoittavat, ohjaavat ja näyttelevät Uudenkaupungin Teatterissa ja Teatteriryhmä lentävässä Lokissa. Pilviteatterinsa lisäksi. Taidetalo, Raija Nokkala Iltasanomissa Turun Sanomissa Areenassa Pilvilinna 24 25

14 RöölänTANSSIT teemana 60-luku! klo 02 asti. Yrittäjät Tony Janatuinen ja Mika Viljanen avasivat ravintola Röölänrannan juhannusviikolla. Ennestään yrittäjillä on Salossa Tiipii-lounasruokaravintolat. Ravintola Röölänrannassa Maistuvaa kotiruokaa tarjoillaan Röölässä arkisin noutopöydästä klo sisältäen kahvin. A la Carte lista ja A-oikeudet. Ravintola ostaa lähiympäristön tuottajilta. Nettiyhteys. Tervetuloa Röölän rantaan, jossa on vahva silliperinteen historia! Avoinna ma-to 11-20, pe-la ja su Puh Rööläntie 405, Röölä. Elokuun viihteelliset illat: 1.8. Puolikuu duo 6 liput, lipunmyynti klo alkaen. Klo 01 asti 8.8. Jani Wickholm 6 liput, lipunmyynti klo alkaen.. Klo 01 asti 15.8 RööläTANSSIT teemana 60s! Vapaa pääsy. Klo 02 asti 29.8 Muinaistulien yö Vapaa pääsy. klo 01 asti. Ravintola Röölänranta Fasebookissa Antero & Valamo tanssiorkesteri soittaa 60-luvun klassikoita! Tervetuloa iloittelemaan meren rantaan! Vapaa pääsy. HUOM! Kuljetus Naantalista Röölään klo Päivölän bussilla. Turusta tulee Naantaliin Fölin bussit miltei 10 minuutin välein. Yöllä klo takaisin Röölästä Naantaliin. Naantali Turku Naantali Föli Bussikuljetuksen hinta edestakaisin 15 -maksu bussiin. Mikäli haluat varata bussipaikan: tai puh mennessä. Ravintola Röölänranta Röölän sivuilla 26 27

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Käsiohjelma 1 2 Maksettu ilmoitus Auroran päivän tempauksen osanottajille Koivupirtin palvelukodin yhteisö on paljon asukkaitaan ja henkilökuntaansa

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ Vuokraa vene Sunny Boats jätä veneesi vuokrattavaksi avoveneiden vuokraus merellinen kokouspaketti VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ? LAITA VENEESI TUOTTAMAAN? SunnyBoats (SB) on vuonna 2008

Lisätiedot

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni Nuorten laulukirja III, op. 134B Lauluäänet ja piano Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Ensijulkaisu Valistus, Helsinki 1928 Lisäjulkaisut Valistus, Helsinki 1928 (yksiääninen painos, ilman opusnumeroa) Nuorten

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Julkisuuden henkilöitä Kuvia vuosikymmenten takaa Armi Kuusela (1934 ) Armi Kuusela valittiin vuonna 1952 maailman kauneimmaksi naiseksi. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran Miss

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Äijälän Rustin veneretket

Äijälän Rustin veneretket Äijälän Rustin veneretket Veneemme 360 -asteinen kuva veneen sisätiloista, klikkaa: http://www.paratiisisaari.com/rusti_pure/harmony.html M/y Harmony luxusjahti Elegance 65, 19,6 m, max. 40 hlö M/s Juhana

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012 Poker Run keräsi vauhtiveneet Hankoon T e k s T i V e s a L e p p ä L k u V a T J u k k a p a k a r i n e n Yksi Suomen suurimmista moottorivenetapahtumista keräsi jälleen vauhtiveneet Hankoon elokuun

Lisätiedot